{"id":670694,"date":"2026-04-24T08:09:20","date_gmt":"2026-04-24T06:09:20","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/"},"modified":"2026-04-24T08:09:20","modified_gmt":"2026-04-24T06:09:20","slug":"kho202248-jaktlagen","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/","title":{"rendered":"KHO:2022:48 &#8212; Jaktlagen"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>Finlands viltcentral hade med st\u00f6d av 41 a \u00a7 3 mom. i jaktlagen beviljat dispens f\u00f6r jakt p\u00e5 ett lodjur inom ett 627 kvadratkilometer stort omr\u00e5de i Egentliga Finland. Enligt beslutet hade dispens varken beviljats f\u00f6r att f\u00f6rebygga skada eller p\u00e5 grund av tvingande sk\u00e4l med h\u00e4nsyn till den allm\u00e4nna s\u00e4kerheten, utan i s\u00e5 kallat stamv\u00e5rdande syfte.<\/p>\n<p>H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen hade att p\u00e5 besv\u00e4r av en naturskyddsf\u00f6rening avg\u00f6ra om det hade funnits f\u00f6ruts\u00e4ttningar enligt lagen f\u00f6r Finlands viltcentrals beslut att bevilja dispens.<\/p>\n<p>Artikel 16.1 e i habitatdirektivet har genomf\u00f6rts p\u00e5 nationell niv\u00e5 med 41 a \u00a7 3 mom. i jaktlagen.<\/p>\n<p>EU-domstolen har i sin dom i m\u00e5let C-674\/17 konstaterat bland annat att det m\u00e5l som \u00e5beropas till st\u00f6d f\u00f6r undantaget ska anges p\u00e5 ett klart och tydligt s\u00e4tt i undantagsbeslutet och i beslutet ska med rigor\u00f6sa vetenskapliga uppgifter styrkas att undantaget \u00e4r \u00e4gnat att uppn\u00e5 m\u00e5let.<\/p>\n<p>H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att det inte ur Finlands viltcentrals beslut p\u00e5 ett klart och tydligt s\u00e4tt framgick vilket godtagbart syfte enligt art. 16.1 e i habitatdirektivet, och d\u00e4rmed inte heller f\u00f6ruts\u00e4ttningen f\u00f6r att till\u00e4mpa 41 a \u00a7 3 mom. i jaktlagen, som efterstr\u00e4vades med dispensen f\u00f6r stamv\u00e5rdande jakt av lodjur. Endast ett genomf\u00f6rande av den nationella f\u00f6rvaltningsplanens allm\u00e4nna m\u00e5l \u00e4r inte en tillr\u00e4cklig grund f\u00f6r dispens. Inte heller stamv\u00e5rdande jakt i sig kan vara ett ovan avsett godtagbart syfte. Det faktum att jakten i praktiken inte hade haft negativ inverkan p\u00e5 lodjurets skyddsniv\u00e5 saknade betydelse i detta h\u00e4nseende.<\/p>\n<p>H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att det m\u00e5l som efterstr\u00e4vades med dispensbeslutet inom det omr\u00e5de som ans\u00f6kan g\u00e4llde inte var underbyggt p\u00e5 ett klart och tydligt s\u00e4tt. D\u00e4rf\u00f6r borde dispensbeslutet inte ha kunnat beviljas enligt art. 16.1 e i habitatdirektivet. Ans\u00f6kan borde ha avslagits som stridande mot 41 a \u00a7 1 och 3 mom. i jaktlagen.<\/p>\n<p>Jaktlagen 37 \u00a7 3 mom., 41 \u00a7 1 mom. och 41 a \u00a7 1 och 3 mom.<\/p>\n<h3>Statsr\u00e5dets f\u00f6rordning (452\/2013) om dispens enligt jaktlagen 3 \u00a7 och 4 \u00a7<\/h3>\n<p>Jord- och skogsbruksministeriets f\u00f6rordning om jakt p\u00e5 lodjur som sker med st\u00f6d av dispens under jakt\u00e5ret 2019 &#8212; 2020 (996\/2019) 1 \u00a7<\/p>\n<p>R\u00e5dets direktiv 92\/43\/EEG om bevarande av livsmilj\u00f6er samt vilda djur och v\u00e4xter (habitatdirektivet) art. 12.1, art. 16.1. e och Bilaga IV a<\/p>\n<h3>Se HFD 2017:182, HFD 2020:27 och HFD 2020:28<\/h3>\n<p>Jmfr. HFD 2014:125<\/p>\n<p>\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Sepp\u00e4l\u00e4, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio och Robert Utter. F\u00f6redragande Satu Sundberg.<\/p>\n<p>Suomen riistakeskus oli my\u00f6nt\u00e4nyt mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin nojalla poikkeusluvan yhden ilveksen mets\u00e4stykseen Varsinais-Suomessa sijaitsevalle noin 627 neli\u00f6kilometrin suuruiselle alueelle. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan poikkeuslupaa ei ollut my\u00f6nnetty vahingon ehk\u00e4isemiseksi tai yleisen turvallisuuden kannalta pakottavista syist\u00e4, vaan niin sanotulla kannanhoidollisella perusteella.<\/p>\n<p>Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli luonnonsuojeluyhdistyksen valituksesta ratkaistavana, oliko Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kselle poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miseksi ollut laissa s\u00e4\u00e4detyt edellytykset.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentilla oli kansallisesti pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohta.<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin oli tuomiossaan (asia C-674\/17) todennut muun ohella, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisessa poikkeamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on tuotava selv\u00e4sti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti esille, mihin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n poikkeamisella pyrit\u00e4\u00e4n ja osoitettava t\u00e4sm\u00e4llisten tieteellisten tietojen perusteella, ett\u00e4 poikkeusluvalla kyet\u00e4\u00e4n saavuttamaan t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus totesi, ett\u00e4 Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ei k\u00e4ynyt selv\u00e4sti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti ilmi, mihin luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiseen ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin soveltamisen edellytyksen\u00e4 olevaan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n my\u00f6nnetyll\u00e4 ilveksen kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 koskevalla poikkeamisella oli pyritty. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansallisen hoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 peruste poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannanhoidollinen mets\u00e4stys sellaisenaan ei voinut olla edell\u00e4 tarkoitettu hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 mets\u00e4styksell\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olisi ollut haitallista vaikutusta ilveksen suojelun tasoon, ei ollut t\u00e4ss\u00e4 suhteessa merkityst\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 poikkeusluvalla tavoiteltua p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ollut kyetty tukemaan selvin ja t\u00e4sm\u00e4llisin perusteluin. Poikkeuslupaa ei olisi n\u00e4in ollen voitu luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Hakemus olisi tullut hyl\u00e4t\u00e4 mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 1 ja 3 momentin vastaisena.<\/p>\n<h3>Mets\u00e4styslaki 37 \u00a7 3 momentti, 41 \u00a7 1 momentti ja 41 a \u00a7 1 ja 3 momentti<\/h3>\n<h3>Valtioneuvoston asetus (452\/2013) mets\u00e4styslaissa s\u00e4\u00e4detyist\u00e4 poikkeusluvista 3 \u00a7 ja 4 \u00a7<\/h3>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetus (996\/2019) poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen mets\u00e4styksest\u00e4 mets\u00e4stysvuosina 2019\u20122020 1 \u00a7<\/p>\n<p>Luontotyyppien sek\u00e4 luonnonvaraisen el\u00e4imist\u00f6n ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92\/43\/ETY (luontodirektiivi) 12 artikla 1 kohta, 16 artikla 1 kohta e alakohta ja liite IV a kohta<\/p>\n<p>Ks. KHO 2017:182, KHO 2020:27 ja KHO 2020:28<\/p>\n<p>Vrt. KHO 2014:125<\/p>\n<h3>P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota valitus koskee<\/h3>\n<p>Turun hallinto-oikeus 27.2.2020 nro 20\/0037\/1<\/p>\n<h3>Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n<h3>Poikkeuslupahakemusta on perusteltu seuraavasti:<\/h3>\n<p>Ilveskanta hakemuksessa tarkoitetulla alueella on voimakas. Kolmen pennun pentueita on ainakin kolme. Ilvekset ovat saalistusmatkoillaan poikenneet my\u00f6s pihapiireiss\u00e4 yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. T\u00e4st\u00e4 johtuen kotikissoja, ankkoja ja kalkkunoita ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n joutuneen ilvesten saaliiksi. Kannan kasvuun puuttumisella voisi mahdollisesti saada ilvekset karttamaan asutusta ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten kohtaamista. Luvallisella mets\u00e4styksell\u00e4 voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ilveskantaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mahdollisen salamets\u00e4styksen riski\u00e4. Ilveskannan s\u00e4\u00e4ntelyyn ei ole tiedossa muita keinoja kuin luvallinen mets\u00e4stys. Suoja-aidat eiv\u00e4t ole toimiva keino suojata piha-alueilla olevia kissoja ja muita pieni\u00e4 kotiel\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n<p>(j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s riistakeskus) on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 24.10.2019 my\u00f6nt\u00e4nyt A:lle mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin perusteella poikkeusluvan yhden ilveksen pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi hakemuksesta ilmenev\u00e4lle alueelle. Lupa on voimassa 1.12.2019 &#8212; 29.2.2020. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan se voidaan panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n muutoksenhausta huolimatta.<\/p>\n<h3>Poikkeuslupaan on liitetty muun muassa seuraavat ehdot:<\/h3>\n<p>&#8212; Poikkeuslupa ei koske ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa.<\/p>\n<p>&#8212; Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, poliisille ja Mets\u00e4hallituksen er\u00e4tarkastajalle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta.<\/p>\n<h3>Riistakeskus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perusteluissa kiinnitt\u00e4nyt huomiota muun ohella seuraaviin seikkoihin:<\/h3>\n<p>Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan Varsinais-Suomen toiminta-alueella on ollut vuotta vanhempia ilveksi\u00e4 110 &#8212; 130 ennen mets\u00e4styskautta 2019 &#8212; 2020. Pentueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi samalla alueella on arvioitu 19 &#8212; 22 vuonna 2018.<\/p>\n<p>Riistavahinkorekisterin mukaan hakemuksen kohteena olevalta alueelta on tehty 206 ilveshavaintoa aikav\u00e4lill\u00e4 1.9.2018 &#8212; 30.9.2019. Pentuehavaintoja samalla aikav\u00e4lill\u00e4 on tehty 15 kertaa. Havaintoja, jossa ilves on liikkunut l\u00e4hell\u00e4 asutusta, on tehty samalla aikav\u00e4lill\u00e4 36 kertaa. Luonnonvarakeskuksen erillisiksi tulkitsemien pentueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 alueella oli kaksi kappaletta vuonna 2018, mink\u00e4 lis\u00e4ksi aluetta on leikannut kuuden ilvespentueen arvioidut elinpiirit.<\/p>\n<p>Ilveksi\u00e4 tulee ajoittain asutuksen l\u00e4helle ja pihapiireihin. Jotkut yksil\u00f6t voivat joko sairauden aiheuttaman n\u00e4lkiintymisen tai oppimisen kautta toistuvasti hakea ravintoa pihapiireist\u00e4. My\u00f6s nuoret vaeltavat ilvesyksil\u00f6t saattavat vierailla pihapiireiss\u00e4 helppoa ravintoa, kuten kotikissoja tai piharusakoita saalistamassa. Vaikka ilveksen vierailut eiv\u00e4t johtaisi varsinaisiin vahinkoihin, ne aiheuttavat alueella yleens\u00e4 vaatimuksia pihailvesten poistamiseksi. K\u00e4sittelyss\u00e4 olevassa tapauksessa ei kuitenkaan tule sovellettavaksi luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan a-d alakohdat.<\/p>\n<p>Komission tulkintaohjeessa suositellaan luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaista kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 silloin, kun j\u00e4senvaltiossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tietty\u00e4 lajia koskeva hoitosuunnitelma.<\/p>\n<p>Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma on vahvistettu 15.12.2006. Hoitosuunnitelmassa todetaan, ett\u00e4 Suomen ilvespopulaatio on saavuttanut suotuisan suojelun tason. Ilveskannan suojelun taso on s\u00e4ilynyt suotuisana toteutetun kannanhoidollisen mets\u00e4styksen aikana. Luonnonvarakeskuksen uusimpien ilvest\u00e4 koskevien kantatietojen mukaan ilveksen minimikanta-arvio on edelleen huomattavan paljon korkeammalla tasolla kuin hoitosuunnitelman vahvistamisen aikoihin. Ilveksen laitonta tappamista paljastuu harvoin.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on muistiossaan, joka on koskenut mets\u00e4stysvuonna 2019 &#8212; 2020 poikkeusluvalla sallittavaa ilveksen mets\u00e4styst\u00e4, edellytt\u00e4nyt, ett\u00e4 mets\u00e4stys tulee kohdentaa ilveksen tihentym\u00e4alueille ja alueille, joilla ilveskanta on vakaa tai nousussa edellisen vuoden kanta-arvioon verrattuna. Saman muistion mukaan kannanhoidollisella mets\u00e4styksell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kannan nykytason s\u00e4ilytt\u00e4miseen, mutta tihentymist\u00e4 johtuvien ongelmien lievent\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Ilveskannasta tehdyt vuosittaiset kanta-arviot, kannanarviointij\u00e4rjestelm\u00e4n jatkuvuus, ilveksen aiheuttamien vahinkojen ja konfliktien hallinnassa pysyminen sek\u00e4 ihmisten sosiaalinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 ilvest\u00e4 kohtaan osoittavat suomalaisen ilveskannan hoidon toimivuuden. Kannanhoidollinen mets\u00e4stys on mahdollistanut osaltaan suomalaisen er\u00e4kulttuurin s\u00e4ilytt\u00e4misen ja monilajisen kannanhoidon suurpetojen ja hirviel\u00e4inten muodostamassa kokonaisuudessa.<\/p>\n<h3>Riistakeskus on perustelujen loppuyhteenvetona todennut muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>Hakijalle on my\u00f6nnetty mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa ilveksen tappamiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6skohdan mukaisesti, koska muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua ei ole. Kyseisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tappaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haittaa suotuisan suojelutason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 sill\u00e4 luonnonmaantieteellisell\u00e4 alueella, jolla suotuisan suojelun tasoa arvioidaan ilveksen osalta. Ajallisesti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti rajattu poikkeuslupa on my\u00f6nnetty ilveksen vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan pyyntiin valikoivasti. Mahdollistettu pyynti toteuttaa ilveskannan hoitosuunnitelmaa. Pyynti tapahtuu valvotuissa oloissa.<\/p>\n<h3>Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<p>on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4nnyt Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta &#8212; Varsinais-Suomi ry:n valituksen Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeus on perusteluissaan selostanut sovellettavien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja lain esit\u00f6it\u00e4, unionin tuomioistuimen tuomiota asiassa C-674\/17, luontodirektiivin soveltamista koskevaa komission ohjeasiakirjaa sek\u00e4 asiassa saatua selvityst\u00e4.<\/p>\n<h3>Hallinto-oikeus on lausunut perusteluissaan oikeudellisena arviointinaan seuraavaa:<\/h3>\n<p>Asiassa on kysymys siit\u00e4, onko Suomen riistakeskus voinut my\u00f6nt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 tarkoitetun kannanhoidollisen poikkeusluvan yhden ilveksen pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi ajalle 1.12.2019 &#8212; 29.2.2020 karttaliitteen mukaiselle Laitilan, Pyh\u00e4rannan ja Rauman alueelle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 mainittujen ehtojen mukaisesti.<\/p>\n<p>Ilves kuuluu luontodirektiivin liitteess\u00e4 IV a mainittuihin yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4miin, tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin, joihin kuuluvien yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4minen ja tappaminen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kielletty\u00e4. Tiukasta suojelusta voidaan kuitenkin poiketa luontodirektiiviss\u00e4 ja mets\u00e4styslaissa s\u00e4\u00e4detyin perustein.<\/p>\n<p>Valituksessa mainitussa unionin tuomioistuimen tuomiossa (C-674\/17) on kysymys eritt\u00e4in uhanalaisen suden kannanhoidollisesta mets\u00e4styksest\u00e4, jonka ensisijaisena tavoitteena on salamets\u00e4styksen torjunta. Valituksenalaisessa asiassa puolestaan on kysymys suotuisammalla suojelun tasolla olevasta ilveksest\u00e4, jonka mets\u00e4styst\u00e4 koskevan poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4minen ei ole perustunut erityisesti salamets\u00e4styksen torjuntaan vaan kannanhoidollisiin seikkoihin. Mainitut l\u00e4ht\u00f6kohdat on otettava huomioon arvioitaessa tuomion merkityst\u00e4 asiassa eik\u00e4 edell\u00e4 tarkoitettu tuomio sin\u00e4ns\u00e4 ole esteen\u00e4 ilvest\u00e4 koskevan kannanhoidollisen poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle. Tuomion perusteluissa esitetty otetaan kuitenkin huomioon my\u00f6s ilvest\u00e4 koskevan poikkeusluvan edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 arvioitaessa.