{"id":692465,"date":"2026-04-26T13:25:35","date_gmt":"2026-04-26T11:25:35","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/"},"modified":"2026-04-26T13:25:35","modified_gmt":"2026-04-26T11:25:35","slug":"kho202160-markanvandning-och-byggande","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/","title":{"rendered":"KHO:2021:60 — Markanv\u00e4ndning och byggande"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Syftet med en generalplan som f\u00f6rdelade sig \u00f6ver tre kommuners omr\u00e5de var att m\u00f6jligg\u00f6ra bostadsbygge f\u00f6r cirka 80 000 — 100 000 inv\u00e5nare och cirka 15 000 — 40 000 nya arbetsplatser inom planeomr\u00e5det. De i planen anvisade nya byggnadsomr\u00e5dena bildade i riktning med kusten en t\u00e4tortsstruktur som delvis placerade sig i den omedelbara n\u00e4rheten av ett omr\u00e5de inom n\u00e4tverket Natura 2000.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att man d\u00e5 generalplanen utarbetades s\u00e4rskilt borde ha utrett de sammanlagda konsekvenserna av planens genomf\u00f6rande f\u00f6r Naturaomr\u00e5det. Vikten av en omfattande pr\u00f6vning av de sammanlagda konsekvenserna betonades av den betydande och omfattande \u00e4ndringen av markanv\u00e4ndningen och ytterligare det att den gemensamma generalplanen bildade den sista planeringsniv\u00e5n med vilken de sammanlagda konsekvenserna av den f\u00f6r hela omr\u00e5det anvisade markanv\u00e4ndningen var m\u00f6jliga att helt\u00e4ckande bed\u00f6ma. Planeomr\u00e5det, och d\u00e4rmed den fortsatta planeringen med vilken generalplanen genomf\u00f6rs, f\u00f6rdelar sig \u00f6ver tre kommuners omr\u00e5de varf\u00f6r en omfattande bed\u00f6mning av de sammanlagda konsekvenserna inte \u00e4r m\u00f6jlig p\u00e5 delgeneralplane- eller detaljplaneniv\u00e5.<\/p>\n

I bed\u00f6mningen av de konsekvenser som riktar sig till Naturaomr\u00e5det borde i detta fall ha beaktats f\u00f6rutom de i generalplanen anvisade nya byggomr\u00e5dena \u00e4ven det till Naturaomr\u00e5det angr\u00e4nsande 2,8 kvadratkilometer stora omr\u00e5de som i generalplanen anvisats som utredningsomr\u00e5de. Enligt utredningsomr\u00e5dets planebest\u00e4mmelse finns det p\u00e5 omr\u00e5det s\u00e5dana naturv\u00e4rden som ligger till grund f\u00f6r skyddet av det angr\u00e4nsande Naturaomr\u00e5det. Omr\u00e5dets markanv\u00e4ndning och beh\u00f6vliga skyddsomr\u00e5den avg\u00f6rs i den mer detaljerade planeringen.<\/p>\n

$b4<\/p>\n

$b5<\/p>\n

Slutresultatet i f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut, med vilket beslutet att godk\u00e4nna planen hade upph\u00e4vts som of\u00f6renligt med markanv\u00e4ndnings- och bygglagen samt naturv\u00e5rdslagen, \u00e4ndrades inte.<\/p>\n

Markanv\u00e4ndnings- och bygglagen 9 \u00a7, 39 \u00a7, 46 \u00a7, 47 \u00a7 och 49 \u00a7<\/h3>\n

Naturv\u00e5rdslagen 64 a \u00a7, 65 \u00a7 och 66 \u00a7<\/h3>\n

Habitatdirektivet (92\/43\/EEG) artikel 6.2 och 3 samt artikel 7<\/p>\n

\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Mika Sepp\u00e4l\u00e4, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio, Monica Gullans och Juha Lavapuro. F\u00f6redragande Petri Hellst\u00e9n.<\/p>\n

Kolmen kunnan alueelle jakautuvan kuntien yhteisen yleiskaavan tarkoituksena oli mahdollistaa asuntojen rakentaminen noin 80 000 — 100 000 uudelle asukkaalle ja noin 15 000 — 40 000 uutta ty\u00f6paikkaa kaava-alueella. Kaavassa osoitetut uudet rakentamisalueet muodostivat rannikon suuntaisen taajamarakenteen, joka sijoittui osin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 yleiskaavaa laadittaessa oli tullut erityisesti selvitt\u00e4\u00e4 kaavan toteuttamisesta Natura-alueelle kohdistuvat yhteisvaikutukset. Yhteisvaikutusten kattavan tarkastelun merkityst\u00e4 korostivat kaavaratkaisun tarkoittaman maank\u00e4ytt\u00f6muutoksen merkitt\u00e4vyys ja laaja-alaisuus sek\u00e4 lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 yhteinen yleiskaava muodosti viimeisen suunnittelutason, jolla koko alueelle osoitetun maank\u00e4yt\u00f6n yhteisvaikutuksia oli mahdollista kattavasti arvioida. Kaava-alue ja siten my\u00f6s yleiskaavaa toteuttava jatkosuunnittelu jakautuivat kolmen eri kunnan alueelle, eik\u00e4 kattava yhteisvaikutusten arviointi en\u00e4\u00e4 alueen osayleiskaava- tai asemakaavatasoisessa suunnittelussa ollut mahdollista.<\/p>\n

Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa oli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tullut ottaa huomioon yleiskaavassa osoitettujen uusien rakentamisalueiden ohella my\u00f6s Natura-alueeseen rajautuva pinta-alaltaan 2,8 neli\u00f6kilometrin suuruinen yleiskaavassa selvitysalueeksi osoitettu alue. Selvitysaluetta koskevan kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan alueella oli selvitysalueeseen rajautuvan Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Alueen maank\u00e4ytt\u00f6 ja tarvittavat suojelualueet ratkaistiin tarkemmassa suunnittelussa.<\/p>\n

Selvitysaluetta koskeva merkint\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4t kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t edellytt\u00e4neet alueen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 oli ollut laaditun Natura-arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohtana, vaan kaavamerkint\u00e4 merkitsi ainoastaan alueen maank\u00e4yt\u00f6n ratkaisemisen siirtymist\u00e4 yleiskaavaan n\u00e4hden erilliseen tarkempaan suunnitteluun. T\u00e4st\u00e4 aiheutui yleiskaavan vaikutusten arviointiin ja erityisesti kaavan toteuttamisesta Natura-alueelle kohdistuvia yhteisvaikutuksia koskevaan arviointiin ep\u00e4varmuutta, jota ei voitu pit\u00e4\u00e4 merkitykselt\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuuden merkityst\u00e4 lis\u00e4si erityisesti se, ett\u00e4 kolmen eri kunnan alueelle jakautuneen kaava-alueen kattava yhteisvaikutusten arviointi ei ollut en\u00e4\u00e4 alueen osayleis-kaava- tai asemakaavatasoisessa suunnittelussa mahdollista. Selvitysalueen maank\u00e4ytt\u00f6ratkaisun siirt\u00e4minen tarkempaan suunnitteluun aiheutti lis\u00e4ksi ep\u00e4varmuutta Natura-alueelle kohdistuvien haitallisten vaikutusten lievent\u00e4miseen liittyvien toimenpiteiden toteutumiseen ja riitt\u00e4vyyteen.<\/p>\n

$177<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jolla p\u00e4\u00e4t\u00f6s kaavan hyv\u00e4ksymisest\u00e4 oli kumottu maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain sek\u00e4 luonnonsuojelulain vastaisena, lopputulosta ei muutettu.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki 9 \u00a7, 39 \u00a7, 46 \u00a7, 47 \u00a7 ja 49 \u00a7<\/h3>\n

Luonnonsuojelulaki 64 a \u00a7, 65 \u00a7 ja 66 \u00a7<\/h3>\n

Luontodirektiivi (92\/43\/ETY) 6 artikla 2 ja 3 kohta sek\u00e4 7 artikla<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota muutoksenhaku koskee<\/h3>\n

Helsingin hallinto-oikeus 29.11.2019 nro 19\/0777\/5<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

on 11.12.2018 (\u00a7 4), Vantaan ja Helsingin kaupunginvaltuustojen sek\u00e4 Sipoon kunnanvaltuuston puollettua sen hyv\u00e4ksymist\u00e4, hyv\u00e4ksynyt 9.12.2014 p\u00e4iv\u00e4tyn sek\u00e4 15.12.2017 ja 19.6.2018 muutetun \u00d6stersundomin yhteisen yleiskaavan piirustuksen numero 12320 (Helsinki), G19 (Sipoo) ja YK0035 (Vantaa) mukaisena.<\/p>\n

Yhteisen yleiskaavan laatimista koskevan kuntien sopimuksen mukaan yleiskaavan hyv\u00e4ksymisest\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntien yhteinen \u00d6stersundom-toimikunta. Hyv\u00e4ksymisen edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 Helsingin, Vantaan ja Sipoon kunnanvaltuustot ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet saman sis\u00e4lt\u00f6isill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n puoltaa kaavaehdotuksen hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa on kaavaratkaisun keskeisest\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 todettu seuraavaa:<\/h3>\n

\u00d6stersundomin yhteinen yleiskaava avaa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle uuden laajentumissuunnan it\u00e4\u00e4n. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 80 000 — 100 000 uudelle asukkaalle ja noin 15 000 — 40 000 uutta ty\u00f6paikkaa kaava-alueella. Samalla kaava osoittaa mittavia alueita virkistykseen, ulkoiluun ja luonnonsuojeluun. Kaava perustuu tehokkaaseen joukkoliikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jonka rungon muodostaa it\u00e4metron jatkaminen Mellunm\u00e4est\u00e4 Sipoon Majvikiin. Kaavan toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 metroyhteyden sitovaa toteuttamisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Kaava-alueen pinta-ala on 44,5 km<\/h3>\n

, josta maa-aluetta on noin 39 km<\/p>\n

. Rakentamisalueita kaavaehdotuksessa on noin 19 km<\/p>\n

, viheralueita noin 12 km<\/p>\n

ja luonnonsuojelualueita noin 4 km<\/p>\n

. Keskukset ja asuntovaltaiset alueet (16 km<\/p>\n

) jakautuvat keskustatoimintojen alueeseen (4 %), kerrostalovaltaiseen (27 %), kaupunkipientalovaltaiseen (32 %) ja pientalovaltaiseen alueeseen (28 %) sek\u00e4 alueeseen, jonka ominaispiirteet s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n (10 %). Kokonaiskerrosalaksi on arvioitu n. 5 900 000 — 8 100 000 k-m<\/p>\n

