{"id":635744,"date":"2026-04-21T13:11:42","date_gmt":"2026-04-21T11:11:42","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/"},"modified":"2026-04-21T13:11:42","modified_gmt":"2026-04-21T11:11:42","slug":"kko202339-ranta","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/","title":{"rendered":"KKO:2023:39 — R\u00e4nta"},"content":{"rendered":"
\n
\n

A Ab och B Kb hade sinsemellan sedan \u00e5r 2009 till\u00e4mpat en praxis, enligt vilken B Kb hade kunnat betala A Ab:s r\u00e4kningar senast inom en m\u00e5nad efter f\u00f6rfallodagen utan dr\u00f6jsm\u00e5lsp\u00e5f\u00f6ljder. A Ab yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l som blev anh\u00e4ngigt i maj 2018 att B Kb skulle \u00e5l\u00e4ggas att till A Ab betala dr\u00f6jsm\u00e5lsr\u00e4nta och standarders\u00e4ttningar f\u00f6r indrivningskostnaderna f\u00f6r de r\u00e4kningar som hade f\u00f6rfallit till betalning mellan april 2015 och februari 2018 och betalats f\u00f6r sent.<\/p>\n

H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g av de sk\u00e4l som n\u00e4rmare framg\u00e5r av avg\u00f6randet att parternas avtalspraxis betr\u00e4ffande dr\u00f6jsm\u00e5lsp\u00e5f\u00f6ljderna var utan verkan enligt 8 \u00a7 1 och 3 mom. lagen om betalningsvillkor i kommersiella avtal. A Ab hade s\u00e5ledes r\u00e4tt till den dr\u00f6jsm\u00e5lsr\u00e4nta och de standarders\u00e4ttningar f\u00f6r indrivningskostnader som bolaget yrkat i sitt k\u00e4rom\u00e5l. (Omr\u00f6stn.)<\/p>\n

L om betalningsvillkor i kommersiella avtal 8 \u00a7<\/h3>\n

A Oy:n ja B Ky:n v\u00e4lill\u00e4 oli vuodesta 2009 alkaen noudatettu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan B Ky oli voinut maksaa A Oy:n laskut er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen viimeist\u00e4\u00e4n kuukauden kuluessa ilman viiv\u00e4stysseuraamuksia. A Oy vaati toukokuussa 2018 vireille tulleessa kanteessaan, ett\u00e4 B Ky velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle viiv\u00e4styskorkoa ja perint\u00e4kulujen vakiokorvauksia huhtikuun 2015 ja helmikuun 2018 v\u00e4lisen\u00e4 ajanjaksona er\u00e4\u00e4ntyneiden ja my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 maksettujen laskujen osalta.<\/p>\n

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevill\u00e4 perusteilla, ett\u00e4 osapuolten viiv\u00e4stysseuraamusten osalta noudattama sopimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 8 \u00a7:n 1 ja 3 momentin nojalla tehoton. Siten A Oy:ll\u00e4 oli oikeus kanteessa vaatimiinsa viiv\u00e4styskorkoon ja vakiokorvauksiin perint\u00e4kuluista. (\u00c4\u00e4n.)<\/p>\n

L kaupallisten sopimusten maksuehdoista 8 \u00a7<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

A Oy:lle my\u00f6nnettiin valituslupa rajoitettuna koskemaan kysymyst\u00e4 siit\u00e4, onko osapuolten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan velallinen oli voinut maksaa laskut kohtuullisessa ajassa er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ilman viiv\u00e4stysseuraamuksia, pidett\u00e4v\u00e4 pakottavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaisena.<\/p>\n

A Oy toisti valituksessaan kanteensa.<\/p>\n

B Ky ja C:n sijaan tullut kuolinpes\u00e4 vaativat vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

V\u00e4litoimet<\/h3>\n

Varattuaan asianosaisille tilaisuuden ilmaista k\u00e4sityksens\u00e4 ennakkoratkaisupyynn\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 Korkein oikeus esitti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 1.7.2021 nro 1086 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynn\u00f6n Euroopan unionin tuomioistuimelle.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin antoi pyydetyn ratkaisun tuomiollaan 20.10.2022, A, C-406\/21, EU:C:2022:816.<\/p>\n

