{"id":715370,"date":"2026-04-28T00:59:07","date_gmt":"2026-04-27T22:59:07","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/"},"modified":"2026-04-28T00:59:07","modified_gmt":"2026-04-27T22:59:07","slug":"kho20215-utlanningsarende","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/","title":{"rendered":"KHO:2021:5 — Utl\u00e4nnings\u00e4rende"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Turkiet p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation r\u00e4cker inte f\u00f6r att \u00f6verstiga bevistr\u00f6skeln, utan myndigheten m\u00e5ste visa att det finns grundad eller allvarlig anledning att anta att personen gjort sig skyldig till en i uteslutningsklausulen avsedd g\u00e4rning.<\/p>\n

Till exempel medlemskap i en terroristisk organisation medf\u00f6r inte automatiskt uteslutande. Det personliga ansvaret f\u00f6r den i uteslutningsklausulen avsedda handlingen ska \u00e4ven i detta fall pr\u00f6vas utg\u00e5ende ifr\u00e5n fakta i det enskilda fallet med beaktande av bevistr\u00f6skeln som g\u00e4ller vid till\u00e4mpningen av uteslutningsklausulen. Det personliga ansvaret f\u00f6ruts\u00e4tter d\u00e4remot inte att personen sj\u00e4lv skulle ha deltagit i organisationens terroristiska handlingar eller medverkat eller anstiftat till dem ifall myndigheten har p\u00e5visat att personen \u00e4r ansvarig f\u00f6r en del av de handlingar som organisationen beg\u00e5tt under granskningsperioden.<\/p>\n

F\u00f6r att \u00f6verstiga bevistr\u00f6skeln kr\u00e4vs inte att det kan p\u00e5visas n\u00e5gon viss terroristisk handling i vilken personen med sin egen verksamhet medverkat. Grundad anledning att anta att personen gjort sig skyldig till en i uteslutningsklausulen avsedd handling kan \u00e4ven uppst\u00e5 till exempel genom v\u00e4sentlig propagandistisk eller ideologisk verksamhet till f\u00f6rdel f\u00f6r en organisation som klassats som terroristisk eller genom rekrytering av personer f\u00f6r terroristisk verksamhet.<\/p>\n

A kunde anses ha innehaft en relativt h\u00f6g st\u00e4llning i Kurdistans arbetarparti (PKK). Utg\u00e5ende fr\u00e5n sin st\u00e4llning kunde hon s\u00e5som utg\u00e5ngspunkt f\u00f6rmodas vara personligen ansvarig f\u00f6r de terroristiska handlingar som organisationen genomf\u00f6rt under granskningsperioden. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade \u00e4ven att terroristhandlingar, som k\u00e4nnetecknas av v\u00e5ld riktat mot civilbefolkningen, ska anses utg\u00f6ra grova icke-politiska brott \u00e4ven om de h\u00e4vdas ha politiska m\u00e5l.<\/p>\n

Utg\u00e5ende ifr\u00e5n A:s mycket omfattande verksamhet samt hennes st\u00e4llning och uppgifter kunde det anses uppenbart att hon hade varit medveten om PKK:s tillv\u00e4gag\u00e5ngss\u00e4tt och d\u00e4rmed \u00e4ven de terroristiska handlingar som h\u00e4nf\u00f6rde sig till organisationens verksamhet. A hade inte utsatts f\u00f6r p\u00e5tryckningar att verka f\u00f6r organisationen och hade inte heller f\u00f6rs\u00f6kt l\u00e4mna den, utan hon hade ber\u00e4ttat att hon skulle forts\u00e4ttningsvis vara med i organisationen ifall hennes h\u00e4lsa till\u00e4t det.<\/p>\n

P\u00e5 grundval av det A ber\u00e4ttat kunde hon anses vara en viktig ideologisk utbildare inom PKK. Hon skulle anses p\u00e5 ett betydande s\u00e4tt ha fr\u00e4mjat PKK:s verksamhet och m\u00e5l, och d\u00e4rmed \u00e4ven de medel som anv\u00e4nts f\u00f6r att uppn\u00e5 m\u00e5len, medveten om betydelsen av sin egen verksamhet f\u00f6r slutresultatet. \u00c4ven om A inte personligen gjort sig skyldig till handlingar som avses i uteslutningsklausulen, fanns det med h\u00e4nvisning till landinformationen och A:s st\u00e4llning som en viktig ideologisk utbildare grundad anledning att anta att A genom att bidra var personligen ansvarig f\u00f6r i utl\u00e4nningslagen 87 \u00a7 2 mom. 2 och 3 punkten avsedda handlingar som utf\u00f6rts av PKK:s kombattanter.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen \u00e4ndrade inte f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut med vilket A:s besv\u00e4r \u00f6ver Migrationsverkets beslut hade avslagits.<\/p>\n

F\u00f6renta nationernas flyktingkonvention 28.7.1951 (F\u00f6rdrS 77\/1968) artikel 1 F<\/p>\n

Utl\u00e4nningslagen 87 \u00a7 2 mom.<\/p>\n

Europaparlamentets och r\u00e5dets direktiv 2011\/95\/EU av den 13 december 2011 om normer f\u00f6r n\u00e4r tredjelandsmedborgare eller statsl\u00f6sa personer ska anses ber\u00e4ttigade till internationellt skydd, f\u00f6r en enhetlig status f\u00f6r flyktingar eller personer som uppfyller kraven f\u00f6r att betecknas som subsidi\u00e4rt skyddsbeh\u00f6vande, och f\u00f6r inneh\u00e5llet i det beviljade skyddet (skyddsdirektivet, omarbetat) stycke 4 och 31 i ingressen, artikel 12.2-3<\/p>\n

Se och jmf HFD 2021:6<\/h3>\n

Maahanmuuttovirasto oli katsonut, ett\u00e4 A:lla oli perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan Turkissa vainotuksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. A:lle ei kuitenkaan ollut annettu turvapaikkaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin eli poissulkemislausekkeen perusteella.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus totesi, ett\u00e4 poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 poissulkemislauseketta on tulkittava suppeasti. Pelkk\u00e4 ep\u00e4ily tai spekulaatio ei riit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittymiseen, vaan viranomaisen tulee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiassa on perusteltua tai vakavaa syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6n tehneen poissulkemislausekkeessa tarkoitetun teon.<\/p>\n

Esimerkiksi j\u00e4senyys terroristiseksi luokitellussa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ei automaattisesti merkitse poissulkemista. Henkil\u00f6kohtaista vastuuta poissulkemislausekkeessa tarkoitetusta teosta on t\u00e4ll\u00f6inkin arvioitava yksitt\u00e4istapauksellisten tosiseikkojen perusteella ottaen huomioon poissulkemislausekkeen soveltamista koskeva n\u00e4ytt\u00f6kynnys. Henkil\u00f6kohtainen vastuu ei kuitenkaan edellyt\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi itse osallistunut j\u00e4rjest\u00f6n terroritekoihin tai avustanut niiden suorittamisessa taikka yllytt\u00e4nyt niihin, mik\u00e4li viranomainen on osoittanut henkil\u00f6n olevan vastuussa osasta j\u00e4rjest\u00f6n tarkasteluajanjaksona suorittamista teoista.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittyminen ei kuitenkaan edellyt\u00e4, ett\u00e4 voidaan osoittaa jokin tietty terroriteko, johon henkil\u00f6 on omalla toiminnallaan my\u00f6t\u00e4vaikuttanut. Perustellun ep\u00e4ilyn henkil\u00f6n syyllistymisest\u00e4 poissulkemislausekkeessa tarkoitettuun tekoon voi my\u00f6s synnytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi terroristiseksi luokitellun j\u00e4rjest\u00f6n toiminnan ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien edist\u00e4misen kannalta olennainen propagandistinen tai aatteellinen toiminta tai henkil\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4\u00e4minen terroristiseen toimintaan.<\/p>\n

A:n voitiin katsoa olleen verrattain korkeassa asemassa Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueessa (PKK). Asemansa perusteella h\u00e4nen voitiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olettaa olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa j\u00e4rjest\u00f6n tarkasteluajanjaksona suorittamista terrorismitoimista. Korkein hallinto-oikeus my\u00f6s totesi, ett\u00e4 terroritekojen luontaisia tekoja, joille on ominaista v\u00e4kivalta siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan, on pidett\u00e4v\u00e4 poissulkemislausekkeessa tarkoitettuina t\u00f6rkein\u00e4 muina kuin poliittisina rikoksina, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olevan poliittinen tavoite.<\/p>\n

