{"id":681887,"date":"2026-04-25T16:45:47","date_gmt":"2026-04-25T14:45:47","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/"},"modified":"2026-04-25T16:45:47","modified_gmt":"2026-04-25T14:45:47","slug":"kho2021100-utlanningsarende","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/","title":{"rendered":"KHO:2021:100 — Utl\u00e4nnings\u00e4rende"},"content":{"rendered":"
\n
\n

A som var somalisk medborgare hade f\u00f6tts 1993 i Finland och d\u00e5 erh\u00e5llit sitt f\u00f6rsta uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland. Hen hade erh\u00e5llit permanent uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland i november 1997. A:s \u00e5r 2015 respektive 2019 f\u00f6dda barn var finska medborgare. Det \u00e4ldre barnet hade omh\u00e4ndertagits \u00e5r 2017. Barnet bodde placerat utanf\u00f6r hemmet i A:s systers familj och A h\u00f6ll kontakt med barnet. A bodde enligt egen uppgift hos sitt \u00e5r 2019 f\u00f6dda barn och dess mor. I befolkningsdatasystemet hade somali uppgetts som A:s spr\u00e5k. Enligt A hade hen aldrig bes\u00f6kt Somalia och saknade skyddsn\u00e4t d\u00e4r.<\/p>\n

Polisen framst\u00e4llde i augusti 2017 att A p\u00e5 grund av brott utvisas till Somalia, d\u00e4r hen \u00e4r medborgare. Migrationsverket besl\u00f6t utvisa A till Somalia och meddelade hen ett tre\u00e5rigt inresef\u00f6rbud till hela Schengenomr\u00e5det.<\/p>\n

A hade f\u00f6rsta g\u00e5ngen d\u00f6mts \u00e5r 2011 till villkorligt f\u00e4ngelse f\u00f6r som ung person beg\u00e5ngna 11 r\u00e5n, st\u00f6ld, misshandel och tvingande. Som myndig hade A d\u00f6mts f\u00f6r r\u00e5n, st\u00f6lder, f\u00f6rs\u00f6k till st\u00f6lder, misshandel, innehav av f\u00f6rem\u00e5l eller \u00e4mne som l\u00e4mpar sig f\u00f6r att skada n\u00e5gon annan, skadeg\u00f6relse, lindrig skadeg\u00f6relse, olaga hot, bedr\u00e4gerier, betalningsmedelsbedr\u00e4gerier, l\u00e4mnande av oriktiga personuppgifter, straffbart bruk av narkotika, grovt rattfylleri, grovt \u00e4ventyrande av trafiks\u00e4kerheten, \u00e4ventyrande av trafiks\u00e4kerheten och f\u00f6rande av fortskaffningsmedel utan beh\u00f6righet. Under tidperioden 2010 — 2017 hade A d\u00f6mts till sammanlagt tio olika f\u00e4ngelsestraff mellan 40 dagar och 1 \u00e5r 6 m\u00e5nader. A hade under \u00e5ren 2016 — 2018 f\u00e5tt sammanlagt \u00e5tta b\u00f6tesstraff. Hen hade d\u00e4rtill varit fasttagen med st\u00f6d av polislagen f\u00f6r st\u00f6rande beteende.<\/p>\n

Vid tiden f\u00f6r Migrationsverkets beslut var A misst\u00e4nkt f\u00f6r tv\u00e5 fall av misshandel, olaga hot, betalningsmedelsbedr\u00e4geri, tv\u00e5 st\u00f6lder, grovt betalningsmedelsbedr\u00e4geri, identitetsst\u00f6ld och bruksst\u00f6ld av motordrivet fortskaffningsmedel under \u00e5ren 2017 — 2019. Efter att Migrationsverket avgett sitt beslut hade A d\u00f6mts f\u00f6r rattfylleri, straffbart bruk av narkotika och f\u00f6rande av fortskaffningsmedel utan beh\u00f6righet, beg\u00e5ngna 2018, till f\u00e4ngelse i 40 dagar i vars st\u00e4lle han d\u00f6mts till 40 dagars samh\u00e4llstj\u00e4nst. D\u00e4rut\u00f6ver hade A f\u00e5tt b\u00f6tesstraff f\u00f6r narkotikabrott under \u00e5ren 2014 — 2015 och straffbart bruk av narkotika, trafikf\u00f6rseelse, framf\u00f6rande av fordon utan tillst\u00e5nd och l\u00e4mnande av oriktiga personuppgifter, beg\u00e5ngna under \u00e5ren 2019 — 2020. De senaste brottsmisstankarna g\u00e4llde straffbart bruk av narkotika och f\u00f6rande av fortskaffningsmedel utan beh\u00f6righet i maj 2020.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att f\u00f6ruts\u00e4ttningarna f\u00f6r utvisning av A enligt 149 \u00a7 1 mom. 2 och 3 punkterna i utl\u00e4nningslagen uppfylldes. Det var d\u00e4rf\u00f6r i \u00e4rendet fr\u00e5ga om helhetsbed\u00f6mningen enligt 146 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen, i vilken ingick \u00e5 ena sidan faktorer som starkt talade f\u00f6r en utvisning av A men ocks\u00e5 s\u00e5dana som starkt talade emot utvisning. I \u00e4rendet skulle s\u00e4rskilt avseende f\u00e4stas vid barnets b\u00e4sta och skyddet f\u00f6r familjelivet. Eftersom A var f\u00f6dd i Finland och hade levt h\u00e4r i hela sitt liv skulle utvisning enligt europeiska m\u00e4nniskor\u00e4ttsdomstolens r\u00e4ttspraxis vidtas endast i undantag och de faktorer som talade f\u00f6r en utvisning vara synnerligen starka.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen beaktade \u00e5 ena sidan A:s starka band till Finland samt skyddet f\u00f6r familjelivet och barnets b\u00e4sta och \u00e5 andra sidan det l\u00e5ngvariga och allvarliga hot mot s\u00e4kerheten i samh\u00e4llet som A orsakat vilket inte kunde bed\u00f6mas ha upph\u00f6rt och som genom A:s upprepade f\u00f6rfarande tydde p\u00e5 risk f\u00f6r f\u00f6rnyad brottslighet. Trots att A:s brott hade b\u00f6rjat i hens ungdom och brotten till avsev\u00e4rd del sammanh\u00e4ngde med A:s rusmedelsbruk och den d\u00e4rav f\u00f6ranledda sv\u00e5righeten att hantera livet, tydde den fortsatta brottsligheten, brottens antal och art samtidigt p\u00e5 en brist p\u00e5 anpassning till den finska samh\u00e4llet.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att A:s utvisning till Somalia inte stred mot proportionalitetsprincipen eller kraven p\u00e5 n\u00f6dv\u00e4ndighet och proportionalitet enligt artikel 8 i den europeiska m\u00e4nniskor\u00e4ttskonventionen. Med beaktande av A:s fortg\u00e5ende brottsliga verksamhet, vilken var \u00e4gnad att \u00e4ventyra den allm\u00e4nna ordningen och s\u00e4kerheten och vilken fortsatt p\u00e5gick, var de faktorer som talade f\u00f6r en utvisning tyngre \u00e4n de som talade emot utvisningen. Barnets b\u00e4sta gav inte anledning att avg\u00f6ra \u00e4rendet annorlunda. Enligt bed\u00f6mningen av \u00e4rendet kunde man inte anse att A i Somalia var i fara f\u00f6r s\u00e5dan behandling som avses i 147 \u00a7 i utl\u00e4nningslagen. D\u00e4rf\u00f6r kunde A utvisas till Somalia och meddelas ett tre\u00e5rigt inresef\u00f6rbud. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen avslog A:s besv\u00e4r. Slutresultatet i f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut \u00e4ndrades inte.<\/p>\n

Utl\u00e4nningslagen 5 \u00a7, 6 \u00a7, 59 \u00a7 1 mom., 146 \u00a7, 147 \u00a7, 149 \u00a7 1 mom. och 150 \u00a7<\/p>\n

Europeiska m\u00e4nniskor\u00e4ttskonventionen artikel 3 och artikel 8<\/h3>\n

Jmfr. HFD 2008:90, HFD 2008:91 och HFD 2020:67<\/p>\n

EMD:s dom i stor sammans\u00e4ttning 18.10.2006 \u00dcner v. Nederl\u00e4nderna<\/p>\n

EMD:s dom 23.10.2018 Levakovic v. Danmark<\/p>\n

EMD:s dom 22.12.2020 Z v. Schweiz<\/p>\n

\u00c4rendet har avgjorts av Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Robert Utter och Veronica Stortr\u00e4sk. F\u00f6redragande Minna Miettinen.<\/p>\n

