{"id":593217,"date":"2026-04-18T08:39:09","date_gmt":"2026-04-18T06:39:09","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/"},"modified":"2026-04-18T08:39:09","modified_gmt":"2026-04-18T06:39:09","slug":"kko202463-arbetsavtal","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/","title":{"rendered":"KKO:2024:63 – Arbetsavtal"},"content":{"rendered":"
\n
\n

En arbetsgivare hade under pr\u00f6votiden h\u00e4vt en arbetstagares arbetsavtal efter att arbetstagaren hade meddelat att han p\u00e5 grund av sin h\u00f6rselskada inte kunde klara av sina arbetsuppgifter till alla delar.<\/p>\n

H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetsgivaren hade h\u00e4vt arbetsavtalet p\u00e5 en diskriminerande grund, eftersom arbetsgivaren inte innan arbetsavtalet h\u00e4vdes hade rett ut om arbetstagaren trots sin h\u00f6rselskada kunde klara av sina arbetsuppgifter med hj\u00e4lp av rimliga anpassningar. Arbetsgivaren \u00e5lades att betala ers\u00e4ttning f\u00f6r ogrundat upph\u00e4vande av arbetsavtalet med st\u00f6d av 12 kap. 2 \u00a7 arbetsavtalslagen samt gottg\u00f6relse f\u00f6r diskrimineringen med st\u00f6d av diskrimineringslagen. (Omr\u00f6stn.)<\/p>\n

DiskrimineringsL 15 \u00a7<\/h3>\n

ArbetsavtalsL 1 kap 4 \u00a7<\/h3>\n

Ty\u00f6nantaja oli purkanut koeajalla olleen ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6sopimuksen ty\u00f6ntekij\u00e4n ilmoitettua, ettei h\u00e4n kuulovammansa vuoksi kyennyt suoriutumaan kaikilta osin ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja oli purkanut ty\u00f6sopimuksen syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella, kun se ei ollut ennen ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 selvitt\u00e4nyt, kykenisik\u00f6 ty\u00f6ntekij\u00e4 kuulovammastaan huolimatta suoriutumaan ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n kohtuullisten mukautusten avulla. Ty\u00f6nantaja velvoitettiin suorittamaan ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 2 \u00a7:n nojalla korvausta ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 yhdenvertaisuuslain nojalla hyvityst\u00e4 syrjinn\u00e4st\u00e4. (\u00c4\u00e4n.)<\/p>\n

YhdenvertaisuusL 15 \u00a7<\/h3>\n

TSL 1 luku 4 \u00a7<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

A:lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n

Ty\u00f6nantaja vaati vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja velvoitetaan suorittamaan A:lle korvauksena ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 kuuden kuukauden palkkaa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 16 800 euroa sek\u00e4 yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksen\u00e4 3 000 euroa, molemmat m\u00e4\u00e4r\u00e4t korkolain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaisine viiv\u00e4styskorkoineen 30.9.2019 lukien.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha H\u00e4yh\u00e4, Tuomo Antila (eri mielt\u00e4), Juha M\u00e4kel\u00e4, Timo Ojala ja Kaarlo Hakamies. Esittelij\u00e4 Paula Klami-Wetterstein.<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olevan j\u00e4senen lausunto<\/h3>\n

Olen enemmist\u00f6n kanssa samaa mielt\u00e4 ratkaisun perusteluista kohtien 1-24 osalta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen totean seuraavaa.<\/p>\n

Hovioikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin A on ty\u00f6suhteensa alkamisen j\u00e4lkeen osallistunut perehtymistarkoituksessa ty\u00f6nantajan asiakkaina olevien asunto-osakeyhti\u00f6iden kokouksiin yhdess\u00e4 ty\u00f6nantajan edustajan kanssa. Esitetyn kirjallisen todisteen mukaan t\u00e4llaisia kokouksia on ollut yhdeks\u00e4n. A ei ole kokousten yhteydess\u00e4 kertonut ty\u00f6nantajan edustajalle, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole kuullut kunnolla, mit\u00e4 kokouksissa on puhuttu. Vasta kun h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4kseen on osoitettu p\u00f6yt\u00e4kirjan pit\u00e4minen tulevassa kokouksessa, h\u00e4n on ilmoittanut, ettei h\u00e4n kykene pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kokouksessa p\u00f6yt\u00e4kirjaa kuulemisvaikeuksiensa takia. Ty\u00f6nantajan edustaja on kertonut menett\u00e4neens\u00e4 luottamuksen A:han, koska t\u00e4m\u00e4 ei ollut perehdytyksen aikana kertonut, ettei h\u00e4n kuullut kokouksissa. Ty\u00f6nantajan edustajan mukaan asiaan olisi voitu mietti\u00e4 ratkaisua, jos A olisi kertonut ensimm\u00e4isen kokouksen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli ongelmia kuulla tuollaisessa tilanteessa.<\/p>\n