, josta asumista on 4 200 000 — 5 300 000 k-m<\/p>\n

. Asuinkerrosala jakaantuu kerrostaloihin (52 %), kaupunkipientaloihin (32 %) ja pientaloihin (16 %).<\/p>\n

Rakentamisalueet muodostavat rannikon suuntaisen taajamarakenteen, joka rajoittuu pohjoisessa Sipoonkorven kansallispuistoa reunustavaan mets\u00e4alueeseen ja etel\u00e4ss\u00e4 mereen sek\u00e4 Mustavuoren ja \u00d6stersundomin lintuvesien Natura- ja luonnonsuojelualueisiin. Luontoalueita yhdist\u00e4v\u00e4t pohjois-etel\u00e4suuntaiset viherk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t jakavat taajamarakenteen osiin. Tehokkain rakentaminen sijoittuu meren ja Porvoonv\u00e4yl\u00e4n v\u00e4liselle vy\u00f6hykkeelle metroasemien, Uuden Porvoon tien ja uuden p\u00e4\u00e4kadun yhteyteen. P\u00e4\u00e4osa t\u00e4st\u00e4 ydinalueesta on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Sakarinm\u00e4en ja Majvikin alueella kerrostalovaltainen alue ulottuu meren rantaan. Sakarinm\u00e4est\u00e4 kehittyy seudullisesti merkitt\u00e4v\u00e4 keskus. Metrovy\u00f6hykkeest\u00e4 et\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4 sijaitsevat alueet ovat kaupunkipientalo- ja pientalopainotteisia alueita, jotka kytkeytyv\u00e4t metrokeskuksiin liitynt\u00e4liikenteell\u00e4.<\/p>\n

Yleiskaava osoittaa mittavia alueita virkistykseen, ulkoiluun ja luonnonsuojeluun. Virkistys- ja viheralueiden osuus kaavan maapinta-alasta on noin 30 %. Virkistys- ja viheralueiden osuus kaavan kokonaispinta-alasta, selvitysalue ja luonnonsuojelualueet mukaan luettuna on noin 40 %. Kaava-alueen viheralueverkosto muodostuu laajoista yhten\u00e4isist\u00e4 viheralueista ja niit\u00e4 yhdist\u00e4vist\u00e4 kapeammista vihersormista, jotka my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t purolaaksoja. Viheralueverkosto turvaa ekologisten yhteyksien s\u00e4ilymisen Mustavuoren, \u00d6stersundomin lintulahtien sek\u00e4 Sipoonkorven kansallispuiston v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4rkein etel\u00e4-pohjoissuuntainen yhteys liittyy laajaan viheraluekokonaisuuteen, joka ulottuu Uutelasta ja Vartiokyl\u00e4nlahdelta Mustavuoren ja L\u00e4nsisalmen kautta Sipoonkorpeen muodostaen yhden Helsingin seudun vihersormista.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n, silt\u00e4 osin kuin nyt on kysymys, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska F\u00f6rening Tringa ry:n valituksista kumonnut \u00d6stersundom-toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kuntien yhteisen yleiskaavan hyv\u00e4ksymisest\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 osin seuraavasti:<\/h3>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 32 \u00a7:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 46 \u00a7:n mukaan maank\u00e4yt\u00f6n yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteen sovittamiseksi kunnat voivat laatia yhteisty\u00f6n\u00e4 yleiskaavan (<\/p>\n

).<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 48 \u00a7:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on 32 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla ohjeena yhteist\u00e4 yleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan yhteinen yleiskaava voidaan perustellusta syyst\u00e4 laatia sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 poiketen. T\u00e4ll\u00f6in on kuitenkin huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 yhteinen yleiskaava sopeutuu maakuntakaavan kokonaisuuteen ja otettava soveltuvin osin huomioon, mit\u00e4 28 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n maakuntakaavan sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksista.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 49 \u00a7:n mukaan jollei edell\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 6 luvussa toisin s\u00e4\u00e4det\u00e4, yhteiseen yleiskaavaan sovelletaan, mit\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n yleiskaavasta.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennusasetuksen 21 \u00a7:n mukaan, jos kuntien yhteinen yleiskaava laaditaan maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 48 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, kaavan selostuksessa on esitett\u00e4v\u00e4 mainitussa momentissa tarkoitetut perustellut syyt ja selvitys yhteisen yleiskaavan sopeutumisesta maakuntakaavan kokonaisuuteen. Muutoin yhteisen yleiskaavan selostukseen sovelletaan, mit\u00e4 17 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n yleiskaavan selostuksesta.<\/p>\n

Kaavaselostuksen mukaan yleiskaava-alueella on voimassa useita maakuntakaavoja. Vantaan alueella ja Vantaasta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyn niin sanotun V\u00e4sterkullan kiilan alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2007. Vantaan osalta on lis\u00e4ksi voimassa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (lainvoimaiseksi 2012). Sipoosta Helsinkiin liitetyll\u00e4 alueella ovat voimassa Maakuntakaava 2000 sek\u00e4 It\u00e4-Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaiheen vaihemaakuntakaavat (aikaisemmat seutukaavat). Sipoon Majvikin ja Gran\u00f6n alueilla on voimassa It\u00e4-Uudenmaan maakuntakaava (lainvoimaiseksi 2011).<\/p>\n

Maakuntavaltuusto on hyv\u00e4ksynyt \u00d6stersundomin maakuntakaavan kokouksessaan 12.6.2018. Maakuntahallitus p\u00e4\u00e4tti 17.9.2018 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Helsingin hallinto-oikeus on v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 19.10.2018 (18\/0631\/5) kielt\u00e4nyt maakuntavaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon.<\/p>\n

Sik\u00e4li kuin asiassa nyt on kysymys, on kaavaselostuksen mukaan todettu muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

\u201d9.4 Suhde \u00d6stersundomin maakuntakaavaan<\/p>\n

\u00d6stersundomin alueen 2. vaihemaakuntakaavaa (\u00d6stersundomin maakuntakaava), on laadittu rinnan yhteisen yleiskaavan kanssa. \u00d6stersundomin maakuntakaavassa ratkaistaan merkitt\u00e4v\u00e4n kasvuvy\u00f6hykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen ja yhteisess\u00e4 yleiskaavassa ratkaistaan alueen yksityiskohtaisempi maank\u00e4ytt\u00f6. \u00d6stersundomin maakuntakaava on ohjannut yhteisen yleiskaavan laadintaa. \u00d6stersundomin maakuntakaava on hyv\u00e4ksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2018, mutta kaava ei ole tullut lainvoimaiseksi siit\u00e4 tehtyjen valitusten johdosta. \u00d6stersundomin maakuntakaavan hyv\u00e4ksymisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 koskevat valitukset kohdistuvat erityisesti maakuntakaavan valkoisiin alueisiin, jotka yhteisess\u00e4 yleiskaavassa on osoitettu selvitysalueena. \u00d6stersundomin yleiskaavaa on suunniteltu vuorovaikutuksessa Uudenmaan liiton kanssa, ja yleiskaavaratkaisu on sovitettu Uudenmaan maakuntakaavakokonaisuuteen. —<\/p>\n

9.4.4 Viherrakenne<\/p>\n

Maakuntakaavaan on merkitty suojelu- ja Natura 2000 -alueet, virkistysalueet sek\u00e4 viheryhteystarvemerkinn\u00e4t, joilla on osoitettu virkistysalueverkoston ja ekologisen verkoston viheryhteydet ja -alueet. Yleiskaavassa Sipoonkorpea ja rannikon Natura 2000 -alueita yhdist\u00e4v\u00e4t viheryhteydet on osoitettu vaihtelevan levyisin\u00e4 ulkoilu- ja virkistysalueina sek\u00e4 ekologisina yhteyksin\u00e4, joita korostavat v\u00e4ylien kohdalla vihersillat\/-alikulut. Vuosaaresta Majvikiin ulottuvaa maakuntakaavan viheryhteystarvetta vastaa yleiskaavassa seudullinen rantaraitti -merkint\u00e4.<\/p>\n

Salmenkallion-Talosaaren alue on osoitettu ns. valkoisena alueena maakuntakaavassa. Yleiskaavassa alue on selvitysaluetta, jolla on erityisi\u00e4 luontoarvoja. Selvitysalueen luontoarvoja suojaamaan on annettu yleiskaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Rakenteellisesti kaavojen viherrakenne on yhtenev\u00e4inen lukuun ottamatta L\u00e4nsisalmen kohtaa. Ero L\u00e4nsisalmessa johtuu kaavojen erilaisesta aikat\u00e4ht\u00e4imest\u00e4: maakuntakaavan tavoitevuosi on 2035 ja \u00d6stersundomin yleiskaava kuvaa tavoitetilaa vuonna 2060. Maakuntakaavassa esitetty viherrakenne vastaa yleiskaavassa tilannetta, jossa L\u00e4nsisalmen rakentamisaluetta ei ole viel\u00e4 toteutettu, vaan se toimii viel\u00e4 ekologisena yhteyten\u00e4. Maakuntakaavan tavoite ja ekologinen yhteys toteutuvat my\u00f6s yleiskaavassa. L\u00e4nsisalmen viheraluekokonaisuutta on tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4vihersormi ja samalla ekologinen yhteys sijoittuvat yleiskaavan tavoitevuoteen menness\u00e4 laajempana kokonaisuutena L\u00e4nsisalmen taajamarakenteen l\u00e4nsi- ja pohjoispuolelle. —<\/p>\n

9.4.8 Yhteenveto yleiskaavan suhteesta \u00d6stersundomin maakuntakaavaan<\/p>\n

Yleiskaava toteuttaa \u00d6stersundomin maakuntakaavan tavoitteita ja on sen mukainen. Yleiskaava eroaa v\u00e4h\u00e4isesti maakuntakaavasta L\u00e4nsisalmen taajama-alueen ja viheryhteyksien osalta Keh\u00e4 III:n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 osittain kaavojen erilaisen aikat\u00e4ht\u00e4imen vuoksi. \u201d<\/p>\n

Kaavaselostuksessa on maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 48 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettuina perusteltuina syin\u00e4 esitetty seuraavaa:<\/p>\n

$188<\/p>\n

—<\/p>\n

$189<\/p>\n

Voimassa olevista maakuntakaavoista poikkeaminen on perusteltua, koska niiden osoittama ratkaisu on vanhentunut eik\u00e4 vastaa valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia tavoitteita, joiden mukaan alue on yksi metropolimaakunnan t\u00e4rkeimmist\u00e4 uusista kasvualueista. T\u00e4ll\u00e4 kasvualueella voimassa olevat kaavat eiv\u00e4t mahdollista Helsingin seudun voimakkaan kasvun edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 uusia asuntoja, ty\u00f6paikkoja ja palveluita tiiviisti raideliikenteeseen perustuvaan joukkoliikenteeseen tukeutuen. —<\/p>\n