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin mukaan kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi. Kuten ennakkoratkaisua koskevassa tuomiossa on todettu (kohdat 71 &#8212; 73), poikkeusluvalla my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 pyyntim\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu kussakin tapauksessa lajin populaation koosta, sen suojelun tasosta ja biologisista ominaispiirteist\u00e4. Poikkeusluvan tulee kohdistua sellaiseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n yksil\u00f6it\u00e4, jotka on m\u00e4\u00e4ritelty kyseisen poikkeusluvan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 huomioon ottaen mahdollisimman suppeasti, eritellysti ja tarkoituksenmukaisesti. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on rajattava siten, ettei siit\u00e4 aiheudu merkitt\u00e4v\u00e4n kielteisen vaikutuksen vaaraa populaation rakenteelle.<\/p>\n<p>$168<\/p>\n<p>$169<\/p>\n<p>$16a<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole luontodirektiivin tai mets\u00e4styslain vastainen. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muuttamiseen ei ole syyt\u00e4.<\/p>\n<p>Luontotyyppien ja luonnonvaraisten el\u00e4imist\u00f6n ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92\/43\/ETY (luontodirektiivi) 1 artikla, 2 artikla, 12 artikla 1 kohta a alakohta ja 16 artikla 1 kohta sek\u00e4 liite IV a<\/p>\n<h3>Mets\u00e4styslaki 5 \u00a7 1 momentti 1 kohta, 37 \u00a7 3 momentti, 41 \u00a7 1, 4 ja 5 momentti sek\u00e4 41 a \u00a7 1 ja 3 momentti<\/h3>\n<h3>Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6laki (586\/1996) 32 \u00a7 2 momentti<\/h3>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetus poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen mets\u00e4styksest\u00e4 mets\u00e4stysvuonna 2019 &#8212; 2020 1 \u00a7<\/p>\n<h3>K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n<p>on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden ja riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kumotaan. Lis\u00e4ksi yhdistys on vaatinut, ett\u00e4 Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano kiellet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>Luontodirektiivist\u00e4 poikkeamiseen ilveksen kannanhoidollisessa mets\u00e4styksess\u00e4 sovelletaan samoja poikkeamiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 kuin suden mets\u00e4stykseen, vaikka suojelun taso ilveksell\u00e4 onkin suotuisa. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on luontodirektiivin ja sit\u00e4 koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sijaan nojauduttu kansalliseen asetukseen sek\u00e4 oikeudellisesti sitomattomiin ilveksen kannanhoitosuunnitelmaan ja komission ohjeasiakirjaan.<\/p>\n<p>Tiukasti suojellun lajin suojelusta voidaan poiketa vain, jos kaikki luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan mukaiset poikkeamisedellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. Kannan kasvun rajoittaminen ei sellaisenaan voi olla luontodirektiivin mukainen poikkeusperuste. On my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ettei kannan rajoittamiseen ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua kuin tappaminen, mik\u00e4 osoittaa poikkeusperusteen olevan ristiriidassa luontodirektiivin tarkoituksen kanssa.<\/p>\n<p>Ilveksen kannan kasvun rajoittamiselle ei ole esitetty tieteellist\u00e4 perustetta. Riistakeskuksen ja hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ei k\u00e4y ilmi, mink\u00e4 ongelman ratkaisemiseksi poikkeuslupa on my\u00f6nnetty. Ilveksest\u00e4 ei aiheudu merkitt\u00e4vi\u00e4 vahinkoja eik\u00e4 vaaraa ihmiselle. Vapaasti ulkoilevien kesykissojen suojeleminen ei voi olla peruste mets\u00e4stykselle. Lis\u00e4ksi mets\u00e4st\u00e4jien kirjaamien havaintotietojen k\u00e4ytt\u00e4miseen ilveshavaintojen perusteena liittyy ep\u00e4varmuuksia ja tulkintaongelmia.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on arvioitu poikkeamisen vaikutusta ilveksen suotuisaan suojelutasoon vain yksitt\u00e4isen lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kannalta ottamatta huomioon, ett\u00e4 mets\u00e4styskautena 2019 &#8212; 2020 on my\u00f6nnetty poikkeuslupia yhteens\u00e4 240 ilveksen tappamiseksi.<\/p>\n<p>Poikkeamisluvan mukaisen pyynnin toteutumista valikoiden ja rajoitetusti tarkoin valvotuissa oloissa ei voida varmistaa. Poikkeusluvan kohdistumista naaraaseen, jolla ei ole alle vuoden ik\u00e4isi\u00e4 pentuja, ei voida varmistua, koska pennut voivat oleskella jopa kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 naaraasta. Lupa-alueen laajuus on yli 62 000 hehtaaria ja saaliista tehd\u00e4\u00e4n vasta j\u00e4lkik\u00e4teen ilmoitus valvovalle viranomaiselle. Mets\u00e4styksen kohdistumista v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n yksil\u00f6\u00f6n ei siten voida poissulkea.<\/p>\n<p>on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, viitattu poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluihin ja hallinto-oikeudelle annettuun vastineeseen sek\u00e4 esitetty muun ohella seuraavaa:<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuimen ratkaisu C-674\/17 on otettu poikkeamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 huomioon tulkiten sit\u00e4 ilveksen biologisten erityispiirteiden ja suojelun tason l\u00e4ht\u00f6kohdista. Ilveskannan hoito on Suomessa eritt\u00e4in onnistunutta ja lajin suojelutaso on suotuisa. Poikkeuslupa kannanhoidollisessa tarkoituksessa on luontodirektiivin mukaan kansallisesti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4. Suomessa poikkeuslupaj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 lujitetaan ilveksen yleist\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 ja annetaan paikallisyhteis\u00f6lle vaikutusmahdollisuus kunkin alueen ilveskantaan.<\/p>\n<p>Pyynnin sallittu yl\u00e4raja perustuu tieteelliseen tietoon, ja se on s\u00e4\u00e4detty sitovasti maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetuksella. Ilveskannan kasvun hallinta poikkeuslupien avulla perustuu Luonnonvarakeskuksen tekem\u00e4\u00e4n arvioon ilvespentueiden sijainnista eri alueilla. Poikkeuslupia my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 otetaan huomioon ilveskannasta tehdyt ennustemallit, eik\u00e4 poikkeaminen vaaranna ilveksen suotuisaa suojelun tasoa.<\/p>\n<p>Riistanhoitoyhdistysten mets\u00e4styksen valvojat seuraavat mets\u00e4styksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta. Ilveksen mets\u00e4stys toteutetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti seuruemets\u00e4styksen\u00e4 ja lumipeitteisen\u00e4 aikana, jolloin mahdollisten pentujen seuraaminen voidaan todeta. Lupa-alueen riitt\u00e4v\u00e4 laajuus mahdollistaa mets\u00e4styksen kohdentumisen yksil\u00f6ihin, joita pennut eiv\u00e4t seuraa. Samalla on mahdollista toteuttaa poikkeuslupien kannanhallinnallista tarkoitusta kehittyvien ilvestihentymien alueella.<\/p>\n<p>on antanut vastaselityksen.<\/p>\n<p>on toimittanut lis\u00e4selvityksen.<\/p>\n<p>on toimittanut lis\u00e4selvityksen ja esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 unionin tuomioistuimelta tulee pyyt\u00e4\u00e4 ennakkoratkaisu ilveksen kannanhoidollisesta mets\u00e4styksest\u00e4.<\/p>\n<h3>Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<p>Korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan ja tutkii asian.<\/p>\n<p>1. Suomen riistakeskuksen vaatimus ennakkoratkaisun pyyt\u00e4misest\u00e4 unionin tuomioistuimelta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>2. Perusteluissa j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 lausutuista syist\u00e4 Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 ei ole ollut lainmukainen. Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 poikkeuslupaa varten my\u00f6nnetty m\u00e4\u00e4r\u00e4aika on p\u00e4\u00e4ttynyt, lausuminen Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta &#8212; Varsinais-Suomi ry:n valituksesta enemm\u00e4lti kuitenkin raukeaa.<\/p>\n<p>3. Lausuminen Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.