Asianosaiset antoivat ennakkoratkaisun johdosta kirjalliset lausumansa.<\/h3>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden tuomio kumotaan. B Ky ja C:n kuolinpes\u00e4 velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan A Oy:lle viiv\u00e4styskorkoja yhteens\u00e4 172,81 euroa ja korvaukseksi perint\u00e4kuluista yhteens\u00e4 5 400 euroa. Viimeksi mainitulle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle on maksettava viiv\u00e4styskorkoa korkolain 4 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 9.5.2018 alkaen.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha H\u00e4yh\u00e4, Ari Kantor, Tuomo Antila, Mika Ilveskero (eri mielt\u00e4) ja Juha M\u00e4kel\u00e4. Esittelij\u00e4 Paula Klami-Wetterstein.<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olevan j\u00e4senen lausunto<\/h3>\n

Toisin kuin enemmist\u00f6 on perustelujen kohdissa 16 ja 23 lausunut, totean, ett\u00e4 kohdassa 16 kuvatusta lyhyehk\u00f6ihin maksuviiv\u00e4styksiin perustuvien viiv\u00e4styskorkojen perim\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja perint\u00e4kulujen vaatimatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 on muodostunut osapuolien omaksuma k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja tilausten ehdot ovat muodostaneet sopimusehtokokonaisuuden, jonka perusteella kunkin yksitt\u00e4isen tilauksen viiv\u00e4stysseuraamukset ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneet. Osapuolten v\u00e4lill\u00e4 ei ollut tehty puite- tai hankintasopimusta, jonka perusteella A Oy olisi ollut velvollinen myym\u00e4\u00e4n kirjakauppatarvikkeita tai kirjakauppa vastaavasti ostamaan niit\u00e4. Siten kummallakin osapuolella oli ollut jokaisen yksitt\u00e4isen tilauksen yhteydess\u00e4 mahdollisuus arvioida, sitoutuuko se tilaukseen tai vastaavasti tilauksen toimittamiseen.<\/p>\n

Enemmist\u00f6n perustelujen kohtien 23 ja 24 sijasta lausun edell\u00e4 lausumani lis\u00e4ksi, ett\u00e4 unionin tuomioistuin on ratkaisussaan lausunut edellytyksist\u00e4, joiden toteutuessa osapuolten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei ole pidett\u00e4v\u00e4 maksuviiv\u00e4stysdirektiivin vastaisena. Ratkaisun mukaan edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lyhyehk\u00f6ist\u00e4 maksuviiv\u00e4styksist\u00e4 viiv\u00e4styskoron perim\u00e4tt\u00e4 ja perint\u00e4kulut vaatimatta velkoja on vapaaehtoisesti suostunut luopumaan viiv\u00e4styskorkoina ja perint\u00e4kulujen korvauksena maksettavista m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Suostumusta ei voida ilmaista sopimuksen, joiden nojalla kyseiset seuraamukset oli maksettava, tekohetkell\u00e4.<\/p>\n

$f8<\/p>\n

A Oy ei ole luopunut kokonaan oikeudestaan viiv\u00e4styskorkoon ja perimiskuluihin, vaan pidemmiss\u00e4 maksuviiv\u00e4styksiss\u00e4 sen on n\u00e4ytetty vaatineen viiv\u00e4styskorkoja ja korvausta perint\u00e4kuluista. Viiv\u00e4stysseuraamuksien perim\u00e4tt\u00e4 ja vaatimatta j\u00e4tt\u00e4minen ei siten ole ollut ehdotonta, vaan edellytyksen\u00e4 on ollut, ett\u00e4 kirjakauppa maksaa p\u00e4\u00e4oman lyhyehk\u00f6n maksuviiv\u00e4styksen kuluessa.<\/p>\n

Maksuviiv\u00e4stysdirektiivin tulkintavaikutus huomioon ottaen maksuehtolain 8 \u00a7:n 1 ja 3 momentteja on tulkittava siten, ett\u00e4 osapuolten viiv\u00e4stysseuraamuksia koskevaa vakiintunutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei ole pidett\u00e4v\u00e4 tehottomana sopimusehtona. N\u00e4in ollen A Oy:ll\u00e4 ei ole oikeutta kanteessa vaadittuihin viiv\u00e4styskorkoihin eik\u00e4 perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n mukaisiin vakiokorvauksiin perint\u00e4kuluista, eik\u00e4 syyt\u00e4 hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ole olemassa.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla perusteilla hylk\u00e4\u00e4n valituksen ja pysyt\u00e4n hovioikeuden tuomion lopputuloksen.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

