{"id":715372,"date":"2026-04-28T00:59:10","date_gmt":"2026-04-27T22:59:10","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/"},"modified":"2026-04-28T00:59:10","modified_gmt":"2026-04-27T22:59:10","slug":"kho20216-utlanningsarende","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/","title":{"rendered":"KHO:2021:6 — Utl\u00e4nnings\u00e4rende"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Iran p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation r\u00e4cker inte f\u00f6r att \u00f6verstiga bevistr\u00f6skeln, utan myndigheten m\u00e5ste visa att det finns grundad eller allvarlig anledning att anta att personen gjort sig skyldig till en i uteslutningsklausulen avsedd g\u00e4rning.<\/p>\n

Till exempel medlemskap i en terroristisk organisation medf\u00f6r inte automatiskt uteslutande. Det personliga ansvaret f\u00f6r den i uteslutningsklausulen avsedda handlingen ska \u00e4ven i detta fall pr\u00f6vas utg\u00e5ende ifr\u00e5n fakta i det enskilda fallet med beaktande av bevistr\u00f6skeln som g\u00e4ller vid till\u00e4mpningen av uteslutningsklausulen. Det personliga ansvaret f\u00f6ruts\u00e4tter d\u00e4remot inte att personen sj\u00e4lv skulle ha deltagit i organisationens terroristiska handlingar eller medverkat eller anstiftat till dem ifall myndigheten har p\u00e5visat att personen \u00e4r ansvarig f\u00f6r en del av de handlingar som organisationen beg\u00e5tt under granskningsperioden.<\/p>\n

F\u00f6r att \u00f6verstiga bevistr\u00f6skeln kr\u00e4vs inte att det kan p\u00e5visas n\u00e5gon viss terroristisk handling i vilken personen med sin egen verksamhet medverkat. Grundad anledning att anta att personen gjort sig skyldig till en i uteslutningsklausulen avsedd handling kan \u00e4ven uppst\u00e5 till exempel genom v\u00e4sentlig propagandistisk eller ideologisk verksamhet till f\u00f6rdel f\u00f6r en organisation som klassats som terroristisk eller genom rekrytering av personer f\u00f6r terroristisk verksamhet.<\/p>\n

A hade i flera \u00e5rs tid verkat i Kurdistans arbetarparti (PKK) och i organisationer anknutna till PKK. Det kunde anses uppenbart att hon var medveten om PKK:s tillv\u00e4gag\u00e5ngss\u00e4tt och d\u00e4rmed de terroristiska handlingar som h\u00e4nf\u00f6rde sig till organisationens verksamhet. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade \u00e4ven f\u00f6r klarhetens skull att terroristiska handlingar, som k\u00e4nnetecknas av v\u00e5ld riktat mot civilbefolkningen, ska anses utg\u00f6ra grova icke-politiska brott \u00e4ven om de h\u00e4vdas ha politiska m\u00e5l.<\/p>\n

$b9<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen \u00e4ndrade inte, p\u00e5 besv\u00e4r av Migrationsverket, f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut med vilket Migrationsverkets beslut hade upph\u00e4vts g\u00e4llande till\u00e4mpningen av uteslutningsklausulen och till denna del \u00e5terf\u00f6rvisats till Migrationsverket f\u00f6r ny behandling.<\/p>\n

F\u00f6renta nationernas flyktingkonvention 28.7.1951 (F\u00f6rdrS 77\/1968) artikel 1 F<\/p>\n

Utl\u00e4nningslagen 87 \u00a7 2 mom.<\/p>\n

Europaparlamentets och r\u00e5dets direktiv 2011\/95\/EU av den 13 december 2011 om normer f\u00f6r n\u00e4r tredjelandsmedborgare eller statsl\u00f6sa personer ska anses ber\u00e4ttigade till internationellt skydd, f\u00f6r en enhetlig status f\u00f6r flyktingar eller personer som uppfyller kraven f\u00f6r att betecknas som subsidi\u00e4rt skyddsbeh\u00f6vande, och f\u00f6r inneh\u00e5llet i det beviljade skyddet (skyddsdirektivet, omarbetat) stycke 4 och 31 i ingressen, artikel 12.2-3<\/p>\n

Se och jmf HFD 2021:5<\/h3>\n

\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Riitta Mutikainen, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Monica Gullans och Juha Lavapuro. F\u00f6redragande Jenny Rebold.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto oli katsonut, ett\u00e4 A:lla oli perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan Iranissa vainotuksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. A:lle ei kuitenkaan ollut annettu turvapaikkaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin eli poissulkemislausekkeen perusteella.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus totesi, ett\u00e4 poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 poissulkemislauseketta on tulkittava suppeasti. Pelkk\u00e4 ep\u00e4ily tai spekulaatio ei riit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittymiseen, vaan viranomaisen tulee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiassa on perusteltua tai vakavaa syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6n tehneen poissulkemislausekkeessa tarkoitetun teon.<\/p>\n

Esimerkiksi j\u00e4senyys terroristiseksi luokitellussa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ei automaattisesti merkitse poissulkemista. Henkil\u00f6kohtaista vastuuta poissulkemislausekkeessa tarkoitetusta teosta on arvioitava yksitt\u00e4istapauksellisten tosiseikkojen perusteella ottaen huomioon poissulkemislausekkeen soveltamista koskeva n\u00e4ytt\u00f6kynnys. Henkil\u00f6kohtainen vastuu ei kuitenkaan edellyt\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi itse osallistunut terroritekoihin tai avustanut niiden suorittamisessa taikka yllytt\u00e4nyt niihin, mik\u00e4li viranomainen on osoittanut henkil\u00f6n olevan vastuussa osasta j\u00e4rjest\u00f6n tarkasteluajanjaksona suorittamista teoista.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittyminen ei kuitenkaan edellyt\u00e4, ett\u00e4 voidaan osoittaa jokin tietty terroriteko, johon henkil\u00f6 on omalla toiminnallaan my\u00f6t\u00e4vaikuttanut. Perustellun ep\u00e4ilyn henkil\u00f6n syyllistymisest\u00e4 poissulkemislausekkeessa tarkoitettuun tekoon voi my\u00f6s synnytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi terroristiseksi luokitellun j\u00e4rjest\u00f6n toiminnan ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien edist\u00e4misen kannalta olennainen propagandistinen tai aatteellinen toiminta tai henkil\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4\u00e4minen terroristiseen toimintaan.<\/p>\n