A:n varsin mittavan toiminnan sek\u00e4 h\u00e4nen asemansa ja teht\u00e4viens\u00e4 perusteella voitiin pit\u00e4\u00e4 ilmeisen\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ollut tietoinen PKK:n toimintatavoista ja n\u00e4in ollen my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6n toimintaan liittyvist\u00e4 terroristisiksi katsottavista teoista. A:ta ei ollut painostettu toimimaan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4n ollut yritt\u00e4nyt erota j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, vaan h\u00e4n oli kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n jatkaisi edelleen j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 toimimista, mik\u00e4li h\u00e4nen terveydentilansa sen sallisi.<\/p>\n

A:ta voitiin kertomansa perusteella pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ideologisena kouluttajana PKK:ssa. H\u00e4nen oli katsottava merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla edist\u00e4neen PKK:n toimintaa ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, ja siten my\u00f6s sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 saavuttamiseksi k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 keinoja, tietoisena oman toimintansa merkityksest\u00e4 lopputuloksen kannalta. Vaikka A ei ollut henkil\u00f6kohtaisesti syyllistynyt poissulkemislausekkeessa tarkoitettuihin tekoihin, oli maatieto sek\u00e4 A:n asema merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aatteellisena kouluttajana huomioon ottaen perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 A:n olleen my\u00f6t\u00e4vaikuttamisen perusteella henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa PKK:n taistelijoiden tekemist\u00e4 ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista teoista.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut A:n valituksesta hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jolla A:n valitus Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 oli hyl\u00e4tty.<\/p>\n

Genevess\u00e4 28.7.1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (SopS 77\/1968) 1 artiklan F kohta<\/p>\n

Ulkomaalaislaki 87 \u00a7:n 2 momentti<\/h3>\n

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011\/95\/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittelemiseksi kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saaviksi henkil\u00f6iksi, pakolaisten ja henkil\u00f6iden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sek\u00e4 my\u00f6nnetyn suojelun sis\u00e4ll\u00f6lle (uudelleenlaadittu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivi) johdanto-osan 4 ja 31 perustelukappaleet, 12 artiklan 2 ja 3 kohdat.<\/p>\n

Ks. ja vrt. KHO 2021:6<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota valitus koskee<\/h3>\n

Helsingin hallinto-oikeus 13.6.2019 nro 19\/0423\/3<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 28.6.2018 hyl\u00e4nnyt A:n turvapaikkaa ja toissijaisen suojelun perusteella my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4\u00e4 oleskelulupaa koskevan hakemuksen, mutta on my\u00f6nt\u00e4nyt h\u00e4nelle tilap\u00e4isen (B) oleskeluluvan ulkomaalaislain 89 \u00a7:n perusteella yhdeksi vuodeksi p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 alkaen.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on katsonut, ett\u00e4 A:lla on perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sis\u00e4inen pako ei tule sovellettavaksi. H\u00e4nelle ei ole kuitenkaan annettu turvapaikkaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin eli poissulkemislausekkeen perusteella.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4nnyt A:n (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 valittaja) valituksen Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavia oikeusohjeita, poissulkemislauseketta koskevia tulkintaohjeita sek\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n

Turvapaikkapuhuttelussa on ilmennyt, ett\u00e4 valittaja on Turkista kotoisin oleva kurdinainen. H\u00e4nen perheens\u00e4 on islaminuskoinen, mutta valittajalla ei ole uskontoa. Valittaja on hakenut Suomesta kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua 14.11.2016 ja kertonut olleensa useita vuosia PKK:n j\u00e4sen. H\u00e4n on liittynyt PKK:hon 13-vuotiaana vuonna 1996 omasta tahdostaan ja salaa perheelt\u00e4\u00e4n ja sai lyhyen sotilaallisen koulutuksen j\u00e4lkeen aseen puolustautumista varten ja noin vuoden tai kahden kuluttua komentajan arvon. Varsinaisiin sotatoimiin valittaja on osallistunut vuosina 1998 ja 1999. Vuonna 2000 valittaja siirtyi Irakiin, sill\u00e4 PKK:n ja Turkin valtion tulitauon ehtona oli vet\u00e4ytyminen Turkin ulkopuolelle, ja vuosina 2000 — 2001 valittaja sai ensimm\u00e4isen kerran johtohenkil\u00f6st\u00f6n ideologista koulutusta. H\u00e4n ei osallistunut taisteluihin vuosina 2000 — 2004.<\/p>\n

Valittajan kertoman mukaan PKK hy\u00f6kk\u00e4si Turkissa sotilaallisiin kohteisiin, koska armeija oli valloittanut maan. Poliisi kuului samaan ryhm\u00e4\u00e4n kuin armeija eli he olivat valloittajia. Kyl\u00e4vahteja varoitettiin ensin ja kehotettiin luopumaan teht\u00e4vist\u00e4. Siviilit eiv\u00e4t olleet hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteena. Valittajan mukaan h\u00e4nen ryhm\u00e4ns\u00e4 ei koskaan ottanut turkkilaisia vangeiksi, mutta valittajan toverit ottivat vangeiksi sotilaita, poliiseja ja virkamiehi\u00e4. Vankeja vartioitiin, mutta heit\u00e4 kohdeltiin hyvin.<\/p>\n

$158<\/p>\n

Vuonna 2013 valittaja ilmoittautui taistelemaan Isisi\u00e4 vastaan. H\u00e4net rekister\u00f6itiin YPG:n tukikohdassa Syyriassa, mist\u00e4 h\u00e4n matkusti Shengalin (Sinjar) alueelle Irakissa. T\u00e4t\u00e4 ennen h\u00e4n sai kaupunkitaistelukoulutuksen. Shengaliin p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n valittaja siirtyi YPG:n riveist\u00e4 YB\u015e:n joukkoihin ja h\u00e4net ylennettiin YB\u015e-militian rintamankomentajaksi ja h\u00e4nell\u00e4 oli 40 — 60 alaista. Valittajan mukaan he ottivat Syyriassa ja Irakissa vankeja. Pid\u00e4tyspaikka oli Rojavassa, miss\u00e4 vankeja kuulusteltiin ja huomattaviin rikoksiin syyllistyneet tuomittiin ja heit\u00e4 rankaistiin.<\/p>\n

Valittaja haavoittui vakavasti r\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 10.9.2015 ja vietti sen j\u00e4lkeen aikaa Makhmurin leirill\u00e4 ja reilun kuukauden Moskovassa ennen Suomeen tuloa. Valittajan mukaan h\u00e4n on edelleen PKK:n j\u00e4sen ja toivoo saavansa terveytens\u00e4 siihen kuntoon, ett\u00e4 h\u00e4n voi palata taistelemaan.<\/p>\n

Valittajan mukaan PKK:n ideologiana on demokratia, ihmisoikeudet ja kansojen oikeudet. PKK iskee ainoastaan sotilaallisiin kohteisiin. PKK:n ideologiaan ei kuulu siviilikohteisiin iskeminen. Joskus siviilej\u00e4 kuitenkin kuolee iskuissa sotilaskohteisiin. Jos joku vahingossa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 siviilikohteeseen, niin PKK rankaisee siit\u00e4. Sotilaskohteiden lis\u00e4ksi voi iske\u00e4 poliisiasemille suurissa kaupungeissa.<\/p>\n

Valittaja on Maahanmuuttoviraston varaaman tilaisuuden johdosta antanut 26.3.2018 kirjallisen vastauksen suhtautumisestaan poissulkemislausekkeen soveltamiseen. Maahanmuuttovirasto on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n katsonut, ett\u00e4 valittajalla on perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi poliittisen mielipiteens\u00e4 vuoksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin katsonut olevan perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 valittajan syyllistyneen ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tekojen my\u00f6t\u00e4vaikuttamiseen, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4nelle ei ole annettu turvapaikkaa.<\/p>\n

Asiassa on hallinto-oikeudessa kysymys sen arvioimisesta, onko valittajalle voitu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 antamatta turvapaikka ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin mukaisen poissulkemislausekkeen perusteella.<\/p>\n