Pid\u00e4n A:n edell\u00e4 selostettua menettely\u00e4, jossa h\u00e4n on j\u00e4tt\u00e4nyt kertomatta ty\u00f6nantajan edustajalle kuulemisvaikeuksistaan kokouksissa, joihin h\u00e4n on osallistunut perehtymistarkoituksessa, tavallisuudesta poikkeavana. Kun A ei ole tosiasiassa kyennyt seuraamaan kokousten kulkua, perehdytt\u00e4misen tarkoitus ei ole voinut toteutua, mik\u00e4 A:n on t\u00e4ytynyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Samoin A:n on t\u00e4ytynyt k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekoa n\u00e4in olennaisesti haittaava seikka olisi saatettava viipym\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6nantajan tietoon, jotta t\u00e4m\u00e4 voisi alkaa selvitt\u00e4\u00e4, mihin toimenpiteisiin ongelman poistamiseksi voidaan ryhty\u00e4. A on kuitenkin pysynyt passiivisena ja siten antanut ty\u00f6nantajan j\u00e4\u00e4d\u00e4 siihen virheelliseen k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n perehtyminen etenee ty\u00f6nantajan tarkoittamalla tavalla ja ett\u00e4 A:lla on valmius ryhty\u00e4 perehdytyksen j\u00e4lkeen hoitamaan itsen\u00e4isesti ty\u00f6sopimuksensa mukaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Ottaen erityisesti huomioon A:n ty\u00f6sopimuksen mukaisten ty\u00f6teht\u00e4vien luonteen ja perehdytt\u00e4miseen kuuluneiden kokoustilanteiden suurehkon m\u00e4\u00e4r\u00e4n katson A:n menettelyn poikenneen siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 olisi voitu ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 kohtuudella edellytt\u00e4\u00e4. Ty\u00f6nantaja on saatuaan tiedon olennaisesti ty\u00f6ntekoa haittaavan seikan salaamisesta voinut perustellusti menett\u00e4\u00e4 luottamuksen siihen, ett\u00e4 A soveltuu is\u00e4nn\u00f6intity\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Hovioikeuden tavoin katson siten ty\u00f6nantajan n\u00e4ytt\u00e4neen, ett\u00e4 ty\u00f6sopimuksen purkaminen on johtunut A:n edell\u00e4 kuvatun menettelyn vuoksi syntyneest\u00e4 luottamuspulasta. T\u00e4m\u00e4 on ollut koeajan tarkoitukseen n\u00e4hden asiallinen peruste ty\u00f6sopimuksen purkamiseen koeaikana. Kun ty\u00f6sopimuksen purkamisen syyn\u00e4 ei siten ole ollut kuulovamma vaan A:n menettely ty\u00f6suhteen aikana, ty\u00f6nantajalla ei ole ollut velvollisuutta ryhty\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, voitaisiinko kuulovammasta johtuvia ty\u00f6nteon esteit\u00e4 poistaa kohtuullisten mukautusten avulla. N\u00e4in ollen ty\u00f6sopimusta ei ole purettu syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella.<\/p>\n

Hylk\u00e4\u00e4n valituksen ja j\u00e4t\u00e4n asian hovioikeuden tuomion lopputuloksen varaan.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestyksen tulokseen n\u00e4hden velvollisena ottamaan kantaa korvauksen ja hyvityksen m\u00e4\u00e4riin ilmoitan olevani n\u00e4ilt\u00e4 osin samaa mielt\u00e4 kuin enemmist\u00f6.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

A oli palkattu 16.4.2019 lukien is\u00e4nn\u00f6intiyhti\u00f6 B Oy:n palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan ty\u00f6suhteeseen. A:n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olivat ty\u00f6sopimuksen mukaan olleet is\u00e4nn\u00f6intity\u00f6 ja muut ty\u00f6nantajan osoittamat ty\u00f6t. Osapuolet olivat sopineet kuuden kuukauden koeajasta. Ty\u00f6nantaja oli purkanut A:n ty\u00f6sopimuksen koeaikana 29.4.2019.<\/p>\n

Kanne ja vastaus L\u00e4nsi-Uudenmaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n

A vaati, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja velvoitetaan suorittamaan h\u00e4nelle ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 2 \u00a7:n mukaisena korvauksena ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 kymmenen kuukauden palkkaa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 yhdenvertaisuuslain 23 \u00a7:n mukaisena hyvityksen\u00e4 20 000 euroa. A:n mukaan ty\u00f6sopimus oli purettu syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella. Ty\u00f6sopimuksen purkamista oli edelt\u00e4nyt A:n ilmoitus ty\u00f6nantajan edustajalle siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen saattoi olla vaikeaa yksin vastata samana iltana j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4st\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksesta ennen kuin oli saanut teknisen kuuloapuv\u00e4lineen, joka helpottaisi kuulemista suurissa tiloissa. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen A:lle oli ilmoitettu, ett\u00e4 ty\u00f6sopimus puretaan. Ty\u00f6sopimus oli purettu tilanteessa, jossa A ei viel\u00e4 ollut ehtinyt saada teknisi\u00e4 apuv\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Ty\u00f6nantajan olisi tullut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle kohtuulliset mukautukset ty\u00f6ss\u00e4 selvi\u00e4miseen.<\/p>\n

Ty\u00f6nantaja vaati, ett\u00e4 kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6sopimusta ei ollut purettu ep\u00e4asiallisilla tai syrjivill\u00e4 perusteilla. Ty\u00f6sopimuksen purkamisen syin\u00e4 olivat olleet A:n kielt\u00e4ytyminen ty\u00f6st\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa ja luottamuksen menett\u00e4minen A:han sek\u00e4 se, ettei A ollut t\u00e4ytt\u00e4nyt ty\u00f6n edellytt\u00e4mi\u00e4 terveydellisi\u00e4 vaatimuksia. A:lla ei ollut ty\u00f6h\u00f6n riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuuloa. A oli ty\u00f6sopimusta teht\u00e4ess\u00e4 antanut ty\u00f6kyvyst\u00e4\u00e4n virheellisi\u00e4 tietoja sek\u00e4 ty\u00f6suhteen aikana salannut puuttuneen ty\u00f6kykyns\u00e4. Ottaen huomioon A:n ty\u00f6kyvyn puuttumisen syy ja h\u00e4nen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6nantajalla ei ollut ollut mahdollisuutta tehd\u00e4 mukautuksia siten, ett\u00e4 A olisi voinut toimia ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ainakaan asiakasyhti\u00f6iden kokouksissa.<\/p>\n

