{"id":786367,"date":"2026-04-30T19:06:29","date_gmt":"2026-04-30T17:06:29","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/"},"modified":"2026-04-30T19:06:29","modified_gmt":"2026-04-30T17:06:29","slug":"kko201850-trafikforsakring","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/","title":{"rendered":"KKO:2018:50 — Trafikf\u00f6rs\u00e4kring"},"content":{"rendered":"
\n
\n

A hade \u00e5r 1982 varit med i en trafikolycka. Han hade f\u00e5tt ers\u00e4ttning fr\u00e5n trafikf\u00f6rs\u00e4kringen f\u00f6r pisksn\u00e4rtskada. A v\u00e4ckte talan mot f\u00f6rs\u00e4kringsbolaget \u00e5r 2009 och beg\u00e4rde ytterligare ers\u00e4ttningar. Enligt k\u00e4rom\u00e5let hade A orsakats en sv\u00e5r hj\u00e4rnskada och skada p\u00e5 halskotpelaren som f\u00f6ljd av trafikskadan och han hade varit best\u00e5ende arbetsof\u00f6rm\u00f6gen sedan \u00e5r 1999 p\u00e5 grund av de skador han \u00e5dragit sig. Fr\u00e5ga om bevisv\u00e4rderingen.<\/p>\n

A oli ollut vuonna 1982 osallisena liikenneonnettomuudessa. H\u00e4nelle oli suoritettu liikennevakuutuksesta korvauksia niskan retkahdusvamman perusteella. A vaati vuonna 2009 vireille panemassaan kanteessa vakuutusyhti\u00f6lt\u00e4 lis\u00e4korvauksia. Kanteen mukaan A:lle oli aiheutunut liikennevahingon seurauksena vaikea aivovamma ja kaularankavamma ja h\u00e4n oli j\u00e4\u00e4nyt saamiensa vammojen vuoksi pysyv\u00e4sti ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi vuodesta 1999 l\u00e4htien. Kysymys n\u00e4yt\u00f6n arvioinnista.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

A on 11.3.1982 ollut osallisena liikenneonnettomuudessa. Onnettomuus on sattunut siten, ett\u00e4 h\u00e4n on t\u00f6rm\u00e4nnyt kuljettamallaan henkil\u00f6autolla edess\u00e4\u00e4n vasemmalle k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 olleen traktorin per\u00e4vaunun takapy\u00f6r\u00e4\u00e4n. A on tuolloin ollut 22-vuotias.<\/p>\n

B Oy on liikennevahingosta liikennevakuutuslain nojalla vastuussa oleva vakuutusyhti\u00f6. Vakuutusyhti\u00f6 on katsonut, ett\u00e4 A on saanut liikennevahingossa niskan retkahdusvamman, sel\u00e4n ven\u00e4hdysvamman ja otsan ruhjehaavan sek\u00e4 mahdollisesti liev\u00e4n aivovamman eli aivot\u00e4r\u00e4hdyksen. A:lle on suoritettu korvaus haittaluokkaa 4 vastaavasta pysyv\u00e4st\u00e4 viasta ja haitasta. Lis\u00e4ksi h\u00e4nelle on korvattu niska- ja hartiaseudun kipuoireiluun annetun fysikaalisen hoidon kustannuksia noin kymmenen vuoden ajan.<\/p>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

B Oy:lle my\u00f6nnettiin valituslupa rajoitettuna koskemaan kysymyst\u00e4 siit\u00e4, onko A:lle aiheutunut 11.3.1982 tapahtuneen liikennevahingon seurauksena vaikea aivovamma ja kaularankavamma ja onko h\u00e4nell\u00e4 niiden perusteella oikeus kanteessa vaadittuihin liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin.<\/p>\n

B Oy vaati valituksessaan, ett\u00e4 hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia j\u00e4tet\u00e4\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden v\u00e4lituomion varaan.<\/p>\n

A vastasi valitukseen ja vaati sen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4litoimi ja suullinen k\u00e4sittely<\/h3>\n

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri toimitti Korkeimman oikeuden silt\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4n asiantuntijalausunnon.<\/p>\n

Korkein oikeus toimitti suullisen valmisteluistunnon sek\u00e4 suullisen k\u00e4sittelyn.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

