{"id":646091,"date":"2026-04-22T09:11:31","date_gmt":"2026-04-22T07:11:31","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/"},"modified":"2026-04-22T09:11:31","modified_gmt":"2026-04-22T07:11:31","slug":"kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/","title":{"rendered":"KHO 8.10.2025\/2250 – Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen)"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Asia<\/h3>\n

Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus<\/h3>\n

Muutoksenhakija<\/h3>\n

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee<\/h3>\n

Markkinaoikeus 15.3.2024 nro 154\/2024<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Markkinaoikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sopimuskausien lyhent\u00e4mist\u00e4 koskien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valituslupahakemus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Korkein hallinto-oikeus ei siten n\u00e4ilt\u00e4 osin anna ratkaisua valitukseen.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevilta osilta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei muuteta.<\/p>\n

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaatimus oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

(1)<\/p>\n

(j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s hankintayksikk\u00f6) v\u00e4liaikainen valmistelutoimielin on 12.1.2022 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ostaa 1 500 Sarastia Oy:n (nykyisin Numera Palvelut Oy) osaketta ja hyv\u00e4ksyy Sarastia Oy:n osakassopimuksen.<\/p>\n

(2) Sarastia Oy:n 22.12.2022 p\u00e4iv\u00e4tyn osakasluettelon mukaan yhti\u00f6n osakkaina on ollut yhteens\u00e4 290 kuntaa, kuntayhtym\u00e4\u00e4, hyvinvointialuetta ja muuta yhteis\u00f6\u00e4. Osakasluettelon perusteella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ollut 1 500 kappaletta Sarastia Oy:n osakkeita, joiden muodostama osuus yhti\u00f6n koko osakekannasta on ollut 0,04 prosenttia.<\/p>\n

(3) Sarastia Oy:n 7.5.2019 p\u00e4iv\u00e4tyn osakassopimuksen mukaan Sarastia Oy on asiakkaidensa omistama inhouse-yhti\u00f6, joka tuottaa ja kehitt\u00e4\u00e4 hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisille hankintayksik\u00f6ille talous- ja henkil\u00f6st\u00f6hallinnon palveluita, muita tukipalveluita sek\u00e4 markkinointi- ja kehitt\u00e4mispalveluita. Yhti\u00f6 tuottaa ja kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s alan koulutus- ja konsultointipalveluita sek\u00e4 ohjelmistokehityst\u00e4 ja -tuotantoa.<\/p>\n

Hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n

(4) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus on 14.12.2022 tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 (\u00a7 271) p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt hankintailmoitusta julkaisematta hankkia Sarastia Oy:lt\u00e4 7.12.2022 saadun tarjouksen perusteella yhti\u00f6lt\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalveluja kokonaispalveluna sek\u00e4 yhti\u00f6lt\u00e4 29.8.2022 saadun tarjouksen perusteella Epassi-henkil\u00f6st\u00f6etujen ratkaisuihin liittyvi\u00e4 palveluita sek\u00e4 optioina lupak\u00e4sittely-, ty\u00f6hyvinvointi-, perehdytys- ja palautteet-toiminnallisuudet.<\/p>\n

(5) Hankintaa koskeva puitesopimus ja sen liitteen\u00e4 olleet ohjelmistopalvelusopimukset ja palvelusopimus on allekirjoitettu 20.1.2023. Ohjelmistopalvelusopimukset ovat voimassa toistaiseksi seitsem\u00e4n kuukauden irtisanomisajalla. Palvelusopimus on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena voimassa allekirjoitusta seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka, ja sen voimassaolo jatkuu automaattisesti kalenterivuosi kerrallaan, ellei jompikumpi sopijapuoli irtisano sopimusta. Puitesopimus on voimassa niin kauan kuin jokin sen liitteen\u00e4 olevista sopimuksista on voimassa.<\/p>\n

Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesitys<\/h3>\n

(6)<\/p>\n

(j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s virasto) on 25.3.2023 tehnyt markkinaoikeudelle esityksen, jossa se on vaatinut, ett\u00e4 markkinaoikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hankintasopimusten sopimuskaudet p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n 12 kuukauden kuluttua tuomioistuimen antamasta lainvoimaisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 lukien. Lis\u00e4ksi virasto on vaatinut, ett\u00e4 markkinaoikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hankintayksik\u00f6n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 1 000 euroa.<\/p>\n

Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n

(7)<\/p>\n

on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n arvioinut hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa osakkeenomistuksen, yhti\u00f6n hallituksen ja nimitysvaliokunnan sek\u00e4 neuvottelukunnan kautta. Markkinaoikeus on kokonaisarviossaan katsonut, ettei Sarastia Oy:t\u00e4 voida pit\u00e4\u00e4 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikk\u00f6n\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 ole ollut muutakaan julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksesta annetun lain (hankintalaki) 2 luvussa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 lain soveltamisalan rajausta. Hankinnan kohde ja sen ennakoidusta arvonlis\u00e4verottomasta arvosta esitetty huomioon ottaen hankintayksik\u00f6n Sarastia Oy:lt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelujen hankintaan on tullut soveltaa hankintalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

(8) Suorahankinnan osalta markkinaoikeus on katsonut, ett\u00e4 hankintas\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja ei ole voitu noudattaa hankintayksik\u00f6st\u00e4 riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syyst\u00e4 aiheutuneen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiireen vuoksi. Kyseess\u00e4 olevan hankinnan kohteen mukaisen hankinnan tekeminen hankintas\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 tarkoitettuja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja noudattamatta on lis\u00e4ksi ollut hankintalain 40 \u00a7:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Markkinaoikeus on kuitenkin katsonut, ett\u00e4 suorahankinta on ylitt\u00e4nyt voimassaoloajaltaan sen, mik\u00e4 on suorahankintaperusteen kannalta ollut ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

(9) Markkinaoikeus on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Sarastia Oy:n v\u00e4lill\u00e4 20.1.2023 allekirjoitetut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallituksen 14.12.2022 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen (\u00a7 271) perustuvat henkil\u00f6st\u00f6hallinon tukipalveluja koskevat sopimukset p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n 12 kuukauden kuluttua markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lainvoimaiseksi tulosta. Lis\u00e4ksi markkinaoikeus on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 1 000 euroa.<\/p>\n

(10) Markkinaoikeus on hyl\u00e4nnyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaatimuksen oikeudenk\u00e4yntikulujensa korvaamisesta.<\/p>\n

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

(11)<\/p>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 silt\u00e4 osin kuin markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 valittaminen sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa edellytt\u00e4\u00e4 ja valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan. Toissijaisesti hankintayksikk\u00f6 on vaatinut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muuttamista sopimuskauden lyhent\u00e4mist\u00e4 koskevan seuraamuksen osalta siten, ett\u00e4 sopimusten sopimuskaudet p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t aikaisintaan 24 kuukauden kuluttua korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Hankintayksikk\u00f6 on lis\u00e4ksi vaatinut oikeudenk\u00e4yntikulujensa korvaamista viiv\u00e4styskorkoineen.<\/p>\n

(12)<\/p>\n

on vaatinut, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4\u00e4 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valituksen ja oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut<\/h3>\n

1. Valituslupahakemuksen hylk\u00e4\u00e4minen<\/p>\n

(13) Hankintalain 154 \u00a7:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty tuon lain vastaisesti, markkinaoikeus voi:<\/p>\n

(- -)<\/p>\n

6) m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 hankintayksik\u00f6n maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;<\/p>\n

7) lyhent\u00e4\u00e4 hankinta- tai k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksen sopimuskauden p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan kuluttua.<\/p>\n

(14) Hankintalain 165 \u00a7:n mukaan markkinaoikeuden 154 \u00a7:n 1 momentin 1-5 ja 7 kohdassa tarkoitettuun p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annettua lakia. Markkinaoikeuden 154 \u00a7:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuun p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetussa laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(15) Oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 107 \u00a7:n 2 momentin mukaan muutoksenhaussa p\u00e4\u00e4asiaan liittyv\u00e4\u00e4 vaatimusta koskevasta hallintotuomioistuimen ratkaisusta sovelletaan, mit\u00e4 muutoksenhausta p\u00e4\u00e4asiaan s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(16) Mainittujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten johdosta muutoksenhaku markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen edellytt\u00e4\u00e4 valituslupaa silt\u00e4 osin kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6s koskee sopimuskausien lyhent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

(17) Oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 111 \u00a7:n 1 momentin mukaan valituslupa on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, jos:<\/p>\n

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhten\u00e4isyyden vuoksi on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;<\/p>\n

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityist\u00e4 aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai<\/p>\n

3) valitusluvan my\u00f6nt\u00e4miseen on muu painava syy.<\/p>\n

(18) Sen perusteella, mit\u00e4 hankintayksikk\u00f6 on esitt\u00e4nyt ja mit\u00e4 asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen sopimuskausien lyhent\u00e4misen osalta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan my\u00f6nt\u00e4misen perustetta.<\/p>\n

2. Seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 koskeva valitus<\/p>\n

2.1 Kysymyksenasettelu<\/p>\n

(19) Seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen saa hakea muutosta valituslupaa pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Koska Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on valituksessaan riitauttanut seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen perusteet, asiassa on ensiksi hyvinvointialueen valituksesta ratkaistava, onko hankintayksikk\u00f6 voinut hankkia kyseess\u00e4 olevat henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut Sarastia Oy:lt\u00e4 kilpailuttamatta niit\u00e4 julkisena hankintana sen vuoksi, ett\u00e4 Sarastia Oy on ollut hankintayksik\u00f6n sidosyksikk\u00f6, ja olisiko seuraamusmaksu tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

(20) Mik\u00e4li Sarastia Oy ei ole ollut hankintayksik\u00f6n sidosyksikk\u00f6, asiassa on seuraavaksi ratkaistava, onko markkinaoikeuden hankintalain mukaiseksi suorahankinnaksi katsoma menettely pysynyt voimassaoloajaltaan sen puitteissa, mik\u00e4 on ollut suorahankintaperusteen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ja olisiko seuraamusmaksu tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

2.2 Osapuolten kannat<\/p>\n

(21)<\/p>\n

on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 markkinaoikeus on tulkinnut virheellisesti hankintalain sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei edellytet\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 osakkeenomistajalla tulisi olla ratkaiseva m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta tai edes merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta, vaan kaikkea m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa tulee tarkastella siten, ett\u00e4 se voi toteutua my\u00f6s yhdess\u00e4 muiden kanssa.<\/p>\n

(22) Se, ett\u00e4 Sarastia Oy:n omistus on pirstaloitunut ja yhti\u00f6ss\u00e4 on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienosakkaita, ei itsess\u00e4\u00e4n vaikuta heikent\u00e4v\u00e4sti yksitt\u00e4isen pienosakkaan vaikutusmahdollisuuksiin. T\u00e4m\u00e4 johtuu Sarastian hallinnon erityispiirteist\u00e4 ja pienosakkaiden mahdollisuuksista osallistua hallintoon muuallakin kuin yhti\u00f6kokouksessa tai hallituksessa.<\/p>\n

(23) Sarastia Oy:n neuvottelukuntaa koskevissa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 on vahvistettu kaikkien osakkeenomistajien tasavertaista asemaa omistuksen suuruudesta riippumatta. Tietyn tyyppisi\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei ole mahdollista tehd\u00e4 ilman neuvottelukunnan k\u00e4sittely\u00e4. N\u00e4in ollen neuvottelukunnalle on annettu merkitt\u00e4v\u00e4 rooli asioiden valmistelussa.<\/p>\n

(24) Sarastia Oy:n hallituksen harkintavaltaa on rajattu neuvottelukunnan n\u00e4kemysten huomioon ottamiseksi. Mik\u00e4li neuvottelukunnassa on muodostettu ehdotus, jota enemmist\u00f6 tukee, on hallituksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 otettava ehdotus k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi, sill\u00e4 muuten sen toiminta voitaisiin katsoa osakassopimuksen ja osakeyhti\u00f6lain vastaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 osakassopimuksen mukaan hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja kaikkien osakkeenomistajien etua siit\u00e4 riippumatta, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi, ja siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen tulee huomioida kaikkien osakkeenomistajien intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

(25) Sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4 tarkoitettua m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa ei tule verrata muodolliseen osakeyhti\u00f6oikeudelliseen tai kirjanpito-oikeudelliseen kriteeriin, jonka soveltaminen johtaisi siihen, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain muutamalla suurimmalla omistajalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltakriteeri voisi t\u00e4ytty\u00e4. Mit\u00e4 yhtenev\u00e4isemm\u00e4t intressit ovat, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n muodollisella tai tosiasiallisella m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallalla voidaan katsoa olevan merkityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kaltaisessa sidosyksik\u00f6ss\u00e4 voidaan olettaa omistajilla olevan yhtenev\u00e4isemm\u00e4t intressit kokoon katsomatta. Joka tapauksessa yksitt\u00e4inen hallituksen j\u00e4sen voi edustaa omistajakuntaa laajemmin, eik\u00e4 edes osallistumista hallituksen valintaprosessiin ole tarpeen pit\u00e4\u00e4 muodollisena edellytyksen\u00e4 kriteerin t\u00e4yttymiselle.<\/p>\n

(26) Markkinaoikeus on antanut nimitysvaliokuntaa koskeville yhti\u00f6n sis\u00e4isille m\u00e4\u00e4r\u00e4yksille virheellisen tulkinnan. Nimitysvaliokuntaa koskevissa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 ei ole pyrkimyksen\u00e4 varmistaa suurten omistajien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sidosyksik\u00f6ss\u00e4 vaan nimityksiin liittyvien asioiden huolellinen valmistelu.<\/p>\n

(27) Hankintayksik\u00f6n tosiasiallisesti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta ei ole suoraan p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin se aktiivisesti esiintyy tai on suoraan l\u00e4sn\u00e4 yhti\u00f6n toimielimiss\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta voi yht\u00e4 lailla ilmet\u00e4 siten, ett\u00e4 hankintayksikk\u00f6 valvoo, ett\u00e4 sen edut osakkeenomistajana tulevat otettua toiminnassa huomioon.<\/p>\n

(28) Unionin tuomioistuimen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 vahvistaa, ett\u00e4 oleellista on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, ei sen tosiallinen k\u00e4ytt\u00f6. Joka tapauksessa hankintayksikk\u00f6 on alusta l\u00e4htien pyrkinyt osallistumaan yhti\u00f6n toimintaan. Hankintayksik\u00f6n aluehallituksen asialistalla on ollut yhti\u00f6kokousedustajan nime\u00e4minen Sarastia Oy:n varsinaiseen yhti\u00f6kokoukseen. Hankintayksikk\u00f6 p\u00e4\u00e4tti, ettei sill\u00e4 ollut huomautettavaa yhti\u00f6kokousaineistoon, eik\u00e4 edustajan osallistumista kokoukseen pidetty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

(29) Suorahankinta ei ole ollut laajempi tai sopimuskaudeltaan pidempi kuin mik\u00e4 on ollut ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Tehty\u00e4 rajatumpi sopimus ei olisi riitt\u00e4nyt turvaamaan viivytykset\u00f6nt\u00e4 ja turvallista k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa etenk\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4vaiheessa, jonka hyvinvointialueiden muodostaminen ja siihen liittyv\u00e4 organisatorinen muutos on aiheuttanut. Vaikka kyseiset sopimukset tulivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan j\u00e4lkeen toistaiseksi voimassa oleviksi ja siten niiden p\u00e4\u00e4ttyminen irtisanomiseen perustuvaksi, hankintayksikk\u00f6 on sopimuksia solmiessaan l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjestelyt tehd\u00e4\u00e4n, kunnes kilpailutus kyet\u00e4\u00e4n toteuttamaan.<\/p>\n

(30) Asiaa on arvioitava my\u00f6s suhteellisuusperiaatteen kannalta. Kyseess\u00e4 on selke\u00e4sti siirtym\u00e4kauden j\u00e4rjestely siten, ett\u00e4 hankintamallilla turvattiin viivytykset\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto. Siirtym\u00e4kausi on reaalisena seikkana v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, kun otetaan huomioon hyvinvointialueiden muodostaminen ja se valtava organisatorinen muutos, joka sosiaali- ja terveydenhuollossa on viel\u00e4kin meneill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(31) Joka tapauksessa kyseess\u00e4 on niin vaativa ja laaja hankinta, ett\u00e4 12 kuukauden valmistautumisaikakaan ei olisi ollut riitt\u00e4v\u00e4. Hankintasopimukset ovat luonteeltaan sellaisia, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 24 kuukautta tarvitaan huolellisen kilpailutuksen toteutukseen ja sen perusteella hankittujen ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon. T\u00e4t\u00e4 lyhyempi aika uhkaisi johtaa riskiin ep\u00e4onnistuneesta kilpailutuksesta tai sen valmistelusta.<\/p>\n

(32)<\/p>\n

on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n ei voida arvioida k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa sellaista todellista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4 olisi pidett\u00e4v\u00e4 sen sidosyksikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

(33) Omistuksen suuruudella on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suuri merkitys arvioitaessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osakeyhti\u00f6muotoisessa sidosyksik\u00f6ss\u00e4, koska sidosyksik\u00f6n t\u00e4rkeist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n yhti\u00f6kokouksessa, jossa omistajan \u00e4\u00e4nivalta perustuu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti omistettujen osakkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Hankintayksik\u00f6n sek\u00e4 muiden sen kaltaisten pienomistajien yhteenlaskettukaan \u00e4\u00e4nivalta ei riit\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Sarastia Oy:n suurimpien osakkeenomistajien \u00e4\u00e4nivaltaa, koska omistuksen enemmist\u00f6 on keskittynyt yhti\u00f6ss\u00e4 vain muutamille omistajille.<\/p>\n