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudelle yhdenvertaisuuslain 27 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun lausunnon.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 7.6.2021 nro 21\/2446<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi esitetyn n\u00e4yt\u00f6n perusteella olevan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuulovammansa vuoksi A ei ollut pelk\u00e4n kuulokojeensa avulla ollut kykenev\u00e4 suorittamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n yhti\u00f6kokouksissa. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus my\u00f6s katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, ett\u00e4 A ei ollut ty\u00f6sopimusta teht\u00e4ess\u00e4 tai ty\u00f6suhteen aikana ennen purkamistilannetta kertonut kuulemisvaikeuksistaan kokoustilanteissa.<\/p>\n

A:n ty\u00f6sopimuksen purkamisen oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti katsottava johtuneen kuulovammasta, mik\u00e4 muodosti syrjint\u00e4olettaman. Toisaalta A ei ollut ty\u00f6sopimusta teht\u00e4ess\u00e4 tai ty\u00f6suhteen aikana kertonut kuulemiseen kokoustilanteissa liittyneist\u00e4 vaikeuksistaan. Kun A oli ty\u00f6haastattelussa kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kuulokoje ja h\u00e4n tuli sill\u00e4 hyvin toimeen, ty\u00f6nantajan edustajat olivat perustellusti voineet k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 A kykeni kuulovammastaan huolimatta kuulolaitetta k\u00e4ytt\u00e4en hoitamaan is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4. A oli my\u00f6s osallistunut ty\u00f6nantajan edustajan kanssa useisiin yhti\u00f6kokouksiin eik\u00e4 ollut kertonut, ettei kuullut niiss\u00e4 hyvin. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa ty\u00f6nantaja oli perustellusti voinut menett\u00e4\u00e4 luottamuksensa A:han ja ty\u00f6suhteen purkaminen oli ollut oikeutettua. Ty\u00f6sopimusta ei ollut purettu syrjivill\u00e4 tai muutoin ep\u00e4asiallisilla perusteilla. A ei ollut oikeutettu ty\u00f6sopimuslain mukaiseen korvaukseen eik\u00e4 yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si kanteen.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Nina Lahtinen.<\/h3>\n

Helsingin hovioikeuden tuomio 25.11.2022 nro 1642<\/p>\n

A valitti hovioikeuteen.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 kohtuullisten mukautusten vaatimus koskee my\u00f6s koeajalla olevia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. A ja ty\u00f6nantajan edustajat olivat kertoneet yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, ett\u00e4 A oli ty\u00f6haastattelussa tuonut esiin, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kuulovamma ja h\u00e4n k\u00e4ytti sen vuoksi kuulokojetta. Ty\u00f6nantajan edustajien mukaan h\u00e4n oli kertonut kuulevansa kuulokojeella hyvin, tarvittaessa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4en. N\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ollut esitetty siit\u00e4, ett\u00e4 asiasta olisi tuolloin enemm\u00e4lti keskusteltu.<\/p>\n

A:lla oli is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n koulutus, joten is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n ty\u00f6nkuvan erilaisine kokouksineen oli t\u00e4ytynyt olla h\u00e4nen tiedossaan jo ty\u00f6haastattelussa. Jo haastattelutilanteessa ja viimeist\u00e4\u00e4nkin perehdytyksess\u00e4 A:n osallistuessa ty\u00f6nantajan edustajan kanssa useiden asunto-osakeyhti\u00f6iden kokouksiin A:lle oli t\u00e4ytynyt olla selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja oli pienehk\u00f6 perheyhti\u00f6, jossa kukin is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 hoiti is\u00e4nn\u00f6intikohteensa itsen\u00e4isesti, ja ett\u00e4 puheen kuulemiseen liittyvill\u00e4 vaikeuksilla oli olennainen merkitys ty\u00f6nteon edellytysten kannalta.<\/p>\n

Hovioikeus katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, ett\u00e4 A oli j\u00e4tt\u00e4nyt kertomatta totuudenmukaisesti kuulonsa heikentymisest\u00e4 ja siihen liittyvist\u00e4 ongelmista, jotka ilmeniv\u00e4t esimerkiksi kokoustilanteissa, ja ett\u00e4 kuulolaite ei riitt\u00e4nyt poistamaan n\u00e4it\u00e4 ongelmia. A oli n\u00e4in salannut ty\u00f6nantajalta olennaisia, ty\u00f6kykyyns\u00e4 vaikuttaneita seikkoja ja johtanut ty\u00f6nantajaa harhaan sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6nottotilanteessa ett\u00e4 ty\u00f6suhteen aikana ty\u00f6suhteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Ty\u00f6nantajalla oli siten ollut asiallinen peruste ty\u00f6suhteen purkamiseen koeaikana.<\/p>\n