A vaati vakuutusyhti\u00f6t\u00e4 vastaan 28.1.2009 nostamassaan kanteessa vahvistettavaksi, ett\u00e4 h\u00e4nelle on aiheutunut liikennevahingon seurauksena pysyv\u00e4n\u00e4 haittana vaikea aivovamma ja kaularankavamma ja ett\u00e4 h\u00e4n on j\u00e4\u00e4nyt saamiensa vammojen vuoksi pysyv\u00e4sti ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi 1.12.1999 lukien, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4nell\u00e4 on oikeus liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin. Lis\u00e4ksi h\u00e4n vaati, ett\u00e4 vakuutusyhti\u00f6 velvoitetaan suorittamaan h\u00e4nelle lis\u00e4korvausta pysyv\u00e4st\u00e4 viasta ja haitasta siten, ett\u00e4 korvaus vastaa haittaluokkaa 12, korvausta ty\u00f6ansion menetyksest\u00e4 1.4.1982 l\u00e4htien sek\u00e4 liikennevakuutuksen hoitotukea IV luokan mukaan 1.12.1999 l\u00e4htien.<\/p>\n

Vakuutusyhti\u00f6 vaati, ett\u00e4 A:n vaatimukset hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n perusteettomina.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden v\u00e4lituomio 19.6.2013 nro 13\/6306<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 asiassa ei ollut esitetty riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 A:lle olisi aiheutunut liikennevahingon seurauksena pysyv\u00e4n\u00e4 haittana vaikea aivovamma. Sen sijaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus esitetyn n\u00e4yt\u00f6n perusteella vahvisti, ett\u00e4 A:lle oli liikennevahingon seurauksena aiheutunut kaularangan retkahdusvamma. T\u00e4h\u00e4n vammaan ei kuitenkaan ollut osoitettu liittyneen kudosvaurioita eik\u00e4 A:n nykyisten oireiden ollut osoitettu olevan syy-yhteydess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vammaan.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 liikennevahingossa aiheutuneen kaularankavamman ei ollut osoitettu olevan syy-yhteydess\u00e4 A:n ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan asiassa ei ollut perusteita arvioida kaularankavammasta aiheutuneen pysyv\u00e4n vian ja haitan haittaluokkaa korkeammaksi kuin 4. Hoitotukea koskevan vaatimuksen osalta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi asiassa j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 kaularankavamma olisi aiheuttanut A:lle kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 selviyty\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 toimista.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 perusteilla k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si kanteen kaikilta osin.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Tuija Turpeinen.<\/h3>\n

It\u00e4-Suomen hovioikeuden tuomio 8.9.2015 nro 522<\/p>\n

A valitti hovioikeuteen ja toisti kanteensa.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 asiassa ei ollut esitetty riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 selvityst\u00e4 aivovammoja koskevan K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen (2008) mukaisten aivovamman v\u00e4himm\u00e4iskriteerien t\u00e4yttymisest\u00e4 lukuun ottamatta kuvantamistutkimuksessa todettua vammamuutosta. Tavanomaisissa kuvantamistutkimuksissakaan ei ollut havaittu poikkeavaa l\u00f6yd\u00f6st\u00e4, mutta DTI-traktografiassa A:lla oli todettu vahvat laaja-alaiset valkean aineen poikkeavuudet, jotka sopivat vamman aiheuttamiksi.<\/p>\n

Hovioikeus edelleen totesi, ett\u00e4 A:lla oli liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeen alkanut ilmet\u00e4 aivovamman aiheuttamiksi sopivia neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita. H\u00e4nen ty\u00f6- ja toimintakykyns\u00e4 oli vuosien kuluessa heikentynyt, eik\u00e4 h\u00e4n lopulta ollut en\u00e4\u00e4 kyennyt ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 myyj\u00e4n\u00e4, myyntiedustajana tai maanviljelij\u00e4n\u00e4. Ennen onnettomuutta h\u00e4n oli ollut ulosp\u00e4in suuntautunut ja sosiaalinen.<\/p>\n

V\u00e4itetyn kaularankavamman osalta hovioikeus piti merkityksellisen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 A:lle oli riidattomasti todettu aiheutuneen onnettomuuden seurauksena niskan retkahdusvamma. Funktionaalisen MRI-tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6kset viittasivat vakavamman kaularankavamman syntymiseen.<\/p>\n