\u00d6stersundomin yhteinen yleiskaava poikkeaa tavanomaista enemm\u00e4n voimassa olevasta maakuntakaavasta, mik\u00e4 palvelee MRL:n lakiehdotuksen 48 \u00a7 perusteluissa mainittua tarkoitusta parantaa kaavaj\u00e4rjestelm\u00e4n kyky\u00e4 ohjata kaupunkiseudun kehityst\u00e4 nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Yleiskaava on tarpeen Helsingin seudun kaupunkimaisen rakenteen laajentumisen mahdollistamiseksi, seudun id\u00e4n suunnan monipuolisuuden ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja \u00d6stersundomin alueen kaavatilanteen selkiytt\u00e4miseksi.\u201d<\/p>\n

Yleiskaavan sopeutumisesta maakuntakaavan kokonaisuuteen on kaavaselostuksessa viitattu kaavaselostukseen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4n yksityiskohtaiseen selvitykseen ja todettu lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

\u201d9.5.2<\/p>\n

Yleiskaava sopeutuu yleiskaava-aluetta ymp\u00e4r\u00f6ivien maakuntakaavojen maank\u00e4ytt\u00f6ratkaisuihin. Yleiskaava on maakuntakaavakokonaisuuden tavoitteiden ja periaatteiden mukainen. — \u00d6stersundomin alue sis\u00e4ltyy my\u00f6s Uusimaa-kaava 2050 -kokonaismaakuntakaavaan, jonka valmistelu on k\u00e4ynnistetty kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017. Uusimaa-kaava tulee voimaan tullessaan korvaaman voimassa olevat maakuntakaavat sek\u00e4 \u00d6stersundomin alueen 2. vaihemaakuntakaavan. Uusimaa-kaavan 2050 luonnos oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 syksyll\u00e4 2018. Luonnoksessa \u00d6stersundomin alueen ratkaisu on p\u00e4\u00e4periaatteiltaan sama kuin \u00d6stersundomin maakuntakaavassa. Yleiskaava on Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksen keskeisten periaatteiden ja perustavoitteiden mukainen ja sopeutuu siten my\u00f6s tulevan kokonaismaakuntakaavan kokonaisuuteen.\u201d<\/p>\n

Uudenmaan maakuntavaltuusto on 12.6.2018 hyv\u00e4ksynyt \u00d6stersundomin alueen maakuntakaavan ja 17.9.2018 m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 201 \u00a7:n nojalla kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Helsingin hallinto-oikeus on 19.10.2018 (18\/0631\/5) kielt\u00e4nyt maakuntavaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon. Siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 maakuntakaavaa koskeva t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanokielto on ollut voimassa \u00d6stersundom-toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4, ei \u00d6stersundomin maakuntakaava ole voinut toimia maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 32 \u00a7:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla \u00d6stersundomin yhteist\u00e4 yleiskaavaa ohjaavana ylemm\u00e4n tason kaavana. Asiassa on n\u00e4in ollen menetelty virheellisesti silt\u00e4 osin kuin yhteisen yleiskaavan on katsottu voivan perustua alueelle mahdollisesti voimaan tulevaan maakuntakaavaan.<\/p>\n

Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 saadun selvityksen mukaan \u00d6stersundomin yhteist\u00e4 yleiskaavaa ja \u00d6stersundomin maakuntakaavaa on valmisteltu yht\u00e4aikaisesti siten, ett\u00e4 ne monilta osin perustuvat samoihin selvityksiin. Maakuntakaavaa koskevat valitukset on ratkaistu t\u00e4n\u00e4\u00e4n hallinto-oikeuden antamalla toisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4, jolla on hyl\u00e4tty \u00d6stersundomin maakuntakaavaan kohdistuneet valitukset. Koska maakuntakaavan lainvastaisuutta koskevat valitukset on hyl\u00e4tty ja \u00d6stersundomin maakuntakaava on j\u00e4\u00e4nyt voimaan, ei asiassa ole tarpeen arvioida sit\u00e4, onko yhteist\u00e4 yleiskaavaa hyv\u00e4ksytt\u00e4ess\u00e4 noudatettu tuolloin alueella voimassa ollutta maakuntakaavaa.<\/p>\n

Koska yleiskaavap\u00e4\u00e4t\u00f6s tulee j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 ilmenevist\u00e4 syist\u00e4 kokonaan kumottavaksi, t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ei ole tarpeen enemm\u00e4lti arvioida lukuun ottamatta j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 kohdan 2.7 toiseksi viimeisess\u00e4 kappaleessa lausuttua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, onko yhteinen yleiskaava ottanut riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon 12.6.2018 hyv\u00e4ksytyn maakuntakaavan ohjausvaikutuksen maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 32 \u00a7:n 1 momentissa ja 48 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla silt\u00e4 osin kuin valituksissa on esitetty sen poikkeavan uudesta maakuntakaavasta. Muilta osin 12.6.2018 hyv\u00e4ksytty maakuntakaava on otettu huomioon asiaa koskevana selvitysaineistona.<\/p>\n

Asiassa on Uudenmaan ELY-keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Tringa ry:n valituksista arvioitava, onko \u00d6stersundom-toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 hyv\u00e4ksytyn yleiskaavaratkaisun mahdolliset heikent\u00e4v\u00e4t vaikutukset Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueiden suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ja Natura-alueen linnustolliseen arvokkuuteen n\u00e4hden riitt\u00e4v\u00e4sti poissuljettu siten, ett\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 asianmukaiset selvitykset olisi otettu riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon. Kysymyst\u00e4 on arvioitava erityisesti suhteessa siihen, ett\u00e4 Salmenkallion alue on valituksenalaisessa kaavassa osoitettu selvitysalueeksi, jonka maank\u00e4ytt\u00f6 ja maank\u00e4ytt\u00f6 ja tarvittavat suojelualueet ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.<\/p>\n

Salmenkallion alue on valituksenalaisessa yleiskaavassa osoitettu<\/h3>\n

. Kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan alueella on selvitysalueeseen rajautuvan Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Alueen hoidossa, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tarkemmassa suunnittelussa on huolehdittava siit\u00e4, ettei arvoja merkitt\u00e4v\u00e4sti heikennet\u00e4. Alueelle on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yleiskaavan voimaantulon j\u00e4lkeen laadittava ja toteutettava luonnonhoidon ja virkistysk\u00e4yt\u00f6n ohjauksen suunnitelma sek\u00e4 k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 alueen luontoarvojen seuranta. Alueen maank\u00e4ytt\u00f6 ja tarvittavat suojelualueet ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. T\u00e4t\u00e4 ennen alueelle ei saa sijoittaa uusia rakennuksia ja maisemaa muuttava toimenpide edellytt\u00e4\u00e4 maisematy\u00f6lupaa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi yleiskaavaan liittyvien muiden<\/h3>\n

$191<\/p>\n

Kaavan yleism\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan tarkemmassa suunnittelussa on muun ohella huomioitava luontodirektiivin liitteen II lajit, liitteen IV a lajien lis\u00e4\u00e4ntymis- ja lev\u00e4hdyspaikat, uhanalaiset luontotyypit sek\u00e4 erityisesti suojeltavat lajit.<\/p>\n

Valtioneuvoston 20.8.1998 tekem\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet (FI0100065) on suojeltu luonto- ja lintudirektiivien (SCI ja SPA) perusteella. Natura-aluekokonaisuus koostuu erillisist\u00e4 osa-alueista ja on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 355 hehtaaria.<\/p>\n

Alue on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Se koostuu matalista merenlahdista ja niiden rantaluhdista ja -niityist\u00e4 sek\u00e4 kallioisista m\u00e4ist\u00e4, joiden rinteill\u00e4 on lehtokasvillisuutta. Labbackalla ja etenkin Mustavuorella lehto- ja kalliokasvillisuus on rehev\u00e4\u00e4 ja edustavaa, sill\u00e4 kallioper\u00e4 on kvartsi-maas\u00e4lp\u00e4gneissi\u00e4, jossa esiintyy v\u00e4likerroksina ravinteikasta amfiboliittia sek\u00e4 kalkkikive\u00e4. Kasaberget on huomattavasti karumpi kallio, sill\u00e4 sen kivilajeina ovat kvartsi- ja granodioriitti.<\/p>\n

Alueella on luontoarvojen lis\u00e4ksi historiallista merkityst\u00e4. Mustavuorella on ensimm\u00e4isen maailmansodanaikaisia linnoituslaitteita ja tykkiteit\u00e4 sek\u00e4 vanhoja kalkkilouhoksia. Kasabergetin laella puolestaan on pronssikautinen hautar\u00f6ykki\u00f6. N\u00e4m\u00e4 kohteet ovat muinaismuistolain suojaamia.<\/p>\n

Alue on p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla sijaitessaan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 luontoharrastus- ja virkistyskohde. Se on my\u00f6s tutkimukselle merkitt\u00e4v\u00e4 alue, sill\u00e4 esim. linnustoseurantoja on varsin pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta.<\/p>\n

Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja yhdess\u00e4 ne muodostavat eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n luontokokonaisuuden. Arvoa nostaa sijainti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, jossa t\u00e4llaisia kokonaisuuksia on s\u00e4ilynyt hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Luontodirektiivin luontotyypeist\u00e4 alueella ovat edustavimpia boreaaliset lehdot ja keskiravinteiset silikaattikalliot sek\u00e4 kallioitten pienialaiset kalkkipitoiset osat. Lajistossa puolestaan korostuvat lintudirektiivin lajit, joita alueella pesii tai lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 muuttoaikoina huomattavan suuri joukko. Alueelta on tavattu lis\u00e4ksi luontodirektiivin sammallajia sek\u00e4 monia sellaisia kasvi- ja el\u00e4inlajeja, jotka ovat p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla harvinaisia, jotkut my\u00f6s valtakunnallisesti uhanalaisia. —<\/p>\n

Kohdassa Lintuvedet todetaan lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa: Koska alueella ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on monia erilaisia biotooppeja, lintulajisto on monipuolinen. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken kuuluvat yhten\u00e4, kansainv\u00e4lisesti arvokkaaksi m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, mutta kaikki ovat my\u00f6s erikseen tarkasteltuina arvokkaita lintuvesi\u00e4.<\/p>\n