Kysymys ei ollut tilanteesta, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6kyky alentuisi ty\u00f6suhteen aikana tai jossa ty\u00f6nantaja j\u00e4tt\u00e4isi ottamatta henkil\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n t\u00e4m\u00e4n vamman tai sairauden perusteella. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ty\u00f6ntekij\u00e4n tarve kuulovamman vuoksi tarvittaville mukautuksille ja ty\u00f6ntekij\u00e4n omasta menettelyst\u00e4 johtunut ty\u00f6sopimuksen purkamisperuste olivat tulleet ty\u00f6nantajan tietoon samanaikaisesti.<\/p>\n

Ottaen huomioon koeajan tarkoitus ja ty\u00f6suhteen oikeutettu p\u00e4\u00e4tt\u00e4misperuste ty\u00f6nantajalla ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ollut ollut velvollisuutta tehd\u00e4 tai edes selvitt\u00e4\u00e4 kohtuullisia mukautuksia. Ty\u00f6nantaja oli voinut purkaa A:n ty\u00f6sopimuksen koeajalla asiallisen purkamisperusteen ilmetty\u00e4. N\u00e4in ollen asiassa ei ollut tarpeen lausua siit\u00e4, olisiko ty\u00f6nantajan ollut mahdollista tehd\u00e4 asiassa kohtuullisia mukautuksia A:n ty\u00f6nteon mahdollistamiseksi.<\/p>\n

Hovioikeus ei muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputulosta.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Tarja Raiskinen ja Oskar Kulmala sek\u00e4 asessori Anssi Rantala.<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

1. A on kanteessaan vaatinut korvausta ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 yhdenvertaisuuslain mukaista hyvityst\u00e4. A on perustanut vaatimuksensa siihen, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja oli koeajan kuluessa purkanut ty\u00f6sopimuksen syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella eli A:n kuulovamman vuoksi. Ty\u00f6nantajan olisi ennen ty\u00f6sopimuksen purkamista tullut selvitt\u00e4\u00e4, olisiko ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 suoriutumista koskenut este ollut mahdollista poistaa soveltuvilla toimenpiteill\u00e4 eli kohtuullisilla mukautuksilla.<\/p>\n

2. Ty\u00f6nantaja on kiist\u00e4nyt kanteen. Ty\u00f6nantajalla oli ollut asiallinen peruste purkaa ty\u00f6sopimus koeaikana.<\/p>\n

3. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on hyl\u00e4nnyt kanteen, eik\u00e4 hovioikeus ole A:n valituksesta muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiota.<\/p>\n

4. Asiassa on ensiksi ratkaistava, onko ty\u00f6nantaja purkanut ty\u00f6sopimuksen syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella. Mik\u00e4li ty\u00f6nantajan katsotaan purkaneen ty\u00f6sopimuksen syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella, kysymys on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ty\u00f6sopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen m\u00e4\u00e4rist\u00e4.<\/p>\n

5. Ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 4 \u00a7:n 4 momentin mukaan koeajan kuluessa ty\u00f6sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Ty\u00f6sopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivill\u00e4 tai muutoin koeajan tarkoitukseen n\u00e4hden ep\u00e4asiallisilla perusteilla. Ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n 3 momentin mukaan syrjinn\u00e4n kiellosta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n yhdenvertaisuuslaissa. Niin kuin yhdenvertaisuuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, syrjivill\u00e4 perusteilla viitataan ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 4 \u00a7:n 4 momentissa tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa s\u00e4\u00e4dettyihin syrjint\u00e4kieltoihin (HE 19\/2014 vp s. 125).<\/p>\n

6. Yhdenvertaisuuslain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa syrji\u00e4 muun ohella vammaisuuden tai muun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella. Syrjint\u00e4 on kielletty riippumatta siit\u00e4, perustuuko se henkil\u00f6\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n ja v\u00e4lillisen syrjinn\u00e4n lis\u00e4ksi laissa tarkoitettua syrjint\u00e4\u00e4 on muun ohella kohtuullisten mukautusten ep\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n

7. Yhdenvertaisuuslain 28 \u00a7:n mukaan vireillepanijan on syrjint\u00e4\u00e4 koskevaa asiaa tuomioistuimessa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 selvityst\u00e4 seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinn\u00e4n kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, ett\u00e4 kieltoa ei ole rikottu.<\/p>\n

8. Ottaen huomioon edell\u00e4 kohdassa 5 todetun yhteyden ty\u00f6sopimuslain ja yhdenvertaisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten v\u00e4lill\u00e4 Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 yhdenvertaisuuslain 28 \u00a7:n todistustaakkas\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 sovelletaan my\u00f6s tilanteessa, jossa ty\u00f6sopimuksen purkamisen koeajalla v\u00e4itet\u00e4\u00e4n tapahtuneen syrjiv\u00e4ll\u00e4 perusteella. Ennen ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n muuttamista 1.1.2015 voimaan tulleella lailla (1331\/2014) pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentissa (23\/2004) s\u00e4\u00e4dettiinkin nimenomaisesti, ett\u00e4 todistustaakasta syrjint\u00e4asiaa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n yhdenvertaisuuslaissa. Lainmuutoksen esit\u00f6ist\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelytavan muutoksella olisi tavoiteltu asiallista muutosta t\u00e4ss\u00e4 suhteessa.<\/p>\n