(34) Unionin tuomioistuin on tietyiss\u00e4 olosuhteissa hyv\u00e4ksynyt sen, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa koskeva vaatimus voi t\u00e4ytty\u00e4 alle prosentin omistuksella. N\u00e4m\u00e4 tietyt olosuhteet koskivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan kohteena olevaan julkiseen yritykseen sovellettavaa kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka perusteella yhti\u00f6ll\u00e4 oli esimerkiksi velvollisuus toteuttaa itsehallintoalueiden sille antamat toimeksiannot, eik\u00e4 se voinut vapaasti vahvistaa toimenpiteidens\u00e4 hintoja. My\u00f6s markkinaoikeus on ottanut t\u00e4m\u00e4n huomioon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(35) Neuvottelukunnalla ei ole sen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi osoitetuissa asiaryhmiss\u00e4 sellaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko- tai m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltuuksia, joita voitaisiin pit\u00e4\u00e4 todellisen ja ratkaisevan p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan k\u00e4ytt\u00e4misen\u00e4. Hankintayksik\u00f6n on todellisuudessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta vaikuttaa Sarastia Oy:n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin neuvottelukunnan kautta, koska sen pit\u00e4isi saada suosituksilleen tai ehdotuksilleen enemmist\u00f6n tuki ensinn\u00e4kin neuvottelukunnassa, toisekseen hallituksessa ja viel\u00e4 kolmanneksi yhti\u00f6kokouksessa, joista jokaisessa hankintayksik\u00f6n vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin v\u00e4h\u00e4iset.<\/p>\n

(36) Hankintayksik\u00f6n n\u00e4kemys nimitysvaliokunnan merkityksest\u00e4 on ristiriidassa sek\u00e4 yhti\u00f6n sis\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ett\u00e4 asiassa aiemmin esitetyn kanssa. Sarastia Oy:n osakassopimuksen perusteella nimitysvaliokunta on perustettu omistajien strategisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi siten, ett\u00e4 omistajilla on suora vaikutusmahdollisuus hallitukseen valittavien j\u00e4senten valintaan.<\/p>\n

(37) Yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n aiemmassa markkinaoikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden tai unionin tuomioistuimen ratkaisussa ei ole arvioitu hankintayksik\u00f6n suhdetta sellaiseen sidosyksikk\u00f6\u00f6n, jolla on useita satoja omistajia. T\u00e4m\u00e4 seikka on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ottaa huomioon arvioitaessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sidosyksikk\u00f6asemalle asetettuja kriteerej\u00e4 ja niiden soveltamista nyt k\u00e4sill\u00e4 olevaan asiaan. On yksinkertaisempaa edustaa esimerkiksi kymment\u00e4 kuin noin kolmeasataa omistajaa. Vastaavasti omistajien etujen yhteensovittaminen on helpompaa, jos sidosyksik\u00f6ss\u00e4 on omistajia kolmensadan sijaan muutamia.<\/p>\n

(38) M\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa arvioitaessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on annettu merkityst\u00e4 sille, onko hankintayksikk\u00f6 pyrkinyt osallistumaan sidosyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiin tai ohjeistamaan edustajiensa toimintaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiss\u00e4.<\/p>\n

(39) Kun unionin tuomioistuin on ratkaisuissaan edellytt\u00e4nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 toiminnallisella, rakenteellisella ja todellisella tavalla, on tuomioistuin katsonut, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n roolin sidosyksik\u00f6ss\u00e4 tulee olla aktiivinen ja tehokas. Jos pelk\u00e4n mahdollisuuden katsottaisiin riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan syntymiseen, olisi se ristiriidassa sen kanssa, miten unionin tuomioistuin on luonnehtinut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa.<\/p>\n

(40) Hankintayksik\u00f6n valituksessaan esitt\u00e4m\u00e4 arvio kilpailutuksen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton vaatimasta ajasta on ristiriidassa asiassa aiemmin esitetyn kanssa. Hankintayksik\u00f6n aiempien vastausten perusteella kilpailuttaminen olisi ollut mahdollista noin seitsem\u00e4ss\u00e4 kuukaudessa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoprojekti olisi kest\u00e4nyt noin yhdeks\u00e4n kuukautta. Hankintayksikk\u00f6 on siis aiemmin arvioinut aikatauluksi yhteens\u00e4 16 kuukautta. Hankintayksik\u00f6n esitt\u00e4mill\u00e4 ristiriitaisilla arvioilla ei kuitenkaan ole asian ratkaisemisen kannalta merkityst\u00e4, koska suorahankinta on joka tapauksessa tehty pidemp\u00e4n\u00e4 kuin se olisi ollut hankintayksik\u00f6n suorahankinnan perusteeksi ilmoittaman syyn vuoksi ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

(41) Palvelusopimuksen voimassaoloa koskevan ehdon perusteella irtisanomisaika on lyhimmill\u00e4\u00e4nkin vuoden ja yhdeks\u00e4n kuukautta, jos sopimus irtisanotaan maaliskuun lopussa ja sopimus on voimassa seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka. Pitk\u00e4 irtisanomisaika ei tue hyvinvointialueen v\u00e4itett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sopimukset ovat irtisanottavissa kohtuullisen lyhyill\u00e4 irtisanomisajoilla.<\/p>\n

(42)<\/p>\n

on esitt\u00e4nyt muun ohella, ett\u00e4 markkinaoikeuden tulkinta omistusosuuden merkityksest\u00e4 on virheellinen. Laissa tai esit\u00f6iss\u00e4 ei ole omistuksen suuruuteen liittyvi\u00e4 vaatimuksia. Hankintalain mukaan hankintayksik\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaansa yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa, jolloin osakeomistuksen suuruudella ei ole merkityst\u00e4.<\/p>\n

2.3 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

(43) Julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sek\u00e4 muiden mainitun lain 5 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen hankintayksik\u00f6iden on kilpailutettava hankintansa ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksensa siten kuin hankintalaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(44) Hankintalain 1 \u00a7:n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankintalailla pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004\/18\/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014\/24\/EU (hankintadirektiivi).<\/p>\n

(45) Hankintalain 3 \u00a7:n 1 momentin mukaan hankintayksik\u00f6n on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti sek\u00e4 toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.<\/p>\n

(47) Hankintalain 15 \u00a7:n 1 momentin mukaan mainittua lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikk\u00f6 tekee sidosyksik\u00f6lt\u00e4\u00e4n. Sidosyksik\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan hankintayksik\u00f6st\u00e4 muodollisesti erillist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta itsen\u00e4ist\u00e4 yksikk\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 hankintayksikk\u00f6 yksin tai yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yksikk\u00f6\u00f6n samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja ett\u00e4 yksikk\u00f6 harjoittaa enint\u00e4\u00e4n viiden prosentin ja enint\u00e4\u00e4n 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksik\u00f6iden kanssa, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa se on. Sidosyksik\u00f6ss\u00e4 ei saa olla muiden kuin hankintayksik\u00f6iden p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n

(48) Hankintalain 15 \u00a7:n 5 momentin mukaan hankintayksik\u00f6iden katsotaan yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sidosyksikk\u00f6\u00f6n, jos sidosyksik\u00f6n toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksik\u00f6iden edustajista ja hankintayksik\u00f6t voivat yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa sidosyksik\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Lis\u00e4ksi edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 sidosyksikk\u00f6 toimii m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4vien hankintayksik\u00f6iden etujen mukaisesti.<\/p>\n

(49) Hankintalain 15 \u00a7:n 5 momentin esit\u00f6iss\u00e4 (HE 108\/2016 vp s. 104) on todettu, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen edustaja voi edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintayksik\u00f6it\u00e4 sidosyksik\u00f6n hallintotoimielimess\u00e4.<\/p>\n

(50) Hankintadirektiivin 12 artiklan 1 kohdan ensimm\u00e4isen alakohdan mukaan hankintasopimus, jonka hankintaviranomainen tekee yksityisoikeudellisen tai julkisoikeudellisen oikeushenkil\u00f6n kanssa, j\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos kaikki seuraavat edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t:<\/p>\n

a) hankintaviranomainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseisess\u00e4 oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 samanlaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kuin omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n;<\/p>\n

b) yli 80 prosenttia kyseisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa olevan oikeushenkil\u00f6n toiminnoista suoritetaan niiden teht\u00e4vien t\u00e4ytt\u00e4miseksi, jotka se on vastaanottanut m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 hankintaviranomaiselta tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisilta oikeushenkil\u00f6ilt\u00e4; ja<\/p>\n

c) m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisessa oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 ei ole suoria yksityisi\u00e4 p\u00e4\u00e4omaosuuksia lukuun ottamatta perussopimuksen mukaisia kansallisissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 vaadittuja yksityisen p\u00e4\u00e4omaosuuden muotoja ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa ja ilman suojaamista, jotka eiv\u00e4t vaikuta ratkaisevasti m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

(51) Hankintadirektiivin 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan hankintaviranomaisen katsotaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 samanlaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kuin omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ratkaisevaa vaikutusvaltaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. T\u00e4llaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toinen oikeushenkil\u00f6, joka on samalla tavoin hankintaviranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa.<\/p>\n

(52) Hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan ensimm\u00e4isen alakohdan mukaan hankintaviranomainen, joka ei k\u00e4yt\u00e4 yksityisoikeudellisessa tai julkisoikeudellisessa oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 1 kohdassa tarkoitettua m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, voi kuitenkin tehd\u00e4 hankintasopimuksen kyseisen oikeushenkil\u00f6n kanssa mainittua direktiivi\u00e4 soveltamatta, jos hankintaviranomainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 muiden hankintaviranomaisten kanssa kyseisess\u00e4 oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 samanlaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kuin omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n (a alakohta) ja jos edell\u00e4 saman artiklan 1 kohdan ensimm\u00e4isen alakohdan b ja c alakohtia vastaavat edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

(53) Hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan sovellettaessa ensimm\u00e4isen alakohdan a alakohtaa hankintaviranomaisten katsotaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa oikeushenkil\u00f6ss\u00e4, jos kaikki seuraavat edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t:<\/p>\n

i) m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimet koostuvat kaikkien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista. Yksitt\u00e4iset edustajat voivat edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintaviranomaisia;<\/p>\n

ii) kyseiset hankintaviranomaiset voivat yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ratkaisevaa vaikutusvaltaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin; ja<\/p>\n

iii) m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alainen oikeushenkil\u00f6 ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4vien hankintaviranomaisten eduista.<\/p>\n

2.4 Oikeudellinen arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/p>\n

(54) Sit\u00e4 koskevan arvioinnin tueksi, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 hankintayksikk\u00f6 yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:ss\u00e4, markkinaoikeus on viitannut unionin tuomioistuimen tuomioihin asioissa C-295\/05,<\/p>\n

C-324\/07,<\/h3>\n

C-573\/07,<\/h3>\n

, C-182\/11 ja C-183\/11,<\/p>\n

sek\u00e4 C-383\/21 ja C-384\/21,<\/p>\n

. Viitatussa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on muun ohella todettu, ett\u00e4 jos hankintaviranomaisella olisi yhteisomistuksessa olevassa sopimuspuoleksi valitussa yksik\u00f6ss\u00e4 asema, joka ei takaisi sille v\u00e4h\u00e4isint\u00e4k\u00e4\u00e4n mahdollisuutta osallistua t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n kohdistuvan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4miseen, avautuisi mahdollisuus julkisia hankintasopimuksia koskevien unionin oikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kiert\u00e4miseen (C-182\/11 ja C-183\/11, 31 kohta). Unionin tuomioistuin on hyv\u00e4ksynyt sen, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 olosuhteissa viranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa koskeva vaatimus voi t\u00e4ytty\u00e4, vaikka asianomainen viranomainen omisti yhdess\u00e4 muiden viranomaisten kanssa yhteens\u00e4 vain yhden prosentin julkisen yrityksen p\u00e4\u00e4omasta (C-295\/05, 56-61 kohta). Asianomaisen viranomaisen v\u00e4h\u00e4iseen 0,25 prosentin omistukseen on viitattu my\u00f6s asiassa C-324\/07 annetussa ratkaisussa (53 kohta).<\/p>\n

$1e8<\/p>\n

(56) Yhti\u00f6n hallituksen kautta syntyv\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan osalta markkinaoikeus on ensin tarkastellut yhti\u00f6n osakassopimuksen kirjausta, jonka mukaan hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi, ja kirjausta siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen tulee ottaa huomioon kaikkien osakkeenomistajien intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Markkinaoikeuden mukaan kirjauksista ei yksin voida tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, koostuuko Sarastia Oy:n hallitus kaikkien hankintayksik\u00f6iden edustajista ja voivatko hankintayksik\u00f6t yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Sarastia Oy:n hallituksen kautta ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, vaan t\u00e4lt\u00e4 osin merkityksellisen\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 yhti\u00f6n hallituksen valintaa koskevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

$1e9<\/p>\n

(58) Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n markkinaoikeus on katsonut, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ei voida katsoa olevan todellista mahdollisuutta osallistua Sarastia Oy:\u00f6\u00f6n kohdistuvan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4miseen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n hallituksen kautta, sill\u00e4 sen mahdollisuudet valita edes yhdess\u00e4 muiden osakkeenomistajien kanssa nimitysvaliokunnan j\u00e4seni\u00e4 ovat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienet ja ilman suurimpien osakkaiden my\u00f6t\u00e4vaikutusta jopa mahdottomat. Nimitysvaliokunnan ehdotukset hallituksen j\u00e4seniksi ja hallituksen johdoksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t puolestaan yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon varaan.<\/p>\n

$1ea<\/p>\n

(60) Kokonaisarvionaan markkinaoikeus on todennut, ett\u00e4 vaikka kaikkia vaikutusmahdollisuuksia arvioitaisiin yhdess\u00e4 kokonaisuutena, hankintayksik\u00f6n ei voida arvioida k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa sellaista todellista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4 olisi pidett\u00e4v\u00e4 hankintayksik\u00f6n sidosyksikk\u00f6n\u00e4. Hankintayksikk\u00f6 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tosiasiallisella toiminnallaan osakkeenomistajana osoittanut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:ss\u00e4, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistumista olisi syyt\u00e4 arvioida toisin. Sarastia Oy:t\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikk\u00f6n\u00e4, eik\u00e4 hyvinvointialueen yhti\u00f6lt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4 hankintaa voida j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.<\/p>\n

(61) Arvioidessaan suorahankinnan voimassaoloaikaa markkinaoikeus on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen KHO 2011:59. Ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 koska suorahankinta on poikkeus kilpailuttamisvelvollisuudesta, hankinta on teht\u00e4v\u00e4 sen voimassaoloajan ja kohteen osalta vain siin\u00e4 laajuudessa kuin sopimuksen tekeminen on ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

(62) Markkinaoikeus on todennut, ett\u00e4 arviota suorahankintasopimuksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 pituudesta teht\u00e4ess\u00e4 huomioon ei tule ottaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ovatko ennalta arvaamattomat olosuhteet voimassa koko suorahankintaa koskevan sopimuksen keston ajan, vaan my\u00f6s se, onko hankintayksikk\u00f6 kyennyt toteuttamaan vastaavan hankinnan kilpailuttamalla hankinnan t\u00e4n\u00e4 aikana.<\/p>\n

$1eb<\/p>\n

(64) Markkinaoikeus on todennut, ett\u00e4 kun otetaan huomioon se, ett\u00e4 pituudeltaan hankintas\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 sallitun ylitt\u00e4v\u00e4t ja kilpailuttamatta j\u00e4tetyt hankintasopimukset ovat olleet voimassa 20.1.2023 alkaen, sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 sopimuskaudet on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty lyhennett\u00e4viksi, on syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 hankintayksikk\u00f6 maksamaan valtiolle seuraamusmaksu. Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksik\u00f6n hankintas\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastainen toiminta huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, ett\u00e4 hankintayksikk\u00f6 joutuu itse vastaamaan oikeudenk\u00e4yntikuluistaan.<\/p>\n

(65) Kun otetaan huomioon edell\u00e4 ilmenev\u00e4t markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut ja edell\u00e4 mainitut oikeusohjeet sek\u00e4 korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muuttamiseen seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevilta osilta ei ole perusteita.<\/p>\n

3. Oikeudenk\u00e4yntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/p>\n

(66) Asian n\u00e4in p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 ja kun otetaan huomioon oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 95 \u00a7, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maksettavaksi korvausta oikeudenk\u00e4yntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Eija Siitari (eri mielt\u00e4), Mikko Pikkuj\u00e4ms\u00e4, Vesa-Pekka Nuotio ja Joni Heliskoski (eri mielt\u00e4). Asian esittelij\u00e4 Jukka Koivusalo (eri\u00e4v\u00e4 mielipide).<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olleen oikeusneuvos Joni Heliskosken \u00e4\u00e4nestyslausunto:<\/h3>\n

