{"id":648414,"date":"2026-04-22T13:51:07","date_gmt":"2026-04-22T11:51:07","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/"},"modified":"2026-04-22T13:51:07","modified_gmt":"2026-04-22T11:51:07","slug":"kho202362-miljoskydd","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/","title":{"rendered":"KHO:2023:62 &#8212; Milj\u00f6skydd"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>Statsr\u00e5det hade till riksdagen avgett sin klimat\u00e5rsber\u00e4ttelse enligt klimatlagen.<\/p>\n<p>\u00c4ndringss\u00f6kandena yrkade i h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen att statsr\u00e5dets beslut upph\u00e4vs och \u00e4rendet \u00e5terf\u00f6rs\u00e4nds till statsr\u00e5det f\u00f6r ny behandling. Enligt besv\u00e4ren ingick i klimat\u00e5rsber\u00e4ttelsen ingen i lagen f\u00f6reskriven bed\u00f6mning av behovet av s\u00e5dana ytterligare \u00e5tg\u00e4rder som kr\u00e4vs f\u00f6r att n\u00e5 m\u00e5len, trots att de uppgifter som erh\u00e5llits f\u00f6re ber\u00e4ttelsen gavs, om att markanv\u00e4ndningssektorns kols\u00e4nka har rasat, visade att dylika ytterligare \u00e5tg\u00e4rder \u00e4r beh\u00f6vliga. Genom att inte fatta det i lagen f\u00f6reskrivna beslutet har statsr\u00e5det enligt \u00e4ndringss\u00f6kandena handlat \u00e5tminstone passivt p\u00e5 ett s\u00e5dant s\u00e4tt att partens r\u00e4ttsskydd och skyddet av de grundl\u00e4ggande r\u00e4ttigheterna f\u00f6ruts\u00e4tter att statsr\u00e5dets avg\u00f6rande kan \u00f6verklagas trots att inget egentligt f\u00f6rvaltningsbeslut har fattats i \u00e4rendet.<\/p>\n<p>$ba<\/p>\n<p>Omr\u00f6stning 3 \u2014 2.<\/p>\n<p>Lagen om r\u00e4tteg\u00e5ng i f\u00f6rvaltnings\u00e4renden 6 \u00a7, 8 \u00a7 1 mom., 13 \u00a7 1 mom. och 81 \u00a7 2 mom. 2 punkten<\/p>\n<p>Finlands grundlag 20 \u00a7, 21 \u00a7 1 mom., 22 \u00a7 och 46 \u00a7 1 mom.<\/p>\n<p>Klimatlagen 1, 2 och 7 \u00a7, 16 \u00a7 1 mom., 17 \u00a7 1 mom. och 18 \u00a7 1 mom.<\/p>\n<p>\u00c4rendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitier\u00e5den Mika Sepp\u00e4l\u00e4, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio och Robert Utter. F\u00f6redragande Pekka Kemppainen.<\/p>\n<p>Valtioneuvosto oli antanut eduskunnalle ilmastolaissa tarkoitetun ilmastovuosikertomuksen.<\/p>\n<p>Muutoksenhakijat vaativat korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja asia palautetaan valtioneuvostolle uuteen valmisteluun. Valituksen mukaan ilmastovuosikertomuksessa ei ollut esitetty laissa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 arviota tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lis\u00e4toimista, vaikka ennen vuosikertomuksen antamista saadut tiedot maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielujen romahtamisesta olivat osoittaneet t\u00e4llaiset lis\u00e4toimet tarpeellisiksi. J\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n laissa s\u00e4\u00e4detyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekem\u00e4tt\u00e4 valtioneuvosto oli muutoksenhakijoiden mukaan toiminut v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin passiivisesti niin, ett\u00e4 asianosaisen oikeusturva ja perusoikeuksien turvaaminen edellyttiv\u00e4t mahdollisuutta hakea muutosta valtioneuvoston ratkaisuun, vaikka asiassa ei ollut tehty varsinaista hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>$143<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nestys 3 \u2014 2.<\/p>\n<h3>Laki oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa 6 \u00a7, 8 \u00a7 1 momentti, 13 \u00a7 1 momentti ja 81 \u00a7 2 momentti 2 kohta<\/h3>\n<h3>Suomen perustuslaki 20 \u00a7, 21 \u00a7 1 momentti, 22 \u00a7 ja 46 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n<h3>Ilmastolaki 1, 2 ja 7 \u00a7, 16 \u00a7 1 momentti, 17 \u00a7 1 momentti ja 18 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n<h3>P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee<\/h3>\n<p>Valtioneuvosto 27.10.2022 nro YM\/2022\/71<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta.<\/p>\n<h3>Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n<p>(1)<\/p>\n<p>on valituksessa tarkoitetulla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n antanut eduskunnalle valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksen 2022.<\/p>\n<h3>Valtioneuvosto on todennut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>(3) Tilastokeskuksen antamien pikaennakkotietojen mukaan maank\u00e4ytt\u00f6sektori muuttui vuonna 2021 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa nielusta p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Suomen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6t k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kasvuun, ja ne ylittiv\u00e4t nyt vuoden 2005 tason. P\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat edellisvuodesta nelj\u00e4 prosenttia.<\/p>\n<p>(4) Nielun muuttumisen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi arvioidaan johtuvan hidastuneesta puuston kasvusta sek\u00e4 korkeista hakkuum\u00e4\u00e4rist\u00e4. Ilmastovuosikertomuksessa k\u00e4ytettyjen skenaarioiden pohjalta voidaan arvioida, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ja taakanjakosektorin nykyiset ja suunnitteilla olevat toimet ovat riitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy kuitenkin huomattavaa ep\u00e4varmuutta, eik\u00e4 k\u00e4ytetyiss\u00e4 skenaarioissa ole otettu huomioon energian hinnannousua tai maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6- ja nielukehityst\u00e4.<\/p>\n<p>(5) Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimien riitt\u00e4vyytt\u00e4 tarkastellaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tarvittaessa p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n my\u00f6s uusista toimista. T\u00e4ss\u00e4 hiilineutraaliustavoitteen arvioinnissa k\u00e4ytetyt skenaariot p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n tulevina vuosina. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista ottaa huomioon esimerkiksi energian hinnan kehitys, joka on ollut poikkeuksellinen kev\u00e4\u00e4n 2022 aikana erityisesti Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sodan seurauksena. Fossiilisten polttoaineiden voimakas hinnannousu vaikuttaa usealla sektorilla p\u00e4\u00e4st\u00f6kehitykseen tavalla, jota ei ole nyt k\u00e4ytetyiss\u00e4 skenaarioissa otettu huomioon. Kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6kehityst\u00e4 suuremmat ep\u00e4varmuudet liittyv\u00e4t maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6- ja nielukehitykseen ja siihen, toteutuuko t\u00e4ss\u00e4 oletettu nielutaso.<\/p>\n<h3>Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n<p>(6)<\/p>\n<p>ovat yhteisess\u00e4 valituksessaan vaatineet, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan. Asia on palautettava uuteen valmisteluun ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentin ja 17 \u00a7:n 1 momentin mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi sek\u00e4 lain 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.<\/p>\n<h3>Muutoksenhakijat ovat esitt\u00e4neet perusteluinaan muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>(7) Ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston on seurattava laissa tarkoitettujen ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista riitt\u00e4v\u00e4sti sen toteamiseksi, saavutetaanko suunnitelmissa asetetut ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4 ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tavoitteet sek\u00e4 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetut tavoitteet. Seurannan perusteella valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lis\u00e4toimista. Lain 17 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston on muutettava ilmastopolitiikan suunnitelmia lis\u00e4toimia koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti.<\/p>\n<p>$146<\/p>\n<p>(9) Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomenettelyn tosiasialliset vaikutukset syntyv\u00e4t ilmastolain vastaisesta menettelyst\u00e4 ilmastovuosikertomuksen yhteydess\u00e4. Ilmastolain 18 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan mukaan valtioneuvoston on arvioitava ilmastopolitiikan suunnitelmissa esitettyjen nykyisten ja suunniteltujen toimien riitt\u00e4vyytt\u00e4 seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta ja teht\u00e4v\u00e4 arvio lain 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettujen lis\u00e4toimien tarpeesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksen olisi siksi tullut sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n perusteellinen ja kattava arvio esimerkiksi maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelman tavoitteiden ja toimien riitt\u00e4vyydest\u00e4 suhteessa lain 2 \u00a7:n tavoitteisiin. Arvio lis\u00e4toimien tarpeesta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta valtioneuvosto kuitenkin arvioi, ett\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelman ja keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelman mukaiset toimet olisivat riitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>(10) Valtioneuvoston hyv\u00e4ksym\u00e4 ilmastovuosikertomus 2022 on ensimm\u00e4inen uuden ilmastolain mukainen ilmastovuosikertomus. Se on laadittu aikana, jolloin poikkeuksellinen hiilinielun romahdus oli tiedossa. Vuosikertomuksessa tilanne todetaan, mutta lis\u00e4toimien tarvetta arvioidaan puutteellisesti. Vuosikertomuksen mukaan skenaarioiden pohjalta voidaan arvioida, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ja taakanjakosektorin toimet ovat riitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kertomuksen mukaan tavoitteiden saavuttamiseen liittyy kuitenkin huomattavaa ep\u00e4varmuutta, eik\u00e4 k\u00e4ytetyiss\u00e4 skenaarioissa ole otettu huomioon energian hinnannousua tai maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6- ja nielukehityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n valossa arvio lis\u00e4toimien tarpeesta j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>$147<\/p>\n<p>(12) Ilmastolain 23 \u00a7:n siirtym\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelma on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n vaalikaudella 2027 \u2014 2031. Koska maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielut muodostavat puolet ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta, maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelman hyv\u00e4ksymisell\u00e4 ei voida en\u00e4\u00e4 tuolloin saavuttaa ilmastolain mukaisia hiilinielutavoitteita vuosille 2021 \u2014 2030 sek\u00e4 vuoteen 2035 menness\u00e4. Valitusmahdollisuuden siirtyminen vuosille 2027 \u2014 2031 tekisi siksi muutoksenhaun tehottomaksi ilmastolain mukaisen hiilineutraaliustavoitteen, EU-velvoitteiden ja koko lain tarkoituksen kannalta.<\/p>\n<p>(13) Valtioneuvosto on j\u00e4tt\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4 asiassa ilmastolain mukaisen muodollisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, vaikka laki olisi sit\u00e4 edellytt\u00e4nyt. Valtioneuvoston passiivisuudella asiassa on ollut tosiasiallisia ja v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 oikeusvaikutuksia muutoksenhakijoiden valitusoikeuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>(14) Vaikka viranomaisen passiivisuus ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti voi olla valituksen kohteena, valituskelpoisuutta voidaan tietyin edellytyksin tulkita laajentavasti. Oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain esit\u00f6iden mukaan asianosaisen oikeusturvan tarve ja perusoikeuksien turvaamisvelvoite saattavat edellytt\u00e4\u00e4 valitusoikeutta my\u00f6s tilanteessa, jossa varsinaista hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole tehty. Lis\u00e4ksi selv\u00e4n vaatimuksen sivuuttamista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on pidetty tutkimatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen rinnastettavana.<\/p>\n<p>(15) Valituskelpoisuuden ala on ollut oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 laajentumaan p\u00e4in muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien suojaamistarpeesta johtuen. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen soveltamisalaan kuuluvat my\u00f6s muut kuin perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 subjektiiviset oikeudet, kuten ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, joilla on vaikutusta ihmisoikeuksien toteutumiseen. Valitusoikeuden tulkitsemista laajentavasti puoltaa my\u00f6s muun ohella se, ett\u00e4 perustuslain 21 \u00a7:n mukainen oikeusturva ei toteudu, jos julkisen vallan passiivisuudesta johtuvasta lis\u00e4toimien puutteesta ei ole mahdollista valittaa. Lis\u00e4ksi perustuslain 22 \u00a7:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Valtion velvollisuus turvata oikeuksien tehokas toteutuminen on my\u00f6s Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vakiintunut periaate.<\/p>\n<p>(16) Apulaisoikeuskansleri on todennut (OKV\/10\/50\/2019), ett\u00e4 ilmastovuosikertomus on yksi keinoista, joiden avulla turvataan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia omaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon perustuslain 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuden mukaisesti.<\/p>\n<p>(17)<\/p>\n<p>on lausunnossaan katsonut, ett\u00e4 muutoksenhakijoiden valitus tulisi ensisijaisesti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkimatta, koska valituksen kohteena oleva ilmastovuosikertomus ei ole valituskelpoinen hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n<h3>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on esitt\u00e4nyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>(18) Vaikka ilmastovuosikertomuksesta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n valtioneuvoston yleisistunnossa, kysymys ei ole oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain mukaisesta hallintoasian ratkaisusta. Sellaisia eiv\u00e4t ole muutkaan ylimpien valtioelinten vuorovaikutusta palvelevat hallituksen kertomukset eduskunnalle.<\/p>\n<p>(19) Ilmastovuosikertomuksen luonne raportoinnin ja seurannan v\u00e4lineen\u00e4 k\u00e4y ilmi sek\u00e4 kumotun ilmastolain ett\u00e4 nykyisen ilmastolain ja sen muuttamista koskevan lain esit\u00f6ist\u00e4. Vuonna 2015 annettua ilmastolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan ilmastovuosikertomuksella toimitetaan eduskunnalle kalenterivuosittain tiedot p\u00e4\u00e4st\u00f6kehityksest\u00e4, keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sis\u00e4ltyvien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista tavoitteiden toteuttamisen edellytt\u00e4mist\u00e4 lis\u00e4toimista. Ilmastovuosikertomuksen rungon muodostavat keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sis\u00e4ltyvien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden seurantatiedot, mink\u00e4 lis\u00e4ksi siin\u00e4 otetaan huomioon mahdolliset p\u00e4\u00e4tetyt lis\u00e4toimet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten saavuttamiseksi. Vuosikertomus rinnastetaan perustuslain 46 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuihin eduskunnalle annettaviin kertomuksiin.<\/p>\n<p>(20) Ilmastolain 1.3.2023 voimaan tulleen 21 b \u00a7:n mukaan ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevasta valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakumahdollisuus koskee siten valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 lain 9 \u2014 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen ilmastopolitiikan suunnitelmien hyv\u00e4ksymisest\u00e4 sek\u00e4 lain 17 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 suunnitelman muuttamisesta.<\/p>\n<p>(21) Ilmastovuosikertomus ei ole rinnastettavissa ilmastolain 9 \u2014 12 \u00a7:n mukaisiin ilmastopolitiikan suunnitelmiin. Ilmastovuosikertomus on ilmastopolitiikan raportoinnin ja seurannan v\u00e4line, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s vuosikertomuksen antamisesta vaikuta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mink\u00e4\u00e4n tahon oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Ilmastovuosikertomus mahdollistaa ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumisen parlamentaarisen seurannan. Eduskunta voi vuosikertomuksen k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4 arvioida ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista ja kuulla asiantuntijoita.<\/p>\n<p>(22) Ilmastovuosikertomuksesta ja sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n ilmastolain 18 \u00a7:ss\u00e4. Ilmastovuosikertomuksessa ei ole tarkoitus ottaa kantaa ilmastolain 16 ja 17 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuun lis\u00e4toimia koskevaan menettelyyn. Lis\u00e4toimia koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumisen seurannan perusteella erillisell\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>$149<\/p>\n<p>(24)<\/p>\n<p>ovat vastaselityksess\u00e4\u00e4n todenneet muun ohella, ett\u00e4 ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja my\u00f6s ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 seurannasta edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 lis\u00e4toimien tarpeellisuutta on arvioitava s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Valtioneuvoston vuosittainen ilmastovuosikertomus on t\u00e4h\u00e4n keskeinen v\u00e4line. Ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentin mukaisten lis\u00e4toimien tarve on vuoden 2021 nieluromahduksen takia ollut niin ilmeinen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s lis\u00e4toimista olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4 ilmastovuosikertomuksen yhteydess\u00e4. Muunlainen tulkinta nostaisi s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamiskynnyksen niin korkealle, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s j\u00e4isi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaille merkityst\u00e4.<\/p>\n<h3>Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut<\/h3>\n<p>1. Kysymyksenasettelu<\/p>\n<p>(25) Asiassa on ensin ratkaistava, voidaanko ilmastolain 18 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettua valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jolla valtioneuvosto antaa eduskunnalle mainitun pyk\u00e4l\u00e4n mukaisen ilmastovuosikertomuksen, pit\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuna hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4, johon saa hakea valittamalla muutosta.<\/p>\n<p>(26) Jos valtioneuvoston edell\u00e4 mainittua p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole pidett\u00e4v\u00e4 valituskelpoisena hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4, asiassa on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ratkaistava, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 valituksessa tarkoitettu valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kuitenkin sellaisen ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa ja 17 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen, jota on pidett\u00e4v\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuna hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 ja johon saa hakea valittamalla muutosta.<\/p>\n<p>2. Sovellettavat ja asiaan liittyv\u00e4t oikeusohjeet<\/p>\n<p>(27)<\/p>\n<p>6 \u00a7:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai j\u00e4tt\u00e4nyt sen tutkimatta. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, joka koskee vain asian valmistelua tai t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa.<\/p>\n<p>(28) Mainitun lain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston yleisistunnon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<\/p>\n<p>(29) Lain 13 \u00a7:n 1 momentin mukaan valituksen saa tehd\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on lainvastainen.<\/p>\n<p>(30) Saman lain 81 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hallintotuomioistuin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 valituksen tutkimatta, jos p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole valituskelpoinen.<\/p>\n<p>(31)<\/p>\n<p>20 \u00a7:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 kuuluu kaikille. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyritt\u00e4v\u00e4 turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n<p>(32) Perustuslain 21 \u00a7:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa k\u00e4sitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytyst\u00e4 lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sek\u00e4 oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s tuomioistuimen tai muun riippumattoman laink\u00e4ytt\u00f6elimen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>(33) Perustuslain 22 \u00a7:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.<\/p>\n<p>(34) Perustuslain 46 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sek\u00e4 niist\u00e4 toimenpiteist\u00e4, joihin se on eduskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan eduskunnalle annetaan muita kertomuksia sen mukaan kuin perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan ty\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>(35)<\/p>\n<p>1 \u00a7:n mukaan mainitussa laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tavoitteet ja puitteet Suomen ilmastopolitiikan suunnittelulle ja sen toteutumisen seurannalle. Lain tarkoituksena on: 1) tehostaa ja sovittaa yhteen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien toimenpiteiden suunnittelua ja t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon seurantaa; 2) vahvistaa eduskunnan ja yleis\u00f6n mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ilmastopolitiikan suunnitteluun.<\/p>\n<p>(36) Ilmastolain 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteena on osaltaan varmistaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4hentyv\u00e4t ja nielujen aikaansaamat poistumat kasvavat mainitun momentin 1 \u2014 4 kohdassa s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla ja s\u00e4\u00e4dettyin\u00e4 ajanjaksoina. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteena on my\u00f6s varmistaa osaltaan Suomea sitovista sopimuksista sek\u00e4 Euroopan unionin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 johtuvien kasvihuonekaasujen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja seurantaa, nielujen vahvistamista sek\u00e4 sopeutumista koskevien velvoitteiden t\u00e4yttyminen. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteena on lis\u00e4ksi: 1) varmistaa osaltaan ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys; 2) turvata osaltaan saamelaisten edellytykset yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa kielt\u00e4\u00e4n ja kulttuuriaan.<\/p>\n<p>(37) Ilmastolain 7 \u00a7:n 1 momentin mukaan mainitun lain mukainen ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 muodostuu seuraavista ilmastopolitiikan suunnitelmista: 1) pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelma; 2) kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma; 3) keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelma; 4) maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelma. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen, nielujen vahvistamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet sek\u00e4 niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet eri hallinnonaloilla.<\/p>\n<p>(38) Ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston on seurattava 9 \u2014 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista riitt\u00e4v\u00e4sti sen toteamiseksi, saavutetaanko suunnitelmissa asetetut ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4 ja sopeutumista koskevat tavoitteet sek\u00e4 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetut tavoitteet. Seurannan perusteella valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lis\u00e4toimista.<\/p>\n<p>(39) Ilmastolain 17 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston on 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun lis\u00e4toimia koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti muutettava 9 \u2014 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuja ilmastopolitiikan suunnitelmia. Suunnitelmien muuttamisessa noudatetaan, mit\u00e4 13 ja 14 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n suunnitelmien valmistelussa noudatettavasta menettelyst\u00e4.<\/p>\n<p>(40) Ilmastolain 18 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto antaa kalenterivuosittain ilmastovuosikertomuksen eduskunnalle. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 1 kohdan mukaan ilmastovuosikertomuksen tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiedot p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja poistumien kehityksest\u00e4. Momentin 2 kohdan mukaan ilmastovuosikertomuksen tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvio ilmastopolitiikan suunnitelmissa esitettyjen nykyisten ja suunniteltujen toimien riitt\u00e4vyydest\u00e4 seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta ja arvio niiden saavuttamisen edellytt\u00e4mien 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettujen lis\u00e4toimien tarpeesta.<\/p>\n<p>(41)<\/p>\n<p>$14f<\/p>\n<p>Mainitun artiklan 3 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli varmistaa, ett\u00e4 yleis\u00f6\u00f6n kuuluvilla, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mahdolliset kansallisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asetetut vaatimukset, on mainitun artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen uudelleentarkastelumenettelyjen lis\u00e4ksi ja niiden soveltamista rajoittamatta mahdollisuus turvautua hallinnollisiin tai tuomioistuinmenettelyihin yksityishenkil\u00f6iden ja viranomaisten sellaisten toimien tai laiminly\u00f6ntien tutkimiseksi uudelleen, jotka ovat sopimuspuolen kansallisen ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kanssa ristiriidassa.