Somalian kansalainen A oli syntynyt 1993 Suomessa ja saanut tuolloin ensimm\u00e4isen oleskelulupansa Suomeen. H\u00e4n oli saanut Suomeen pysyv\u00e4n oleskeluluvan marraskuussa 1997. H\u00e4nen vuonna 2015 ja 2019 syntyneet lapsensa olivat Suomen kansalaisia. Lapsista vanhin oli otettu huostaan vuonna 2017. Lapsi asui sijoitettuna A:n siskon perheess\u00e4, ja A piti h\u00e4neen yhteytt\u00e4. A asui kertomansa mukaan vuonna 2019 syntyneen lapsensa ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4idin kanssa. V\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n A:n kieleksi oli merkitty somali. H\u00e4n ei ollut kertomansa mukaan koskaan k\u00e4ynyt Somaliassa, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut siell\u00e4 turvaverkkoa.<\/p>\n

Poliisi esitti elokuussa 2017 A:n karkottamista kansalaisuusvaltioonsa Somaliaan rikoksiin syyllistymisen perusteella. Maahanmuuttovirasto p\u00e4\u00e4tti karkottaa A:n Somaliaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4net Schengen-aluetta koskevaan kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon.<\/p>\n

$136<\/p>\n

Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen aikaan A oli rikoksesta ep\u00e4iltyn\u00e4 vuosina 2017 — 2019 tapahtuneista kahdesta pahoinpitelyst\u00e4, laittomasta uhkauksesta, maksuv\u00e4linepetoksesta, kahdesta varkaudesta, t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 maksuv\u00e4linepetoksesta, identiteettivarkaudesta ja moottorikulkuneuvon k\u00e4ytt\u00f6varkaudesta. Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisen j\u00e4lkeen A oli tuomittu vuonna 2018 tehdyist\u00e4 rattijuopumuksesta, huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 40 p\u00e4iv\u00e4n vankeusrangaistukseen, jonka sijaan h\u00e4nelle oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty 40 tuntia yhdyskuntapalvelua. Lis\u00e4ksi A:lle oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sakkorangaistukset vuonna 2014 — 2015 tapahtuneista huumausainerikoksista ja vuosina 2019 — 2020 tapahtuneista huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta, liikennerikkomuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6tiedon antamisesta. Viimeisimm\u00e4t rikosep\u00e4ilyt liittyiv\u00e4t toukokuussa 2020 tapahtuneisiin huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa s\u00e4\u00e4detyt edellytykset A:n karkottamiseksi t\u00e4yttyiv\u00e4t. Asiassa oli siten kysymys ulkomaalaislain 146 \u00a7:n 1 momentin mukaisesta kokonaisharkinnasta, jossa oli yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 voimakkaasti A:n karkottamisen puolesta ja toisaalta voimakkaasti karkottamista vastaan puhuvia seikkoja. Erityisesti oli kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaan ja lasten etuun. Koska A oli syntynyt Suomessa ja asunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koko ik\u00e4ns\u00e4, karkottamisen tuli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan olla poikkeuksellista ja karkottamisen puolesta puhuvien seikkojen hyvin painavia (viittaukset ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston tuomioon 18.10.2006 \u00dcner v. Alankomaat sek\u00e4 tuomioihin 23.10.2018 Levakovic v. Tanska ja 22.12.2020 Z. v. Sveitsi).<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus otti yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 huomioon A:n vahvat siteet Suomeen sek\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n suojan ja lasten edun ja toisaalta h\u00e4nen yhteiskunnan turvallisuudelle aiheuttamansa pitk\u00e4aikaisen ja vakavan uhan, jonka ei voitu arvioida poistuneen ja joka toistuvuudellaan osoitti my\u00f6s rikosten uusimisen vaaraa. Vaikka A:n rikokset olivat alkaneet nuoruusi\u00e4ss\u00e4 ja rikoksiin liittyi merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla A:n p\u00e4ihteidenk\u00e4ytt\u00f6 ja siit\u00e4 seuraavat vaikeudet hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4, rikosten jatkuvuus, m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu osoittivat samalla puuttuvaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n karkottaminen Somaliaan ollut suhteellisuusperiaatteen eik\u00e4 ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista. Kun otettiin huomioon A:n jatkuva rikollinen toiminta, joka oli ollut omiaan vaarantamaan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta ja joka oli edelleen jatkunut, maasta karkottamista puoltavia seikkoja oli pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4 vastaan olevia seikkoja painavampina. Lasten etu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Asiassa ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n arvioitava, ett\u00e4 A olisi ulkomaalaislain 147 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun kohtelun vaarassa Somaliassa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi A oli voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 karkotettavaksi Somaliaan ja kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon. Korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4si A:n valituksen. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ei muutettu.<\/p>\n

Ulkomaalaislaki 5 \u00a7, 6 \u00a7, 59 \u00a7 1 momentti, 146 \u00a7, 147 \u00a7, 149 \u00a7 1 momentti ja 150 \u00a7<\/h3>\n

Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla ja 8 artikla<\/h3>\n

Vrt. KHO 2008:90, KHO 2008:91 ja KHO 2020:67<\/p>\n

EIT suuri jaosto tuomio 18.10.2006 \u00dcner v. Alankomaat<\/p>\n

EIT tuomio 23.10.2018 Levakovic v. Tanska<\/p>\n

EIT tuomio 22.12.2020 Z v. Sveitsi<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee<\/h3>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

Maahanmuuttovirasto on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 4.4.2019 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt karkottaa A:n kansalaisuusvaltioonsa Somaliaan. Maahanmuuttovirasto on lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt h\u00e4net koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon kolmeksi vuoksi. Maahantulokielto alkaa sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin h\u00e4n poistuu Schengen-alueelta. H\u00e4nen oleskelulupansa raukeaa ulkomaalaislain 59 \u00a7:n 1 momentin mukaisesti.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluista k\u00e4y ilmi muun ohella, ett\u00e4 Helsingin poliisilaitos oli 24.8.2017 esitt\u00e4nyt h\u00e4nen karkottamistaan rikoksiin syyllistymisen perusteella.<\/p>\n

A on syntynyt Suomessa vuonna 1993, jolloin h\u00e4nelle on my\u00f6s my\u00f6nnetty ensimm\u00e4inen oleskelulupa Suomeen. H\u00e4n on saanut Suomeen pysyv\u00e4n oleskeluvan 27.11.1997. V\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n tietojen mukaan h\u00e4nell\u00e4 on ollut Suomessa vakinainen tai pysyv\u00e4 osoite syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n saakka lukuun ottamatta aikaa 24.8.2012 — 28.2.2017. H\u00e4nell\u00e4 on kolmivuotias lapsi, johon h\u00e4nell\u00e4 on huoltosuhde. Lapsi on Suomen kansalainen. Lapsi on otettu huostaan huhtikuussa 2017.<\/p>\n

Kansanel\u00e4kelaitoksen tietojen mukaan h\u00e4nelle on maksettu vuosina 2017 ja 2018 yleist\u00e4 asumistukea jokaiselta kuukaudelta ja toimeentulotukea l\u00e4hes joka kuukaudelta. Vuonna 2016 h\u00e4nell\u00e4 on ollut v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 veronalaisia ansiotuloja.<\/p>\n

Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 A on vuonna 2010 toukokuussa tuomittu nuorena henkil\u00f6n\u00e4 tehdyist\u00e4 11 ry\u00f6st\u00f6st\u00e4, varkaudesta, pahoinpitelyst\u00e4 ja pakottamisesta 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. H\u00e4net on seuraavan kerran tuomittu vuonna 2012 pahoinpitelyst\u00e4 50 p\u00e4iv\u00e4n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4net on vuonna 2013 tuomittu pahoinpitelyst\u00e4, laittomasta uhkauksesta, t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sek\u00e4 kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta nelj\u00e4n kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.<\/p>\n