Arvioitaessa poissulkemislausekkeen soveltamisen edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 valittajan kohdalla on selvitett\u00e4v\u00e4 ensinn\u00e4, onko PKK:n toiminta k\u00e4sitt\u00e4nyt poissulkemislausekkeessa tarkoitettuja tekoja, sek\u00e4 t\u00e4st\u00e4 arviosta riippuen edelleen se, onko valittaja henkil\u00f6kohtaisesti olennaisella tavalla ja toimintansa seurauksista tietoisena tai asemansa johdosta my\u00f6t\u00e4vaikuttanut n\u00e4iden tekojen toteuttamiseen. Poissulkemislauseketta on sen luonne huomioon ottaen joka tapauksessa tulkittava suppeasti.<\/p>\n

$15b<\/p>\n

Maatiedon mukaan PKK on systemaattisesti ja voimakeinoja k\u00e4ytt\u00e4en ker\u00e4nnyt rahoitusta Euroopan unionin alueella, ja PKK:n on ep\u00e4ilty syyllistyneen rikolliseen toimintaan kuten salakuljetuksiin ja rahanpesuun toimintansa rahoittamisen turvaamiseksi, vaikka suurin osa rahavaroista kertyykin vapaaehtoisista lahjoituksista. PKK:n j\u00e4seni\u00e4 on tuomittu eri j\u00e4senvaltioissa terroristij\u00e4rjest\u00f6\u00f6n osallistumisesta, terrorismin rahoittamisesta tai uusien j\u00e4senten rekrytoinnista ja kouluttamisesta.<\/p>\n

Euroopan unioni on m\u00e4\u00e4ritellyt PKK:n terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi kes\u00e4kuussa 2002, ja edelleen tammikuussa 2019 hyv\u00e4ksytyn listan mukaan PKK on unionin n\u00e4kemyksen mukaan terroristij\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n

Maatiedon perusteella hallinto-oikeus katsoo selvitetyksi, ett\u00e4 PKK on syyllistynyt terroritoimiin 1990-luvulla ja viel\u00e4 2000-luvullakin. Erityisen raa'at teot voidaan luokitella my\u00f6s t\u00f6rkeiksi muiksi kuin poliittisiksi rikoksiksi, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olleen poliittiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Siviileihinkin kohdistunutta terroritoimintaa voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisena. Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 PKK:n terroritoiminnassa on ollut kyse sek\u00e4 YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisista teoista ett\u00e4 t\u00f6rkeist\u00e4 ei-poliittisista rikoksista.<\/p>\n

$15f<\/p>\n

$160<\/p>\n

Valittaja on vuonna 2013 l\u00e4htenyt ISIS:n vastaiseen sotaan Syyriaan ja Irakiin. H\u00e4n on toiminut siell\u00e4 YPG:ss\u00e4 ja organoisoinut YB\u015e:n toimintaa. Hallinto-oikeus katsoo, kuten Maahanmuuttovirasto, ett\u00e4 ottaen huomioon valittajan kertoma, h\u00e4nen asemansa ja maatieto, valittajan ei voida katsoa olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa YPG:n tuossa yhteydess\u00e4 mahdollisesti tekemist\u00e4 oikeudenloukkauksista ja ett\u00e4 valittajan ei haavoittumisensa ajankohdan vuoksi voida katsoa olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n YB\u015e:n ja PKK:n tuossa yhteydess\u00e4 Irakissa mahdollisesti tekemist\u00e4 oikeudenloukkauksista.<\/p>\n

Edell\u00e4 lausutun perusteella Maahanmuuttovirasto on voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 antamatta valittajalle turvapaikan ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin mukaisen poissulkemislausekkeen perusteella. Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole syyt\u00e4 muuttaa valituksenalaisilta osin.<\/p>\n

Perusteluissa mainittujen lis\u00e4ksi ulkomaalaislaki 87 \u00a7 1 momentti ja 89 \u00a7<\/h3>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

(j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 valittaja) on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. H\u00e4n on valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kumotaan silt\u00e4 osin kuin h\u00e4nelle ei ole annettu turvapaikkaa. H\u00e4nelle on annettava turvapaikka. Asiassa on toimitettava suullinen k\u00e4sittely.<\/p>\n

Valittaja on esitt\u00e4nyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Poissulkemisen edellytykset eiv\u00e4t t\u00e4yty. Valittajan ei ole edes v\u00e4itetty itse syyllistyneen terroritekoihin, vaan h\u00e4nen on katsottu vastanneen asemansa ja toimintansa perusteella muiden teoista sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n olisi my\u00f6t\u00e4vaikuttanut niihin kouluttamalla PKK:n militantteja.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on katsonut maatiedon perusteella tulleen selvitetyksi, ett\u00e4 PKK on syyllistynyt terroritoimiin 1990 — luvulla ja viel\u00e4 2000 — luvullakin t\u00e4sment\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mihin vuoteen saakka n\u00e4m\u00e4 teot ulottuvat. Sit\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 terroritoimet ne muut kriteerit, joita on asetettu ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 3 kohdan poissuljennan soveltamiseksi, kuten tekojen maailmanlaajuinen ulottuvuus, ei ole arvioitu, vaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty suoraan siit\u00e4, ett\u00e4 teot on katsottu terroritoimiksi. Valittajan henkil\u00f6kohtaisen vastuun osalta olisi tullut m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkemmin, mihin ajankohtaan saakka PKK:n terroritoiminta olisi mahdollisesti t\u00e4ytt\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 kriteerit. Hallinto-oikeuden arviota ei t\u00e4m\u00e4n vuoksi voida pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, jotta poissuljennan edellytysten t\u00e4yttyminen voitaisiin arvion perusteella todeta.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on valittajan henkil\u00f6kohtaisen vastuun todetessaan kiinnitt\u00e4nyt huomiota siihen, ett\u00e4 h\u00e4n on tietoisesti pyrkinyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n PKK:n toimintaa ja j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamista, mill\u00e4 h\u00e4n olisi my\u00f6t\u00e4vaikuttanut PKK:n militanttien tekemiin terroritekoihin. PKK:n tavoitteet, demokraattinen itsehallinto ja konfederalismi, eiv\u00e4t sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ole rikollisia. Asiassa tulee t\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden arvioitavaksi, ovatko sellaiset rikokset, joihin PKK:n j\u00e4senten on maatiedon mukaan todettu syyllistyneen t\u00f6rkeit\u00e4 muita kuin poliittisia rikoksia sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 ne olisivat suhteettomia PKK:n tavoitteisiin n\u00e4hden.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on katsonut maatiedon perusteella tulleen selvitetyksi, ett\u00e4 PKK:n siviileihinkin kohdistuneet terroritoimet 1990-luvulla ja viel\u00e4 2000-luvulla t\u00e4sment\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n vuoteen saakka ovat olleet erityisen raakoja muita kuin poliittisia rikoksia. Valittajan on todettu olevan vastuussa n\u00e4ist\u00e4 teoista asemansa perusteella.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden on arvioitava, voidaanko sellaisia tekoja, joihin PKK:n j\u00e4senet ovat maatiedon mukaan syyllistyneet, pit\u00e4\u00e4 t\u00f6rkein\u00e4 muina kuin poliittisina rikoksina, joista PKK:n muu kuin tekoihin syyllistynyt j\u00e4sen voisi olla asemansa ja toimintansa perusteella vastuussa.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden arvio valittajan henkil\u00f6kohtaisesta vastuusta perustuu oletukseen, ett\u00e4 jotkin valittajan kouluttamista PKK:n militanteista olisivat syyllistyneet terroritoimiin, koska maatiedon mukaan PKK on syyllistynyt terroritoimiin 2000-luvullakin. Oletukseen perustuvaa todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 tai spekulaatiota vahvempana todenn\u00e4k\u00f6isyyden asteena. Oletukseen perustuvalta arviolta my\u00f6s puuttuu sellainen t\u00e4sm\u00e4llisyys, jota poissuljentaan johtavalta tosiseikalta edellytet\u00e4\u00e4n. PKK:n terroristisen toiminnan ajallista ulottuvuutta koskevat tosiseikat on m\u00e4\u00e4ritelty ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llisesti eik\u00e4 sit\u00e4 voida aiheellisesti kohdistaa vuosiin 2009 — 2013, jolta ajalta valittajan vastuun on katsottu t\u00e4yttyv\u00e4n.<\/p>\n