<\/p>\n<p>3. Oikeudellinen arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/p>\n<p>3.1 Ilmastolain mukainen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4, raportointi ja seuranta<\/p>\n<p>(42) Uudistettu ilmastolaki (423\/2022) tuli voimaan 1.7.2022. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 ilmastolain perusluonne s\u00e4ilyi edelleen puitelakina, jolla s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja sen toteutumisen seurannasta. Ilmastolailla ohjataan ilmastopolitiikan suunnittelua. Lakia sovelletaan valtion viranomaisten ja kunnan teht\u00e4viin ilmastopolitiikan suunnitelmien laatimisessa sek\u00e4 niiden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon varmistamisessa. Ilmastolaki ei suoraan velvoita yksityisi\u00e4 tahoja ilmastotoimiin.<\/p>\n<p>(43) Uudistettuun ilmastolakiin on kirjattu hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 sek\u00e4 p\u00e4ivitetty tavoite vuodelle 2050. Lakiin on kirjattu my\u00f6s tavoite nielujen kasvattamisesta hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja edelleen my\u00f6s vuoden 2035 j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>(44) Ilmastolain 2 \u00a7:n mukaisten tavoitteiden saavuttaminen pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, josta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lain 2 luvussa. Ilmastolain 7 \u00a7:n 2 momentin mukaan ilmastopolitiikan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen, nielujen vahvistamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet sek\u00e4 niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet eri hallinnonaloilla. Suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 koostuu lain 9 \u2014 12 \u00a7:n mukaisesta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitelmasta, keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmasta, maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelmasta ja sopeutumissuunnitelmasta, jotka valtioneuvosto hyv\u00e4ksyy suunnitelmakohtaisesti s\u00e4\u00e4detyn aikataulun mukaisesti. Suunnitelmia valmisteltaessa yleis\u00f6lle on varattava tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 mielipiteens\u00e4, ja luonnoksesta on pyydett\u00e4v\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4detyt lausunnot.<\/p>\n<p>(45) Ilmastolain mukaisesta raportoinnista ja seurannasta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lain 3 luvussa. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon hyv\u00e4ksymist\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikan suunnitelmista. Valtioneuvosto seuraa ilmastosuunnitelmien toteutumista ja lain 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen tavoitteiden riitt\u00e4vyytt\u00e4, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarvittaessa suunnitelmien ja lain 2 \u00a7:n mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lis\u00e4toimista sek\u00e4 muuttaa ilmastosuunnitelmia mainitun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti. Valtioneuvosto antaa lis\u00e4ksi kalenterivuosittain eduskunnalle ilmastovuosikertomuksen.<\/p>\n<p>3.2 Valtioneuvoston ilmastovuosikertomusta koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen valituskelpoisuus<\/p>\n<p>(46) Valtioneuvoston eduskunnalle antamasta ilmastovuosikertomuksesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n ilmastolain 18 \u00a7:ss\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s vastaa kumotun ilmastolain (609\/2015) 14 \u00a7:\u00e4\u00e4. Mainittujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten esit\u00f6iden mukaan (HE 82\/2014 vp ja HE 27\/2022 vp) eduskunnalla on kalenterivuosittain annettavan ilmastovuosikertomuksen avulla mahdollisuus seurata s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa, k\u00e4yd\u00e4 keskustelua tilannearvion pohjalta ja vaikuttaa ilmastopolitiikan kokonaisuuteen. Ilmastovuosikertomuksen avulla my\u00f6s ilmastopolitiikan kannalta keskeiset toimijat ja yleis\u00f6 saisivat tietoa ilmastopolitiikan tuloksellisuudesta ja suunnitelmien toteuttamisesta. Kumotun ilmastolain yleisperustelujen mukaan (HE 82\/2014 vp) ilmastovuosikertomus voidaan antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen osana.<\/p>\n<p>(47) Ilmastolain 18 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ilmastovuosikertomuksen tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvio ilmastopolitiikan suunnitelmissa esitettyjen nykyisten ja suunniteltujen toimien riitt\u00e4vyydest\u00e4 seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta ja arvio niiden saavuttamisen edellytt\u00e4mien 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettujen lis\u00e4toimien tarpeesta.<\/p>\n<p>(48) Valtiollisten teht\u00e4vien jakoa ja parlamentarismia s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4n perustuslain 3 \u00a7:n mukaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eduskunta. Hallitusvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tasavallan presidentti sek\u00e4 valtioneuvosto, jonka j\u00e4senten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tuomiovaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t riippumattomat tuomioistuimet, ylimpin\u00e4 tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.<\/p>\n<p>(49) Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 ilmastovuosikertomus on perustuslain 46 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettu, eduskunnalle muun lain mukaisesti annettava kertomus. Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus kuten muutkin eduskunnalle mainitun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaisesti annettavat kertomukset palvelevat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n eduskunnan ja hallitusvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n valtioneuvoston v\u00e4list\u00e4 tiedonkulkua ja vuorovaikutusta.<\/p>\n<p>(51) Eduskunta on t\u00e4ysistunnossa 22.2.2023 eduskunnan ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan mietinn\u00f6n mukaisesti hyv\u00e4ksynyt ilmastovuosikertomusta 2022 koskevan kannanoton (EK 77\/2022 vp \u2014 K 24\/2022 vp, YmVM 25\/2022 vp \u2014 K 24\/2022 vp). Eduskunta on muun ohella edellytt\u00e4nyt, ett\u00e4 valtioneuvosto kiirehtii muuttuneen tilannekuvan johdosta ilmastopolitiikan perus- ja politiikkaskenaarioty\u00f6n taustalaskelmien saattamista ajan tasalle sek\u00e4 korostaa tarvetta varmistaa ilmastolain mukaisesti nielujen vahvistaminen ja kansallisen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellytykset riitt\u00e4vill\u00e4 lis\u00e4toimilla p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi ja\/tai hiilinielujen vahvistamiseksi.<\/p>\n<p>(52) Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 eduskunta ottaa ilmastokertomusta koskevassa mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarvittaessa kantaa muun ohella siihen, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 kertomus ilmastolain 18 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt tiedot ja arviot sek\u00e4 eduskunnan mahdollisesti tarpeellisiksi katsomat muut tiedot. Eduskunta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, mihin toimenpiteisiin se katsoo kertomuksen perusteella aiheelliseksi ryhty\u00e4. Perustuslain 60 \u00a7:n mukaan ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Ilmastovuosikertomuksen valmistelu ja sen k\u00e4sittely on edell\u00e4 kuvatun prosessin mukaisesti osa ilmastopolitiikkaa, joka koostuu eduskunnan ja sille poliittisessa vastuussa olevan valtioneuvoston v\u00e4lisest\u00e4 vuoropuhelusta.<\/p>\n<p>(53) Ilmastovuosikertomus ja siit\u00e4 ilmenev\u00e4t vuosittaiset tiedot ja ilmastotoimien riitt\u00e4vyytt\u00e4 koskevat seikat muodostavat keskeisen osan ilmastolain suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joten niill\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 keskeinen selvitysluonteinen merkitys ilmastopolitiikan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 ilmastovuosikertomuksen antaminen valtioneuvostolta eduskunnalle tai sen k\u00e4sittely eduskunnassa eiv\u00e4t kuitenkaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sis\u00e4ll\u00e4 ratkaisuja, joiden lainmukaisuus voisi tulla arvioitavaksi tuomioistuimessa.<\/p>\n<p>(54) Korkein hallinto-oikeus katsoo edell\u00e4 kohdissa (49), (52) ja (53) sanotuin perustein, ettei valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle ole sellainen oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettu hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6s, johon voidaan hakea muutosta valittamalla.