{"id":676548,"date":"2026-04-25T00:13:26","date_gmt":"2026-04-24T22:13:26","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/"},"modified":"2026-04-25T00:13:26","modified_gmt":"2026-04-24T22:13:26","slug":"kko202188-isyys","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/","title":{"rendered":"KKO:2021:88 — Isyys"},"content":{"rendered":"
\n
\n

A vaati kanteessaan, ett\u00e4 C vahvistetaan h\u00e4nen is\u00e4kseen. Koska C oli jo kuollut ja tuhkattu, A vaati, ett\u00e4 C:n kymmeni\u00e4 vuosia aikaisemmin kuolleiden vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten.<\/p>\n

Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan isyystutkimusta ei saa tehd\u00e4 haudatusta vainajasta, mik\u00e4 olisi est\u00e4nyt biologisen isyyden selvitt\u00e4misen. Korkein oikeus katsoi my\u00f6s vastasyit\u00e4 punnittuaan, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa oli ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa. Kyseinen rajoituss\u00e4\u00e4nn\u00f6s j\u00e4tettiin perustuslain 106 \u00a7:n nojalla soveltamatta. Korkein oikeus katsoi j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 kuolleen miehen vanhemmat eiv\u00e4t olisi antaneet suostumustaan tutkimuksen tekemiseen.<\/p>\n

C:n vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin avattavaksi, ja vainajista m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin otettavaksi kudosn\u00e4ytteit\u00e4 isyystutkimusta varten.<\/p>\n

L oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta 5 \u00a7 2 mom<\/h3>\n

L oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta 6 \u00a7 2 mom<\/h3>\n

PL 10 \u00a7<\/h3>\n

PL 106 \u00a7<\/h3>\n

IhmisoikeusSop 8 art<\/h3>\n

A yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l att det skulle fastst\u00e4llas att C var hennes far. Eftersom C redan hade avlidit och kremerats, yrkade A att domstolen skulle f\u00f6rordna att C:s f\u00f6r tiotals \u00e5r sedan avlidna f\u00f6r\u00e4ldrars grav skulle \u00f6ppnas f\u00f6r utf\u00f6rande av en r\u00e4ttsgenetisk faderskapsunders\u00f6kning.<\/p>\n

Enligt 5 \u00a7 2 mom. lagen om r\u00e4ttsgenetisk faderskapsunders\u00f6kning f\u00e5r faderskapsunders\u00f6kning inte utf\u00f6ras betr\u00e4ffande en avliden som \u00e4r begraven, vilket skulle ha f\u00f6rhindrat utredningen av det biologiska faderskapet. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g efter att \u00e4ven ha bed\u00f6mt motsk\u00e4len, att till\u00e4mpningen av denna best\u00e4mmelse i detta fall uppenbart skulle strida mot skyddet f\u00f6r privatlivet som tryggas i 10 \u00a7 grundlagen och 8 artikeln i konventionen om m\u00e4nskliga r\u00e4ttigheter, och l\u00e4t med st\u00f6d av 106 \u00a7 grundlagen bli att till\u00e4mpa den aktuella begr\u00e4nsningsbest\u00e4mmelsen. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att det inte hade visats att den avlidne mannens f\u00f6r\u00e4ldrar inte skulle ha samtyckt till unders\u00f6kningen.<\/p>\n

H\u00f6gsta domstolen f\u00f6rordnade att C:s f\u00f6r\u00e4ldrars grav skulle \u00f6ppnas och att v\u00e4vnadsprov skulle tas av de avlidna f\u00f6r utf\u00f6rande av faderskapsunders\u00f6kning.<\/p>\n

L om r\u00e4ttsgenetisk faderskapsunders\u00f6kning 5 \u00a7 2 mom<\/h3>\n

L om r\u00e4ttsgenetisk faderskapsunders\u00f6kning 6 \u00a7 2 mom<\/h3>\n

GL 10 \u00a7<\/h3>\n

GL 106 \u00a7<\/h3>\n

Europeiska m\u00e4nniskor\u00e4ttskonventionen 8 art<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

A vaati valituksessaan, ett\u00e4 hovioikeuden tuomio kumotaan ja ett\u00e4 Korkein oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 C:n vanhempien D:n ja E:n haudan avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten.<\/p>\n

B vaati C:n lesken\u00e4 ja ainoana oikeudenomistajana vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

V\u00e4litoimet<\/h3>\n

Korkein oikeus pyysi oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 11 \u00a7:n nojalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon. Lausunnon mukaan, jos D:st\u00e4 ja E:st\u00e4 saatavat n\u00e4ytteet ovat riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4kuntoisia ja jos A:n \u00e4idin, F:n n\u00e4yte on mukana tutkimuksessa, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 tutkimuksessa pystyt\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko C A:n biologinen is\u00e4. A:n \u00e4idin n\u00e4ytteen puuttuminen heikent\u00e4\u00e4 tutkimuksen informatiivisuutta, joten on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 otettava n\u00e4yte tutkimukseen. Tutkittaessa mahdollisen is\u00e4n sijasta h\u00e4nen sukulaisiaan voi A:n \u00e4idin n\u00e4ytteell\u00e4 olla ratkaiseva merkitys luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi.<\/p>\n

It\u00e4-Suomen aluehallintovirasto totesi Korkeimman oikeuden silt\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lausumassaan, ettei haudan avaamiseen ole hautaustoimilaista johtuvaa estett\u00e4, kunhan haudan avaaminen tehd\u00e4\u00e4n hautaustoimilain 2 \u00a7:n 2 momentin tarkoittamalla arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla.<\/p>\n

Messukyl\u00e4n seurakunta totesi Korkeimman oikeuden silt\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lausumassaan, ett\u00e4 hauta on mahdollista avata n\u00e4ytteen ottamista varten ja ett\u00e4 haudan avaamisesta ja sen peitt\u00e4misest\u00e4 vastaa seurakunta.<\/p>\n

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri totesi Korkeimman oikeuden silt\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lausunnossaan, ett\u00e4 patologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi huolehtia n\u00e4ytteenotosta.<\/p>\n

Korkein oikeus varasi A:lle ja F:lle tilaisuuden lausuman antamiseen heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4\u00e4n oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen.<\/p>\n

A ilmoitti suostuvansa siihen, ett\u00e4 h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen.<\/p>\n

