{"id":670693,"date":"2026-04-24T08:09:17","date_gmt":"2026-04-24T06:09:17","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/"},"modified":"2026-04-24T08:09:17","modified_gmt":"2026-04-24T06:09:17","slug":"kko202226-olovlig-fangst","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/","title":{"rendered":"KKO:2022:26 — Olovlig f\u00e5ngst"},"content":{"rendered":"
\n
\n

\u00c5klagaren yrkade att de lokala samerna A, B, C och D skulle straffas f\u00f6r olovlig f\u00e5ngst f\u00f6r att de p\u00e5 statens vattenomr\u00e5de i Vetsijoki hade fiskat med konstgjort bete och sp\u00f6 utan tillst\u00e5nd av Forststyrelsen.<\/p>\n

Av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av avg\u00f6randet ans\u00e5g H\u00f6gsta domstolen att det s\u00e4rskilda tillst\u00e5ndet enligt 10 \u00a7 2 mom. (379\/2015) lagen om fiske att fiska i vattendrag d\u00e4r lax och \u00f6ring stiger j\u00e4mte tillh\u00f6rande tillst\u00e5ndspraxis f\u00f6rorsakade s\u00e5 betydande begr\u00e4nsningar f\u00f6r de lokala samerna att en till\u00e4mpning av lagbest\u00e4mmelsen uppenbart skulle st\u00e5 i strid med deras r\u00e4ttigheter som tryggas i 17 \u00a7 3 mom. grundlagen. H\u00f6gsta domstolen l\u00e4t med st\u00f6d av 106 \u00a7 grundlagen bli att till\u00e4mpa best\u00e4mmelsen i lagen om fiske och \u00e5talet f\u00f6r olovlig f\u00e5ngst f\u00f6rkastades.<\/p>\n

GL 17 \u00a7 3 mom<\/h3>\n

GL 106 \u00a7<\/h3>\n

SL 28 kap 10 \u00a7<\/h3>\n

FiskeL 10 \u00a7 2 mom (379\/2015)<\/h3>\n

Syytt\u00e4j\u00e4 vaati paikallisille saamelaisille A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle rangaistusta luvattomasta pyynnist\u00e4 heid\u00e4n kalastettuaan vieheell\u00e4 ja vavalla valtion vesialueella Vetsijoessa ilman Mets\u00e4hallituksen lupaa.<\/p>\n

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevill\u00e4 perusteilla kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin (379\/2015) mukaisen lohen ja taimenen nousualueen erillisen kalastusluvan siihen liitettyine lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ineen aiheuttavan niin merkitt\u00e4vi\u00e4 rajoituksia paikallisille saamelaisille, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen olisi ilmeisess\u00e4 ristiriidassa heille perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentissa turvattujen oikeuksien kanssa. Kalastuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6s j\u00e4tettiin perustuslain 106 \u00a7:n nojalla soveltamatta, ja syyte luvattomasta pyynnist\u00e4 hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n

PL 17 \u00a7 3 mom<\/h3>\n

PL 106 \u00a7<\/h3>\n

RL 28 luku 10 \u00a7<\/h3>\n

KalastusL 10 \u00a7 2 mom (379\/2015)<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

Syytt\u00e4j\u00e4lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n

Syytt\u00e4j\u00e4 vaati ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6svalituksessaan, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio kumotaan ja A, B ja C tuomitaan rangaistukseen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiossa selostetun syytteen mukaisesta luvattomasta pyynnist\u00e4 ja D nuorena henkil\u00f6n\u00e4 tehdyst\u00e4 luvattomasta pyynnist\u00e4.<\/p>\n

A, B, C ja D vaativat yhteisess\u00e4 vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Asianosaisille varattiin tilaisuus lausua tapahtuma-ajankohdan j\u00e4lkeen voimaan tulleesta kalastuslain 10 \u00a7:n muutoksesta ja siihen liittyen rikoslain ajallista soveltuvuutta koskevasta kysymyksest\u00e4. Asianosaiset toimittivat Korkeimmalle oikeudelle lausumat.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jarmo Littunen, Mika Ilveskero, Asko V\u00e4limaa, Jussi Tapani ja Timo Ojala. Esittelij\u00e4 Hanna Vieruaho.<\/p>\n

Syyte ja vastaus Lapin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n

Syytt\u00e4j\u00e4 vaati A:lle, B:lle ja C:lle rangaistusta luvattomasta pyynnist\u00e4 ja D:lle nuorena henkil\u00f6n\u00e4 tehdyst\u00e4 luvattomasta pyynnist\u00e4. Syytteiden mukaan vastaajat olivat 29.7.2017 luvattomasti kalastaneet vieheell\u00e4 ja vavalla Vetsijoessa Mets\u00e4hallituksen hallinnassa olevalla valtion vesialueella joen l\u00e4nsipuolella Bajitrochin ja Vuolitluovosv\u00e1rjohsuolun v\u00e4lisell\u00e4 alueella ilman Mets\u00e4hallituksen lupaa.<\/p>\n