<\/p>\n<p>(55) Ilmastolakiin on 1.3.2023 voimaan tulleella lailla (108\/2023) lis\u00e4tty muun ohella muutoksenhakua koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Lain 21 b \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n muutoksenhausta ilmastopolitiikan suunnitelmaa koskevaan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Pyk\u00e4l\u00e4n esit\u00f6iden mukaan (HE 239\/2022 vp) s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettu muutoksenhaku ei koskisi esimerkiksi ilmastovuosikertomusta tai ilmastopaneelin asettamista koskevaa valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei ilmastovuosikertomuksen valituskelpoisuutta olisi siten arvioitava toisin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n uuden muutoksenhakus\u00e4\u00e4ntelyn perusteella.<\/p>\n<p>3.3 Valtioneuvoston ratkaisun valituskelpoisuus muulla perusteella<\/p>\n<p>(56) Muutoksenhakijoiden mukaan valtioneuvosto on eduskunnalle antamassaan ilmastovuosikertomuksessa tehnyt muun ohella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, ettei valtioneuvosto tutki kysymyst\u00e4 ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettujen lis\u00e4toimien tarpeellisuudesta ilmastosuunnitelmissa asetettujen taikka lain 2 momentissa s\u00e4\u00e4dettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaihtoehtoisesti valtioneuvosto on tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, ettei ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa edellytettyihin lis\u00e4toimiin ryhdyt\u00e4. Muutoksenhakijoiden mukaan valtioneuvosto on n\u00e4in menetelless\u00e4\u00e4n tehnyt oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, johon voi hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhakijat ovat lis\u00e4ksi katsoneet, ett\u00e4 perustuslain 21 ja 22 \u00a7 huomioon ottaen valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tulisi voida hakea muutosta my\u00f6s siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 valtioneuvoston katsottaisiin j\u00e4tt\u00e4neen kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4 asiassa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>(57) Kumottuun ilmastolakiin (609\/2015) ei ole sis\u00e4ltynyt muutoksenhakus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, eik\u00e4 sellaisia sis\u00e4ltynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n 1.7.2022 voimaan tulleeseen ilmastolakiin (423\/2022). Ilmastolakiin on edell\u00e4 kohdassa (55) todetusti 1.3.2023 voimaan tulleella lailla (108\/2023) lis\u00e4tty muutoksenhakua koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Muutoksenhakumahdollisuus koskee valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilmastolain 9 \u2014 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen ilmastopolitiikan suunnitelmien hyv\u00e4ksymisest\u00e4 sek\u00e4 lain 17 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 suunnitelman muuttamisesta. Sen sijaan ilmastolain 16 \u00a7:n mukaisessa nyt kyseess\u00e4 olevassa tilanteessa, jossa valtioneuvosto ei tee p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 lis\u00e4toimista, ilmastolakiin ei sis\u00e4lly nimenomaista oikeussuojakeinoa.<\/p>\n<p>$150<\/p>\n<p>$151<\/p>\n<p>(60) Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentin ja sen esit\u00f6iden mukaisesti valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s lis\u00e4toimista on oikeudellisesti riippumaton lain 18 \u00a7:n mukaisesta eduskunnalle annettavaa ilmastovuosikertomusta koskevasta valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Ilmastovuosikertomuksessa esitetty arvio lis\u00e4toimien tarpeellisuudesta taikka t\u00e4llaisen arvion mahdollinen puuttuminen eiv\u00e4t siksi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vaikuta valtioneuvostolle ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa s\u00e4\u00e4dettyyn velvollisuuteen seurata ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista ja seurannan perusteella p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarvittaessa lis\u00e4toimista tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n<p>(61) Ilmastolain osin uudistettu suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 on koskenut maank\u00e4ytt\u00f6sektoria 1.7.2022 alkaen. Kun otetaan huomioon valtioneuvoston ilmastovuosikertomusta koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemisajankohta 26.10.2022, lain 16 \u00a7:n mukaisten lis\u00e4toimien tarpeen arvioimiseksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ollut aika on maank\u00e4ytt\u00f6sektoria koskien ollut varsin lyhyt. Ilmastolain 16 ja 17 \u00a7:n mukaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen ei siten n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa muodosta sellaista ristiriitaa ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeutta koskevan perustuslain 20 \u00a7:n, oikeusturvaa koskevan perustuslain 21 \u00a7:n 1 momentin eik\u00e4 perusoikeuksien turvaamista koskevan perustuslain 22 \u00a7:n kanssa, ett\u00e4 se olisi tulkittava valituskelpoiseksi ratkaisuksi.<\/p>\n<p>(62) Korkein hallinto-oikeus toteaa edell\u00e4 kohdassa (55) esitetyin perustein, ettei valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen valituskelpoisuutta t\u00e4lt\u00e4 osin olisi arvioitava toisin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilmastolain 1.3.2023 voimaan tulleen muutoksenhakus\u00e4\u00e4ntelyn perustella.<\/p>\n<p>(63) Korkein hallinto-oikeus katsoo edell\u00e4 kohdassa (60) esitetyn perusteella, ettei valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ole kyse sellaisesta \u00c5rhusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta asiasta, jonka voitaisiin katsoa erityisesti koskevan kenenk\u00e4\u00e4n etua yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoo edell\u00e4 kohdassa (61) mainituin perustein, ettei valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ole kyse my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sellaisesta yleissopimuksen 9 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetusta viranomaisen toimesta tai laiminly\u00f6nnist\u00e4, joka voisi olla ristiriidassa kansallisen ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kanssa ja jonka vuoksi yleis\u00f6ll\u00e4 tulisi olla mahdollisuus turvautua tuomioistuinmenettelyihin.<\/p>\n<p>(64) Muutoksenhakijat ovat perustaneet k\u00e4sityksens\u00e4 valtioneuvoston ratkaisun valituskelpoisuudesta erityisesti siihen, ett\u00e4 valtioneuvoston olisi tullut ilmastovuosikertomuksen yhteydess\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s lis\u00e4toimista hiilinielujen osoittauduttua ennakoitua merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4h\u00e4isemmiksi.<\/p>\n<p>(65) Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 Suomen perustuslain 2 \u00a7:st\u00e4 ilmenev\u00e4 oikeusvaltioperiaate ja 3 \u00a7:st\u00e4 ilmenev\u00e4n vallanjaon periaate edellytt\u00e4v\u00e4t yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 valtiovallan kolmijaon turvaamista sek\u00e4 toisaalta, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2, 6 ja 8 artikla ja perustuslain 20, 21 ja 22 \u00a7 huomioon ottaen nykyisen ja tulevien sukupolvien ihmis- ja perusoikeuksien turvaamista.<\/p>\n<p>(66) Ilmastonmuutos on parhaan tieteellisen tiedon perusteella ihmiskunnan kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisen ja tulevien sukupolvien elinehtoja maapallolla, ellei pikaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitusten ja hiilinielujen s\u00e4ilytt\u00e4misen ja lis\u00e4\u00e4misen osalta ryhdyt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi toimien lykk\u00e4\u00e4minen siirt\u00e4\u00e4 vastuuta tulevaisuuteen ja vaikeuttaa Pariisin sopimuksessa (Sops 75-76\/2016) tavoitellun enint\u00e4\u00e4n 1,5 asteen l\u00e4mp\u00f6tilan nousun saavuttamista. Toisaalta ensisijainen vastuu kansainv\u00e4listen velvoitteiden t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 on demokraattisesti valituilla poliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4. Tuomioistuinten asiana on muutoksenhaun perusteella varmistaa, ett\u00e4 poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden ratkaisut ovat lainmukaisia eiv\u00e4tk\u00e4 est\u00e4 ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista.<\/p>\n<p>(67) Suomalaisessa hallintolaink\u00e4yt\u00f6n j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 valituskelpoisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vakiintuneesti ja oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jolla viranomainen on ratkaissut asian tai j\u00e4tt\u00e4nyt sen tutkimatta. Vakiintuneen tulkinnan mukaan viranomaisen passiivisuuteen ei, toisin kuin er\u00e4iss\u00e4 muissa maissa, voida reagoida tekem\u00e4ll\u00e4 valitus tai nostamalla passiivisuuskanne. Viranomaisten toimimatta j\u00e4tt\u00e4miseen tai laissa edellytetyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4miseen voidaan puuttua tekem\u00e4ll\u00e4 hallintokantelu ylimmille lainvalvojille tai muille valvontaviranomaisille. Oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 20 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetuissa asioissa on mainitussa laissa s\u00e4\u00e4detyin edellytyksin mahdollista panna vireille hallintoriita-asia hallinto-oikeudessa.