PKK:n toimintaa ja tavoitteita ei voida pit\u00e4\u00e4 terroristisina. Valittajan antama PKK:n ideologiaa koskeva koulutus ei n\u00e4in ollen voi muodostaa vakavaa tai perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 h\u00e4nen olevan vastuussa PKK:n militanttien mahdollisista terrorismiteoista. N\u00e4in ollen poissuljennan edellytykset valittajan toiminnan perusteella eiv\u00e4t t\u00e4yty. Valittajan antamalta koulutukselta ja t\u00e4llaisilta teoilta puuttuu my\u00f6s syy-yhteys. Valittaja on antanut selvityksen siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen antamansa koulutus on sis\u00e4lt\u00e4nyt. Koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n sellaista, mink\u00e4 perusteella sen voitaisiin vakavasti ja perustellusti arvioida my\u00f6t\u00e4vaikuttaneen tekoihin, joihin poissuljenta voitaisiin perustaa.<\/p>\n

Poissulkemislauseketta ei voida valittajan tapauksessa yksiselitteisesti soveltaa, joten sen soveltuminen j\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ep\u00e4selv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi asia tulisi ratkaista valittajan eduksi.<\/p>\n

on antamassaan lausunnossa esitt\u00e4nyt muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

$165<\/p>\n

Poissulkemislausekkeen soveltamisen osalta ei ole merkityst\u00e4 sill\u00e4, onko valittaja tietoisesti vaikuttanut tietyn terroriteon syntyyn tai ollut henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa sellaisesta. Valittaja on riidattomasti osallistunut useiden vuosien ajan PKK:n toimintaan ja toimiessaan ideologisena kouluttajana valittajan voidaan katsoa sitouttaneen PKK:n taistelijoita j\u00e4rjest\u00f6n ideologiaan, tavoitteisiin ja toimintaan. Maahanmuuttovirasto on viitannut Marylandin yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 Global Terrorism Database -nimisest\u00e4 tietokannasta ilmeneviin tietoihin PKK:n suorittamista iskuista vuosina 2009 — 2013.<\/p>\n

on antamassaan vastaselityksess\u00e4 esitt\u00e4nyt muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Maahanmuuttoviraston tulkinnan mukaan unionin tuomioistuimen Lounani-tuomiolla olisi muutettu yhdistetyiss\u00e4 asioissa B ja D, (C — 57\/09 ja C — 101\/99) omaksuttua tulkintaa, jonka mukaan pelkk\u00e4 j\u00e4senyys terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi m\u00e4\u00e4ritellyss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ei edes johtavassa asemassa olevan henkil\u00f6n kohdalla automaattisesti merkitse vakavaa aihetta olettaa poissuljennan aiheuttavaan tekoon syyllistymist\u00e4. Maahanmuuttovirasto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulkitsevan Lounani-tuomiota niin, ett\u00e4 sen perusteella millainen tahansa toiminta t\u00e4llaisessa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 voisi oikeuttaa poissuljennan. Koska t\u00e4llaisilla j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ei ole niin sanottuja tukij\u00e4seni\u00e4, jotka eiv\u00e4t osallistu toimintaan mill\u00e4\u00e4n tavoin, tulkinta tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asioiden B ja D -tuomiosta poikkeavaa tulkintaa, ett\u00e4 pelkk\u00e4 j\u00e4senyys automaattisesti voisi johtaa poissuljentaan.<\/p>\n

Lounani-tuomion ei kuitenkaan voida todeta muuttaneen tulkintaa. Tapauksessa unionin tuomioistuin on vastannut tulkintaa koskeviin kysymyksiin t\u00e4ysin poikkeavassa tilanteessa kuin asioiden B ja D -tapauksessa. Maahanmuuttovirasto tukeutuu siihen, ett\u00e4 Lounani-tuomiossa todetaan, ettei poissuljenta rajoitu terroritekojen tosiasiallisiin tekij\u00f6ihin, niihin yllytt\u00e4jiin tai muulla tavoin teon suorittajiin osallistuneisiin. Tuomiossa kuitenkin viitataan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ns. vierasterroristeihin, ei henkil\u00f6ihin, joiden poissuljentaa arvioidaan l\u00e4ht\u00f6maassa tapahtuneen perusteella. Maahanmuuttovirasto esitt\u00e4\u00e4 kontekstistaan irrotettua tulkintaa.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen vastuunalaisuus on todettu niin vakiintuneeksi poissuljentaharkinnan osaksi, ettei Maahanmuuttoviraston tulkinta Lounani-tuomiossa todetusta ole mill\u00e4\u00e4n tavoin perusteltu. Maahanmuuttoviraston esitt\u00e4m\u00e4 tulkinta muuttaisi poissuljentaa koskevaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 se voisi sulkea henkil\u00f6n kansainv\u00e4lisen suojelun ulkopuolelle ilman, ett\u00e4 h\u00e4n olisi itse tehnyt mit\u00e4\u00e4n poissuljentaan oikeuttavaa. Vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan poissuljenta ei ole mahdollista, jos arviossa ei anneta merkityst\u00e4 hakijan henkil\u00f6kohtaiselle vastuunalaisuudelle.<\/p>\n

Maahanmuuttoviraston lausunnossa viitatussa tietokannassa on tietoja PKK:n iskuista turvallisuusjoukkoja ja muita hallituskohteita vastaan, joita ei voida pit\u00e4\u00e4 luonteeltaan terroristisina siin\u00e4 merkityksess\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 voitaisiin oikeuttaa poissuljenta. Listauksessa on my\u00f6s huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 iskuja, joita ei ole varmuudella todettu PKK:n tekemiksi.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan ja tutkii asian.<\/p>\n

1. Vaatimus suullisen k\u00e4sittelyn toimittamisesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

2. Valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

Oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetun lain 126 \u00a7:n 2 momentin nojalla t\u00e4ss\u00e4 asiassa sovellettavan hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 37 \u00a7:n 1 momentin mukaan asian selvitt\u00e4miseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen k\u00e4sittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi valittaja on pyyt\u00e4nyt suullisen k\u00e4sittelyn toimittamista, selvitys, jota h\u00e4n on ilmoittanut siin\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4, sek\u00e4 asiakirjoista saatava selvitys, suullisen k\u00e4sittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on katsonut, ett\u00e4 valittajalla on perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi poliittisen mielipiteens\u00e4 vuoksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin katsonut, ett\u00e4 asiassa on perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 valittajan my\u00f6t\u00e4vaikuttaneen t\u00f6rkeisiin muihin kuin poliittisiin rikoksiin sek\u00e4 Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. Valittajan on katsottu olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa vuosina 2009 — 2013 kouluttamiensa PKK-militanttien t\u00f6rkeist\u00e4 ei-poliittisista rikoksista ja YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisista teoista. N\u00e4in ollen valittajalle ei ole annettu turvapaikkaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella. Hallinto-oikeus on hyl\u00e4nnyt valittajan valituksen Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

Asiassa on otettava kantaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin eli poissulkemislausekkeen soveltamisedellytyksiin tilanteessa, jossa on selvitetty, ett\u00e4 turvapaikanhakija on osallistunut terroristij\u00e4rjest\u00f6n toimintaan.<\/p>\n

(SopS 77\/1968, j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 pakolaissopimus tai<\/p>\n

) 1 artiklan F kohdan mukaan yleissopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei ole sovellettava henkil\u00f6\u00f6n, johon n\u00e4hden on perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4:<\/p>\n

a) h\u00e4n on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen, tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainv\u00e4listen sopimusten m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti;<\/p>\n

b) h\u00e4n on tehnyt t\u00f6rke\u00e4n ei-poliittisen rikoksen pakomaansa ulkopuolella ennen kuin h\u00e4net on otettu t\u00e4h\u00e4n maahan pakolaisena;<\/p>\n

c) h\u00e4n on syyllistynyt Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin.<\/p>\n

87 \u00a7:n 2 momentin mukaan turvapaikka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n antamatta ulkomaalaiselle, joka on tehnyt tai jonka on perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 tehneen:<\/p>\n

1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainv\u00e4listen sopimusten m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti;<\/p>\n

2) t\u00f6rke\u00e4n muun kuin poliittisen rikoksen Suomen ulkopuolella ennen kuin h\u00e4n tuli Suomeen pakolaisena; tai<\/p>\n

3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.<\/p>\n

(2011\/95\/EU) johdanto-osan nelj\u00e4nnen perustelukappaleen mukaan Geneven yleissopimus ja p\u00f6yt\u00e4kirja ovat pakolaisten suojelua koskevan kansainv\u00e4lisen oikeudellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kulmakivi.<\/p>\n