A, B, C ja D tunnustivat menetelleens\u00e4 syytteess\u00e4 kuvatulla tavalla, mutta he kiistiv\u00e4t syyllistyneens\u00e4 luvattomaan pyyntiin. Vastaajat totesivat kiist\u00e4misens\u00e4 perusteina, ett\u00e4 he olivat kaikki paikallisia saamelaisia, joiden suvussa oli harjoitettu syytteess\u00e4 kuvattua ja muutakin kalastusta vuosisatojen ajan. Kalastaminen syytteess\u00e4 tarkoitetulla alueella oli oleellinen osa saamelaiskulttuuria. Vastaajat eiv\u00e4t olleet ylitt\u00e4neet rikoslain 28 luvun 10 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua lakiin perustuvaa kalastusoikeuttaan, kun otetaan huomioon heille perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentissa turvattu oikeus alkuper\u00e4iskansana harjoittaa kulttuuriaan. Toissijaisesti vastaajat katsoivat, ett\u00e4 kalastuslupaa koskeva kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin soveltaminen oli perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa saamelaisten kulttuurisen perusoikeuden sek\u00e4 perustuslain 15 \u00a7:n mukaisen omaisuuden suojan kanssa.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 6.3.2019 nro 19\/109281<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si vastaajia kohtaan nostetun syytteen luvattomasta pyynnist\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan kalastaminen syytteess\u00e4 yksil\u00f6idyll\u00e4 tavalla vastaajien kotijoessa Vetsijoessa oli olennainen osa perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentin turvaamasta oikeudesta alkuper\u00e4iskansana yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa kulttuuriaan. Vastaajien ei ollut n\u00e4ytetty ylitt\u00e4neen perustuslakiin perustuvaa kalastusoikeuttaan, koska kalastus syytteess\u00e4 yksil\u00f6idyll\u00e4 tavalla ainakin kotijoessa oli sellaista, johon heill\u00e4 saamelaisina oli perustuslaissa turvattu oikeus.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 kalastaminen syytteess\u00e4 yksil\u00f6idyll\u00e4 tavalla kuului perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentin tarkoittaman perusoikeussuojan ytimeen, jota ei saanut tehd\u00e4 rajoituksella tyhj\u00e4ksi. Kun syytteess\u00e4 tarkoitettu kalastaminen kotijoessa oli kielletty kokonaan ja kun maksulliset kalastusluvat oli myyty loppuun hyvin lyhyess\u00e4 ajassa, rajoituksella oli puututtu perusoikeuden ydinalueeseen. Vetsijoen lohikantojen tilaa koskevan n\u00e4yt\u00f6n perusteella oli tullut selvitetyksi, ettei perusoikeuden rajoittamiselle ole ollut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4. Rajoittamisen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole katsottava olleen oikeasuhtaista. Vastaajille saamelaisina kuuluvaa oikeutta ei siten ole voitu rikosoikeudellisen vastuun synnytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla rajoittaa kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Esko Hohti.<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

1. A, B, C ja D ovat paikallisia saamelaisia, jotka ovat kalastaneet 29.7.2017 vieheell\u00e4 ja vavalla Vetsijoessa Mets\u00e4hallituksen hallinnassa olevalla valtion vesialueella Bajitrohcin ja Vuolitluovosv\u00e1rjohsuolun v\u00e4lisell\u00e4 alueella ilman Mets\u00e4hallituksen lupaa.<\/p>\n

2. Syytt\u00e4j\u00e4 on k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa vaatinut A:lle, B:lle ja C:lle rangaistusta luvattomasta pyynnist\u00e4 sek\u00e4 D:lle nuorena henkil\u00f6n\u00e4 tehdyst\u00e4 luvattomasta pyynnist\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 he olivat kalastaneet luvattomasti. Vastaajat ovat tunnustaneet menetelleens\u00e4 syytteess\u00e4 kuvatulla tavalla, mutta kukin osaltaan kiist\u00e4nyt syyllistyneens\u00e4 luvattomaan pyyntiin.<\/p>\n

4. Korkeimmassa oikeudessa on syytt\u00e4j\u00e4n ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6svalituksen johdosta ratkaistavana kysymys siit\u00e4, ovatko A, B, C ja D syyllistyneet luvattomaan pyyntiin, kun otetaan huomioon heille paikallisina saamelaisina perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet.<\/p>\n

Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/h3>\n

5. Rikoslain 28 luvun 10 \u00a7:n mukaan luvattomasta pyynnist\u00e4 tuomitaan sakkoon muun muassa se, joka luvattomasti kalastaa tai muuten pyyt\u00e4\u00e4 toisen kalavedess\u00e4 taikka ylitt\u00e4\u00e4 lakiin, lupaan, sopimukseen tai p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen perustuvan kalastusoikeutensa. Rangaistuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 ei tarkemmin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kalastuksen luvattomuutta, joten s\u00e4\u00e4nn\u00f6s saa t\u00e4lt\u00e4 osin t\u00e4sm\u00e4llisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 kalastuslaissa s\u00e4\u00e4detyst\u00e4 kalastuksen luvanvaraisuudesta. T\u00e4ss\u00e4 asiassa kalastuksen luvanvaraisuutta arvioidaan Yl\u00e4-Lapin kalastuslupaa koskevan kalastuslain 10 \u00a7:n perusteella.<\/p>\n