9. A on katsonut, ett\u00e4 ty\u00f6sopimuksen purkaminen oli johtunut h\u00e4nen kuulovammastaan ja ett\u00e4 ty\u00f6nantajan olisi tullut selvitt\u00e4\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kohtuulliset mukautukset ty\u00f6ss\u00e4 selviytymiseksi. Korkein oikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja oli viimeist\u00e4\u00e4n ty\u00f6suhteen purkamista v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti edelt\u00e4neess\u00e4 keskustelussa tullut tietoiseksi siit\u00e4, ettei A kuulovammansa vuoksi kyennyt suoriutumaan ty\u00f6teht\u00e4viins\u00e4 kuuluvasta asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksen sihteerin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Ty\u00f6nantaja oli purkanut ty\u00f6sopimuksen, vaikka mukautusten mahdollisuutta ei tuolloin ollut selvitetty eik\u00e4 mukautuksia ollut tehty.<\/p>\n

10. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 A on yksil\u00f6inyt ne seikat, joiden perusteella on aihetta ep\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6sopimuksen purkamisen todellisuudessa johtuneen A:n kuulovammaan liittyvist\u00e4 syist\u00e4. Asiassa on mainitusta syyst\u00e4 syntynyt yhdenvertaisuuslain 28 \u00a7:n mukainen olettama siit\u00e4, ett\u00e4 vammaisuuteen perustuvan syrjinn\u00e4n kieltoa on rikottu. Syrjint\u00e4olettaman synnytty\u00e4 ty\u00f6nantajalla on velvollisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteen se, ett\u00e4 ty\u00f6sopimuksen purkamisen syy on ollut ty\u00f6sopimuslaissa edellytetyin tavoin asiallinen ja ett\u00e4 syrjinn\u00e4n kieltoa ei ole rikottu.<\/p>\n

Arvioinnin oikeudelliset l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n

11. Ty\u00f6sopimuksen purkamisen aikana voimassa olleen yhdenvertaisuuslain 15 \u00a7:n (1325\/2014) 1 momentin mukaan ty\u00f6nantajan on teht\u00e4v\u00e4 asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkil\u00f6 voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada ty\u00f6t\u00e4 samoin kuin suoriutua ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 ja edet\u00e4 ty\u00f6uralla. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lis\u00e4ksi pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sek\u00e4 mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.<\/p>\n

12. Syrjinn\u00e4n kieltoa koskevilla ty\u00f6sopimuslain ja yhdenvertaisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 on osaltaan pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n yhdenvertaista kohtelua ty\u00f6ss\u00e4 ja ammatissa koskevista yleisist\u00e4 puitteista annettu neuvoston direktiivi (2000\/78\/EY; ty\u00f6syrjint\u00e4direktiivi). Kansallista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 on siksi tulkittava mainitun direktiivin ja sit\u00e4 koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti.<\/p>\n

13. Ty\u00f6syrjint\u00e4direktiivin 5 artiklan mukaan sen varmistamiseksi, ett\u00e4 yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta, on teht\u00e4v\u00e4 kohtuullisia mukautuksia. T\u00e4m\u00e4 merkitsee, ett\u00e4 ty\u00f6nantajan on toteutettava asianmukaiset ja kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta vammaiset voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 johonkin toimeen, harjoittaa sit\u00e4 ja edet\u00e4 urallaan tai saada koulutusta, jollei n\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 aiheudu ty\u00f6nantajalle kohtuutonta rasitetta.<\/p>\n

14. Unionin tuomioistuin on 11.4.2013 antamassaan tuomiossa (HK Danmark, C-335\/11 ja C-337\/11, EU:C:2013:222, 54 ja 57 kohdat) todennut, ett\u00e4 kohtuullisen mukautuksen k\u00e4site on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan niiden eri esteiden poistamista, jotka vaikeuttavat vammaisten henkil\u00f6iden t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja tehokasta osallistumista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdenvertaisesti muiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Ty\u00f6syrjint\u00e4direktiivi ei kuitenkaan velvoita sellaisen henkil\u00f6n ty\u00f6h\u00f6nottoon tai ty\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4miseen, joka ei ole p\u00e4tev\u00e4, kykenev\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 suorittamaan ty\u00f6n edellytt\u00e4mi\u00e4 oleellisia teht\u00e4vi\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan rajoita velvoitetta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten.<\/p>\n

15. Unionin tuomioistuin on edelleen 10.2.2022 antamassaan tuomiossa (HR Rail, C-485\/20, EU:C:2022:85, 49 kohta) katsonut, ett\u00e4 k\u00e4site \u201dvammaisia koskevat kohtuulliset mukautukset\u201d edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4, mukaan lukien koeajalla oleva ty\u00f6ntekij\u00e4, joka on vammansa takia todettu kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi suorittamaan ty\u00f6ns\u00e4 edellytt\u00e4mi\u00e4 oleellisia teht\u00e4vi\u00e4, ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen asemesta sijoitetaan sellaiseen toiseen ty\u00f6h\u00f6n, johon h\u00e4n on vaaditulla tavalla p\u00e4tev\u00e4, kykenev\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, jos t\u00e4llaisesta toimenpiteest\u00e4 ei aiheudu ty\u00f6nantajalle kohtuutonta rasitetta.<\/p>\n

$106<\/p>\n

17. Unionin tuomioistuin on 21.10.2021 antamassaan tuomiossa (Komisia za zashtita ot diskriminatsia, C-824\/19, EU:C:2021:862) arvioinut ty\u00f6syrjint\u00e4direktiivin tulkintaa tilanteessa, jossa sokealta henkil\u00f6lt\u00e4 oli ev\u00e4tty mahdollisuus toimia lautamiehen\u00e4 rikosoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4. Unionin tuomioistuin piti ongelmallisena erityisesti sit\u00e4, ett\u00e4 asianomaiselta henkil\u00f6lt\u00e4 oli ev\u00e4tty osallistuminen asioiden k\u00e4sittelyyn ilman, ett\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaista kyky\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 olisi arvioitu, ja ilman, ett\u00e4 olisi tutkittu mahdollisuutta poistaa mahdollisia vaikeuksia, joita olisi voinut synty\u00e4 (kohdat 56-62).<\/p>\n