<\/p>\n<p>(68) T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ei itse ilmastovuosikertomuksessa eik\u00e4 sen yhteydess\u00e4, valtioneuvoston p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 antaa kertomuksen eduskunnalle, ole tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 toimista hiilinielujen v\u00e4henemisen johdosta. Liioin ei ole j\u00e4tetty t\u00e4t\u00e4 seikkaa koskevaa asiaa tutkimatta oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei siten ole tehty valituskelpoista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Ilmastolaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n erikseen muutoksenhausta mainitun lain 9 \u2014 12 \u00a7:n mukaisten suunnitelmien hyv\u00e4ksymisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>(69) Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 edell\u00e4 kohdissa (58) \u2014 (61) sek\u00e4 (65) ja (66) esitetyist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6smenettelyn lainmukaisuuden arvioiminen muutoksenhakijoiden tarkoittamalla tavalla voisi tulla tuomioistuimen tutkittavaksi sellaisessa tapauksessa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen tai ett\u00e4 valtioneuvoston tosiasiallinen toiminta osoittaisi, ettei sill\u00e4 ole tarkoitusta tehd\u00e4 asianmukaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 laissa edellytettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riitt\u00e4v\u00e4n nopealla aikataululla.<\/p>\n<p>(70) Ilmastovuosikertomuksen ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asiassa antaman lausunnon perusteella valtioneuvosto on ryhtynyt valmistelemaan lis\u00e4toimia, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 muun ohella nieluihin liittyen on ilmoitettu teht\u00e4v\u00e4n my\u00f6hemmin. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 valtioneuvoston ratkaisu sen p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle tarkoittaisi ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden noudattamisen lainvastaista laiminly\u00f6nti\u00e4. Kun mahdollisten lis\u00e4toimien tarpeellisuuden arviointiaika on ollut uuden ilmastolain tultua voimaan varsin lyhyt, ei kysymys ole edell\u00e4 kohdassa (69) tarkoitetusta tilanteesta. N\u00e4ill\u00e4 perusteilla korkein hallinto-oikeus ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voi tutkia muutoksenhakijoiden valitusta valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n<p>3.4 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/p>\n<p>(71) Korkein hallinto-oikeus katsoo edell\u00e4 lausutun perusteella, ettei valituksessa tarkoitettu valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s sis\u00e4ll\u00e4 sellaista ratkaisua, johon voitaisiin hakea muutosta valittamalla. Valitus on t\u00e4m\u00e4n vuoksi j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 81 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan nojalla tutkimatta.<\/p>\n<p>Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sek\u00e4 oikeusneuvokset Mika Sepp\u00e4l\u00e4, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelij\u00e4 Pekka Kemppainen.<\/p>\n<h3>\u00c4\u00e4nestyslausunto<\/h3>\n<h3>Eri mielt\u00e4 olleen oikeusneuvos Tuomas Kuokkasen \u00e4\u00e4nestyslausunto, johon oikeusneuvos Mika Sepp\u00e4l\u00e4 yhtyi:<\/h3>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<p>Yhdyn enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelujen kohtiin 25 ja 27 \u2014 55. Olen eri mielt\u00e4 kysymyksenasettelua koskevasta kohdasta 26 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdista 56 \u2014 71. Perustelen kohtaa 26 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kohdasta 56 alkaen seuraavasti:<\/p>\n<p>(&#8212;)<\/p>\n<p>3.3 Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen valituskelpoisuus muulla perusteella<\/p>\n<h3>Oikeudellisen harkinnan l\u00e4ht\u00f6kohdista<\/h3>\n<p>Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle ei edell\u00e4 lausutun perusteella ole sellaisenaan hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6s, johon voidaan hakea muutosta valittamalla. Asiassa on kuitenkin viel\u00e4 ratkaistava, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s sellaisen lis\u00e4toimia koskevan kannanoton, jota on pidett\u00e4v\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuna hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 ja johon voi hakea muutosta valittamalla. T\u00e4ll\u00e4 perusteella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen voitaisiin katsoa olevan valituskelpoinen siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 ilmastolaki ei sis\u00e4ltynyt muutoksenhakus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sin\u00e4 ajankohtana, kun valtioneuvosto teki valituksen kohteena olevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n<p>Totean, ett\u00e4 jos valitus voidaan tutkia, on sen johdosta arvioitavana vain se, onko valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s ilmastolain vastainen. Korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa siihen, mitk\u00e4 toimenpiteet olisivat tarkoituksenmukaisia eik\u00e4 siihen, johtavatko t\u00e4llaiset toimenpiteet kaikilta osin varmasti Suomea sitoviin kansainv\u00e4lisiin ja ilmastolaissa s\u00e4\u00e4dettyihin tavoitteisiin. Oikeudellisessa harkinnassa voidaan ottaa kantaa kuitenkin siihen, ett\u00e4 perustuuko valtioneuvoston kanta riitt\u00e4viin selvityksiin, ja onko se perusteltavissa ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n tai sopeutumisen kannalta.<\/p>\n<p>$152<\/p>\n<p>$153<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen syyt ja siit\u00e4 aiheutuvat seuraukset koskevat sek\u00e4 eri valtioiden alueita monin eri tavoin ett\u00e4 l\u00e4hes kaikkia yhteiskuntien politiikan eri sektoreita. Ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteiskunnan eri sektoreiden toimien yhteensovittamista. Kyse on my\u00f6s siit\u00e4, miten tulevien sukupolvien oikeudet ihmisarvoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n taataan.<\/p>\n<p>Suomessa ilmastopolitiikkaan liittyv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 kehittyi aluksi v\u00e4hitellen kansainv\u00e4listen sopimusten ja EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4mien velvoitteiden my\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi alkuvaiheessa Suomen ilmastopolitiikan kehitt\u00e4misen kannalta keskeisi\u00e4 poliittisluonteisia asiakirjoja olivat energia- ja ilmastostrategiat, joita laadittiin useita. Ensimm\u00e4isen ilmastolain (609\/2015) tarkoituksena oli luoda pohja pitk\u00e4j\u00e4nteisen, johdonmukaisen ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen avoimella ja ennakoitavalla tavalla. Lain tarkoituksena oli varmistaa kansalaisten osallistumismahdollisuudet ja eduskunnan osallistuminen tiiviimmin ilmastopolitiikan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n<p>$154<\/p>\n<p>Euroopan unioni on sitoutunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4 vuoden 1990 tasosta. Lis\u00e4ksi EU:n tavoitteena on olla ensimm\u00e4inen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 menness\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet on kirjattu osaksi vuonna 2021 hyv\u00e4ksytty\u00e4 niin sanottua eurooppalaista ilmastolakia (EU) 2021\/1119. EU:n ilmastopolitiikka ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lukuisia toimenpiteit\u00e4 ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4. Maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, maank\u00e4yt\u00f6n muutosta ja mets\u00e4taloussektorista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018\/841 (LULUCF-asetus) on t\u00e4rke\u00e4 instrumentti EU:n ilmastopolitiikassa. LULUCF-asetus velvoittaa j\u00e4senmaita pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6sektorin laskennalliset kasvihuonekaasujen poistumat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sen laskennallisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tasolla kaudella 2021 \u2014 2030.<\/p>\n<p>Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 1.7.2022. Laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sek\u00e4 kansallisista ilmastotavoitteista. Ilmastolakiin on lis\u00e4tty uudet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laki on laajentunut koskemaan my\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektoria, ja siihen on lis\u00e4tty nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Lain sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on tarkemmin selostettu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdissa 42 \u2014 45.