Merkitt\u00e4vin\u00e4 syy-yhteyden puolesta puhuvina seikkoina hovioikeus piti onnettomuuden voimakasenergisyytt\u00e4 ja vammamekanismia. T\u00f6rm\u00e4ysnopeus oli ollut suuri, ja A oli saanut onnettomuudessa iskun p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4. Asiassa esitetyst\u00e4 selvityksest\u00e4 ei voitu riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jokin muu syy olisi aiheuttanut A:n oireilun.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 perusteilla hovioikeus hyv\u00e4ksyi kanteessa esitetyt vahvistamisvaatimukset. Lis\u00e4ksi hovioikeus velvoitti vakuutusyhti\u00f6n suorittamaan kanteessa vaaditun mukaisesti lis\u00e4korvausta pysyv\u00e4st\u00e4 viasta ja haitasta sek\u00e4 liikennevakuutuksen hoitotukea. Ansionmenetyst\u00e4 koskevan vaatimuksen osalta asia palautettiin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Heimo Kiviranta, Merja Lahti ja Jussi Huuskonen.<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

SIS\u00c4LLYSLUETTELO<\/h3>\n

1 Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa (kohta 1)<\/p>\n

3 Tiedot liikennevahingosta sek\u00e4 ensivaiheen tutkimuksista ja hoidosta (kohdat 9 — 16)<\/p>\n

4 A:n terveydentila vuodesta 1983 alkaen vuoteen 1999 saakka (kohta 17)<\/p>\n

4.1 Asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys (kohdat 18 — 41)<\/p>\n

4.2 Henkil\u00f6todistelu (kohdat 42 — 45)<\/p>\n

5 A:n terveydentila vuodesta 2000 alkaen (kohta 46)<\/p>\n

5.1 Asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys (kohdat 47 — 58)<\/p>\n

6 Erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Z:n tekem\u00e4 aivovammadiagnoosi ja sen j\u00e4lkeen tehdyt tutkimukset (kohta 63)<\/p>\n

6.1 Asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys (kohdat 64 — 71)<\/p>\n

6.2 Henkil\u00f6todistelu (kohdat 72 — 74)<\/p>\n

7 Asiassa esitetty selvitys A:lle tehtyjen kuvantamistutkimusten merkityksest\u00e4 (kohdat 75 — 76)<\/p>\n

7.1 Diffuusiotensorikuvaus ja aivojen tilavuusmittaus (kohdat 77 — 103)<\/p>\n

7.2 Kaularangan funktionaalinen magneettikuvaus (kohdat 104 — 109)<\/p>\n

8 Asiantuntijoiden arviot syy-yhteydest\u00e4 A:n tapauksessa (kohta 110)<\/p>\n

8.1 Aivovamma (kohdat 111 — 134)<\/p>\n

8.2 Kaularankavamma (kohdat 135 — 138)<\/p>\n

9 Ratkaisun l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/p>\n

9.1 Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset (kohdat 139 — 142)<\/p>\n

9.2 Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sovelletut arviointiperusteet (kohdat 143 — 145)<\/p>\n

9.3 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen merkityksest\u00e4 (kohdat 146 — 151)<\/p>\n

10.1 Onko A saanut liikennevahingon seurauksena vaikean aivovamman (kohdat 152 — 173)<\/p>\n

10.2 Onko A saanut liikennevahingon seurauksena vaikean kaularankavamman (kohdat 174 — 177)<\/p>\n

10.3 Korvaus pysyv\u00e4st\u00e4 viasta ja haitasta (kohta 178)<\/p>\n

10.4 Ansionmenetys ja pysyv\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myys (kohdat 179 — 182)<\/p>\n

10.5 Liikennevakuutuksen hoitotuki (kohdat 183 — 184)<\/p>\n

a) onko A:lle aiheutunut 11.3.1982 sattuneen liikennevahingon seurauksena vaikea aivovamma tai vaikea kaularankavamma taikka molemmat;<\/p>\n

b) onko h\u00e4n ollut liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi pysyv\u00e4sti ty\u00f6kyvyt\u00f6n 1.12.1999 l\u00e4htien;<\/p>\n

c) onko h\u00e4nelle j\u00e4\u00e4nyt h\u00e4nen liikennevahingossa saamistaan vammoista sellaista pysyv\u00e4\u00e4 vikaa ja haittaa, jota h\u00e4nelle haittaluokan 4 mukaisesti jo suoritettu korvaus ei kata;<\/p>\n

d) onko h\u00e4nelle aiheutunut h\u00e4nen liikennevahingossa saamistaan vammoista ty\u00f6ansion menetyst\u00e4 1.4.1982 l\u00e4htien; ja<\/p>\n

e) onko h\u00e4n liikennevahingossa saamiensa vammojen perusteella oikeutettu liikennevakuutuksen hoitotukeen 1.12.1999 l\u00e4htien.<\/p>\n