Vuonna 2014 h\u00e4net on tuomittu kolme eri kertaa. Pisin rangaistus on tuomittu ry\u00f6st\u00f6st\u00e4 (yksi vuosi ja kaksi kuukautta vankeutta). H\u00e4net on my\u00f6s tuomittu ry\u00f6st\u00f6st\u00e4, petoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteens\u00e4 viiden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. H\u00e4net on tuomittu lis\u00e4ksi kahdesta rattijuopumuksesta, varkaudesta, kahdesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6tiedon antamisesta ja toiseen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta vankeusrangaistukseen, jonka pituus on ollut 80 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4net on tuomittu vuonna 2015 pahoinpitelyst\u00e4 40 p\u00e4iv\u00e4n vankeusrangaistukseen sek\u00e4 yhteiseen yhden vuoden ja kuuden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen ry\u00f6st\u00f6st\u00e4, viidest\u00e4 varkaudesta, kahdesta pahoinpitelyst\u00e4, laittomasta uhkauksesta, nelj\u00e4st\u00e4 maksuv\u00e4linepetoksesta, kolmesta t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 rattijuopumuksesta, kymmenest\u00e4 kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, viidest\u00e4 huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta, liev\u00e4st\u00e4 vahingonteosta, kuudesta rattijuopumuksesta, kolmesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sek\u00e4 t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Rangaistusta alentavana tekij\u00e4n\u00e4 on otettu huomioon h\u00e4nelle aiemmin vuonna 2014 tuomitut rangaistukset.<\/p>\n

Vuonna 2016 h\u00e4net on tuomittu kolme eri kertaa. Tuomioista yksi koskee pahoinpitely\u00e4, varkauden yrityst\u00e4 ja kolmea v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6tiedon antamista, joista h\u00e4net on tuomittu kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Muissa kahdessa tuomiossa (koskevat pahoinpitely\u00e4, huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikosta, t\u00f6rke\u00e4\u00e4 rattijuopumusta ja kahta kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta) aikaisempien tuomioiden on katsottu olleen riitt\u00e4v\u00e4 seuraamus.<\/p>\n

Vuonna 2017 h\u00e4net on tuomittu maksuv\u00e4linepetoksesta kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomiossa on otettu huomioon aiempi j\u00e4\u00e4nn\u00f6srangaistus m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npantavaksi. Lis\u00e4ksi h\u00e4net on tuomittu vahingonteosta, mutta aiemmin annetun tuomion on katsottu olleen riitt\u00e4v\u00e4 rangaistus.<\/p>\n

H\u00e4nelle on lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sakkoja vuonna 2016 liev\u00e4st\u00e4 pahoinpitelyst\u00e4 ja vuonna 2017 niskoittelusta poliisia vastaan ja laittomasta uhkauksesta. H\u00e4nelle on vuonna 2018 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sakkoja huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta sek\u00e4 nelj\u00e4 eri kertaa kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4nnyt muutoksenhakijan valituksen.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on selostettuaan sovelletut oikeusohjeet, Somaliaa koskevaa maatietoa ja asiassa saatua selvityst\u00e4 perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n

Valittaja on Suomessa oleskellessaan syyllistynyt useisiin rikoksiin, joista enimm\u00e4israngaistuksena on s\u00e4\u00e4detty v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vuosi vankeutta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4nen on todettu syyllistyneen rikoksiin pidemm\u00e4n ajan kuluessa l\u00e4hes jatkuvasti. H\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n osoittanut olevansa toistuvasti vaaraksi muiden turvallisuudelle. N\u00e4in ollen ulkomaalaislain 149 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt karkottamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. Karkottamista ja maahantulokieltoa koskevassa kokonaisharkinnassa on toisaalta arvioitava valittajalle Suomeen muodostuneiden siteiden merkityst\u00e4 ja toisaalta valittajan rikollista toimintaa sek\u00e4 yleiselle ja yksityiselle turvallisuudelle aiheutuvaa uhkaa.<\/p>\n

Valittajan karkottamista puoltaa vahvasti h\u00e4nen syyllistymisens\u00e4 edell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 tarkemmin selostettuihin rikoksiin. H\u00e4nen on lis\u00e4ksi Maahanmuuttoviraston valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen ep\u00e4ilty syyllistyneen uusiin rikoksiin. Valittaja on syyllistynyt muun muassa useisiin rattijuopumus-, v\u00e4kivalta- ja omaisuusrikoksiin. Osa valittajan tekemist\u00e4 rikoksista on ollut tekomuodoltaan t\u00f6rkeit\u00e4. Rikokset ovat olleet omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa ja haittaa yleiselle ja yksityiselle turvallisuudelle sek\u00e4 olleet laadultaan sen kaltaisia, ett\u00e4 ne osoittavat v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja yliolkaista suhtautumista muiden henkeen ja terveyteen sek\u00e4 poikkeuksellista piittaamattomuutta lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 ja normeista. Valittaja on my\u00f6s jatkanut rikollista toimintaansa saamiensa rangaistusten j\u00e4lkeen ja viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun h\u00e4nt\u00e4 on kuultu karkottamista koskevilta osin, ja valittaja on n\u00e4in t\u00e4lt\u00e4kin osin suhtautunut v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti tekojensa seurauksiin.<\/p>\n

N\u00e4iden syiden vuoksi hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 valittajan jatkuva rikollinen el\u00e4m\u00e4ntapa kuvastaa kokonaisuudessaan sen kaltaista suhtautumista Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyihin kieltoihin sek\u00e4 siihen vaaraan ja haittaan, jota rikokset yhteiskunnalle ja yksil\u00f6lle aiheuttavat, ett\u00e4 valittaja muodostaa vakavan uhkan yleiselle j\u00e4rjestykselle ja turvallisuudelle. Ilmenneiden seikkojen nojalla voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ettei valittaja ole pystynyt sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.<\/p>\n

Valittajan vuonna 2015 syntynyt lapsi on otettu huostaan vuonna 2017. Valittaja on valituksessaan kertonut, ett\u00e4 lapsi on sijoitettu valittajan siskon luokse ja ett\u00e4 valittaja pit\u00e4\u00e4 lapseen yhteytt\u00e4. Valittajalle on syntynyt toinen lapsi vuonna 2019, ja v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan valittaja on h\u00e4nen huoltajansa. My\u00f6s valittajan muita sukulaisia asuu Suomessa. Valittaja on esitt\u00e4nyt er\u00e4\u00e4n yrityksen kanssa 11.6.2019 solmimansa ty\u00f6sopimuksen. Valittaja ei ole esitt\u00e4nyt esimerkiksi palkkakuitteja ty\u00f6suhteestaan. Valittajalla ei ole ollut Suomessa pysyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 tilap\u00e4ist\u00e4 osoitetta ajalla 24.8.2012 — 28.2.2017.<\/p>\n

Valittajan karkottamista vastaan puhuvat ennen kaikkea h\u00e4nen pitk\u00e4 oleskeluaikansa Suomessa, h\u00e4nen perhesiteens\u00e4 Suomeen sek\u00e4 se, ettei valittajalla oman kertomansa mukaan ole siteit\u00e4 Somaliaan, eik\u00e4 h\u00e4n puhu kunnolla somalin kielt\u00e4. Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaan voidaan puuttua viranomaistoimin, jos se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 muun muassa yleisen turvallisuuden tai rikollisuuden est\u00e4miseksi. Valittajan karkottamista ei voida pit\u00e4\u00e4 lapsen edun vastaisena, sill\u00e4 toinen valittajan lapsista on huostaanotettu ja toinen lapsi voi jatkaa t\u00e4m\u00e4n huoltajana toimivan \u00e4itins\u00e4 kanssa asumista Suomessa. Asiassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole esitetty selvityst\u00e4 siit\u00e4, ettei valittaja kykenisi ty\u00f6kykyisen\u00e4 nuorena miehen\u00e4 tulemaan toimeen kotimaassaan ja hankkimaan siell\u00e4 itselleen toimeentuloa.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklalla suojataan perhe-el\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4. Yksityisel\u00e4m\u00e4n suoja ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan siihen voidaan puuttua silloin, kun laki sen sallii ja se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 muun muassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi tai ep\u00e4j\u00e4rjestyksen ja rikollisuuden est\u00e4miseksi.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan valittajan kieli on somali. Valittaja on ty\u00f6ik\u00e4inen mies, eik\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisissa olosuhteissaan ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella h\u00e4nen olisi katsottava olevan erityisess\u00e4 vaarassa kotimaahansa palatessaan. Valittajan karkottamisen ei ole katsottava rikkovan ulkomaalaislain 147 \u00a7:n mukaista palautuskieltoa.<\/p>\n

