{"id":577838,"date":"2026-04-16T14:18:04","date_gmt":"2026-04-16T12:18:04","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/"},"modified":"2026-04-16T14:18:04","modified_gmt":"2026-04-16T12:18:04","slug":"kko202551-isyys","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/","title":{"rendered":"KKO:2025:51 – Isyys"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Lapsen biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt A oli nostanut kanteen avioliittoon perustuvan olettaman perusteella lapsen is\u00e4ksi merkityn C:n isyyden kumoamiseksi. A ei ollut osallistunut lapsen hoitoon, eik\u00e4 lapsen ja A:n v\u00e4lille ollut muutoinkaan muodostunut perheyhteytt\u00e4. Lapsi oli sijoitettu pian syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen lapsen \u00e4idin B:n ja C:n suostumuksella toiseen perheeseen adoptiotarkoituksessa.<\/p>\n

Kysymys siit\u00e4, johtiko isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan mukaisen, A:n ja lapsen v\u00e4list\u00e4 perheyhteytt\u00e4 koskevan kanneoikeuden edellytyksen soveltaminen asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeiseen ristiriitaan yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan perustuslain 10 \u00a7:n kanssa ja oliko kanteen nostamista pidett\u00e4v\u00e4 lapsen edun mukaisena.<\/p>\n

IsyysL 42 \u00a7 2 mom 2 kohta (11\/2015)<\/h3>\n

IsyysL 42 \u00a7 2 mom 3 kohta (11\/2015)<\/h3>\n

PL 10 \u00a7<\/h3>\n

PL 106 \u00a7<\/h3>\n

IhmisoikeusSop 8 art<\/h3>\n

A som ans\u00e5g sig vara biologisk far till ett barn hade v\u00e4ckt talan om upph\u00e4vande av C:s faderskap. C hade antecknats som barnets far till f\u00f6ljd av den presumtion som bygger p\u00e5 \u00e4ktenskapet. A hade inte deltagit i v\u00e5rden av barnet och n\u00e5got familjef\u00f6rh\u00e5llande hade inte heller i \u00f6vrigt uppst\u00e5tt mellan barnet och A. Barnet hade med modern B:s och C:s samtycke strax efter f\u00f6dseln placerats i en annan familj i adoptionssyfte.<\/p>\n

Fr\u00e5ga om en till\u00e4mpning i m\u00e5let av villkoret f\u00f6r v\u00e4ckande av talan i 42 \u00a7 2 mom. 2 punkten faderskapslagen, enligt vilket det m\u00e5ste finnas ett familjef\u00f6rh\u00e5llande mellan A och barnet, uppenbart skulle strida mot skyddet f\u00f6r privatlivet enligt 10 \u00a7 grundlagen p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 106 \u00a7 grundlagen och om det var f\u00f6renligt med barnets b\u00e4sta att talan v\u00e4cks.<\/p>\n

FaderskapsL 42 \u00a7 2 mom 2 punkten (11\/2015)<\/h3>\n

FaderskapsL 42 \u00a7 2 mom 3 punkten (11\/2015)<\/h3>\n

GL 10 \u00a7<\/h3>\n

GL 106 \u00a7<\/h3>\n

Europeiska m\u00e4nniskor\u00e4ttskonventionen 8 art<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

B:lle ja C:lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n

A vaati vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

V\u00e4litoimet<\/h3>\n

Korkein oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si asianajaja Y:n oikeudenk\u00e4ymiskaaren 12 luvun 4 a \u00a7:n 1 momentin nojalla lapsen prosessiedunvalvojaksi asiassa.<\/p>\n

Asianajaja Y antoi lapsen puolesta Korkeimman oikeuden pyyt\u00e4m\u00e4n lausuman asiassa.<\/h3>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Kirsti Uusitalo, Juha M\u00e4kel\u00e4, Eva Tammi-Salminen ja Pasi P\u00f6l\u00f6nen. Esittelij\u00e4 Paula Jutila.<\/p>\n

Asian riidaton tausta<\/h3>\n

B ja C solmivat avioliiton elokuussa 2022. B synnytti kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 avioliiton solmimisen j\u00e4lkeen lapsen D:n, joka sijoitettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti B:n ja C:n suostumuksella adoptiotarkoituksessa sijaisperheeseen. Lapsen adoptiota koskeva asia tuli vireille Keski-Suomen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa joulukuussa 2022.<\/p>\n

Kanne Etel\u00e4-Pohjanmaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n

A vaati lokakuussa 2022 vireille tulleessa kanteessaan, ett\u00e4 h\u00e4nen isyytens\u00e4 lapseen selvitet\u00e4\u00e4n ja h\u00e4net vahvistetaan lapsen is\u00e4ksi. Kun k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 C on v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan lapsen is\u00e4, A t\u00e4ydensi joulukuussa 2022 kannetta vaatimalla, ett\u00e4 C:n isyys kumotaan ja lapselle m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4ymiskaaren 12 luvun 4 a \u00a7:n nojalla edunvalvoja oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 varten.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 6.3.2023 nro 1008 9568<\/p>\n

$112<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Taija Randen.<\/h3>\n

Vaasan hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 15.12.2023 nro 418<\/p>\n

Hovioikeus totesi A:n muutoksenhaun johdosta, ett\u00e4 A:n kanneoikeuden edellytyksen\u00e4 oli, ett\u00e4 kaikki isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentissa (11\/2015) s\u00e4\u00e4detyt edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t yht\u00e4aikaisesti. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa n\u00e4in ei ollut.<\/p>\n