<\/p>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<p>Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja sen soveltamismahdollisuus kysymyksess\u00e4 olevaan asiaan sek\u00e4 ne perusteet, joilla korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian, asiassa ei ole tullut esille sellaista kysymyst\u00e4, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynn\u00f6n tekeminen olisi tarpeen. T\u00e4t\u00e4 koskeva vaatimus on siten hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Asiassa on kysymys yhden ilveksen mets\u00e4stykseen mets\u00e4stysvuonna 2019\u20122020 my\u00f6nnetyst\u00e4 poikkeusluvasta. Suomen riistakeskus on my\u00f6nt\u00e4nyt mainitun poikkeusluvan mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 kohdan nojalla.<\/p>\n<p>Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on otettava Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta &#8212; Varsinais-Suomi ry:n valituksesta kantaa siihen, onko poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle ollut laissa s\u00e4\u00e4detyt edellytykset.<\/p>\n<h3>Luontotyyppien sek\u00e4 luonnonvaraisen el\u00e4imist\u00f6n ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92\/43\/ETY (<\/h3>\n<p>) 1 ja 2 artiklan mukaan direktiiviss\u00e4 tarkoitetaan lajin suojelun tasolla eri tekij\u00f6iden yhteisvaikutusta, joka voi vaikuttaa lajin kantojen levinneisyyteen ja lukuisuuteen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 j\u00e4senvaltioiden sill\u00e4 Euroopassa olevalla alueella, jossa perustamissopimusta sovelletaan.<\/p>\n<p>Luontodirektiivin 1 artiklan i kohdan mukaan suojelun taso katsotaan suotuisaksi, kun kyseisen lajin kannan kehittymist\u00e4 koskevat tiedot osoittavat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 laji pystyy pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n luonnollisten elinymp\u00e4rist\u00f6jens\u00e4 elinkelpoisena osana, ja kun lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eik\u00e4 ole vaarassa pienenty\u00e4 ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, ja kun lajin kantojen pitk\u00e4aikaiseksi s\u00e4ilymiseksi on ja tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti olemaan riitt\u00e4v\u00e4n laaja elinymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n<p>Luontodirektiivin 2 artiklan 2 kohdan mukaan direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mien luontotyyppien ja luonnonvaraisen el\u00e4in- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4minen tai sen ennalleen saattaminen.<\/p>\n<p>Luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan j\u00e4senvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet mainitun direktiivin liitteess\u00e4 IV olevassa a kohdassa olevia el\u00e4inlajeja koskevan tiukan suojeluj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellett\u00e4v\u00e4 kaikki n\u00e4iden lajien yksil\u00f6it\u00e4 koskeva tahallinen pyydyst\u00e4minen tai tappaminen luonnossa.<\/p>\n<p>Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 niiden luontaisella levinneisyysalueella, j\u00e4senvaltiot voivat poiketa 12 artiklan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4:<\/p>\n<p>a) luonnonvaraisen el\u00e4imist\u00f6n ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien s\u00e4ilytt\u00e4miseksi;<\/p>\n<p>b) erityisen merkitt\u00e4vien vahinkojen ehk\u00e4isemiseksi, jotka koskevat viljelmi\u00e4, karjankasvatusta, metsi\u00e4, kalataloutta sek\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4 ja muuta omaisuutta;<\/p>\n<p>c) kansanterveytt\u00e4 ja yleist\u00e4 turvallisuutta koskevista tai muista eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n yleisen edun kannalta pakottavista syist\u00e4, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sek\u00e4 jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle;<\/p>\n<p>d) n\u00e4iden lajien tutkimus- ja koulutus-, uudelleensijoittamis- ja uudelleenistuttamistarkoituksessa ja n\u00e4iden tarkoitusten kannalta tarvittavien lis\u00e4\u00e4ntymistoimenpiteiden vuoksi, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lis\u00e4\u00e4minen;<\/p>\n<p>e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteess\u00e4 IV olevien lajien yksil\u00f6iden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten m\u00e4\u00e4rittelemiss\u00e4 rajoissa.<\/p>\n<h3>Luontodirektiivin liitteen IV a kohdassa on mainittu muun muassa ilves (<\/h3>\n<p>).<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 5 \u00a7:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ilves on riistael\u00e4in.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 37 \u00a7:n 3 momentin mukaan ilves on aina rauhoitettu.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 \u00a7:n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskus voi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 luvan poiketa 37 \u00a7:n rauhoituksesta 41 a &#8212; 41 c \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyin edellytyksin. Pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4 noudatettavasta menettelyst\u00e4, poikkeuslupaan liitett\u00e4vist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4, poikkeusluvan nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta, poikkeusluvan ajallisesta kestosta ja poikkeamisen edellytysten arvioinnista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajankohdista, jolloin 37 \u00a7:n mukaisesta rauhoituksesta voidaan poiketa. Pyk\u00e4l\u00e4n 5 momentin mukaan poikkeuslupien nojalla pyydett\u00e4v\u00e4n saaliin vuotuista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan rajoittaa. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetuksella voidaan antaa tarkempia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 muun muassa suurimmasta sallitusta saalism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 1 momentin mukaan, jos muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua ei ole eik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s haittaa lajin suotuisan suojelutason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu poikkeuslupa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 muun muassa ilveksen pyydyst\u00e4miseen tai tappamiseen:<\/p>\n<p>1) luonnonvaraisen el\u00e4imist\u00f6n tai kasviston s\u00e4ilytt\u00e4miseksi;<\/p>\n<p>2) viljelmille, karjankasvatukselle, mets\u00e4taloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesist\u00f6lle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkitt\u00e4v\u00e4n vahingon ehk\u00e4isemiseksi;<\/p>\n<p>3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n yleisen edun kannalta pakottavista syist\u00e4, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sek\u00e4 jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle; tai<\/p>\n<p>4) n\u00e4iden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka el\u00e4intautien ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin (452\/2013) mukaan muun ohella ilvest\u00e4 koskeva poikkeuslupa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi.<\/p>\n<p>Hallituksen esityksess\u00e4 (HE 237\/2010 vp), joka koskee muun ohella mets\u00e4styslain muuttamista, todetaan mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:\u00e4\u00e4 koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa, ett\u00e4 3 momentin sanamuoto perustuu luontodirektiivin 16 artiklan e alakohtaan.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslaissa s\u00e4\u00e4detyist\u00e4 poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 \u00a7:n 1 momentin 3 kohdan mukaan mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ilveksen, lukuun ottamatta naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella lokakuun 1 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 helmikuun 28 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, karkausvuonna helmikuun 29 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja muualla maassa joulukuun 1 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 helmikuun 28 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, karkausvuonna helmikuun 29 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Mainitun asetuksen 4 \u00a7:n 1 momentin mukaan poikkeuslupa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vain sille rajatulle alueelle, jolla mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4misedellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Mainitun asetuksen 4 \u00a7:n 3 momentin mukaan mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin mukaisia poikkeuslupia tulee my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan mets\u00e4stykseen.