6. Tekoaikaan voimassa olleen kalastuslain 10 \u00a7:n (379\/2015) mukaan henkil\u00f6ll\u00e4, jonka kotikuntalain 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu kotikunta on Enonteki\u00f6, Inari tai Utsjoki, oli oikeus saada Mets\u00e4hallitukselta korvauksetta lupa kalastukseen edell\u00e4 mainituissa kunnissa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla vesialueilla. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan lupa ei kuitenkaan koskenut muun muassa Tenojoen vesist\u00f6n lohen ja taimenen nousualueita, joita koskevat erilliset luvat valtion vesialueille my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Mets\u00e4hallitus.<\/p>\n

7. Kalastuslain 10 \u00a7:\u00e4\u00e4 muutettiin 1.5.2019 voimaan tulleella lailla (427\/2019). Muutetun 2 momentin mukaan momentissa mainituilla lohen nousualueilla, joita 1 momentissa tarkoitettu lupa ei koske, on 1 momentissa tarkoitetulla henkil\u00f6ll\u00e4 oikeus lunastaa Mets\u00e4hallitukselta henkil\u00f6kohtainen kausilupa. Lupa oikeuttaa Mets\u00e4hallituksen asettamien lupaehtojen mukaisesti viehekalastukseen henkil\u00f6n kotikunnassa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla lohen sek\u00e4 taimenen nousualueilla. Mets\u00e4hallitus vahvistaa kausiluvassa lupaehdot, joita ovat kalastajakohtaiset saaliskiinti\u00f6t ja saaliin raportointivelvollisuus. Lis\u00e4ksi Mets\u00e4hallitus voi asettaa yleisi\u00e4 ja lupa-aluekohtaisia kalastusrajoituksia. Luvasta perit\u00e4\u00e4n maksu, jonka suuruudesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n valtion maksuperustelaissa ja sen nojalla. Alle 18-vuotiaille kausilupa on maksuton. Tarkoituksena on, ett\u00e4 t\u00e4ysi-ik\u00e4isten kausilupa olisi omakustannushintainen (HE 309\/2018 vp).<\/p>\n

Rikoslain ajallinen soveltuvuus ja lievemm\u00e4n lain periaate<\/h3>\n

8. T\u00e4ss\u00e4 asiassa on arvioitava ensin rikoslain ajallista soveltuvuutta, koska kalastuslain 10 \u00a7:\u00e4\u00e4 on muutettu tekohetken j\u00e4lkeen. Rikoslain 3 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan rikokseen sovelletaan sit\u00e4 lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n niin sanotusta lievemm\u00e4n lain periaatteesta. Sen mukaan silloin, kun tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta teht\u00e4ess\u00e4, sovelletaan pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentista poiketen uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievemp\u00e4\u00e4n lopputulokseen.<\/p>\n

9. Pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n poikkeuksesta lievemm\u00e4n lain periaatteeseen. Poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s koskee tilannetta, joissa lakiin sis\u00e4ltyv\u00e4 rikoss\u00e4\u00e4nn\u00f6s saa t\u00e4sm\u00e4llisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 muualta laista tai sen nojalla annetuista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 tai m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in teon rangaistavuus arvioidaan tekohetkell\u00e4 voimassa olleiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tai m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten perusteella, jollei laissa ole toisin s\u00e4\u00e4detty tai jollei uusi s\u00e4\u00e4ntely osoita suhtautumisen teon rangaistavuuteen muuttuneen.<\/p>\n

10. Rikoslain 3 luvun 2 \u00a7:n 4 momentti on saanut edell\u00e4 kuvatun sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 eduskunnan lakivaliokunnan tekem\u00e4n, hallituksen esityksess\u00e4 (HE 44\/2002 vp) ehdotetusta s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 poikenneen ehdotuksen perusteella. Lakivaliokunnan mietinn\u00f6n perusteluissa on todettu, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormien muuttaminen ei yleens\u00e4 osoita muuttunutta k\u00e4sityst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormien rikkomisen rangaistavuudesta. Esimerkiksi liikennes\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tai verolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n noudattaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 riippumatta. Joissakin tapauksissa k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muuttaminen voi kuitenkin osoittaa muuttunutta suhtautumista k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nn\u00f6n rikkomiseen, jolloin teon rangaistavuutta ei ole perusteltua arvioida tekohetkell\u00e4 voimassa olleiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen perusteella. Siksi lakivaliokunta ehdotti 4 momenttiin lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi t\u00e4llaista tilannetta koskevan poikkeuksen (LaVM 28\/2002 vp s. 8).<\/p>\n

11. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2019:40 viitannut lakivaliokunnan ehdotuksen edell\u00e4 kuvattuihin perusteluihin. Korkein oikeus on todennut johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuomioistuimen on tapauskohtaisesti arvioitava, voidaanko k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormin muuttamisen katsoa samalla poikkeuksellisesti osoittavan my\u00f6s muuttunutta suhtautumista siihen, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormin rikkomisen olla rangaistavaa (kohta 23).<\/p>\n