A oli toiminut Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueessa (PKK) ja sen alaisuudessa toimivissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 useiden vuosien ajan. Voitiin pit\u00e4\u00e4 ilmeisen\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ollut tietoinen PKK:n toimintatavoista ja n\u00e4in ollen j\u00e4rjest\u00f6n toimintaan liittyvist\u00e4 terroristisiksi katsottavista teoista. Korkein hallinto-oikeus my\u00f6s selvyyden vuoksi totesi, ett\u00e4 terroritekojen luonteisia tekoja, joille on ominaista v\u00e4kivalta siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan, on pidett\u00e4v\u00e4 poissulkemislausekkeessa tarkoitettuina t\u00f6rkein\u00e4 muina kuin poliittisina rikoksina, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olevan poliittinen tavoite.<\/p>\n

$140<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Maahanmuuttoviraston valituksesta hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jolla Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli kumottu poissulkemislausekkeen osalta ja palautettu t\u00e4lt\u00e4 osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Genevess\u00e4 28.7.1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (SopS 77\/1968) 1 artiklan F kohta<\/p>\n

Ulkomaalaislaki 87 \u00a7:n 2 momentti<\/h3>\n

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011\/95\/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittelemiseksi kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saaviksi henkil\u00f6iksi, pakolaisten ja henkil\u00f6iden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sek\u00e4 my\u00f6nnetyn suojelun sis\u00e4ll\u00f6lle (uudelleenlaadittu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivi) johdanto-osan 4 ja 31 perustelukappaleet, 12 artiklan 2 ja 3 kohdat.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota valitus koskee<\/h3>\n

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 21.1.2020 nro 20\/0009\/4<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 29.3.2018 hyl\u00e4nnyt A:n turvapaikkaa ja toissijaisen suojelun perusteella my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4\u00e4 oleskelulupaa koskevan hakemuksen, mutta on my\u00f6nt\u00e4nyt h\u00e4nelle tilap\u00e4isen (B) oleskeluluvan ulkomaalaislain 89 \u00a7:n perusteella yhdeksi vuodeksi p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 alkaen.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4nyt A:n (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 valittaja) valituksen tutkimatta silt\u00e4 osin kuin asiassa on vedottu h\u00e4nen k\u00e4\u00e4ntymiseens\u00e4 kristinuskoon. Hallinto-oikeus on hyl\u00e4nnyt pyynn\u00f6n suullisen k\u00e4sittelyn toimittamisesta. Hallinto-oikeus on kumonnut valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen poissulkemislausekkeen soveltamisen osalta ja palauttanut asian t\u00e4lt\u00e4 osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavat oikeusohjeet perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/h3>\n

Tutkimatta j\u00e4tt\u00e4minen<\/h3>\n

Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 valittajalla on perusteltua aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi poliittisen mielipiteens\u00e4 johdosta. Kun valittajan on jo katsottu olevan kotimaassaan vainon vaarassa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eik\u00e4 ulkomaalaislain 88 e \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu sis\u00e4inen pako ole h\u00e4nen tapauksessaan mahdollinen, valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta asiassa silt\u00e4 osin, kun h\u00e4n on vedonnut kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntymiseen. Valitus on t\u00e4lt\u00e4 osin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta.<\/p>\n

Asian ratkaisuun n\u00e4hden suullisen k\u00e4sittelyn toimittaminen on hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 38 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta.<\/p>\n

Valittaja on etniselt\u00e4 taustaltaan kurdi, uskonnoltaan sunnimuslimi ja kotoisin Iranista X:n kaupungista.<\/p>\n

Valittajan is\u00e4 on tapettu valittajalle tuntemattomasta syyst\u00e4, kun valittaja on ollut alle vuoden vanha. My\u00f6s valittajan set\u00e4 on surmattu. Valittaja on 14-vuotiaana pakotettu avioliittoon kurdeja vastaan hallituksessa ty\u00f6skennelleen \u00e4itins\u00e4 serkun kanssa. Vuonna 1999 PKK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Abdullah \u00d6calan on pid\u00e4tetty, ja Iranin kurdit ovat j\u00e4rjest\u00e4neet mielenosoituksen, jossa valittajan toinen set\u00e4 on tapettu. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat ovat saaneet valittajan vuonna 1999 liittym\u00e4\u00e4n PKK-puolueeseen, kun PKK:n j\u00e4senet ovat k\u00e4yneet perheen naapurissa ja antaneet valittajalle tietoja liikkeest\u00e4. Valittaja on j\u00e4tt\u00e4nyt miehens\u00e4 ja l\u00e4htenyt sissien kanssa Irakiin.<\/p>\n

$145<\/p>\n

$146<\/p>\n

Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 valittajalla on perusteltua aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla poliittisen mielipiteens\u00e4 johdosta. Asiassa on arvioitava, onko Maahanmuuttovirasto voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 turvapaikan ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun poissulkemislausekkeen perusteella.<\/p>\n

$148<\/p>\n

Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 pelkk\u00e4 ep\u00e4ily tai spekulaatio ei riit\u00e4 poissulkemislausekkeiden soveltamisen n\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittymiseen, vaan viranomaisen tulee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiassa on perusteltua ja vakavaa syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6n tehneen ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetun teon. Poissulkemislausekkeita on tulkittava suppeasti ja niiden soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4 aina viranomaisen esitt\u00e4v\u00e4n selvityst\u00e4 poissulkemisperusteen soveltumisesta juuri kysymyksess\u00e4 olevaan henkil\u00f6\u00f6n. Pelkk\u00e4 j\u00e4senyys terrorismij\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ja edes t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n aseellisen taistelun aktiivinen tukeminen eiv\u00e4t automaattisesti muodosta vakavaa aihetta olettaa henkil\u00f6n tehneen Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden vastaisen teon. Kussakin yksitt\u00e4isess\u00e4 tapauksessa tulee arvioida tiedossa olevat t\u00e4sm\u00e4lliset tosiseikat sen ratkaisemiseksi, onko olemassa perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 asianomaisen suorittamat teot kuuluvat poissulkemislausekkeen soveltamisalaan.<\/p>\n