Hovioikeus totesi A:n kuitenkin vedonneen valituksessaan my\u00f6s siihen, ett\u00e4 B:n ja C:n kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4 solmima avioliitto oli keinotekoinen j\u00e4rjestely, jolla h\u00e4nelt\u00e4 oli haluttu est\u00e4\u00e4 mahdollisuus isyyden selvitt\u00e4miseen ja vahvistamiseen. B:n ja C:n perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja C:n sosiaalista isyytt\u00e4 ei ollut t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarpeen suojata, kun lapsi oli annettu adoptoitavaksi. A:n perusteltu v\u00e4ite biologisesta isyydest\u00e4\u00e4n edellytti isyyden selvitt\u00e4mist\u00e4 ennen adoption<\/a> vahvistamista. Asiassa oli hovioikeuden arvion mukaan n\u00e4in ollen ratkaistava, johtiko isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin (11\/2015) soveltaminen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa ilmeiseen ristiriitaan Suomen perustuslain 10 \u00a7:n 1 momentissa turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa, jolloin tuomioistuimen oli perustuslain 106 \u00a7:n mukaisesti annettava etusija perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 oikeusgeneettist\u00e4 isyystutkimusta ei ollut tehty, mutta A oli esitt\u00e4nyt biologisen isyytens\u00e4 tueksi kirjallista selvityst\u00e4, jonka aitoutta B ei ollut kiist\u00e4nyt. Esitetyn selvityksen perusteella oli mahdollista ja jopa todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 A oli lapsen biologinen is\u00e4. B oli vain kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4 viestitt\u00e4nyt A:lle hyv\u00e4ksyv\u00e4ns\u00e4 sen, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tulee lapsen l\u00e4hihuoltaja. B:n ja C:n nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 mainitun viestittelyn j\u00e4lkeen solmima avioliitto oli vienyt A:lta mahdollisuuden lapsen tunnustamiseen ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kanssa. A:lla ei ollut syntyneeseen lapseen oikeudellista eik\u00e4 tosiasiallista suhdetta. Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n C:ll\u00e4 ei ollut lapseen sen kaltaista tosiasiallista suhdetta, ett\u00e4 h\u00e4nen perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 olisi tarpeen suojata isyyden kumoamiskannetta vastaan.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 A:n suhde lapseen kuului h\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suojan piiriin, johon my\u00f6s h\u00e4nen suunnittelemansa perhe-el\u00e4m\u00e4n lapsen kanssa voitiin katsoa kuuluvan. A oli kuitenkin osoittanut kiinnostusta lapseen vasta l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4m\u00e4n syntym\u00e4\u00e4, joten h\u00e4nen sitoutumistaan lapseen ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kanssa ei voitu pit\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaisena eik\u00e4 kovin vahvana. H\u00e4nen mahdollisuutensa perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen kanssa oli kuitenkin viime k\u00e4dess\u00e4 estynyt h\u00e4nest\u00e4 riippumattomista syist\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen suostumustaan adoptioon ollut selvitetty.<\/p>\n

Hovioikeus p\u00e4\u00e4tyi edell\u00e4 mainittuja seikkoja punnittuaan siihen, ett\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin (11\/2015) soveltaminen johti k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeiseen ristiriitaan yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan perustuslain 10 \u00a7:n kanssa ja se oli siksi j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 soveltamatta.<\/p>\n

Hovioikeus piti A:n oikeutta kanteen nostamiseen my\u00f6s lapsen edun mukaisena. Kysymys lapsen biologisesta is\u00e4st\u00e4 oli syyt\u00e4 tutkia ja ratkaista ennen kuin lapsen mahdollisesta adoptiosta p\u00e4\u00e4tettiin.<\/p>\n

Hovioikeus kumosi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja palautti asian k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Hovioikeus totesi, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden oli t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 harkittava, oliko lapselle tarpeen m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 edunvalvoja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen puhevaltaansa asiassa B:n ja C:n ollessa esteellisyyden vuoksi estyneit\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Pirkko Loukusa, Timo Saranp\u00e4\u00e4 (eri mielt\u00e4) ja Samuli Nyblom. Esittelij\u00e4 Juho Rankinen (mietint\u00f6).<\/p>\n

Esittelij\u00e4 Rankinen katsoi mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 valitus tuli hyl\u00e4t\u00e4 ja A:n kanne j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kanneoikeuden puuttumisen vuoksi tutkimatta. K\u00e4sill\u00e4 olleeseen adoptioprosessiin tai lapsen asemaan muutoinkaan ei mietinn\u00f6n mukaan liittynyt sill\u00e4 tavalla poikkeuksellisia seikkoja, jotka olisivat edellytt\u00e4neet kanneoikeutta koskevan nimenomaisen ja perusteiltaan tarkasti harkitun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sanamuodon vastaista ratkaisua.<\/p>\n

$113<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n eri mielt\u00e4 ollut hovioikeuden j\u00e4sen katsoi, ett\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momenttia ei voitu perustuslain 106 \u00a7:n nojalla j\u00e4tt\u00e4\u00e4 soveltamatta vaan A:n kanneoikeutta oli arvioitava sen nojalla. Kun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaiset edellytykset j\u00e4iv\u00e4t asiassa osin t\u00e4yttym\u00e4tt\u00e4, ei A:n kannetta C:n isyyden kumoamiseksi voitu ottaa tutkittavaksi. Asiassa ei ollut erikseen tarpeen arvioida sit\u00e4, oliko kanteen nostaminen my\u00f6s lapsen edun mukaista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ratkaisusta eri mielt\u00e4 ollut j\u00e4sen hylk\u00e4si A:n valituksen.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

1. B ja C ovat solmineet avioliiton elokuussa 2022. B on kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 avioliiton solmimisen j\u00e4lkeen synnytt\u00e4nyt lapsen. Koska lapsi on syntynyt avioliiton aikana, C on isyyslain (11\/2015) 2 \u00a7:n 1 momentin nojalla lapsen is\u00e4. Lapsi on pian syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen sijoitettu perheeseen, joka on hakenut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa lapsen adoptiota, mihin B ja C ovat antaneet suostumuksensa. Adoptioasian k\u00e4sittely on j\u00e4tetty odottamaan t\u00e4m\u00e4n asian ratkaisua.<\/p>\n

2. A:n kanne, jolla h\u00e4n on vaatinut C:n isyyden kumoamista, on k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa j\u00e4tetty isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin nojalla tutkimatta. Hovioikeus on kumonnut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja palauttanut asian k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen A:n kanteen tutkimista varten katsoen, ett\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentti tuli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Suomen perustuslain 106 \u00a7:n nojalla soveltamatta ja ett\u00e4 kanteen nostaminen oli lapsen edun mukaista.<\/p>\n