\u201dOlen lopputuloksesta samaa mielt\u00e4 kuin enemmist\u00f6.<\/p>\n

Perustelen ratkaisuani kuitenkin toisin kuin enemmist\u00f6. Viittaan enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluihin valitusluvan hylk\u00e4\u00e4misen, osapuolten kantojen selostuksen, oikeusohjeiden ja oikeudenk\u00e4yntikuluja korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevien jaksojen osalta. Jakson \u201d2.4 Oikeudellinen arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s\u201d osalta viittaan korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluihin suorahankinnan voimassaoloajan, seuraamusmaksun sek\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluja markkinaoikeudessa koskevien kysymysten osalta. Muilta osin totean kyseisen jakson osalta seuraavaa:<\/p>\n

Arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n

Asiassa on arvioitavana, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 kysymyksess\u00e4 oleva hankintayksikk\u00f6 yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sen sidosyksik\u00f6ksi v\u00e4itettyyn Sarastia Oy:\u00f6\u00f6n. Hankintalain 15 \u00a7:n 5 momentin mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, jos sidosyksik\u00f6n toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksik\u00f6iden edustajista ja hankintayksik\u00f6t voivat yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa sidosyksik\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Lis\u00e4ksi edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 sidosyksikk\u00f6 toimii m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4vien hankintayksik\u00f6iden etujen mukaisesti. Sidosyksik\u00f6n k\u00e4site on luotu unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja hankintalain 15 \u00a7 perustuu hankintadirektiivin 12 artiklaan. N\u00e4in ollen asiaa on arvioitava kyseisen direktiivin ja sit\u00e4 koskevan unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valossa.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan sidosyksikk\u00f6suhteen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa koskevia edellytyksi\u00e4 on tulkittava suppeasti, koska kyse on yhteis\u00f6n yleisist\u00e4 oikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 poikkeuksista. Sen, joka niihin haluaa vedota, on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toteen, ett\u00e4 sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden johdosta poikkeus mainituista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on perusteltu, ovat todella olemassa (C-458\/03,<\/p>\n

, 63 kohta).<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan sidosyksikk\u00f6hankinnassa edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta vastaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, joka viranomaisella on omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n, mutta ei sit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta olisi kaikilta osiltaan t\u00e4ysin sama. Yksik\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n vallan on oltava todellinen, mutta viranomaisen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4 yksin (C-324\/07,<\/p>\n

, 46 kohta).<\/p>\n

Unionin tuomioistuin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yhdess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 merkityst\u00e4 ei ole sill\u00e4, mink\u00e4laista menettely\u00e4 kollegiaalisen elimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa noudatetaan. Tarvittaessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voidaan tehd\u00e4 enemmist\u00f6ll\u00e4 (C-324\/07,<\/p>\n

, 51 ja 54 kohta).<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen yhdistetyiss\u00e4 asioissa C\u2011182\/11 ja C\u2011183\/11,<\/h3>\n

$1f0<\/p>\n

Hankintadirektiivin s\u00e4\u00e4t\u00e4misen j\u00e4lkeen unionin tuomioistuimen on todennut sen 12 artiklasta, ett\u00e4 selvent\u00e4ess\u00e4\u00e4n unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 niiden edellytysten osalta, joiden t\u00e4yttyess\u00e4 julkisen sektorin yksik\u00f6iden v\u00e4liset hankintasopimukset eiv\u00e4t kuulu hankintasopimusten tekemist\u00e4 koskevien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen soveltamisalaan, unionin lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tarkoituksena on ollut vahvistaa edustamisedellytyst\u00e4 koskevaa vaatimusta. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan unionin lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tarkoituksena on ollut tehd\u00e4 hankintaviranomaisten edustusta koskevista edellytyksist\u00e4 itsen\u00e4inen vaatimus siihen vaatimukseen n\u00e4hden, joka koskee mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista ratkaisevaa vaikutusvaltaa, kun se on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt n\u00e4ist\u00e4 edellytyksist\u00e4 erillisiss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 (yhdistetyt asiat C-383\/21 ja C-384\/21,<\/p>\n

, 68 ja 70 kohta).<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan sit\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 hankintaviranomainen kyseisess\u00e4 oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 samanlaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kuin omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n, on arvioitava ottamalla huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja olosuhteet. Niinp\u00e4 huomioon otettavat tekij\u00e4t eiv\u00e4t koske ainoastaan tosiasioihin liittyvi\u00e4 olosuhteita vaan my\u00f6s sovellettavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja erityisesti kyseisen oikeushenkil\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltamekanismeja (yhdistetyt asiat C-383\/21 ja C-384\/21,<\/p>\n

, 67 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen).<\/p>\n

Esill\u00e4 olevassa asiassa hankintayksikk\u00f6 omistaa osuuden Sarastia Oy:st\u00e4. Edell\u00e4 todetun perusteella t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan yksin riit\u00e4 sidosyksikk\u00f6poikkeuksen soveltamiseen. Asiassa on arvioitava, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 hankintayksikk\u00f6 todella m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kyseiss\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n arvioinnissa on merkityksellist\u00e4 hankintayksik\u00f6n edustus yksik\u00f6n toimielimiss\u00e4 ja hankintayksik\u00f6n mahdollisuus vaikuttaa yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltamekanismien kautta. Toisaalta, koska kyse on yhteisest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallasta, ratkaisevaa merkityst\u00e4 ei ole sill\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen hankintayksik\u00f6n vaikutusmahdollisuudet voivat olla v\u00e4h\u00e4iset, kunhan sidosyksikk\u00f6poikkeuksen edellytykset muutoin t\u00e4yttyv\u00e4t. Sidosyksikk\u00f6suhdetta koskevaan perusteeseen vetoavan on osoitettava toteen kyseisen poikkeuksen soveltamisedellytykset. Sidosyksikk\u00f6suhteen edellytyksi\u00e4 tulkitaan suppeasti.<\/p>\n

Edustamista koskeva edellytys ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltamekanismit<\/h3>\n

Yhti\u00f6kokouksen merkitys<\/h3>\n

Sarastia Oy:n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen perusteella varsinainen yhti\u00f6kokous p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 osakeyhti\u00f6lain 5 luvun 3 \u00a7:n 1 momentissa mainituista asioista, kuten tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vahvistamisesta ja hallituksen j\u00e4senten valinnasta.<\/p>\n

Sarastia Oy:n osakassopimuksessa on todettu, ett\u00e4 yhti\u00f6kokouksella on merkitt\u00e4v\u00e4n vahva asema yhti\u00f6n hallinto- ja ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Osakassopimuksen mukaan yhti\u00f6kokous p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mukaan lukien mutta ei rajoittuen, seuraavista yhti\u00f6n kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 asioista: 1. Strategian vahvistaminen; 2. Periaatteelliseesti laajakantoinen tai taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 toiminnan muutos; 3. Liiketoiminnan laajentaminen toimialan ulkopuolelle; 4. Yhti\u00f6n olennaisen liiketoiminnan tai tyt\u00e4ryhti\u00f6n osakekannan myynti; 5. Normaaliin toimintaan n\u00e4hden merkitt\u00e4v\u00e4t ja poikkeukselliset sopimukset osakkeenomistajan kanssa; 6. Poikkeukselliset tai varsinaisen toiminnan ulkopuoliset hankinnat, investoinnit ja niiden rahoitus; 7. P\u00e4\u00e4omarakenteen merkitt\u00e4v\u00e4 muuttaminen; 8. Sellaisten muutosten tekeminen yhti\u00f6ss\u00e4, jotka voisivat vaikuttaa yhti\u00f6n sidosyksikk\u00f6asemaan; sek\u00e4 9. Nimitysvaliokunnan j\u00e4senten sek\u00e4 puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta.<\/p>\n

Kysymyksess\u00e4 olevassa tapauksessa hankintayksik\u00f6ll\u00e4 on osakeomistuksensa kautta oikeus osallistua yhti\u00f6kokoukseen ja mahdollisuus vaikuttaa yhti\u00f6t\u00e4 koskeviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin yhti\u00f6kokouksessa. Pelkk\u00e4 omistajuus yhti\u00f6st\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 kautta tuleva oikeus osallistua yhti\u00f6kokoukseen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ei riit\u00e4 hankintalain 15 \u00a7:n 5 momentissa tarkoitetun m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan syntymiseen, kun otetaan huomioon hankintayksik\u00f6n omistusosuus yhti\u00f6st\u00e4 ja se, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 olevassa yhti\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s muita toimielimi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa yhti\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Nimitysvaliokunta<\/h3>\n

Osakassopimuksen perusteella nimitysvaliokunta on perustettu nimenomaan omistajien vaikutusmahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4miseksi. N\u00e4in ollen ja kun otetaan huomioon, ett\u00e4 asiassa on arvioitava kaikkia yhti\u00f6n toiminnan kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltamekanismeja, asiassa on arvioitava my\u00f6s nimitysvaliokunnan merkityst\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Nimitysvaliokunnassa on osakassopimuksen perusteella l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kolmen suurimman omistajan ja kolmen ostovolyymin perusteella suurimman asiakasomistajan edustajat ja n\u00e4m\u00e4 tahot my\u00f6s tekev\u00e4t esityksen mahdollisista lis\u00e4j\u00e4senist\u00e4 nimitysvaliokuntaan. Hankintayksikk\u00f6 ei ole niiden omistajien joukossa, joilla on ollut osakassopimuksen perusteella oikeus nimet\u00e4 tai ehdottaa edustajaa nimitysvaliokuntaan, eik\u00e4 sill\u00e4 ole ollut edustajaa nimitysvaliokunnassa. Hankintayksikk\u00f6 on voinut osallistua nimitysvaliokunnan j\u00e4senen valintaan yhti\u00f6kokouksen kautta, mutta osakassopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset huomioon ottaen kyse on ollut t\u00e4ll\u00f6in l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rajatummasta mahdollisuudesta vaikuttamiseen kuin er\u00e4ill\u00e4 muilla osakkailla. N\u00e4in ollen hankintayksikk\u00f6 ei ole voinut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikuttaa Sarastian hallituksen valintaan nimitysvaliokunnan v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n

Sarastia Oy:n hallitus<\/h3>\n

Sarastia Oy:n osakassopimuksen mukaan yhti\u00f6n hallitukseen kuuluu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 ja enint\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4n j\u00e4sent\u00e4. Hallitus muun muassa huolehtii yhti\u00f6n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, ohjaa ja valvoo yhti\u00f6n toimintaa ja toimitusjohtajaa, hyv\u00e4ksyy yhti\u00f6n tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet, varmistaa johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnan sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja sen omistaman konsernin liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet. Osakassopimuksessa todetaan my\u00f6s, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi. Hallituksen tulee huomioida kaikkien osakkeenomistajien intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

Katson, kuten markkinaoikeus, ett\u00e4 tarkasteltaessa edustamisedellytyst\u00e4 koskevaa vaatimusta, Sarastia Oy:n hallitus on m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan kannalta keskeinen toimielin. Hallituksen teht\u00e4vist\u00e4 ja toiminnasta yhti\u00f6n osakassopimuksessa ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 todetun voidaan katsoa osaltaan korostavan osakeyhti\u00f6lain 1 luvun 7 \u00a7:ss\u00e4 osakeyhti\u00f6n johdolle asetettua velvoitetta ottaa toiminnassaan huomioon kaikkien osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Mainituista kirjauksista ei kuitenkaan yksin seuraa, ett\u00e4 Sarastia Oy:n hallitus koostuisi kaikkien hankintayksik\u00f6iden edustajista ja ett\u00e4 hankintayksik\u00f6t yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t Sarastia Oy:n hallituksen kautta ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan edustamista koskeva vaatimus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa muiden hankintaviranomaisten kanssa oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n hankintaviranomaisen osallistuminen t\u00e4m\u00e4n oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiin tapahtuu juuri t\u00e4t\u00e4 hankintaviranomaista edustavan henkil\u00f6n v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vaatimusta ei siten voida t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden elinten sellaisten j\u00e4senten v\u00e4lityksell\u00e4, jotka toimivat niiss\u00e4 ainoastaan toisen hankintaviranomaisen edustajana (yhdistetyt asiat C-383\/21 ja C-384\/21,<\/p>\n

62 kohta). Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan ei voida katsoa, ett\u00e4 hankintaviranomainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia voimavarojaan ja toimii itse silloin, kun se ei voi osallistua sen oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiin, joka on valittu hankintasopimuksen sopimuspuoleksi, sellaisen edustajan v\u00e4lityksell\u00e4, joka toimii juuri t\u00e4m\u00e4n hankintaviranomaisen nimiss\u00e4 ja tarvittaessa muiden hankintaviranomaisten nimiss\u00e4 (yhdistetyt asiat C-383\/21 ja C-384\/21,<\/p>\n

73 kohta).<\/p>\n

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on voinut osakassopimuksen perusteella osallistua hallituksen j\u00e4senen valintaan yhti\u00f6kokouksen kautta. Toisaalta edell\u00e4 todetut hallituksen j\u00e4senten nimitt\u00e4mist\u00e4 valmistelevan nimitysvaliokunnan kokoonpanoon ja toimintaan liittyv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat tosiasiassa rajanneet sen ja muiden pienempien osakkaiden vaikutusmahdollisuuksia nime\u00e4mismenettelyss\u00e4 suhteessa suurempiin osakkaisiin ja niihin muihin osakkaisiin, joilla on ollut oikeus nimet\u00e4 j\u00e4sen nimitysvaliokuntaan.<\/p>\n

$1f5<\/p>\n

N\u00e4in ollen edustamisen ei voida katsoa perustuvan vain yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4n yleisluonteiseen toteamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi, tai siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen tulee ottaa huomioon kaikkien osakkeenomistajien intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Kuten markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on todettu, jos asiaa arvioitaessa tarkasteltaisiin l\u00e4hinn\u00e4 vain t\u00e4m\u00e4nkaltaisia hallitusta koskevia yleisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, hankintalain 15 \u00a7:n 5 momenttiin sis\u00e4ltyv\u00e4 edustamista koskeva vaatimus menett\u00e4isi merkityksens\u00e4.<\/p>\n

Neuvottelukunta<\/h3>\n

Sarastia Oy:n osakassopimuksen mukaan yhti\u00f6ss\u00e4 toimii osakkaiden perustama neuvottelukunta, jolla on oikeus vaikuttaa yhti\u00f6n t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja strategisiin tavoitteisiin. Neuvottelukunnan tarkoituksena on valmistella hallitukselle ehdotuksia yhti\u00f6kokouksessa k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista. Lopulliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin aina soveltuvin osin osakeyhti\u00f6lain mukaisesti toimivaltaisessa toimielimess\u00e4.<\/p>\n

Osakassopimuksessa todetaan my\u00f6s, ett\u00e4 neuvottelukunnan kokouksiin kutsutaan kaikki osakkeenomistajat. Neuvottelukunta kokoontuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden kerran vuodessa hyviss\u00e4 ajoin ennen varsinaista yhti\u00f6kokousta. Osakassopimuksen mukaan pienten osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuudet yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on turvattu siten, ett\u00e4 jokaisella neuvottelukunnan kokoukseen osallistuvalla osakkeenomistajalla on yksi \u00e4\u00e4ni riippumatta osakeomistuksen suuruudesta. Neuvottelukunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset annettavista suosituksista tehd\u00e4\u00e4n enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4. \u00c4\u00e4nten menness\u00e4 tasan puheenjohtajan \u00e4\u00e4ni ratkaisee.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin on asiassa C-573\/07,<\/h3>\n

$1f7<\/p>\n

, 81-87 kohta).<\/p>\n

Nyt arvioitavana olevassa asiassa neuvottelukunta vahvistaa jokaisen Sarastia Oy:n osakkeenomistajan asemaa, koska neuvottelukunnan kokouksiin kutsutaan kaikki osakkeenomistajat ja koska jokaisella neuvottelukunnan kokoukseen osallistuvalla osakkeenomistajalla on yksi \u00e4\u00e4ni riippumatta osakeomistuksen suuruudesta. Koska neuvottelukunnalla on my\u00f6s oikeus vaikuttaa yhti\u00f6n t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja strategisiin tavoitteisiin, se vahvistaa my\u00f6s jokaisen omistajan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa. Neuvottelukunta ei ole kuitenkaan Sarastia Oy:n ylin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin, vaan osakassopimuksen mukaan lopulliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n aina soveltuvin osin osakeyhti\u00f6lain mukaisesti toimivaltaisessa toimielimess\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n neuvottelukunnan asemasta ja sit\u00e4 koskevista m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 ei siten seuraa, ett\u00e4 yhti\u00f6n toimielimet koostuisivat kaikkien hankintayksik\u00f6iden edustajista ja hankintayksik\u00f6t voisivat yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

Asian kokonaisarvio<\/h3>\n

Edell\u00e4 todetusta seuraa, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ei ole ollut edustusta kaikissa Sarastia Oy:n toimielimiss\u00e4 eik\u00e4 se ole kyseisen yhti\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltamekanismit huomioon ottaen k\u00e4ytt\u00e4nyt yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa ratkaisevaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yhti\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Sarastia Oy:t\u00e4 ei n\u00e4in ollen saadun selvityksen perusteella ole pidett\u00e4v\u00e4 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikk\u00f6n\u00e4. Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todetulla tavalla hankinta ei ole muullakaan perusteella j\u00e4\u00e4nyt hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. N\u00e4in ollen ja kun otetaan huomioon hankinnan kohde ja sen ennakoidusta arvonlis\u00e4verottomasta arvosta asiassa esitetty, hankintayksik\u00f6n Sarastia Oy:lt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelujen hankintaan on tullut soveltaa hankintalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. \u201d<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olleen oikeusneuvos Eija Siitarin \u00e4\u00e4nestyslausunto:<\/h3>\n