$149<\/p>\n

Valittajan kertomusta toiminnastaan Iranissa ei siten voida pit\u00e4\u00e4 Maahanmuuttoviraston esitt\u00e4mill\u00e4 perusteilla ep\u00e4luotettavana.<\/p>\n

$14a<\/p>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. H\u00e4n on valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan silt\u00e4 osin kuin se koskee valituksen tutkimatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja asia palautetaan t\u00e4lt\u00e4 osin hallinto-oikeudelle tai Maahanmuuttovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

2.<\/p>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Maahanmuuttovirasto on valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatetaan voimaan. Toissijaisesti asia on palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on esitt\u00e4nyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

$14e<\/p>\n

ei ole h\u00e4nelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselityst\u00e4.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

1. A:n valituslupahakemus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua h\u00e4nen valitukseensa.<\/p>\n

2. Korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Maahanmuuttovirastolle valitusluvan ja tutkii asian. Maahanmuuttoviraston valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

Ulkomaalaislain 196 \u00a7:n 4 momentin mukaan valituslupa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhten\u00e4isyyden vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan my\u00f6nt\u00e4miseen on muu erityisen painava syy.<\/p>\n

Sen perusteella, mit\u00e4 A on esitt\u00e4nyt ja mit\u00e4 asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan my\u00f6nt\u00e4misen perustetta.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on katsonut, ett\u00e4 A:lla on perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi poliittisen mielipiteens\u00e4 vuoksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin katsonut, ett\u00e4 asiassa on perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 A:n my\u00f6t\u00e4vaikuttaneen Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. N\u00e4in ollen h\u00e4nelle ei ole annettu turvapaikkaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Hallinto-oikeus on kumonnut Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4lt\u00e4 osin.<\/p>\n

Asiassa on otettava kantaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin eli poissulkemislausekkeen soveltamisedellytyksiin tilanteessa, jossa on selvitetty, ett\u00e4 turvapaikanhakija on osallistunut terroristij\u00e4rjest\u00f6n toimintaan.<\/p>\n

(SopS 77\/1968, j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 pakolaissopimus tai<\/p>\n

) 1 artiklan F kohdan mukaan yleissopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei ole sovellettava henkil\u00f6\u00f6n, johon n\u00e4hden on perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4:<\/p>\n

a) h\u00e4n on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen, tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainv\u00e4listen sopimusten m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti;<\/p>\n

b) h\u00e4n on tehnyt t\u00f6rke\u00e4n ei-poliittisen rikoksen pakomaansa ulkopuolella ennen kuin h\u00e4net on otettu t\u00e4h\u00e4n maahan pakolaisena;<\/p>\n

c) h\u00e4n on syyllistynyt Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin.<\/p>\n

87 \u00a7:n 2 momentin mukaan turvapaikka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n antamatta ulkomaalaiselle, joka on tehnyt tai jonka on perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 tehneen:<\/p>\n

1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainv\u00e4listen sopimusten m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti;<\/p>\n

2) t\u00f6rke\u00e4n muun kuin poliittisen rikoksen Suomen ulkopuolella ennen kuin h\u00e4n tuli Suomeen pakolaisena; tai<\/p>\n

3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.<\/p>\n

(2011\/95\/EU) johdanto-osan nelj\u00e4nnen perustelukappaleen mukaan Geneven yleissopimus ja p\u00f6yt\u00e4kirja ovat pakolaisten suojelua koskevan kansainv\u00e4lisen oikeudellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kulmakivi.<\/p>\n

Direktiivin johdanto-osan 31 perustelukappaleessa todetaan, ett\u00e4 Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiset teot mainitaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa ja 1 ja 2 artiklassa, ja ne sis\u00e4ltyv\u00e4t muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien terrorismintorjuntaan liittyvist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 antamiin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmiin, joiden mukaan sek\u00e4 terroriteot, -menetelm\u00e4t ja -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ett\u00e4 terroritekojen tietoinen rahoittaminen, suunnittelu ja tekoihin yllytt\u00e4minen ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisia tekoja.<\/p>\n

Direktiivin 12 artiklan 2 kohdan mukaan pakolaisasema j\u00e4tet\u00e4\u00e4n my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkil\u00f6lle, jos on vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on:<\/p>\n

a) tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmisyytt\u00e4 vastaan siten kuin n\u00e4m\u00e4 rikokset on m\u00e4\u00e4ritelty asiaankuuluvissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa;<\/p>\n

b) tehnyt t\u00f6rke\u00e4n muun kuin poliittisen rikoksen turvapaikkamaan ulkopuolella ennen kuin h\u00e4net otettiin maahan pakolaisena; t\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4miseen perustuvan oleskeluluvan my\u00f6nt\u00e4mishetke\u00e4. Erityisen raa'at teot voidaan luokitella t\u00f6rkeiksi muiksi kuin poliittisiksi rikoksiksi, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olleen poliittiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t;<\/p>\n

c) syyllistynyt Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa sek\u00e4 1 ja 2 artiklassa esitetyn mukaisesti.<\/p>\n

Tuomiossa k\u00e4siteltiin direktiivin 2004\/83\/EY 12 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan tulkintaa.<\/p>\n

$15b<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen henkil\u00f6lle, joka on kuulunut terrorimenetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n, edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisten tosiseikkojen yksitt\u00e4istapauksellista tutkimista, jonka perusteella voidaan arvioida, onko olemassa vakavaa aihetta olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 on kyseisen j\u00e4rjest\u00f6n toiminnassa tehnyt t\u00f6rke\u00e4n muun kuin poliittisen rikoksen tai syyllistynyt YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin tai yllytt\u00e4nyt t\u00e4llaiseen rikokseen tai t\u00e4llaisiin tekoihin tai osallistunut niihin muuten direktiivin 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.<\/p>\n