Kun kokonaisharkinnassa otetaan huomioon toisaalta valittajan siteet Suomeen, mutta toisaalta h\u00e4nen syykseen luettujen rikosten laatu ja toistuvuus, h\u00e4nelle lainvoimaisesti tuomitut rangaistukset sek\u00e4 se, ett\u00e4 valittajan on ep\u00e4ilty syyllistyneen uusiin rikoksiin Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4<\/p>\n

t\u00f6ksen j\u00e4lkeen, hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 karkottamisen puolesta puhuvia seikkoja on kaikki asiassa ilmenneet olosuhteet huomioon otettuna pidett\u00e4v\u00e4 niit\u00e4 vastaan puhuvia seikkoja painavampina.<\/p>\n

Asiassa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Somaliaa koskevan ajantasaisen maatiedon perusteella katsottava valittajan olevan ulkomaalaislain 147 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun kohtelun vaarassa Somaliassa. Edell\u00e4 lausuttu huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 Maahanmuuttovirasto on voinut ulkomaalaislain 147 a \u00a7:n 2 momentin nojalla olla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 valittajalle vapaaehtoisen paluun aikaa, mihin n\u00e4hden h\u00e4nelle on tullut ulkomaalaislain 150 \u00a7:n mukaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 maahantulokielto. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n lapsen etu ei est\u00e4 karkottamista tai maahantulokiellon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4. Valittaja on n\u00e4in ollen voitu p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 karkottaa kansalaisuusvaltioonsa Somaliaan, ja h\u00e4net on voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon. Kolmen vuoden maahantulokieltoa ei ole pidett\u00e4v\u00e4 kohtuuttomana.<\/p>\n

Kun valittaja on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty karkotettavaksi, h\u00e4nen pysyv\u00e4 oleskelulupansa raukeaa ulkomaalaislain 59 \u00a7:n nojalla. N\u00e4in ollen h\u00e4nen oleskelulupakorttiaan ei ole tullut uusia.<\/p>\n

Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole syyt\u00e4 muuttaa.<\/p>\n

Perusteluissa mainitut<\/h3>\n

Ulkomaalaislaki 5, 37 ja 147 a \u00a7<\/h3>\n

Laki oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa 126 \u00a7<\/h3>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Muutoksenhakija on vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja muutoksenhakijan pysyv\u00e4 oleskelulupa palautetaan. Muutoksenhakija on toissijaisesti vaatinut, ett\u00e4 maahantulokiellon pituutta joka tapauksessa kohtuullistetaan. Muutoksenhakija on my\u00f6s vaatinut, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano kiellet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Muutoksenhakija on syntynyt Suomessa, mutta h\u00e4nen vanhempansa eiv\u00e4t ole hakeneet h\u00e4nelle Suomen kansalaisuutta h\u00e4nen ollessaan lapsi. H\u00e4n ei ole itse voinut hakea kansalaisuutta my\u00f6hemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rikoksiin johtaneiden vaiheiden vuoksi. Muutoksenhakija tulisi kuitenkin suomalaisen syntyper\u00e4ns\u00e4 vuoksi rinnastaa Suomen kansalaiseen, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei ole virallista kansalaisuutta.<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on vakiintumatonta sen suhteen, miten tulisi arvioida Suomessa syntyneiden ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koko ik\u00e4ns\u00e4 asuneiden karkottamisen edellytyksi\u00e4. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut karkottamista koskeneet p\u00e4\u00e4t\u00f6kset esimerkiksi vuosikirjaratkaisuissa KHO 2008:91 ja KHO 2004:124. Maahanmuuttovirasto on sittemmin muuttanut karkottamista koskevaa linjaustaan perusteettoman ankaraksi.<\/p>\n

Muutoksenhakijan saamat rikostuomiot liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa h\u00e4nen nuoruutensa vaikeaan el\u00e4m\u00e4nvaiheeseen. Niiss\u00e4 ei ole ollut kysymys yhteiskuntaan sopeutumattomuudesta eik\u00e4 piittaamattomuudesta yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kohtaan. Rikokset eiv\u00e4t vakavuudeltaan ole sellaisia, ett\u00e4 ne ehdottomasti vaatisivat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 karkottamisesta etenkin, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 muutoksenhakijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on sittemmin tapahtunut selv\u00e4sti havaittavissa oleva muutos kohti nuhteetonta el\u00e4m\u00e4\u00e4. Muutoksenhakija ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin en\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun on saanut tiedokseen Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. My\u00f6s se seikka, ett\u00e4 viimeisin vankeustuomioon johtanut rikos on tapahtunut vuonna 2016, tukee k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 muutoksenhakijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on todellakin tapahtunut muutos parempaan suuntaan.<\/p>\n

Muutoksenhakijan karkottamista vastaan puhuu se, ett\u00e4 h\u00e4n on syntynyt Suomessa eik\u00e4 ole koskaan k\u00e4ynyt Somaliassa. Muutoksenhakijalla on Suomessa kaksi lasta, joiden molempien huoltaja h\u00e4n on. Lapset ovat Suomen kansalaisia. Toinen lapsista asuu muutoksenhakijan siskon luona, mutta muutoksenhakija tapaa lasta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Toinen lapsi ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 asuvat yhdess\u00e4 muutoksenhakijan kanssa. Muutoksenhakijan karkottaminen olisi perhe-el\u00e4m\u00e4n suojan ja lasten edun vastaista. Muut perheenj\u00e4senet eiv\u00e4t kohtuudella voi asettua muutoksenhakijan kanssa Somaliaan.<\/p>\n

Sille seikalle, ettei muutoksenhakija ole juurikaan ty\u00f6skennellyt Suomessa, ei voida antaa kokonaisharkinnassa painoarvoa. Muutoksenhakija on syyskuussa 2020 ty\u00f6llistynyt nuorisoty\u00f6n ohjaajaksi.<\/p>\n

Muutoksenhakija pelk\u00e4\u00e4 joutuvansa Somaliassa vakavasti syrjityksi tai jopa vainotuksi, koska h\u00e4n ei tunne paikallista kulttuuria eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole lainkaan sukulaisia tai muuta sosiaalista turvaverkostoa. H\u00e4n on Suomessa kasvaneena t\u00e4ysin l\u00e4nsimaalaistunut. H\u00e4n ei esimerkiksi harjoita islamin uskoa. Lis\u00e4ksi Somalian yleinen turvallisuustilanne ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole sellainen, ett\u00e4 sinne karkotettujen henkil\u00f6iden turvallisuudesta voitaisiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella vakuuttua.<\/p>\n

on antanut asiassa kaksi lausuntoa.<\/p>\n

Muutoksenhakija on Suomessa syntynyt Somalian kansalainen. Koska muutoksenhakija ei ole Suomen kansalainen, h\u00e4nen oleskeluunsa ja maasta poistamiseensa sovelletaan ulkomaalaislakia.<\/p>\n

Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen muutoksenhakija on 3.3.2020 tuomittu 9. — 11.10.2018 tehdyist\u00e4 rattijuopumuksesta, huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta sek\u00e4 kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 40 p\u00e4iv\u00e4n vankeusrangaistukseen, jonka sijasta h\u00e4nelle on kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty yhdyskuntapalvelua. Muutoksenhakijalle on lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sakkorangaistuksia vuosina 2014 — 2015 sek\u00e4 3.5.2019, 28.5.2019 ja 10.1.2020 tehdyist\u00e4 rikoksista. Lis\u00e4ksi muutoksenhakija on ep\u00e4iltyn\u00e4 13.5.2020 tehdyst\u00e4 huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta. Rikosasiat osoittavat, ettei rikollinen el\u00e4m\u00e4ntapa ole liittynyt muutoksenhakijan vaikeaan nuoruuteen, vaan se jatkuu edelleen.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on esitt\u00e4nyt maatietoa Somalian ulkopuolella pitk\u00e4\u00e4n asuneiden henkil\u00f6iden asemasta Somaliassa. Maatiedon mukaan Somaliaan palanneiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4. Tyypillisesti pitk\u00e4\u00e4n ulkomailla ja etenkin l\u00e4nsimaissa asuneilla henkil\u00f6ill\u00e4 on Somaliassa asunutta paikallisv\u00e4est\u00f6\u00e4 korkeampi koulutusaste ja paremmat edellytykset ty\u00f6llisty\u00e4 tai ryhty\u00e4 yritt\u00e4jiksi. Vaikka ryhmien v\u00e4lill\u00e4 esiintyy j\u00e4nnitteit\u00e4, ei palaajiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kohdistu syrjint\u00e4\u00e4 tai oikeudenloukkauksia vain sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 he ovat asuneet ulkomailla.<\/p>\n

on antanut vastaselityksen.<\/p>\n

Muutoksenhakija on syntynyt Suomessa ja asunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koko ik\u00e4ns\u00e4. Koska kansalaisuus on j\u00e4\u00e4nyt h\u00e4nelt\u00e4 lapsena saamatta h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n riippumattomista ja sattumanvaraisista syist\u00e4, tulisi h\u00e4nt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Suomen kansalaiseen rinnasteisessa asemassa. Muutoksenhakijalla on pyrkimys kohti nuhteetonta el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka pieni\u00e4 edellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kaikuna jatkuneita erehdyksi\u00e4 onkin jouduttu sovittamaan viel\u00e4 viime vuonna.<\/p>\n

, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus on 14.1.2021 antamallaan v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 taltionumero H37\/2021 kielt\u00e4nyt muutoksenhakijan maasta poistamista koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on s\u00e4\u00e4detty enimm\u00e4israngaistuksena v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Mainitun momentin 3 kohdan mukaan maasta voidaan vastaavasti karkottaa ulkomaalainen, joka on k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 150 \u00a7:n 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan maasta karkottamista koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 maahantulokielto. Maahantulokielto m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n, jos aikaa vapaaehtoiselle paluulle ei ole mainitun lain 147 a \u00a7:n 2 momentin nojalla m\u00e4\u00e4r\u00e4tty tai jos ulkomaalainen ei ole paluulle m\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4 ajassa poistunut maasta vapaaehtoisesti, jollei 146 \u00a7:st\u00e4 muuta johdu. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan maahantulokielto m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n enint\u00e4\u00e4n viiden vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi tai toistaiseksi. Laadultaan t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 tai ammattimaisesta rikoksesta rangaistukseen tuomitulle ulkomaalaiselle maahantulokielto voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toistaiseksi silloin, kun h\u00e4n muodostaa vakavan uhan yleiselle j\u00e4rjestykselle tai turvallisuudelle.<\/p>\n

$140<\/p>\n

Ulkomaalaislain 147 \u00a7:n mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa karkottaa alueelle, jolla h\u00e4n voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eik\u00e4 alueelle, jolta h\u00e4net voitaisiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sellaiselle alueelle.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa kiduttaa, eik\u00e4 kohdella tai rangaista ep\u00e4inhimillisell\u00e4 tai halventavalla tavalla.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset voivat puuttua edell\u00e4 mainitun oikeuden k\u00e4ytt\u00e4miseen, kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 esimerkiksi yleisen turvallisuuden vuoksi tai rikollisuuden est\u00e4miseksi.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 5 \u00a7:n mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enemp\u00e4\u00e4 kuin on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan t\u00e4m\u00e4n lain nojalla tapahtuvassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityist\u00e4 huomiota kiinnitett\u00e4v\u00e4 lapsen etuun sek\u00e4 h\u00e4nen kehitykseens\u00e4 ja terveyteens\u00e4 liittyviin seikkoihin.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 59 \u00a7:n 1 momentin mukaan oleskelulupa raukeaa, kun ulkomaalainen karkotetaan maasta.<\/p>\n

Vuosikirjaratkaisussa<\/h3>\n

oli kysymys perhesiteen perusteella oleskeluluvan Suomesta 10-vuotiaana saaneesta Somalian kansalaisesta, joka oli Suomessa syyllistynyt jatkuvasti osin sivullisiin kohdistuneeseen rikolliseen toimintaan. Kun h\u00e4n kuitenkin kertomansa mukaan oli l\u00e4ht\u00f6isin Mogadishusta eik\u00e4 ollut koskaan asunut Puntmaan alueella, jonne h\u00e4net oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty karkotettavaksi, ja kun h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 ja sisaruksensa asuivat Suomessa eik\u00e4 h\u00e4nen mahdollisuuttaan turvautua klaaninsa apuun pidetty riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 h\u00e4nen perustarpeidensa turvaamisessa, korkein hallinto-oikeus, ottaen my\u00f6s huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan, kumosi hallinto-oikeuden ja Ulkomaalaisviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja hylk\u00e4si poliisilaitoksen karkottamisesityksen.<\/p>\n

Samaan aikaan annetussa toisessa vuosikirjaratkaisussa<\/h3>\n

oli samoin kysymys perhesiteen perusteella oleskeluluvan Suomesta 10- tai 12-vuotiaana saaneesta Somalian Somalimaasta l\u00e4ht\u00f6isin olevasta Somalian kansalaisesta, joka oli Suomessa syyllistynyt jatkuvasti rikoksiin. Korkein hallinto-oikeus katsoi tuossa tapauksessa, ett\u00e4 kun otettiin huomioon h\u00e4nen p\u00e4\u00e4osin sivullisiin kohdistunut rikollinen toimintansa, h\u00e4nen Suomeen tulonsa peruste, merkitt\u00e4vien siteiden puuttuminen Suomeen, Somalimaan rauhallinen tilanne sek\u00e4 h\u00e4nen siteens\u00e4 Somalimaahan ja kuulumisensa sen valtaklaaniin, h\u00e4net voitiin karkottaa Pohjois-Somaliaan Somalimaahan sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 maahantulokieltoon toistaiseksi.<\/p>\n

arvioitiin karkottamisasiassa kokonaisharkintaa ja erityisesti sit\u00e4, miten kokonaisharkinnassa lapsen edun ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suojan merkityst\u00e4 tuli arvioida suhteessa karkotettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn Irakin kansalaisen rikolliseen toimintaan.<\/p>\n

Karkotettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty oli saapunut Suomeen 16-vuotiaana vuonna 2009. H\u00e4nelle oli vuonna 2012 my\u00f6nnetty oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella nelj\u00e4ksi vuodeksi. H\u00e4n oli solminut avioliiton Suomen kansalaisen kanssa huhtikuussa 2017. Puolisoille syntyi vuonna 2018 lapsi, joka oli vanhempiensa yhteishuollossa. Karkotettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty puhui suomen kielt\u00e4, ja h\u00e4n oli suorittanut Suomessa peruskoulun sek\u00e4 my\u00f6hemmin talotekniikan perustutkinnon. H\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt opintojensa ohella.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus oli tuominnut h\u00e4net vuonna 2015 tapahtuneesta laittoman maahantulon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 30 p\u00e4iv\u00e4n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiosta ilmeni, ett\u00e4 h\u00e4n oli tuonut omalla henkil\u00f6autollaan yhden henkil\u00f6n laittomasti Suomeen Tornion rajanylityspaikan kautta Ruotsista, jonne tuo henkil\u00f6 oli matkustanut laittomasti. H\u00e4n oli lis\u00e4ksi syyllistynyt kahteen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen vuonna 2016.<\/p>\n

Henkil\u00f6n karkottamista puolsi h\u00e4nen syyllistymisens\u00e4 rikoksiin. Korkein hallinto-oikeus totesi, ett\u00e4 laittoman maahantulon j\u00e4rjest\u00e4minen oli suhteellisen ankarasti rangaistava rikos, jonka taustalla olivat muun muassa Suomen velvoitteet Euroopan unionin ja Schengenin alueen ulkorajan valvomiseksi. Henkil\u00f6n karkottamista vastaan puhuivat h\u00e4nen suhteellisen pitk\u00e4 oleskeluaikansa Suomessa, h\u00e4nen kiinte\u00e4t perhe- ja muut siteens\u00e4 Suomeen sek\u00e4 h\u00e4nen aktiivinen pyrkimyksens\u00e4 kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus otti huomioon yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 henkil\u00f6n syyllistymisen rikokseen ja rikoksen laadun sek\u00e4 toisaalta perhe-el\u00e4m\u00e4n suojan, lapsen edun ja asianomaisen osoittaman pyrkimyksen integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja katsoi, ett\u00e4 karkottamista vastaan puhuvat seikat olivat punninnassa painavampia. Henkil\u00f6n karkottamista ei t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pidett\u00e4v\u00e4 suhteellisuusperiaatteen tai ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukaisena.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on suuren jaoston tuomiossa 18.10.2006<\/p>\n

k\u00e4sitellyt tapausta, jossa 12-vuotiaana Alankomaihin siell\u00e4 jo asuneen is\u00e4ns\u00e4 luo muuttanut Turkin kansalainen oli tuomittu taposta ja pahoinpitelyst\u00e4 seitsem\u00e4n vuoden vankeuteen. H\u00e4nell\u00e4 oli kaksi lasta Alankomaiden kansalaisen kanssa.<\/p>\n