Kaikki lahdet ovat lintujen muutonaikaisia lev\u00e4hdyspaikkoja. Niill\u00e4 my\u00f6s k\u00e4y ruokailemassa useita sellaisia lajeja, jotka eiv\u00e4t pesi alueella.<\/p>\n

Alueen osoittamisesta on todettu muun ohella, ett\u00e4 suurin osa alueesta kuuluu valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 alueesta on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla Porvarinlahden perukka, Mustavuoren etel\u00e4osa ja Kasabergetin lakialue. Rauhoittamaton osa Mustavuoresta sek\u00e4 Labbackan lounaisosa kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 perustamalla luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken rantaluhtineen ja -niittyineen kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alue toteutetaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vesilain ja\/tai luonnonsuojelulain nojalla. Suurin osa Labbackaa sek\u00e4 Kasabergetin kallioalue ovat Vantaan yleiskaavan suojelukohteita. Rauhoittamattomilla alueilla Natura-alueen toteutuskeino on rakennuslaki eli kyseinen kaava.<\/p>\n

Luontodirektiivin liitteen I lintulajeina on mainittu muiden lajien ohella kehr\u00e4\u00e4j\u00e4 (<\/h3>\n

) ja pyy (<\/p>\n

Valtioneuvosto on 5.12.2018 tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen ja ilmoituksen t\u00e4ydent\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 Natura 2000 -alueiden tietojen tarkistuksista. P\u00e4\u00e4t\u00f6s on hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 31 \u00a7:n 2 momentin nojalla m\u00e4\u00e4r\u00e4tty v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti noudatettavaksi. Muun ohella s\u00e4\u00e4ksi ja merikotka on tietolomakkeella nimetty uusina lajeina Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet -Natura 2000-alueen suojelun perusteiksi.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 9 \u00a7:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkitt\u00e4v\u00e4t vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellytt\u00e4miin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitett\u00e4ess\u00e4 otetaan huomioon kaavan teht\u00e4v\u00e4 ja tarkoitus. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa m\u00e4\u00e4rin selvitett\u00e4v\u00e4 suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on teht\u00e4v\u00e4 koko silt\u00e4 alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 39 \u00a7:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on muun ohella otettava huomioon ekologinen kest\u00e4vyys, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sek\u00e4 virkistykseen soveltuvien alueiden riitt\u00e4vyys. Pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitett\u00e4v\u00e4 ja otettava huomioon siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sit\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 197 \u00a7:n 1 momentin mukaan kaavaa hyv\u00e4ksytt\u00e4ess\u00e4 ja vahvistettaessa on sen lis\u00e4ksi, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, noudatettava, mit\u00e4 luonnonsuojelulain 10 luvussa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 on lis\u00e4ksi noudatettava, mit\u00e4 luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 64 \u00a7:n 1 momentin mukaan Euroopan unionin Natura 2000 -verkosto Suomessa koostuu: 1) lintudirektiivin perusteella Euroopan unionin komissiolle ilmoitetuista erityisist\u00e4 suojelualueista; 2) erityisten suojelutoimien alueista, joista on s\u00e4\u00e4detty ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksella sen j\u00e4lkeen, kun komissio tai neuvosto on luontodirektiivin perusteella hyv\u00e4ksynyt kyseiset alueet yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4miksi alueiksi. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan Natura 2000 -verkostoon sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 aluetta koskevien luonnontieteellisten tietojen muuttamisesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtioneuvoston yleisistunto.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 64 a \u00a7:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

$196<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyv\u00e4ksy\u00e4 tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 \u00a7:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4n niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sis\u00e4llytetty tai on tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Natura 2000 -verkostoon.<\/p>\n

Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaan j\u00e4senvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteit\u00e4 luontotyyppien ja lajien elinymp\u00e4rist\u00f6jen heikentymisen sek\u00e4 niit\u00e4 lajeja koskevien h\u00e4iri\u00f6iden est\u00e4miseksi, joita varten alueet on osoitettu, siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin n\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t saattaisivat vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti mainitun direktiivin tavoitteisiin.<\/p>\n

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eiv\u00e4t liity suoranaisesti alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat vaikuttamaan t\u00e4h\u00e4n alueeseen merkitt\u00e4v\u00e4sti joko erikseen tai yhdess\u00e4 muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella ja jollei 4 kohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyv\u00e4ksynt\u00e4ns\u00e4 t\u00e4lle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siit\u00e4, ett\u00e4 suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.<\/p>\n

Luontodirektiivin 7 artiklan mukaan mainitun direktiivin 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdasta aiheutuvat velvoitteet korvaavat luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin (79\/409\/ETY, lintudirektiivi) 4 artiklan 4 kohdan ensimm\u00e4isest\u00e4 lauseesta aiheutuvat velvoitteet, kun on kyse 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti suojeltavaksi luokitelluista alueista tai vastaavasti kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustetuista alueista luontodirektiivin voimaantulop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen tai j\u00e4senvaltion lintudirektiivin mukaisesti tekem\u00e4n suojeluluokittelun tai tunnustamisen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 alkaen, jos viimeksi mainittu p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on my\u00f6hempi.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on korostettu, ett\u00e4 luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa erotetaan toisistaan kaksi vaihetta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ensimm\u00e4inen virke koskee ensimm\u00e4ist\u00e4, arviointivelvollisuuden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaihetta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen toisen virkkeen mukainen vaihe seuraa arviointia ja liittyy suunnitelman tai hankkeen hyv\u00e4ksymiseen.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin on asiassa<\/h3>\n

antamassaan tuomiossa todennut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta, ett\u00e4 kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eiv\u00e4t liity suoranaisesti alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai ole sen kannalta tarpeellisia, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mik\u00e4li objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, ett\u00e4 ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkitt\u00e4v\u00e4sti joko erikseen tai yhdess\u00e4 muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin on lis\u00e4ksi todennut edell\u00e4 mainitussa tuomiossaan, ett\u00e4 kun suunnitelma tai hanke, jolla on vaikutusta kyseiseen alueeseen, ei vaaranna sen s\u00e4ilytt\u00e4misen tavoitteita, sit\u00e4 ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sellaisena, ett\u00e4 se voisi vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kyseess\u00e4 olevaan alueeseen. Sit\u00e4 vastoin silloin, kun t\u00e4llainen suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa kyseess\u00e4 olevan alueen suojelutavoitteet, sit\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 sellaisena, ett\u00e4 se voi vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4h\u00e4n alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydess\u00e4 niiden merkitt\u00e4vyys on m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 erityisesti sen alueen, jota t\u00e4m\u00e4 suunnitelma tai hanke koskee, ominaisuuksien ja erityisten ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteiden valossa.<\/p>\n

$199<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua suunnitelmaa tai hanketta koskeva lupa voidaan siten my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vain edellytt\u00e4en, ett\u00e4 toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmistuneet siit\u00e4, ett\u00e4 se ei vaikuta pysyv\u00e4ll\u00e4 tavalla haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen. N\u00e4in on silloin, kun ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 t\u00e4llaisten vaikutusten aiheutumatta j\u00e4\u00e4misest\u00e4 (ks. muun muassa tuomio 17.4.2018, komissio v. Puolan tasavalta, C-441\/17, 117 kohta, tuomio 11.4.2013, Sweetman ym., C-258\/11, 40 kohta ja tuomio 8.11.2016, Lesoochran\u00e1rske zoskupenie VLK, C-243\/15, 42 kohta).<\/p>\n

Asiassa voidaan ottaa selvityksen\u00e4 huomioon my\u00f6s Euroopan unionin komission julkaisema ohjeet ja tiedonannot, kuten esimerkiksi Euroopan unionin komission ohjeen, joka koskee Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmi\u00e4 (Assessment of plans and projects significantly affecting Natura 2000 sites. Methodological guidance on the provisions of Article 6(3) and (4) of the Habitats Directive 92\/43\/EEC, November 2001). Suomessa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on julkaissut niin ik\u00e4\u00e4n oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n oppaan luontoselvityksist\u00e4 ja luontovaikutusten arvioinnista kaavoituksessa, YVA-menettelyss\u00e4 ja Natura-arvioinnissa (Ymp\u00e4rist\u00f6opas 109\/2003). Ymp\u00e4rist\u00f6oppaan 109\/2003 mukaan linnustokohteen Natura-arvioinnissa tulee suojeluperusteena olevien lintulajien lis\u00e4ksi ottaa huomioon lajien elinymp\u00e4rist\u00f6jen ominaispiirteet ja hankkeen vaikutus n\u00e4ihin ominaispiirteisiin.<\/p>\n

Euroopan unionin komission tiedonannossa 21.11.2018 C (2019) 7621 final on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

$19a<\/p>\n

Yhteist\u00e4 yleiskaavaa varten on laadittu 5.4.2017 p\u00e4iv\u00e4tty arvio \u00d6stersundomin yhteisen yleiskaavan Suora metro -vaihtoehdon vaikutuksista Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet -Natura-alueeseen (FI0100065) sek\u00e4 Sipoonkorven Natura-alueeseen (FI0100066).<\/p>\n

Natura-arvioinnissa todetun mukaan \u201dNatura Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet (FI0100065) on suojeltu luonto- ja lintudirektiivien (SCI ja SPA) perusteella. Natura-aluekokonaisuus koostuu erillisist\u00e4 osa-alueista ja on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 355 hehtaaria. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken kuuluvat yhten\u00e4, kansainv\u00e4lisesti arvokkaaksi m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, mutta kaikki ovat my\u00f6s erikseen tarkasteltuina arvokkaita lintuvesi\u00e4. Lintuvedet muodostavat ekologisen kokonaisuuden, koska alueet sijaitsevat vierekk\u00e4in ja ovat hyvin samankaltaisia.<\/p>\n

\u00d6stersundomin lintuvesien nelj\u00e4 merenlahtea ovat umpeenkasvavia kosteikkoja, joita luonnehtivat laajat, matalia avovesialueita ja kapeita uomia reunustavat j\u00e4rviruovikot, suppeat matalammat luhtaniityt, ruovikoituvat ja pensoittuvat kuivat niityt sek\u00e4 rantojen kapeat tervalepp\u00e4vy\u00f6hykkeet. Avovett\u00e4 on kolmasosa lintuvesien kokonaispinta-alasta. \u00d6stersundomin lintuvedet on 1980-luvun alussa luokiteltu kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi, ja alueen suojeluarvo on s\u00e4ilynyt t\u00e4ll\u00e4 tasolla.\u201d<\/p>\n

Kehr\u00e4\u00e4j\u00e4n osalta Natura-arvioinnissa on todettu muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