Direktiivin johdanto-osan 31perustelukappaleessa todetaan, ett\u00e4 Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiset teot mainitaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa ja 1 ja 2 artiklassa, ja ne sis\u00e4ltyv\u00e4t muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien terrorismintorjuntaan liittyvist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 antamiin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmiin, joiden mukaan sek\u00e4 terroriteot, -menetelm\u00e4t ja -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ett\u00e4 terroritekojen tietoinen rahoittaminen, suunnittelu ja tekoihin yllytt\u00e4minen ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisia tekoja.<\/p>\n

Direktiivin 12 artiklan 2 kohdan mukaan pakolaisasema j\u00e4tet\u00e4\u00e4n my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkil\u00f6lle, jos on vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on:<\/p>\n

a) tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmisyytt\u00e4 vastaan siten kuin n\u00e4m\u00e4 rikokset on m\u00e4\u00e4ritelty asiaankuuluvissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa;<\/p>\n

b) tehnyt t\u00f6rke\u00e4n muun kuin poliittisen rikoksen turvapaikkamaan ulkopuolella ennen kuin h\u00e4net otettiin maahan pakolaisena; t\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4miseen perustuvan oleskeluluvan my\u00f6nt\u00e4mishetke\u00e4. Erityisen raa'at teot voidaan luokitella t\u00f6rkeiksi muiksi kuin poliittisiksi rikoksiksi, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olleen poliittiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t;<\/p>\n

c) syyllistynyt Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa sek\u00e4 1 ja 2 artiklassa esitetyn mukaisesti.<\/p>\n

Tuomiossa k\u00e4siteltiin direktiivin 2004\/83\/EY 12 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan tulkintaa.<\/p>\n

$173<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen henkil\u00f6lle, joka on kuulunut terrorimenetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n, edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisten tosiseikkojen yksitt\u00e4istapauksellista tutkimista, jonka perusteella voidaan arvioida, onko olemassa vakavaa aihetta olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 on kyseisen j\u00e4rjest\u00f6n toiminnassa tehnyt t\u00f6rke\u00e4n muun kuin poliittisen rikoksen tai syyllistynyt YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin tai yllytt\u00e4nyt t\u00e4llaiseen rikokseen tai t\u00e4llaisiin tekoihin tai osallistunut niihin muuten direktiivin 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.<\/p>\n

Jotta direktiivin 12 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa olevien poissulkemisperusteiden t\u00e4yttymiseen voitaisiin vedota, kyseisen henkil\u00f6n on mainitussa 2 kohdassa edellytetty n\u00e4ytt\u00f6kynnys huomioon ottaen voitava katsoa olevan vastuussa osasta kyseisen j\u00e4rjest\u00f6n sin\u00e4 aikana suorittamia tekoja, jolloin h\u00e4n oli sen j\u00e4sen.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti tutkittava kyseisen henkil\u00f6n todellinen osuus kyseess\u00e4 olevien tekojen toteuttamisessa, h\u00e4nen asemansa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6n toimia koskevan tietoisuuden taso, joka h\u00e4nell\u00e4 oli tai voidaan olettaa olleen, mahdollinen h\u00e4neen kohdistunut painostus sek\u00e4 muut seikat, joilla on voinut olla vaikutusta h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4. Viranomainen, joka t\u00e4t\u00e4 asiaa tutkiessaan havaitsee, ett\u00e4 asianomainen henkil\u00f6 on ollut johtavassa asemassa terrorimenetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, voi olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 on henkil\u00f6kohtaisessa vastuussa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n merkityksellisen\u00e4 aikana suorittamista teoista, mutta silti on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tutkia merkityksellisten olosuhteiden kokonaisuus ennen kuin voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, ettei mainitulle henkil\u00f6lle my\u00f6nnet\u00e4 direktiivin 12 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan perusteella pakolaisasemaa.<\/p>\n

Tuomiossa k\u00e4siteltiin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan tulkintaa.<\/p>\n

Asiassa oli kyse Marokon kansalaisesta, joka oli Belgiassa tuomittu kuuden vuoden vankeusrangaistukseen osallistumisesta terroristiryhm\u00e4\u00e4n, Belgiassa toimivan solun toimintaa johtavana j\u00e4senen\u00e4, osallistumisesta rikollisj\u00e4rjest\u00f6n toimintaan, v\u00e4\u00e4renn\u00f6sten tekemisest\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 laittomasta oleskelusta. Tuomioistuimen ratkaistavana oleva p\u00e4\u00e4kysymys liittyi siihen, onko direktiivin 2004\/83\/EY 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, ett\u00e4 poissulkeminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on tuomittu jostain terrorismirikoksesta, mihin tuomioistuin vastasi ei. Lis\u00e4ksi tuomioistuimella oli vastattavana kysymys siit\u00e4, oliko osallistuminen terroristiryhm\u00e4n tekoihin, josta Lounani oli tuomittu, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiiviss\u00e4 (12 art. 2 k. c alak. ja 3 k.) s\u00e4\u00e4detty poissulkemisperuste, vaikka h\u00e4n ei tehnyt, yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 tai uhannut tehd\u00e4 terroritekoa.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen soveltaminen ei rajoitu terroritekojen tosiasiallisiin tekij\u00f6ihin vaan se voi ulottua my\u00f6s sellaisten henkil\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4\u00e4miseen, organisoitumiseen, kuljettamiseen tai varustamiseen, jotka matkustavat maahan, joka ei ole heid\u00e4n asuinmaansa tai jonka kansalaisia he eiv\u00e4t ole, muun muassa tehd\u00e4kseen, suunnitellakseen tai valmistellakseen terroritekoja. Pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 sovelletaan my\u00f6s henkil\u00f6ihin, joiden osalta on vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 he ovat yllytt\u00e4neet Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin tai muulla tavoin osallistuneet niihin.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa voidaan soveltaa vasta sen j\u00e4lkeen, kun toimivaltainen viranomainen on arvioinut kussakin yksitt\u00e4istapauksessa sen tiedossa olevat t\u00e4sm\u00e4lliset tosiseikat sen ratkaisemiseksi, onko olemassa vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 asianomaisen, joka muuten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pakolaisaseman saamisen edellytykset, suorittamat teot kuuluvat t\u00e4m\u00e4n poissulkemisperusteen soveltamisalaan.<\/p>\n

Tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 12 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 sellaiset teot, joilla osallistutaan terroristiryhm\u00e4n toimintaan, kuten ne, joista Lounani on tuomittu, voivat olla pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen peruste, vaikka ei ole osoitettu, ett\u00e4 kyseinen henkil\u00f6 on tehnyt, yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 tai uhannut tehd\u00e4 terroriteon. Kun tarkastellaan tapauskohtaisesti tosiseikkoja, joiden nojalla voidaan arvioida, onko vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on syyllistynyt YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin, yllytt\u00e4nyt t\u00e4llaisiin tekoihin tai muulla tavoin osallistunut niihin, sill\u00e4 seikalla ett\u00e4 j\u00e4senvaltion tuomioistuimet ovat tuominneet t\u00e4m\u00e4n henkil\u00f6n osallistumisesta terroristiryhm\u00e4n toimintaan, on erityinen merkitys, samoin kuin sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 mainittu henkil\u00f6 oli t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n johtava j\u00e4sen, eik\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sama henkil\u00f6 on itse yllytt\u00e4nyt terroritekoihin tai osallistunut niihin.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on arvioinut poissuljennan edellytyksi\u00e4 useassa vuosikirjaratkaisussa:<\/h3>\n

Hallinto-oikeus oli kumonnut A:ta koskeneen Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen poissulkemislausekkeen soveltamisen osalta ja palauttanut asian virastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Hallinto-oikeus oli lausunut perusteluinaan muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Vaikka A oli kertonut suorittaneensa asepalveluksen Syyrian armeijassa vuosina 2010 — 2012 Damaskoksessa ja Homsissa, oli h\u00e4nen yksikk\u00f6ns\u00e4 rooli sek\u00e4 h\u00e4nen oma henkil\u00f6kohtainen asemansa t\u00e4ss\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt jossain m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4selv\u00e4ksi. A oli my\u00f6nt\u00e4nyt ottaneensa kiinni mielenosoittajia ja etsint\u00e4kuulutettuja, mutta kiist\u00e4nyt osallistuneensa Homsin pommittamiseen tai edes n\u00e4hneens\u00e4 sellaista tapahtuneen. Hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 A:n ei voitu katsoa olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa kiinniotettujen henkil\u00f6iden my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 mahdollisesta kidutuksesta, kun erityisesti otettiin huomioon A:n asema armeijan organisaatiossa asevelvollisuutta suorittavana henkil\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoi lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen seikan perusteella, ett\u00e4 A oli suorittanut asepalvelusta Homsissa samaan aikaan, kun siell\u00e4 oli raportoitu siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistuvaa pommittamista, arvioida olevan perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 A:n syyllistyneen sotarikoksiin. A oli my\u00f6s kiist\u00e4nyt osallisuutensa t\u00e4llaiseen toimintaan. Maahanmuuttovirasto ei ollut pystynyt osoittamaan, ett\u00e4 juuri A:n yksikk\u00f6 ja A t\u00e4ss\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4 olisi osallistunut pommituksiin. Hallinto-oikeus antoi t\u00e4ss\u00e4 arviossaan painoarvoa UNHCR:n kannanotolle poissulkemislausekkeen suppean tulkinnan periaatteesta.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4si Maahanmuuttoviraston valituksen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