F ei k\u00e4ytt\u00e4nyt h\u00e4nelle varattua tilaisuutta lausua oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiot kumotaan.<\/p>\n

E:n ja D:n hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi ja vainajista m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n otettavaksi kudosn\u00e4ytteit\u00e4 isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten.<\/p>\n

Tutkimus on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4in saadusta n\u00e4ytteest\u00e4 siten kuin oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetussa laissa on s\u00e4\u00e4detty. Haudan avaamisesta ja tutkimuksen tekemisest\u00e4 valtio on korvausvastuussa siten kuin oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 20 \u00a7:ss\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty.<\/p>\n

Asia palautetaan Varsinais-Suomen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia edelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen ja ottaen huomioon palautuksen syy siin\u00e4 laillisesti menetelt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

A oli syntynyt avioliiton ulkopuolisena lapsena vuonna 1957. Turun kaupungin raastuvanoikeus oli vuonna 1958 antamallaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 velvoittanut C:n maksamaan elatusapua A:lle.<\/p>\n

C oli kuollut 2011. C:n vanhemmat olivat kuolleet, D vuonna 1967 ja E vuonna 1984. C oli vanhempiensa ainoa lapsi. C:n avioliitossa syntynyt lapsi oli kuollut lapsettomana.<\/p>\n

C oli tuhkattu, eik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4, h\u00e4nen lapsestaan eik\u00e4 h\u00e4nen vanhemmistaan ollut saatavissa heid\u00e4n elinaikanaan otettuja kudosn\u00e4ytteit\u00e4, joiden avulla isyys olisi voitu selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

A oli vaatinut isyyden vahvistamista ensimm\u00e4isen kerran kanteellaan vuonna 2013. Kanne oli tuolloin hyl\u00e4tty isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 \u00a7:n (701\/1975) 2 momentin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n kanneaikarajoituksen nojalla.<\/p>\n

Kanne ja vastaus Varsinais-Suomen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n

A vaati kanteessaan vahvistettavaksi, ett\u00e4 vuonna 2011 kuollut C oli h\u00e4nen biologinen is\u00e4ns\u00e4. Perusteinaan A vetosi Turun kaupungin raastuvanoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen C:n elatusvelvollisuudesta ja C:n elatusapujen maksamiseen, A:n ja C:n v\u00e4liseen yhteydenpitoon, A:n ja C:n sukulaisuussuhdetta tukevaan veriryhm\u00e4tutkimukseen sek\u00e4 A:n ja C:n yhdenn\u00e4k\u00f6isyyteen. A:n mukaan asiassa ei ollut saatavissa oikeusgeneettist\u00e4 varmistusta C:n isyyden vahvistamista varten.<\/p>\n

C:n leski B vaati vastauksessaan kanteen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. C:n isyydest\u00e4 ei ollut saatavissa oikeusgeneettist\u00e4 vahvistusta eik\u00e4 muutakaan n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. A:lla olisi ollut mahdollisuus nostaa isyyden vahvistamiskanne C:n el\u00e4ess\u00e4, jolloin isyys olisi voitu selvitt\u00e4\u00e4 oikeusgeneettisell\u00e4 isyystutkimuksella. Elatusvelvollisuuden vahvistamisella ei ollut merkityst\u00e4 isyyden vahvistamista arvioitaessa.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 14.12.2017 nro 17\/35301<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa ei ollut mahdollista suorittaa oikeusgeneettist\u00e4 isyystutkimusta, mink\u00e4 vuoksi ratkaisu jouduttiin tekem\u00e4\u00e4n yksinomaan makaamisn\u00e4yt\u00f6n ja muita olosuhteita koskevan n\u00e4yt\u00f6n perusteella.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi asiassa esitetty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kokonaisuutena arvioituaan, ett\u00e4 Turun kaupungin raastuvanoikeuden elatusvelvollisuutta koskevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenev\u00e4t seikat yhdess\u00e4 A:n ja C:n kasvonpiirteiden osittaisen samankaltaisuuden sek\u00e4 C:n yhteydenpidosta A:han ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4itiin esitettyjen seikkojen kanssa eiv\u00e4t muodostaneet riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 C:n isyydest\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si kanteen.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Susanna Lepp\u00e4nen.<\/h3>\n

Turun hovioikeuden tuomio 6.9.2019 nro 662<\/p>\n

A toisti valituksessaan vaatimuksensa isyyden vahvistamisesta. Lis\u00e4ksi A vaati, ett\u00e4 hovioikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oikeusgeneettisen isyystutkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi C:n vanhemmista. Perusteinaan A esitti, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuva oikeus saada selvitetty\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 henkil\u00f6llisyys. Lakiin sis\u00e4ltyv\u00e4 kielto, jonka mukaan tutkimusta ei voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi jo haudatusta vainajasta, oli j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 soveltamatta, koska se oli ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain kanssa.<\/p>\n

B vaati, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat lain soveltamisalan ulkopuolelle. Hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, ett\u00e4 perustuslakivaliokunnalta ei ollut lain s\u00e4\u00e4t\u00e4misen yhteydess\u00e4 pyydetty lausuntoa ja ett\u00e4 lakiin oli tehty muutoksia isyyslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kokonaisuudistuksen yhteydess\u00e4. Tuolloin perustuslakivaliokunta ei ollut lausunnossaan (PeVL 46\/2014 vp) puuttunut s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin, jotka koskivat haudattujen vainajien tutkimista. Kun perustuslakivaliokunta ei ollut lausunut kokonaisuudistuksen suhteesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jo vuosia aikaisemmin antamaan J\u00e4ggi-ratkaisuun, perustuslakivaliokunta oli hovioikeuden mukaan tosiasiallisesti hyv\u00e4ksynyt vallitsevan oikeustilan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t rajoitukset oman alkuper\u00e4n selvitt\u00e4mist\u00e4 koskevaan oikeuteen. Hovioikeus totesi lis\u00e4ksi, ettei laissa ole s\u00e4\u00e4detty haudan avaamisen ja n\u00e4ytteen ottamisen tapaa eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeussuojakeinoja tai toimivaltaisia viranomaisia.<\/p>\n