12. Kalastuslain 10 \u00a7:n muutosta koskevien perustelujen (HE 308\/2018 vp s. 5) mukaan muutoksen tarkoituksena oli parantaa paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksia valtiolle kuuluvilla vesialueilla kalakantojen sallimissa rajoissa. Perusteluissa todetaan, ett\u00e4 kalastuslain uudistuksen yhteydess\u00e4 valtiolle kuuluville Yl\u00e4-Lapin vesialueille tehdyt perustuslain 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeutta koskevat kalastusrajoitukset olivat osoittautuneet osittain tarpeettoman voimakkaiksi suhteessa vaelluskalakantojen suojelun edellytt\u00e4miin s\u00e4\u00e4ntelytoimenpiteisiin. Paikallisten kalastusmahdollisuuksia parantavan kalastuslain muutoksen katsottiin vahvistavan n\u00e4iden kuntien alueella asuvien saamelaisten perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentissa turvattua oikeutta harjoittaa kulttuuriaan (HE 308\/2018 vp s. 10-12).<\/p>\n

13. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 rikoslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6s luvattoman kalastuksen rangaistavuudesta saa t\u00e4sm\u00e4llisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 kalastuslaista. Sen takia nyt on kysymys lievemm\u00e4n lain periaatteeseen liittyv\u00e4n poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisesta. Asiassa on n\u00e4in ollen ratkaistavana se, osoittaako edell\u00e4 selostettu kalastuslain 10 \u00a7:n muutos muuttunutta suhtautumista kysymyksess\u00e4 olevan teon rangaistavuuteen. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 kalastuslakiin tehdyt muutokset ovat vahvistaneet paikallisten asukkaiden kalastusoikeuksia. Suhtautuminen luvattoman kalastamisen rangaistavuuteen ei ole kuitenkaan uudistuksella muuttunut. Kalastuslaissa lueteltujen kuntien asukkaat tarvitsevat edelleen kalastusluvan kalastaessaan kyseisill\u00e4 valtion omistamilla vesialueilla, ja luvaton kalastaminen on edelleen rangaistava teko. N\u00e4in ollen Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 asiassa on sovellettava tekohetkell\u00e4 voimassa ollutta kalastuslain 10 \u00a7:\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kalastamisen luvanvaraisuus Yl\u00e4-Lapin alueella<\/h3>\n

14. Kalastuslain 10 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettu maksuton kalastuslupa ei tekoaikaan koskenut valtion vesialueita muun muassa Tenojoen vesist\u00f6n lohen ja taimenen nousualueilla, joihin nyt kysymyksess\u00e4 oleva kalastuspaikka Vetsijoessa kuuluu kokonaisuudessaan.<\/p>\n

15. Mets\u00e4hallitus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 erilliset luvat valtion vesialueilla kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetuille Tenojoen vesist\u00f6n lohen ja taimenen nousualueille. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 ei ole tarkemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty luvan my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4, lupakiinti\u00f6ist\u00e4 tai luvan hinnoittelusta. Mets\u00e4hallitus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 20.4.2017 vahvistanut muun ohella lohen ja taimenen nousualueiden erillisi\u00e4 lupia koskevat kiinti\u00f6t Utsjoen kunnassa Mets\u00e4hallituksen hallinnassa olevilla valtion vesialueilla. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 kalastuslupia ei ole erikseen kohdennettu Tenojoen vesist\u00f6ss\u00e4 kalastaville paikallisille saamelaisille.<\/p>\n

16. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin perusteella kalastaminen nyt kysymyksess\u00e4 olevalla lohen ja taimenen nousualueella on edellytt\u00e4nyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoittamaa lupaa my\u00f6s paikallisilta saamelaisilta.<\/p>\n

Arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n

17. Vastaajat ovat vastauksessaan katsoneet, ett\u00e4 heille kuului paikallisina saamelaisina oikeus ilman erillist\u00e4 lupaa kalastaa syytteess\u00e4 kuvatulla tavalla tai ett\u00e4 kalastuslain lupas\u00e4\u00e4nn\u00f6kset olivat joka tapauksessa ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain kanssa.<\/p>\n

18. Korkein oikeus on ratkaisuissaan (KKO 2021:42, kohta 8 ja siin\u00e4 viitatut ratkaisut) todennut, ett\u00e4 perustuslain 22 \u00a7:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 22 \u00a7 velvoittaa tuomioistuimen valitsemaan mahdollisista lain tulkintavaihtoehdoista ihmis- ja perusoikeudet parhaiten turvaavan vaihtoehdon. Tuomioistuimen on pyritt\u00e4v\u00e4 ihmisoikeusmy\u00f6nteiseen ja perustuslainmukaiseen tulkintaan k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4iseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen perustuvaa harkintavaltaa ja noudattaessaan ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. Toisaalta tulkinnassa on kielletty\u00e4 ainakin lain sanamuodon vastainen tulkinta, joka muuttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n ilmaisemasta tarkoituksesta poikkeavaksi. Lain tulkinnan vakiintuneita rajoja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule ylitt\u00e4\u00e4 tai laajentaa vain, jotta perustuslain 106 \u00a7:n soveltamiselta voitaisiin v\u00e4ltty\u00e4.<\/p>\n