$179<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi A:ta koskeneessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 asiassa oli perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 A:n tehneen ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen ihmiskuntaa vastaan. A oli vuosikymmenien ajan toiminut virkamiehen\u00e4 ja ilmiantajana turvallisuuspalvelussa, joka maatiedon mukaan oli syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. A oli my\u00f6s kertonut osallistuneensa komentajana tai komentajan sijaisena terroristij\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 koulutettuna iskuihin ihmisi\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus totesi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan osalta, ett\u00e4 sit\u00e4 on poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 tulkittava suppeasti. Poissulkemislausekkeen soveltamisen edellytyksen\u00e4 ei ole se, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi asetettu siin\u00e4 tarkoitetusta rikoksesta syytteeseen. Vaikka n\u00e4in ei olisikaan, on asiaa arvioitaessa saatavissa johtoa siit\u00e4 yleisest\u00e4 rikosoikeudellisesta periaatteesta, ett\u00e4 ep\u00e4selviss\u00e4 tapauksissa asia on ratkaistava rikoksesta ep\u00e4illyn eduksi (in dubio pro reo). Vastaavasti pakolaisoikeudellisessa n\u00e4yt\u00f6narvioinnissa on merkityst\u00e4 niin sanotulla benefit of the doubt -periaatteella. N\u00e4ist\u00e4 periaatteista seuraa, ett\u00e4 rajatapauksessa asia on pikemminkin ratkaistava poissulkemislausekkeen soveltamista vastaan kuin sen puolesta.<\/p>\n

UNHCR:n k\u00e4sikirjan mukaan poissuljentalausekkeita on tulkittava suppeasti, koska poissulkemisesta aiheutuu vakavia seurauksia kyseiselle henkil\u00f6lle.<\/p>\n

$17e<\/p>\n

Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisten tekojen osalta todetaan muun ohella, ett\u00e4 YK:n tarkoitusper\u00e4t ja periaatteet sis\u00e4ltyv\u00e4t Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdantoon sek\u00e4 sen l ja 2 artiklaan. N\u00e4iss\u00e4 artikloissa on lueteltu ne perustavanlaatuiset periaatteet, joiden tulisi ohjata YK:n j\u00e4senten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 heid\u00e4n keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissaan ja kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n piiriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n perusteella voitaneen p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ollakseen syyllistynyt n\u00e4iden periaatteiden vastaiseen tekoon, yksil\u00f6n on pit\u00e4nyt olla asemassa, jossa h\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt valtaa ja vaikuttanut siihen, ett\u00e4 valtio on loukannut n\u00e4it\u00e4 periaatteita. T\u00e4m\u00e4n lausekkeen soveltamisesta ei ole juurikaan ennakkotapauksia, ja sen yleisluonteisuudesta johtuen sit\u00e4 on sovellettava varoen. (kohta 163)<\/p>\n

UNHCR:n poissulkemislausekkeita koskevassa tulkintaohjeessa todetaan muun ohella, ett\u00e4 t\u00f6rkeit\u00e4 muita kuin poliittisia rikoksia koskevaan poissulkemislausekkeeseen eiv\u00e4t kuulu v\u00e4h\u00e4iset rikokset. Arvioitaessa teon vakavuutta on huomiota kiinnitett\u00e4v\u00e4 teon luonteeseen, todelliseen aiheutettuun vahinkoon, rikokseen syytteeseenpanossa k\u00e4ytettyyn menettelyyn, rangaistuksen luonteeseen sek\u00e4 siihen, pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 tekoa useimmilla oikeudenk\u00e4ytt\u00f6alueilla vakavana rikoksena. N\u00e4in ollen esimerkiksi murha, raiskaus ja aseellinen ry\u00f6st\u00f6 luokiteltaisiin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vakaviksi rikoksiksi.<\/p>\n

Vakavaa rikosta olisi pidett\u00e4v\u00e4 ei-poliittisena, kun muut motiivit kuten henkil\u00f6kohtaiset syyt tai hy\u00f6ty ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 motiivina rikokselle. Arvioitaessa teon poliittista luonnetta voidaan huomioida rikoksen vaikuttimet, konteksti, tekotapa ja suhteellisuus tavoiteltuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. T\u00f6rke\u00e4t v\u00e4kivallanteot, kuten rikokset, jotka yleisesti pidet\u00e4\u00e4n luonteeltaan terroristisina, voidaan l\u00e4hes varmasti pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin suhteettomina poliittiseen tavoitteeseen n\u00e4hden.<\/p>\n

Ottaen huomioon YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden yleisyys, 1 artiklan F kohdan c alakohdan mukaista poissulkemislauseketta olisi tulkittava suppeasti. Artikla tulee sovellettavaksi vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa toimintaan, joka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen rinnakkaiselon perustaan. T\u00e4llaisella toiminnalla on oltava kansainv\u00e4linen ulottuvuus. Rikokset, jotka voivat vaikuttaa kansainv\u00e4liseen rauhaan, turvallisuuteen ja valtioidenv\u00e4lisiin suhteisiin sek\u00e4 vakavat ja jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset kuuluvat t\u00e4h\u00e4n kategoriaan.<\/p>\n

Jotta poissulkeminen olisi perusteltua, henkil\u00f6kohtaista vastuuta on voitava osoittaa suhteessa 1 artiklan F kohdassa tarkoitettuun rikokseen. Yleens\u00e4 henkil\u00f6kohtainen vastuu syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 tekee tai merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla my\u00f6t\u00e4vaikuttaa rikolliseen tekoon, tietoisena tekonsa tai laiminly\u00f6ntins\u00e4 merkityksest\u00e4 lopputuloksen kannalta. Henkil\u00f6n ei tarvitse henkil\u00f6kohtaisesti osallistua rikollisiin tekoihin, vaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on niiden alulle paneminen, avustaminen, yllytt\u00e4minen ja osallistuminen yhteiseen rikolliseen hankkeeseen.<\/p>\n

Vapaaehtoinen j\u00e4senyys joissakin erityisen v\u00e4kivaltaisissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 voi synnytt\u00e4\u00e4 olettaman henkil\u00f6kohtaisesta vastuusta. T\u00e4llaisen oletetun vastuun yhteydess\u00e4 on kuitenkin huomioitava j\u00e4rjest\u00f6n todellinen toiminta, ryhm\u00e4n organisaatiorakenne, henkil\u00f6n asema j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ja h\u00e4nen mahdollisuutensa vaikuttaa j\u00e4rjest\u00f6n toimintaan sek\u00e4 ryhm\u00e4n mahdollinen hajanaisuus.<\/p>\n

Puheena olevan poissulkemislausekkeen tarkoituksena on suojella vastaanottavan valtion yhteiskuntaa silt\u00e4, ett\u00e4 maahan hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin pakolainen, joka on tehnyt vakavan tavanomaisen rikoksen. T\u00e4ll\u00f6in muut motiivit kuten henkil\u00f6kohtaiset syyt tai hy\u00f6ty ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 motiivina tietylle rikokselle. Tulkintaohjeiden mukaan t\u00f6rke\u00e4n\u00e4 ei-poliittisena rikoksena on pidett\u00e4v\u00e4 muun muassa murhaa. Jotta poissuljenta olisi oikeutettua, tulee henkil\u00f6n olla henkil\u00f6kohtaisessa vastuussa rikoksesta. Yleisesti henkil\u00f6kohtainen vastuu on seurausta siit\u00e4, mit\u00e4 henkil\u00f6 on itse tehnyt tai siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on konkreettisesti ollut avustamassa rikolliseen tekoon tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen tekonsa tai laiminly\u00f6ntins\u00e4 edesauttaisi rikollisen toiminnan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanemista. Siten yllytt\u00e4minen, avunanto sek\u00e4 osallistuminen rikoskumppanina voivat olla riitt\u00e4vi\u00e4 poissuljentaan. Rikosoikeudellista vastuuta harkittaessa otetaan yleens\u00e4 huomioon puolustukseksi esitetyt n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n