\u201dKumoan markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen silt\u00e4 osin markkinaoikeus on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle hankintayksikk\u00f6n\u00e4 1 000 euron suuruisen seuraamusmaksun ja hylk\u00e4\u00e4n Kilpailu- ja kuluttajaviraston t\u00e4t\u00e4 koskevan esityksen.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestyksen lopputulokseen n\u00e4hden en pysty lausumaan valitusluvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksist\u00e4 muutoin kuin ett\u00e4 my\u00f6nn\u00e4n valitusluvan. K\u00e4sittelen enemmist\u00f6n tavoin osana seuraamusmaksuharkintaa kuitenkin sit\u00e4 kysymyst\u00e4, onko hankinta Sarastia Oy:lt\u00e4 tehty vastoin julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista annetun lain (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s hankintalaki) sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastaisesti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n asiakysymyksen osalta tulen eri lopputulokseen kuin enemmist\u00f6. Katson, ett\u00e4 Sarastia Oy:t\u00e4 on tullut pit\u00e4\u00e4 hankintayksik\u00f6n sidosyksikk\u00f6n\u00e4 kansallisen lain ja unionin tuomioistuimen sidosyksikk\u00f6j\u00e4 koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella, eik\u00e4 hankintayksikk\u00f6 ole tehnyt hankintalain vastaista suorahankintaa sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkomisen perusteella.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestyksen lopputuloksen vuoksi en voi lausua hankintayksik\u00f6n oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksesta enemmist\u00f6n kannasta poikkeavasti.<\/p>\n

Sarastia Oy:n osakkaista<\/h3>\n

Sarastia Oy:n osakasluettelon (p\u00e4iv\u00e4tty 22.12.2022) mukaan yhti\u00f6ss\u00e4 on ollut tuolloin yhteens\u00e4 290 osakasta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi yhti\u00f6n hallussa on ollut 0,28 prosenttia yhti\u00f6n yhteens\u00e4 3 419 354 osakkeesta.<\/p>\n

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ollut 1 500 osaketta, kuten my\u00f6s 10 muulla hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Hyvinvointialueuudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon teht\u00e4v\u00e4t ovat Helsinki\u00e4 lukuun ottamatta siirtyneet kunnilta ja kuntayhtymilt\u00e4 21 hyvinvointialueelle. Osakasluettelossa mainittuna ajankohtana olleilla hyvinvointikuntayhtymill\u00e4 ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymill\u00e4 on ollut kullakin 1 650 osaketta.<\/p>\n

Yhti\u00f6ll\u00e4 on lis\u00e4ksi ollut 54 sellaista osakasta, joilla kullakin on yksi osake. N\u00e4iden joukossa on ollut useampia sairaanhoitopiirej\u00e4, n\u00e4iden kuntayhtymi\u00e4 sek\u00e4 kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtym\u00e4\u00e4. Koska Sarastia Oy on samalla hankintalaissa tarkoitettu yhteishankintayksikk\u00f6, viimeksi mainitut yhden osakkeen omistukset selittyv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 seikalla.<\/p>\n

Osakeluettelon mukaan suurin osakkeenomistaja on ollut Porin kaupunki 22,02 prosentin osakeosuudellaan, toiseksi suurin H\u00e4meenlinnan kaupunki (17,59 prosenttia), kolmanneksi suurin Turun kaupunki (5,15 prosenttia), nelj\u00e4nneksi suurin Janakkalan kunta (4,44 prosenttia) ja viidenneksi suurin Hattulan kunta (2,71 prosenttia). N\u00e4iden kuntien yhteinen omistusosuus on ollut 51,91 prosenttia. Kirkkonummen kunta on ollut 16. suurin osakeomistaja (1,108 prosenttia). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaikkien seuraavien osakkeenomistajien osakeomistus on alle yhden prosentin. Virolahden kunta on 89. suurin osakeomistaja (0,10 prosenttia). Lemin kunta on 103. suurin osakeomistaja (0,09 prosenttia).<\/p>\n

Sarastia Oy:ll\u00e4 on ollut 62 sellaista osakeomistajaa, joiden kunkin osakeomistus on 0,05 prosenttia. Osakeluettelossa, joka on laadittu osakkeiden omistuksen suuruusj\u00e4rjestyksess\u00e4, n\u00e4ist\u00e4 osakkaista ensimm\u00e4inen eli Enonteki\u00f6n kunta (1 876 osaketta) on sijalla 119. T\u00e4h\u00e4n osuuteen kuuluvista osakkaista 47:ll\u00e4 on ollut 1 650 osaketta. Osakasluettelosta n\u00e4ist\u00e4 viimeinen eli Yp\u00e4j\u00e4n kunta on sijalla 179. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen 0,05 prosentin omistusosuus on viel\u00e4 yhdell\u00e4 kunnalla (Enonkosken kunta 1 617 osaketta). Osakkeenomistajia, joilla on 0,14 prosentin osakeomistus 1 500 osakkeen perusteella, on kaikkiaan 42. Osakasluettelosta n\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on sijalla 181 (Espoon kaupunki) ja viimeinen sijalla 222 (Yl\u00e4-Savon SOTE kuntayhtym\u00e4). Samalla prosenttiosuudella on lis\u00e4ksi kolme kuntaa mainittua pienemm\u00e4ll\u00e4 omistusosuudella (sijat 223 \u2014 225). Alle 1 000 osakkeen omistukseen siirryt\u00e4\u00e4n osakasluettelossa sijalla 228.<\/p>\n

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Sarastia Oy:n v\u00e4lill\u00e4 on solmittu osakassopimus, joka on hyvinvointialueen puolesta allekirjoitettu 27.1.2022. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Sarastia Oy:n osakkeiden hankinnasta on tehnyt 12.1.2022 hyvinvointialueen v\u00e4liaikainen valmisteluelin.<\/p>\n

Osakassopimuksen mukaan yhti\u00f6n omistajia ovat aiemmin sulautuneiden yhti\u00f6iden eli KuntaPro Oy:n ja Taitoa Oy:n osakkeenomistajia, joiden suhteelliset omistusosuudet on m\u00e4\u00e4ritelty siten, ett\u00e4 entiset KuntaPron osakkeenomistajat omistavat Sarastia Oy:n osakkeista yhdess\u00e4 noin 60 prosenttia ja entiset Taitoan osakkeenomistajat yhdess\u00e4 noin 40 prosenttia. Mik\u00e4li yhti\u00f6\u00f6n tulee uusia osakkeenomistajia osakkeiden uusmerkinn\u00e4n kautta, osakkeenomistajat liittyv\u00e4t yhti\u00f6\u00f6n yhti\u00f6kokouksen kulloinkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4n osakeantivaltuutuksen mukaisesti.<\/p>\n

Totean, ett\u00e4 asiakirjoista ei k\u00e4y ilmi, ketk\u00e4 nykyisist\u00e4 osakkaista ovat sulautumisessa siirtyneit\u00e4 osakkaita.<\/p>\n

Osakassopimuksen mukaan (7 kohta), mik\u00e4li osakas haluaa luopua osakkuudestaan, tulee t\u00e4m\u00e4n tarjota osakkeensa ensisijaisesti muiden osakkeenomistajien ja toissijaisesti yhti\u00f6n lunastettaviksi yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen lunastuslausekkeen mukaan. Osakassopimuksessa on lis\u00e4ksi todettu, ett\u00e4 jos jokin osakkeenomistaja ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 hankintalain vaatimuksia, kyseinen osakkeenomistaja on velvollinen tarjoamaan osakkeensa ensisijassa muiden osakkeenomistajien ja toissijaisesti yhti\u00f6n lunastettavaksi yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen lunastuslausekkeen mukaisesti (osakassopimuksen 8 kohta).<\/p>\n

Osakassopimuksen 9 kohdan mukaan omistajat sitoutuvat yhti\u00f6n osakkeenomistajina my\u00f6t\u00e4vaikuttamaan yhti\u00f6n kehitt\u00e4miseen ja sen toiminnan edist\u00e4miseen sek\u00e4 muutoinkin toimimaan t\u00e4m\u00e4n sopimuksen tarkoituksen t\u00e4ytt\u00e4miseksi. Omistajat sitoutuvat itse ja nime\u00e4miens\u00e4 edustajien tai valtuuttamiensa asiamiesten v\u00e4lityksill\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa, hallituksen kokouksissa ja muualla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ni- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaansa osakassopimuksen tarkoituksen toteuttamisen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Asiaan sovellettavista oikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4<\/h3>\n

Asiassa sovellettavien oikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen osalta viittaa enemmist\u00f6n kannasta ilmeneviin kohtiin 43 \u2014 53.<\/h3>\n

Tulkittaessa yleisen hankintadirektiivin 2014\/24\/EU 12 artiklaa on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota muun ohella direktiivin johdanto-osan perustelukappaleisiin 2, 5, 31 ja 32.<\/p>\n

Perustelukappaleessa 2 todetaan muun ohella, ett\u00e4 on tarpeen selvent\u00e4\u00e4 perusl\u00e4ht\u00f6kohtia ja -k\u00e4sitteit\u00e4, jotta voidaan taata oikeusvarmuus ja sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tiettyj\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia, jotka liittyv\u00e4t asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Perustelukappaleen 5 mukaan \u201d[O]lisi muistettava, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 direktiiviss\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n tavalla velvoiteta j\u00e4senvaltioita turvautumaan alihankintaan tai ulkoistamiseen sellaisten palvelujen suorittamisessa, jotka ne haluavat suorittaa itse tai j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 muulla tavalla kuin t\u00e4ss\u00e4 direktiiviss\u00e4 tarkoitetuilla hankintasopimuksilla.\u201d<\/p>\n

$1f9<\/p>\n

Perustelukappaleessa 32 todetaan, ett\u00e4 \u201d[M]\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisten oikeushenkil\u00f6iden kanssa tehtyihin hankintasopimuksiin ei olisi sovellettava t\u00e4ss\u00e4 direktiiviss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 menettelyj\u00e4, jos hankintaviranomainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseisess\u00e4 oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, joka on samanlainen kuin omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta, edellytt\u00e4en, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alainen oikeushenkil\u00f6 suorittaa yli 80 prosenttia toiminnoistaan niiden teht\u00e4vien toteuttamisessa, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 hankintaviranomainen tai jokin muu kyseisen hankintaviranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alainen oikeushenkil\u00f6 on sille antanut riippumatta siit\u00e4, kenen hyv\u00e4ksi hankintasopimus toteutetaan.\u201d<\/p>\n

Hankintadirektiivin 18 artiklan (Hankintaperiaatteet) 1 kohdassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hankintaviranomaisten on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjim\u00e4tt\u00e4 sek\u00e4 noudatettava avointa ja oikeasuhteista toimintatapaa. Artiklan 2 kohdan mukaan hankintaa suunniteltaessa ei saa pyrki\u00e4 sen j\u00e4tt\u00e4miseen t\u00e4m\u00e4n direktiivin ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen. Kilpailun katsotaan olevan keinotekoisesti kavennettu, jos hankinta suunnitellaan aikomuksena suosia aiheettomasti tiettyj\u00e4 taloudellisia toimijoita tai saattaa tietyt talouden toimijat ep\u00e4edulliseen asemaan.<\/p>\n

Suomessa hankintadirektiivi on osin implementoitu direktiivi\u00e4 rajoitetummin, koska sidosyksik\u00f6n ulosmyyntiraja on m\u00e4\u00e4ritelty merkitt\u00e4v\u00e4sti direktiivin sallimaa 20 prosentin rajaa alemmaksi. Suomessa ei ole implementoitu hankintadirektiivin 12 artiklaa siten, ett\u00e4 erikseen s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin niist\u00e4 tilanteista, joissa sidosyksikk\u00f6 on kokonaan hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa (12 artiklan 1 kohta) ja joissa hankintayksikk\u00f6 ei k\u00e4yt\u00e4 sidosyksik\u00f6ss\u00e4 1 kohdassa tarkoitettua m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa (artiklan 3 kohta). Hankintalain 15 \u00a7 koskee molempia tilanteita.<\/p>\n

Sarastia on samalla yhteishankintayksikk\u00f6<\/h3>\n

Kuten osakassopimuksesta ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, Sarastia Oy on paitsi sidosyksikk\u00f6 my\u00f6s yhteishankintayksikk\u00f6.<\/p>\n

Yhteishankintayksik\u00f6ist\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n hankintalain 20 \u00a7:ss\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentin mukaan hankintayksikk\u00f6 voi hankkia tavaroita ja palveluita yhteishankintayksik\u00f6lt\u00e4 taikka tehd\u00e4 tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja k\u00e4ytt\u00e4en yhteishankintayksik\u00f6n tekem\u00e4\u00e4 hankintasopimusta, 42 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua puitej\u00e4rjestely\u00e4 taikka 49 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua dynaamista hankintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan hankintayksik\u00f6n katsotaan t\u00e4ytt\u00e4neen t\u00e4m\u00e4n lain mukaiset velvoitteensa, kun se hankkii tavaroita tai palveluja yhteishankintayksik\u00f6lt\u00e4 taikka hankkii tavaroita, palveluja taikka rakennusurakoita k\u00e4ytt\u00e4en yhteishankintayksik\u00f6n tekem\u00e4\u00e4 hankintasopimusta, 42 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua puitej\u00e4rjestely\u00e4 taikka 49 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua dynaamista hankintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hallituksen esityksen (HE 108\/2016 vp) mukaan hankintadirektiivi ei edellyt\u00e4 yhteishankintayksik\u00f6n toiminnan kohdistumista omistajiin eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 yhteishankintayksik\u00f6n tulisi olla perustettu nimenomaan yhteishankintatoimintoihin tai ett\u00e4 niiden hoitamisesta olisi s\u00e4\u00e4detty tai m\u00e4\u00e4r\u00e4tty. N\u00e4ilt\u00e4 osin tarkoituksena olisi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kansallisista yhteishankintayksikk\u00f6ihin liittyvist\u00e4 lis\u00e4edellytyksist\u00e4, jotka vastaavat voimassa olevassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detty\u00e4.<\/p>\n

$1fa<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4<\/h3>\n

Sidosyksik\u00f6n k\u00e4site on luotu unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (erityisesti tuomiot asioissa C-107\/98,<\/h3>\n

; C\/26\/03,<\/p>\n

; C-371\/05,<\/p>\n

; C-340\/04<\/p>\n

; C-324\/07,<\/p>\n

ja C-573\/07,<\/p>\n

).<\/p>\n

kysymys oli yhteis\u00f6jen tuomioistuimelle esitetyst\u00e4 ennakkoratkaisupyynn\u00f6st\u00e4, jossa tiedusteltiin, sovellettiinko julkisia hankintoja koskevia direktiivej\u00e4 92\/50\/ETY ja 93\/36\/ETU ja niiden kilpailuttamisvelvoitetta j\u00e4rjestelyyn, jossa italialainen kunta antoi kilpailuttamatta sen ja tiettyjen muiden kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa olevalle kuntayhtym\u00e4lle teht\u00e4v\u00e4n hallinnoida kunnan rakennusten l\u00e4mmityspalvelua.<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 hankintadirektiivin 93\/36\/ETY kilpailuttamiss\u00e4\u00e4nn\u00f6t soveltuivat kahden erillisen henkil\u00f6n v\u00e4lisen sopimuksen tunnusmerkkien osalta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti silloin, kun sopimus oli tehty alueellisen tai paikallisen viranomaisen ja t\u00e4st\u00e4 oikeudellisesti erillisen henkil\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Ratkaisun mukaan \u201dtoisin on ainoastaan niiss\u00e4 tapauksissa, joissa alueellinen tai paikallinen viranomainen valvoo kyseist\u00e4 oikeushenkil\u00f6\u00e4 samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa t\u00e4m\u00e4 oikeushenkil\u00f6 harjoittaa p\u00e4\u00e4osaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa\u201d (tuomion 50 kohta). Arvioitaessa hankintayksik\u00f6n ja sidosyksik\u00f6n v\u00e4list\u00e4 suhdetta ratkaiseva merkitys oli annettava yksik\u00f6iden oikeudelliselle erillisyydelle sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon itsen\u00e4isyydelle. Sidossuhdetta on arvioitava hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ys- ja valvontavallan laajuuden sek\u00e4 sidosyksik\u00f6n toiminnan kohdistumisen kannalta. Edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 oli arvioitava tapauskohtaisesti.<\/p>\n

Asiassa C-324\/07,<\/h3>\n

$204<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen tuomioistuin on asiassa C-458\/03,<\/h3>\n

t\u00e4sment\u00e4nyt, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa ja toiminnan kohdistumista koskevia edellytyksi\u00e4 on tulkittava suppeasti, koska kysymys on yleisist\u00e4 oikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 poikkeuksista. Joka haluaa vedota niihin, joutuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden johdosta poikkeus n\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on perusteltu, ovat todella olemassa (tuomion kohta 62 ja 63). Yksityisen yrityksen osakkuus, jopa v\u00e4hemmist\u00f6osakkuus, sellaisessa yhti\u00f6ss\u00e4, jossa my\u00f6s hankintaviranomainen on osakkaana, sulkee pois se, ett\u00e4 hankintaviranomaisella voisi olla yrityksess\u00e4 vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta kuin sill\u00e4 on omiin yksik\u00f6ihins\u00e4 (esimerkiksi asia C-573\/07,<\/p>\n