\u201d6.6.3 Kehr\u00e4\u00e4j\u00e4 (<\/p>\n

, lintudirektiivin liitteen I laji)<\/p>\n

Vuosaaren sataman linnustonseuranta-aineiston pesim\u00e4aikaisista kehr\u00e4\u00e4j\u00e4n havaintopaikoista 75 % sijaitsee Salmenkalliolla ja nelj\u00e4nnes Natura-alueella. Lajin esiintymisen kannalta t\u00e4rkein alue on Salmenkallion, Kantarn\u00e4sbergetin ja Kasabergetin muodostama kokonaisuus. Salmenkallio-Kantarn\u00e4sberget on selvitysaluetta, jonka maank\u00e4ytt\u00f6 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin. Salmenkallion pohjoispuolelle on tulossa tiivist\u00e4 rakentamista. L\u00e4himm\u00e4t kehr\u00e4\u00e4j\u00e4n havaintopaikat sijaitsevat 600\u2212700 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rakentamisalueelta. Salmenkallion kehr\u00e4\u00e4j\u00e4reviirien s\u00e4ilyminen on riippuvainen selvitysalueen kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 mainitun luonnonhoitoa ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjaavan suunnitelman onnistumisesta.<\/p>\n

$19e<\/p>\n

$19f<\/p>\n

Natura-arvioinnin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 on Mustavuoren lehdot ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueen osalta todettu seuraavaa:<\/p>\n

\u201dLinnustonmuutokset tapahtuvat hitaasti ja pitk\u00e4aikaisia muutoksia on hankala arvioida. Arviointia vaikeuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 huomattava osa Natura-alueesta on kosteikkoja, jotka ovat \u201dluonnostaan\u201d nopeasti muuttuvia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja niiden linnustokin on ennalta arvaamattomasti muuttunut. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 \u00d6stersundomin yleiskaava-alueen linnustonmuutokset luultavasti ovat voimakkaampia kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on arvioitavissa. Kaavan toteutuminen voi vaikuttaa haitallisesti my\u00f6s joihinkin niist\u00e4 lajeista, joiden suojelutaso t\u00e4m\u00e4n arvioinnin mukaan s\u00e4ilyy suotuisana. Kaavan toteutumisesta aiheutuu Natura-alueen linnustoon vain v\u00e4lillisi\u00e4, Natura-alueen ulkopuolella tapahtuvista muutoksia aiheutuvia vaikutuksia.<\/p>\n

Arvioinnissa tarkastelluista 33 lintulajista puolet on sellaisia, joihin kaavan toteutuminen ei k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tietojen perusteella vaikuta. Muihin lajeihin kohdistuu haitallisia vaikutuksia, mutta merkitt\u00e4vi\u00e4 haittoja ei arvioida kohdistuvan yhteenk\u00e4\u00e4n Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn lintulajiin. Joidenkin lajien kohdalla t\u00e4m\u00e4 kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 tiukkaa kulunohjausta, luonnonhoitosuunnitelmia ja huolellista linnuston huomioon ottamista my\u00f6s osayleiskaavoja tai asemakaavoja laadittaessa.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 vaikutuksia kohdistuu mm. pyyhyn, ruisr\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4n, kehr\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4n ja Natura-alueella harvoin pesiv\u00e4\u00e4n mehil\u00e4ishaukkaan. Haitat aiheutuvat kulkuyhteyksien heikentymisest\u00e4 (pyy) ja Natura-alueen ulkopuolella olevien elinymp\u00e4rist\u00f6jen tai ruokailupaikkojen v\u00e4henemisest\u00e4 (mehil\u00e4ishaukka) sek\u00e4 ulkoiluk\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymisen aiheuttamista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 (pyy, ruisr\u00e4\u00e4kk\u00e4, kehr\u00e4\u00e4j\u00e4). Koko kaava-alueen maank\u00e4ytt\u00f6ratkaisulla on kielteisi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s uuttukyyhkyn ja nuolihaukan pesint\u00e4\u00e4n sek\u00e4 er\u00e4iden muuttoaikoina tavattavien lajien (jouhisorsa, liro, suokukko) esiintymiseen. Helpoiten tunnistettavat haitalliset vaikutukset aiheutuvat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 virkistysk\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kaupunkimaisen maank\u00e4yt\u00f6n mukanaan tuomasta petoel\u00e4inten ja varislintujen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 saalistuksesta sek\u00e4 alueen muuttumisesta maaseutumaisesta kaupunkimaiseksi alueeksi. Metrovaihtoehdoilla (pintametro, maan alla kulkeva metro) ei ole Natura-alueen linnustoon vaikuttavia eroja.<\/p>\n

Luontotyypeist\u00e4 silikaattikallioihin voi kohdistua ulkoilun lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 johtuen kallioalueiden kasvillisuuden kulumista. Luontotyyppiin kohdistuvat vaikutukset ovat v\u00e4lillisi\u00e4, (asukkaiden) liikkumisesta syntyvi\u00e4. Ihmisten liikuntatottumuksia on tutkittu, ja niist\u00e4 voidaan vet\u00e4\u00e4 yleist\u00e4vi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4laisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin liikkuminen kohdistuu. Todellinen liikkumisk\u00e4ytt\u00e4ytyminen tulee ilmi vasta maank\u00e4yt\u00f6n toteuduttua. Huomioiden yleiskaavassa esitetyt ulkoiluun soveltuvat viheralueet Kasabergetin-Labbackan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 V\u00e4sterkullan alueella, liikkumisesta valtaosa on kanavoitavissa Natura-alueen ulkopuolelle tai Natura-alueella olevalle ulkoiluverkostolle. Silikaattikallioihin arvioidaan kohdistuvan korkeintaan kohtalaisia haitallisia vaikutuksia varovaisuusperiaatteen mukaan.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ulkoilu voi lis\u00e4t\u00e4 kulumista my\u00f6s boreaaliset lehdot -luontotyypill\u00e4, mutta vaikutuksien arvioidaan olevan korkeintaan v\u00e4h\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Alueen suojelutavoitteet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t miten merkitt\u00e4v\u00e4 alue on luontotyypin tai lajin suotuisan suojelutason tai Natura 2000 -verkoston yhten\u00e4isyyden kannalta. Esitetyt lievent\u00e4mistoimet (kappale 6.6) toteuttamalla vaikutukset luontotyyppeihin eiv\u00e4t ole todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4vi\u00e4 eik\u00e4 luontotyyppien kannalta tarkasteltuna Natura-alueen eheys k\u00e4rsi. Alueen kosteikot ja niiden rantapellot muodostavat kokonaisuuden, jossa linnut voivat esimerkiksi h\u00e4iri\u00f6tilanteissa siirty\u00e4 alueelta toiselle. Yleiskaavan tuoma maank\u00e4ytt\u00f6 saattaa heikent\u00e4\u00e4 kokonaisuuden toimivuutta h\u00e4irinn\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja Natura-alueen ulkopuolisten ruokailualueiden v\u00e4hentyess\u00e4.\u201d<\/p>\n

Uudenmaan ELY-keskus on luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n tarkoittamassa lausunnossaan todennut Natura-selvityksest\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n seuraavaa: \u201dUudenmaan ELY-keskus katsoo, ett\u00e4 \u00d6stersundomin alueen uuden yleiskaavaehdotuksen vaikutukset ovat Natura-arvioinnissa esitetyist\u00e4 lievent\u00e4mistoimista huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4vi\u00e4 Mustavuorenlehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet (FI0100065) Natura 2000 -alueen suojelun perusteena oleville luonnonarvoille: kehr\u00e4\u00e4j\u00e4, pyy, silikaattikalliot ja eheys linnuston kannalta tarkasteltuna. Merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4t vaikutukset voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, kun kaavaehdotukseen tehd\u00e4\u00e4n seuraavat muutokset:<\/p>\n

— Salmenkallion-Kantarn\u00e4sbergetin alueet osoitetaan luonnonsuojelualueena, joka mahdollistaa virkistysk\u00e4yt\u00f6n ohjaamiseksi tarvittavien liikkumiskieltojen ja -rajoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen luonnonsuojelualueen rauhoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Muilta osin selvitysalueen maank\u00e4ytt\u00f6 ratkaistaan siten, ett\u00e4 alueet osoitetaan rakentamattomina p\u00e4\u00e4osin virkistysk\u00e4yt\u00f6n tarpeisiin.<\/p>\n

— Ekologista mets\u00e4yhteytt\u00e4 Sipoonkorpeen levennet\u00e4\u00e4n ja sen s\u00e4ilyminen turvataan, kunnes mahdollinen korvaava mets\u00e4yhteys on kehitetty ja osoitettu toimivaksi.<\/p>\n

ELY-keskus katsoo, ett\u00e4 yleiskaavaehdotus ei yksist\u00e4\u00e4n tai yhdess\u00e4 muiden tiedossa olevien hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkitt\u00e4v\u00e4sti heikenn\u00e4 Sipoonkorven (FI0100066) Natura 2000 -alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, kun esitetyt lievent\u00e4mistoimet toteutetaan.\u201d<\/p>\n

Kaava-aineistoon sis\u00e4ltyv\u00e4n selvityksess\u00e4 \u201d\u00d6stersundomin yhteinen yleiskaava Suora metro -kaavaehdotuksen luontovaikutusten arviointi\u201d (31.3.2017) on merikotkan (<\/p>\n

) ja s\u00e4\u00e4ksen (<\/p>\n

) osalta todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

\u201dYksi merikotkapari on hiljattain asettunut Sipoon saaristoon, josta merikotkien ruokailulennot ulottuvat muun muassa \u00d6stersundomin lintuvesille. Lajin ruokailuedellytykset lintuvesill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti heikkenev\u00e4t asutuksen ja virkistysk\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 lintuvesien ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Merikotkan reviiri on laaja ja siihen kuuluu muitakin rehevi\u00e4 merenlahtia ja laaja alue saaristoa. Lajin s\u00e4ilymisen uhkana ovat pes\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 kev\u00e4iseen haudonta-aikaan liikkuvat ihmiset, jotka voivat aiheuttaa pesinn\u00e4n ep\u00e4onnistumisen. \u00d6stersundomin yleiskaavan toteutuminen lis\u00e4\u00e4 saariston virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tekee merikotkan s\u00e4ilymisen alueen linnustossa ep\u00e4varmaksi.\u201d<\/p>\n