Valittaja on omasta tahdostaan liittynyt Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueeseen (PKK) vuonna 1996 ollessaan 13-vuotias. H\u00e4n sai lyhyen sotilaallisen koulutuksen j\u00e4lkeen aseen puolustautumista varten. Valittaja toimi sotilaana ja sai noin vuoden tai kahden kuluttua komentajan arvon. Varsinaisiin sotatoimiin valittaja on osallistunut vuosina 1998 ja 1999. Vuonna 2000 valittaja siirtyi Irakiin. H\u00e4n sai vuosina 2000 — 2001 ensimm\u00e4isen kerran johtohenkil\u00f6st\u00f6n ideologista koulutusta. H\u00e4n ei osallistunut taisteluihin vuosina 2000 — 2004.<\/p>\n

Valittaja on palvellut PKK:ssa komentajan teht\u00e4viss\u00e4 ja toiminut my\u00f6s jonkin verran kouluttajana vuoteen 2004 asti, jolloin h\u00e4net otettiin Turkissa kiinni ja tuomittiin vankilaan PKK:hon kuulumisesta. Valittaja oli vankilassa yli nelj\u00e4 vuotta, ja sin\u00e4 aikana h\u00e4n otti vastaan ohjeita vankilan ulkopuolelta ja organisoi PKK-vankien toimintaa. Vapauduttuaan vuonna 2009 valittaja l\u00e4hti Irakiin palatakseen PKK:hon. H\u00e4n oleskeli Kandil-vuorella ja eteni 30 alaisen komentajaksi, osallistui johtohenkil\u00f6iden koulutukseen ja toimi sen j\u00e4lkeen kouluttajana kouluttaen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti sek\u00e4 johtohenkil\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 taistelijoita. Painopisteen\u00e4 oli PKK:n militanttien poliittinen ja ideologinen koulutus, mink\u00e4 j\u00e4lkeen koulutetut henkil\u00f6t meniv\u00e4t palveluspaikkoihinsa Turkkiin ja Syyriaan osan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 Irakiin.<\/p>\n

Vuonna 2013 valittaja ilmoittautui taistelemaan Isisi\u00e4 vastaan. H\u00e4net rekister\u00f6itiin YPG:n tukikohdassa Syyriassa, mist\u00e4 h\u00e4n matkusti Shengalin alueelle Irakissa. Siell\u00e4 h\u00e4n siirtyi YPG:n riveist\u00e4 YB\u015e:n joukkoihin ja h\u00e4net ylennettiin YB\u015e-joukkojen rintamakomentajaksi. H\u00e4nell\u00e4 oli 40 — 60 alaista. Valittaja haavoittui vakavasti r\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 10.9.2015 ja p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n sairaalasta h\u00e4net vietiin Makhmourin pakolaisleirille.<\/p>\n

Poikkeamiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momenttia eli poissulkemislausetta on tulkittava suppeasti. Pelkk\u00e4 ep\u00e4ily tai spekulaatio ei riit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittymiseen, vaan viranomaisen tulee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiassa on perusteltua tai vakavaa syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6n tehneen 87 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetun teon.<\/p>\n

Poissulkeminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on henkil\u00f6kohtaisessa vastuussa poissulkemislausekkeessa tarkoitetusta teosta. Henkil\u00f6kohtainen vastuu seuraa niist\u00e4 teoista, joihin henkil\u00f6 on konkreettisesti osallistunut. Henkil\u00f6kohtainen vastuu voi my\u00f6s synty\u00e4 avustamisesta tai yllytt\u00e4misest\u00e4 t\u00e4llaiseen tekoon, kun toiminta tai laiminly\u00f6nti on tehty tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 se edesauttaa poissulkemislausekkeessa tarkoitetun toiminnan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanemista. Siten tekoihin osallistumisen lis\u00e4ksi my\u00f6s avunanto, laiminly\u00f6nti ja yllytt\u00e4minen voivat olla riitt\u00e4vi\u00e4 poissulkemiseen.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen edell\u00e4 mainitussa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 terroristiseksi luokiteltu j\u00e4rjest\u00f6 voi syyllisty\u00e4 Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin toimiin. My\u00f6s UNHCR on katsonut, ett\u00e4 kyseist\u00e4 poissulkemislauseketta voidaan soveltaa paitsi valtion tai valtionkaltaisten toimijoiden johdossa oleviin henkil\u00f6ihin my\u00f6s terroristitekoihin syyllistyneiden j\u00e4rjest\u00f6jen johtohenkil\u00f6ihin<\/p>\n

Terroritekojen luonteisia tekoja, joille on ominaista v\u00e4kivalta siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan, on pidett\u00e4v\u00e4 ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuina t\u00f6rkein\u00e4 muina kuin poliittisina rikoksina, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olevan poliittinen tavoite.<\/p>\n

J\u00e4senyys terroristiseksi luokitellussa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ei automaattisesti oikeuta poissuljentaan, vaan henkil\u00f6kohtaista vastuuta on arvioitava yksitt\u00e4istapauksellisten tosiseikkojen perusteella ottaen huomioon poissulkemislausekkeen soveltamista koskeva n\u00e4ytt\u00f6kynnys. Vaikka henkil\u00f6kohtainen vastuu ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi itse konkreettisesti osallistunut terroritekoihin tai avustanut niiden suorittamista taikka yllytt\u00e4nyt niihin, viranomaisen on n\u00e4ytt\u00f6kynnys huomioon ottaen voitava osoittaa henkil\u00f6n olevan vastuussa osasta j\u00e4rjest\u00f6n merkityksellisen\u00e4 aikana suorittamista teoista.<\/p>\n

Euroopan unioni on m\u00e4\u00e4ritellyt Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueen (PKK) terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ilmenev\u00e4n maatiedon perusteella voidaan pit\u00e4\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 PKK on syyllistynyt lukuisiin terroristisiksi luokiteltaviin tekoihin sen aloitettua taistelun Turkin valtiota vastaan vuonna 1984. Se seikka, ett\u00e4 PKK on sis\u00e4llytetty Euroopan unionin neuvoston luetteloon terroristij\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 vuodesta 2002 l\u00e4htien, viimeisin neuvoston kyseist\u00e4 luetteloa koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s ollessa p\u00e4iv\u00e4tty 13.1.2020, osoittaa osaltaan, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n syyllistyminen terroristiseksi luokiteltaviin tekoihin ei rajoitu 1980- ja 90-luvuille.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan viitannut Marylandin yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 Global Terrorism Database -nimisest\u00e4 tietokannasta (https:\/\/www.start.umd.edu\/gtd\/<\/a>) ilmeneviin tietoihin, joiden mukaan PKK on vuosina 2009 — 2013 syyllistynyt 155 iskuun, joiden terroristisesta luonteesta ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4. Tietokannasta ilmenev\u00e4t iskut ovat suurimmaksi osaksi kohdistuneet Turkin turvallisuusviranomaisiin. Tapahtumiin sis\u00e4ltyy kuitenkin my\u00f6s siviilihenkil\u00f6iden sieppauksia ja iskuja siviilikohteisiin kuten kouluihin ja yrityksiin. Vaikka osaa tapahtumista ei ole vahvistettu PKK:n tekemiksi, eik\u00e4 kaikkia tietokannassa olevia tapahtumia voida pit\u00e4\u00e4 vakavuudeltaan poissuljentaa oikeuttavina, on pidett\u00e4v\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6 on syyllistynyt terrorismitoimiin my\u00f6s vuosina 2009 — 2013.<\/p>\n

Maatiedon mukaan my\u00f6s konfliktin toinen osapuoli Turkin valtio on syyllistynyt vakaviin siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n sek\u00e4 ep\u00e4iltyihin PKK:n j\u00e4seniin ja kannattajiin kohdistuviin oikeudenloukkauksiin. Arvioitaessa poissuljennan edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 ei kuitenkaan ole kysymys PKK:n tavoiteltujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien mahdollisesta oikeutuksesta, vaan j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 saavuttamiseksi k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 keinoista.<\/p>\n