Ihmisoikeustuomioistuin totesi, ett\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimus ei taannut ulkomaalaiselle oikeutta tulla tiettyyn maahan ja asua siell\u00e4, ja valtiot saavat karkottaa rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia. Jos t\u00e4ll\u00f6in tehdyill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 puututaan ihmisoikeussopimuksen 8.1 artiklan mukaisiin oikeuksiin, niiden tulee olla lainmukaisia ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 demokraattisessa yhteiskunnassa eli niiden tulee perustua pakottavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja olla oikeassa suhteessa hyv\u00e4ksytt\u00e4viin tavoitteisiinsa. N\u00e4m\u00e4 periaatteet soveltuvat riippumatta siit\u00e4, onko ulkomaalainen tullut maahan aikuisena, hyvin pienen\u00e4 lapsena tai jopa syntynyt siell\u00e4. Ulkomaalaista ei kuitenkaan voida rinnastaa maan kansalaiseen siin\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on hyvin vahva asema maassa oleskeluun.<\/p>\n

Tuomioistuin viittasi aikaisemmassa tuomiossa<\/h3>\n

$149<\/p>\n

Edell\u00e4 tarkoitetussa tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ett\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaamisen intressit v\u00e4istyiv\u00e4t suhteessa muihin harkinnassa huomioon otettaviin n\u00e4k\u00f6kohtiin. Valittajan rikokset olivat hyvin t\u00f6rkeit\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 valittaja oli asunut huomattavan pitk\u00e4\u00e4n Alankomaissa ja perustanut siell\u00e4 perheen ja ett\u00e4 valittajan avopuolisolla voisi olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikeaa seurata h\u00e4nt\u00e4 Turkkiin, kun perhe oli asunut yhdess\u00e4 suhteellisen lyhyen aikaa, valittajan oleskelu Turkissa ennen maahanmuuttoa ei ollut ollut niin lyhytaikaista, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 olisi Turkkiin siteit\u00e4. Valittajan karkottaminen ei ollut ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan vastaista.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossaan 23.10.2018<\/p>\n

k\u00e4sitellyt tapausta, jossa rikoksiin syyllistymisen perusteella Tanskasta karkotettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty Kroatian kansalainen oli saapunut maahan alle vuoden ik\u00e4isin\u00e4. H\u00e4nen vanhempansa ja kolme velje\u00e4\u00e4n asuivat Tanskassa. H\u00e4nell\u00e4 oli Tanskassa my\u00f6s tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4, jonka kanssa h\u00e4nell\u00e4 oli aikomus avioitua. Valittaja ei ollut koskaan k\u00e4ynyt kotimaassaan eik\u00e4 puhunut kotimaansa kielt\u00e4. H\u00e4n oli syyllistynyt lukuisiin rikoksiin, kuten aseellisiin ry\u00f6st\u00f6ihin ja huumausainerikoksiin, joista h\u00e4nelle oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty vankeusrangaistuksia. H\u00e4n oli tehnyt ensimm\u00e4iset rikokset alaik\u00e4isen\u00e4. H\u00e4net oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty karkotuksen ohella maahantulokieltoon toistaiseksi.<\/p>\n

Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan, koska hakija oli oleskellut merkitt\u00e4v\u00e4n osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Tanskassa, tuli k\u00e4sill\u00e4 olla hyvin painavia karkottamisen puolesta puhuvia seikkoja (viittaus suuren jaoston tuomioon 23.6.2008<\/p>\n

. Rikosten vakavuus sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n puhui karkottamisen puolesta. Rikollisella el\u00e4m\u00e4ntavallaan valittaja oli osoittanut sopeutuneensa melko huonosti tanskalaiseen yhteiskuntaan sek\u00e4 suhtautuvansa piittaamattomasti Tanskan lakeja kohtaan. Yleisen j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden turvaamista voitiin pit\u00e4\u00e4 tuossa tapauksessa yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa painavampana. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa ei ollut rikottu.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossa 22.12.2020<\/p>\n

k\u00e4sitellyt tapausta, jossa valittajana oli Sveitsiss\u00e4 vuonna 1968 syntynyt ja siell\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oleskellut Espanjan kansalainen. H\u00e4nell\u00e4 oli Sveitsiss\u00e4 vuonna 1991 syntynyt t\u00e4ysi-ik\u00e4inen poika sek\u00e4 Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kansalainen vaimo, jonka kanssa h\u00e4n oli avioitunut vuonna 2003 ja joka oli tuolloin saanut perhesideperusteisen oleskeluluvan Sveitsiin. Valittajan pysyv\u00e4 oleskelulupa Sveitsiin oli peruutettu vuonna 2014 h\u00e4nen syyllistytty\u00e4\u00e4n vuonna 2006 useampiin seksuaalirikoksiin, joista h\u00e4net oli vuonna 2009 tuomittu 30 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Rikokset olivat kohdistuneet valittajan vaimon 13-vuotiaaseen tytt\u00e4reen. Vuonna 2012 valittaja oli lis\u00e4ksi asentanut kameroita uhrin \u00e4idin kotiin. Valittaja oli tunnustanut teot ja ne oli soviteltu.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 karkottavassa valtiossa syntyneiden ja siell\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oleskelleiden henkil\u00f6iden karkottaminen tulisi olla poikkeuksellista. Tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 valittajan syyksi luetut rikokset olivat hyvin vakavia rikoksia, jotka rikkoivat uhrin t\u00e4rkeit\u00e4 oikeuksia. Koska valittaja oli oleskellut koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Sveitsiss\u00e4, tuli k\u00e4sill\u00e4 olla hyvin painavia karkottamisen puolesta puhuvia seikkoja. Tuomioistuin kiinnitti huomiota siihen, ett\u00e4 valittaja oli yhdeks\u00e4n kuukautta koeaikansa p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen jatkanut rikollista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 osoitti rikoksen uusimisen vaaraa.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 valittajalla oli vahvat siteet Sveitsiin ja h\u00e4nen karkottamisensa vaikutti h\u00e4nen vaimoonsa. Valittajalla oli kuitenkin jotain siteit\u00e4 my\u00f6s Espanjaan, erityisesti kansalaisuus ja kieli. Kun otettiin huomioon valittajan rikosten vakavuus ja h\u00e4nen siteens\u00e4 Espanjaan, yleisen j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden turvaamista voitiin pit\u00e4\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaa painavampana. Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa ei ollut rikottu.<\/p>\n

Etel\u00e4- ja Keski-Somalian turvallisuustilanne on eri l\u00e4hteiden mukaan pysynyt ep\u00e4vakaana. Ep\u00e4vakautta aiheuttaa erityisesti konflikti Somalian hallinnon ja sit\u00e4 vastaan taistelevan islamistisen Al-Shabaab-j\u00e4rjest\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Al-Shabaab on viime vuosina menett\u00e4nyt sotilaallista iskukyky\u00e4\u00e4n ja t\u00e4rkeimpien kaupunkien hallinnan Somalian hallitusta tukeville joukoille. Al-Shabaab kykenee kuitenkin edelleen tekem\u00e4\u00e4n iskuja my\u00f6s sellaisilla alueilla, jotka eiv\u00e4t ole sen vaikutusvallassa. Iskujen kohteena ovat l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n vastustajiksi profiloituneet henkil\u00f6t, kuten Somalian hallitusta tukevat joukot, hallituksen ty\u00f6ntekij\u00e4t, toimittajat ja avustusj\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6ntekij\u00e4t. Al-Shabaab on kohdistanut iskuja jonkin verran my\u00f6s suoraan siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Somalian yleiseen turvallisuustilanteeseen ovat vaikuttaneet lis\u00e4ksi heikot humanitaariset olosuhteet, maakiistat ja klaanien v\u00e4liset taistelut.<\/p>\n

Muutoksenhakija on Somalian kansalainen. H\u00e4nen \u00e4idinkielekseen on merkitty v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n somali. H\u00e4n on syntynyt Suomessa vuonna 1993, jolloin h\u00e4nelle on my\u00f6s my\u00f6nnetty ensimm\u00e4inen oleskelulupa Suomeen. Muutoksenhakija on saanut Suomeen pysyv\u00e4n oleskeluluvan 27.11.1997. Muutoksenhakijalla on Suomessa vuonna 2015 syntynyt lapsi, johon h\u00e4nell\u00e4 on huoltosuhde voimassa. Lapsi on otettu huostaan huhtikuussa 2017. Muutoksenhakijalla on lis\u00e4ksi Suomessa vuonna 2019 syntynyt lapsi, johon h\u00e4nell\u00e4 on huoltosuhde voimassa. Muutoksenhakija on kertonut asuvansa lapsen ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4idin kanssa. Muutoksenhakijan molemmat lapset ovat Suomen kansalaisia.<\/p>\n