, tuomion 46 kohta, ja asia C-196\/08,<\/p>\n

, tuomion 53 kohta).<\/p>\n

Asiassa C-371\/05,<\/h3>\n

annetun tuomion mukaan hankintaviranomaisella on oltava mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sidosyksikk\u00f6\u00f6n rakenteellista ja toiminnasta m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa (tuomion 26 kohta). Unionin tuomioistuimen useiden ratkaisujen mukaan edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta on todellista (esimerkiksi C-324\/07,<\/p>\n

, tuomion 46 kohta). Sen sijaan kollegiaalisen elimen osalta ei ole merkityst\u00e4 sill\u00e4, mink\u00e4laista menettely\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa noudatetaan ja turvaudutaanko siin\u00e4 enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen (esim. em. tuomio 51 kohta).<\/p>\n

Asiassa C-573\/07,<\/h3>\n

, italialainen kunta ryhtyi v\u00e4hemmist\u00f6osakkaaksi er\u00e4iden kuntien yhdess\u00e4 omistamaan yhti\u00f6\u00f6n voidakseen antaa suoraan kyseisen yhti\u00f6n hoidettavaksi kunnan yhdyskuntaj\u00e4tteist\u00e4 huolehtimisen.<\/p>\n

Mainitussa tuomiossa on todettu, samoin kuin edell\u00e4, ett\u00e4 kollegiaalisen elimen osalta ei ole merkityst\u00e4 sill\u00e4 seikalla, mink\u00e4laista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa siin\u00e4 noudatetaan ja turvaudutaanko esimerkiksi enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen (tuomion 60 kohta).<\/p>\n

Tuomion 61 kohdan mukaan t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 ei horjuta unionin tuomioistuimen aiemmin asiassa<\/h3>\n

antama tuomio. Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 viimeksi mainitun tuomion kohdassa 24 tosin todettiin, ett\u00e4 0,97 prosentin omistusosuus oli liian pieni, eik\u00e4 kunta sen perusteella voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa julkista palvelua hoitavaan konsession saajaan n\u00e4hden. Mainitussa tuomioissa tuomioistuin ei kuitenkaan ollut k\u00e4sitellyt kysymyst\u00e4 siit\u00e4, voitiinko t\u00e4llaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 (viittaus asian<\/p>\n

tuomion 52 kohtaan).<\/p>\n

Tuomion 62 kohdassa tuomioistuin totesi asiassa<\/h3>\n

antamassaan tuomiossa (mainitun tuomion kohdat 56 \u2014 61) my\u00f6hemmin hyv\u00e4ksyneens\u00e4 sen, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 olosuhteissa hankintaviranomaisena toimivan viranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa koskeva vaatimus voi t\u00e4ytty\u00e4, vaikka asianomainen viranomainen omisti vain 0,25 prosenttia julkisen yrityksen osake- tai osuuskannasta.<\/p>\n

Tuomion kohdan 63 mukaan t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 jos viranomainen tulee v\u00e4hemmist\u00f6osakkaaksi julkisessa omistuksessa t\u00e4ysin olevaan osakeyhti\u00f6\u00f6n voidakseen antaa tietyn julkisen palvelun hoitamisen kyseisen yhti\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi, t\u00e4m\u00e4n yhti\u00f6n osakkaina olevien viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta yhti\u00f6\u00f6n voidaan luokitella sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa vastaavaksi, joka niill\u00e4 on omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4, kun n\u00e4ill\u00e4 viranomaisilla on t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta yhdess\u00e4.<\/p>\n

Tuomion kohdan 65 mukaan arvioitaessa sit\u00e4, onko hankintaviranomaisella vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta sopimuspuoleksi valittuun yhti\u00f6\u00f6n kuin sill\u00e4 on omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4, on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset lains\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja olosuhteet. Niit\u00e4 koskevasta tarkastelusta on ilmett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 sopimuspuoleksi valittuun yhti\u00f6\u00f6n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, ett\u00e4 hankintaviranomainen voi vaikuttaa mainitun yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Kyseess\u00e4 on oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sek\u00e4 kyseisen yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ett\u00e4 sen t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin (viittaus asiaan<\/p>\n

, tuomion 36 kohta, sek\u00e4 asiaan<\/p>\n

, tuomion 28 kohta).<\/p>\n

Asiassa C-340\/04,<\/h3>\n

$211<\/p>\n

Asiassa C-285\/18,<\/h3>\n

(tuomio 3.10.2019) oli muun ohella kysymys Liettuan kansallisen hankintalain suhteesta hankintadirektiiviin.<\/p>\n

$213<\/p>\n

Liettuan kilpailulain mukaan julkisyksik\u00f6iden on varmistettava reilun kilpailun vapaus, kun ne hoitavat niille annettuja teht\u00e4vi\u00e4, jotka liittyv\u00e4t taloudellisen toiminnan s\u00e4\u00e4ntelyyn. Kilpailulain mukaan julkishallinnon yksik\u00f6t eiv\u00e4t saa antaa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 tai tehd\u00e4 muita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4, joilla annetaan etuoikeuksia yksitt\u00e4isille taloudellisille toimijoille tai niiden ryhmille tai syrjit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisia toimijoita tai niiden ryhmi\u00e4 ja jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa eroja kilpailuolosuhteissa sellaisten taloudellisten toimijoiden osalta, jotka kilpailevat relevanteilla markkinoilla, paitsi silloin, jos poikkeamaa kilpailuolosuhteissa ei voida v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, jos noudatetaan kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaatimuksia.<\/p>\n

Tuomiosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 vuoden 2011 lopusta vuoden 2015 puoliv\u00e4liin saakka Liettuan ylimm\u00e4n hallintototuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli vakiintunut siten, ett\u00e4 sis\u00e4iset liiketoimet, jotka olivat unionin tuomioistuimen Teckal-tuomiossa vahvistettujen edellytysten mukaisia, olivat laillisia. Vuoden 2015 puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen mainittu tuomioistuin, ottaen huomioon Liettuan perustuslakituomioistuimen kaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, alkoi katsoa, ett\u00e4 sis\u00e4isten liiketoimien edellytykseksi tuli asettaa paitsi Teckal-tuomiossa vahvistettujen edellytysten noudattaminen, my\u00f6s muiden, erityisesti kansalliseen kilpailulakiin perustuvien edellytysten noudattaminen. N\u00e4ihin edellytyksiin kuuluivat muun muassa palvelun jatkuvuus, hyv\u00e4 laatu ja saatavuus sek\u00e4 suunnitellun sis\u00e4isen liiketoimen vaikutukset yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 muiden talouden toimijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja toisaalta viimeksi mainittujen mahdollisuuteen kilpailla kyseess\u00e4 olevien palvelujen tarjoamisesta.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin vastasi t\u00e4lt\u00e4 osin, ett\u00e4 direktiivin 12 artiklan 1 kohtaa oli tulkittava siten, ettei se ole esteen\u00e4 kansalliselle s\u00e4\u00e4nn\u00f6lle, jolla j\u00e4senvaltio asettaa sis\u00e4isen liiketoimen toteuttamisen edellytykseksi erityisesti sen, ett\u00e4 julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekeminen ei ole mahdollista suoritettavien palvelujen laadun saatavuuden tai jatkuvuuden takaamista, mik\u00e4li tietyn palvelujen suoritustavan hyv\u00e4ksi ilmaistu valinta, joka on tehty julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, syrjint\u00e4kiellon periaatteen, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja avoimuusperiaatteen mukainen.<\/p>\n

$214<\/p>\n

$215<\/p>\n

Unionin tuomioistuin totesi, ett\u00e4 mainitussa tapauksessa erityisesti ennakkoratkaisua pyyt\u00e4neen tuomioistuimen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on arvioida, oliko hankintaviranomainen tehdess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kyseess\u00e4 olevan sis\u00e4isen liiketoimen, jonka kohde oli p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen voimassa olevan, Irgitan sopimuspuoleksi valitun ominaisuudessaan parhaillaan toteuttaman julkisen hankinnan kohteen kanssa, j\u00e4tt\u00e4nyt noudattamatta t\u00e4st\u00e4 julkisesta hankinnasta johtuvia sopimusvelvoitteitaan sek\u00e4 avoimuusperiaatetta, mik\u00e4li k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 hankintaviranomainen ei ollut m\u00e4\u00e4ritellyt riitt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti tarpeitaan, kun se ei ollut varsinkaan taannut sopimuspuoleksi valitulle palvelujen v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n toteuttamista, tai mik\u00e4li mainittu liiketoimi merkitsi Irgitan kanssa tehdyn sopimuksen yleisen rakenteen olennaista muutosta.<\/p>\n

Totean, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen antaman ennakkoratkaisun mukaisesti ei siten voida tulkita, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n tehdess\u00e4 hankinnan sidosyksik\u00f6lt\u00e4\u00e4n, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ole vain se, ett\u00e4 menettely t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hankintadirektiivin 12 artiklan (selostetussa tapauksessa 1 kohdan) vaatimukset. Itse sopimusmenettelyn on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s unionin oikeudessa hankintasopimuksiin sovellettavien periaatteiden vaatimukset. T\u00e4llainen periaate on muun ohella suhteellisuusperiaate, jonka mukaisesti hankintayksikk\u00f6 ei voi tehd\u00e4 hankintaa liian laajana tai pitk\u00e4kestoisena, koska sill\u00e4 rajoitetaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hankintadirektiivin 18 artiklan vastaisesti kilpailua.<\/p>\n

Yhdistetyiss\u00e4 asioissa C-182\/11 ja C-183\/11,<\/h3>\n

$217<\/p>\n

Totean, ett\u00e4 yhden osakkeen osuus kyseess\u00e4 olleen yhti\u00f6n osakep\u00e4\u00e4omasta oli 0,00057542 prosenttia.<\/p>\n

Ennakkoratkaisua pyyt\u00e4nyt Consiglio di Stato katsoi, ett\u00e4 yhden osakkeen hankkiminen ja erityisen heikko osakassopimus eiv\u00e4t johda mink\u00e4\u00e4nlaiseen tosiasialliseen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaan, koska n\u00e4m\u00e4 kaksi viimeksi mainittua kuntaa eiv\u00e4t voi vaikuttaa ASPEM:in tekemiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, eiv\u00e4tk\u00e4 ne t\u00e4yt\u00e4 \u201dvastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan\u201d kriteeri\u00e4. Coditel Brabant -tuomion perusteella sill\u00e4, mik\u00e4 on kunkin osallisena olevan julkisyhteis\u00f6n yksitt\u00e4inen tilanne m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4, ei kuitenkaan ole merkityst\u00e4.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimelle esitettiin seuraava ennakkoratkaisukysymys: \u201dOnko periaatetta, jonka mukaan v\u00e4lineellisen yhti\u00f6n osakkaana olevan yksitt\u00e4isen julkisyhteis\u00f6n tilanteella ei ole merkityst\u00e4, sovellettava my\u00f6s tapauksessa, jossa yksi sopimukseen osallistuvista kunnista omistaa v\u00e4lineellisest\u00e4 yhti\u00f6st\u00e4 yhden ainoan osakkeen eiv\u00e4tk\u00e4 julkisyhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 tehdyt osakassopimukset saa aikaan yhti\u00f6\u00f6n n\u00e4hden mit\u00e4\u00e4n todellista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sopimukseen osallistuvalle kunnalle, joten yhti\u00f6n osakkeen omistuksen voidaan katsoa olevan pelkk\u00e4 muodollinen kehys palvelujen suorittamista koskevalle sopimukselle?\u201d<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen tuomion (27 kohta) mukaan vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kyse on \u201dvastaavasta m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallasta\u201d, kun kyseess\u00e4 olevaan yksikk\u00f6\u00f6n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, ett\u00e4 hankintaviranomainen \u201dvoi vaikuttaa sen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin\u201d. Kyseess\u00e4 on oltava \u201dmahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sek\u00e4 kyseisen yksik\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ett\u00e4 sen t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin\u201d (viittaus<\/p>\n

-tuomion 65 kohtaan ja<\/p>\n

-tuomion 28 kohtaan sek\u00e4<\/p>\n

-tuomion 65 kohtaan). Unionin tuomioistuimen mukaan hankintaviranomaisella on toisin sanoen oltava mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n rakenteellista ja toiminnallista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa (viittaus<\/p>\n

-tuomion 26 kohtaan). Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta on todellista (viittaus<\/p>\n

-tuomioon 46 kohta).<\/p>\n

Tuomion 28 kohdassa unionin tuomioistuin totesi, ett\u00e4 jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usean viranomaisen yhdess\u00e4 omistamaa yksikk\u00f6\u00e4, n\u00e4m\u00e4 viranomaiset voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201dvastaavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa\u201d ilman, ett\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 jokainen niist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yksin (viittaus<\/p>\n

-tuomioon kohdat 47 ja 50 sek\u00e4<\/p>\n

-tuomioon 59 kohta).<\/p>\n

Tuomion 29 kohdan mukaan t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 jos viranomainen tulee v\u00e4hemmist\u00f6osakkaaksi julkisyhteis\u00f6jen omistuksessa olevaan osakeyhti\u00f6\u00f6n voidakseen antaa tietyn julkisen palvelun hoitamisen kyseisen yhti\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi, t\u00e4m\u00e4n \u201dyhti\u00f6n osakkaina olevien viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta yhti\u00f6\u00f6n voidaan luokitella sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa vastaavaksi, joka niill\u00e4 on omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4, kun n\u00e4ill\u00e4 viranomaisilla on t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta yhdess\u00e4\u201d (viittaus<\/p>\n

-tuomion 63 kohtaan).<\/p>\n

Vaikka silloin, kun useat viranomaiset antavat julkisen palvelun yhteisen teht\u00e4v\u00e4n yhteisen yksik\u00f6n hoidettavaksi, ei tosin ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 jokainen n\u00e4ist\u00e4 viranomaisista yksin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n erillist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, on n\u00e4in ollen kuitenkin niin, ettei m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n voi perustua vain sille viranomaiselle, joka omistaa enemmist\u00f6osuuden kyseess\u00e4 olevasta yksik\u00f6st\u00e4, kuuluvaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaan, sill\u00e4 muuten t\u00e4m\u00e4 yhteisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4site tehd\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4ksi (30 kohta).<\/p>\n

Tuomion 31 kohdassa unionin tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 jos hankintaviranomaisella olisi yhteisomistuksessa olevassa sopimusosapuoleksi valitussa yksik\u00f6ss\u00e4 asema, joka \u201dei takaisi sille v\u00e4h\u00e4isint\u00e4k\u00e4\u00e4n mahdollisuutta osallistua t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n kohdistuvan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4miseen\u201d, avautuisi mahdollisuus julkisia hankintasopimuksia tai palvelukonsessioita koskevien unionin oikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kiert\u00e4miseen, jos puhtaasti muodollinen osallistuminen t\u00e4llaiseen yksikk\u00f6\u00f6n tai sen johtamisesta vastaavaan yhteiselimeen vapauttaisi hankintaviranomaisen velvollisuudesta aloittaa tarjouspyynt\u00f6menettely unionin oikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti, vaikka t\u00e4m\u00e4 viimeksi mainittu ei mill\u00e4\u00e4n tavoin osallistuisi t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n kohdistuvan \u201dvastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan\u201d k\u00e4ytt\u00e4miseen (ks. vastaavasti C-231\/03,<\/p>\n

, 24 kohta).<\/p>\n

Tuomion kohdan 32 mukaan t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 ennakkoratkaisua pyyt\u00e4neen tuomioistuimen kuului tarkistaa, oliko Cagnon kunnan ja Solbiaten kunnan tekem\u00e4 osakassopimus, jossa niille my\u00f6nnettiin oikeus tulla kuulluiksi, nimitt\u00e4\u00e4 j\u00e4sen valvontaelimeen ja nimitt\u00e4\u00e4 j\u00e4sen osakassopimukseen osallistuvien muiden kuntien suostumuksella, omiaan mahdollistamaan n\u00e4ille kunnille tosiasiallisen osallistumisen ASPEM:\u00e4\u00e4n kohdistuvaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaan.<\/p>\n

Ennakkoratkaisuna tuomioistuin lausui, ett\u00e4 esitettyyn kysymykseen on vastattava, ett\u00e4 kun useat viranomaiset perustuvan hankintaviranomaisen ominaisuudessa yhdess\u00e4 yksik\u00f6n, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi annetaan n\u00e4ille viranomaisille kuuluva julkisen palvelun teht\u00e4v\u00e4, tai kun viranomainen liittyy t\u00e4llaiseen yksikk\u00f6\u00f6n, unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asetettu edellytys, jonka mukaan n\u00e4iden viranomaisten, jotta ne vapautetaan velvollisuudestaan aloittaa unionin oikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukainen julkisia hankintasopimuksia koskeva tekomenettely, on yhdess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yksikk\u00f6\u00f6n vastaavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, kun ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4, t\u00e4yttyy, kun jokainen n\u00e4ist\u00e4 viranomaisista omistaa osan kyseisest\u00e4 yksik\u00f6st\u00e4 ja osallistuu sen johtaviin elimiin.<\/p>\n

Oikeuskirjallisuuden osalta mainitsen, ett\u00e4 Arrowsmithin mukaan usean omistajan sidosyksik\u00f6iss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan kriteerit t\u00e4yttyv\u00e4t unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella usein kohtuullisen selke\u00e4sti. Jos p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimet koostuvat hankintaviranomaisten edustajista, t\u00e4m\u00e4 viittaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltatestin t\u00e4yttymiseen. Tuolloin on ep\u00e4olennaista, vaaditaanko sidosyksik\u00f6ss\u00e4 yksitt\u00e4isiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin enemmist\u00f6.<\/p>\n