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 \u00a7:n 5 momentin nojalla annetun, poikkeusluvalla sallittavaa ilveksen mets\u00e4styst\u00e4 mets\u00e4stysvuonna 2019 &#8212; 2020 koskevan maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetuksen (996\/2019) 1 \u00a7:n mukaan mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatujen ilvesten m\u00e4\u00e4r\u00e4 saa olla enint\u00e4\u00e4n 240 yksil\u00f6\u00e4 poronhoitoalueen ulkopuolella.<\/p>\n<p>Asetus on ollut voimassa 3.10.2019 &#8212; 31.7.2020.<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin on korkeimman hallinto-oikeuden pyynn\u00f6st\u00e4 antanut 10.10.2019 ennakkoratkaisun asiassa C-674\/17,<\/p>\n<p>. Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu on koskenut luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamista suden kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen.<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin on tuomiossaan todennut luontodirektiivin yleisist\u00e4 tavoitteista, ett\u00e4 luontodirektiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivin tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilymist\u00e4 suojelemalla luontotyyppej\u00e4 ja luonnonvaraista el\u00e4imist\u00f6\u00e4 ja kasvistoa j\u00e4senvaltioiden Euroopassa olevalla alueella. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi direktiivin 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan Euroopan unionin t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mien luontotyyppien ja luonnonvaraisten el\u00e4in- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4minen tai sen ennalleen saattaminen ja otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sek\u00e4 alueelliset ja paikalliset erityispiirteet (kohta 25).<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuimen mukaan luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohta, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti ja kattavasti edellytykset, joilla j\u00e4senvaltiot voivat poiketa 12 &#8212; 14 artiklasta sek\u00e4 15 artiklan a ja b alakohdasta, on direktiivill\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettua suojeluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskeva poikkeus, jota on tulkittava suppeasti ja jonka vuoksi todistustaakka edellytysten t\u00e4yttymisest\u00e4 on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekev\u00e4ll\u00e4 viranomaisella kunkin poikkeuksen osalta (kohta 30).<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin on lis\u00e4ksi todennut, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu \u201dottaminen\u201d on k\u00e4sitteen\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 siten, ett\u00e4 se kattaa sek\u00e4 asianomaisten lajien yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4misen ett\u00e4 tappamisen, joten t\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen voidaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tukeutua sellaisten poikkeuslupien my\u00f6nt\u00e4miseksi, joilla sallitaan esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n direktiivin liitteess\u00e4 IV olevassa a kohdassa tarkoitettujen lajien yksil\u00f6iden tappaminen, kunhan mainitussa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 erityisi\u00e4 edellytyksi\u00e4 noudatetaan (kohta 32).<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin on todennut edelleen, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvan poikkeuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei voi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olla sama kuin 16 artiklan 1 kohdan a &#8212; d alakohtaan perustuvien poikkeusten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t, mink\u00e4 vuoksi ensin mainittua s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusteena poikkeuksen hyv\u00e4ksymiselle vain sellaisissa tapauksissa, joissa j\u00e4lkimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t ole merkityksellisi\u00e4 (kohta 37). Joka tapauksessa on niin, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan nojalla my\u00f6nnetyill\u00e4 poikkeuksilla ei kokonaisuutena tarkastellen saa olla vaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa edell\u00e4 25 kohdassa kuvattujen direktiivill\u00e4 tavoiteltujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien kanssa (kohta 38).<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin on viitannut aikaisempaan oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja todennut, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t, joihin poikkeuksella v\u00e4itet\u00e4\u00e4n pyritt\u00e4v\u00e4n, on tuotava siit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 esiin selv\u00e4sti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti ja tuettava perusteluin. Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohtaan perustuvaa poikkeusta voidaan n\u00e4et soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti erityisten vaatimusten t\u00e4ytt\u00e4miseksi erityistilanteissa (kohta 41).<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi tuomioistuin on todennut, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohta velvoittaa j\u00e4senvaltiot esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4lliset ja asianmukaiset perustelut sille, ettei muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua ole niiden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseksi, joihin on vedottu poikkeuksen tueksi (kohta 49). Unionin tuomioistuimen mukaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on siten poikkeuslupia my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 osoitettava asiassa merkitykselliseen parhaaseen tieteelliseen ja tekniseen asiantuntemukseen tukeutumalla, ettei tavoitellun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi kyseess\u00e4 olevassa yksitt\u00e4istapauksessa vallitsevissa olosuhteissa ole muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua, joka mahdollistaisi luontodirektiiviss\u00e4 asetettujen kieltojen noudattamisen (kohta 51).<\/p>\n<p>Edelleen unionin tuomioistuin on todennut, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 se on esteen\u00e4 sellaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiselle, joilla my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n lupa poiketa sen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, luettuna yhdess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n direktiivin liitteess\u00e4 IV olevan a kohdan kanssa, tarkoitetusta suden tahallisen tappamisen kiellosta salamets\u00e4styksen torjuntaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n kannanhoidollisen mets\u00e4styksen nojalla, jos t\u00e4llaisten poikkeuslupien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole tuettu selvin ja t\u00e4sm\u00e4llisin perusteluin ja jos kansallinen viranomainen ei kykene t\u00e4sm\u00e4llisten tieteellisten tietojen perusteella osoittamaan, ett\u00e4 poikkeusluvilla kyet\u00e4\u00e4n saavuttamaan t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 (kohta 80).<\/p>\n<h3>Unionin tuomioistuin on yhdistetyiss\u00e4 asioissa C-473\/19 ja C-474\/19 antanut ennakkoratkaisun asiassa<\/h3>\n<p>(C 473\/19),<\/p>\n<p>(C 474\/19) vastaan<\/p>\n<p>. (C 473\/19) ja<\/p>\n<p>. (C 474\/19), joka koskee muun ohella luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan tulkintaa.<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin on tuomiossaan todennut, ett\u00e4 luontodirektiivin tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilymist\u00e4 suojelemalla luontotyyppej\u00e4 ja luonnonvaraista el\u00e4imist\u00f6\u00e4 ja kasvistoa j\u00e4senvaltioiden Euroopassa olevalla alueella. Lis\u00e4ksi luontodirektiivin 2 artiklan 2 kohdan mukaan t\u00e4t\u00e4 varten toteutetuilla toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n \u201dvarmistamaan yhteis\u00f6n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pit\u00e4mien luontotyyppien ja luonnonvaraisen el\u00e4in- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4minen tai sen ennalleen saattaminen\u201d. Mainituista tavoitteista seuraa, ett\u00e4 luontodirektiivin suotuisan suojelun tason saavuttaneita lajeja on suojeltava kaikelta t\u00e4m\u00e4n tason heikent\u00e4miselt\u00e4, koska luontodirektiivin tarkoituksena on my\u00f6s suotuisan suojelun tason \u201ds\u00e4ilytt\u00e4minen\u201d (kohdat 64 &#8212; 65).