Hovioikeus katsoi, ett\u00e4 ilmeinen ristiriita perustuslain kanssa oli k\u00e4sill\u00e4, jos ne perusteet, joilla rajoitusta koskevaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ratkaisuun on p\u00e4\u00e4dytty, eiv\u00e4t yhdess\u00e4 vainajien omaisten ja oikeudenomistajien oikeuksien asiassa saavan painoarvon kanssa selv\u00e4sti ole riitt\u00e4vi\u00e4 rajoittamaan A:n oikeutta alkuper\u00e4ns\u00e4 selvitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Oikeus alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen kuului yksityisel\u00e4m\u00e4n ydinalueelle. Punnittaessa oikeuden rajoittamista oli kuitenkin otettava huomioon asian erityispiirteet, jotka voivat joko heikent\u00e4\u00e4 tai vahvistaa oikeuden painoarvoa.<\/p>\n

A:n oikeuden painoarvoa vahvisti Turun kaupungin raastuvanoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 makaamisn\u00e4yt\u00f6n ja veritutkimuksen perusteella vahvistettu elatusvelvollisuus. My\u00f6s yhdenn\u00e4k\u00f6isyys tuki A:n kannetta. Toisaalta A:n oikeuden painoarvoa asiassa jonkin verran rajoitti se, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut nostanut kannetta C:n el\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 A:n oikeus alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen sai asiassa varsin suuren painoarvon. N\u00e4ytteiden ottaminen vainajista olisi ainoa keino selvitt\u00e4\u00e4, onko C h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4\u00e4minen rajoitti merkitt\u00e4v\u00e4sti A:n oikeuden toteuttamista ja vaati siten vahvoja perusteita.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ettei B:n vastustukselle voitu antaa asiassa ratkaisevaa painoarvoa. B oli mennyt C:n kanssa naimisiin useita vuosia D:n kuoleman j\u00e4lkeen ja nelj\u00e4 vuotta ennen E:n kuolemaa. Ratkaisevaa merkityst\u00e4 ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n E:n ja D:n omaisten n\u00e4kemyksill\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olivat varsin kaukaisia sukulaisia, ja vaatimus koski vain ohuesti heid\u00e4n perhe-el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suojaa.<\/p>\n

A:n vaatimusta vastaan puhui julkisena intressin\u00e4 hautarauha. Se, ett\u00e4 vainajat olivat lev\u00e4nneet haudassa jo pitk\u00e4\u00e4n, oli omiaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n hautarauhan merkityst\u00e4 asiassa. D oli ollut haudattuna jo yli 50 vuotta. Tiedossa oli, ett\u00e4 luut saattoivat maan alla voimakkaasti liikkua ja sekoittua toisiin luihin muun muassa routimisen seurauksena. Varmuutta n\u00e4ytteen ottamisen ja tutkimuksen onnistumisesta ei siten ollut.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n hovioikeus katsoi, ett\u00e4 hautarauhan kunnioittaminen yhdess\u00e4 vainajien omaisten yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suojan kanssa merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 A:n oikeuden rajoittamiselle oli t\u00e4ss\u00e4 soveltamistilanteessa riitt\u00e4v\u00e4t perusteet. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin soveltaminen, ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan suhtautuminen vallitsevasta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 aiheutuviin rajoituksiin biologisen isyyden selvitt\u00e4miseksi, ei johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa.<\/p>\n

Hovioikeus hylk\u00e4si oikeusgeneettist\u00e4 isyystutkimusta koskevan vaatimuksen. Isyyden vahvistamisen osalta hovioikeus ei muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ratkaisua.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Kaarina Syysvirta, Anne Laine ja Pekka Varjus. Esittelij\u00e4 Johannes Koskenniemi.<\/p>\n

Valituslupaa koskeva ratkaisu<\/h3>\n

A:lle my\u00f6nnettiin valituslupa silt\u00e4 osin kuin kysymys valitusluvan my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 on siirretty ratkaistavaksi valituksen k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4asiaratkaisun perustelut<\/h3>\n

2. C on kuollut 4.5.2011. C:n vanhemmat ovat kuolleet, D 6.1.1967 ja E 17.7.1984. C oli vanhempiensa ainoa lapsi. C:n ainoa avioliitosta syntynyt lapsi on kuollut lapsettomana 8.4.2009.<\/p>\n

3. C on tuhkattu, eik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 voida en\u00e4\u00e4 saada kudosn\u00e4ytteit\u00e4. Tiedossa ei ole, ett\u00e4 C:st\u00e4 tai h\u00e4nen vanhemmistaan olisi saatavissa elinaikana otettuja kudosn\u00e4ytteit\u00e4, joiden avulla isyys voitaisiin selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

4. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana kysymys siit\u00e4, voidaanko is\u00e4ksi otaksutun miehen vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 avattavaksi ja voidaanko vainajista m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi oikeusgeneettinen tutkimus isyyden selvitt\u00e4mist\u00e4 varten. Jos t\u00e4m\u00e4 katsotaan mahdolliseksi, arvioitavaksi tulee my\u00f6s se, onko syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 vainajat eiv\u00e4t olisi antaneet suostumustaan isyytt\u00e4 koskevaan tutkimukseen.<\/p>\n

5. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi molemmista miehen vanhemmista n\u00e4iden suostumuksella, jos mies on kadonnut tai kuollut eik\u00e4 tutkimusta voida tehd\u00e4 5 \u00a7:n 1 tai 2 momentin nojalla. Viitattu 5 \u00a7 on kirjoitettu koskemaan tutkittavana olevaa lasta, \u00e4iti\u00e4 ja miest\u00e4. Jollei tutkittavan olinpaikasta saada tietoa, tuomioistuin voi pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentin nojalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tutkimus tehd\u00e4\u00e4n tutkittavasta aiemmin otetusta, saatavilla olevasta kudosn\u00e4ytteest\u00e4 tai ett\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 aiemmassa tutkimuksessa saatuja tietoja. Sanotun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan jos tutkittava mies tai \u00e4iti on kuollut mutta h\u00e4nt\u00e4 ei ole viel\u00e4 tuhkattu tai haudattu, tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi vainajasta otettavasta kudosn\u00e4ytteest\u00e4. Jos vainaja on kateissa tai h\u00e4nt\u00e4 ei voida tunnistaa luotettavasti taikka jos vainaja on haudattu tai tuhkattu, tuomioistuin voi antaa 1 momentissa tarkoitetun m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen.<\/p>\n