Arrowsmith toteaa n\u00e4in: \u201dWhere the decision-making bodies of the entity awarded the contract are composed of representatives of the affiliated contracting authorities this indicates that the control test is met \u2014 and it is irrelevant that voting on individual decisions is by majority\u201d (<\/p>\n

2014, s. 505).<\/p>\n

Arrowsmith on my\u00f6s todennut, ett\u00e4 vuoden 2014 yleisess\u00e4 hankintadirektiiviss\u00e4 vaadittiin nimenomaisesti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimet koostuvat kaikkien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista. Teckal-doktriinin sovellettavuus indikoi samaa. Toisaalta yksitt\u00e4iset edustajat voivat edustaa useita tai jopa kaikkia osallistuvia hankintaviranomaisia. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa joustavammat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessit, jossa ei edellytet\u00e4 kaikilta osallistuvilta tahoilta suoraa osallistumista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Arrowsmith toteaa asian seuraavasti: \u201dIt can be noted that the 2014 Public Procurement Directive specifically requires that the decision-making body should represent all participating contracting authorities, thus indicating that an awardee always needs to be represented in that body for the Teckal doctrine to apply. However, it also states that an individual representative can represent several, or even all, of the partipating bodies (Art. 12(3) of the 2014 Public Procurement Directive), thus spefically contemplating the possibility that flexible decision-making procedures, that do not involve actual direct participating in decision making by all participants in the awardee, might give rise to control the facts\u201d (mts. s. 505).<\/p>\n

Arrowsmithin mukaan yksitt\u00e4isen viranomaisen ei tarvitse kyet\u00e4 yksin tehokkaasti my\u00f6t\u00e4vaikuttamaan sidosyksik\u00f6n toimintaan, mutta sen t\u00e4ytyy kyet\u00e4 siihen yhdess\u00e4 muiden viranomaisten kanssa. T\u00e4m\u00e4 pohjautuu Econord-tuomioon.<\/p>\n

Arrowsmith toteaa asian seuraavalla tavalla: \u201dThis does not mean that each individual authority must be able to make an effective contribution alone, but it must be able to do so in conjunction with other authorities. It is submitted that these are the principles to be derived from the case of Econord [\u2026] The CJEU stated that control for Teckal purposes cannot be based solely on the controlling power of the majority shareholding but that the awarding companies must be able to \u2018contribute effectively\u2019 to the control (which was for the referring court to determine on the facts)\u201d (mts. s. 505 ja 506).<\/p>\n

Asiassa C-328\/19,<\/h3>\n

$223<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen tuomiossa todettiin aluksi, ett\u00e4 Porin kaupunkia oli pidett\u00e4v\u00e4 hankintaviranomaisena kaikkien sopimuskuntien alueella. Tuomioistuimen mukaan oli kuitenkin viel\u00e4 arvioitava, voiko Porin kaupunki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sidosyksikk\u00f6\u00e4\u00e4n vastatakseen paitsi omiin tarpeisiinsa my\u00f6s niiden kuntien tarpeisiin, jotka ovat siirt\u00e4neet sille toimivaltansa.<\/p>\n

Tuomion 60 kohdassa todetaan, ett\u00e4 vaikka unionin tuomioistuin on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hyv\u00e4ksynyt in house \u2011hankinnan k\u00e4ytt\u00e4misen vain sellaisissa tapauksissa, joissa hankintaviranomainen omistaa sopimuspuoleksi valitun yksik\u00f6n osakkeet kokonaan tai osittain, t\u00e4st\u00e4 ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Suomen oikeudessa tarkoitetun niin sanotun vastuukuntamallin kaltaisessa j\u00e4rjestelyss\u00e4 hankintaviranomaisella, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vastuukunnalla, ei olisi mahdollisuutta tehd\u00e4 in house \u2011hankintaa niiden hankintaviranomaisten, joiden kanssa se on tehnyt mainittuun malliin perustuvan sopimuksen, tarpeisiin vastaamiseksi, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 kyseisen sopimuksen osapuolina olevat muut kunnat eiv\u00e4t omista osuutta in house -yksik\u00f6n osakkeista. Osuuden omistamista koskeva peruste ei nimitt\u00e4in voi olla ainoa keino kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, koska hankintaviranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sen omiin yksik\u00f6ihin vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta voi ilmet\u00e4 muutenkin kuin omistukseen perustuvan l\u00e4hestymistavan kautta.<\/p>\n

Tuomion 70 kohdassa unionin tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 vaikka katsottaisiin, ett\u00e4 SEUT 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimivallan siirron, sellaisena kuin sit\u00e4 on tulkittu 21.12.2016 annetussa tuomiossa<\/p>\n

(C-51\/15, EU:C:2016:985), j\u00e4lkeen sovellettaisiin edellytyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 hankintaviranomainen, jolle toimivalta on siirretty, ja muut hankintaviranomaiset, jotka ovat luopuneet kyseisen toimivallan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa in house \u2011yksik\u00f6ss\u00e4, on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 todeta, ett\u00e4 niin sanottu vastuukuntamalli antaa t\u00e4llaiseen malliin perustuvan sopimuksen osapuolina oleville sopijakunnille siit\u00e4 huolimatta, ettei niill\u00e4 ole osuutta in house -yksik\u00f6n osakkeista, mahdollisuuden vaikuttaa vastuukunnan tavoin ratkaisevasti sek\u00e4 sopimuspuoleksi valitun yksik\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ett\u00e4 sen t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja n\u00e4in ollen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokasta, rakenteellista ja toiminnallista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kyseisess\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4 (viittaukset analogisesti asiaan C-458\/03,<\/p>\n

, 65 kohta; asiaan C-340\/04,<\/p>\n

, 36 kohta; yhdistettyihin asioihin C-182\/11 ja C-183\/11,<\/p>\n

, 27 kohta ja asiaan C-15\/13,<\/p>\n

, 26 kohta).<\/p>\n

Tuomion 73 kohdassa tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 jollei ennakkoratkaisua pyyt\u00e4neen tuomioistuimen teht\u00e4viin kuuluvissa tarkistuksissa muuta ilmene, unionin tuomioistuimen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista seikoista, seuraa, ett\u00e4 kummankin p\u00e4\u00e4asiassa kyseess\u00e4 olevan yhteistoimintasopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n takeita, joilla voidaan est\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 in house \u2011yksik\u00f6st\u00e4 tulee markkinasuuntautunut ja ett\u00e4 se saa toimintamarginaalin, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n markkinasuuntautuneeksi tulemisen ja toimintamarginaalin saamisen johdosta Porin kaupungin ja sen sopimuskumppaneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta j\u00e4isi ep\u00e4varmalle pohjalle (ks. analogisesti asia C-324\/07,<\/p>\n

, 36 kohta).<\/p>\n

Yhdistetyiss\u00e4 asioissa C-383\/21 (<\/h3>\n

) ja C-384\/21 (<\/p>\n

, tuomio annettu 22.12.2022) k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltakriteerin t\u00e4yttymist\u00e4 sek\u00e4 yhteisen ett\u00e4 yksitt\u00e4isen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan tilanteissa. M\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltakriteeri voi t\u00e4ytty\u00e4 v\u00e4lillisell\u00e4 edustuksella tilanteissa, joissa hankintayksikk\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksin m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa suhteessa hankintayksikk\u00f6\u00f6n. Yhteisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan ollessa kyseess\u00e4 v\u00e4lillinen edustus ei ole mahdollista. Yhteisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan tilanteissa olennaista on siten se, ett\u00e4 jokainen hankintayksikk\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tosiasiallisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sidosyksikk\u00f6\u00f6n joko itse tai toisen hankintayksik\u00f6n edustamana.<\/p>\n

Hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan i alakohdassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelinten on koostuttava kaikkien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista, ja yksitt\u00e4inen edustaja voi edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintaviranomaisia. Unionin tuomioistuimen mukaan edell\u00e4 mainitun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sanamuodosta seuraa, ett\u00e4 oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 hankintaviranomaisella on j\u00e4sen, joka edustaa kyseist\u00e4 hankintaviranomaista t\u00e4m\u00e4n oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiss\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 j\u00e4sen voi tarvittaessa edustaa my\u00f6s muita hankintaviranomaisia (57 kohta).<\/p>\n

Tuomion 70 kohdassa unionin tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 unionin lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tarkoituksena on ollut tehd\u00e4 hankintaviranomaisten, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sopimuspuoleksi valitussa oikeushenkil\u00f6ss\u00e4, edustusta koskevista edellytyksist\u00e4 itsen\u00e4inen vaatimus siihen vaatimukseen n\u00e4hden, joka koskee mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista ratkaisevaa vaikutusvaltaa, kun se on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt n\u00e4ist\u00e4 edellytyksist\u00e4 erillisiss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 eli direktiivin 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan i ja ii alakohdassa.<\/p>\n

Tuomioon 71 kohdan mukaan direktiivin 12 artiklan 3 kohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tavoite tukee tulkintaa, jonka mukaan kyseisiss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4llaista yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n hankintaviranomaisen osallistuminen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiin tapahtuu sellaisen j\u00e4senen v\u00e4lityksell\u00e4, joka edustaa juuri t\u00e4t\u00e4 hankintaviranomaista ja joka voi tarvittaessa edustaa my\u00f6s muita hankintaviranomaisia.<\/p>\n

$22c<\/p>\n

Ennakkoratkaisuna asiassa lausuttiin, ett\u00e4 hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 sen toteamiseksi, ett\u00e4 hankintaviranomainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopimuspuoleksi valitussa oikeushenkil\u00f6ss\u00e4 yhdess\u00e4 muiden hankintaviranomaisten kanssa samanlaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa kuin ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omissa yksik\u00f6iss\u00e4\u00e4n, t\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettu vaatimus siit\u00e4, ett\u00e4 hankintaviranomaisen on oltava edustettuna m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alaisen oikeushenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiss\u00e4, ei t\u00e4yty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n oikeushenkil\u00f6n hallituksen j\u00e4senen\u00e4 toimii toisen hankintaviranomaisen edustaja, joka on my\u00f6s ensimm\u00e4isen hankintaviranomaisen hallituksen j\u00e4sen.<\/p>\n

Yhteenveto unionin oikeuden oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 koskien yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa<\/h3>\n

$22d<\/p>\n

Totean viel\u00e4, ett\u00e4 vaikka vireill\u00e4 olevassa lainvalmistelussa suunnitellaan hankintalain muutosta, jossa asetettaisiin kansallisesti vaatimus sidosyksik\u00f6n v\u00e4himm\u00e4isosakeomistuksen suuruudesta, hankintadirektiivin ja hankintalain kannalta merkityksellisint\u00e4 olisi edelleenkin yhteisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4misen kriteerit. T\u00e4m\u00e4 tulkintakokonaisuus ei ole h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Joka tapauksessa asiassa on sovellettava voimassa olevaa kansallista ja unionin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja asia my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti ratkaistava. EU:n hankintadirektiiviss\u00e4, unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja voimassa olevassa kansallisessa laissa yhteisen sidosyksik\u00f6n omistusosuutta tai osakkeenomistajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole rajoitettu.<\/p>\n

\u201dYhdess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 vastaavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misvaltaa kuin omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4\u201d \u2014 osakassopimuksen ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset<\/p>\n

Siirryn seuraavaksi arvioimaan, miten hankintayksik\u00f6n vaikutusmahdollisuuksia yhdess\u00e4 muiden hankintayksikk\u00f6jen kanssa tulee arvioida ottaen huomioon osakassopimuksen ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n

Selostan ensiksi osakassopimuksen ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen keskeiset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset sek\u00e4 markkinaoikeuden t\u00e4lt\u00e4 osin hankintayksik\u00f6n vaikutusvallasta tekem\u00e4t johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Selostan my\u00f6s, miten markkinaoikeus on arvioinut hankintayksik\u00f6n osakeomistuksen vaikutusta sen mahdollisuuksiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikutusvaltaa yhti\u00f6ss\u00e4 suhteessa unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ilmenev\u00e4\u00e4n siin\u00e4 laajuudessa kuin markkinaoikeus on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4sitellyt unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

mukaan Sarastia on asiakkaidensa omistama in house -yhti\u00f6, joka tuottaa ja kehitt\u00e4\u00e4 hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisille hankintayksik\u00f6ille talous- ja henkil\u00f6st\u00f6hallinnon palveluja, muita tukipalveluita sek\u00e4 markkinointi- ja kehitt\u00e4mispalveluja. Yhti\u00f6 tuottaa ja kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s alan koulutus- ja konsultointipalveluja sek\u00e4 ohjelmistokehityst\u00e4 ja -tuotantoa.<\/p>\n

(Yhti\u00f6n hallinto ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko)<\/p>\n

mukaan yhti\u00f6kokouksen teht\u00e4v\u00e4t on m\u00e4\u00e4ritelty yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4. Yhti\u00f6kokouksella on merkitt\u00e4v\u00e4n vahva asema yhti\u00f6n hallinto- ja ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Yhti\u00f6kokous p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 muun muassa strategian vahvistamisesta, periaatteellisesti laajakantoisista tai taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiminnan muutoksesta ja liiketoiminnan laajentamisesta toimialan ulkopuolelle. Yhti\u00f6kokous p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sellaisten muutosten tekemisest\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4, jotka voisivat vaikuttaa yhti\u00f6n sidosyksikk\u00f6asemaan, sek\u00e4 nimitysvaliokunnan j\u00e4senten, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnassa. Kohdan mukaan yhti\u00f6kokous nimitt\u00e4\u00e4 hallituksen j\u00e4senet sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hallituksen j\u00e4senten palkkioista, hallituksen j\u00e4senten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja hallituksen teht\u00e4vist\u00e4. Yhti\u00f6kokous nimitt\u00e4\u00e4 nimitysvaliokunnan valmistelemaan j\u00e4senten nimityksi\u00e4 edell\u00e4 mainittuihin teht\u00e4viin sek\u00e4 palkkioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 teht\u00e4vien hoidosta.<\/p>\n

Osakassopimuksen<\/h3>\n

(Hallitus) mukaan yhti\u00f6n hallitukseen nimitet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 ja enint\u00e4\u00e4n 9 j\u00e4sent\u00e4. Hallitus huolehtii yhti\u00f6n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesti j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Hallitus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja sen omistaman konsernin liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet. Hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi. Hallituksen tulee lis\u00e4ksi huomioida kaikkien osakkeenomistajien intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

(Neuvottelukunta) mukaan yhti\u00f6n tarkoituksena on, ett\u00e4 sen osakkeita voivat omistaa vain oikeushenkil\u00f6t, jotka hankintalain mukaisesti ovat hankintayksikk\u00f6j\u00e4. Tarkoituksena on, ett\u00e4 yhti\u00f6n omistus perustuu sille ajattelumallille, ett\u00e4 omistajat yhdess\u00e4 muiden omistajien kanssa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yhti\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa omistajat perustuvat neuvottelukunnan, jolla on oikeus vaikuttaa yhti\u00f6n t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja strategisiin tavoitteisiin. Neuvottelukunta valmistelee hallitukselle ehdotuksia yhti\u00f6kokouksessa k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista. Lopulliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin aina soveltuvin osain osakeyhti\u00f6lain mukaisesti toimivaltaisessa toimielimess\u00e4.<\/p>\n

Saman alakohdan mukaan neuvottelukunnan kokouksiin kutsutaan kaikki osakkeenomistajat samalla menettelyll\u00e4 kuin varsinaiseen yhti\u00f6kokoukseen. Neuvottelukunta kokoontuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden kerran vuodessa hyviss\u00e4 ajoin ennen varsinaista yhti\u00f6kokousta. Neuvottelukunnan kokouksissa on jokaisella kokoukseen osallistuvalla osakkeenomistajalla yksi \u00e4\u00e4ni riippumatta osakeomistuksen suuruudesta. T\u00e4ll\u00e4 tavoin turvataan my\u00f6s pienten osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuudet strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Neuvottelukunnan koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii yhti\u00f6n suurimman osakkeenomistajan nime\u00e4m\u00e4 edustaja.<\/p>\n

Alakohdan mukaan neuvottelukunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset annettavista suosituksista tehd\u00e4\u00e4n enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4. \u00c4\u00e4nten menness\u00e4 tasan puheenjohtajan \u00e4\u00e4ni ratkaisee.<\/p>\n

Alakohdassa todetaan edelleen, ett\u00e4 seuraavat t\u00e4rke\u00e4t asiat ja strategiset tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t neuvottelukunnan k\u00e4sittely\u00e4 riippumatta siit\u00e4, mille toimielimelle p\u00e4\u00e4t\u00f6s muodollisesti kuuluu:<\/p>\n

a. osakassopimuksen muu kuin teknisluonteinen muuttaminen;<\/p>\n

b. yhti\u00f6n strategian muu kuin teknisluonteinen muuttaminen; ja<\/p>\n

c. oleellisesti uusien palveluiden, kuten kokonaan uuden palvelusegmentin, lis\u00e4\u00e4minen palveluvalikoimaan.<\/p>\n

Osakassopimuksen alakohdassa 5.6 (Nimitysvaliokunta) todetaan muun muassa seuraavaa:<\/p>\n