18. Unionin tuomioistuin on edelleen muun muassa HR Rail -tuomiossaan (kohta 38), sek\u00e4 18.1.2024 antamassaan tuomiossa (Ca Na Negreta, C-631\/22, EU:C:2024:53, kohta 41) katsonut, ett\u00e4 ty\u00f6syrjint\u00e4direktiivi\u00e4 on mahdollisuuksien mukaan tulkittava vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksista 13.12.2006 tehdyn YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) mukaisesti. Yleissopimuksen 2 artiklan kolmannen kohdan mukaan syrjint\u00e4 vammaisuuden perusteella sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki syrjinn\u00e4n muodot, kohtuullisen mukauttamisen ep\u00e4\u00e4minen mukaan lukien.<\/p>\n

$107<\/p>\n

20. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 koeajan tarkoituksena on antaa ty\u00f6nantajalle mahdollisuus selvitt\u00e4\u00e4, soveltuuko ty\u00f6ntekij\u00e4 h\u00e4nelle tarjottuun ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, ja ty\u00f6ntekij\u00e4lle mahdollisuus selvitt\u00e4\u00e4, vastaavatko ty\u00f6nkuva ja ty\u00f6nantaja h\u00e4nen odotuksiaan. Harkitessaan ty\u00f6sopimuksen purkamista koeajalla ty\u00f6nantajan on arvioitava huolellisesti ja asiallisesti ty\u00f6ntekij\u00e4n sopivuutta kyseiseen ty\u00f6h\u00f6n teht\u00e4vien laadun ja niiden suorittamista koskevien todellisten ja ratkaisevien vaatimuksien kannalta. My\u00f6s mahdollisten ty\u00f6ntekij\u00e4n terveydentilalle asetettavien edellytysten tulee perustua ty\u00f6teht\u00e4vien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin.<\/p>\n

21. Kuten ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 4 \u00a7:n 4 momentin sanamuodosta ilmenee, ty\u00f6sopimusta ei saa koeajallakaan purkaa syrjivill\u00e4 tai muutoin koeajan tarkoitukseen n\u00e4hden ep\u00e4asiallisilla perusteilla. Ty\u00f6nantajan toimien tulee olla my\u00f6s oikeasuhtaisia tavoitteisiin n\u00e4hden. Vammaisen henkil\u00f6n ty\u00f6teht\u00e4viin sopivuutta harkitessaan ty\u00f6nantajan on arvioitava, onko vammaisuudesta johtuva este ty\u00f6nteolle poistettavissa yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuilla kohtuullisilla mukautuksilla. Edell\u00e4 selostetusta unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ilmenevin tavoin ty\u00f6nantajalla on velvollisuus selvitt\u00e4\u00e4 kohtuullisten mukautusten mahdollisuus ennen kuin vammaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6suhde koeajallakaan p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n vammaisuudesta johtuvien ty\u00f6nteon esteiden perusteella.<\/p>\n

22. Korkein oikeus katsoo lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kun ty\u00f6nantaja on tullut tietoiseksi ty\u00f6ntekij\u00e4n vammasta, joka est\u00e4\u00e4 ty\u00f6n tekemist\u00e4, ty\u00f6nantajalle syntyy velvollisuus oma-aloitteisesti arvioida, olisivatko ty\u00f6nteon esteet poistettavissa kohtuullisilla mukautustoimenpiteill\u00e4. Merkityst\u00e4 ei ole sill\u00e4 seikalla, onko vammainen ty\u00f6ntekij\u00e4 itse pyyt\u00e4nyt ty\u00f6nantajalta mukautustoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden arviointi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa<\/h3>\n

23. Ty\u00f6nantaja on vedonnut kanteen kiist\u00e4misperusteena siihen, ett\u00e4 A oli ty\u00f6h\u00f6nottotilanteessa ja ty\u00f6suhteensa aikana salannut kuulovammansa eli olennaisen ty\u00f6kykyyns\u00e4 vaikuttaneen seikan. T\u00e4st\u00e4 johtuen ty\u00f6nantaja oli menett\u00e4nyt luottamuksensa A:han.<\/p>\n

24. A ei ollut toiminut aikaisemmin is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4. A:n ei voida sen vuoksi katsoa menetelleen ty\u00f6h\u00f6nottotilanteessa moitittavasti, kun h\u00e4n ei ollut tuolloin kertonut kuulovammastaan enemm\u00e4lti kuin ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti vammansa vuoksi kuulolaitetta ja kuuli sen avulla hyvin, tarvittaessa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

$108<\/p>\n

$109<\/p>\n

27. Kun ty\u00f6nantaja on ty\u00f6sopimuslaissa s\u00e4\u00e4dettyjen perusteiden vastaisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt A:n ty\u00f6sopimuksen, A:lla on ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin nojalla oikeus korvaukseen ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan korvauksen suuruutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 otetaan ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen syyst\u00e4 riippuen huomioon ty\u00f6t\u00e4 vaille j\u00e4\u00e4misen arvioitu kesto ja ansion menetys, m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen ty\u00f6sopimuksen j\u00e4ljell\u00e4 ollut kestoaika, ty\u00f6suhteen kesto, ty\u00f6ntekij\u00e4n ik\u00e4 ja h\u00e4nen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa ty\u00f6t\u00e4, ty\u00f6nantajan menettely ty\u00f6sopimusta p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00e4n itsens\u00e4 antama aihe ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen, ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6nantajan olot yleens\u00e4 sek\u00e4 muut n\u00e4ihin rinnastettavat seikat. Korvausta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon mahdollinen samasta teosta yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittu hyvitys.<\/p>\n