B Ky oli ollut A Oy:n asiakas huhtikuusta 2009 l\u00e4htien. Se oli hankkinut A Oy:lt\u00e4 kirjoja ja muuta kirjakauppatoimintaan liittyv\u00e4\u00e4 vaihto-omaisuutta. A Oy oli toimittanut t\u00e4llaisia tavaroita B Ky:n yksitt\u00e4isten tilausten perusteella ja laskuttanut B Ky:t\u00e4 tilatuista tavaroista kulloinkin erikseen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n laskulla.<\/p>\n

Kanne ja vastaus Pohjois-Savon k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n

A Oy vaati 7.5.2018 vireille tulleessa kanteessaan, ett\u00e4 B Ky ja sen vastuunalainen yhti\u00f6mies C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan A Oy:lle viiv\u00e4styskorkoja 172,81 euroa sek\u00e4 saatavien perinn\u00e4st\u00e4 annetun lain (perint\u00e4laki) 10 e \u00a7:n (13\/2013) mukaisia perint\u00e4kulujen vakiokorvauksia yhteens\u00e4 5 400 euroa viiv\u00e4styskorkoineen.<\/p>\n

B Ky ja C vastustivat vaatimuksia perusteeltaan. B Ky my\u00f6nsi sin\u00e4ns\u00e4 maksaneensa kanteessa tarkoitetut 135 laskua er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Maksut olivat viiv\u00e4styneet er\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 parista p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kolmeen viikkoon, mutta kaikki laskut olivat tulleet suoritetuiksi. Vastaajat vetosivat muun muassa siihen, ettei A Oy ollut osapuolten kahdeksanvuotisen yhteisty\u00f6n aikana milloinkaan aiemmin esitt\u00e4nyt vaatimuksia viiv\u00e4styskoroista tai perint\u00e4kuluista siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 B Ky oli maksanut valtaosan A Oy:n laskuista er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Vastaajat esittiv\u00e4t, ett\u00e4 osapuolten v\u00e4lille oli syntynyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n konkludenttinen sopimus siit\u00e4, ett\u00e4 velallinen oli voinut tehd\u00e4 suoritukset kohtuullisessa ajassa er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ilman viiv\u00e4stysseuraamuksia. Siten osapuolten v\u00e4lille oli syntynyt sopimus my\u00f6s siit\u00e4, ettei A Oy:ll\u00e4 ollut oikeutta perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n mukaiseen vakiokorvaukseen.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 10.1.2019 nro 19\/659<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus piti asiassa ratkaisevana sit\u00e4, oliko A Oy:ll\u00e4 oikeus viiv\u00e4styskorkoon kanteessa tarkoitettujen er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen maksettujen laskujen osalta.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus viittasi kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (maksuehtolaki) 8 \u00a7:n 1 momenttiin, jonka mukaan sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viiv\u00e4styskorkoon, on tehoton. Kun s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on pakottava, osapuolet eiv\u00e4t olleet voineet sopia siit\u00e4, ettei A Oy:ll\u00e4 olisi lainkaan oikeutta viiv\u00e4styskorkoon. Toisaalta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 osapuolilla on sopimusvapaus viiv\u00e4styskoron maksamisvelvollisuuden alkamisajankohdan suhteen.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi n\u00e4ytetyksi, ett\u00e4 yhti\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 oli ollut pitk\u00e4aikainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jonka perusteella lasku oli voitu maksaa kohtuullisessa ajassa er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ilman viiv\u00e4stysseuraamuksia, ja ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 oli muodostunut osapuolten v\u00e4lille liiketapa. Kun viiv\u00e4styskoron maksuvelvollisuutta ei ollut t\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 poistettu kokonaan, vaan vain lyhyehk\u00f6jen viiv\u00e4stymisten osalta, k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus ei pit\u00e4nyt k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 maksuehtolain 8 \u00a7:n 1 momentin vastaisena.<\/p>\n