6. Lain 6 \u00a7:n 2 momentin mukaan jos miehen is\u00e4 tai \u00e4iti on kadonnut tai kuollut, sovelletaan, mit\u00e4 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, jollei ole syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kadonnut tai kuollut vanhempi ei olisi antanut suostumustaan tutkimuksen tekemiseen.<\/p>\n

7. Lakia valmistellut ty\u00f6ryhm\u00e4 oli ehdottanut, ett\u00e4 tutkimus voitaisiin tehd\u00e4 my\u00f6s haudatusta vainajasta. Hallituksen esityksen mukaan (HE 56\/2004 vp s. 12) mahdollisuudesta haudatun vainajan tutkimiseen ja siten haudan avaamiseen oli luovuttu lausuntopalautteessa saatujen kannanottojen vuoksi. Lausunnoissa oli korostettu erityisesti hautarauhan kunnioittamiseen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia.<\/p>\n

8. Hallituksen esityksess\u00e4 (s. 11 ja 16) ehdotettiin, ett\u00e4 miehen vanhemmat olisi voitu velvoittaa tutkimuksiin suostumuksettaan. Lakivaliokunta katsoi kuitenkin mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n (LaVM 1\/2005 vp s. 5), ett\u00e4 pyrkimyst\u00e4 isyyden selvitt\u00e4miseen ei voida pit\u00e4\u00e4 niin painavana, ett\u00e4 kadonneen tai kuolleen miehen vanhemmat olisi siihen vedoten syyt\u00e4 vastoin tahtoaan viime k\u00e4dess\u00e4 pakkokeinoin velvoittaa alistumaan oikeusgeneettiseen tutkimukseen.<\/p>\n

9. Yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan perustuslain 10 \u00a7:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityisel\u00e4m\u00e4, kunnia ja kotirauha on suojattu. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan 2 kappaleen mukaan viranomaiset eiv\u00e4t saa puuttua t\u00e4m\u00e4n oikeuden k\u00e4ytt\u00e4miseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 demokraattisessa yhteiskunnassa muun muassa muiden henkil\u00f6iden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.<\/p>\n

10. Korkein oikeus on aikaisemmin k\u00e4sitellyt oikeutta biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen muun muassa sittemmin kumotun isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701\/1975) kanneaikas\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 koskevissa ratkaisuissa KKO 2012:11, KKO 2014:13 ja KKO 2014:14. Ratkaisussaan KKO 2012:11 (kohta 29) Korkein oikeus totesi, ett\u00e4 biologisen alkuper\u00e4n tunteminen ja sen oikeudellinen vahvistaminen ja julkistaminen ovat nykyisen tiet\u00e4myksen mukaan henkil\u00f6n identiteetin t\u00e4rkeit\u00e4 osia ja kuuluvat siten perustuslain 10 \u00a7:n ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan ydinalueeseen. Ajan kuluminen ei merkitse sit\u00e4, ett\u00e4 lapsen tarve tiet\u00e4\u00e4 ja tuntea molemmat vanhempansa sek\u00e4 saada isyys vahvistetuksi poistuisi, vaan se saattaa jopa kasvaa. Kyseisess\u00e4 ratkaisussa Korkein oikeus antoi perustuslain 106 \u00a7:n nojalla etusijan perustuslaille ja sen yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevalle s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle ja j\u00e4tti soveltamatta kanneaikas\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen, joka olisi est\u00e4nyt isyyden selvitt\u00e4misen ja vahvistamisen.<\/p>\n

11. Isyyslain uudistamisesta antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta (PeVL 46\/2014 vp s. 7) totesi, ett\u00e4 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oikeus saada alkuper\u00e4ns\u00e4 ja oikeudellinen suhde is\u00e4\u00e4ns\u00e4 vahvistetuksi on perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan olennainen henkil\u00f6n identiteettiin liittyv\u00e4 osa. Hallituksen esityksess\u00e4 (HE 91\/2014 vp) ehdotettiin teht\u00e4v\u00e4ksi vain teknisluontoisia muutoksia oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annettuun lakiin, eik\u00e4 perustuslakivaliokunta k\u00e4sitellyt isyystutkimuksiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 lausunnossaan.<\/p>\n

12. Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, ett\u00e4 isyysoikeudenk\u00e4ynnit kuuluvat ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa s\u00e4\u00e4dettyyn yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaan (ks. esim. J\u00e4ggi v. Sveitsi 13.7.2006, kohta 25). Yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaan kuuluu yksil\u00f6n oikeus tuntea biologinen syntyper\u00e4ns\u00e4 ja saada selvitetyksi, kuka h\u00e4nen biologinen is\u00e4ns\u00e4 on (ks. esim. Mikuli\u0107 v. Kroatia 7.2.2002, kohdat 56 ja 64 ja J\u00e4ggi, kohta 37). Sopimusvaltiolla on positiivinen velvollisuus turvata oikeus biologisen syntyper\u00e4n selvitt\u00e4miseen yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja t\u00e4m\u00e4 velvollisuus kattaa oikeuden turvaamisen my\u00f6s silloin, kun kysymys on yksityisten henkil\u00f6iden v\u00e4lisist\u00e4 suhteista (Mikuli\u0107, kohdat 56 ja 57 ja J\u00e4ggi, kohta 33). Oikeus oman alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan sit\u00e4 voidaan rajoittaa. Valtiolla on tietty\u00e4 harkintamarginaalia yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevaa oikeutta turvatessaan (mm. Odi\u00e8vre v. Ranska 13.2.2003, kohta 49).<\/p>\n

13. Yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa katsottiin loukatun ratkaisussa J\u00e4ggi (kohdat 37-39), jossa kansallinen tuomioistuin oli hyl\u00e4nnyt vaatimuksen vuonna 1976 kuolleen otaksutun is\u00e4n haudan avaamisesta DNA-n\u00e4ytteen ottamiseksi vastoin omaisten tahtoa. Ihmisoikeustuomioistuin totesi, ett\u00e4 asia tuli ratkaista tapauskohtaisesti ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 saavuttamaan oikeudenmukainen tasapaino kesken\u00e4\u00e4n kilpailevien etujen v\u00e4lill\u00e4. Asiassa oli otettava huomioon yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 valittajan oikeus selvitt\u00e4\u00e4 biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4 ja toisaalta vainajan ruumiin koskemattomuuteen perustunut kolmansien osapuolten intressi sek\u00e4 vainajien kunnioittamisen tarve ja oikeusvarmuutta koskeva yleinen etu.<\/p>\n