2. Arvioitaessa A:n my\u00f6hempien oireiden syy-yhteytt\u00e4 liikennevahinkoon on yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana se, millainen h\u00e4nen terveydentilansa on ollut ennen liikennevahinkoa. T\u00e4st\u00e4 on asiassa esitetty seuraavaa selvityst\u00e4.<\/p>\n

3. A on sairauskertomusmerkint\u00f6jen mukaan valittanut 1970-luvun alkupuolella toistuvasti p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on sittemmin ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n rautalis\u00e4, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 ole lokakuussa 1974 tehdyn merkinn\u00e4n mukaan en\u00e4\u00e4 ollut.<\/p>\n

4. A:ta koskevissa sairauskertomusasiakirjoissa on merkint\u00f6j\u00e4 selk\u00e4vaivoista vuodesta 1978 l\u00e4htien. Alkuvuodesta 1978 on tehty merkint\u00e4, jossa on kerrottu A:n sel\u00e4n s\u00e4rkeneen jo pitemp\u00e4\u00e4n. Sel\u00e4n on t\u00e4ll\u00f6in todettu olevan rakenteellisesti heikko ja siin\u00e4 on havaittu laaja-alaista lihasj\u00e4ykkyytt\u00e4. Varusmiespalveluksen alkaessa helmikuussa 1978 A on vastannut kielt\u00e4v\u00e4sti kysymykseen, tunteeko h\u00e4n olevansa terve ja kykenev\u00e4 suorittamaan varusmiespalveluksen normaalisti. Sairauksiksi on merkitty tyr\u00e4 ja selk\u00e4vaivoja.<\/p>\n

6. A:lle on ennen liikenneonnettomuutta sattunut kaksi p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistunutta tapaturmaa. Sairauskertomukseen on 20.3.1981 tehty merkint\u00e4, jonka mukaan kuorma-auton nosturin puomi oli osunut A:ta p\u00e4\u00e4h\u00e4n, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4nell\u00e4 oli ollut liev\u00e4\u00e4 pahoinvointia ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. Otsalla oli todettu pieni ruhjej\u00e4lki. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 8.3.1982 mukaan lentopalloa pelattaessa pallo oli osunut A:n oikeaan silm\u00e4kulmaan ja h\u00e4nelle oli aiheutunut hieman pahoinvointia ja huimausta.<\/p>\n

7. A on Korkeimmassa oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nen terveydentilansa ennen liikenneonnettomuutta oli ollut ihan hyv\u00e4. Varusmiespalveluksen aikana h\u00e4nelle oli tehty leikkaus nivustyr\u00e4n vuoksi. Muita vaivoja h\u00e4n ei ole muistanut silloin esiintyneen. H\u00e4nell\u00e4 oli esiintynyt jonkin verran nivelvaivoja ja ty\u00f6per\u00e4isi\u00e4 selk\u00e4vaivoja. Nivelvaivat olivat lieventyneet ruokavaliomuutoksella. A on kertonut tehneens\u00e4 1970-luvulla maatalousalan t\u00f6it\u00e4, joihin h\u00e4nell\u00e4 on ollut koulutus. Maatalousty\u00f6t olivat j\u00e4\u00e4neet, kun h\u00e4nelle oli flunssan j\u00e4lkitaudin my\u00f6t\u00e4 suositeltu sis\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja kun myyntity\u00f6 oli muutenkin alkanut kiinnostaa.<\/p>\n

8. A:n sisar V on Korkeimmassa oikeudessa todistajana kuultuna kertonut, ett\u00e4 A:n terveydentila ennen liikenneonnettomuutta oli h\u00e4nen tiet\u00e4\u00e4kseen ollut normaali.<\/p>\n

9. Kun arvioidaan A:n my\u00f6hempien oireiden syy-yhteytt\u00e4 liikennevahinkoon, on t\u00e4rke\u00e4 merkitys tiedoilla, jotka koskevat itse vahinkotapahtumaa sek\u00e4 sit\u00e4, millaisia havaintoja h\u00e4nen saamistaan vammoista on tehty heti vahingon sattumisen j\u00e4lkeen. N\u00e4ist\u00e4 seikoista on asiassa esitetty seuraavaa selvityst\u00e4.<\/p>\n