19. Perustuslain 106 \u00a7:n mukaan jos tuomioistuimen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa lain soveltaminen olisi ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle. Lain perusteluissa (HE 1\/1998 vp s. 54 ja 162-164) on korostettu sit\u00e4, ett\u00e4 etusijas\u00e4\u00e4nn\u00f6s koskee vain yksitt\u00e4isen oikeusjutun ratkaisemista, eik\u00e4 tuomioistuimen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ole tutkia tai valvoa yleisesti lakien perustuslainmukaisuutta (PeVM 10\/1998 vp s. 30-31).<\/p>\n

$100<\/p>\n

Saamelaiskulttuurin suoja<\/h3>\n

21. Alkuper\u00e4iskansan kulttuurin suojasta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentissa, jonka mukaan saamelaisilla alkuper\u00e4iskansana on oikeus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa kielt\u00e4\u00e4n ja kulttuuriaan.<\/p>\n

$101<\/p>\n

23. Edell\u00e4 kuvattua kulttuurista perusoikeutta on luonnehdittu my\u00f6s omaisuudensuojan piiriin kuuluvaksi oikeudeksi. Perustuslakivaliokunta on katsonut lausuntok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n jo 1970-luvulta l\u00e4htien, ett\u00e4 maaomaisuutta vailla olevien, luontaiselinkeinoista huomattavan osan toimeentulostaan saavien, l\u00e4hinn\u00e4 saamelaisv\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvien kuntalaisten perinteinen, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nautintaperusteisiin oikeuksiin rinnastettava oikeus kalastaa on omaisuudensuojan piiriin kuuluva varallisuusarvoinen etu (PeVL 7\/1978 vp, PeVL 5\/1981 vp ja PeVL 30\/1993 vp).<\/p>\n

24. Perustuslakivaliokunta on edelleen todennut lausunnossaan (PeVL 5\/2017 vp), ett\u00e4 kalastaminen Tenojoella olisi tullut turvata ehdotettua laajemmin saamelaisille asuinpaikasta riippumatta ja kohdistaa kalastusrajoitukset voimakkaammin sellaiseen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentin ja YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen (KP-sopimus) 27 artiklan mukaista suojaa.<\/p>\n

25. KP-sopimuksen 27 artiklan mukaan niiss\u00e4 valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, t\u00e4llaisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvilta henkil\u00f6ilt\u00e4 ei saa kielt\u00e4\u00e4 oikeutta yhdess\u00e4 muiden ryhm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4senten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan. Kulttuurin k\u00e4site ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n KP-sopimuksessa laajasti. Kyseisen sopimusartiklan tarkoittamaan kulttuurin piiriin kuuluvat erityisesti alkuper\u00e4iskansojen perinteisen taloudellisen toiminnan muodot, kuten poronhoito (YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisema tapaus Kitok v. Ruotsi 27.7.1988). My\u00f6s perustuslakivaliokunta on todennut kalastukseen liittyvien oikeuksien olevan osa saamelaisten KP-sopimuksen mukaista v\u00e4hemmist\u00f6kulttuuria (PeVL 27\/1997 vp s. 3).<\/p>\n

Saamelaisten kalastusoikeutta koskeva perustuslakivaliokunnan lausuntok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n

26. Ennen voimassa olevaa kalastuslakia paikallisten asukkaiden kalastusoikeudesta Yl\u00e4-Lapissa s\u00e4\u00e4dettiin kalastuslain (286\/1982) 12 \u00a7:ss\u00e4 (1212\/1997). S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan Enonteki\u00f6n, Inarin tai Utsjoen kunnassa vakinaisesti asuvilla, jotka harjoittavat ammattikalastusta, kotitarvekalastusta tai luontaiselinkeinoja, oli oikeus saada korvauksetta lupa kalastuksen harjoittamiseen mainituissa kunnissa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla vesialueilla. Maksuton kalastusoikeus koski kaikkia valtion vesialueita, eik\u00e4 maksuttomuuden piirist\u00e4 ollut rajattu pois lohen tai taimenen nousualueita.<\/p>\n

$102<\/p>\n

28. Silloisen kalastuslain 12 \u00a7:n muuttamista koskevien perustelujen (HE 143\/1997 vp s. 2) mukaan Enonteki\u00f6n, Inarin ja Utsjoen paikallisen v\u00e4est\u00f6n vanhaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuva mahdollisuus kalastaa valtion vesill\u00e4 oli tarkoitus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 vuoksi lakiehdotukseen oli otettu s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset paikallisten asukkaiden maksuttomasta kalastusoikeudesta valtion vesialueella.<\/p>\n

29. Perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 27\/1997 vp s. 2) muutosehdotuksen (HE 143\/1997 vp) valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellinen merkitys perustui siihen, ett\u00e4 perustuslakivaliokunta oli eri yhteyksiss\u00e4 (PeVL 7\/1978 vp, 5\/1981 vp ja 30\/1993 vp) katsonut maata omistamattomilla paikkakuntalaisilla kyseisiss\u00e4 kolmessa kunnassa olevan sellaisia oikeuksia kalastukseen, jotka nauttivat perustuslaissa turvattua omaisuudensuojaa. Perustuslakivaliokunta totesi, ett\u00e4 esityksen ei voitu katsoa olevan ristiriidassa hallitusmuodon 14 \u00a7:n 3 momenttiin n\u00e4hden, eik\u00e4 sen voitu katsoa est\u00e4v\u00e4n kalastusta siten, ett\u00e4 esitys olisi KP-sopimuksen 27 artiklan vastainen. Lis\u00e4ksi perustuslakivaliokunta katsoi esityksen turvaavan saamelaisten oikeuksia my\u00f6s siihen sis\u00e4ltyvien kalastuksen harjoittamistapoja koskevien lis\u00e4edellytysten johdosta (PeVL 27\/1997 vp s. 3-4).<\/p>\n