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siit\u00e4, voidaanko A:n kanne C:n isyyden kumoamisesta tutkia. T\u00e4m\u00e4n kysymyksen ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 ensin sen arvioimista, mahdollistaako isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s A:n kanteen tutkimisen. Mik\u00e4li n\u00e4in ei ole, ratkaistavaksi tulee se, tuleeko isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan mukainen perheyhteytt\u00e4 koskeva kanneoikeuden edellytys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 perustuslain 106 \u00a7:n nojalla t\u00e4ss\u00e4 asiassa soveltamatta. Mik\u00e4li s\u00e4\u00e4nn\u00f6s j\u00e4tet\u00e4\u00e4n soveltamatta, asiassa on viel\u00e4 arvioitava, onko A:n kanteen tutkittavaksi ottaminen lapsen edun mukaista.<\/p>\n

4. Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen vanhemmuuslain 74 \u00a7:n 3 momentin siirtym\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan vanhemmuuslain voimaan tullessa tuomioistuimessa vireill\u00e4 olleeseen isyyden kumoamista koskevaan kanteeseen sovelletaan kanteen vireillepanohetkell\u00e4 sovellettaviksi tulleita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. A:n kanne on tullut vireille 18.10.2022, ja h\u00e4n on t\u00e4ydent\u00e4nyt sit\u00e4 5.12.2022. N\u00e4in ollen t\u00e4ss\u00e4 asiassa tulevat sovellettavaksi vuoden 2015 isyyslain (11\/2015) s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/p>\n

5. Isyyslain 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan aviomies on lapsen is\u00e4, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana.<\/p>\n

6. Avioliitossa syntyneen lapsen isyys voidaan kumota joko tunnustamisen tai kanteen perusteella. Tunnustaa voidaan isyyslain 15 \u00a7:n 2 momentin nojalla lapsi, jonka osalta isyys on todettu 2 \u00a7:n nojalla, jos lapsen \u00e4iti ja t\u00e4m\u00e4n aviomies hyv\u00e4ksyv\u00e4t tunnustamisen. Kanteen nostamisesta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n isyyslain 7 luvussa.<\/p>\n

7. Miehen isyys on isyyslain 7 lukuun sis\u00e4ltyv\u00e4n 39 \u00a7:n mukaan kumottava muun ohessa silloin, jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei is\u00e4n\u00e4 pidetyn miehen ja lapsen v\u00e4lill\u00e4 ole isyyslain 3 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettua geneettist\u00e4 suhdetta. Isyyslain 3 \u00a7:n 2 momentin mukaan is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n miest\u00e4, joka on siitt\u00e4nyt lapsen tai jonka siitti\u00f6it\u00e4 on k\u00e4ytetty \u00e4idin hedelm\u00f6itt\u00e4miseen muulla tavalla ja lapsi on t\u00e4st\u00e4 syntynyt. Isyyslain 41 \u00a7:n 1 momentin mukaan isyyden kumoamista koskevan kanteen saa nostaa lapsi, \u00e4iti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vahvistettu. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 2 momentin mukaan kumoamiskanteen saa 42 \u00a7:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa nostaa my\u00f6s se, joka katsoo 1 momentissa tarkoitetun miehen asemesta olevansa lapsen is\u00e4.<\/p>\n

8. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan miehell\u00e4, joka katsoo olevansa \u00e4idin avioliiton aikana syntyneen lapsen is\u00e4, on oikeus nostaa kanne \u00e4idin aviomiehen isyyden kumoamiseksi, jos: 1) \u00e4iti ja aviomies ovat asuneet erill\u00e4\u00e4n lapsen syntym\u00e4n aikaan; 2) kantaja on asunut yhdess\u00e4 \u00e4idin kanssa lapsen syntym\u00e4n aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon tai jos kantajan ja lapsen v\u00e4lille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde; 3) tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen. Kanneoikeus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 mainitut kolme edellytyst\u00e4 t\u00e4yttyv\u00e4t yht\u00e4 aikaa (HE 91\/2014 vp s. 56).<\/p>\n

$119<\/p>\n

$11a<\/p>\n

$11b<\/p>\n

12. Vuoden 2015 isyyslaki on ollut my\u00f6s perustuslakivaliokunnan arvioitavana, mutta valiokunta ei asiaa koskevassa lausunnossaan ole ottanut kantaa toisen miehen kanneoikeutta koskeviin kysymyksiin (PeVL 46\/2014 vp).<\/p>\n

13. Suomessa laintasoisena voimassa olevan YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60\/1991) 3 artiklan mukaan kaikissa tuomioistuinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 7 artiklan mukaan lapsi on rekister\u00f6it\u00e4v\u00e4 heti syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen, ja h\u00e4nell\u00e4 on syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4htien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sek\u00e4 mik\u00e4li mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heid\u00e4n hoidettavanaan. Isyyslain uudistuksen yleisen\u00e4 ja ensisijaisena tavoitteena oli lain perustelujen (HE 91\/2014 vp s. 17) mukaan edist\u00e4\u00e4 lapsen edun toteutumista isyysasioissa, ja uudistuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana pidettiin edell\u00e4 mainitun lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklassa vahvistettua periaatetta, jonka mukaan lapsella on, mik\u00e4li mahdollista, syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4htien oikeus tuntea molemmat vanhempansa riippumatta siit\u00e4, millaisiin perheolosuhteisiin h\u00e4n syntyy.<\/p>\n

14. Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 B ja C ovat lapsen syntym\u00e4n aikaan 31.8.2022 asuneet erill\u00e4\u00e4n. Isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 1 kohdan edellytys \u00e4idin ja aviomiehen erill\u00e4\u00e4n asumisesta A:n kanneoikeudelle siten t\u00e4yttyy. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n A ja B eiv\u00e4t ole lapsen syntym\u00e4n aikaan asuneet yhdess\u00e4 eik\u00e4 A ole koskaan tavannut lasta. T\u00e4ll\u00f6in A:n ja lapsen v\u00e4lille ei ole syntynyt sellaista perheyhteytt\u00e4, jota isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdassa edellytet\u00e4\u00e4n. Alempien oikeuksien toteamalla tavalla A:lla ei n\u00e4in ollen ole isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin sanamuodon mukaan oikeutta nostaa kannetta C:n isyyden kumoamiseksi.<\/p>\n

5.1 Yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suoja<\/p>\n

15. Yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan perustuslain 10 \u00a7:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityisel\u00e4m\u00e4, kunnia ja kotirauha on suojattu. My\u00f6s perhe-el\u00e4m\u00e4 kuuluu s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoittaman yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan piiriin (HE 309\/1993 vp s. 53). Lapsen oikeus tuntea biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4 on osa perustuslaissa turvattua yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa (ks. esim. PeVL 15\/2011 vp s. 4 ja siin\u00e4 viitatut lausunnot sek\u00e4 PeVL 46\/2014 vp s. 4).<\/p>\n

16. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan 2 kappaleen mukaan viranomaiset eiv\u00e4t saa puuttua t\u00e4m\u00e4n oikeuden k\u00e4ytt\u00e4miseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 demokraattisessa yhteiskunnassa muun muassa muiden henkil\u00f6iden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.<\/p>\n

18. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan sopimusvaltiolla on positiivinen velvollisuus turvata oikeus biologisen syntyper\u00e4n selvitt\u00e4miseen yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Oikeus oman alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan sit\u00e4 voidaan rajoittaa. Valtiolla on tietty\u00e4 harkintavaltaa yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevaa oikeutta turvatessaan. (Mikuli\u0107 v. Kroatia 7.2.2002, kohdat 53 ja 57; J\u00e4ggi v. Sveitsi 13.7.2006, kohdat 25, 33 ja 37 sek\u00e4 Odi\u00e8vre v. Ranska 13.2.2003, kohta 49.)<\/p>\n

19. Korkein oikeus on aiemmissa ratkaisuissaan (KKO 2021:88, kohta 10 ja siin\u00e4 viitatut ratkaisut) todennut, ett\u00e4 biologisen alkuper\u00e4n tunteminen ja sen oikeudellinen vahvistaminen ja julkistaminen ovat nykyisen tiet\u00e4myksen mukaan henkil\u00f6n identiteetin t\u00e4rkeit\u00e4 osia ja kuuluvat siten perustuslain 10 \u00a7:n ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan ydinalueeseen. Ajan kuluminen ei merkitse sit\u00e4, ett\u00e4 lapsen tarve tiet\u00e4\u00e4 ja tuntea molemmat vanhempansa sek\u00e4 saada isyys vahvistetuksi poistuisi, vaan se saattaa jopa kasvaa.<\/p>\n

20. Ihmisoikeustuomioistuin on useissa ratkaisuissaan arvioinut isyyden selvitt\u00e4miseen, vahvistamiseen ja kumoamiseen liittyvi\u00e4 oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 paitsi lapsen, my\u00f6s biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n miehen kannalta, jolloin kysymys on ollut my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suojasta. Arvioinnissa vastakkaisena intressin\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in useimmiten ollut lapsen is\u00e4ksi rekister\u00f6idyn henkil\u00f6n oikeus yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaan.<\/p>\n

21. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2015:59 (kohta 27 ja siin\u00e4 viitatut ratkaisut) todetuin tavoin ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n vakiintuneesti katsonut yht\u00e4\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 biologinen suhde lapsen ja vanhemman v\u00e4lill\u00e4 ilman oikeudellista tai tosiasiallista suhdetta ei kuulu sopimuksen 8 artiklassa tarkoitetun perhe-el\u00e4m\u00e4n suojan piiriin. Toisaalta on kuitenkin todettu, ett\u00e4 lapsen biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n miehen ja lapsen suhde kuuluu joka tapauksessa mainitun 8 artiklan tarkoittaman yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan piiriin.<\/p>\n

$120<\/p>\n

$121<\/p>\n

24. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2021:41 (kohdat 26-27 ja niiss\u00e4 viitatut ratkaisut) todetuin tavoin perhetilanteet ovat moninaisia, jolloin niiss\u00e4 voi synty\u00e4 erityyppisi\u00e4 vastakkainasetteluja ja ajan kuluessa my\u00f6s intressien painoarvo voi muuttua. Lis\u00e4ksi j\u00e4senvaltioilla on ihmisoikeustuomioistuimen mukaan harkintavaltaa, kun ne punnitsevat kussakin tapauksessa eri suuntiin puhuvien seikkojen ja intressien keskin\u00e4ist\u00e4 suhdetta. Kaikissa tapauksissa kansallisten viranomaisten ja viime k\u00e4dess\u00e4 tuomioistuimen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sopiva tasapaino erisuuntaisten intressien v\u00e4lille. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan intressipunninnassa lapsen edun arvioinnilla on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 asema.<\/p>\n

25. V\u00e4itetty\u00e4 ihmisoikeusloukkausta arvioidessaan ihmisoikeustuomioistuin on antanut suuren merkityksen sille, onko p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomenettelyss\u00e4 pyritty esimerkiksi lapsen ja muiden asiaan osallisten kuulemisella selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tosiseikat sen sijaan, ett\u00e4 ratkaisu perustettaisiin sosiaalisten perheiden pysyvyytt\u00e4 suosiville yleisille perusteille (Fr\u00f6hlich v. Saksa 26.7.2018, kohta 43). Kansallisen tuomioistuimen tulee punnita tapauskohtaisesti ja huolellisesti kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, asianosaisten vakiintuneita olosuhteita ja ennen kaikkea lapsen etua ja h\u00e4nen perhe-el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suojaa.<\/p>\n