28. Ty\u00f6sopimuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneessa hallituksen esityksess\u00e4 on todettu, ett\u00e4 ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 tuomittavan korvauksen suuruutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on ty\u00f6sopimuksen lain vastaisesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle aiheutuneen aineellisen vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toisaalta korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa se, liittyyk\u00f6 ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misperusteeseen tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4mismenettelyyn ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6\u00e4 loukkaavia piirteit\u00e4. Perusteettomasta ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 tuomittavan aineettoman vahingon korvauksen tulisi olla sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 loukkaavia piirteit\u00e4 tai ty\u00f6nantajan piittaamattomuutta noudattaa lakia asiassa on ilmennyt. (HE 157\/2000 vp s. 119.)<\/p>\n

29. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 arvioitaessa on ensinn\u00e4kin otettava huomioon, ett\u00e4 A on j\u00e4\u00e4nyt ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ty\u00f6suhteen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen eik\u00e4 ole ilmoittamansa mukaan ty\u00f6llistynyt ty\u00f6suhteen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. H\u00e4n oli ty\u00f6suhteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen aikaan 61-vuotias ja h\u00e4nell\u00e4 oli kuulovamma. N\u00e4ist\u00e4 A:n ty\u00f6llistymist\u00e4 vaikeuttavista seikoista ty\u00f6nantaja oli ty\u00f6suhdetta p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n tietoinen, mik\u00e4 on otettava huomioon ty\u00f6nantajan menettelyn moitittavuutta arvioitaessa. Ty\u00f6nantaja on purkanut A:n ty\u00f6sopimuksen t\u00e4m\u00e4n kuulovamman vuoksi ilman, ett\u00e4 kohtuullisten mukautusten tarvetta tai mahdollisuuksia olisi lainkaan selvitetty. Edell\u00e4 mainitut seikat vaikuttavat harkinnassa korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 korottavasti.<\/p>\n

30. Korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti alentavina seikkoina on otettava huomioon, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on ollut koeaikana tapahtunut ty\u00f6suhteen purku ja ett\u00e4 A:n ty\u00f6suhde oli ollut huomattavan lyhyt. Lis\u00e4ksi vaikka ty\u00f6nantajan velvollisuutena on ollut selvitt\u00e4\u00e4 ja arvioida, olisivatko ty\u00f6nteon esteet olleet poistettavissa kohtuullisten mukautusten avulla, korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 arvioitaessa on kokonaisharkinnassa merkityst\u00e4 my\u00f6s sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 A on ilmoittanut kuulemisvaikeuksistaan kokoustilanteissa vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun h\u00e4nen olisi pit\u00e4nyt toimia itse ensimm\u00e4isen kerran asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksen sihteerin\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 osin A:n voidaan siis katsoa omalla menettelyll\u00e4\u00e4n antaneen jossain m\u00e4\u00e4rin aihetta ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n

31. Korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n osin korvausta korottavasti ja osin sit\u00e4 alentavasti vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen Korkein oikeus harkitsee kohtuulliseksi korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n 16 800 euroa, josta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 nelj\u00e4n kuukauden palkkaa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 katsotaan aineettoman vahingon korvaukseksi.<\/p>\n

$10b<\/p>\n

33. Korkeimmalle oikeudelle A on ilmoittanut olevansa edelleen ty\u00f6t\u00f6n. Ottaen huomioon t\u00e4m\u00e4n ohella tuomitun korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 A:n i\u00e4n ja h\u00e4nen ty\u00f6llistymismahdollisuutensa Korkein oikeus harkitsee oikeaksi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 3 \u00a7:n mukaisen v\u00e4hennyksen kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

34. Kohdassa 26 todetulla tavalla ty\u00f6nantaja oli laiminly\u00f6nyt yhdenvertaisuuslain 15 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun mukautusvelvollisuutensa. Kysymys on t\u00e4lt\u00e4 osin yhdenvertaisuuslain 8 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetusta syrjinn\u00e4st\u00e4. A:lla on siten yhdenvertaisuuslain 23 \u00a7:n 1 momentin nojalla oikeus saada ty\u00f6nantajalta hyvityst\u00e4.<\/p>\n

35. Saman lain 24 \u00a7:n 1 momentin mukaan hyvityksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. Hyvityst\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan otettava huomioon mahdollinen samasta teosta muun lain nojalla henkil\u00f6\u00f6n kohdistuvan loukkauksen vuoksi tuomittu tai maksettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty korvaus.<\/p>\n

36. Lain perusteluissa on mainittu, ett\u00e4 rikkomuksen vakavuutta arvioitaisiin objektiivisten kriteerien eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n loukatun subjektiivisen kokemuksen perusteella. Syrjinn\u00e4n laatua ja laajuutta arvioitaessa voitaisiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota esimerkiksi siihen, mit\u00e4 ja kuinka vakavia seurauksia syrjinn\u00e4st\u00e4 on aiheutunut, onko syrjint\u00e4 ollut tietoista ja onko syrjint\u00e4 perustunut useaan syrjint\u00e4perusteeseen. (HE 19\/2014 vp s. 90.)<\/p>\n

37. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja on purkanut ty\u00f6sopimuksen A:n vammaisuuden vuoksi ryhtym\u00e4tt\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mukautusten mahdollisuutta, mik\u00e4 on otettava huomioon teon laadun vakavuutta ja moitittavuutta arvioitaessa. Syrjiv\u00e4n menettelyn vuoksi A on j\u00e4\u00e4nyt ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ja ty\u00f6tt\u00f6myys on jatkunut aina asian k\u00e4sittelyyn Korkeimmassa oikeudessa asti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi syrjiv\u00e4ll\u00e4 menettelyll\u00e4 on ollut A:n kannalta olennainen merkitys.<\/p>\n

38. T\u00e4ss\u00e4 asiassa ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 2 \u00a7:n nojalla maksettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 korvaus on muodostunut osin aineettomasta vahingosta, ja mainittu aineettoman vahingon perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 korvaus ja yhdenvertaisuuslain perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 hyvitys perustuvat samaan loukkaukseen. N\u00e4in ollen ty\u00f6sopimuslain mukaista korvausta arvioitaessa on jo otettu huomioon niit\u00e4 samoja perusteita, joilla on merkityst\u00e4 yhdenvertaisuuslain mukaista hyvityst\u00e4 arvioitaessa. Yhdenvertaisuuslain mukaista hyvityst\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 tulee siten samasta syrjiv\u00e4st\u00e4 teosta tuomittava korvaus ottaa huomioon silt\u00e4 osin kuin korvausta tuomitaan henkil\u00f6\u00f6n kohdistuneen loukkauksen perusteella.<\/p>\n

39. Kun syrjinn\u00e4n laatua ja vakavuutta ei ole kuitenkaan voitu kaikilta osin ottaa huomioon ty\u00f6sopimuslain mukaista korvausta m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4, A on oikeutettu my\u00f6s yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Korkein oikeus arvioi kohtuullisen hyvityksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi 3 000 euroa.<\/p>\n

Oikeusneuvos Antila:<\/h3>\n

Asian tausta ja kysymyksenasettelu<\/h3>\n

Purkamisperusteen v\u00e4itetty syrjint\u00e4kiellon vastaisuus ja syrjint\u00e4olettama<\/h3>\n

Onko ty\u00f6nantajalla ollut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 peruste ty\u00f6sopimuksen purkamiselle koeaikana<\/h3>\n

Korvaus ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4<\/h3>\n

Yhdenvertaisuuslain mukainen hyvitys<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En arbetsgivare hade under pr\u00f6votiden h\u00e4vt en arbetstagares arbetsavtal efter att arbetstagaren hade meddelat att han p\u00e5 grund av sin h\u00f6rselskada inte kunde klara av sina arbetsuppgifter till alla delar. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetsgivaren hade h\u00e4vt arbetsavtalet p\u00e5 en diskriminerande grund, eftersom arbetsgivaren inte innan arbetsavtalet h\u00e4vdes hade rett ut om arbetstagaren trots sin…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":[],"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[8677],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[11074,21616,21617,10596,20863],"kji_language":[7746],"class_list":["post-593217","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-8677","kji_subject-fiscal","kji_keyword-arbetsavtal","kji_keyword-arbetsgivare","kji_keyword-arbetstagares","kji_keyword-efter","kji_keyword-provotiden","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2024:63 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2024:63 - Arbetsavtal\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"En arbetsgivare hade under pr\u00f6votiden h\u00e4vt en arbetstagares arbetsavtal efter att arbetstagaren hade meddelat att han p\u00e5 grund av sin h\u00f6rselskada inte kunde klara av sina arbetsuppgifter till alla delar. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetsgivaren hade h\u00e4vt arbetsavtalet p\u00e5 en diskriminerande grund, eftersom arbetsgivaren inte innan arbetsavtalet h\u00e4vdes hade rett ut om arbetstagaren trots sin...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"20 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202463-arbetsavtal\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202463-arbetsavtal\\\/\",\"name\":\"KKO:2024:63 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-18T06:39:09+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202463-arbetsavtal\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202463-arbetsavtal\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kko202463-arbetsavtal\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/criminal-law-attorneys-in-paris-counsel-and-strategic-defense\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2024:63 – Arbetsavtal\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/Logo-Kohen-1000.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/Logo-Kohen-1000.webp\",\"width\":1000,\"height\":1000,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2024:63 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"KKO:2024:63 - Arbetsavtal","og_description":"En arbetsgivare hade under pr\u00f6votiden h\u00e4vt en arbetstagares arbetsavtal efter att arbetstagaren hade meddelat att han p\u00e5 grund av sin h\u00f6rselskada inte kunde klara av sina arbetsuppgifter till alla delar. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetsgivaren hade h\u00e4vt arbetsavtalet p\u00e5 en diskriminerande grund, eftersom arbetsgivaren inte innan arbetsavtalet h\u00e4vdes hade rett ut om arbetstagaren trots sin...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"20 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/","name":"KKO:2024:63 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#website"},"datePublished":"2026-04-18T06:39:09+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kko202463-arbetsavtal\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/criminal-law-attorneys-in-paris-counsel-and-strategic-defense\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2024:63 – Arbetsavtal"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Logo-Kohen-1000.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Logo-Kohen-1000.webp","width":1000,"height":1000,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/593217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=593217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=593217"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=593217"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=593217"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=593217"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=593217"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=593217"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=593217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}