$1a4<\/p>\n

Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 luonnonsuojelulain 64 a, 65 ja 66 \u00a7:ien tarkoittaman heikent\u00e4miskiellon toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 kaava-asioissa, ett\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kaavassa turvataan asianomaisten pyk\u00e4lien tarkoittamat, alueen suojelun perusteena olevat arvot ja niiden s\u00e4ilymisen my\u00f6s alemman asteisella kaavalla. Yleiskaavaa hyv\u00e4ksytt\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleiden selvitysten perusteella tulee olla arvioitavissa, onko mahdollista laatia sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n lainmukainen asemakaavoitus ja ovatko kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset sellaiset, ett\u00e4 lainmukaisuudesta voidaan jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa riitt\u00e4v\u00e4sti varmistua.<\/p>\n

Natura-arvion l\u00e4ht\u00f6kohtana on ollut, ett\u00e4 Salmenkallion alue s\u00e4ilyisi rakentamattomana. Natura-arviota ei siten ole tehty suhteessa tilanteeseen, jossa Salmenkallion alueelle olisi mahdollista osoittaa rakentamista. Koska yleiskaavalla ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tty selvitysalueen maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, selvitysaluetta koskevat kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t sido jatkosuunnittelua sen suhteen, ett\u00e4 aluetta voidaan yleiskaavan est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osoittaa my\u00f6s rakentamiseen. T\u00e4lt\u00e4 osin on lis\u00e4ksi otettava huomioon se, ett\u00e4 selvitysalueen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys poikkeaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua jatkossa ohjaamaan tarkoitetun \u00d6stersundomin maakuntakaavan valkoisen alueen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 sik\u00e4li, ett\u00e4 selvitysalueen merkint\u00e4 ei, toisin kuin maakuntakaavan valkoisten alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, rajoita alueelle osoitettavaa rakentamista enint\u00e4\u00e4n paikallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n seikan ja maakuntakaavan suunnitteluvaran vuoksi on maakuntakaavaa koskevien valitusten k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4 katsottu osaltaan mahdollistavan sen, ett\u00e4 maakuntakaavaa on voitu pit\u00e4\u00e4 lainmukaisena.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista ja ottaen huomioon my\u00f6s kohdassa 2.5 selostettu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 yhteisvaikutusten arviointia alueen mahdollisen asemakaavoituksen yhteydess\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ole pidett\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kaava ei siten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n perustu maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 9 \u00a7:n tarkoittamalla tavalla riitt\u00e4viin selvityksiin. Lis\u00e4ksi hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 Natura-arviota ei ole tehty lainkaan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 5.12.2018 ennen valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen hyv\u00e4ksymist\u00e4 t\u00e4ydennetyn lintudirektiivin liitteen I lajien merikotkan (<\/p>\n

) osalta, vaikka n\u00e4iden esiintyminen alueella on ollut tiedossa jo Natura-arviota teht\u00e4ess\u00e4, kuten esimerkiksi edell\u00e4 kohdassa 2.6.2 siteeratusta selvityksest\u00e4 Suora metro -kaavaehdotuksen luontovaikutusten arvioinnista (31.3.2017) k\u00e4y ilmi.<\/p>\n

Silt\u00e4 osin kuin merkitt\u00e4vien vaikutusten puuttumista on perusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 joidenkin lajien esiintyminen Natura-alueella olisi satunnaista, hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin heikent\u00e4miskieltoa koskeva s\u00e4\u00e4nn\u00f6s edellytt\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 koskevaa kokonaisarviota. N\u00e4in ollen lintulajien kantojen vuotuinen vaihtelu ei tarkoita, ett\u00e4 tuossa lainkohdassa tarkoitettu heikent\u00e4miskielto poistuisi asianomaisten populaatioiden heikentyess\u00e4 tai kadotessa kohteen alueelta. Tarkastelussa on n\u00e4in ollen aina otettava huomioon muun ohella hankkeen vaikutus kohteen valintaperusteina olevien lajien elinymp\u00e4rist\u00f6jen ominaispiirteisiin.<\/p>\n

Tavoitteena olevan rakentamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja rakentamiseen osoitettujen alueiden laajuus sek\u00e4 kysymyksess\u00e4 olevaan alueeseen liittyv\u00e4t arvot huomioon ottaen jo yleiskaavaa laadittaessa olisi tullut selvitt\u00e4\u00e4 ja varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 yleiskaavan mahdollistama rakentaminen on toteuttavissa ja sovitettavissa yhteen tavalla, joka turvaa muun ohella Natura-aluetta koskevat arvot.<\/p>\n

$1a8<\/p>\n

Koska yleiskaavaratkaisun mahdollisia heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ja Natura-alueen linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti poissuljettu, on esitetyist\u00e4 lievent\u00e4mistoimenpiteist\u00e4 huolimatta olemassa vaara, ett\u00e4 Natura-alueen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen osoitetut uudet rakentamisalueet ja kaavaratkaisun tarkoittama muu asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n voimakas lis\u00e4\u00e4ntyminen merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4t suojelun perusteena olevia luonnonarvoja Natura 2000 -alueella. \u00d6stersundom-toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s on siten luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin vastaisena kumottava. Edell\u00e4 kerrotuin perusteluin yleiskaava ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 39 \u00a7:n 2 momentissa mainitun luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksen mukainen.<\/p>\n

$1a9<\/p>\n

Koska kaava-alueelle osoitettujen maank\u00e4yt\u00f6llisten ratkaisujen on tarkoitettu muodostavan suunnittelullinen kokonaisuus, on yhteinen yleiskaava kumottava kokonaisuudessaan.<\/p>\n

\u00d6stersundom-toimikunnan yhteisen yleiskaavan hyv\u00e4ksymist\u00e4 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s on edell\u00e4 todetuilla perusteilla kokonaisuudessaan kumottava lainvastaisena.<\/p>\n

(—)<\/p>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 tehdyt valitukset hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaatimustensa tueksi toimikunta on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sek\u00e4 esitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Yhteinen yleiskaava on laadittu poiketen kaava-alueella voimassa olleista maakuntakaavoista, koska niiden osoittama ratkaisu on vanhentunut, eik\u00e4 vastaa valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia tavoitteita, joiden mukaan alue on yksi metropolimaakunnan t\u00e4rkeimmist\u00e4 uusista kasvualueista. Yhteinen yleiskaava on laadittu vuorovaikutuksessa Uudenmaan liiton kanssa ja yleiskaavaratkaisu on sovitettu Uudenmaan maakuntakaavakokonaisuuteen.<\/p>\n

\u00d6stersundomin yhteist\u00e4 yleiskaavaa on laadittu rinnan \u00d6stersundomin maakuntakaavan kanssa, ja kaavojen laadinnassa on voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 osin samoja selvityksi\u00e4. Maakuntakaavassa ratkaistaan merkitt\u00e4v\u00e4n kasvuvy\u00f6hykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen ja yhteisess\u00e4 yleiskaavassa alueen kaupunkirakenne. \u00d6stersundomin maakuntakaava on toiminut periaatetason suunnitelmana ja selvitysaineistona yhteisen yleiskaavan laadinnassa. Yleiskaava on hyv\u00e4ksytty maakuntakaavan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Salmenkallion alueelle osoitetun selvitysalueen maank\u00e4yt\u00f6n ratkaisun siirt\u00e4minen yleispiirteist\u00e4 yleiskaavaa tarkempaan suunnitteluun mahdollistaa luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden ja mahdollisen rakentamisen yhteensovittamisen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on Natura-arvojen turvaaminen ja se, ett\u00e4 alue tulee kaikilta osin taloudellisesti ja ekologisesti tarkoituksenmukaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Salmenkallioon osoitetun selvitysalueen rajaus ei perustu ainoastaan luontoarvokohteiden edellytt\u00e4miin suojavy\u00f6hykkeisiin, vaan my\u00f6s muun muassa liikenneyhteyksien perusteella muodostuvaan j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n suunnittelukokonaisuuteen ajatellen alueelle aikanaan laadittavaa tarkempaa suunnitelmaa. Yleiskaavan laatimisen yhteydess\u00e4 tehtyjen Natura-arviointien perusteella Natura-alueen suojelun perusteena olevien arvojen s\u00e4ilytt\u00e4minen ei edellyt\u00e4 n\u00e4in laajan alueen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 rakentamattomana. 2,8 km2:n laajuinen selvitysalue muodostaa siis varovaisuusperiaatetta noudattaen huomattavan laajan puskurivy\u00f6hykkeen suojeltavien kohteiden ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Selvitysaluetta koskee suojelum\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jonka mukaan alueen hoidossa, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tarkemmassa suunnittelussa on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 Natura-alueen suojelun perusteena olevia arvoja ei merkitt\u00e4v\u00e4sti heikennet\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 on turvattu se, ett\u00e4 alueelle ei voida asemakaavalla osoittaa rakentamista tai muuta alueiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ilman, ett\u00e4 suojeluarvot turvataan. Yleiskaavan vaikutukset Natura-aluetta koskeviin arvoihin on selvitetty lain edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla ja arvioinnin nojalla voidaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 yleiskaavaratkaisu ei merkitt\u00e4v\u00e4sti heikenn\u00e4 alueella olevia Natura-arvoja.<\/p>\n

Yhteinen yleiskaava on laadittu yleispiirteisen\u00e4 strategisena suunnitelmana. Natura-arviointi on laadittu siten, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t vaikutukset on voitu poissulkea huomioon ottaen yleiskaavan teht\u00e4v\u00e4 ja tarkoitus. Kaikki kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset yhdess\u00e4 kaavakartan merkint\u00f6jen, mukaan lukien kehitett\u00e4v\u00e4 ekologinen yhteys, kanssa varmistavat sen, ett\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia ei synny. Kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset varmistavat luontoarvojen turvaamisen kaikessa alueen suunnittelussa, eik\u00e4 selvitysalueelle kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset huomioon ottaen voi toteuttaa sellaista maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joka voisi aiheuttaa Natura-arvojen merkitt\u00e4v\u00e4n heikentymisen.<\/p>\n

Yleiskaavassa luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten lievent\u00e4mistoimenpiteet on toteutettu osin eri tavoin kuin \u00d6stersundomin maakuntakaavassa, maakuntakaavan ratkaisuja tarkentaen. Uudenmaan maakuntahallitus on yleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, ett\u00e4 kaavojen v\u00e4liset erot ovat perusteltavissa kaavojen erilaisilla mittakaavoilla ja aikat\u00e4ht\u00e4imill\u00e4 sek\u00e4 yleiskaavan teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkentaa maakuntakaavaa.<\/p>\n