30. Perustuslakivaliokunta on k\u00e4sitellyt voimassa olevaan kalastuslakiin liittyvi\u00e4 valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellisia ja perusoikeuskysymyksi\u00e4 lausunnossaan PeVL 58\/2014 vp. Kyseinen lausunto koskee hallituksen esityst\u00e4 (HE 192\/2014 vp), ja lausunnossa on viitattu kalastuslain 10 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun Yl\u00e4-Lapin kalastusluvan osalta lausuntoon PeVL 27\/1997 vp. Perustuslakivaliokunta on todennut voivansa p\u00e4\u00e4osin yhty\u00e4 hallituksen esityksess\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyksest\u00e4 esitettyihin n\u00e4kemyksiin. Hallituksen esityksess\u00e4 (HE 192\/2014 vp s. 104-105) ei k\u00e4sitell\u00e4 kalastuslain 10 \u00a7:\u00e4\u00e4 suhteessa saamelaisten asemaan, mutta todetaan yhdenvertaisuuden arvioinnin yhteydess\u00e4 (s. 107) Yl\u00e4-Lapin alueella olevan edelleen tarpeen s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kalastuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 alueen asukkaiden oikeudesta maksuttomaan kalastukseen.<\/p>\n

31. Syytteess\u00e4 tarkoitetun ajankohdan j\u00e4lkeen kalastuslain 10 \u00a7:\u00e4\u00e4 on edell\u00e4 todetuin tavoin muutettu siten, ett\u00e4 lohen nousualueilla lupa muuttui kausikohtaiseksi ja omakustannushintaan perustuvaksi. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 66\/2018 vp katsonut esitetyn s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen parantavan saamelaisten perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentin mukaisten oikeuksien toteutumista, ja kalastuslain tuolloin tehty, nyt voimassa oleva muutos on ollut s\u00e4\u00e4dett\u00e4viss\u00e4 tavallisen lain s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeus<\/h3>\n

32. Perustuslain 20 \u00a7:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 kuuluu kaikille. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyritt\u00e4v\u00e4 turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

33. Perusoikeusuudistuksen perusteluissa (HE 309\/1993 vp s. 66) on todettu ymp\u00e4rist\u00f6vastuus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen olevan l\u00e4hinn\u00e4 julistuksenomainen ja toteutuvan muun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tuella ja v\u00e4lityksin. Se ei voisi sellaisenaan toimia esimerkiksi yksil\u00f6n rikosoikeudellisen vastuun perustana. Perustuslakivaliokunta (PeVM 25\/1994 vp s. 10) totesi mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoittaman kaikille kuuluvan vastuun taustalla olevan ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 siihen liittyy erityisen vahvasti luonnon itseisarvon ja tulevien sukupolvien oikeuksien ulottuvuus.<\/p>\n

34. Perustuslakivaliokunnan lausuntok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan perustuslain 20 \u00a7:ll\u00e4 ei perusteta yksil\u00f6itt\u00e4in kohdennettavissa olevia velvoitteita. Esimerkiksi omaisuudensuojan ja ymp\u00e4rist\u00f6vastuun suhteesta perustuslakivaliokunta on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 todennut, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei muodosta erillist\u00e4 perustetta kohdistaa omistajiin erityisesti ulottuvia siet\u00e4misvelvoitteita. Toisaalta saman perusoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6n osina omaisuudensuojas\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6vastuus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 voi olla vaikutusta toistensa tulkintoihin tilanteessa, jossa pyrit\u00e4\u00e4n ihmisten ja luonnon v\u00e4list\u00e4 tasapainoa edist\u00e4viin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ratkaisuihin (PeVL 21\/1996 vp s. 2, PeVL 20\/2010 vp s. 2 ja PeVL 44\/2010 vp s. 4.)<\/p>\n

Kalastusrajoitusten perusteet<\/h3>\n

35. Kalastuslain perustelujen (HE 192\/2014 vp s. 22 ja 104) mukaan kalastamisen rajoitukset, mukaan lukien kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentti, liittyv\u00e4t olennaisesti perustuslain 20 \u00a7:n tarkoittaman ymp\u00e4rist\u00f6vastuus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen toteuttamiseen. Kalastuksen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen kohdistui kalastuslain perustelujen mukaan paineita ekologisen kest\u00e4vyyden osalta, koska osa Suomen kalakannoista oli heikentyneess\u00e4 tilassa. Lailla pyrittiin turvaamaan kalakantojen elinvoimaisuus ja luonnon monimuotoisuus. Lis\u00e4ksi sen avulla tehostettiin uhanalaisten tai heikentyneiden kalakantojen suojelua. Kalastuksen alueellisilla, ajallisilla ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisill\u00e4 rajoituksilla katsottiin voitavan elvytt\u00e4\u00e4 heikentyneit\u00e4 kalakantoja ja luoda samalla edellytykset tuottavalle kalastukselle muiden lajien osalta. Perustelujen mukaan huolta oli ilmennyt erityisesti vaelluskalakantojen ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n

36. Kalastuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyst\u00e4 koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 192\/2014 vp s. 104-105) on katsottu, ett\u00e4 rajoituksille on olemassa perustuslain 20 \u00a7:\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 ja painavia perusteita. Rajoituksilla ei estet\u00e4 saamelaisten perinteisen kulttuurimuodon harjoittamista, vaan osaltaan turvataan sen edellytyksen\u00e4 olevien elinvoimaisten kalakantojen olemassaoloa.<\/p>\n

37. Kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin mukaan lohen ja taimenen nousualueiden erilliset kalastusluvat my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Mets\u00e4hallitus. Mets\u00e4hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 20.4.2017 ilmenee, ett\u00e4 kalastuslupia ei ollut tekoaikaan kiinti\u00f6ity paikallisille asukkaille. Paikalliset saamelaiset oli siten asetettu luvan hankkimisen suhteen samaan asemaan kaikkien muiden kalastajien, kuten kalastusmatkailijoiden, kanssa. Lupien rajallisuus ja lupiin kohdistuva suuri kysynt\u00e4 olivat johtaneet siihen, ett\u00e4 luvat oli myyty loppuun hyvin pian niiden myynnin aloittamisen j\u00e4lkeen. Lupamaksu oli m\u00e4\u00e4r\u00e4ytynyt liiketaloudellisin perustein ja ollut 30 euroa vuorokaudelta.<\/p>\n

38. Kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin mukaan lohen ja taimenen nousualueilla kalastaminen on vaatinut 1 momentissa s\u00e4\u00e4dettyyn maksuttomaan lupaan n\u00e4hden erillist\u00e4 lupaa. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on sanamuodoltaan selv\u00e4. Sanamuoto ei mahdollista sellaista perusoikeusmy\u00f6nteist\u00e4 tulkintaa, ett\u00e4 paikallisilla saamelaisilla olisi oikeus kalastamiseen lohen tai taimenen nousualueilla ilman erillist\u00e4 Mets\u00e4hallituksen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4 kalastuslupaa.<\/p>\n

39. Kalastuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyst\u00e4 koskevissa perusteluissa (HE 192\/2014 vp s. 107) ei k\u00e4sitell\u00e4 10 \u00a7:n 2 momenttiin perustuvien lupien my\u00f6nt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten momentin lupavaatimus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikuttaisi saamelaisten kalastusoikeuden harjoittamiseen. N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 ei suoraan arvioida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 58\/2014 vp.<\/p>\n

40. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 58\/2014 vp viitannut aikaisempaan lausuntok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6ns\u00e4, joka on edell\u00e4 kuvatulla tavalla koskenut paikallisten asukkaiden kalastusoikeuden maksuttomuutta. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 perustuslakivaliokunta ei ole aikaisempaan lausuntok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6ns\u00e4 viittaamalla ottanut lausunnossaan kantaa Yl\u00e4-Lapin kalastuslupaa koskevaan 10 \u00a7:n 2 momentin muutokseen ja sen tarkempaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Perustuslakivaliokunta ei ole siten esitt\u00e4nyt sellaista kannanottoa, joka suoraan vaikuttaisi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa tapauksessa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyjen soveltamisperusteiden arviointiin.<\/p>\n

41. Arvioitaessa perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentin ja kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin v\u00e4list\u00e4 v\u00e4itetty\u00e4 ristiriitaa ja sen mahdollista ilmeisyytt\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on pidett\u00e4v\u00e4 paikallisten saamelaisten pitk\u00e4\u00e4n jatkunutta nautintaperusteiseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin rinnastettavaa maksutonta kalastusoikeutta valtion vesialueilla. Arvioinnissa on annettava merkityst\u00e4 niille kohdassa 37 selostetuille tosiasiallisille vaikutuksille, joihin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukainen erillinen lupavaatimus luvan hinnan ja luvan myyntitavan vuoksi on johtanut.<\/p>\n

42. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 paikallisille saamelaisille kuuluva ja perustuslain suojaama kalastusoikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton, vaan my\u00f6s saamelaisten kalastusoikeutta voidaan rajoittaa perustuslain 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuteen nojautuen vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Korkein oikeus toteaa edelleen, ett\u00e4 kalastusrajoitusten oikeasuhtaisuudenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti mahdollista edellytt\u00e4\u00e4 paikallisilta asukkailta henkil\u00f6kohtaista lupaa. Lupaj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on luotettavien saalis- ja kalastustietojen kokoamiseen ja lohikantojen tilan seuraamiseen pohjautuvat perusteet, jotka kytkeytyv\u00e4t perustuslain 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuteen.<\/p>\n

43. Kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin (379\/2015) perusteella Mets\u00e4hallitus oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt luvan ehdoksi vuorokausikohtaisen 30 euron, liiketaloudellisin perustein m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneen maksun. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 jo t\u00e4m\u00e4 omakustannushintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti korkeampi maksu on osaltaan rajoittanut saamelaisv\u00e4est\u00f6n kulttuurimuotoon olennaisesti kuuluvaa kalastuselinkeinon harjoittamista.<\/p>\n