14. Edell\u00e4 mainitussa ratkaisussaan (kohdat 41-44) ihmisoikeustuomioistuin totesi lis\u00e4ksi, ett\u00e4 DNA-n\u00e4ytteen ottaminen oli suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen toimenpide eik\u00e4 vainajan itsens\u00e4 yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4 voitu loukata DNA-n\u00e4ytteiden ottamisella. Hautarauha oli vain v\u00e4liaikaista, sill\u00e4 joka tapauksessa ruumis kaivetaan haudasta, kun m\u00e4\u00e4r\u00e4aika hautapaikkaan p\u00e4\u00e4ttyy. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan oikeusvarmuuden periaate ei yksin riitt\u00e4nyt perusteeksi sille, ett\u00e4 valittaja menetett\u00e4isi oikeutensa saada varmuus biologisesta is\u00e4st\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen haudan avaamiseen olisi tullut suostua, koska se oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta valittaja voisi toteuttaa oikeutensa tiet\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Haudan avaaminen isyyden selvitt\u00e4miseksi<\/h3>\n

15. Isyyslain 29 \u00a7:n 1 momentin mukaan otaksutun is\u00e4n kuolema ei est\u00e4 isyyskanteen k\u00e4sittelemist\u00e4. Isyyden selvitt\u00e4minen ja vahvistaminen voivat kuitenkin esty\u00e4 siksi, ett\u00e4 oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan kudosn\u00e4ytett\u00e4 ei voida ottaa vainajasta sen j\u00e4lkeen, kun t\u00e4m\u00e4 on haudattu. N\u00e4ytteiden ottaminen miehen sukulaisista perustuu lis\u00e4ksi heid\u00e4n suostumukseensa. Riitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4yt\u00f6n saaminen biologisesta isyyssuhteesta voi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisten syiden vuoksi muodostua mahdottomaksi, vaikka periytyminen voitaisiin nykyisill\u00e4 tutkimusmenetelmill\u00e4 luotettavasti selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

16. Kuten edell\u00e4 kohdista 10-14 ilmenee, lapsen oikeus saada biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4 vahvistetuksi on perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvan yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan olennainen osa. T\u00e4m\u00e4 oikeus voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 toteutumatta, mik\u00e4li laki ei salli oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n laajasti.<\/p>\n

17. Perustuslain 106 \u00a7:n mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle, jos tuomioistuimen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asiassa lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen olisi ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain kanssa. Etusijan antaminen perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle tulee perustuslain 106 \u00a7:n nojalla harkittavaksi vasta silloin, kun ristiriita ei ole ratkaistavissa perusoikeusmy\u00f6nteisell\u00e4 tulkinnalla. Perustuslain 106 \u00a7:n soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisessa ristiriita perustuslain kanssa on ilmeinen. Perustuslain esit\u00f6iss\u00e4 (HE 1\/1998 vp s. 162-164 ja PeVM 10\/1998 vp s. 31) on ilmeisyysvaatimuksen t\u00e4yttymiselle asetettu korkea kynnys. Lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltamisen aiheuttaman ristiriidan perustuslain kanssa pit\u00e4\u00e4 olla selv\u00e4 ja riidaton ja siksi helposti havaittavissa eik\u00e4 esimerkiksi oikeudellisena kysymyksen\u00e4 tulkinnanvarainen.<\/p>\n

18. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan tutkimusta ei saa tehd\u00e4 haudatusta vainajasta. Laki on s\u00e4\u00e4detty ennen kuin ihmisoikeustuomioistuin on antanut edell\u00e4 kohdissa 12-14 mainitun ratkaisun J\u00e4ggi v. Sveitsi. Perustuslakivaliokunta ei ole lakia s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n isyyslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 uudistettaessa ottanut kantaa siihen, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annettu laki perustuslain ja kansainv\u00e4listen ihmisoikeussopimusten nykyiset vaatimukset.<\/p>\n

19. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentti on sanamuodoltaan t\u00e4sm\u00e4llinen ja lain esit\u00f6iss\u00e4 lausuttu huomioon ottaen tarkoitukseltaan yksiselitteinen. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei mahdollista tapauskohtaista harkintaa eik\u00e4 sellaisen perusoikeusmy\u00f6nteisen tulkinnan tekemist\u00e4, jolla haudan avaamista koskevasta kiellosta voitaisiin poiketa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on arvioitava, johtaako kyseisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen ratkaistavana olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa, jolloin tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle.<\/p>\n

20. Ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti valtioilla on lapsen biologisen alkuper\u00e4n selvitt\u00e4misen suhteen harkintamarginaalia, jonka k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 tapauskohtaista arviointia sek\u00e4 pyrkimyst\u00e4 saavuttaa oikeudenmukainen tasapaino kesken\u00e4\u00e4n kilpailevien etujen v\u00e4lill\u00e4 (ks. my\u00f6s KKO 2021:41, kohdissa 26 ja 27 mainitut ratkaisut). N\u00e4in on menetelt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s arvioitaessa haudan avaamista n\u00e4ytteiden ottamista varten, jolloin vastakkain ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 jokaisen oikeus biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen ja toisaalta muiden henkil\u00f6iden yksityisyyden suoja sek\u00e4 yleisen edun mukaiseen vainajien kunnioittamiseen ja hautarauhaan perustuvat n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n

21. Lapsen \u00e4idill\u00e4 tai otaksutulla is\u00e4ll\u00e4 ei ole oikeutta est\u00e4\u00e4 biologisen vanhemmuuden tutkimista esimerkiksi omaan yksityisyyteens\u00e4 vedoten, eik\u00e4 heill\u00e4 ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeutta kielt\u00e4yty\u00e4 kudosn\u00e4ytteen antamisesta fyysisen koskemattomuutensa perusteella. Vainajat eiv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisestikaan ole perustuslain 7 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn henkil\u00f6kohtaisen koskemattomuuden suojan piiriss\u00e4. Hautarauhaa suojataan kuitenkin yleisen edun vuoksi nimenomaisilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4. Hautarauhan rikkomisena on rikoslain 17 luvun 12 \u00a7:ss\u00e4 sanktioitu muun ohella haudan luvaton avaaminen tai sielt\u00e4 ruumiin tai sen osan ottaminen. Hautaustoimilain 2 \u00a7:n 2 momentin mukaisesti vainajan ruumista tulee k\u00e4sitell\u00e4 arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Hautarauha ei est\u00e4 haudan luvallista avaamista eik\u00e4 vainajan j\u00e4\u00e4nteisiin kajoamista. L\u00e4\u00e4ketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetun kudosn\u00e4ytteen ottamista vainajasta ei yleisesti ottaen ole syyt\u00e4 tarkastella hautarauhan rikkomisena.<\/p>\n

22. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain mukaan kudosn\u00e4ytteet otetaan ensisijaisesti lapsesta, t\u00e4m\u00e4n \u00e4idist\u00e4 ja isyysoikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 vastaajana olevasta miehest\u00e4. Vain, jos t\u00e4m\u00e4 on mahdotonta, tutkimus voidaan kohdistaa otaksutun is\u00e4n vanhempiin tai muihin sukulaisiin ja t\u00e4ll\u00f6inkin vain heid\u00e4n suostumuksellaan. Miehen kuolleista vanhemmista saatavien n\u00e4ytteiden tutkimisen edellytykseksi on lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4detty se, ett\u00e4 ei ole syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t olisi antaneet suostumustaan tutkimuksen tekemiseen. Kuolleiden sukulaisten tutkimiseen on siten asetettu korkeammat vaatimukset kuin lapsen omien kuolleiden vanhempien tutkimiseen ja punnittaviksi voivat t\u00e4ll\u00f6in tulla laajemman henkil\u00f6joukon intressit.<\/p>\n

23. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen noudattaminen voi johtaa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa, kun s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 tulkitaan edell\u00e4 kuvatun ihmisoikeustuomioistuimen 8 artiklaa koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti. Tuomioistuimen on tapauskohtaisesti punnittava erisuuntaisia oikeuksia ja n\u00e4k\u00f6kohtia, ja jos biologisen isyyden selvitt\u00e4misen intressi arvioidaan t\u00e4rkeimm\u00e4ksi, annettava etusija perustuslain yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevalle s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle. T\u00e4ll\u00f6in oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentti on tarvittavilta osiltaan j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 soveltamatta ja tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kudosn\u00e4ytteen otettavaksi my\u00f6s haudatusta vainajasta.<\/p>\n

Punninta t\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/h3>\n

24. A:n oikeus biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vahva, mutta pyritt\u00e4ess\u00e4 saavuttamaan oikeudenmukainen tasapaino kesken\u00e4\u00e4n kilpailevien etujen v\u00e4lill\u00e4 sen painoarvoa on arvioitava tapauskohtaisesti. A:n kannevaatimuksen perustana on pian h\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen annettu elatusaputuomio ja siit\u00e4 ilmenev\u00e4 makaamisn\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

25. Hovioikeus on A:n oikeutta arvioidessaan antanut merkityst\u00e4 sille, ettei A ollut nostanut isyyden vahvistamista koskevaa kannetta C:n elinaikana, vaikka h\u00e4n on kertomansa mukaan lapsuudestaan asti tiennyt C:n olevan h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

26. Korkein oikeus toteaa, ettei kanteen nostamisen my\u00f6h\u00e4inen ajankohta sin\u00e4ns\u00e4 vaikuta A:n intressiin eik\u00e4 nykyisen isyyslain mukaiseen oikeuteen saada isyyssuhde selvitetyksi. Tarve saada tiet\u00e4\u00e4 biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4 ei v\u00e4hene i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Silloin, kun kysymys on jo haudatuista vainajista teht\u00e4vist\u00e4 tutkimuksista, on kuitenkin perusteltua tarkastella, onko A omalla passiivisuudellaan saanut t\u00e4llaisen tilanteen aikaan sen sijaan, ett\u00e4 isyysasia olisi tutkittu C:n el\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

27. A:n syntyess\u00e4 avioliiton ulkopuolella vuonna 1957 h\u00e4nell\u00e4 tai h\u00e4nen \u00e4idill\u00e4\u00e4n ei ole ollut oikeutta nostaa isyyden vahvistamiskannetta. T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille tuli vasta isyyslain (700\/1975) my\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6inkin rajoitettuna viiden vuoden siirtym\u00e4aikaan. A:n mukaan h\u00e4n oli lis\u00e4ksi ollut C:lle m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn elatusvelvollisuuden vuoksi siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 C oli h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n oli saanut tiedon isyyden oikeudellisen vahvistamisen puuttumisesta vasta C:n kuoleman j\u00e4lkeen. Tuolloin h\u00e4n oli nostanut isyyskanteen, joka tuli vuonna 2013 hyl\u00e4tyksi tuolloin voimassa olleen kanneaikas\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen nojalla.<\/p>\n

28. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kun otetaan huomioon A:n edell\u00e4 kuvattu tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja kumotusta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 aiheutuneet esteet, h\u00e4nen menettelyns\u00e4 ei osoita sellaista passiivisuutta, joka rajoittaisi h\u00e4nen oikeuttaan saada isyys selvitetyksi. Punnittaessa A:n oikeutta biologisen alkuper\u00e4ns\u00e4 tuntemiseen ja sit\u00e4 vastaan puhuvia seikkoja on merkityksellist\u00e4 kuitenkin my\u00f6s se, ett\u00e4 n\u00e4ytteiden ottamista koskeva vaatimus ei koske is\u00e4ksi otaksuttua C:t\u00e4 vaan t\u00e4m\u00e4n edesmenneit\u00e4 vanhempia, joiden haudan avaamista n\u00e4ytteiden ottaminen edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

29. T\u00e4ss\u00e4 asiassa C:n jo aikaisemmin kuolleiden vanhempien tutkiminen on ainoa mahdollisuus saada luotettavaa oikeusgeneettist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 C:n mahdollisesta isyydest\u00e4. Vaikka sukulaisten el\u00e4ess\u00e4 tapahtuva tutkimus edellytt\u00e4\u00e4 suostumusta heid\u00e4n yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suojaan liittyvist\u00e4 syist\u00e4, yksityisel\u00e4m\u00e4n suoja ei koske suoraan vainajia vaan l\u00e4hinn\u00e4 vainajien l\u00e4heisi\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 n\u00e4in tutkimus kohdistetaan asianosaispiirin ulkopuolisiin tahoihin, ei kuoleman j\u00e4lkeen merkitse puuttumista heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaiseen koskemattomuuteensa.<\/p>\n