Valittajan toimintaan liittyvi\u00e4 tosiseikkoja on pidett\u00e4v\u00e4 selvitettyin\u00e4. Asiassa on edell\u00e4 mainituin tavoin my\u00f6s pidett\u00e4v\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 PKK on syyllistynyt terrorismitoimiin tarkasteluajanjaksona 2009 — 2013. N\u00e4it\u00e4 tekoja voidaan pit\u00e4\u00e4 YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisina tekoina sek\u00e4 t\u00f6rkein\u00e4 muina kuin poliittisina rikoksina. Asiassa on siten arvioitava valittajan henkil\u00f6kohtaista vastuuta suhteessa kyseisiin tekoihin. T\u00e4ll\u00f6in tulee unionin tuomioistuimen tuomiosta yhdistetyiss\u00e4 asioissa<\/p>\n

ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla ottaa huomioon valittajan todellinen osuus kyseess\u00e4 olevan j\u00e4rjest\u00f6n suorittamien tekojen toteuttamisessa, h\u00e4nen asemansa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6n toimia koskevan tietoisuuden taso, joka h\u00e4nell\u00e4 oli tai voidaan olettaa olleen, mahdollinen h\u00e4neen kohdistunut painostus sek\u00e4 muut seikat, joilla on voinut olla vaikutusta h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4.<\/p>\n

Valittaja on liittynyt j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n vapaaehtoisesti ja toiminut siin\u00e4 vuosina 1996 — 2013, lukuun ottamatta ajanjaksoa 2004 — 2009, jolloin h\u00e4n on ollut k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4 vankeusrangaistusta. H\u00e4n on itse saanut johtohenkil\u00f6st\u00f6n ideologista koulutusta ja on vuosina 2009 — 2013 toiminut kouluttajana Irakissa Kandilissa. H\u00e4n on antanut p\u00e4\u00e4asiassa aatteellista koulutusta. Valittaja on kouluttanut sek\u00e4 taistelijoita ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n johtoa. Valittajan kouluttamat henkil\u00f6t ovat koulutuksen j\u00e4lkeen siirtyneet palveluspaikkoihinsa.<\/p>\n

Valittajan voidaan katsoa olleen verrattain korkeassa asemassa PKK:ssa. Asemansa perusteella h\u00e4nen voidaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olettaa olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa j\u00e4rjest\u00f6n tarkasteluajanjaksona suorittamista terrorismitoimista.<\/p>\n

Valittajan varsin mittavan toiminnan sek\u00e4 h\u00e4nen asemansa ja teht\u00e4viens\u00e4 perusteella voidaan pit\u00e4\u00e4 ilmeisen\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on ollut tietoinen PKK:n toimintatavoista ja n\u00e4in ollen my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6n toimintaan liittyvist\u00e4 terroristisiksi katsottavista teoista. Valittajaa ei ole painostettu toimimaan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4n ole yritt\u00e4nyt erota j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, vaan h\u00e4n on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n jatkaisi edelleen j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 toimimista, mik\u00e4li h\u00e4nen terveydentilansa sen sallisi.<\/p>\n

Valittajaa voidaan kertomansa perusteella pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ideologisena kouluttajana PKK:ssa. Koulutuksen tarkoituksena on sitouttaa koulutettavat \u00d6calanin oppeihin ja PKK:n toimintaan. Koulutus on voimakkaasti suunnattu edist\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n toimintaa ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

Valittajan on edell\u00e4 mainituista syist\u00e4 katsottava merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla edist\u00e4neen PKK:n toimintaa ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, ja siten my\u00f6s sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseksi k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 keinoja tietoisena oman toimintansa merkityksest\u00e4 lopputuloksen kannalta. Vaikka valittaja ei ole henkil\u00f6kohtaisesti syyllistynyt poissulkemislausekkeessa tarkoitettuihin tekoihin, on asiassa edell\u00e4 mainittu maatieto sek\u00e4 valittajan asema merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aatteellisena kouluttajana huomioon ottaen perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 valittajan olevan my\u00f6t\u00e4vaikuttamisen perusteella henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa PKK:n taistelijoiden tekemist\u00e4 ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista teoista.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 valittajalle ei ole ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin nojalla tullut antaa turvapaikkaa. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole perusteita.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Esittelij\u00e4 Jenny Rebold.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto<\/h3>\n

Hallinto-oikeus<\/h3>\n

Saatu selvitys ja tosiseikat<\/h3>\n

Asian arviointi ja hallinto-oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

PKK:n toiminnan arviointi<\/h3>\n

(Europol: European Union Terrorism Situation and Trend Report (TESAT) 2007 — 2018)<\/p>\n

(2002\/460\/EC: Council Decision of 17 June 2002 implementing Article 2(3) of Regulation (EC) No 2580\/2001 on specific restrictive measures directed against certain persons and entities with a view to combating terrorism and repealing Decision 2002\/334\/EC ja Council Decision (CFSP) 2019\/25 of 8 January 2019 amending and updating the list of persons, groups and entities subject to Articles 2, 3 and 4 of Common Position 2001\/931\/CFSP on the application of specific measures to combat terrorism, and repealing Decision (CFSP) 2018\/1084)<\/p>\n

Valittajan henkil\u00f6kohtainen vastuu<\/h3>\n

Sovelletut oikeusohjeet<\/h3>\n

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Taina Haanper\u00e4 ja Emmi Aakula, joka on my\u00f6s esitellyt asian.<\/h3>\n

A<\/h3>\n

Valittaja<\/h3>\n

1. Suullinen k\u00e4sittely<\/p>\n

2. P\u00e4\u00e4asia<\/p>\n

2.2 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

Genevess\u00e4 28.7.1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen<\/p>\n

Geneven<\/h3>\n

yleissopimus<\/p>\n

Ulkomaalaislain<\/h3>\n

Uudelleenlaaditun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin<\/h3>\n

2.3 Oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n

2.3.1 Unionin tuomioistuin<\/p>\n

2.3.1.1 Unionin tuomioistuimen tuomio 9.11.2010 yhdistetyiss\u00e4 asioissa B ja D (C — 57\/09 ja C — 101\/09)<\/p>\n

2.3.1.2 Unionin tuomioistuimen tuomio 31.1.2017 asiassa Lounani<\/p>\n

(C-573\/14)<\/p>\n

2.3.2 Korkein hallinto-oikeus<\/p>\n

2.3.2.1 KHO 2018:147<\/p>\n

2.3.2.2 KHO 2016:181<\/p>\n

2.3.2.3 KHO 2014:131<\/p>\n

2.3.2.4 KHO 2008:21<\/p>\n

2.4 Poissulkemislausekkeen soveltamista koskevia tulkintaohjeita<\/p>\n

2.4.1 UNHCR:n k\u00e4sikirja Pakolaisaseman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen menettelyist\u00e4 ja perusteista, tammikuu 1993, uudelleen julkaistu 2011<\/p>\n

2.4.2 Guidelines on International Protection: Application of the Exclusion Clauses: Article 1F of the 1951 Convention relating to the Status of Refugees<\/p>\n

2.5 Asiassa saatu selvitys valittajan toiminnasta PKK:ssa<\/p>\n

2.6 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n

2.6.1 Arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohtia<\/p>\n

(UNHCR Statement on Article 1F of the 1951 Convention, hein\u00e4kuu 2009).<\/p>\n

2.6.2 PKK:n toiminnasta<\/p>\n

2.6.3 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n

B ja D (C — 57\/09 ja C — 101\/09)<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Turkiet p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[20869,28704,31148,28700,41354],"kji_language":[7746],"class_list":["post-715370","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-divers","kji_keyword-ansett","kji_keyword-migrationsverket","kji_keyword-utlanningslagen","kji_keyword-utlanningsarende","kji_keyword-valgrundad","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2021:5 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2021:5 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Turkiet p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"34 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\u044b\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20215-utlanningsarende\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20215-utlanningsarende\\\/\",\"name\":\"KHO:2021:5 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-27T22:59:07+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20215-utlanningsarende\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20215-utlanningsarende\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20215-utlanningsarende\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2021:5 – Utl\u00e4nnings\u00e4rende\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2021:5 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2021:5 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende","og_description":"Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Turkiet p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"34 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\u044b"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/","name":"KHO:2021:5 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-27T22:59:07+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20215-utlanningsarende\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2021:5 – Utl\u00e4nnings\u00e4rende"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/715370","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=715370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=715370"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=715370"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=715370"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=715370"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=715370"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=715370"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=715370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}