44. Maksullisuuden lis\u00e4ksi on otettava huomioon, ett\u00e4 kalastuslupia ei ollut tekoaikaan mill\u00e4\u00e4n tavoin kiinti\u00f6ity paikallisille saamelaisille. Heid\u00e4t oli siis asetettu luvan hankkimisen suhteen samaan asemaan niiden kalastajien kanssa, joiden oikeutta kalastukseen perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentti ei suojaa. Lupien rajallisuus, lupiin kohdistuva suuri kysynt\u00e4 ja myyntitapa olivat johtaneet siihen, ett\u00e4 luvat oli myyty loppuun hyvin pian niiden myynnin aloittamisen j\u00e4lkeen. Kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ineen on olennaisella tavalla rajoittanut saamelaisten alkuper\u00e4iskulttuuriin kuuluvaa kalastuksen harjoittamista.<\/p>\n

45. Korkein oikeus toteaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 huomioon ottaen kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin (379\/2015) mukainen erillisen kalastusluvan vaatimus siihen liitettyine ehtoineen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisen aiheuttamat tosiasialliset rajoitukset saamelaisten kulttuurisiin perusoikeuksiin, s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen olisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa perustuslain 106 \u00a7:n tarkoittamalla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain 17 \u00a7:n 3 momentissa suojatun perusoikeuden kanssa. Kyseinen tekohetkell\u00e4 voimassa ollut kalastuslupaa koskeva s\u00e4\u00e4nn\u00f6s j\u00e4tet\u00e4\u00e4n soveltamatta.<\/p>\n

46. Koska kalastuslupaa koskevaa tekohetkell\u00e4 voimassa ollutta kalastuslain 10 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei voida t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa soveltaa, vastaajat eiv\u00e4t ole rikoslain 28 luvun 10 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla kalastaneet ilman lupaa. Syytteet luvattomasta pyynnist\u00e4 ja nuorena henkil\u00f6n\u00e4 tehdyst\u00e4 luvattomasta pyynnist\u00e4 tulevat hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oleva kysymys<\/h3>\n

Luvattoman kalastuksen rangaistavuus<\/h3>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisen suhde perustuslakiin<\/h3>\n

Korkeimman oikeuden arviointi t\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/h3>\n

Lopputulos<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c5klagaren yrkade att de lokala samerna A, B, C och D skulle straffas f\u00f6r olovlig f\u00e5ngst f\u00f6r att de p\u00e5 statens vattenomr\u00e5de i Vetsijoki hade fiskat med konstgjort bete och sp\u00f6 utan tillst\u00e5nd av Forststyrelsen. Av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av avg\u00f6randet ans\u00e5g H\u00f6gsta domstolen att det s\u00e4rskilda tillst\u00e5ndet enligt 10 \u00a7 2 mom. (379\/2015)…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[32183],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[16458,35242,35238,35241,9003],"kji_language":[7746],"class_list":["post-670693","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-32183","kji_subject-fiscal","kji_keyword-aklagaren","kji_keyword-fangst","kji_keyword-lokala","kji_keyword-olovlig","kji_keyword-yrkade","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2022:26 - Olovlig f\u00e5ngst - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2022:26 - Olovlig f\u00e5ngst\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"\u00c5klagaren yrkade att de lokala samerna A, B, C och D skulle straffas f\u00f6r olovlig f\u00e5ngst f\u00f6r att de p\u00e5 statens vattenomr\u00e5de i Vetsijoki hade fiskat med konstgjort bete och sp\u00f6 utan tillst\u00e5nd av Forststyrelsen. Av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av avg\u00f6randet ans\u00e5g H\u00f6gsta domstolen att det s\u00e4rskilda tillst\u00e5ndet enligt 10 \u00a7 2 mom. (379\/2015)...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"18 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202226-olovlig-fangst\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202226-olovlig-fangst\\\/\",\"name\":\"KKO:2022:26 - Olovlig f\u00e5ngst - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-24T06:09:17+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202226-olovlig-fangst\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202226-olovlig-fangst\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202226-olovlig-fangst\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2022:26 – Olovlig f\u00e5ngst\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2022:26 - Olovlig f\u00e5ngst - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KKO:2022:26 - Olovlig f\u00e5ngst","og_description":"\u00c5klagaren yrkade att de lokala samerna A, B, C och D skulle straffas f\u00f6r olovlig f\u00e5ngst f\u00f6r att de p\u00e5 statens vattenomr\u00e5de i Vetsijoki hade fiskat med konstgjort bete och sp\u00f6 utan tillst\u00e5nd av Forststyrelsen. Av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av avg\u00f6randet ans\u00e5g H\u00f6gsta domstolen att det s\u00e4rskilda tillst\u00e5ndet enligt 10 \u00a7 2 mom. (379\/2015)...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"18 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/","name":"KKO:2022:26 - Olovlig f\u00e5ngst - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-24T06:09:17+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202226-olovlig-fangst\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2022:26 – Olovlig f\u00e5ngst"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/670693","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=670693"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=670693"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=670693"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=670693"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=670693"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=670693"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=670693"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=670693"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}