Jotta direktiivin 12 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa olevien poissulkemisperusteiden t\u00e4yttymiseen voitaisiin vedota, kyseisen henkil\u00f6n on mainitussa 2 kohdassa edellytetty n\u00e4ytt\u00f6kynnys huomioon ottaen voitava katsoa olevan vastuussa osasta kyseisen j\u00e4rjest\u00f6n sin\u00e4 aikana suorittamia tekoja, jolloin h\u00e4n oli sen j\u00e4sen.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti tutkittava kyseisen henkil\u00f6n todellinen osuus kyseess\u00e4 olevien tekojen toteuttamisessa, h\u00e4nen asemansa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6n toimia koskevan tietoisuuden taso, joka h\u00e4nell\u00e4 oli tai voidaan olettaa olleen, mahdollinen h\u00e4neen kohdistunut painostus sek\u00e4 muut seikat, joilla on voinut olla vaikutusta h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4. Viranomainen, joka t\u00e4t\u00e4 asiaa tutkiessaan havaitsee, ett\u00e4 asianomainen henkil\u00f6 on ollut johtavassa asemassa terrorimenetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, voi olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 on henkil\u00f6kohtaisessa vastuussa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n merkityksellisen\u00e4 aikana suorittamista teoista, mutta silti on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tutkia merkityksellisten olosuhteiden kokonaisuus ennen kuin voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, ettei mainitulle henkil\u00f6lle my\u00f6nnet\u00e4 direktiivin 12 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan perusteella pakolaisasemaa.<\/p>\n

Tuomiossa k\u00e4siteltiin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan tulkintaa.<\/p>\n

Asiassa oli kyse Marokon kansalaisesta, joka oli Belgiassa tuomittu kuuden vuoden vankeusrangaistukseen osallistumisesta terroristiryhm\u00e4\u00e4n, Belgiassa toimivan solun toimintaa johtavana j\u00e4senen\u00e4, osallistumisesta rikollisj\u00e4rjest\u00f6n toimintaan, v\u00e4\u00e4renn\u00f6sten tekemisest\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 laittomasta oleskelusta. Tuomioistuimen ratkaistavana oleva p\u00e4\u00e4kysymys liittyi siihen, onko direktiivin 2004\/83\/EY 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, ett\u00e4 poissulkeminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on tuomittu jostain terrorismirikoksesta, mihin tuomioistuin vastasi ei. Lis\u00e4ksi tuomioistuimella oli vastattavana kysymys siit\u00e4, oliko osallistuminen terroristiryhm\u00e4n tekoihin, josta Lounani oli tuomittu, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiiviss\u00e4 (12 art. 2 k. c alak. ja 3 k.) s\u00e4\u00e4detty poissulkemisperuste, vaikka h\u00e4n ei tehnyt, yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 tai uhannut tehd\u00e4 terroritekoa.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen soveltaminen ei rajoitu terroritekojen tosiasiallisiin tekij\u00f6ihin vaan se voi ulottua my\u00f6s sellaisten henkil\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4\u00e4miseen, organisoitumiseen, kuljettamiseen tai varustamiseen, jotka matkustavat maahan, joka ei ole heid\u00e4n asuinmaansa tai jonka kansalaisia he eiv\u00e4t ole, muun muassa tehd\u00e4kseen, suunnitellakseen tai valmistellakseen terroritekoja. Pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 sovelletaan my\u00f6s henkil\u00f6ihin, joiden osalta on vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 he ovat yllytt\u00e4neet Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin tai muulla tavoin osallistuneet niihin.<\/p>\n

Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa voidaan soveltaa vasta sen j\u00e4lkeen, kun toimivaltainen viranomainen on arvioinut kussakin yksitt\u00e4istapauksessa sen tiedossa olevat t\u00e4sm\u00e4lliset tosiseikat sen ratkaisemiseksi, onko olemassa vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 asianomaisen, joka muuten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pakolaisaseman saamisen edellytykset, suorittamat teot kuuluvat t\u00e4m\u00e4n poissulkemisperusteen soveltamisalaan.<\/p>\n

Tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 12 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, ett\u00e4 sellaiset teot, joilla osallistutaan terroristiryhm\u00e4n toimintaan, kuten ne, joista Lounani on tuomittu, voivat olla pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen peruste, vaikka ei ole osoitettu, ett\u00e4 kyseinen henkil\u00f6 on tehnyt, yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 tai uhannut tehd\u00e4 terroriteon. Kun tarkastellaan tapauskohtaisesti tosiseikkoja, joiden nojalla voidaan arvioida, onko vakavaa aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on syyllistynyt YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin, yllytt\u00e4nyt t\u00e4llaisiin tekoihin tai muulla tavoin osallistunut niihin, sill\u00e4 seikalla ett\u00e4 j\u00e4senvaltion tuomioistuimet ovat tuominneet t\u00e4m\u00e4n henkil\u00f6n osallistumisesta terroristiryhm\u00e4n toimintaan, on erityinen merkitys, samoin kuin sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 mainittu henkil\u00f6 oli t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n johtava j\u00e4sen, eik\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sama henkil\u00f6 on itse yllytt\u00e4nyt terroritekoihin tai osallistunut niihin.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on arvioinut poissuljennan edellytyksi\u00e4 useassa vuosikirjaratkaisussa:<\/h3>\n

Hallinto-oikeus oli kumonnut A:ta koskeneen Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen poissulkemislausekkeen soveltamisen osalta ja palauttanut asian virastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Hallinto-oikeus oli lausunut perusteluinaan muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Vaikka A oli kertonut suorittaneensa asepalveluksen Syyrian armeijassa vuosina 2010 — 2012 Damaskoksessa ja Homsissa, oli h\u00e4nen yksikk\u00f6ns\u00e4 rooli sek\u00e4 h\u00e4nen oma henkil\u00f6kohtainen asemansa t\u00e4ss\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt jossain m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4selv\u00e4ksi. A oli my\u00f6nt\u00e4nyt ottaneensa kiinni mielenosoittajia ja etsint\u00e4kuulutettuja, mutta kiist\u00e4nyt osallistuneensa Homsin pommittamiseen tai edes n\u00e4hneens\u00e4 sellaista tapahtuneen. Hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 A:n ei voitu katsoa olevan henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa kiinniotettujen henkil\u00f6iden my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 mahdollisesta kidutuksesta, kun erityisesti otettiin huomioon A:n asema armeijan organisaatiossa asevelvollisuutta suorittavana henkil\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoi lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen seikan perusteella, ett\u00e4 A oli suorittanut asepalvelusta Homsissa samaan aikaan, kun siell\u00e4 oli raportoitu siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistuvaa pommittamista, arvioida olevan perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 A:n syyllistyneen sotarikoksiin. A oli my\u00f6s kiist\u00e4nyt osallisuutensa t\u00e4llaiseen toimintaan. Maahanmuuttovirasto ei ollut pystynyt osoittamaan, ett\u00e4 juuri A:n yksikk\u00f6 ja A t\u00e4ss\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4 olisi osallistunut pommituksiin. Hallinto-oikeus antoi t\u00e4ss\u00e4 arviossaan painoarvoa UNHCR:n kannanotolle poissulkemislausekkeen suppean tulkinnan periaatteesta.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4si Maahanmuuttoviraston valituksen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