5.2 Kannerajoituksen arviointi t\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/p>\n

26. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 kanneoikeuden olemassaolo edellytt\u00e4\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan mukaan isyyden kumoamista vaativan miehen ja lapsen v\u00e4lille syntynytt\u00e4 perheyhteytt\u00e4 tai siihen rinnastettavaa suhdetta.<\/p>\n

27. A on katsonut, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole ollut mahdollisuutta muodostaa perheyhteytt\u00e4 lapsen kanssa, kun lapsi oli heti syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n alkaen sijoitettu sijaisperheeseen ja annettu adoptoitavaksi.<\/p>\n

28. Lapsen oikeus biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen kuuluu h\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4n suojansa ydinalueeseen. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa perheyhteyden puuttumisesta ja siit\u00e4 johtuvasta kanteen tutkimatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 seuraa j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 kuvatulla tavalla se, ett\u00e4 kysymyst\u00e4 D:n biologisesta alkuper\u00e4st\u00e4 ei voida en\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n oikeudellisesti tutkia ja vahvistaa. Isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan soveltamisesta seuraa siten, ett\u00e4 A ei saa lainkaan kysymyst\u00e4 oikeudellisest\u00e4 isyydest\u00e4\u00e4n tutkittavaksi ja ett\u00e4 D:n oikeus biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen ei toteudu. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen johtaa siten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ristiriitaan A:lle ja D:lle perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa, kun s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 tulkitaan ihmisoikeustuomioistuimen 8 artiklaa koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti.<\/p>\n

6.1 Perus- ja ihmisoikeusmy\u00f6nteinen laintulkinta<\/p>\n

29. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on ensisijaisesti turvattava tuomioistuimessa perus- ja ihmisoikeusmy\u00f6nteisell\u00e4 laintulkinnalla. Perustuslain 22 \u00a7 velvoittaa tuomioistuimen valitsemaan mahdollisista lain tulkintavaihtoehdoista perus- ja ihmisoikeudet parhaiten turvaavan vaihtoehdon. Tuomioistuimen on pyritt\u00e4v\u00e4 ihmisoikeusmy\u00f6nteiseen ja perustuslainmukaiseen tulkintaan k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4iseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen perustuvaa harkintavaltaa ja noudattaessaan ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. Toisaalta tulkinnassa on kielletty\u00e4 ainakin lain sanamuodon vastainen tulkinta, joka muuttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n ilmaisemasta tarkoituksesta poikkeavaksi. Lain tulkinnan vakiintuneita rajoja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule ylitt\u00e4\u00e4 tai laajentaa vain, jotta perustuslain 106 \u00a7:n soveltamiselta voitaisiin v\u00e4ltty\u00e4. (KKO 2022:26, kohta 18 ja siin\u00e4 viitatut ratkaisut.)<\/p>\n

30. Perustuslain 106 \u00a7:n mukaan jos tuomioistuimen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa lain soveltaminen olisi ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle. Etusijan antaminen perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle tulee perustuslain 106 \u00a7:n nojalla harkittavaksi vasta silloin, kun ristiriita ei ole ratkaistavissa perusoikeusmy\u00f6nteisell\u00e4 laintulkinnalla.<\/p>\n

31. Perustuslain 106 \u00a7:n soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisessa ristiriita perustuslain kanssa on ilmeinen. Perustuslain esit\u00f6iss\u00e4 (HE 1\/1998 vp s. 162-164 ja PeVM 10\/1998 vp s. 30-31) on ilmeisyysvaatimuksen t\u00e4yttymiselle asetettu korkea kynnys. Lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisen aiheuttaman ristiriidan perustuslain kanssa pit\u00e4\u00e4 olla selv\u00e4 ja riidaton ja siksi helposti havaittavissa eik\u00e4 esimerkiksi oikeudellisena kysymyksen\u00e4 tulkinnanvarainen. Tuomioistuimen asiana on viime k\u00e4dess\u00e4 antamalla perustuslaille etusija huolehtia siit\u00e4, ettei ratkaisun lopputulos ole yksitt\u00e4isess\u00e4 soveltamistilanteessa ilmeisesti perustuslain vastainen.<\/p>\n

6.2 Korkeimman oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s perus- ja ihmisoikeusmy\u00f6nteisen laintulkinnan osalta<\/p>\n

32. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin kanneoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s on sanamuodoltaan t\u00e4sm\u00e4llinen ja lain esit\u00f6idenkin valossa yksiselitteinen. Ilmeist\u00e4 on, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 on tarkoitettu m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 paitsi tiukasti my\u00f6s tyhjent\u00e4v\u00e4sti niist\u00e4 edellytyksist\u00e4, joiden vallitessa avioliitossa syntyneen lapsen biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n miehen kanne \u00e4idin aviomiehen isyyden kumoamiseksi voidaan tutkia. Tarkoituksena on ollut tarjota suojaa is\u00e4ksi itse\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n miehen ja lapsen v\u00e4lille jo syntyneelle perhe-el\u00e4m\u00e4lle mahdollistamalla kanteen ajaminen \u00e4idin aviomiehen isyyden kumoamiseksi.<\/p>\n

33. K\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa lapsi on syntynyt B:n ja C:n avioliiton aikana ja luovutettu suoraan synnytyslaitokselta sijoitettavaksi ja adoptoitavaksi siten, ett\u00e4 A ei ole koskaan tavannut lasta. A:n ja lapsen v\u00e4lille ei siten ole syntynyt eik\u00e4 ole voinutkaan A:sta viime k\u00e4dess\u00e4 riippumattomista syist\u00e4 synty\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista perheyhteytt\u00e4. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin kanneoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei mahdollista tapauskohtaista harkintaa edes nyt k\u00e4sill\u00e4 olevan kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lapsen el\u00e4m\u00e4n kannalta merkitykselliseen jo syntyneeseen perheyhteyteen ei s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 sovellettaessa voida tulkinnallisesti rinnastaa A:n toivetta ja pyrkimyst\u00e4 perheyhteyden muodostumiseen. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei siten mahdollista sellaista perus- ja ihmisoikeusmy\u00f6nteist\u00e4 tulkintaa, joka sallisi A:n kanteen tutkimisen.<\/p>\n