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 ja siihen sopeutuminen haastavat perinteisen ongelmal\u00e4ht\u00f6isen hallinto-oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon. Ilmastopolitiikkaa koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei ole yksiulotteista hallinnollista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, jossa on olemassa tarkkarajainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohde, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vaikutus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksiselitteisesti. Asian luonteen vuoksi ilmastotoimien suunnittelu on laaja-alaista ja moniulotteista. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaikutukset eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa, vaan erilaisia keinoja ja niiden yhdistelmi\u00e4 on muunneltava ja seurattava jatkuvasti. Kysymys on my\u00f6s erilaisten oikeudellisten toimien yhteisvaikutuksesta. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s sellaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, joilla ei perinteisesti ole katsottava olevan sitovia vaikutuksia, voivat olla merkityksellisi\u00e4 v\u00e4litt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kokonaisn\u00e4kemyst\u00e4 eri toimista.<\/p>\n<p>Uutena ilmi\u00f6n\u00e4 ilmastonmuutokseen liittyen j\u00e4rjest\u00f6t ovat saattaneet vireille useissa valtioissa oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 valtioita ja yrityksi\u00e4 vastaan. Ilmastolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluiden mukaan ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit ovat joissakin tapauksissa perustuneet kansalliseen oikeuteen ja joissakin tapauksissa valtion kansainv\u00e4lisiin velvoitteisiin sek\u00e4 perus- ja ihmisoikeuksiin (HE 239\/2022 vp, s. 13). Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan vaatimuksina oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 ovat olleet muun muassa valtion velvoittaminen nopeuttamaan toimia kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden saavuttamiseksi tai sen osoittaminen, ett\u00e4 kansalliset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tai ett\u00e4 niihin ei edes pyrit\u00e4.<\/p>\n<p>$155<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisiin ilmasto-oikeudenk\u00e4ynteihin viitattiin my\u00f6s ilmastolain muuttamisesta annetussa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 239\/2022 vp). Esiin on noussut esityksen mukaan kysymys siit\u00e4, kuinka oikeusturva ilmastopolitiikkaan liittyv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa toteutuu kansallisesti. Ilmastolain t\u00e4ydent\u00e4mist\u00e4 muutoksenhakua koskevilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 pidettiin esityksess\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 tarkoituksenmukaisena. Muutoksenhausta s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen voisi esityksen mukaan aiheuttaa sen, ett\u00e4 muutoksenhakupaineet kanavoituisivat muualle, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 kohdassa 41 viitattu \u00c5rhusin yleissopimus koskee muun ohella yleis\u00f6n osallistumisoikeutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sek\u00e4 muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ymp\u00e4rist\u00f6asioissa. Yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappale ei sovellu muutoksenhaun kohteena olevaan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Kyse ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suoraan ole 9 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetusta tilanteesta. Mainittu 3 kappale samoin kuin yleissopimuksen johdantoon kirjattu tavoite siit\u00e4, ett\u00e4 yleis\u00f6ll\u00e4 olisi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n tehokkaita oikeudellisia menettelyj\u00e4 oikeutettujen etujensa turvaamiseksi ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanemiseksi, heijastaa sit\u00e4 pyrkimyst\u00e4, joista monissa viimeaikaisissa ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 on kyse. Kansalaiset ja j\u00e4rjest\u00f6t ovat panneet oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 vireille, koska ne haluavat oikeusteitse selvitt\u00e4\u00e4, onko viranomaisen toimi tai laiminly\u00f6nti ristiriidassa kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kanssa.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 jaksossa olevan perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 oikeusvaltioissa tulee olla mekanismeja, jotka antavat mahdollisuuden saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sellaiset toimet, joiden voidaan arvioida liittyv\u00e4n ihmisten perustavan laatuisten perusoikeuksien, kuten terveellisen ja ihmisarvoisen ymp\u00e4rist\u00f6n turvaamiseen my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n<h3>Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen valituskelpoisuus<\/h3>\n<p>Muutoksenhakijoiden mukaan valtioneuvosto on eduskunnalle antamassaan ilmastovuosikertomuksessa tehnyt muun ohella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, ettei valtioneuvosto tutki kysymyst\u00e4 ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettujen lis\u00e4toimien tarpeellisuudesta ilmastosuunnitelmissa asetettujen taikka lain 2 momentissa s\u00e4\u00e4dettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaihtoehtoisesti valtioneuvosto on muutoksenhakijoiden mukaan tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, ettei ilmastolain 16 \u00a7:n 1 momentissa edellytettyihin lis\u00e4toimiin ryhdyt\u00e4. Muutoksenhakijoiden mukaan valtioneuvosto on n\u00e4in menetelless\u00e4\u00e4n tehnyt oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, johon voi hakea muutosta valittamalla.<\/p>\n<p>Katson, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on sin\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s ilmastolain 18 \u00a7:n mukaisesta ilmastovuosikertomuksen antamisesta. Valtioneuvosto ei ole siten tehnyt 17 \u00a7:n mukaista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 16 \u00a7:n mukaisista lis\u00e4toimista hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne tai j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tutkimatta jotakin valituksessa tarkoitetulla tavalla.<\/p>\n<p>Kumottuun ilmastolakiin (609\/2015) ei ole sis\u00e4ltynyt muutoksenhakus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, eik\u00e4 sellaisia sis\u00e4ltynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n 1.7.2022 voimaan tulleeseen ilmastolakiin (423\/2022). Ilmastolakiin on edell\u00e4 kohdassa 49 todetusti 1.3.2023 voimaan tulleella lailla (108\/2023) lis\u00e4tty muutoksenhakua koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Muutoksenhakumahdollisuus koskee valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilmastolain 9 \u2014 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen ilmastopolitiikan suunnitelmien hyv\u00e4ksymisest\u00e4 sek\u00e4 lain 17 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 suunnitelman muuttamisesta. Aiemmin voimassa olleessa laissa tai nyt voimaan tulleessa laissa ei kuitenkaan ole s\u00e4\u00e4detty siit\u00e4, onko mahdollista hakea muutosta sellaisessa tilanteessa, jossa lain 16 \u00a7:n mukaisista lis\u00e4toimista ei tehd\u00e4 nimenomaisesti 17 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>$156<\/p>\n<p>Edell\u00e4 kuvatun mukaisesti ilmastonmuutos on keskeinen ymp\u00e4rist\u00f6kysymys. Ilmastopolitiikka on muuttunut entist\u00e4 s\u00e4\u00e4nnellymm\u00e4ksi ja valtioilta edellytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s toimenpiteit\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Niin sanotun maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielujen romahtaminen Suomessa ja t\u00e4st\u00e4 aiheutuvat ongelmat ovat l\u00e4hitulevaisuudessa keskeinen haaste ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen on katsottava kaikkien kannalta merkitt\u00e4v\u00e4ksi kysymykseksi, joka liittyy olennaisesti my\u00f6s tulevien sukupolvien ihmisoikeuksien turvaamiseen. Katson, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 painavana perusteena sille, ett\u00e4 viranomaisen passivisuus voi olla peruste muutoksenhakumahdollisuudelle.