$161<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi A:ta koskeneessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 asiassa oli perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 A:n tehneen ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen ihmiskuntaa vastaan. A oli vuosikymmenien ajan toiminut virkamiehen\u00e4 ja ilmiantajana turvallisuuspalvelussa, joka maatiedon mukaan oli syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. A oli my\u00f6s kertonut osallistuneensa komentajana tai komentajan sijaisena terroristij\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 koulutettuna iskuihin ihmisi\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus totesi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan osalta, ett\u00e4 sit\u00e4 on poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 tulkittava suppeasti. Poissulkemislausekkeen soveltamisen edellytyksen\u00e4 ei ole se, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi asetettu siin\u00e4 tarkoitetusta rikoksesta syytteeseen. Vaikka n\u00e4in ei olisikaan, on asiaa arvioitaessa saatavissa johtoa siit\u00e4 yleisest\u00e4 rikosoikeudellisesta periaatteesta, ett\u00e4 ep\u00e4selviss\u00e4 tapauksissa asia on ratkaistava rikoksesta ep\u00e4illyn eduksi (in dubio pro reo). Vastaavasti pakolaisoikeudellisessa n\u00e4yt\u00f6narvioinnissa on merkityst\u00e4 niin sanotulla benefit of the doubt -periaatteella. N\u00e4ist\u00e4 periaatteista seuraa, ett\u00e4 rajatapauksessa asia on pikemminkin ratkaistava poissulkemislausekkeen soveltamista vastaan kuin sen puolesta.<\/p>\n

UNHCR:n k\u00e4sikirjan mukaan poissuljentalausekkeita on tulkittava suppeasti, koska poissulkemisesta aiheutuu vakavia seurauksia kyseiselle henkil\u00f6lle.<\/p>\n

$166<\/p>\n

Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisten tekojen osalta todetaan muun ohella, ett\u00e4 YK:n tarkoitusper\u00e4t ja periaatteet sis\u00e4ltyv\u00e4t Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdantoon sek\u00e4 sen l ja 2 artiklaan. N\u00e4iss\u00e4 artikloissa on lueteltu ne perustavanlaatuiset periaatteet, joiden tulisi ohjata YK:n j\u00e4senten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 heid\u00e4n keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissaan ja kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n piiriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n perusteella voitaneen p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ollakseen syyllistynyt n\u00e4iden periaatteiden vastaiseen tekoon, yksil\u00f6n on pit\u00e4nyt olla asemassa, jossa h\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt valtaa ja vaikuttanut siihen, ett\u00e4 valtio on loukannut n\u00e4it\u00e4 periaatteita. T\u00e4m\u00e4n lausekkeen soveltamisesta ei ole juurikaan ennakkotapauksia, ja sen yleisluonteisuudesta johtuen sit\u00e4 on sovellettava varoen. (kohta 163)<\/p>\n

UNHCR:n poissulkemislausekkeita koskevassa tulkintaohjeessa todetaan muun ohella, ett\u00e4 t\u00f6rkeit\u00e4 muita kuin poliittisia rikoksia koskevaan poissulkemislausekkeeseen eiv\u00e4t kuulu v\u00e4h\u00e4iset rikokset. Arvioitaessa teon vakavuutta on huomiota kiinnitett\u00e4v\u00e4 teon luonteeseen, todelliseen aiheutettuun vahinkoon, rikokseen syytteeseenpanossa k\u00e4ytettyyn menettelyyn, rangaistuksen luonteeseen sek\u00e4 siihen, pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 tekoa useimmilla oikeudenk\u00e4ytt\u00f6alueilla vakavana rikoksena. N\u00e4in ollen esimerkiksi murha, raiskaus ja aseellinen ry\u00f6st\u00f6 luokiteltaisiin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vakaviksi rikoksiksi.<\/p>\n

Vakavaa rikosta olisi pidett\u00e4v\u00e4 ei-poliittisena, kun muut motiivit kuten henkil\u00f6kohtaiset syyt tai hy\u00f6ty ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 motiivina rikokselle. Arvioitaessa teon poliittista luonnetta voidaan huomioida rikoksen vaikuttimet, konteksti, tekotapa ja suhteellisuus tavoiteltuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. T\u00f6rke\u00e4t v\u00e4kivallanteot, kuten rikokset, jotka yleisesti pidet\u00e4\u00e4n luonteeltaan terroristisina, voidaan l\u00e4hes varmasti pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin suhteettomina poliittiseen tavoitteeseen n\u00e4hden.<\/p>\n

Ottaen huomioon YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden yleisyys, 1 artiklan F kohdan c alakohdan mukaista poissulkemislauseketta olisi tulkittava suppeasti. Artikla tulee sovellettavaksi vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa toimintaan, joka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen rinnakkaiselon perustaan. T\u00e4llaisella toiminnalla on oltava kansainv\u00e4linen ulottuvuus. Rikokset, jotka voivat vaikuttaa kansainv\u00e4liseen rauhaan, turvallisuuteen ja valtioidenv\u00e4lisiin suhteisiin sek\u00e4 vakavat ja jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset kuuluvat t\u00e4h\u00e4n kategoriaan.<\/p>\n

Jotta poissulkeminen olisi perusteltua, henkil\u00f6kohtaista vastuuta on voitava osoittaa suhteessa 1 artiklan F kohdassa tarkoitettuun rikokseen. Yleens\u00e4 henkil\u00f6kohtainen vastuu syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 tekee tai merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla my\u00f6t\u00e4vaikuttaa rikolliseen tekoon, tietoisena tekonsa tai laiminly\u00f6ntins\u00e4 merkityksest\u00e4 lopputuloksen kannalta. Henkil\u00f6n ei tarvitse henkil\u00f6kohtaisesti osallistua rikollisiin tekoihin, vaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on niiden alulle paneminen, avustaminen, yllytt\u00e4minen ja osallistuminen yhteiseen rikolliseen hankkeeseen.<\/p>\n