Kaikki kanteessa tarkoitetut laskut oli maksettu viimeist\u00e4\u00e4n 18 p\u00e4iv\u00e4n kuluttua er\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Osapuolten v\u00e4lisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muuttaminen olisi edellytt\u00e4nyt kummankin osapuolen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 muutokselle. Kun muutoksesta ei ollut sovittu, A Oy:ll\u00e4 ei ollut oikeutta vaatia kanteessa tarkoitettujen my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 maksettujen laskujen osalta viiv\u00e4styskorkoa. Koska A Oy:ll\u00e4 ei ollut oikeutta viiv\u00e4styskorkoon, sill\u00e4 ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeutta vakiokorvaukseen perint\u00e4kuluista.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si kanteen.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Katriina Mikkanen.<\/h3>\n

It\u00e4-Suomen hovioikeuden tuomio 29.10.2019 nro 603<\/p>\n

A Oy valitti hovioikeuteen.<\/p>\n

Hovioikeus katsoi, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiossa kuvatusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 oli tullut osa A Oy:n ja B Ky:n v\u00e4list\u00e4 sopimusta.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 maksuehtolain 8 \u00a7:n 1 momentti koskee lain esit\u00f6iden mukaan vain sellaista sopimusehtoa, jonka mukaan viiv\u00e4styskorkoa ei voida lainkaan peri\u00e4. Viiv\u00e4styskoron alkamisajankohdasta osapuolet sen sijaan voivat sopia. Hovioikeuden mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011\/7\/EU (maksuviiv\u00e4stysdirektiivi) ei est\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 viiv\u00e4styskoron alkamisajankohta muodostuu osapuolten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella er\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 poikkeavaksi. Hovioikeus totesi, ett\u00e4 maksuviiv\u00e4stysdirektiivin tarkoituksena on ollut est\u00e4\u00e4 sopimusvapauden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 velkojan vahingoksi. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa B Ky ei ollut ollut sill\u00e4 tavalla vahvemmassa asemassa, ett\u00e4 se olisi voinut v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopimusvapautta A Oy:n vahingoksi. Hovioikeus katsoi, ettei osapuolten v\u00e4linen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kohtuuton tai sopimaton eik\u00e4 siten pakottavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastainen.<\/p>\n

Hovioikeus ei muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputulosta.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Lea Nousiainen, Tellervo Turunen ja Juha Palkamo. Esittelij\u00e4 Ulla-Riitta Paso.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

1. B Ky (kirjakauppa) oli ollut A Oy:n asiakas huhtikuusta 2009 alkaen. Se oli hankkinut A Oy:lt\u00e4 kirjoja ja muuta kirjakauppatoimintaan liittyv\u00e4\u00e4 vaihto-omaisuutta. A Oy oli toimittanut t\u00e4llaisia tavaroita kirjakaupan yksitt\u00e4isten tilausten perusteella ja laskuttanut kirjakauppaa tilatuista tavaroista kulloinkin erikseen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n laskulla. Osapuolten v\u00e4lill\u00e4 ei ollut tehty kirjallista puitesopimusta tavaroiden tilaamisesta ja toimittamisesta. N\u00e4in ollen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n laskujen maksamisesta tai viiv\u00e4stysseuraamuksista ei ollut erikseen kirjallisesti osapuolten v\u00e4lill\u00e4 sovittu.<\/p>\n

2. A Oy on vaatinut, ett\u00e4 kirjakauppa ja sen vastuunalainen yhti\u00f6mies C, jonka sijaan on Korkeimmassa oikeudessa tullut h\u00e4nen kuolinpes\u00e4ns\u00e4, velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan sille viiv\u00e4styskorkoja 172,81 euroa sek\u00e4 saatavien perinn\u00e4st\u00e4 annetun lain (perint\u00e4laki) 10 e \u00a7:n (13\/2013) mukaisia vakiokorvauksia perint\u00e4kuluista yhteens\u00e4 5 400 euroa. Vaatimustensa perusteeksi A Oy on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 kirjakauppa oli maksanut my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 135 laskua, joiden er\u00e4p\u00e4iv\u00e4t olivat olleet 10.4.2015-21.2.2018. A Oy on vedonnut keskeisesti siihen, ett\u00e4 mik\u00e4li osapuolten v\u00e4lill\u00e4 olisi katsottava muodostuneen vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jonka mukaan kirjakauppa oli voinut maksaa laskut kohtuullisessa ajassa er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ilman viiv\u00e4stysseuraamuksia, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli pakottavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastainen ja tehoton.<\/p>\n