$150<\/p>\n

Muutoksenhakija on ollut Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekohetkell\u00e4 rikoksesta ep\u00e4iltyn\u00e4 vuosina 2017 — 2019 tapahtuneista kahdesta pahoinpitelyst\u00e4, laittomasta uhkauksesta, maksuv\u00e4linepetoksesta, kahdesta varkaudesta, t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 maksuv\u00e4linepetoksesta, identiteettivarkaudesta ja moottorikulkuneuvon k\u00e4ytt\u00f6varkaudesta.<\/p>\n

Muutoksenhakija on Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisen j\u00e4lkeen tuomittu vuonna 2018 tehdyist\u00e4 rattijuopumuksesta, huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 40 p\u00e4iv\u00e4n vankeusrangaistukseen, jonka sijaan h\u00e4nelle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty 40 tuntia yhdyskuntapalvelua. Lis\u00e4ksi muutoksenhakijalle on Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisen j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sakkorangaistukset vuosina 2014 — 2015 tapahtuneista huumausainerikoksista ja vuosina 2019 — 2020 tapahtuneista huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta, liikennerikkomuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6tiedon antamisesta.<\/p>\n

Muutoksenhakija on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4iltyn\u00e4 13.5.2020 tapahtuneesta huumausaineen k\u00e4ytt\u00f6rikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.<\/p>\n

Muutoksenhakija on syyllistynyt rikokseen, josta on s\u00e4\u00e4detty enimm\u00e4israngaistuksena v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vuosi vankeutta, ja h\u00e4nen on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. H\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n my\u00f6s osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. N\u00e4in ollen ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa s\u00e4\u00e4detyt karkottamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

Asiassa on ulkomaalaislain 146 \u00a7:n 1 momentin mukaan otettava huomioon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteena olevat seikat sek\u00e4 asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota lapsen etuun ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaan. Harkinnassa muutoin huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sek\u00e4 ulkomaalaiselle my\u00f6nnetyn oleskeluluvan luonne, h\u00e4nen siteens\u00e4 Suomeen sek\u00e4 h\u00e4nen perheeseen liittyv\u00e4t, kulttuuriset ja sosiaaliset siteens\u00e4 kotimaahan.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettu perhe-el\u00e4m\u00e4n suoja ei ole ehdoton, vaan siihen voidaan puuttua silloin, kun laki sen sallii ja se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 muun muassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai ep\u00e4j\u00e4rjestyksen tai rikollisuuden est\u00e4miseksi.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan korostanut oikeudenmukaista tasapainoa, joka tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n ja yhteiskunnan etujen v\u00e4lill\u00e4. Kun karkotettava henkil\u00f6 on asunut enimm\u00e4n osan lapsuudestaan karkottavassa valtiossa ja saanut siell\u00e4 kasvatuksensa ja koulutuksensa, karkottamisen tulee olla poikkeuksellista ja karkottamisen puolesta puhuvien seikkojen tulee olla hyvin painavia.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n katsonut, ett\u00e4 harkinnassa on otettava huomioon ulkomaalaisen tekem\u00e4n rikoksen laatu ja vakavuus, h\u00e4nen oleskelunsa kesto karkottavassa valtiossa, rikoksen tekemisest\u00e4 kulunut aika ja h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 tuona aikana, asianomaisten henkil\u00f6iden kansalaisuudet, ulkomaalaisen perhesuhteet, kuten avioliiton kesto ja puolisoiden perhe-el\u00e4m\u00e4n vahvuutta osoittavat muut seikat, puolison tietoisuus rikoksesta perhesuhteen alkamisen aikaan, avioliitossa syntyneet lapset ja heid\u00e4n ik\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 ne vaikeudet, joita puolisolla todenn\u00e4k\u00f6isesti olisi siin\u00e4 maassa, jonne ulkomaalainen karkotettaisiin. Lis\u00e4ksi huomioon tulee ottaa lasten etu ja hyvinvointi ja erityisesti lasten kohtaamien vaikeuksien vakavuus maassa, johon ulkomaalainen karkotettaisiin, sek\u00e4 sosiaalisten sek\u00e4 kulttuuri- ja perhesiteiden vahvuus is\u00e4nt\u00e4maassa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4valtiossa.<\/p>\n

Muutoksenhakija on edell\u00e4 selostetuin tavoin syyllistynyt jatkuvasti lukuisiin rikoksiin, joista osa on ollut tekomuodoltaan t\u00f6rkeit\u00e4. Rikosten joukossa on ollut muun muassa ry\u00f6st\u00f6j\u00e4, pahoinpitelyit\u00e4 ja rattijuopumuksia, jotka kohdistuvat toisen turvallisuuteen ja ovat luonteeltaan omiaan vaarantamaan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta. Muutoksenhakija on tuomittu lukuisiin vankeusrangaistuksiin, mutta h\u00e4n on t\u00e4st\u00e4 huolimatta jatkanut rikollista el\u00e4m\u00e4ntapaansa. Muutoksenhakija on jatkanut rikosten tekemist\u00e4 viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun poliisilaitos on esitt\u00e4nyt h\u00e4nen karkottamistaan, ja my\u00f6s sen j\u00e4lkeen, kun Maahanmuuttovirasto on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt h\u00e4net karkotettavaksi. Muutoksenhakija on Maahanmuuttoviraston lausunnossa esitettyjen tietojen mukaan edelleen viel\u00e4 vuonna 2020 jatkanut rikollista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ei tue h\u00e4nen kertomustaan pyrkimyksest\u00e4 nuhteettomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaikka muutoksenhakijan rikokset ovat alkaneet nuoruusi\u00e4ss\u00e4 ja rikoksiin liittyy merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla muutoksenhakijan p\u00e4ihteidenk\u00e4ytt\u00f6 ja siit\u00e4 seuraavat vaikeudet hallita omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, rikosten jatkuvuus, m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu osoittavat samalla puuttuvaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 muutoksenhakijan jatkuva syyllistyminen luonteeltaan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta vaarantaviin ja vakaviin rikoksiin puhuu karkottamista koskevassa kokonaisharkinnassa voimakkaasti karkottamisen puolesta.<\/p>\n

Muutoksenhakija on syntynyt Suomessa ja asunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koko ik\u00e4ns\u00e4. H\u00e4nen siteens\u00e4 painottuvat siten vahvasti Suomeen. Muutoksenhakijalla on lis\u00e4ksi Suomessa kaksi lasta, jotka ovat Suomen kansalaisia ja joiden huoltaja h\u00e4n on. Muutoksenhakijalla on my\u00f6s Suomessa avopuoliso. N\u00e4m\u00e4 seikat ja lasten etu puhuvat voimakkaasti muutoksenhakijan karkottamista vastaan.<\/p>\n

Muutoksenhakijalla ei ole Somalian kansalaisuutta lukuun ottamatta juurikaan siteit\u00e4 vanhempiensa kotimaahan Somaliaan. Muutoksenhakijan mukaan h\u00e4n ei ole koskaan k\u00e4ynyt Somaliassa eik\u00e4 tunne sielt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. My\u00f6s n\u00e4m\u00e4 seikat puhuvat muutoksenhakijan karkottamista vastaan.<\/p>\n

Muutoksenhakijan \u00e4idinkieleksi on merkitty v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 somali. Kun otetaan lis\u00e4ksi huomioon, ett\u00e4 h\u00e4n on Suomessa kasvanut perheess\u00e4, jonka j\u00e4senet ovat somalinkielisi\u00e4, h\u00e4nen v\u00e4itett\u00e4\u00e4n heikosta somalin kielen taidosta on pidett\u00e4v\u00e4 ep\u00e4uskottavana.<\/p>\n

Muutoksenhakijan vuonna 2015 syntynyt lapsi on otettu huostaan vuonna 2017 ja on sijoitettuna muutoksenhakijan sisaren kotiin. Muutoksenhakija on kertonut tapaavansa lasta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Muutoksenhakijan vuonna 2019 syntynyt lapsi on asunut aikaisemmin kahdestaan \u00e4itins\u00e4 kanssa, mutta muutoksenhakija on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kertonut asuvansa nyky\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 lapsen ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4idin kanssa. Asumisj\u00e4rjestelyist\u00e4 ei ole esitetty muuta selvityst\u00e4 kuin muutoksenhakijan kertomus.<\/p>\n

Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perustella olisi syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 lapsen \u00e4idin kyky\u00e4 huolehtia lapsesta. Kumpikaan muutoksenhakijan lapsista ei siten j\u00e4isi Suomessa ilman hyvinvoinnilleen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 huolenpitoa, vaikka muutoksenhakija ei oleskelisikaan Suomessa. Muutoksenhakijan lapset ovat my\u00f6s aikaisemminkin asuneet is\u00e4st\u00e4\u00e4n erill\u00e4\u00e4n ja siten jo sopeutuneet siihen, ettei is\u00e4 ole jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4. N\u00e4in ollen ja kun otetaan huomioon lasten ik\u00e4 ja kehitystaso, yhteydenpitoa is\u00e4n kanssa on mahdollista yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 avustettuna et\u00e4viestimin, jotta yhteydenpito ei kokonaisuudessaan katkea. Asiassa ei ole tullut esiin, ett\u00e4 lapsilla olisi sellaisia yksil\u00f6llisi\u00e4, esimerkiksi heid\u00e4n terveydentilaansa liittyvi\u00e4 tarpeita, jotka olisi syyt\u00e4 ottaa erityisesti huomioon heid\u00e4n etuaan arvioitaessa.<\/p>\n

Vaikka muutoksenhakijalla on Suomeen ajallisesti pitk\u00e4aikaisia siteit\u00e4 ja kaksi lasta, jotka ovat Suomen kansalaisia, muutoksenhakijan rikollisesta toiminnasta on aiheutunut yhteiskunnan turvallisuudelle pitk\u00e4aikainen ja vakava uhka, jonka ei voida arvioida poistuneen. Rikosten toistuvuus osoittaa my\u00f6s rikoksen uusimisen vaaraa. Muutoksenhakijan yleiselle j\u00e4rjestykselle ja turvallisuudelle aiheuttamaa pitk\u00e4aikaista ja vakavaa uhkaa on kokonaisuutena arvioiden pidett\u00e4v\u00e4 painavampana kuin muutoksenhakijan ja h\u00e4nen lastensa tapaamisten ja mahdollisen yhteisel\u00e4m\u00e4n katkeamista. N\u00e4iss\u00e4 oloissa muutoksenhakijan karkottaminen Somaliaan ei ole suhteellisuusperiaatteen eik\u00e4 ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista.<\/p>\n

Maatietol\u00e4hteiden perusteella Somalian turvallisuustilanne on ep\u00e4vakaa, mutta Somalian tilanne ei ole kuitenkaan sellainen, ett\u00e4 kuka tahansa sinne palaava olisi yleisesti kansainv\u00e4lisen suojelun tarpeessa. Muutoksenhakija on terve ja ty\u00f6kykyinen, Suomessa koulua k\u00e4ynyt nuori mies, eik\u00e4 h\u00e4n ole esitt\u00e4nyt sellaisia henkil\u00f6kohtaisia perusteita, joiden perusteella h\u00e4nen olisi katsottava olevan erityisess\u00e4 vaarassa kansalaisuusvaltiossaan. Maahanmuuttoviraston esitt\u00e4mien maatietol\u00e4hteiden perusteella l\u00e4nsimaista palaaviin henkil\u00f6ihin ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kohdistu syrjint\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Muutoksenhakija on syntynyt Suomessa ja h\u00e4nell\u00e4 on t\u00e4nne vahvoja siteit\u00e4 sek\u00e4 kaksi lasta, jotka ovat Suomen kansalaisia, jolloin karkottamisen tulee olla poikkeuksellista ja karkottamisen puolesta puhuvien seikkojen tulee olla hyvin painavia. Kun otetaan huomioon muutoksenhakijan jatkuva rikollinen toiminta, joka on ollut omiaan vaarantamaan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta ja joka on edelleen jatkunut, maasta karkottamista puoltavia seikkoja on pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4 vastaan olevia seikkoja painavampina. Lasten etu ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Asiassa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n arvioitava, ett\u00e4 muutoksenhakija olisi ulkomaalaislain 147 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun kohtelun vaarassa Somaliassa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi muutoksenhakija on voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 karkotettavaksi Somaliaan.<\/p>\n

Muutoksenhakija on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon. Maahantulokiellon pituudessa on otettu huomioon yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 muutoksenhakijan rikokset ja toisaalta h\u00e4nen vahvat siteens\u00e4 Suomeen sek\u00e4 lasten etu. Kun otetaan huomioon edell\u00e4 karkottamisen kokonaisharkinnan yhteydess\u00e4 lausuttu ja se, ett\u00e4 muutoksenhakija voi pit\u00e4\u00e4 lapsiinsa yhteytt\u00e4 my\u00f6s Somaliasta k\u00e4sin, h\u00e4net on voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Robert Utter ja Veronica Stortr\u00e4sk. Asian esittelij\u00e4 Minna Miettinen.<\/p>\n

Hallinto-oikeus<\/h3>\n

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet<\/h3>\n

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Eija Rosendahl ja Vesa Heikkil\u00e4. Esittelij\u00e4 Henriikka Tiainen.<\/p>\n

Muutoksenhakija<\/h3>\n

Maahanmuuttovirasto<\/h3>\n

Merkit\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

2. Asiaa ratkaistaessa huomioon otettavaa aiempaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n

2.1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n

KHO 2008:91<\/h3>\n

KHO 2008:90<\/h3>\n

KHO 2020:67<\/h3>\n

2.2 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n

\u00dcner v. Alankomaat<\/p>\n

Boultif v. Sveitsi<\/p>\n

Levakovic v. Tanska<\/p>\n

Maslov v. It\u00e4valta)<\/p>\n

Z v. Sveitsi<\/p>\n

3. Somaliaa koskevaa maatietoa<\/p>\n

(UNHCR Position on Returns to Southern and Central Somalia (Update I), toukokuu 2016; EASO Country of Origin Information Report, Somalia, Security Situation, joulukuu 2017 ja Maahanmuuttovirasto: Merkitt\u00e4vimm\u00e4t turvallisuusv\u00e4likohtaukset Somaliassa 1.7. — 31.12.2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.)<\/p>\n

4. Asiassa saatu selvitys<\/p>\n

5. Oikeudellinen arviointi<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A som var somalisk medborgare hade f\u00f6tts 1993 i Finland och d\u00e5 erh\u00e5llit sitt f\u00f6rsta uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland. Hen hade erh\u00e5llit permanent uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland i november 1997. A:s \u00e5r 2015 respektive 2019 f\u00f6dda barn var finska medborgare. Det \u00e4ldre barnet hade omh\u00e4ndertagits \u00e5r 2017. Barnet bodde placerat utanf\u00f6r hemmet i A:s systers familj och…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[13426,23068,13133,29077,28706],"kji_language":[7746],"class_list":["post-681887","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-divers","kji_keyword-barnet","kji_keyword-erhallit","kji_keyword-finland","kji_keyword-medborgare","kji_keyword-uppehallstillstand","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2021:100 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2021:100 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"A som var somalisk medborgare hade f\u00f6tts 1993 i Finland och d\u00e5 erh\u00e5llit sitt f\u00f6rsta uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland. Hen hade erh\u00e5llit permanent uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland i november 1997. A:s \u00e5r 2015 respektive 2019 f\u00f6dda barn var finska medborgare. Det \u00e4ldre barnet hade omh\u00e4ndertagits \u00e5r 2017. Barnet bodde placerat utanf\u00f6r hemmet i A:s systers familj och...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"33 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\u044b\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2021100-utlanningsarende\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2021100-utlanningsarende\\\/\",\"name\":\"KHO:2021:100 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-25T14:45:47+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2021100-utlanningsarende\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2021100-utlanningsarende\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2021100-utlanningsarende\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2021:100 – Utl\u00e4nnings\u00e4rende\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2021:100 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2021:100 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende","og_description":"A som var somalisk medborgare hade f\u00f6tts 1993 i Finland och d\u00e5 erh\u00e5llit sitt f\u00f6rsta uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland. Hen hade erh\u00e5llit permanent uppeh\u00e5llstillst\u00e5nd till Finland i november 1997. A:s \u00e5r 2015 respektive 2019 f\u00f6dda barn var finska medborgare. Det \u00e4ldre barnet hade omh\u00e4ndertagits \u00e5r 2017. Barnet bodde placerat utanf\u00f6r hemmet i A:s systers familj och...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"33 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\u044b"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/","name":"KHO:2021:100 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-25T14:45:47+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2021100-utlanningsarende\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2021:100 – Utl\u00e4nnings\u00e4rende"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/681887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=681887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=681887"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=681887"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=681887"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=681887"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=681887"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=681887"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=681887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}