Vapaaehtoinen j\u00e4senyys joissakin erityisen v\u00e4kivaltaisissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 voi synnytt\u00e4\u00e4 olettaman henkil\u00f6kohtaisesta vastuusta. T\u00e4llaisen oletetun vastuun yhteydess\u00e4 on kuitenkin huomioitava j\u00e4rjest\u00f6n todellinen toiminta, ryhm\u00e4n organisaatiorakenne, henkil\u00f6n asema j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ja h\u00e4nen mahdollisuutensa vaikuttaa j\u00e4rjest\u00f6n toimintaan sek\u00e4 ryhm\u00e4n mahdollinen hajanaisuus.<\/p>\n

Puheena olevan poissulkemislausekkeen tarkoituksena on suojella vastaanottavan valtion yhteiskuntaa silt\u00e4, ett\u00e4 maahan hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin pakolainen, joka on tehnyt vakavan tavanomaisen rikoksen. T\u00e4ll\u00f6in muut motiivit kuten henkil\u00f6kohtaiset syyt tai hy\u00f6ty ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 motiivina tietylle rikokselle. Tulkintaohjeiden mukaan t\u00f6rke\u00e4n\u00e4 ei-poliittisena rikoksena on pidett\u00e4v\u00e4 muun muassa murhaa. Jotta poissuljenta olisi oikeutettua, tulee henkil\u00f6n olla henkil\u00f6kohtaisessa vastuussa rikoksesta. Yleisesti henkil\u00f6kohtainen vastuu on seurausta siit\u00e4, mit\u00e4 henkil\u00f6 on itse tehnyt tai siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on konkreettisesti ollut avustamassa rikolliseen tekoon tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen tekonsa tai laiminly\u00f6ntins\u00e4 edesauttaisi rikollisen toiminnan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanemista. Siten yllytt\u00e4minen, avunanto sek\u00e4 osallistuminen rikoskumppanina voivat olla riitt\u00e4vi\u00e4 poissuljentaan. Rikosoikeudellista vastuuta harkittaessa otetaan yleens\u00e4 huomioon puolustukseksi esitetyt n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n

A on liittynyt Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueeseen (PKK) vuonna 1999, kun puolueen j\u00e4seni\u00e4 oli k\u00e4ynyt perheen naapurissa ja antanut h\u00e4nelle tietoa liikkeest\u00e4. A on j\u00e4tt\u00e4nyt miehens\u00e4, jonka kanssa h\u00e4net oli 14-vuotiaana pakotettu naimisiin, ja l\u00e4htenyt sissien mukana Irakiin.<\/p>\n

A on saanut kolmen kuukauden kest\u00e4neen koulutuksen, johon on sis\u00e4ltynyt niin aseellista kuin aatteellista koulutusta. H\u00e4n on my\u00f6s toiminut PKK:n PAJK-naisj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 eli Kurdistanin naisten vapauspuolueessa. A on siirretty Kandil-vuorille, miss\u00e4 h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt kahden vuoden ajan julkaisuyksik\u00f6ss\u00e4, kirjoittanut artikkeleita ja toiminut k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kirjoitukset ovat k\u00e4sitelleet muun muassa naisten oikeuksia. A on koulutettu tulevaisuutta ajatellen, jotta h\u00e4nt\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johtajaneuvostossa. A ei ole osallistunut aseelliseen taisteluun eik\u00e4 ole ampunut aseella ket\u00e4\u00e4n kohti. Noin kaksi vuotta ennen kiinnij\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n A sai teht\u00e4v\u00e4ksi toimia tiedonantajana ja aktivoijana kansan keskuudessa. H\u00e4n antoi ihmisille tietoa j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 ja ohjasi asiasta kiinnostuneet eteenp\u00e4in. A toimi ensin Irakissa, kunnes h\u00e4net l\u00e4hetettiin Iraniin.<\/p>\n

Iranissa on perustettu kurdij\u00e4rjest\u00f6 (PJAK), jonka yhdeksi naispuoliseksi johtajaksi A:n on ollut tarkoitus my\u00f6hemmin ryhty\u00e4. A:lle on vuonna 2004 tai 2005 annettu teht\u00e4v\u00e4ksi menn\u00e4 Iraniin viiden muun sissin kanssa jakamaan tietoa ihmisille ja lehdist\u00f6lle sek\u00e4 samalla osoittaa omaa toimintakyky\u00e4\u00e4n, jotta h\u00e4nelle voitaisiin antaa johtoteht\u00e4vi\u00e4. A on pid\u00e4tetty ja h\u00e4net on tuomittu viiden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A:n on t\u00e4ytynyt menn\u00e4 viikoittain ilmoittautumaan tiedustelupalvelun toimistoon. Ilmoittautumisvelvollisuus on jatkunut my\u00f6s vankeusrangaistuksen suorittamisen j\u00e4lkeen. A on solminut avioliiton ja my\u00f6hemmin paennut Iranista Irakiin miehens\u00e4 poliittisen toiminnan vuoksi.<\/p>\n

Poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momenttia eli poissulkemislauseketta on tulkittava suppeasti. Pelkk\u00e4 ep\u00e4ily tai spekulaatio ei riit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6kynnyksen ylittymiseen, vaan viranomaisen tulee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiassa on perusteltua tai vakavaa syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6n tehneen 87 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetun teon.<\/p>\n

Poissulkeminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on henkil\u00f6kohtaisessa vastuussa poissulkemislausekkeessa tarkoitetusta teosta. Henkil\u00f6kohtainen vastuu seuraa niist\u00e4 teoista, joihin henkil\u00f6 on konkreettisesti osallistunut. Henkil\u00f6kohtainen vastuu voi my\u00f6s synty\u00e4 avustamisesta tai yllytt\u00e4misest\u00e4 t\u00e4llaiseen tekoon, kun toiminta tai laiminly\u00f6nti on tehty tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 se edesauttaa poissulkemislausekkeessa tarkoitetun toiminnan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanemista. Siten tekoihin osallistumisen lis\u00e4ksi my\u00f6s avunanto, laiminly\u00f6nti ja yllytt\u00e4minen voivat olla riitt\u00e4vi\u00e4 poissulkemiseen.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen edell\u00e4 mainitussa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 terroristiseksi luokiteltu j\u00e4rjest\u00f6 voi syyllisty\u00e4 Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastasiin toimiin. My\u00f6s UNHCR on katsonut, ett\u00e4 kyseist\u00e4 poissulkemislauseketta voidaan soveltaa paitsi valtion tai valtionkaltaisten toimijoiden johdossa oleviin henkil\u00f6ihin my\u00f6s terroristitekoihin syyllistyneiden j\u00e4rjest\u00f6jen johtohenkil\u00f6ihin<\/p>\n

.<\/p>\n

Terroritekojen luonteisia tekoja, joille on ominaista v\u00e4kivalta siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan, on pidett\u00e4v\u00e4 ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuina t\u00f6rkein\u00e4 muina kuin poliittisina rikoksina, vaikka niill\u00e4 v\u00e4itett\u00e4isiin olevan poliittinen tavoite.<\/p>\n

J\u00e4senyys terroristiseksi luokitellussa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ei automaattisesti oikeuta poissuljentaan, vaan henkil\u00f6kohtaista vastuuta on arvioitava yksitt\u00e4istapauksellisten tosiseikkojen perusteella ottaen huomioon poissulkemislausekkeen soveltamista koskeva n\u00e4ytt\u00f6kynnys. Vaikka henkil\u00f6kohtainen vastuu ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi itse konkreettisesti osallistunut terroritekoihin tai avustanut niiden suorittamista taikka yllytt\u00e4nyt niihin, viranomaisen on n\u00e4ytt\u00f6kynnys huomioon ottaen voitava osoittaa henkil\u00f6n olevan vastuussa osasta j\u00e4rjest\u00f6n merkityksellisen\u00e4 aikana suorittamista teoista.<\/p>\n

Euroopan unioni on m\u00e4\u00e4ritellyt Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueen (PKK) terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi. Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenev\u00e4n maatiedon perusteella voidaan pit\u00e4\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 PKK on syyllistynyt lukuisiin terroristiseksi luokiteltaviin tekoihin sen aloitettua taistelun Turkin valtiota vastaan vuonna 1984. Se seikka, ett\u00e4 PKK on sis\u00e4llytetty Euroopan unionin neuvoston luetteloon terroristij\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 vuodesta 2002 l\u00e4htien, viimeisin neuvoston kyseist\u00e4 luetteloa koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s ollessa p\u00e4iv\u00e4tty 13.1.2020, osoittaa osaltaan, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n syyllistyminen terroristiseksi luokiteltaviin tekoihin ei rajoitu 1980- ja 90-luvuille.<\/p>\n

PJAK:ia pidet\u00e4\u00e4n PKK:n Iranin haarana. PJAK ei j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 esiinny Euroopan unionin neuvoston terroristij\u00e4rjest\u00f6jen luettelossa.<\/p>\n

Marylandin yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 Global Terrorism Database -nimisest\u00e4 tietokannasta (https:\/\/www.start.umd.edu\/gtd\/<\/a>) ilmenevien tietojen mukaan PKK on vuosina 1999 — 2005 syyllistynyt 82 iskuun, joiden terroristisesta luonteesta ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4. Tietokannasta ilmenev\u00e4t iskut ovat suurimmaksi osaksi kohdistuneet Turkin turvallisuusviranomaisiin. Tapahtumiin sis\u00e4ltyy kuitenkin my\u00f6s siviilihenkil\u00f6iden sieppauksia ja iskuja siviilikohteisiin kuten kouluihin ja yrityksiin. Vaikka osaa tapahtumista ei ole vahvistettu PKK:n tekemiksi, eik\u00e4 kaikkia tietokannassa olevia tapahtumia voida pit\u00e4\u00e4 vakavuudeltaan poissuljentaa oikeuttavina, on pidett\u00e4v\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6 on syyllistynyt terrorismitoimiin my\u00f6s vuosina 1999 — 2005.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainitusta tietokannasta ilmenevien tietojen mukaan PJAK ei suorittanut terroristisiksi luokiteltuja tekoja ajanjaksolla 1999 — 2005. Tietokanta ei sis\u00e4ll\u00e4 tietoa PAJK:sta.<\/p>\n

Maatiedon mukaan my\u00f6s konfliktin toinen osapuoli Turkin valtio on syyllistynyt vakaviin siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n sek\u00e4 ep\u00e4iltyihin PKK:n j\u00e4seniin ja kannattajiin kohdistuviin oikeudenloukkauksiin. Arvioitaessa poissuljennan edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 ei kuitenkaan ole kysymys PKK:n tavoiteltujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien mahdollisesta oikeutuksesta, vaan j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 saavuttamiseksi k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 keinoista.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenevi\u00e4 A:n toimintaan liittyvi\u00e4 tosiseikkoja on pidett\u00e4v\u00e4 selvitettyin\u00e4. Asiassa on edell\u00e4 mainituin tavoin my\u00f6s pidett\u00e4v\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 PKK on syyllistynyt terrorismitoimiin tarkasteluajanjaksona 1999 — 2005. N\u00e4it\u00e4 tekoja voidaan pit\u00e4\u00e4 YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisina tekoina. Edelleen voidaan pit\u00e4\u00e4 selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 PJAK on PKK:n Iranissa toimiva haara ja siten PKK:n alaisuudessa toimiva j\u00e4rjest\u00f6. Asiassa on siten arvioitava A:n henkil\u00f6kohtaista vastuuta suhteessa kyseisiin tekoihin. T\u00e4ll\u00f6in tulee unionin tuomioistuimen tuomiosta yhdistetyiss\u00e4 asioissa<\/p>\n

ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla ottaa huomioon A:n todellinen osuus nyt kyseess\u00e4 olevien j\u00e4rjest\u00f6jen suorittamien tekojen toteuttamisessa, h\u00e4nen asemansa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6jen toimia koskevan tietoisuuden taso, joka h\u00e4nell\u00e4 oli tai voidaan olettaa olleen, mahdollinen h\u00e4neen kohdistunut painostus sek\u00e4 muut seikat, joilla on voinut olla vaikutusta h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4.<\/p>\n