<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus on 19.8.2014 antamassaan vuosikirjap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 KHO 2014:125 katsonut, ett\u00e4 Suomen riistakeskus oli voinut my\u00f6nt\u00e4\u00e4 poikkeusluvat yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n ilveksen kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen, jonka tarkoituksena oli hidastaa ilvesten m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja kannan tihentymist\u00e4 haetuilla alueilla.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus viittasi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n vuonna 2007 julkaistuun ilveskannan hoitosuunnitelmaan, jonka mukaan Suomen ilveskanta t\u00e4ytti luontodirektiiviss\u00e4 kannan suotuisalle suojelutasolle asetetut kriteerit ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka turvaavat ilveskannan s\u00e4ilymisen, oli riitt\u00e4v\u00e4sti. Selvitysaineistona p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 viitattiin muun ohella komission luontodirektiivin soveltamista koskevaan ohjeasiakirjaan (helmikuu 2007), jossa kannanhoidollisen mets\u00e4styksen sallittavuutta puolsi Latviassa hyv\u00e4ksytty\u00e4 ilveskannan hoitosuunnitelmaa koskeva esimerkki.<\/p>\n<p>Koska poikkeusluvat oli my\u00f6nnetty ilveskannan hoitosuunnitelman puitteissa eiv\u00e4tk\u00e4 ne vaarantaneet ilveksen suotuisaa suojelutasoa lajin luontaisella levinneisyysalueella, korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 kaikki luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa ja mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt edellytykset t\u00e4yttyiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus on 19.3.2020 antanut vuosikirjap\u00e4\u00e4t\u00f6kset KHO 2020:27 ja KHO 2020:28, jotka ovat molemmat koskeneet niin sanotulla kannanhoidollisella perusteella my\u00f6nnettyj\u00e4 poikkeuslupia susien tappamiseen. Unionin tuomioistuin oli antanut korkeimman hallinto-oikeuden tekem\u00e4n ennakkoratkaisupyynn\u00f6n johdosta edell\u00e4 selostetun tuomion C-674\/17,<\/p>\n<p>Suomen riistakeskus oli my\u00f6nt\u00e4nyt kahdella eri p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 poikkeusluvat yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n suden tappamiseen kannanhoidollisella perusteella. Riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteena oli muun ohella Suomen susikannan hoitosuunnitelma, jonka mukaan suden kannanhoidollisen mets\u00e4styksen tavoitteena oli turvata paikallisen susilauman olemassaolo ja samalla edist\u00e4\u00e4 susien ja ihmisten rinnakkaiseloa. Kannanhoidollisten poikkeuslupien tarkoituksena oli muun ohella puuttua haittaa tuottaviin yksil\u00f6ihin ja n\u00e4in ehk\u00e4ist\u00e4 laittomia susien tappamisia eli salamets\u00e4styst\u00e4.<\/p>\n<p>$188<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 poikkeuslupia ei olisi luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan voitu my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ja hakemukset olisi tullut hyl\u00e4t\u00e4 mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 1 ja 3 momentin vastaisena.<\/p>\n<p>Riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisajankohtana voimassa olleen, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n 15.12.2006 vahvistaman Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman (2007) mukaan suomalaisen ilveskannan voimakas kasvu, kannan levitt\u00e4ytyminen uusille elinalueille sek\u00e4 ilvestihentymien syntyminen ovat tuoneet esiin ilveskannan hoidon uusia haasteita. Luontodirektiiviss\u00e4 asetetut reunaehdot ja runsaan ilveskannan alueella asuvien paikallisten ihmisten vaatimukset ovat ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Hoitosuunnitelman mukaan siin\u00e4 on pohjimmiltaan kysymys tuon rinnakkaiselon yhteensovittamisesta.<\/p>\n<p>Hoitosuunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4tavoitetta: 1) Suomen ilveskannan tulee s\u00e4ily\u00e4 elinvoimaisena; 2) elinvoimaisen ilveskannan l\u00e4sn\u00e4olosta koituvat haitat tulee minimoida; 3) kansalaisten ilvestiet\u00e4myst\u00e4 tulee lis\u00e4t\u00e4 ja 4) ilveskannan tulee s\u00e4ily\u00e4 ihmisarkana.<\/p>\n<p>Hoitosuunnitelman mukaan hoitosuunnitelman mahdollisimman laaja hyv\u00e4ksyminen on edellytys sille, ett\u00e4 ilveskantaa voidaan kest\u00e4v\u00e4sti hoitaa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa paikallisten n\u00e4k\u00f6kulmien huomioon ottamista. Sosioekonomisten vaikutusten lis\u00e4ksi hoidon linjauksissa otetaan huomioon ilveksen biologia ja lajin ekologiset tarpeet. Huolimatta eri tahojen ristikk\u00e4isist\u00e4 vaatimuksista ilveskannan kehittyminen on ollut suotuisaa. On oletettavaa, ett\u00e4 kannan kasvu jatkuu ja nopeutuu ja ett\u00e4 ristiriitatilanteita syntyy yh\u00e4 laajemmalla alueella. Ilveskannan kasvaessa riistanhoidolliset n\u00e4k\u00f6kulmat tulevat esiin voimakkaampina. Vaikka ekosysteemi pystyisikin periaatteessa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n suuremmankin ilveskannan kansallisella tasolla, on kannanhoidon tavoitteissa huomioitava nykyisell\u00e4\u00e4n ennen kaikkea alueellinen sosioekonominen sietokyky. Hoitosuunnitelmassa todetaan edelleen, ett\u00e4 ilves on osa alueellista luonnonvaraa, jota hoidetaan yhten\u00e4 kokonaisuutena kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n periaatteen mukaisesti.<\/p>\n<h3>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on lokakuussa 2021 vahvistanut Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman p\u00e4ivityksen (<\/h3>\n<p>). Hoitosuunnitelmasta ilmenee, ett\u00e4 Suomessa on vuoden 2021 kanta-arvion mukaan noin 2 155 &#8212; 2 280 yli vuoden ik\u00e4ist\u00e4 ilvest\u00e4. Ilves on vuoden 2019 lajien uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu elinvoimaiseksi (LC).<\/p>\n<p>Euroopan komissio on antanut luontodirektiivin liitteen IV a kohdassa mainittujen el\u00e4inlajien tiukasta suojelusta oikeudellisesti sitomattoman ohjeasiakirjan (<\/p>\n<p>), jossa on ohjeistettu my\u00f6s luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamista. Ohjeasiakirjassa mainitaan muun ohella esimerkkin\u00e4 alakohdan e mukaisten poikkeamisten edellytysten yhteydess\u00e4 Latviassa vuonna 2002 hyv\u00e4ksytty ilveksen hoitosuunnitelma.<\/p>\n<p>Komissio on julkaissut tiedonannolla 12.10.2021 uuden ohjeasiakirjan luontodirektiivin mukaisesta yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mien el\u00e4inlajien tiukasta suojelusta. Ohjeasiakirjan tarkistuksessa on muun ohella otettu huomioon unionin tuomioistuimen viimeisint\u00e4 ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 luontodirektiivin soveltamisesta.<\/p>\n<p>Uudessa ohjeasiakirjassa todetaan luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan mukaisen poikkeamisen osalta yleisesti, ett\u00e4 poikkeus voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Poikkeusten on perustuttava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhteen 16 artiklan 1 kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa luetelluista vaihtoehdoista. Poikkeuksen my\u00f6nt\u00e4misen yhteydess\u00e4 poikkeuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ilmoitettava selke\u00e4sti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti, ja kansallisen viranomaisen on t\u00e4sm\u00e4llisten tieteellisten tietojen perusteella kyett\u00e4v\u00e4 osoittamaan, ett\u00e4 poikkeuksella kyet\u00e4\u00e4n saavuttamaan t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Oppaassa 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan osalta on viittauksia unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuun asiassa C-674\/17.