Omistajien strategisia vaikutusmahdollisuuksia yhti\u00f6ss\u00e4 vahvistetaan lis\u00e4ksi siten, ett\u00e4 omistajilla on vaikutusmahdollisuus yhti\u00f6n hallituksen valintaan. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa omistajat perustuvat nimitysvaliokunnan.<\/p>\n

todetaan nimitysvaliokunnan teht\u00e4vist\u00e4, ett\u00e4 nimitysvaliokunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on valmistella yhti\u00f6kokoukselle esitys:<\/p>\n

– hallituksen j\u00e4senten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ksi;<\/p>\n

– hallituksen j\u00e4seniksi sek\u00e4 puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi; ja<\/p>\n

– hallituksen j\u00e4senten, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkioiksi.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainitun kohdan mukaan nimitysvaliokunnalla voi olla my\u00f6s muita yhti\u00f6kokouksen asettamia teht\u00e4vi\u00e4, jotka ovat tarkoituksenmukaisia nimitysvaliokunnan teht\u00e4vien hoitamiseksi.<\/p>\n

Nimitysvaliokunnan esitykset yhti\u00f6kokoukselle esittelee valiokunnan puheenjohtaja tai h\u00e4nen estyneen\u00e4 ollessa varapuheenjohtaja.<\/p>\n

koskee otsikkonsa mukaisesti nimitysvaliokunnan j\u00e4senten valintaa.<\/p>\n

Nimitysvaliokuntaan valitaan yhteens\u00e4 6 \u2014 8 j\u00e4sent\u00e4 vuodeksi kerrallaan yhti\u00f6n varsinaisen yhti\u00f6kokouksen yhteydess\u00e4 seuraavalla menettelyll\u00e4:<\/p>\n

– L\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 yhti\u00f6n kolme suurinta osakkeenomistajaa nime\u00e4\u00e4 kukin yhden edustajan nimitysvaliokuntaan. Lis\u00e4ksi kolme yhti\u00f6n suurinta asiakasomistajaa nime\u00e4\u00e4 kukin yhden edustajan nimitysvaliokuntaan.<\/p>\n

– Yhti\u00f6kokous voi kuitenkin, edell\u00e4 mainittujen omistajien esityksest\u00e4, yksinkertaisella enemmist\u00f6ll\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kahden lis\u00e4j\u00e4senen nimitt\u00e4misest\u00e4 nimitysvaliokuntaan. Omistajat kuulevat ennen esityksens\u00e4 valmistelua yhti\u00f6n hallituksen n\u00e4kemyksen nimitysvaliokunnan j\u00e4senten nimitt\u00e4misen edellytyksist\u00e4, kuten asiakkuuden koko, pienosakkuus tai erityinen osaaminen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 suoriutumiseksi.<\/p>\n

– Yhti\u00f6n kolme suurinta osakkeenomistajaa listataan suuruusj\u00e4rjestykseen varsinaisen yhti\u00f6kokouksen hetkell\u00e4 olevien omistussuhteiden perusteella. Asiakasomistajat listataan suuruusj\u00e4rjestykseen p\u00e4\u00e4ttyneen tilikauden talous- ja henkil\u00f6st\u00f6hallinnon palveluiden ostovolyymin perusteella. Mik\u00e4li jokin kolmesta suurimmasta asiakasomistajasta on samalla my\u00f6s yksi kolmesta suurimmasta osakkeenomistajasta, annetaan edell\u00e4 mainittu \u00e4\u00e4nivalta j\u00e4rjestyksess\u00e4 seuraavaksi suurimmalle asiakkaalle.<\/p>\n

Nimitysvaliokunnan toimikausi p\u00e4\u00e4ttyy, kun osakkeenomistajat ja yhti\u00f6kokous ovat valinneet uuden valiokunnan.<\/p>\n

(Omistajastrategia) mukaan yhti\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuottaa konsernissa lis\u00e4arvoa omistajilleen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kannattavaa kasvua, miss\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n samanaikaisesti tarjoamaan yhti\u00f6n tuottamat peruspalvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti yhdistettyn\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n palvelukokemukseen ja samanaikaisesti yhti\u00f6 pystyy digitaalisia ratkaisuja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vahvistamaan omistaja-asiakkaidensa elinvoimaisuutta. Konserniin kuuluvan outhouse-tyt\u00e4ryhti\u00f6n kautta valmistaudutaan outhouse-liiketoiminnan kasvuun.<\/p>\n

(Nykyisten osakkeenomistajien asema yhti\u00f6ss\u00e4 ja uusien osakkeenomistajien liittyminen yhti\u00f6\u00f6n) olen selostanut jo \u00e4\u00e4nestyslausunnon alkupuolella.<\/p>\n

(Sopimuksen muuttaminen) mukaan osakassopimukseen voidaan tehd\u00e4 muutoksia vain kirjallisesti ja siten, ett\u00e4 kaikki osapuolet suostuvat muutokseen. Osapuolen katsotaan suostuneen sopimuksen muuttamiseen my\u00f6s siin\u00e4 tilanteessa, kun yhti\u00f6kokous on antanut sopimuksen muuttamisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jota on kannattanut \u00be kokouksessa annetuista \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ja kyseisest\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 on l\u00e4hetetty osapuolelle ilmoitus kirjeitse, eik\u00e4 osapuoli ole vastustanut muutosta yhti\u00f6n hallitukselle kahden kuukauden kuluessa kirjeen vastaanottamisesta.<\/p>\n

Sarastia Oy:n 31.3.2020 p\u00e4iv\u00e4tyn<\/p>\n

(Toimiala) on todettu, ett\u00e4 yhti\u00f6 toimii julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista annetun lain tarkoittamassa mieless\u00e4 omistajiensa sidosyksikk\u00f6n\u00e4 ja yhteishankintayksikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

(Hallitus) mukaan yhti\u00f6ll\u00e4 on hallitus, johon kuuluu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 ja enint\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4n j\u00e4sent\u00e4. Hallitus valitaan varsinaisessa yhti\u00f6kokouksessa. Yhti\u00f6kokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.<\/p>\n

(Varsinainen yhti\u00f6kokous) mukaan yhti\u00f6n varsinainen yhti\u00f6kokous pidet\u00e4\u00e4n vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 hallituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Varsinaisessa yhti\u00f6kokouksessa on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 muun muassa hallituksen j\u00e4senten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja valinnasta sek\u00e4 hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta.<\/p>\n

Kilpailuviraston esityksest\u00e4 ja markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4<\/h3>\n

Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle perustuu siihen l\u00e4ht\u00f6kohtaan, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n 0,04 prosentin omistusosuuden tuottama \u00e4\u00e4nivalta ei anna hankintayksik\u00f6lle mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa Sarastia Oy:ss\u00e4. Vaikka Sarastia Oy:ss\u00e4 on hallituksen nimitt\u00e4mist\u00e4 ohjaava nimitysvaliokunta ja neuvottelukunta, hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ei ole niiden kautta mahdollisuutta vaikuttaa ratkaisevasti yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

Markkinaoikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n todennut vaikutusmahdollisuuksista muu ohella seuraavaa:<\/h3>\n

mukaan hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi. Lis\u00e4ksi hallituksen tulee osakassopimuksen mukaan ottaa huomioon kaikkien osakkeenomistajien strategiset intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Markkinaoikeuden mukaan mainituista kirjauksista ei kuitenkaan voida tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, koostuuko Sarastia Oy:n hallitus kaikkien hankintayksik\u00f6iden edustajista ja voivatko hankintayksik\u00f6t yhdess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hallituksen kautta ratkaisevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

osalta markkinaoikeus on todennut, ett\u00e4 yhti\u00f6n kolme suurinta osakkeenomistajaa ja kolme suurinta asiakasomistajaa valitsevat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yhti\u00f6n nimitysvaliokunnan j\u00e4senet. V\u00e4hemmist\u00f6osakkailla ei ole mahdollisuutta nimet\u00e4 nimitysvaliokuntaan varsinaisia j\u00e4seni\u00e4 ja siten siis hankintayksik\u00f6n mahdollisuus valita nimitysvaliokuntaan lis\u00e4j\u00e4seni\u00e4 on riippuvainen suurimpien osakkeenomistajien esityksest\u00e4 ja yhti\u00f6kokouksen yksinkertaisen enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Yhti\u00f6kokouksen yksinkertaisen enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaikuttaa hyvin merkitt\u00e4v\u00e4sti se, ett\u00e4 yhti\u00f6n viisi suurinta osakkeenomistajaa omistavat osakasluettelon perusteella yli 50 prosenttia yhti\u00f6n osakkeista ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sen mukaista \u00e4\u00e4nivaltaa yhti\u00f6kokouksessa.<\/p>\n

Markkinaoikeus on edell\u00e4 esitetyn perusteella katsonut, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ei voida katsoa olevan todellista mahdollisuutta osallistua Sarastia Oy:\u00e4\u00e4n kohdistuvaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4miseen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n<\/p>\n

$23e<\/p>\n

osalta markkinaoikeus on todennut, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n todelliset mahdollisuudet vaikuttaa Sarastia Oy:n strategisiin tavoitteisiin ja t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin neuvottelukunnan kautta edellytt\u00e4v\u00e4t osakassopimuksen mukaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n n\u00e4kemyksen mukaiset suositukset tai ehdotukset saavat neuvottelukunnan enemmist\u00f6n tuen, ja toisaalta sit\u00e4, ett\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuoda neuvottelukunnan enemmist\u00f6n suosituksen tai ehdotuksen yhti\u00f6kokoukseen. Jotta hankintayksik\u00f6n vaikutusvalta t\u00e4lt\u00e4 osin realisoituisi, yhti\u00f6kokouksen tulisi viel\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 sen p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi tuotu hankintayksik\u00f6n kannan mukainen ehdotus. Hankintayksik\u00f6n mahdollisuudet vaikuttaa yhti\u00f6kokouksen ja hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ovat puolestaan edell\u00e4 todetulla tavalla v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 pienemm\u00e4t.<\/p>\n

Edell\u00e4 esitetyn perusteella markkinaoikeus on katsonut, ettei hankintayksik\u00f6ll\u00e4 voida katsoa olevan Sarastia Oy:n neuvottelukunnan kautta todellista mahdollisuutta osallistua m\u00e4\u00e4r\u00e4ys- tai p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan k\u00e4ytt\u00e4miseen yhti\u00f6ss\u00e4 yhdess\u00e4 muiden osakkeenomistajien kanssa. Edell\u00e4 todettua ei anna aihetta arvioida toisin se, ett\u00e4 tietyt kysymykset, kuten yhti\u00f6n strategian muu kuin teknisluonteinen muuttaminen tai oleellisesti uusien palveluiden lis\u00e4\u00e4minen palveluvalikoimaan edellytt\u00e4v\u00e4t neuvottelukunnan k\u00e4sittely\u00e4, sill\u00e4 hankintayksik\u00f6n vaikutusmahdollisuudet itselleen my\u00f6nteiseen suuntaan ovat mainituissa kysymyksiss\u00e4 edell\u00e4 kuvatulla tavalla hyvin v\u00e4h\u00e4iset.<\/p>\n

markkinaoikeus on lausunut, ett\u00e4 vaikka kaikkia edell\u00e4 kuvattuja vaikutusmahdollisuuksia arvioitaisiin yhdess\u00e4 kokonaisuutena, hankintayksik\u00f6n ei voida arvioida k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa sellaista todellista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4 olisi pidett\u00e4v\u00e4 hankintayksik\u00f6n sidosyksikk\u00f6n\u00e4. Nimitysvaliokunnalle tai neuvottelukunnalle ei voida katsoa annetun unionin tuomioistuimen asiassa C-573\/07 antaman ratkaisun 81 \u2014 85 kohdassa kuvatun laajuista m\u00e4\u00e4r\u00e4ys- tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovaltaa taikka toisaalta yhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksen tai hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa rajoitetun kyseisess\u00e4 ratkaisussa todetussa laajuudessa.<\/p>\n

Markkinaoikeus on lis\u00e4ksi todennut, ett\u00e4 asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikk\u00f6<\/h3>\n

yhti\u00f6n osakkeenomistajana osoittanut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:ss\u00e4, ett\u00e4 edell\u00e4 hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistumisesta todettua olisi syyt\u00e4 arvioida toisin.<\/p>\n

Hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa osakkeenomistuksen kautta markkinaoikeus on arvioinut suhteessa unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n lis\u00e4ksi seuraavasti:<\/p>\n

$242<\/p>\n

Markkinaoikeus toteaa edelleen, ett\u00e4 Sarastia Oy:n osakkeenomistajien hyvin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 omiaan vaikeuttamaan osakkeenomistajien yhteisen tahdon muodostamista yhti\u00f6kokouksessa ja siten yhteisen ratkaisevan p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 Sarastia Oy:ss\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 osin on otettava my\u00f6s huomioon, ett\u00e4 yhti\u00f6n viitt\u00e4 suurinta omistajaa lukuun ottamatta kaikkien muiden l\u00e4hes kolmensadan omistajan yhteinenk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ylit\u00e4 osakasluettelon perusteella 50 prosenttia osakkeenomistajien kokonais\u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa. Sarastia Oy:n osakkeenomistajina on ollut osakasluettelon perusteella hyvinvointialueiden ohella laaja joukko kuntia mutta my\u00f6s eri sektorin kuntayhtymi\u00e4 ja osakeyhti\u00f6it\u00e4, joiden edut voivat ainakin osin poiketa toisistaan. Yhti\u00f6n osakkeenomistajina olevilla hyvinvointialueilla on ollut yhteens\u00e4 alle prosentti yhti\u00f6n osakkeista.<\/p>\n

$243<\/p>\n

$244<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset hankintaoikeudellisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan arvioinnista<\/h3>\n

Markkinaoikeus on arvioinut hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa valtaosin vain hankintayksik\u00f6n osakeomistuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n perustuen tai v\u00e4hemmist\u00f6osakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta todeten tiivistetysti seuraavaa:<\/p>\n

– V\u00e4hemmist\u00f6osakkailla ei ole mahdollisuutta nimet\u00e4 nimitysvaliokuntaan varsinaisia j\u00e4senit\u00e4, ja mahdollisuus valita lis\u00e4j\u00e4seni\u00e4 riippuu suurimpien osakkeenomistajien esityksest\u00e4 ja yhti\u00f6kokouksen yksinkertaisen enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n

– Hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ei voida katsoa olevan todellista mahdollisuutta osallistua sidosyksikk\u00f6\u00f6n kohdistuvaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4miseen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hallituksen kautta, sill\u00e4 hankintayksik\u00f6n mahdollisuudet valita edes yhdess\u00e4 muiden osakkeenomistajien kanssa nimitysvaliokunnan j\u00e4seni\u00e4 ovat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienet ja ilman suurempien osakkaiden my\u00f6t\u00e4vaikutusta jopa mahdottomat. Nimitysvaliokunnan ehdotukset hallituksen j\u00e4seniksi ja hallituksen johdoksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t puolestaan yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon varaan.<\/p>\n

– Hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ei ole osakeyhti\u00f6n s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin perustuvaa mahdollisuutta tosiasiallisesti ohjata hallituksen j\u00e4senten toimintaa merkityksellisell\u00e4 tavalla. T\u00e4llainen vaikutusmahdollisuus ei voi perustua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen yleisluontoiseen toteamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaiksi tai ett\u00e4 hallituksen tulee ottaa huomioon kaikkien osakkeenomistajien intressit yhti\u00f6n strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

– Neuvottelukunnan kautta vaikuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 osakassopimuksen mukaan sit\u00e4, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n n\u00e4kemyksen mukaiset suositukset tai ehdotukset saavat neuvottelukunnan enemmist\u00f6n tuen ja toisaalta sit\u00e4, ett\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuoda neuvottelukunnan enemmist\u00f6n suosituksen tai ehdotuksen yhti\u00f6kokoukseen. Jotta hankintayksik\u00f6n vaikutusvalta t\u00e4lt\u00e4 osin realisoituisi, yhti\u00f6kokouksen tulisi viel\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 sen p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi tuotu hankintayksik\u00f6n kannan mukainen ehdotus. Hankintayksik\u00f6n mahdollisuudet vaikuttaa yhti\u00f6kokouksen ja hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ovat edell\u00e4 todella tavalla v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 pienemm\u00e4t. Hankintayksik\u00f6n mahdollisuudet vaikuttaa itselleen my\u00f6nteiseen suuntaan ovat hyvin v\u00e4h\u00e4iset my\u00f6s silt\u00e4 osin, kun tietyt kysymykset osakassopimuksen mukaan edellytt\u00e4v\u00e4t joka tapauksessa neuvottelukunnan k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n

– Kokonaisarvionaan markkinaoikeus on katsonut, ett\u00e4 vaikka kaikkia edell\u00e4 kuvattuja vaikutusmahdollisuuksia arvioitaisiin yhdess\u00e4 kokonaisuutena, hankintayksik\u00f6n ei voida arvioida k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa sellaista todellista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa Sarastia Oy:\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4 olisi pidett\u00e4v\u00e4 hankintayksik\u00f6n sidosyksikk\u00f6n\u00e4. Nimitysvaliokunnan tai neuvottelukunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ys- tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalta ei vastaa asiassa C-537\/07 esill\u00e4 ollutta eik\u00e4 hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rajoitettu kyseisess\u00e4 tuomiossa todetussa laajuudessa.<\/p>\n