30. Haudan avaamista koskevassa punninnassa vastasyyt liittyv\u00e4t siten ennen muuta vainajan omaisten intresseihin. Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa otaksutulla is\u00e4ll\u00e4 ja h\u00e4nen vanhemmillaan ei ole elossa olevia l\u00e4hisukulaisia. Tutkittaviksi vaadittujen C:n vanhempien l\u00e4himpi\u00e4 omaisia ovat heid\u00e4n sisartensa lapset tai n\u00e4iden lapsenlapset. Korkein oikeus katsoo, ettei tutkittavaksi pyydetyill\u00e4 vainajilla ole sellaisia omaisia, joiden k\u00e4sityst\u00e4 esimerkiksi haudan avaamisen soveliaisuudesta tai tutkimuksessa mahdollisesti paljastuvista tiedoista tulisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa arvioida. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n C:n leske\u00e4 B:t\u00e4 ei ole pidett\u00e4v\u00e4 sellaisena tahona, jonka yksityisyytt\u00e4 olisi erityisesti suojattava.<\/p>\n

31. Merkityksellisen\u00e4 vastaseikkana A:n oikeuteen n\u00e4hden on tarkasteltava yleisen edun mukaisena pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 hautarauhaa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuomioistuimen lupaan perustuvassa n\u00e4ytteiden ottamisessa ei ole kysymys puuttumisesta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 suojattuun hautarauhaan. Yleisen edun osalta on otettava huomioon, ett\u00e4 vaikka hautarauha on periaatteessa ikuista, voidaan hautaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puuttua muun muassa haudan koskemattomuusaikojen puitteissa. Se, ett\u00e4 D on ollut haudattuna jo yli 50 vuotta ja E l\u00e4hes 35 vuotta, on omiaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n hautarauhan merkityst\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Esitetyn selvityksen mukaan samassa haudassa on C:n uurna, mutta hautaan ei ole haudattu muita henkil\u00f6it\u00e4. N\u00e4ytteiden ottamista varten my\u00f6s uurnaa on hetkellisesti siirrett\u00e4v\u00e4, mink\u00e4 B voi kokea loukkaavan C:n hautarauhaa. T\u00e4m\u00e4n ei voida kuitenkaan katsoa loukkaavan lesken yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa.<\/p>\n

32. Korkein oikeus katsoo, etteiv\u00e4t edell\u00e4 esitetyt n\u00e4k\u00f6kohdat, jotka puhuvat haudan avaamista ja vainajista otettavien n\u00e4ytteiden tutkimista vastaan, saa suurempaa merkityst\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 tutkimusta pyydet\u00e4\u00e4n suoritettavaksi haudatun miehen sijasta t\u00e4m\u00e4n haudatuista vanhemmista. Miehen vanhempien tutkimista rajoittaa kuitenkin oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 6 \u00a7:n 2 momentti.<\/p>\n

Miehen vanhempien oletettu suhtautuminen tutkimukseen<\/h3>\n

33. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 6 \u00a7:n 2 momentin perusteella kudosn\u00e4ytteen ottamiseen ja tutkimiseen otaksutun is\u00e4n vanhemmista sovelletaan lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jollei ole syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kadonnut tai kuollut vanhempi ei olisi antanut suostumustaan tutkimuksen tekemiseen. Asiassa on t\u00e4m\u00e4n vuoksi arvioitava, miten E ja D olisivat suhtautuneet tutkimuksen tekemiseen.<\/p>\n

34. Vainajien suhtautumista koskeva 6 \u00a7:n 2 momentin lis\u00e4edellytys perustuu lakivaliokunnan ehdotukseen. Mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n lakivaliokunta esitti (LaVM 1\/2005 vp s. 5-6), ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan tutkimukseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4 ei tulisi olla yksin tuomioistuimella, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vainajan oikeudenomistajilla. Tuomioistuimen tulisi arvioida kuolleen henkil\u00f6n aiempaa suhtautumista isyyden selvitt\u00e4miseen asiassa mahdollisuuksien mukaan saatavissa olevan selvityksen perusteella. T\u00e4llaista selvityst\u00e4 olisivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuolleen vanhemman esitt\u00e4m\u00e4t lausumat sek\u00e4 muu mahdollinen n\u00e4ytt\u00f6 h\u00e4nen suhtautumisesta lapseensa ja kysymyksess\u00e4 olevaan lapseen. Kysymys on tuomioistuimen tekem\u00e4st\u00e4 kokonaisharkinnasta kuolleen henkil\u00f6n oletetusta tahdosta.<\/p>\n

35. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 tutkimusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksen antamista vastustavalla taholla on n\u00e4ytt\u00f6velvollisuus siit\u00e4, ett\u00e4 miehen kuolleet vanhemmat eiv\u00e4t olisi antaneet suostumustaan tutkimuksen tekemiseen. Lakivaliokunta on mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n (LaVM 1\/2005 vp s. 6) esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 kun arvio oletetusta tahdosta perustuu aina jossain m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4varmaan aineistoon, kynnys tutkintam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen antamatta j\u00e4tt\u00e4miselle sanotulla perusteella ei voi olla kovin korkea.<\/p>\n

36. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vainajien tahdosta ja asenteista voivat antaa vain heid\u00e4n sukulaisensa ja muut l\u00e4heisens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 asiassa selvityst\u00e4 on antanut A:n vastapuolena oleva C:n leski, B. H\u00e4nen mukaansa asiassa oli painava syy olettaa, etteiv\u00e4t E ja D olisi antaneet tutkimukseen suostumustaan, kun otetaan huomioon heid\u00e4n poikansa C:n negatiivinen suhtautuminen A:han. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 B ei ole tavannut D:t\u00e4, joka kuoli vuonna 1967. B:ll\u00e4 ei siten ole mahdollisuuksia tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 D:n mahdollisesta suostumuksesta tai sen puuttumisesta. B:n v\u00e4itett\u00e4 h\u00e4nen ja E:n l\u00e4heisist\u00e4 v\u00e4leist\u00e4 ei ole aihetta ep\u00e4ill\u00e4. B ei kuitenkaan ole esitt\u00e4nyt selvityst\u00e4 sellaisista E:n vakaumuksista tai asenteista, jotka osoittaisivat, ett\u00e4 h\u00e4n olisi suhtautunut kielteisesti tutkimuksen tekemiseen.<\/p>\n