34. T\u00e4m\u00e4n vuoksi asiassa on viel\u00e4 arvioitava, johtaako isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin kanneoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen ratkaistavana olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa.<\/p>\n

6.3 Ristiriidan ilmeisyytt\u00e4 koskeva arviointi t\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/p>\n

6.3.1 L\u00e4ht\u00f6kohdat<\/p>\n

35. Ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 valtioilla on lapsen biologisen alkuper\u00e4n selvitt\u00e4misen suhteen harkintavaltaa, jonka k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 tapauskohtaista arviointia sek\u00e4 pyrkimyst\u00e4 saavuttaa oikeudenmukainen tasapaino kesken\u00e4\u00e4n kilpailevien etujen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 punninnassa lapsen edun arvioinnilla on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 asema. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 lapsen oletetun is\u00e4n mahdollisuutta saada kanne nostetuksi ei kuitenkaan saa torjua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 lapsella on jo oikeudellinen is\u00e4. (Ks. esim. R\u00f3\u017ca\u0144ski v. Puola 18.5.2006, kohdat 77-78; Kautzor v. Saksa 22.3.2012, kohta 77.)<\/p>\n

36. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 lapsen oikeus biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen kuuluu edell\u00e4 todetulla tavalla h\u00e4nen yksityisyyden suojansa ydinalueeseen. Lapsen edun mukaisena on edell\u00e4 kuvatussa ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pidetty sen varmistamista, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on mahdollisuus selvitt\u00e4\u00e4 biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

37. Perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon isyyslaista (11\/2015) sit\u00e4 s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4 (PeVL 46\/2014 vp). Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan nimenomaisesti arvioinut sit\u00e4 kysymyst\u00e4, voiko isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 johtuva kanneoikeuden rajoitus joissain tilanteissa johtaa ristiriitaan lapsen tai t\u00e4m\u00e4n biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n miehen perus- ja ihmisoikeutena turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa. Isyyslain 42 \u00a7:n mukaiseen s\u00e4\u00e4ntelyyn on p\u00e4\u00e4dytty huolellisen punninnan perusteella ja kompromissina kesken\u00e4\u00e4n yhteensovittamattomien eri suuntaan puhuvien intressien v\u00e4lill\u00e4. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 n\u00e4in syntyneen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sivuuttaminen perustuslain 10 \u00a7:n kanssa ilmeisess\u00e4 ristiriidassa olevana voi tulla kysymykseen vain hyvin poikkeuksellisesti.<\/p>\n

38. Sit\u00e4, onko t\u00e4llainen tilanne k\u00e4sill\u00e4, on arvioitava paitsi valittajana olevan A:n, my\u00f6s lapsen oikeudellisten vanhempien B:n ja C:n sek\u00e4 ennen kaikkea lapsen yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan ja lapsen edun kannalta. Jos biologisen isyyden selvitt\u00e4misen intressi arvioidaan asiassa poikkeuksellisen t\u00e4rke\u00e4ksi, eiv\u00e4tk\u00e4 kanneoikeuden rajoittamista koskevan s\u00e4\u00e4ntelyn taustalla olevat n\u00e4k\u00f6kohdat edellyt\u00e4 perheyhteytt\u00e4 kantajan ja lapsen v\u00e4lill\u00e4 koskevan isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan soveltamista, perustuslain yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevalle s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle on tarvittaessa voitava yksitt\u00e4istapauksessa antaa etusija ja kanneoikeuden rajoittamista koskeva lainkohta on sanotuilta osiltaan j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 soveltamatta.<\/p>\n

6.3.2 A:n esitt\u00e4m\u00e4 selvitys<\/p>\n

39. A on vedonnut selvityksen\u00e4 isyysv\u00e4itteens\u00e4 tueksi h\u00e4nen ja B:n sek\u00e4 B:n ja er\u00e4iden muiden henkil\u00f6iden v\u00e4lisiin viesteihin, joiden aitoutta asiassa ei ole kiistetty. Viesteist\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 B oli lapsen odotusaikana pit\u00e4nyt A:ta lapsen is\u00e4n\u00e4. Viesteist\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 A:n ja B:n v\u00e4linen suhde ja yhteydenpito on tuohon aikaan ollut vaikeaa. Hieman ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4 A:n ja B:n v\u00e4lisiss\u00e4 viesteiss\u00e4 on kuitenkin keskusteltu A:n halukkuudesta ja mahdollisuudesta ryhty\u00e4 lapsen l\u00e4hihuoltajaksi, mit\u00e4 vaihtoehtoa B ei ole sulkenut pois. Korkeimmalla oikeudella ei ole aihetta arvioida toisin kuin hovioikeus sit\u00e4, ett\u00e4 A on esitetyn selvityksen valossa osoittanut sitoutumista lapseen ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kanssa vasta l\u00e4hell\u00e4 syntym\u00e4\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nen sitoutumistaan perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen kanssa voida siten pit\u00e4\u00e4 kovin pitk\u00e4aikaisena tai vahvana. H\u00e4nen mahdollisuutensa perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen kanssa on hovioikeuden toteamin tavoin kuitenkin viime k\u00e4dess\u00e4 estynyt h\u00e4nest\u00e4 riippumattomista syist\u00e4.<\/p>\n

6.3.3 Korkeimman oikeuden arviointi<\/p>\n

40. Isyyslain 42 \u00a7:n 2 momenttia s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4 on lapsen osalta pyritty suojaamaan erityisesti syntynytt\u00e4 oikeudellista, biologista tai sosiaalista perheyhteytt\u00e4 ja korostettu sen ohella lapsen edun arvioinnin merkityst\u00e4. Erityisen perusteltuna perheyhteyden suojan tarvetta voidaan pit\u00e4\u00e4 D:n kaltaisen, aivan pienen lapsen osalta, jolle tieto omasta biologisesta alkuper\u00e4st\u00e4 ei ole ajankohtaisesti merkityksellinen. Varhaisia kiintymyssuhteita on yleisesti pidetty vauvan ja pienen lapsen my\u00f6hemm\u00e4n kehittymisen kannalta ratkaisevan t\u00e4rkein\u00e4. Edell\u00e4 todetulla tavalla lapsen oikeus alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen on kuitenkin h\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4n suojansa ydinaluetta ja sen merkitys lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6hemmin voi olla merkitt\u00e4v\u00e4sti korostuneempi.<\/p>\n

41. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 nyt kysymyksess\u00e4 olevan isyysasian ratkaisun j\u00e4lkeen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti jatkuvasta adoptiota koskevasta oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 kysymyst\u00e4 lapsen biologisesta is\u00e4st\u00e4 on oikeudellisesti mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 vain nyt, ennen adoptiota koskevan asian lopullista ratkaisemista. Isyytt\u00e4 ei oikeudellisesti voida selvitt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 vahvistaa en\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen, jos adoptio vahvistetaan. Adoption vahvistamisen my\u00f6t\u00e4 lapselle vahvistetaan vanhemmat adoptiolain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti, eik\u00e4 edes lapsella itsell\u00e4\u00e4n ole my\u00f6hemmin mahdollisuutta vaatia biologista isyytt\u00e4\u00e4n oikeudellisesti selvitett\u00e4v\u00e4ksi ja vahvistettavaksi. Lapsen yksityisel\u00e4m\u00e4n piiriin kuuluvan biologisen alkuper\u00e4n tuntemista koskevan oikeuden toteutumiseksi k\u00e4sill\u00e4 oleva hetki A:n ja lapsen v\u00e4lisen biologisen suhteen selvitt\u00e4miseksi on siten ratkaiseva.<\/p>\n

42. My\u00f6s A:n yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaan liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kohdat puoltavat sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n saa kysymyksen isyydest\u00e4\u00e4n selvitetyksi. A on esitt\u00e4nyt perustellun v\u00e4itteen isyydest\u00e4\u00e4n ja selvityst\u00e4, jonka perusteella my\u00f6s B on ainakin viel\u00e4 ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4 ollut siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 A on lapsen biologinen is\u00e4. A on my\u00f6s ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4 osoittanut kiinnostusta pit\u00e4\u00e4 lapsesta huolta ja osallistua t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Viime k\u00e4dess\u00e4 h\u00e4nen mahdollisuutensa perheyhteyden muodostamiseen lapsen kanssa ovat kariutuneet siihen, ett\u00e4 lapsi on heti syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n lukien sijoitettu adoptiotarkoituksessa ja ett\u00e4 juuri ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4 solmittuun avioliittoon perustuvan isyysolettaman vuoksi C on merkitty lapsen is\u00e4ksi, jolta suostumus sijoittamiseen on saatu. A:n suostumusta adoptioon ei ole selvitetty, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole ollut mahdollisuutta tunnustaa isyytt\u00e4\u00e4n B:n ja C:n sit\u00e4 vastustaessa.<\/p>\n

43. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa lapsella ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4idill\u00e4 B:ll\u00e4 ja oikeudellisella is\u00e4ll\u00e4 C:ll\u00e4 ei ole sellaista perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 eik\u00e4 C:ll\u00e4 sellaista sosiaalista isyytt\u00e4, jonka suojaamiseksi kanneoikeuden rajoitus on s\u00e4\u00e4detty ja jonka vuoksi A:n kanneoikeutta olisi k\u00e4sill\u00e4 olevassa tilanteessa perusteltua rajoittaa.<\/p>\n

44. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 lapselle ja A:lle perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 turvattu oikeus nauttia yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa puoltaa k\u00e4sill\u00e4 olevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa vahvasti sit\u00e4, ett\u00e4 A:n isyys selvitet\u00e4\u00e4n ja joko vahvistetaan tai poissuljetaan ennen adoptiota koskevan asian ratkaisemista ja lapsen vanhemmuudesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Vireill\u00e4 olevan adoptio-oikeudenk\u00e4ynnin takia D:n oikeus tuntea ja saada oikeudellisesti vahvistetuksi biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4 on mahdollista toteuttaa vain siten, ett\u00e4 A:n nyt nostama kanne tutkitaan. Kanneoikeuden my\u00f6nt\u00e4minen A:lle ei loukkaa B:n ja C:n oikeuksia ottaen huomioon, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole lapsen kanssa sellaista perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4, jota kanneoikeuden rajaamisella on tarkoitettu suojata.<\/p>\n

45. Edell\u00e4 mainituilla perusteilla ja esitettyj\u00e4 seikkoja kokonaisuutena arvioituaan Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kanneoikeuden ep\u00e4\u00e4minen A:lta isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan nojalla olisi perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetuin tavoin ilmeisess\u00e4 ristiriidassa A:lle ja D:lle perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa. Ristiriitaa on pidett\u00e4v\u00e4 ilmeisen\u00e4 erityisesti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 kanteen tutkimatta j\u00e4tt\u00e4minen est\u00e4isi D:n mahdollisuuden perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatulla tavalla saada selville ja oikeudellisesti vahvistetuksi se, kuka on h\u00e4nen biologinen is\u00e4ns\u00e4. Mainitun isyyslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 2 kohta tulee siten j\u00e4tt\u00e4\u00e4 soveltamatta.<\/p>\n

46. Kun perheyhteyden olemassaoloa edellytt\u00e4v\u00e4 isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 2 kohta j\u00e4tet\u00e4\u00e4n soveltamatta ja sovelletaan sen asemesta perustuslakia, A:lla on asiassa kanneoikeus edellytt\u00e4en, ett\u00e4 kanteen nostamista on pidett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin lapsen edun mukaisena.<\/p>\n