<\/p>\n<p>A on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa kolmen ilveksen mets\u00e4st\u00e4miseen noin 627 neli\u00f6kilometrin suuruiselle alueelle. Hakemusta on perusteltu alueen ilveskannan tihentym\u00e4ll\u00e4, ilvesten pihapiiriss\u00e4 poikkeamisen aiheuttamalla uhalla kotikissoille, ankoille ja kalkkunoille, tavoitteella saada ilvekset karttamaan asutusta ja ihmisen kohtaamista sek\u00e4 ilvekseen kohdistuvan salamets\u00e4styksen riskin v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen riistakeskus on my\u00f6nt\u00e4nyt poikkeusluvan yhden ilveksen niin sanottuun kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin nojalla ja viittaamalla luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa on nimenomaisesti todettu, ett\u00e4 tapauksessa ei tule sovellettavaksi luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan a &#8212; d alakohdat. Poikkeuslupaa ei siten ole my\u00f6nnetty esimerkiksi vahinkoa tai sellaisen uhkaa aiheuttavan yksil\u00f6n poistamiseksi.<\/p>\n<p>Mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentilla on kansallisesti pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohta. Mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momenttia on n\u00e4in ollen tulkittava yhdenmukaisesti luontodirektiivin 16 artiklan ja unionin tuomioistuimen sit\u00e4 koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kanssa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun ohella sit\u00e4, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan johdantokappaleen mukaiset poikkeusluvan edellytykset koskevat my\u00f6s mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin nojalla my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4\u00e4 poikkeuslupaa, vaikka niihin ei viitata mainitussa momentissa. Kaikkien poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle s\u00e4\u00e4dettyjen edellytysten tulee siten t\u00e4ytty\u00e4, jotta poikkeuslupa ilveksen tappamiseen voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohta on direktiivill\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettua suojeluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskeva poikkeus, jota on tulkittava suppeasti ja jossa todistustaakka edellytysten t\u00e4yttymisest\u00e4 on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekev\u00e4ll\u00e4 viranomaisella.<\/p>\n<p>Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 antaman ilveksen kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 koskevan vuosikirjap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen KHO 2014:125 j\u00e4lkeen unionin tuomioistuin on antanut 10.10.2019 edell\u00e4 selostetun ennakkoratkaisun, joka on koskenut luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisen poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4 suden kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen (asia C 674\/17). Vaikka mainittu ennakkoratkaisu on koskenut suden kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4, ennakkoratkaisuun sis\u00e4ltyy my\u00f6s yleisi\u00e4 kannanottoja luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisten poikkeamisedellytysten tulkinnasta. Mainitun alakohdan mukaisia poikkeamisedellytyksi\u00e4 tulee tulkita yhdenmukaisesti siit\u00e4 riippumatta, mit\u00e4 luontodirektiivin liitteen IV a kohdassa mainittua lajia poikkeaminen koskee. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi my\u00f6s komission luontodirektiivin soveltamista koskevasta vuoden 2021 ohjekirjasta.<\/p>\n<p>Unionin tuomioistuin katsoi asiassa C-674\/17 antamassaan ennakkoratkaisussa, ett\u00e4 luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 poikkeamisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on tuettava selvin ja t\u00e4sm\u00e4llisin perusteluin, ja niin, ett\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisten tieteellisten tietojen perusteella voidaan osoittaa, ett\u00e4 poikkeusluvalla kyet\u00e4\u00e4n saavuttamaan t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen edell\u00e4 mainittua asiaa C-674\/17 koskevassa ennakkoratkaisussa esitetyt luontodirektiivi\u00e4 koskevat tulkinnat ovat ohjeena arvioitaessa sit\u00e4, ovatko poikkeamisedellytykset olleet olemassa Suomen riistakeskuksen antaessa 24.10.2019 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen nyt kysymyksess\u00e4 olevassa ilveksen kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 koskevassa poikkeuslupa-asiassa.<\/p>\n<p>Saadun selvityksen perusteella ilveksen suojelutaso Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suotuisa. Koska poikkeuslupa on koskenut yht\u00e4 ilvest\u00e4, poikkeusluvan mukaisesta mets\u00e4styksest\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 aiheutuisi ilveskannan suotuisan suojelutason s\u00e4ilymisen vaarantumista Suomessa tai hakemuksessa tarkoitetulla alueella. Luontodirektiivin mukaisilla toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin varmistamaan yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mien el\u00e4inlajien suotuisan suojelutason s\u00e4ilytt\u00e4minen, mink\u00e4 vuoksi unionin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan lajeja on suojeltava t\u00e4m\u00e4n tason heikkenemiselt\u00e4. Velvoite koskee my\u00f6s suotuisan suojelutason saavuttaneita lajeja, kuten ilvest\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa on viitattu poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen mets\u00e4styksest\u00e4 mets\u00e4stysvuonna 2019 &#8212; 2020 annettuun maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetusta koskevaan muistioon, jonka mukaan kannanhoidollisen mets\u00e4styksen tavoitteena on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilveskannan pysyminen nykyisen suuruisena, mutta toisaalta tihentymist\u00e4 johtuvien sosiaalisten ongelmien lievent\u00e4minen. Lis\u00e4ksi perusteluissa on viitattu vuonna 2006 vahvistettuun ilveskannan kansalliseen hoitosuunnitelmaan. Perusteluiden mukaan kannanhoidollinen mets\u00e4stys on osoittanut toimivuutensa ilveskannan hoidossa. Perusteluissa on edelleen todettu, kysymyksess\u00e4 oleva ajallisesti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti rajattu poikkeuslupa on my\u00f6nnetty vain ilveksen vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan pyyntiin valikoivasti.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa viitatussa maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetusta koskevassa muistiossa tai ilvest\u00e4 koskevassa kansallisessa hoitosuunnitelmassa ei ole nimenomaisesti k\u00e4sitelty sit\u00e4 aluetta, jota nyt kysymyksess\u00e4 oleva poikkeuslupahakemus on koskenut, vaan niiss\u00e4 on tarkasteltu yleisell\u00e4 tasolla ilveskannan hoitoon liittyvi\u00e4 ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus viittaa edell\u00e4 mainittuun unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuun asiassa C-674\/17 ja katsoo, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asetuksen tai kansallisen hoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole yksin\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 peruste poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle, ellei poikkeusluvasta samalla ilmene selv\u00e4sti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti se luontodirektiivin mukainen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, johon kannanhoidollisella mets\u00e4styksell\u00e4 kyseisell\u00e4 alueella pyrit\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 se, miten mets\u00e4styksell\u00e4 saavutettaisiin t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus katsoo lis\u00e4ksi, ett\u00e4 luontodirektiivin tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen mets\u00e4stys ei sellaisenaan voi olla luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin soveltamisen edellytyksen\u00e4 oleva p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilman, ett\u00e4 mets\u00e4styksell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n samalla johonkin luontodirektiivin mukaiseen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, joka kuuluu 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan alaan. Sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 mets\u00e4styksell\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olisi haitallista vaikutusta kysymyksess\u00e4 olevan lajin kuten esimerkiksi ilveksen suojelun tasoon, ei ole t\u00e4ss\u00e4 suhteessa merkityst\u00e4. Poikkeusluvalla sallittu kannanhoidollinen mets\u00e4stys voi sin\u00e4ns\u00e4 kuitenkin olla keino luontodirektiivin mukaisen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tehneen viranomaisen on perusteltava poikkeusluvan edellytysten t\u00e4yttyminen. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y selke\u00e4sti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n yhden ilveksen kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 koskevalla poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 on pyritty. Silt\u00e4 osin kuin riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluina on ollut tarkoitus viitata ilveskannan tihentymist\u00e4 johtuvien sosiaalisten ongelmien lievent\u00e4miseen hakemuksen kohteena olevalla alueella, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteeksi ei ole t\u00e4lt\u00e4 osin esitetty selvityst\u00e4. N\u00e4in ollen riistakeskus ei ole riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla perustellut poikkeusluvan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koskevan edellytyksen t\u00e4yttymist\u00e4.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 mainitun unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohta on siten ollut jo t\u00e4ll\u00e4 perusteella esteen\u00e4 poikkeusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle. Poikkeuslupaa ei n\u00e4in ollen olisi tullut my\u00f6nt\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaa vastaavan mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 3 momentin nojalla.<\/p>\n<p>Koska poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6s ei t\u00e4yt\u00e4 luontodirektiivin edellytyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 tavoiteltavan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta, ei p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muita edellytyksi\u00e4 ole tarpeen arvioida.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 esitetyill\u00e4 perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 Suomen riistakeskuksen olisi tullut hyl\u00e4t\u00e4 poikkeuslupahakemus mets\u00e4styslain 41 a \u00a7:n 1 ja 3 momentin vastaisena. Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s olisi t\u00e4m\u00e4n vuoksi kumottava. Koska aika, jonka asiassa my\u00f6nnetty poikkeuslupa on ollut voimassa, on kuitenkin jo p\u00e4\u00e4ttynyt, valituksesta lausuminen ei enemm\u00e4lti ole tarpeen.<\/p>\n<h3>Asian tultua t\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 ratkaistuksi ei t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.<\/h3>\n<p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Sepp\u00e4l\u00e4, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Esittelij\u00e4 Satu Sundberg.<\/p>\n<h3>A<\/h3>\n<h3>Suomen riistakeskus<\/h3>\n<h3>Turun hallinto-oikeus<\/h3>\n<h3>Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet<\/h3>\n<p>Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Hannamaija Falck, Tiina Saari ja Satu Lehto, joka on my\u00f6s esitellyt asian.<\/p>\n<h3>Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta &#8212; Varsinais-Suomi ry<\/h3>\n<p>2.2.1. Luontodirektiivi<\/p>\n<p>luontodirektiivi<\/p>\n<h3>Lynx lynx<\/h3>\n<p>2.2.2. Mets\u00e4styslaki<\/p>\n<p>2.2.3. Mets\u00e4styslaissa s\u00e4\u00e4detyist\u00e4 poikkeusluvista annettu valtioneuvoston asetus<\/p>\n<p>2.2.4. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n kiinti\u00f6asetus<\/p>\n<h3>Asia C-674\/17<\/h3>\n<h3>Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola<\/h3>\n<h3>Asiat C-473\/19 ja C-474\/19<\/h3>\n<h3>F\u00f6reningen Skydda Skogen<\/h3>\n<h3>Naturskyddsf\u00f6reningen i H\u00e4rryda ja G\u00f6teborgs Ornitologiska F\u00f6rening<\/h3>\n<p>L\u00e4nsstyrelsen i V\u00e4stra G\u00f6talands l\u00e4n, B.A.B<\/p>\n<p>U.T.B<\/p>\n<h3>Ilveksen kannanhoidollinen mets\u00e4stys<\/h3>\n<h3>Suden kannanhoidollinen mets\u00e4stys<\/h3>\n<p>Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola.<\/p>\n<h3>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n julkaisuja 2021:22<\/h3>\n<h3>Ratkaisun l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n<h3>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n<p>3. T\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa koskeva vaatimus<\/p>\n<p>1. Vaatimus ennakkoratkaisun pyyt\u00e4misest\u00e4<\/p>\n<p>2. P\u00e4\u00e4asia<\/p>\n<p>2.1. Kysymyksenasettelu<\/p>\n<p>2.2. Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n<p>2.3. Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n<p>2.4. Korkeimman hallinto-oikeuden aikaisempaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n<p>2.5. Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma<\/p>\n<p>2.6. Luontodirektiivin soveltamista koskevat ohjeasiakirjat<\/p>\n<p>2.7. Oikeudellinen arviointi<\/p>\n<p>2.8. Lopputulos<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-administrative-court\/precedents\/2022\/48\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Finlands viltcentral hade med st\u00f6d av 41 a \u00a7 3 mom. i jaktlagen beviljat dispens f\u00f6r jakt p\u00e5 ett lodjur inom ett 627 kvadratkilometer stort omr\u00e5de i Egentliga Finland. Enligt beslutet hade dispens varken beviljats f\u00f6r att f\u00f6rebygga skada eller p\u00e5 grund av tvingande sk\u00e4l med h\u00e4nsyn till den allm\u00e4nna s\u00e4kerheten, utan i s\u00e5 kallat&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[32183],"kji_subject":[7724],"kji_keyword":[19343,30374,29464,18090,31213],"kji_language":[7746],"class_list":["post-670694","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-32183","kji_subject-civil","kji_keyword-beviljat","kji_keyword-dispens","kji_keyword-finlands","kji_keyword-jaktlagen","kji_keyword-viltcentral","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.5 (Yoast SEO v27.5) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KHO:2022:48 - Jaktlagen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2022:48 - Jaktlagen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Finlands viltcentral hade med st\u00f6d av 41 a \u00a7 3 mom. i jaktlagen beviljat dispens f\u00f6r jakt p\u00e5 ett lodjur inom ett 627 kvadratkilometer stort omr\u00e5de i Egentliga Finland. Enligt beslutet hade dispens varken beviljats f\u00f6r att f\u00f6rebygga skada eller p\u00e5 grund av tvingande sk\u00e4l med h\u00e4nsyn till den allm\u00e4nna s\u00e4kerheten, utan i s\u00e5 kallat...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"30 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202248-jaktlagen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202248-jaktlagen\\\/\",\"name\":\"KHO:2022:48 - Jaktlagen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-24T06:09:20+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202248-jaktlagen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202248-jaktlagen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202248-jaktlagen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2022:48 &#8211; Jaktlagen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2022:48 - Jaktlagen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2022:48 - Jaktlagen","og_description":"Finlands viltcentral hade med st\u00f6d av 41 a \u00a7 3 mom. i jaktlagen beviljat dispens f\u00f6r jakt p\u00e5 ett lodjur inom ett 627 kvadratkilometer stort omr\u00e5de i Egentliga Finland. Enligt beslutet hade dispens varken beviljats f\u00f6r att f\u00f6rebygga skada eller p\u00e5 grund av tvingande sk\u00e4l med h\u00e4nsyn till den allm\u00e4nna s\u00e4kerheten, utan i s\u00e5 kallat...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"30 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/","name":"KHO:2022:48 - Jaktlagen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-24T06:09:20+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202248-jaktlagen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2022:48 &#8211; Jaktlagen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/670694","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=670694"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=670694"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=670694"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=670694"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=670694"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=670694"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=670694"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=670694"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}