37. Asiassa on B:n v\u00e4itteen johdosta erityisesti arvioitava, olisiko E:n suhtautumiseen voinut aikanaan vaikuttaa C:n v\u00e4itetty kielteinen suhtautuminen A:han. T\u00e4lt\u00e4 osin on otettava huomioon, ett\u00e4 isyystutkimus ei ole ollut E:n el\u00e4ess\u00e4 ajankohtainen kysymys. A:n ja C:n v\u00e4linen yhteydenpito on saadun selvityksen mukaan ollut v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, mutta sen syist\u00e4 on oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 esitetty erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 asiassa ei ole esitetty riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 selvityst\u00e4 siit\u00e4, miten C:n v\u00e4itetty negatiivinen suhtautuminen A:han olisi vaikuttanut E:n mielipiteen muodostumiseen.<\/p>\n

38. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 oletettua suhtautumista tutkimukseen koskevaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 sovellettaessa on perusteltua ottaa huomioon lapsen yksityisel\u00e4m\u00e4n suoja ja sen ydinsis\u00e4lt\u00f6\u00f6n kuuluva oikeus saada tiet\u00e4\u00e4 biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4. Korkein oikeus katsoo t\u00e4ss\u00e4 asiassa esitetty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arvioidessaan, ettei B ole esitt\u00e4nyt riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 selvityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 E ja D eiv\u00e4t olisi suostuneet tutkimukseen.<\/p>\n

39. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 A:n oikeus tuntea biologinen alkuper\u00e4ns\u00e4 ja selvitt\u00e4\u00e4 isyys on mahdollista toteuttaa vain siten, ett\u00e4 C:n vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi ja oikeusgeneettinen tutkimus kohdistetaan heist\u00e4 saataviin kudosn\u00e4ytteisiin. Asiassa esitetyt vastasyyt, mukaan lukien selvitys C:n vanhempien oletetusta tahtotilasta, eiv\u00e4t riit\u00e4 kumoamaan t\u00e4t\u00e4 A:n perusoikeuksiin kuuluvaan oikeutta. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa n\u00e4ytteiden ottamista koskevan vaatimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin rajauksen nojalla olisi perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa A:n perusoikeutena turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan kanssa. Kyseisest\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 on siten j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 soveltamatta rajaus \u201dmutta h\u00e4nt\u00e4 ei ole viel\u00e4 haudattu tai tuhkattu\u201d.<\/p>\n

40. Edell\u00e4 lausutuilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 E:n ja D:n hauta voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 avattavaksi ja heist\u00e4 voidaan ottaa A:n vaatimuksen mukaisesti kudosn\u00e4ytteit\u00e4 oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten.<\/p>\n

41. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio on koskenut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kysymyst\u00e4 isyyden vahvistamisesta muun kuin oikeusgeneettist\u00e4 isyystutkimusta koskevan n\u00e4yt\u00f6n perusteella. Korkein oikeus katsoo toisin kuin hovioikeus, ett\u00e4 E:n ja D:n hauta on m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen suorittamiseksi ja heist\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 otettavaksi kudosn\u00e4ytteit\u00e4 isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten. Isyyden selvitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita toimia, kuten A:n ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4idin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain nojalla. Sen vuoksi ja oikeusastej\u00e4rjestys huomioon ottaen asian k\u00e4sittely\u00e4 on tarkoituksenmukaisinta jatkaa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa.<\/p>\n

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana oleva kysymys<\/h3>\n

Sovellettavat oikeusohjeet ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 isyysasioissa<\/h3>\n

Korkeimman oikeuden arviointi<\/h3>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittelyn jatkaminen<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A vaati kanteessaan, ett\u00e4 C vahvistetaan h\u00e4nen is\u00e4kseen. Koska C oli jo kuollut ja tuhkattu, A vaati, ett\u00e4 C:n kymmeni\u00e4 vuosia aikaisemmin kuolleiden vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan isyystutkimusta ei saa tehd\u00e4 haudatusta vainajasta, mik\u00e4 olisi est\u00e4nyt biologisen isyyden selvitt\u00e4misen. Korkein oikeus katsoi…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[13869,17706,11177,9861,36597],"kji_language":[7746],"class_list":["post-676548","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-fiscal","kji_keyword-hanen","kji_keyword-isyys","kji_keyword-kanteessaan","kji_keyword-vaati","kji_keyword-vahvistetaan","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2021:88 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2021:88 - Isyys\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"A vaati kanteessaan, ett\u00e4 C vahvistetaan h\u00e4nen is\u00e4kseen. Koska C oli jo kuollut ja tuhkattu, A vaati, ett\u00e4 C:n kymmeni\u00e4 vuosia aikaisemmin kuolleiden vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan isyystutkimusta ei saa tehd\u00e4 haudatusta vainajasta, mik\u00e4 olisi est\u00e4nyt biologisen isyyden selvitt\u00e4misen. Korkein oikeus katsoi...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"25 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202188-isyys\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202188-isyys\\\/\",\"name\":\"KKO:2021:88 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-24T22:13:26+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202188-isyys\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202188-isyys\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko202188-isyys\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2021:88 – Isyys\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2021:88 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KKO:2021:88 - Isyys","og_description":"A vaati kanteessaan, ett\u00e4 C vahvistetaan h\u00e4nen is\u00e4kseen. Koska C oli jo kuollut ja tuhkattu, A vaati, ett\u00e4 C:n kymmeni\u00e4 vuosia aikaisemmin kuolleiden vanhempien hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemist\u00e4 varten. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan isyystutkimusta ei saa tehd\u00e4 haudatusta vainajasta, mik\u00e4 olisi est\u00e4nyt biologisen isyyden selvitt\u00e4misen. Korkein oikeus katsoi...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"25 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/","name":"KKO:2021:88 - Isyys - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-24T22:13:26+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko202188-isyys\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2021:88 – Isyys"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/676548","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=676548"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=676548"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=676548"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=676548"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=676548"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=676548"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=676548"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=676548"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}