3. Vastaajat ovat my\u00f6nt\u00e4neet kyseess\u00e4 olevien 135 laskun maksamisen viiv\u00e4styneen, mutta ilmoittaneet kaikkien laskujen tulleen suoritetuiksi viimeist\u00e4\u00e4n kuukauden kuluessa er\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Vastaajat ovat vedonneet siihen, ett\u00e4 osapuolten v\u00e4lille oli vuosia jatkuneen ja vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella syntynyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n konkludenttinen sopimus siit\u00e4, ett\u00e4 kirjakauppa oli voinut tehd\u00e4 suoritukset kohtuullisessa ajassa er\u00e4p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ilman viiv\u00e4stysseuraamuksia. Osapuolten v\u00e4lille oli siten syntynyt sopimus my\u00f6s siit\u00e4, ettei A Oy:ll\u00e4 ollut oikeutta perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n mukaiseen vakiokorvaukseen perint\u00e4kuluista. Vastaajat ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 velkojan oikeus viiv\u00e4styskorkoon m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy korkolain perusteella ja ett\u00e4 muun muassa viiv\u00e4styskoron maksuvelvollisuuden alkamisajankohdasta voidaan poiketa toisin sopimalla tai kauppatavalla.<\/p>\n

4. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on valitusluvan rajaus huomioon ottaen kysymys siit\u00e4, onko osapuolten edell\u00e4 kuvattua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 pakottavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaisena ja onko sen johdosta A Oy:ll\u00e4 oikeus peri\u00e4 kirjakaupalta takautuvasti viiv\u00e4styskorkoja ja perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n mukaisia vakiokorvauksia perint\u00e4kuluista. T\u00e4h\u00e4n kysymykseen vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 ensiksi sen ratkaisemista, kuuluuko asia ajallisesti kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (maksuehtolaki) soveltamisalaan.<\/p>\n

5. Korkolain 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan velvollisuus maksaa korkoa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy t\u00e4m\u00e4n lain mukaan, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta taikka toisin ole s\u00e4\u00e4detty. Korkolain 5 \u00a7:n 1 momentin mukaan, jos velan er\u00e4p\u00e4iv\u00e4 on velallista sitovasti ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, viiv\u00e4styskorkoa on maksettava er\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien.<\/p>\n

6. Asiassa sovellettavan perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n (nykyisin 10 i \u00a7) mukaan velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euroa vakiokorvauksena perint\u00e4kuluista, jos maksuehtolain 1 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu maksu on viiv\u00e4stynyt siten, ett\u00e4 velkojalla on oikeus viiv\u00e4styskorkoon.<\/p>\n

7. Maksuehtolain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viiv\u00e4styskorkoon, on tehoton. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentissa (30\/2013) s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta korvaukseen perint\u00e4kuluista perint\u00e4lain 10 ja 10 e \u00a7:n mukaisesti, on tehoton, jollei ehdon k\u00e4ytt\u00e4miseen ole perusteltua syyt\u00e4.<\/p>\n

8. Maksuehtolain 1 \u00a7:n 2 momentin mukaan se, mit\u00e4 kyseisess\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n sopimusehdoista, koskee my\u00f6s sopimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Maksuehtolain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneesta hallituksen esityksest\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 on tarkoitettu varmistaa se ett\u00e4 kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviiv\u00e4stysten torjumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011\/7\/EU (maksuviiv\u00e4stysdirektiivi) 7 artiklan s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tulevat pannuiksi kansallisesti t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n my\u00f6s silt\u00e4 osin kuin artiklassa s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n kohtuuttomien sopimusehtojen ohella sopimattomia menettelyj\u00e4 (englanniksi \u201dunfair practices\u201d) (HE 57\/2012 vp s. 26).<\/p>\n

9. Hallituksen esityksest\u00e4 ilmenee my\u00f6s, ett\u00e4 lain 8 \u00a7:n 1 momentilla on pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 7 artiklan 2 kohta. Hallituksen esityksess\u00e4 on lausuttu, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s koskee vain sopimusehtoa, jonka mukaan viiv\u00e4styskorkoa ei voida lainkaan peri\u00e4. Jos sit\u00e4 vastoin elinkeinonharjoittajien v\u00e4lill\u00e4 on sovittu lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 viiv\u00e4styskorkoa alemmasta viiv\u00e4styskorosta, sopimusehdon kohtuullisuutta arvioidaan lain 9 \u00a7:n mukaisesti oikeustoimilain 36 \u00a7:n nojalla (HE 57\/2012 vp s. 27).<\/p>\n

10. Maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 7 artiklan 1 kohdan mukaan j\u00e4senvaltioiden on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 muun ohella viiv\u00e4styskorkoa tai perint\u00e4kulujen korvaamista koskevaa sopimusehtoa tai menettely\u00e4 joko ei voida panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n tai ett\u00e4 se antaa oikeuden vaatia vahingonkorvausta, jos sopimusehto on selv\u00e4sti kohtuuton tai menettely on selv\u00e4sti sopimaton velkojaa kohtaan. Saman artiklan 2 kohdan mukaan sopimusehto tai menettely, jonka mukaan viiv\u00e4styskorkoa ei voida peri\u00e4, on artiklan 1 kohtaa sovellettaessa katsottava selv\u00e4sti kohtuuttomaksi tai sopimattomaksi. Artiklan 3 kohdan mukaan sopimusehto tai menettely, jonka mukaan perint\u00e4kuluista ei voi saada korvausta direktiivin 6 artiklan mukaisesti, on 7 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi oletettava selv\u00e4sti kohtuuttomaksi tai sopimattomaksi.<\/p>\n

11. Maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 12 artiklan 4 kohdassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 saattaessaan t\u00e4t\u00e4 direktiivi\u00e4 osaksi kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n j\u00e4senvaltiot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, j\u00e4tt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne sen soveltamisalan ulkopuolelle sopimukset, jotka on tehty ennen 16.3.2013.<\/p>\n

12. Maksuehtolaki on tullut voimaan 16.3.2013. Lain 11 \u00a7:n 2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

13. Korkein oikeus on esitt\u00e4nyt t\u00e4lt\u00e4 osin unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:<\/p>\n

Onko maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 12 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, ett\u00e4 j\u00e4senvaltiot voivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sellaisen viiv\u00e4stysseuraamuksia koskevan sopimusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, joka on vakiintunut osapuolten v\u00e4lille yksitt\u00e4isten tilausten yhteydess\u00e4 ennen 16.3.2013, vaikka ne yksitt\u00e4iset tilaukset, joihin perustuen viiv\u00e4stysseuraamuksia perit\u00e4\u00e4n, on tehty t\u00e4m\u00e4n ajankohdan j\u00e4lkeen?<\/p>\n

14. Unionin tuomioistuin on tuomiossaan 20.10.2022, A, (Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviiv\u00e4stysten torjuminen), C-406\/21, EU:C:2022:816, ratkaisustaan tarkemmin ilmenevill\u00e4 perusteilla vastannut kysymykseen seuraavasti:<\/p>\n

Maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 12 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 j\u00e4senvaltiot voivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle viiv\u00e4styskorkojen ja perint\u00e4kuluja koskevan korvauksen maksamista koskevan sopimusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, kun kyseinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on sovellettavan kansallisen oikeuden perusteella osa ennen 16.3.2013 tehty\u00e4 sopimusta. Ne yksitt\u00e4iset tilaukset, joiden perusteella viiv\u00e4styskorkoja ja korvausta perint\u00e4kuluista vaaditaan ja jotka on tehty kyseisen ajankohdan j\u00e4lkeen, voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maksuviiv\u00e4stysdirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 on sovellettavan kansallisen oikeuden perusteella pidett\u00e4v\u00e4 vain ennen 16.3.2013 tehdyn sopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanona. Jos t\u00e4llaisia yksitt\u00e4isi\u00e4 tilauksia on kansallisen oikeuden perusteella pidett\u00e4v\u00e4 mainitun ajankohdan j\u00e4lkeen tehtyin\u00e4 itsen\u00e4isin\u00e4 sopimuksina, niit\u00e4 ei sit\u00e4 vastoin voida j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.<\/p>\n

15. Kuten edell\u00e4 kohdassa 12 selostetusta ilmenee, Suomi on k\u00e4ytt\u00e4nyt hyv\u00e4kseen maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 12 artiklan 4 kohdassa j\u00e4senvaltioille annettua mahdollisuutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sopimukset, jotka on tehty ennen 16.3.2013. Maksuehtolain ajallisen soveltumisen kannalta on siten ratkaisevaa, mit\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 voimaantulos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettuna sopimuksena ja milloin sopimus on katsottava tehdyksi.<\/p>\n