Yleiskaavan laatimisen yhteydess\u00e4 tehty Natura-arviointi ei ole ollut puutteellinen sen vuoksi, ett\u00e4 Natura-arviointia ei ole tehty lintudirektiivin liitteen I lajien merikotkan ja s\u00e4\u00e4ksen osalta. Valtioneuvoston 5.12.2018 tekem\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen ja ilmoituksen t\u00e4ydent\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 Natura-alueiden tietojen tarkistuksista on annettu tiedoksi virallisessa lehdess\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n virallisella ilmoitustaululla julkaistuilla ilmoituksilla vasta 12.12.2018 eli yleiskaavan hyv\u00e4ksymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Yhteinen yleiskaava perustuu ajantasaiseen ja monipuoliseen selvitysaineistoon. Tehdyt selvitykset ovat riitt\u00e4v\u00e4n yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta on voitu varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 alueen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi pidett\u00e4v\u00e4 luonnonarvojen vaalimista koskevan sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksen vastaisena. Yleiskaavap\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin vastainen ja kaava t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain selvityksille ja vaikutusten arvioinneille asettamat vaatimukset.<\/p>\n

on antanut lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa, vaatinut valituslupahakemuksen ja valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 esitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Yleiskaavan mahdollistamat 100 000 asukasta aiheuttavat virkistysk\u00e4ytt\u00f6paineen, jonka haitalliset vaikutukset luontoarvoihin, erityisesti Natura 2000 -alueiden suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin, tulee ratkaista maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja rakentamista ohjaavin aluevarauksin ja niihin liittyvin kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin samassa kaavassa, jolla ne synnytet\u00e4\u00e4n. Yleiskaava mahdollistaisi voimaan tullessaan koko uuden \u00d6stersundomin kaupunginosan rakentamisen ilman, ett\u00e4 selvitysalueen maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 samalla ratkaistaan maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

\u00d6stersundom-toimikunnan v\u00e4ite, ett\u00e4 valtioneuvoston 5.12.2018 tekem\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen noudattaminen olisi ollut mahdotonta, on virheellinen. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 koskeva valmisteluaineisto on ollut asianosaisten kuulemista varten n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 jo 1.9. — 30.9.2016 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. My\u00f6s toimikunnan teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 5.4.2017 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 Natura-arvioinnissa on k\u00e4ytetty n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 olleita uusia suojeluperustetietoja, vaikka arviointi onkin niiden osalta j\u00e4\u00e4nyt puutteelliseksi. Natura-arvioinnin puutteet koskevat lajeja kurki, merikotka ja s\u00e4\u00e4ksi.<\/p>\n

on antanut selityksen, jossa se on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sek\u00e4 vaatinut valituslupahakemuksen ja valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

on antanut selityksen, jossa se on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa, vaatinut valituslupahakemuksen ja valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 esitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden on arvioitava kaavaa laatineen toimikunnan toimivalta valituksen tekemiseen.<\/p>\n

Alueen maank\u00e4ytt\u00f6 on luontoarvojen turvaamisen kannalta ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ratkaista kokonaisuutena. Yksityiskohtaisempi kaavoitus ei mahdollista alueen tarkastelemista lajien elinymp\u00e4rist\u00f6jen ja ekologisten yhteyksien turvaamisen kannalta riitt\u00e4v\u00e4n laajasti. Laajempi tarkastelu on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Natura-alueiden suojelun perusteina olevien luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien kannalta. Salmenkallion alueen ja muiden selvitysalueiden maank\u00e4ytt\u00f6 tulee ratkaista kokonaisuutena yleiskaavatasolla, sill\u00e4 on mahdollista, ett\u00e4 my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6 voi merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttaa kaavakokonaisuuden yhteisvaikutuksia linnustoon ja muihin luontoarvoihin.<\/p>\n

Vaikka selvitysalueet osoitettaisiin suojeluun ja virkistykseen, kohdistuisi Natura-alueelle haittavaikutuksia moninkertaistuvan virkistysk\u00e4yt\u00f6n vuoksi. Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuisi merkitt\u00e4vi\u00e4 haitallisia vaikutuksia, jos voimakkaasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n virkistysk\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi selvitysalueelle p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin my\u00f6hemmin osoittaa lis\u00e4rakentamista.<\/p>\n

on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Koska merikotka ja s\u00e4\u00e4ksi eiv\u00e4t yleiskaavan hyv\u00e4ksymisajankohtana k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleen tiedon perusteella ole kuuluneet Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin, on vaikutusten arviointi niiden osalta tehty erillisess\u00e4 luontovaikutusten arvioinnissa. Vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella lajien sis\u00e4ltyminen Natura-vaikutusten arviointiin ei olisi tuonut sellaista uutta tietoa, ett\u00e4 se olisi vaikuttanut Natura-arvioinnin loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n. Kurjen osalta arviointi sis\u00e4ltyy Natura-arviointiin.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan ja tutkii asian.<\/p>\n

Valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

Kuntien yhteisen yleiskaavan laatimista ja hyv\u00e4ksymist\u00e4 koskevan maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 47 \u00a7:n 2 momentin mukaan kaavan laatimisesta vastanneeseen toimielimeen sovelletaan, mit\u00e4 mainitussa laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n kunnasta.<\/p>\n

\u00d6stersundom-toimikunta on vastannut \u00d6stersundomin yhteisen yleiskaavan laatimisesta, joten sill\u00e4 on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, jolla on kumottu toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s kuntien yhteisen yleiskaavan hyv\u00e4ksymisest\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska F\u00f6rening Tringa ry:n valituksista kumonnut \u00d6stersundom-toimikunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kuntien yhteisen yleiskaavan hyv\u00e4ksymisest\u00e4 kokonaisuudessaan maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain vastaisena.<\/p>\n

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on \u00d6stersundom-toimikunnan valituksesta ratkaistavana, onko yleiskaava perustunut maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 9 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuihin riitt\u00e4viin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 yleiskaava mainitussa laissa s\u00e4\u00e4detyn luontoarvojen vaalimista koskevan sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksen. Asiassa on lis\u00e4ksi erityisesti ratkaistavana, onko kaavaratkaisun perusteena oleva Natura-arviointi laadittu Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -aluetta koskevilta osin luonnonsuojelulaissa ja Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asetettujen vaatimusten mukaisesti ja onko yleiskaavaratkaisun mahdolliset heikent\u00e4v\u00e4t vaikutukset mainitun Natura-alueen suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ja Natura-alueen linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa edellytetyll\u00e4 tavalla riitt\u00e4v\u00e4sti poissuljettu.<\/p>\n

Yleiskaavan vaikutuksia Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueeseen on tarkasteltu 5.4.2017 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 Natura-arvioinnissa. Natura-alueelle kohdistuvien haitallisten vaikutusten on Natura-arvioinnissa todettu aiheutuvan erityisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 virkistysk\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kaupunkimaisen maank\u00e4yt\u00f6n mukanaan tuomasta petoel\u00e4inten ja varislintujen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 saalistuksesta sek\u00e4 alueen muuttumisesta maaseutumaisesta kaupunkimaiseksi alueeksi.<\/p>\n

Luontotyypeist\u00e4 kasvipeitteisiin silikaattikallioihin ja boreaalisiin lehtoihin voi Natura-arvioinnin perusteella kohdistua ulkoilun lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 aiheutuvaa kulumista. Valtaosa liikkumisesta on arvioinnin mukaan kuitenkin kanavoitavissa Natura-alueen ulkopuolelle tai Natura-alueella olevalle ulkoiluverkostolle, eik\u00e4 vaikutuksia luontotyypeille ole arvioitu merkitt\u00e4viksi, kun esitetyt lievent\u00e4mistoimenpiteet toteutetaan.<\/p>\n

$1b4<\/p>\n

Natura-arvioinnin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaan yleiskaavasta ei kohdistu merkitt\u00e4vi\u00e4 haittoja yhteenk\u00e4\u00e4n Natura-alueen suojelun perusteena olevaan lintulajiin. Joidenkin lajien kohdalla t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin tiukkaa kulunohjausta, luonnonhoitosuunnitelmia ja huolellista linnuston huomioon ottamista my\u00f6s osayleiskaavoja tai asemakaavoja laadittaessa. Arvioinnissa on todettu, ett\u00e4 linnustomuutokset tapahtuvat hitaasti ja pitk\u00e4aikaisia muutoksia on hankala arvioida. Edelleen on todettu, ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 \u00d6stersundomin yleiskaava-alueen linnustomuutokset todenn\u00e4k\u00f6isesti ovat voimakkaampia kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on arvioitavissa.<\/p>\n

ELY-keskus on Natura-arvioinnista 27.10.2017 antamassaan luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n mukaisessa lausunnossa todennut, ett\u00e4 yleiskaavan vaikutukset ovat Natura-arvioinnissa esitetyist\u00e4 lievent\u00e4mistoimista huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4vi\u00e4 Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueen suojelun perusteena oleville luonnonarvoille: kehr\u00e4\u00e4j\u00e4, pyy, silikaattikalliot ja eheys linnuston kannalta tarkasteltuna.<\/p>\n

ELY-keskus on lausunnossaan esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t vaikutukset voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, jos Salmenkallion-Kantarn\u00e4sbergetin alueet osoitetaan luonnonsuojelualueena, joka mahdollistaa virkistysk\u00e4yt\u00f6n ohjaamiseksi tarvittavien liikkumiskieltojen ja rajoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen, ja muilta osin selvitysalueen maank\u00e4ytt\u00f6 ratkaistaan siten, ett\u00e4 alueet osoitetaan rakentamattomina p\u00e4\u00e4osin virkistysk\u00e4yt\u00f6n tarpeisiin. Merkitt\u00e4vien heikent\u00e4vien vaikutusten v\u00e4ltt\u00e4miseksi my\u00f6s ekologista mets\u00e4yhteytt\u00e4 Sipoonkorpeen olisi lausunnon mukaan levennett\u00e4v\u00e4 ja sen s\u00e4ilyminen turvattava, kunnes mahdollinen korvaava mets\u00e4yhteys on kehitetty ja osoitettu toimivaksi. ELY-keskus on lausunnossaan my\u00f6s korostanut, ett\u00e4 Natura-alueen nelj\u00e4 merenlahtea ja niiden rantaniityt sek\u00e4 l\u00e4heiset pellot muodostavat linnuston pesim\u00e4- ja lev\u00e4hdysalueena kokonaisuuden, jossa monet suojelun perusteena olevat lajit voivat ruokaillessaan tai h\u00e4iri\u00f6tilanteessa siirty\u00e4 nykyisin helposti alueelta toiselle.<\/p>\n