47. D:n prosessiedunvalvoja on lausumassaan katsonut, ett\u00e4 isyyskanteen tutkiminen ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ja asian t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa olisi lapsen edun mukaista. H\u00e4n on perustellut t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 lapsi on kiintynyt adoptioperheeseens\u00e4, jonka luokse h\u00e4nen olosuhteensa ovat vakiintuneet. T\u00e4m\u00e4n tosiasiallisen perhesuhteen ja siin\u00e4 muodostuneiden kiintymyssuhteiden katkaisemisella olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti negatiivinen vaikutus lapsen kehitykselle tulevaisuudessa. Prosessiedunvalvojan k\u00e4sityksen mukaan lapsen edun mukaista on, ett\u00e4 asia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n mahdollisimman nopeasti ja lapsen juridiseen asemaan saadaan selvyys. Isyyden selvitt\u00e4minen sen kustannuksella, ett\u00e4 mahdollinen biologinen is\u00e4 ei sen j\u00e4lkeen tulisi hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n adoptiota ja haluaisi lapsen asumaan luokseen, ei prosessiedunvalvojan mukaan olisi en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lapsen edun mukaista.<\/p>\n

$12a<\/p>\n

49. Kysymyst\u00e4 D:n biologisesta is\u00e4st\u00e4 ei edell\u00e4 todetulla tavalla ole oikeudellisesti mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 ja A:n mahdollista isyytt\u00e4 vahvistaa en\u00e4\u00e4 adoptiota koskevan asian ratkaisemisen j\u00e4lkeen. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 D:n ja A:n yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kannalta riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 nyt teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ratkaisusta riippumatta asianosaisilla s\u00e4ilyy mahdollisuus tulevaisuudessa selvitt\u00e4\u00e4 D:n isyys ep\u00e4virallisin DNA-testein, mik\u00e4li kaikki asianosaiset antaisivat siihen suostumuksensa.<\/p>\n

$12b<\/p>\n

51. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 kanteen nostamista on pidett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s kokonaisuutena arvioiden isyyslain 42 \u00a7:n 2 momentin 3 kohdan edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla lapsen edun mukaisena siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 A:n kanteen tutkiminen viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 adoptiota koskevan asian ratkaisemista ja aiheuttaa v\u00e4liaikaista ep\u00e4varmuutta lapsen nykyisess\u00e4 perheess\u00e4.<\/p>\n

52. Edell\u00e4 lausumillaan perusteilla Korkein oikeus p\u00e4\u00e4tyy siihen, ett\u00e4 A:n kanne C:n isyyden kumoamiseksi tulee tutkia. Hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiselle ei siten ole aihetta.<\/p>\n

1. Asian tausta<\/p>\n

2. Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa<\/p>\n

3. Avioliittoon perustuvaa isyysolettamaa ja sen kumoamista koskeva isyyslain s\u00e4\u00e4ntely<\/p>\n

4. Korkeimman oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s A:n kanneoikeudesta isyyslain nojalla<\/p>\n

5. Kanneoikeuden rajoituksen suhde perus- ja ihmisoikeuksiin<\/p>\n

6. Perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta tuomioistuimessa<\/p>\n

7. Isyyden selvitt\u00e4misen lapsen edun mukaisuus<\/p>\n

8. Lopputulos<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapsen biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt A oli nostanut kanteen avioliittoon perustuvan olettaman perusteella lapsen is\u00e4ksi merkityn C:n isyyden kumoamiseksi. A ei ollut osallistunut lapsen hoitoon, eik\u00e4 lapsen ja A:n v\u00e4lille ollut muutoinkaan muodostunut perheyhteytt\u00e4. Lapsi oli sijoitettu pian syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen lapsen \u00e4idin B:n ja C:n suostumuksella toiseen perheeseen adoptiotarkoituksessa. Kysymys siit\u00e4, johtiko isyyslain 42 \u00a7:n…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":[],"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[8463],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[17710,17711,17706,14932,10689],"kji_language":[7746],"class_list":["post-577838","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-8463","kji_subject-divers","kji_keyword-biologisena","kji_keyword-isana","kji_keyword-isyys","kji_keyword-lapsen","kji_keyword-ollut","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2025:51 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2025:51 - Isyys\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Lapsen biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt A oli nostanut kanteen avioliittoon perustuvan olettaman perusteella lapsen is\u00e4ksi merkityn C:n isyyden kumoamiseksi. A ei ollut osallistunut lapsen hoitoon, eik\u00e4 lapsen ja A:n v\u00e4lille ollut muutoinkaan muodostunut perheyhteytt\u00e4. Lapsi oli sijoitettu pian syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen lapsen \u00e4idin B:n ja C:n suostumuksella toiseen perheeseen adoptiotarkoituksessa. Kysymys siit\u00e4, johtiko isyyslain 42 \u00a7:n...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"23 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202551-isyys\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202551-isyys\\\/\",\"name\":\"KKO:2025:51 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-16T12:18:04+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202551-isyys\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202551-isyys\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202551-isyys\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/criminal-law-attorneys-in-paris-counsel-and-strategic-defense\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2025:51 – Isyys\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/Logo-Kohen-1000.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/Logo-Kohen-1000.webp\",\"width\":1000,\"height\":1000,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2025:51 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"KKO:2025:51 - Isyys","og_description":"Lapsen biologisena is\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt A oli nostanut kanteen avioliittoon perustuvan olettaman perusteella lapsen is\u00e4ksi merkityn C:n isyyden kumoamiseksi. A ei ollut osallistunut lapsen hoitoon, eik\u00e4 lapsen ja A:n v\u00e4lille ollut muutoinkaan muodostunut perheyhteytt\u00e4. Lapsi oli sijoitettu pian syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen lapsen \u00e4idin B:n ja C:n suostumuksella toiseen perheeseen adoptiotarkoituksessa. Kysymys siit\u00e4, johtiko isyyslain 42 \u00a7:n...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"23 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/","name":"KKO:2025:51 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#website"},"datePublished":"2026-04-16T12:18:04+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202551-isyys\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/criminal-law-attorneys-in-paris-counsel-and-strategic-defense\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2025:51 – Isyys"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Logo-Kohen-1000.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Logo-Kohen-1000.webp","width":1000,"height":1000,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/577838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=577838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=577838"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=577838"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=577838"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=577838"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=577838"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=577838"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=577838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}