$fd<\/p>\n

17. Edell\u00e4 todetun perusteella Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kirjakaupan kutakin yksitt\u00e4ist\u00e4 tilausta on pidett\u00e4v\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 maksuehtolain 11 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettuna sopimuksena. Maksuehtolain ajallinen soveltuminen on siten ratkaistava kunkin tilauksen tekoajankohdan perusteella.<\/p>\n

18. Korkein oikeus toteaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun kaikki kanteen kohteena olevat tilaukset on tehty 16.3.2013 j\u00e4lkeen, maksuehtolakia on sovellettava niihin ja osapuolten v\u00e4list\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 viiv\u00e4stysseuraamusten osalta on arvioitava maksuehtolain 8 \u00a7:n perusteella.<\/p>\n

19. Kuten edell\u00e4 kohdassa 7 on selostettu, maksuehtolain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viiv\u00e4styskorkoon, on tehoton. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta korvaukseen perint\u00e4kuluista, on tehoton, jollei ehdon k\u00e4ytt\u00e4miseen ole perusteltua syyt\u00e4. Koska mainituilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 on pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 7 artiklan 2 ja 3 kohta, on s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkinnassa otettava huomioon my\u00f6s direktiivin m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja niit\u00e4 koskeva unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

20. Korkein oikeus on t\u00e4lt\u00e4 osin esitt\u00e4nyt toisena ennakkoratkaisukysymyksen\u00e4\u00e4n unionin tuomioistuimelle edell\u00e4 kohdassa 13 selostettuun kysymykseen liittyen seuraavaa:<\/p>\n

Mik\u00e4li vastaus ensimm\u00e4iseen kysymykseen on kielteinen, onko maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 7 artiklan 2 ja 3 kohtaa tulkittava niin, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 1 kuvattua sopimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 tarkoitettuna sopimusehtona tai menettelyn\u00e4, jonka mukaan viiv\u00e4styskorkoa tai korvausta perint\u00e4kuluista ei voida peri\u00e4?<\/p>\n

21. Unionin tuomioistuin on tuomiossaan 20.10.2022, A, C-406\/21, EU:C:2022:816, ratkaisusta tarkemmin ilmenevill\u00e4 perusteilla vastannut kysymykseen seuraavasti:<\/p>\n

Maksuviiv\u00e4stysdirektiivin 7 artiklan 2 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole esteen\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle, jonka mukaan velkoja ei peri alle kuukauden maksuviiv\u00e4styksist\u00e4 viiv\u00e4styskorkoa eik\u00e4 vaadi korvausta perint\u00e4kuluista, jos er\u00e4\u00e4ntyneiden saatavien p\u00e4\u00e4oma maksetaan, sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in toimimalla velkoja on suostunut vapaaehtoisesti luopumaan viiv\u00e4styskorkoina ja perint\u00e4kulujen korvauksena maksettavista m\u00e4\u00e4rist\u00e4.<\/p>\n

22. Unionin tuomioistuin on ratkaisussaan vastauksensa perusteluina lausunut, ett\u00e4 ennakkoratkaisupyynn\u00f6ss\u00e4 kuvattua osapuolten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei ole pidett\u00e4v\u00e4 maksuviiv\u00e4stysdirektiivin vastaisena, mik\u00e4li velkoja on suostunut vapaaehtoisesti luopumaan viiv\u00e4styskorkoina ja perint\u00e4kulujen korvauksena maksettavista m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, onko viiv\u00e4stysseuraamuksista luopuminen ollut unionin tuomioistuimen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla vapaaehtoista. Erityisesti unionin tuomioistuin on korostanut, ettei edell\u00e4 mainittua suostumusta voida ilmaista sen sopimuksen tekohetkell\u00e4, jonka nojalla kyseiset maksut on ollut maksettava (ks. em. tuomio 59, 61 ja 62 kohta).<\/p>\n

$ff<\/p>\n

24. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 asiassa esitetyn mukaan A Oy on vaatinut kirjakaupalta viiv\u00e4styskorkoa laskuun merkityst\u00e4 er\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien niiss\u00e4 tapauksissa, joissa maksu on viiv\u00e4stynyt yli kuukauden. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 osapuolten v\u00e4linen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on koskenut nimenomaan maksuviiv\u00e4stysten seuraamuksia eik\u00e4 maksup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 sopimista, kuten hovioikeus on katsonut.<\/p>\n

25. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 maksuehtolain 8 \u00a7:n 1 momenttia on yhdess\u00e4 lain 1 \u00a7:n 2 momentin kanssa tulkittava siten, ett\u00e4 osapuolten viiv\u00e4stysseuraamuksia koskeva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 rinnastuu sellaiseen sopimusehtoon, jonka perusteella velkojalla ei ole oikeutta viiv\u00e4styskorkoon. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 on siksi pidett\u00e4v\u00e4 tehottomana. Osapuolten noudattama k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 rinnastuu samalla my\u00f6s saman pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentissa tarkoitettuun sopimusehtoon, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta korvaukseen perint\u00e4kuluista perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n mukaisesti. Korkein oikeus katsoo, ettei t\u00e4llaisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamiseen ole ollut maksuehtolain 8 \u00a7:n 3 momentissa tarkoitettua perusteltua syyt\u00e4. Siksi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s t\u00e4lt\u00e4 osin tehottomana. N\u00e4in ollen A Oy:ll\u00e4 on oikeus kanteessa vaadittuihin viiv\u00e4styskorkoihin sek\u00e4 perint\u00e4lain 10 e \u00a7:n mukaisiin vakiokorvauksiin perint\u00e4kuluista.<\/p>\n

Oikeusneuvos Ilveskero:<\/h3>\n

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/h3>\n

Maksuehtolain ajallinen soveltuminen<\/h3>\n

Onko osapuolten vakiintunutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 pakottavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaisena?<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A Ab och B Kb hade sinsemellan sedan \u00e5r 2009 till\u00e4mpat en praxis, enligt vilken B Kb hade kunnat betala A Ab:s r\u00e4kningar senast inom en m\u00e5nad efter f\u00f6rfallodagen utan dr\u00f6jsm\u00e5lsp\u00e5f\u00f6ljder. A Ab yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l som blev anh\u00e4ngigt i maj 2018 att B Kb skulle \u00e5l\u00e4ggas att till A Ab betala dr\u00f6jsm\u00e5lsr\u00e4nta och…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[24566],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[15248,27412,17877,27414,27413],"kji_language":[7746],"class_list":["post-635744","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-24566","kji_subject-divers","kji_keyword-betala","kji_keyword-rakningar","kji_keyword-ranta","kji_keyword-sedan","kji_keyword-sinsemellan","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2023:39 - R\u00e4nta - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2023:39 - R\u00e4nta\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"A Ab och B Kb hade sinsemellan sedan \u00e5r 2009 till\u00e4mpat en praxis, enligt vilken B Kb hade kunnat betala A Ab:s r\u00e4kningar senast inom en m\u00e5nad efter f\u00f6rfallodagen utan dr\u00f6jsm\u00e5lsp\u00e5f\u00f6ljder. A Ab yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l som blev anh\u00e4ngigt i maj 2018 att B Kb skulle \u00e5l\u00e4ggas att till A Ab betala dr\u00f6jsm\u00e5lsr\u00e4nta och...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"16 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202339-ranta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202339-ranta\\\/\",\"name\":\"KKO:2023:39 - R\u00e4nta - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-21T11:11:42+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202339-ranta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202339-ranta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202339-ranta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2023:39 – R\u00e4nta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2023:39 - R\u00e4nta - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KKO:2023:39 - R\u00e4nta","og_description":"A Ab och B Kb hade sinsemellan sedan \u00e5r 2009 till\u00e4mpat en praxis, enligt vilken B Kb hade kunnat betala A Ab:s r\u00e4kningar senast inom en m\u00e5nad efter f\u00f6rfallodagen utan dr\u00f6jsm\u00e5lsp\u00e5f\u00f6ljder. A Ab yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l som blev anh\u00e4ngigt i maj 2018 att B Kb skulle \u00e5l\u00e4ggas att till A Ab betala dr\u00f6jsm\u00e5lsr\u00e4nta och...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"16 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/","name":"KKO:2023:39 - R\u00e4nta - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-21T11:11:42+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202339-ranta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2023:39 – R\u00e4nta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/635744","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=635744"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=635744"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=635744"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=635744"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=635744"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=635744"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=635744"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=635744"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}