Totean ensiksi, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6n vaikutusvallan tulisi ollakseen hankintaoikeudellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustua l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti unionin tuomioistuimen asiassa C-537\/07 esill\u00e4 olleisiin vaikutustapoihin.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin on sin\u00e4ns\u00e4 lausunut mainitun tuomion 86 kohdassa, ett\u00e4 kun otetaan huomioon niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltuuksien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovaltuuksien laajuus, jotka p\u00e4\u00e4asiassa kyseess\u00e4 olevan sopimuskumppaniksi valitun yhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten kaltaisissa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 annetaan niill\u00e4 perustetuille komiteoille, samoin kuin seikka, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 komiteat koostuvat osakkeenomistajina olevien julkisyhteis\u00f6jen edustajista, t\u00e4llaisia yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 sellaisina, ett\u00e4 niiden perusteella osakkeenomistajina olevat julkisyhteis\u00f6t kykenev\u00e4t n\u00e4iden komiteoiden v\u00e4lityksell\u00e4 vaikuttamaan ratkaisevasti sek\u00e4 yhti\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ett\u00e4 sen t\u00e4rkeimpiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

Markkinaoikeuden perusteluissa ei sen sijaan ole otettu huomioon, mit\u00e4 on todettu mainitun tuomion 87 \u2014 89 kohdassa. Kohdassa 87 viitataan kansallisen tuomioistuimen lausumaan, jonka mukaan tuomiossa edell\u00e4 k\u00e4sitellyt yhteiskomiteaa ja teknisi\u00e4 komiteoita koskevat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset voidaan rinnastaa Italian siviililakikoonnoksen alaisuuteen kuuluviin osakkeenomistajien v\u00e4lisiin sopimuksiin, mist\u00e4 kansallinen tuomioistuin on p\u00e4\u00e4tellyt, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset voivat olla tehottomia. Tuomion 88 kohdan mukaan t\u00e4lt\u00e4 osin asiassa on kysymys kansallisten oikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tulkintaa koskevasta kysymyksest\u00e4, joka kuuluu kansallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.<\/p>\n

Kohdassa 89 on tavanomainen lausuma siit\u00e4, ett\u00e4 kansallisen tuomioituimen tulee t\u00e4lt\u00e4 osin suorittaa kyseisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten tehokkuuden tarkastus ja jollei tarkastuksesta muuta johdu, t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asian kaltaisissa olosuhteissa osakkeenomistajina olevien julkisyhteis\u00f6jen yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen mukaisten elinten v\u00e4lityksell\u00e4 olevaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sopimuskumppaniksi valittuun yhti\u00f6\u00f6n voidaan pit\u00e4\u00e4 sellaisena, ett\u00e4 julkisyhteis\u00f6ill\u00e4 on yhti\u00f6\u00f6n vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta kuin niill\u00e4 on omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4.<\/p>\n

Itse ennakkoratkaisussa ei ole lausuttu tarkemmin mit\u00e4\u00e4n esille olleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Unionin tuomioistuimen my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n viitattu kyseess\u00e4 olleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n sellaisenaan tai vertailevasti suhteessa muun tyyppisiin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin. Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu t\u00e4lt\u00e4 osin virhetulkintaan unionin tuomioistuimen tuomion merkityksest\u00e4 suhteessa nyt kysymyksess\u00e4 olevaan asiaan.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskien hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan ja sen alakohtien tulkintaa, jota on aiemmin vastannut unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kehitetyt periaatteet, ei ole annettu ratkaisevaa merkityst\u00e4 sille seikalle, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6n osakkeenomistajana olevan hankintayksik\u00f6n osuus sidosyksik\u00f6n osakep\u00e4\u00e4omasta on pieni. Toisaalta unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole hyv\u00e4ksytty v\u00e4lillisesti omistettua l\u00e4hes 100 prosentin suuruista osakeomistusta, kun sidosyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekorakenteissa on tehty j\u00e4rjestelyj\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4omistajan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sidosyksik\u00f6ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa vain yhti\u00f6oikeudellisin perustein.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kysymys on vastaavasta m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallasta kuin hankintayksik\u00f6ill\u00e4 on omiin yksikk\u00f6ihins\u00e4, kun sidosyksik\u00f6ss\u00e4 osakkaana olevat yksik\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa, ett\u00e4 ne voivat vaikuttaa sidosyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kyseess\u00e4 on oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sek\u00e4 kyseisen yksik\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ett\u00e4 sen t\u00e4rkeimpiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Kuten unionin tuomioistuin on toistuvasti todennut, kollegiaalisen elimen osalta ei kuitenkaan ole merkityst\u00e4 sill\u00e4 seikalla, mink\u00e4laista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa siin\u00e4 noudatetaan ja turvaudutaanko siin\u00e4 mahdollisesti enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen. Yhdess\u00e4 k\u00e4ytetyn m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan tarkastelussa on otettava huomioon kaikki lains\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja olosuhteet sek\u00e4 oikeushenkil\u00f6n s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin perustuvat m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltamekanismit.<\/p>\n

Markkinaoikeus on ratkaisussaan kiinnitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi huomiota siihen, ett\u00e4 hankintayksikk\u00f6 ei ole heti osakkaaksi liittymisens\u00e4 j\u00e4lkeen osallistunut tiettyyn kokoukseen ja pit\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 osoituksena siit\u00e4, ett\u00e4 hankintayksikk\u00f6 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tosiasiallisella toiminnallaan yhti\u00f6n osakkeenomistajana osoittanut k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa. Markkinaoikeus on samoin kiinnitt\u00e4nyt huomiota osakkeenomistajien suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4tellyt t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 mainitun seikan vuoksi osakkeenomistajien yhteisen tahdon muodostaminen yhti\u00f6kokouksissa ja siten ratkaisevan p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan k\u00e4ytt\u00e4minen on vaikeaa sidosyksik\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 markkinaoikeus on my\u00f6s todennut, ett\u00e4 osakkeenomistajien edut voivat poiketa toisistaan.<\/p>\n

En katso, ett\u00e4 yhti\u00f6n yksitt\u00e4isell\u00e4 osallistumattomuudella tiettyyn kokoukseen olisi asiassa oikeudellista merkityst\u00e4. Yhti\u00f6n suurehko osakasm\u00e4\u00e4r\u00e4 selittyy yhti\u00f6n syntyhistorialla sek\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6 on voimassa olevan lain mukaan sek\u00e4 sidosyksikk\u00f6 ett\u00e4 yhteishankintayksikk\u00f6. Yhteishankintayksik\u00f6n osakkeenomistajuuteen ei sovelleta sidosyksikk\u00f6\u00e4 koskevaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 muutoin kuin ett\u00e4 osakkeenomistajien tulee olla itsekin hankintayksikk\u00f6j\u00e4. Esityksen tekij\u00e4 Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuonut esille mit\u00e4\u00e4n konkreettista esimerkki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon olisi vaikuttanut osakkeenomistajien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai ett\u00e4 n\u00e4iden edut olisivat olleet vastakkaisia.<\/p>\n

Osakassopimuksen 9 kohdan mukaan omistajat ovat sitoutuneet yhti\u00f6n osakkeenomistajina my\u00f6t\u00e4vaikuttamaan yhti\u00f6n kehitt\u00e4miseen ja sen toiminnan edist\u00e4miseen sek\u00e4 muutoinkin toimimaan osakassopimuksen tarkoituksen t\u00e4ytt\u00e4miseksi. Mainitun kohdan mukaan omistajat ovat sitoutuneet itse ja nimi\u00e4ns\u00e4 edustajien tai valtuuttamisensa asiamiesten v\u00e4lityksell\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa, hallituksen kokouksissa ja muualla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ni- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaansa osakassopimuksen tarkoituksen toteuttamisen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kehitettyjen yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa koskevien linjausten perusteella on t\u00e4ss\u00e4 asiassa otettava huomioon edell\u00e4 selostetun osakassopimuksen kohdan lis\u00e4ksi osakassopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, jotka koskevat osakassopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 yhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksesta, hallituksesta, neuvottelukunnasta ja nimitysvaliokunnasta.<\/p>\n

Yhti\u00f6n hallitus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja sen omistaman konsernin liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet. Neuvottelukunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on puolestaan muun ohella valmistella hallitukselle ehdotuksia yhti\u00f6kokouksessa k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista.<\/p>\n

Neuvottelukunnan ty\u00f6h\u00f6n voivat osallistua kaikki osakkeenomistajat ja kullakin osakkeenomistajalla on neuvottelukunnassa yksi \u00e4\u00e4ni. Neuvottelukunnalla on osakassopimuksen mukaan oikeus vaikuttaa yhti\u00f6n t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sek\u00e4 strategisiin tavoitteisiin. Neuvottelukunta tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 tarvittaessa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksinkertaisella enemmist\u00f6ll\u00e4. Neuvottelukunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on k\u00e4sitell\u00e4 osakassopimuksen muuta kuin teknist\u00e4 muuttamista, yhti\u00f6n strategian muuta kuin teknist\u00e4 muuttamista ja oleellisesti uusien palveluiden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sidosyksik\u00f6n palveluvalikoimaan. Viimeksi mainitut teht\u00e4v\u00e4t tarkoittavat, ett\u00e4 yhti\u00f6n kaikilla osakkailla on mahdollisuus vaikuttaa yhti\u00f6n strategisten linjausten muotoamiseen ja yhti\u00f6lle t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin jo niiden valmisteluvaiheessa.<\/p>\n

Osakkailla on vaikutusmahdollisuus my\u00f6s yhti\u00f6n hallituksen valintaan. Hallituksen j\u00e4senten ja johdon nimityst\u00e4 valmistelee nimitysvaliokunta. Sek\u00e4 hallituksen j\u00e4senilt\u00e4 ett\u00e4 nimitysvaliokunnan j\u00e4senilt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n osakassopimuksessa tarkemmin m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 perehtyneisyytt\u00e4 ja asiantuntemusta. Osakassopimuksessa nimitysvaliokunnan j\u00e4senyys m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kolmen suurimman osakkeenomistajan ja kolmen suurimman asiakasomistajan nime\u00e4misten perusteella. Nimitysvaliokuntaan voidaan nimet\u00e4 kuitenkin my\u00f6s kaksi lis\u00e4j\u00e4sent\u00e4 osakassopimuksessa kuvatussa menettelyss\u00e4. Osakassopimuksessa ei ole estetty sit\u00e4, ett\u00e4 nimitysvaliokunnan j\u00e4senet esitt\u00e4v\u00e4t j\u00e4seneksi jotakuta muuta kuin itse\u00e4\u00e4n edustavaa henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Osakassopimuksen mukaan yhti\u00f6kokous p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 muun ohella strategian vahvistamisesta, periaatteellisesti laajakantoisista tai taloudellisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 toiminnan muutoksista ja liiketoiminnan laajentamisesta toimialan ulkopuolelle. Yhti\u00f6kokous nimitt\u00e4\u00e4 hallituksen j\u00e4senet, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hallitusten j\u00e4senten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, joka on m\u00e4\u00e4ritelty sek\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 ett\u00e4 osakassopimuksessa, ja hallituksen teht\u00e4vist\u00e4. Osakassopimuksen mukaan hallituksen j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n ja kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 taho on nimennyt heid\u00e4t j\u00e4senehdokkaaksi. My\u00f6s strategisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa hallituksen tulee huomioida kaikkien osakkeenomistajien intressit.<\/p>\n

Osakassopimuksen edell\u00e4 selostetut m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset kokonaisuutena huomioon ottaen osakkailla on yhteisesti mahdollisuus vaikuttaa unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 todetulla tavalla sidosyksik\u00f6n strategisiin tavoitteisiin ett\u00e4 sen t\u00e4rkeimpiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Asiassa ei voida merkityksellisemp\u00e4n\u00e4 ja ratkaisevana seikkana pit\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen hankintayksik\u00f6n osakeomistuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s yhteisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sidosyksikk\u00f6\u00f6n perustuu unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 poikkeavasti osakeomistuksen painotukseen. Markkinaoikeus ei ole pyyt\u00e4nyt asiassa ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisen oikeudellisen arvioinnin hyv\u00e4ksyminen merkitsee eritt\u00e4in suurta oikeudellista ep\u00e4varmuutta, eiv\u00e4tk\u00e4 ratkaisun heijastusvaikutukset taloudellisiin toimijoihin ole ennalta hallittavissa.\u201d<\/p>\n

Asian esittelij\u00e4n esittelij\u00e4neuvos Jukka Koivusalon esitys asian ratkaisemiseksi oli samansis\u00e4lt\u00f6inen kuin oikeusneuvos Heliskosken \u00e4\u00e4nestyslausunto.<\/p>\n

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen<\/h3>\n

Kilpailu- ja kuluttajavirasto<\/h3>\n

Markkinaoikeus<\/h3>\n

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden j\u00e4senet Sami My\u00f6h\u00e4nen, Pasi Yli-Ikkel\u00e4 ja Markus Ukkola.<\/h3>\n

Sarastia Oy<\/h3>\n

Asociaci\u00f3n Nacional de Empresas Forestales,<\/h3>\n

Coditel Brabant,<\/h3>\n

Sea<\/h3>\n

Econord,<\/h3>\n

Parking Brixen<\/h3>\n

Coditel Brabant<\/h3>\n

Econord<\/h3>\n

Sea,<\/h3>\n

Teckal<\/h3>\n

Stadt Halle<\/h3>\n

komissio v. Italia<\/p>\n

Carbotermo<\/h3>\n

Tragsa<\/h3>\n

Teckal-tuomiossa<\/h3>\n

Acoset<\/h3>\n

Coname<\/h3>\n

Coditel<\/h3>\n

Asemfo<\/h3>\n

Irgita<\/h3>\n

Arrowsmith, The Law of Public and Utilities Procurement: Regulation in the EU and UK, Volume I<\/h3>\n

Porin kaupunki<\/h3>\n

Remondis<\/h3>\n

Datenlotsen Informationssysteme<\/h3>\n

Commune de Farciennes<\/h3>\n

Osakassopimuksen 3 kohdan<\/h3>\n

Osakassopimuksen 5 kohdan<\/h3>\n

alakohdan 5.1<\/p>\n

alakohdan 5.3<\/p>\n

alakohdan 5.5<\/p>\n

Kohdassa 5.6.1<\/p>\n

Kohta 5.6.2<\/p>\n

6 kohdan<\/p>\n

7 kohtaa<\/p>\n

12 kohdan<\/p>\n

yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohdassa 2 \u00a7<\/p>\n

Kohdan 3 \u00a7<\/h3>\n

Kohdan 9 \u00a7<\/h3>\n

Nimitysvaliokunnan<\/h3>\n

hallituksen<\/p>\n

Neuvottelukuntaty\u00f6skentelyn<\/h3>\n

Hankintayksik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan kokonaisarvioina<\/h3>\n

ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tosiasiallisella toiminnallaan<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asia Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus Muutoksenhakija Vantaan ja Keravan hyvinvointialue P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee Markkinaoikeus 15.3.2024 nro 154\/2024 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Markkinaoikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sopimuskausien lyhent\u00e4mist\u00e4 koskien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valituslupahakemus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Korkein hallinto-oikeus ei siten n\u00e4ilt\u00e4 osin anna ratkaisua valitukseen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":[],"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[28809],"kji_year":[8463],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[28876,29635,24038,28815,28814],"kji_language":[7746],"class_list":["post-646091","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-autres-decisions-publiees","kji_year-8463","kji_subject-divers","kji_keyword-hankintaa","kji_keyword-julkista","kji_keyword-koskeva","kji_keyword-valitus","kji_keyword-valituslupahakemus","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO 8.10.2025\/2250 - Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen) - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO 8.10.2025\/2250 - Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen)\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Asia Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus Muutoksenhakija Vantaan ja Keravan hyvinvointialue P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee Markkinaoikeus 15.3.2024 nro 154\/2024 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Markkinaoikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sopimuskausien lyhent\u00e4mist\u00e4 koskien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valituslupahakemus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Korkein hallinto-oikeus ei siten n\u00e4ilt\u00e4 osin anna ratkaisua valitukseen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"70 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\\\/\",\"name\":\"KHO 8.10.2025\\\/2250 - Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen) - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-22T07:11:31+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/criminal-law-attorneys-in-paris-counsel-and-strategic-defense\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO 8.10.2025\\\/2250 – Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/Logo-Kohen-1000.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/Logo-Kohen-1000.webp\",\"width\":1000,\"height\":1000,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/en\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO 8.10.2025\/2250 - Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen) - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"KHO 8.10.2025\/2250 - Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen)","og_description":"Asia Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus Muutoksenhakija Vantaan ja Keravan hyvinvointialue P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee Markkinaoikeus 15.3.2024 nro 154\/2024 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Markkinaoikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sopimuskausien lyhent\u00e4mist\u00e4 koskien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valituslupahakemus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Korkein hallinto-oikeus ei siten n\u00e4ilt\u00e4 osin anna ratkaisua valitukseen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"70 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/","name":"KHO 8.10.2025\/2250 - Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen) - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#website"},"datePublished":"2026-04-22T07:11:31+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/kho-8-10-2025-2250-julkista-hankintaa-koskeva-valituslupahakemus-ja-valitus-henkilostohallinnon-tukipalvelut-sidosyksikkoaseman-arvioiminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/criminal-law-attorneys-in-paris-counsel-and-strategic-defense\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO 8.10.2025\/2250 – Julkista hankintaa koskeva valituslupahakemus ja valitus (henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tukipalvelut, sidosyksikk\u00f6aseman arvioiminen)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Logo-Kohen-1000.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Logo-Kohen-1000.webp","width":1000,"height":1000,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/646091","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=646091"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=646091"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=646091"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=646091"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=646091"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=646091"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=646091"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=646091"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}