<\/p>\n<p>Totean, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon liittyess\u00e4 keskeiseen ja vakavaan tulevaisuuden uhkaan on perustuslain 20 \u00a7:n mukaisesti pyritt\u00e4v\u00e4 takaamaan laaja osallistumisoikeus. Osallistumisoikeuteen kuuluu keskeisesti oikeus muutoksenhakuun, ja perustuslain 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeutta on tulkittava yhdess\u00e4 perustuslain 21 \u00a7:n kanssa. Muutoksenhakuoikeuden mahdollisuutta on arvioitava my\u00f6s ottaen huomioon edell\u00e4 todettu \u00c5rhusin yleissopimuksen tavoite. My\u00f6s ilmastolain keskeisen\u00e4 tavoitteena on lain 1 \u00a7:n mukaan parantaa yleis\u00f6n osallistumisoikeutta ilmastopolitiikkaa koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Mainituista l\u00e4ht\u00f6kohdista johtuen valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muutoksenhakukelpoisuutta ei voida tulkita suppeasti.<\/p>\n<p>Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muutoksenhakukelpoisuutta tukee my\u00f6s Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyv\u00e4 toissijaisuus- eli subsidiariteettiperiaate, jonka mukaan v\u00e4itetyt ihmisoikeusloukkaukset tulee k\u00e4sitell\u00e4 ensi sijassa kansallisissa tuomioistuimissa. Periaatteen merkityst\u00e4 korostettiin vuonna 2013 hyv\u00e4ksytyss\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen viidenness\u00e4toista p\u00f6yt\u00e4kirjassa (SopS 45 ja 46\/2021). P\u00f6yt\u00e4kirjalla lis\u00e4ttiin yleissopimuksen johdantoon maininta, ett\u00e4 sopimuspuolilla on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ensisijainen vastuu yleissopimuksessa ja sen p\u00f6yt\u00e4kirjoissa m\u00e4\u00e4riteltyjen oikeuksien ja vapauksien turvaamisesta ja ett\u00e4 niill\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n harkintavaltaa, jonka suhteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valvontavaltaa.<\/p>\n<p>Katson, ett\u00e4 kun laissa ei ole varsinaisia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 asian vireillepanosta tai mahdollisuudesta hakea muutosta viranomaisen passiivisuustilanteessa, on perusteltua, ett\u00e4 muutoksenhakumahdollisuus kiinnitet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti sellaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteeseen, josta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n muutoin lailla. T\u00e4ll\u00f6inkin on edellytett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4detyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty siten, ett\u00e4 se liittyy kiinte\u00e4ll\u00e4 tavalla viranomaisen passiivisuuteen. Jos laissa ei ole s\u00e4\u00e4detty t\u00e4llaisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteesta, voidaan toissijaisesti arvioida mahdollisuuksia saattaa asia tuomioistuimeen hallintoriitana sit\u00e4 koskevien edellytysten t\u00e4yttyess\u00e4 muutoin. Hallintokantelua tai virkavastuuta koskevilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 saattaa olla my\u00f6s merkityst\u00e4 oikeussuojan kannalta, mutta niit\u00e4 ei yksinomaisina keinoina voida pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaina oikeussuojan elementtein\u00e4.<\/p>\n<p>$157<\/p>\n<p>Nyt valituksenalainen valtioneuvoston ilmastovuosikertomus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kertomuksen tiivistelm\u00e4ss\u00e4 kannanoton lis\u00e4toimien tarpeellisuudesta ilmastolain 18 \u00a7:n mukaisesti. Kannanotto on lyhyt, mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n se tarkoittaa, ettei lis\u00e4toimiin ole viel\u00e4 tarvetta. Kannanoton on t\u00e4lt\u00e4 osin katsottava sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, joka vastaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, ettei 16 \u00a7:n mukaisista lis\u00e4toimista ole tarpeen tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Kun otetaan lis\u00e4ksi huomioon edell\u00e4 todettu, ilmastovuosikertomuksen kannanotto on tulkittava t\u00e4lt\u00e4 osin valituskelpoiseksi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi.<\/p>\n<h3>Valtioneuvosto<\/h3>\n<h3>Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden<\/h3>\n<h3>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6<\/h3>\n<h3>Muutoksenhakijat<\/h3>\n<h3>Oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain<\/h3>\n<h3>Suomen perustuslain<\/h3>\n<h3>Ilmastolain<\/h3>\n<p>Tiedon saantia, yleis\u00f6n osallistumisoikeutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sek\u00e4 muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ymp\u00e4rist\u00f6asioissa koskevan yleissopimuksen<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-administrative-court\/precedents\/2023\/62\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Statsr\u00e5det hade till riksdagen avgett sin klimat\u00e5rsber\u00e4ttelse enligt klimatlagen. \u00c4ndringss\u00f6kandena yrkade i h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen att statsr\u00e5dets beslut upph\u00e4vs och \u00e4rendet \u00e5terf\u00f6rs\u00e4nds till statsr\u00e5det f\u00f6r ny behandling. Enligt besv\u00e4ren ingick i klimat\u00e5rsber\u00e4ttelsen ingen i lagen f\u00f6reskriven bed\u00f6mning av behovet av s\u00e5dana ytterligare \u00e5tg\u00e4rder som kr\u00e4vs f\u00f6r att n\u00e5 m\u00e5len, trots att de uppgifter som erh\u00e5llits f\u00f6re&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[24566],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[31489,29747,28912,29754,30504],"kji_language":[7746],"class_list":["post-648414","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-24566","kji_subject-divers","kji_keyword-avgett","kji_keyword-klimatarsberattelse","kji_keyword-miljoskydd","kji_keyword-riksdagen","kji_keyword-statsradet","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.4 (Yoast SEO v27.4) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KHO:2023:62 - Milj\u00f6skydd - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2023:62 - Milj\u00f6skydd\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Statsr\u00e5det hade till riksdagen avgett sin klimat\u00e5rsber\u00e4ttelse enligt klimatlagen. \u00c4ndringss\u00f6kandena yrkade i h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen att statsr\u00e5dets beslut upph\u00e4vs och \u00e4rendet \u00e5terf\u00f6rs\u00e4nds till statsr\u00e5det f\u00f6r ny behandling. Enligt besv\u00e4ren ingick i klimat\u00e5rsber\u00e4ttelsen ingen i lagen f\u00f6reskriven bed\u00f6mning av behovet av s\u00e5dana ytterligare \u00e5tg\u00e4rder som kr\u00e4vs f\u00f6r att n\u00e5 m\u00e5len, trots att de uppgifter som erh\u00e5llits f\u00f6re...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"30 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202362-miljoskydd\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202362-miljoskydd\\\/\",\"name\":\"KHO:2023:62 - Milj\u00f6skydd - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-22T11:51:07+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202362-miljoskydd\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202362-miljoskydd\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202362-miljoskydd\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2023:62 &#8211; Milj\u00f6skydd\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2023:62 - Milj\u00f6skydd - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2023:62 - Milj\u00f6skydd","og_description":"Statsr\u00e5det hade till riksdagen avgett sin klimat\u00e5rsber\u00e4ttelse enligt klimatlagen. \u00c4ndringss\u00f6kandena yrkade i h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen att statsr\u00e5dets beslut upph\u00e4vs och \u00e4rendet \u00e5terf\u00f6rs\u00e4nds till statsr\u00e5det f\u00f6r ny behandling. Enligt besv\u00e4ren ingick i klimat\u00e5rsber\u00e4ttelsen ingen i lagen f\u00f6reskriven bed\u00f6mning av behovet av s\u00e5dana ytterligare \u00e5tg\u00e4rder som kr\u00e4vs f\u00f6r att n\u00e5 m\u00e5len, trots att de uppgifter som erh\u00e5llits f\u00f6re...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"30 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/","name":"KHO:2023:62 - Milj\u00f6skydd - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-22T11:51:07+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202362-miljoskydd\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2023:62 &#8211; Milj\u00f6skydd"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/648414","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=648414"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=648414"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=648414"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=648414"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=648414"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=648414"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=648414"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=648414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}