A on liittynyt PKK:hon vapaaehtoisesti ja toiminut siin\u00e4 ja sen alaisuudessa toimivissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 pitk\u00e4aikaisesti. H\u00e4n on saanut lyhyen sissikoulutuksen, mutta ei ole koskaan toiminut taisteluteht\u00e4viss\u00e4. H\u00e4n on Irakin Kandilissa ty\u00f6skennellyt kahden vuoden ajan julkaisuyksik\u00f6ss\u00e4, jossa h\u00e4n on muun ohella kirjoittanut artikkeleita ja toiminut k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n on lis\u00e4ksi v\u00e4litt\u00e4nyt kansan keskuudessa tietoa j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n liittymisest\u00e4. H\u00e4nen on ollut tarkoitus tulla Iranissa perustetun PJAK-j\u00e4rjest\u00f6n yhdeksi naispuoliseksi johtajaksi. H\u00e4net on yhdess\u00e4 pienen ryhm\u00e4n kanssa l\u00e4hetetty Iranin puolelle, tarkoituksena jakaa tietoa j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 ihmisille. H\u00e4net on kuitenkin pid\u00e4tetty ja tuomittu viiden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mink\u00e4 seurauksena h\u00e4nen aktiivinen toimintansa PKK:ssa ja PJAK:ssa on p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n

$16f<\/p>\n

Kun otetaan huomioon edell\u00e4 mainitut poissulkemislausekkeen soveltamista ohjaavat tulkintaperiaatteet sek\u00e4 A:n asema ja teht\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, ei ole ilmennyt perusteltua aihetta ep\u00e4ill\u00e4 h\u00e4nen syyllistyneen my\u00f6t\u00e4vaikuttamisen perusteella PKK:n tekemiin Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla perusteilla asiassa ei ole ollut edellytyksi\u00e4 soveltaa ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 2 momentin 3 kohtaa. N\u00e4in ollen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Esittelij\u00e4 Jenny Rebold.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto<\/h3>\n

Hallinto-oikeus<\/h3>\n

Suullinen k\u00e4sittely<\/h3>\n

Valittajan kertomus<\/h3>\n

Asian arviointi ja hallinto-oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Maarit Karjalainen ja Henri Matinolli, joka on my\u00f6s esitellyt asian.<\/h3>\n

1. A<\/p>\n

A<\/h3>\n

1. A:n valituslupahakemuksen hylk\u00e4\u00e4minen<\/p>\n

2. Maahanmuuttoviraston valituksen hylk\u00e4\u00e4minen<\/p>\n

2.1 Kysymyksenasettelu<\/p>\n

2.2 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

Genevess\u00e4 28.7.1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen<\/p>\n

Geneven yleissopimus<\/h3>\n

Ulkomaalaislain<\/h3>\n

2.3 Oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/p>\n

2.3.1 Unionin tuomioistuin<\/p>\n

2.3.1.1 Unionin tuomioistuimen tuomio 9.11.2010 yhdistetyiss\u00e4 asioissa B ja D (C — 57\/09 ja C — 101\/09)<\/p>\n

2.3.1.2 Unionin tuomioistuimen tuomio 31.1.2017 asiassa Lounani<\/p>\n

(C-573\/14)<\/p>\n

2.3.2 Korkein hallinto-oikeus<\/p>\n

2.3.2.1 KHO 2018:147<\/p>\n

2.3.2.2 KHO 2016:181<\/p>\n

2.3.2.3 KHO 2014:131<\/p>\n

2.3.2.4 KHO 2008:21<\/p>\n

2.4 Poissulkemislausekkeen soveltamista koskevia tulkintaohjeita<\/p>\n

2.4.1 UNHCR:n k\u00e4sikirja Pakolaisaseman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen menettelyist\u00e4 ja perusteista, tammikuu 1993, uudelleen julkaistu 2011<\/p>\n

2.4.2 Guidelines on International Protection: Application of the Exclusion Clauses: Article 1F of the 1951 Convention relating to the Status of Refugees)<\/p>\n

2.5 Asiassa saatu selvitys A:n toiminnasta PKK:ssa, PJAK:ssa ja PAJK:ssa<\/p>\n

2.6 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n

2.6.1 Arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohtia<\/p>\n

(UNHCR Statement on Article 1F of the 1951 Convention, hein\u00e4kuu 2009)<\/p>\n

2.6.2 PKK:n, PAJK:n ja PJAK:n toiminnasta<\/p>\n

2.6.3 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n

B ja D (C — 57\/09 ja C — 101\/09)<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Iran p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[20869,28704,31148,28700,41354],"kji_language":[7746],"class_list":["post-715372","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-divers","kji_keyword-ansett","kji_keyword-migrationsverket","kji_keyword-utlanningslagen","kji_keyword-utlanningsarende","kji_keyword-valgrundad","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2021:6 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2021:6 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Iran p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"25 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20216-utlanningsarende\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20216-utlanningsarende\\\/\",\"name\":\"KHO:2021:6 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-27T22:59:10+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20216-utlanningsarende\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20216-utlanningsarende\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho20216-utlanningsarende\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2021:6 – Utl\u00e4nnings\u00e4rende\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2021:6 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2021:6 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende","og_description":"Migrationsverket hade ansett att A hade v\u00e4lgrundad fruktan f\u00f6r f\u00f6rf\u00f6ljelse i sitt hemland Iran p\u00e5 det s\u00e4tt som avses i 87 \u00a7 1 mom. i utl\u00e4nningslagen. Asyl hade f\u00f6rv\u00e4grats A med st\u00f6d av uteslutningsklausulen enligt 87 \u00a7 2 mom. i utl\u00e4nningslagen. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen konstaterade att uteslutningsklausulen b\u00f6r som undantagsregel tolkas restriktivt. En misstanke eller spekulation...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"25 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/","name":"KHO:2021:6 - Utl\u00e4nnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-27T22:59:10+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho20216-utlanningsarende\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2021:6 – Utl\u00e4nnings\u00e4rende"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/715372","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=715372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=715372"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=715372"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=715372"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=715372"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=715372"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=715372"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=715372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}