Yleiskaavaan liittyv\u00e4n Natura-arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten kaavan toteuttaminen vaikuttaa alueen suojelutavoitteisiin joko erikseen tai yhdess\u00e4 muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Arvioinnin perusteella on voitava selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttaako yleiskaavan toteuttaminen haitallisesti kysymyksess\u00e4 olevan Natura-alueen koskemattomuuteen.<\/p>\n

Natura-arvioinnin kattavuutta ja sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 oikeellisuutta koskevassa arvioinnissa voidaan hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 selostettujen oikeusohjeiden ja unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohella ottaa selvityksen\u00e4 huomioon my\u00f6s Euroopan komission tiedonantona 21.11.2018 julkaistu ohje \u201dNatura 2000 -alueiden suojelu ja k\u00e4ytt\u00f6 — Luontodirektiivin 92\/43\/ETY 6 artiklan s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset\u201d (2019\/C 33\/01). Ohjeessa todetaan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan soveltamisalan osalta muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

\u201dKun tehd\u00e4\u00e4n asianmukaista arviointia suunnitelmista tai hankkeista, jotka ovat omiaan vaikuttamaan Natura 2000 -alueisiin, arvioinnissa pit\u00e4isi voida taata, ett\u00e4 kaikki alueen koskemattomuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t otetaan t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti huomioon sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilanteen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 vaiheissa, joissa yksil\u00f6id\u00e4\u00e4n mahdolliset vaikutukset, lievent\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t vaikutukset. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on varmistettava, ett\u00e4 asianmukaisessa arvioinnissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kaikkia alueen koskemattomuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, jotka on m\u00e4\u00e4ritelty alueen suojelutavoitteissa ja tietolomakkeessa, ja ett\u00e4 arviointi perustuu alan parhaaseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaan tieteelliseen tietoon.<\/p>\n

$1b6<\/p>\n

Natura-arvioinnin ja muun yleiskaavaan liittyv\u00e4n vaikutusten arvioinnin kattavuutta ja riitt\u00e4vyytt\u00e4 tarkasteltaessa on edell\u00e4 mainittujen seikkojen ohella otettava huomioon kaavan teht\u00e4v\u00e4 ja tarkoitus sek\u00e4 kaavaratkaisun yksityiskohtaisempaan suunnitteluun kohdistuvat oikeusvaikutukset. Muutoksenhaun kohteena oleva yhteinen yleiskaava on \u00d6stersundomin aluetta koskevaa vaihemaakuntakaavaa tarkentava kaavaratkaisu, jossa osoitetaan maakuntakaavatasoista suunnittelua tarkemmin muun ohella rakentamisalueet sek\u00e4 tavoiteltu rakentamistehokkuus.<\/p>\n

$1b7<\/p>\n

Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tullut ottaa huomioon yleiskaavassa osoitettujen uusien rakentamisalueiden ohella my\u00f6s yleiskaavassa selvitysalueeksi osoitettu alue. Selvitysalue on pinta-alaltaan 2,8 neli\u00f6kilometri\u00e4 ja se sijoittuu Natura-alueeseen kuuluvan Kasabergetin it\u00e4puolelle, Kasabergetin, Bruksvikenin, Torpvikenin ja Kapellvikenin osa-alueiden keskelle j\u00e4\u00e4v\u00e4lle alueelle. Selvitysalueen maank\u00e4ytt\u00f6 ratkaistaan merkint\u00e4\u00e4 koskevan kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan tarkemmassa suunnittelussa.<\/p>\n

$1b8<\/p>\n

$1b9<\/p>\n

ELY-keskus on Natura-arvioinnista antamassaan yhteisviranomaisen lausunnossa katsonut kehr\u00e4\u00e4j\u00e4n suurelta osin Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvan elinymp\u00e4rist\u00f6n turvaamisen edellytt\u00e4v\u00e4n virkistysk\u00e4yt\u00f6n ohjauksen suunnittelua voimakkaampien liikkumiskieltojen ja rajoitusten asettamista. Kun lis\u00e4ksi otetaan huomioon, ett\u00e4 yleiskaavan ajoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten merkityst\u00e4 ei ole kaikilta osin arvioitu Natura-arvioinnin yhteydess\u00e4, selvitysalueen maank\u00e4ytt\u00f6ratkaisujen siirt\u00e4minen tarkempaan suunnitteluun aiheuttaa ep\u00e4varmuutta my\u00f6s liittyen yleiskaavassa esitettyjen lievent\u00e4mistoimenpiteiden toteutumiseen ja riitt\u00e4vyyteen. My\u00f6s Natura-alueen nelj\u00e4n merenlahden ja niihin liittyvien rantaniittyjen ja peltojen muodostaman linnuston pesim\u00e4- ja lev\u00e4hdysalueen turvaaminen on j\u00e4tetty alueelle osoittavan maank\u00e4yt\u00f6n osalta kokonaisuudessaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistavaksi.<\/p>\n

$1ba<\/p>\n

$1bc<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edell\u00e4 ilmenev\u00e4t hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sek\u00e4 korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Sepp\u00e4l\u00e4, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelij\u00e4 Petri Hellst\u00e9n.<\/p>\n

\u00d6stersundom-toimikunta<\/h3>\n

1. Maakuntakaavan ohjausvaikutus<\/p>\n

1.1 Ohjausvaikutusta koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/p>\n

yhteinen yleiskaava<\/p>\n

1.2 \u00d6stersundomin yhteist\u00e4 yleiskaavaa ohjaavat maakuntakaavat<\/p>\n

1.2.1 \u00d6stersundomin yhteisen yleiskaavaan suhde \u00d6stersundomin maakuntakaavaan<\/p>\n

1.2.2 Maakuntakaavasta poikkeamiselle kaavaselostuksessa esitetyt perustelut<\/p>\n

1.2.3 Yleiskaavan sopeutuminen maakuntakaavan kokonaisuuteen<\/p>\n

1.3 Oikeudellinen arviointi maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta<\/p>\n

2. Natura-aluetta koskevat valitusperusteet<\/p>\n

2.1 Kysymyksenasettelu<\/p>\n

2.2 Salmenkallion alueelle osoitettu maank\u00e4ytt\u00f6, kaava- ja ajoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset<\/p>\n

selvitysalueeksi, jolla on erityisi\u00e4 luontoarvoja<\/p>\n

ajoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten<\/p>\n

2.3 Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura-alue<\/p>\n

Caprimulgus europaeus<\/h3>\n

Bonasa bonasia<\/h3>\n

2.4 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

2.5 Luontodirektiivi\u00e4 koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 komission ohjeet ja tiedoksiannot<\/p>\n

C-127\/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee<\/h3>\n

2.6 Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet -Natura-alueesta ja laaditusta Natura-arvioinnista sek\u00e4 muusta luontoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevasta selvityksest\u00e4<\/p>\n

2.6.1 Natura-arviointi 5.4.2017<\/p>\n

2.6.3 Suora metro -kaavaehdotuksen luontovaikutusten arviointi 31.3.2017<\/p>\n

Haliaeetus albicilla<\/h3>\n

Pandion haliaetus<\/h3>\n

2.7 Yleiskaavan lainmukaisuuden oikeudellinen arviointi Naturan suojeluarvojen osalta<\/p>\n

3. Lopputulos<\/p>\n

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/h3>\n

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry<\/h3>\n

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska F\u00f6rening Tringa ry<\/h3>\n

\u00d6stersundom-toimikunnan valitusoikeus<\/h3>\n

Ratkaisun l\u00e4ht\u00f6kohdat ja kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

Mustavuoren lehto ja \u00d6stersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueelle kohdistuvia vaikutuksia koskeva keskeinen selvitys<\/h3>\n

Kaavaratkaisun perusteena olevien selvitysten ja vaikutusten arviointien riitt\u00e4vyytt\u00e4 koskeva oikeudellinen arviointi<\/h3>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja lopputulos<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syftet med en generalplan som f\u00f6rdelade sig \u00f6ver tre kommuners omr\u00e5de var att m\u00f6jligg\u00f6ra bostadsbygge f\u00f6r cirka 80 000 — 100 000 inv\u00e5nare och cirka 15 000 — 40 000 nya arbetsplatser inom planeomr\u00e5det. De i planen anvisade nya byggnadsomr\u00e5dena bildade i riktning med kusten en t\u00e4tortsstruktur som delvis placerade sig i den omedelbara n\u00e4rheten…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7724],"kji_keyword":[28741,17937,28740,20672,22301],"kji_language":[7746],"class_list":["post-692465","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-civil","kji_keyword-byggande","kji_keyword-cirka","kji_keyword-markanvandning","kji_keyword-omrade","kji_keyword-syftet","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2021:60 - Markanv\u00e4ndning och byggande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2021:60 - Markanv\u00e4ndning och byggande\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Syftet med en generalplan som f\u00f6rdelade sig \u00f6ver tre kommuners omr\u00e5de var att m\u00f6jligg\u00f6ra bostadsbygge f\u00f6r cirka 80 000 - 100 000 inv\u00e5nare och cirka 15 000 - 40 000 nya arbetsplatser inom planeomr\u00e5det. De i planen anvisade nya byggnadsomr\u00e5dena bildade i riktning med kusten en t\u00e4tortsstruktur som delvis placerade sig i den omedelbara n\u00e4rheten...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"39 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202160-markanvandning-och-byggande\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202160-markanvandning-och-byggande\\\/\",\"name\":\"KHO:2021:60 - Markanv\u00e4ndning och byggande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-26T11:25:35+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202160-markanvandning-och-byggande\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202160-markanvandning-och-byggande\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho202160-markanvandning-och-byggande\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2021:60 – Markanv\u00e4ndning och byggande\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2021:60 - Markanv\u00e4ndning och byggande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2021:60 - Markanv\u00e4ndning och byggande","og_description":"Syftet med en generalplan som f\u00f6rdelade sig \u00f6ver tre kommuners omr\u00e5de var att m\u00f6jligg\u00f6ra bostadsbygge f\u00f6r cirka 80 000 - 100 000 inv\u00e5nare och cirka 15 000 - 40 000 nya arbetsplatser inom planeomr\u00e5det. De i planen anvisade nya byggnadsomr\u00e5dena bildade i riktning med kusten en t\u00e4tortsstruktur som delvis placerade sig i den omedelbara n\u00e4rheten...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"39 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/","name":"KHO:2021:60 - Markanv\u00e4ndning och byggande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-26T11:25:35+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho202160-markanvandning-och-byggande\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2021:60 – Markanv\u00e4ndning och byggande"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/692465","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=692465"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=692465"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=692465"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=692465"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=692465"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=692465"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=692465"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=692465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}