10. A:n 15.3.1982 allekirjoittaman vahinkoilmoituksen mukaan h\u00e4nen kuljettamansa henkil\u00f6auton nopeus ennen t\u00f6rm\u00e4yst\u00e4 oli ollut 87 kilometri\u00e4 tunnissa. A oli ilmoituksensa mukaan k\u00e4ytt\u00e4nyt turvavy\u00f6t\u00e4. A oli ollut l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 risteysaluetta tarkoituksenaan jatkaa suoraan eteenp\u00e4in, kun h\u00e4n oli havainnut edess\u00e4\u00e4n traktorin ja per\u00e4vaunun. Traktori oli hidastanut \u00e4killisesti nopeutta. A oli aloittanut voimakkaan jarrutuksen ja yritt\u00e4nyt v\u00e4ist\u00e4\u00e4 vasemman ajokaistan puolelta, mutta oli t\u00f6rm\u00e4nnyt vasemmalle k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 olleen traktorin per\u00e4vaunun takapy\u00f6r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

11. Poliisin laatimaan ilmoitukseen tieliikenneonnettomuudesta on kirjattu, ett\u00e4 sulassa tiess\u00e4 oli ollut jarrutusj\u00e4lki\u00e4 35 metrin matkalla, mist\u00e4 loppukolmannes ennen t\u00f6rm\u00e4yst\u00e4 viittasi lukkojarrutukseen. A:n kuljettama henkil\u00f6auto oli romuttunut t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 t\u00e4ysin.<\/p>\n

13. Sairauskertomusasiakirjojen mukaan A on 18.3.1982 ollut haavan tikkien poistossa. Samalla sel\u00e4n on todettu ven\u00e4ht\u00e4neen onnettomuudessa. A:n sairausloman on todettu loppuneen ja h\u00e4n oli ollut jo ty\u00f6ss\u00e4. Selk\u00e4 on tuntunut viel\u00e4 kipe\u00e4lt\u00e4 erityisesti lapojen v\u00e4list\u00e4. Kontrollik\u00e4ynnill\u00e4 23.3.1982 on kirjattu, ett\u00e4 selk\u00e4 on ollut edelleen kivulias eik\u00e4 A ole mielest\u00e4\u00e4n jaksanut olla ty\u00f6ss\u00e4. H\u00e4nelle on kirjoitettu todistus nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sairauslomaa varten.<\/p>\n

16. A:n sisar V on todistajana kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n oli tavannut A:n onnettomuuden j\u00e4lkeen ensimm\u00e4isen kerran muutaman viikon kuluttua onnettomuudesta. A oli tuolloin kertonut h\u00e4nelle onnettomuudesta ja vaikuttanut j\u00e4rkyttyneelt\u00e4. A oli ajoittain k\u00e4ytt\u00e4nyt kaulatukea.<\/p>\n

17. Asiaa ratkaistaessa on merkityst\u00e4 tiedoilla, jotka koskevat A:n terveydentilaa liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeen. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa selostetaan keskeisi\u00e4 osia t\u00e4t\u00e4 koskevasta selvityksest\u00e4 vuodesta 1983 alkaen vuoteen 1999 saakka, jolloin A on j\u00e4\u00e4nyt pois ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja josta l\u00e4htien h\u00e4n kanteen mukaan katsoo olleensa pysyv\u00e4sti ty\u00f6kyvyt\u00f6n.<\/p>\n

4.1 Asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys<\/p>\n

18. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 25.1.1983 mukaan A:n niska oli ennen joulua kipeytynyt uudelleen. Niska oli naprapaatin k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen ollut parempi. Niska-hartiaseudun lihaksistossa on todettu aivan v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kireytt\u00e4. Kaularanka on k\u00e4\u00e4ntynyt joka suuntaan normaalisti. Merkinn\u00e4n 17.5.1983 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle, koska niska on ollut j\u00e4yk\u00e4n ja kipe\u00e4n tuntuinen. Lis\u00e4ksi A on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli edellisest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen esiintynyt jonkinlaista huimauksen tunnetta. Tutkimuksessa niskan liikeradat on todettu hyviksi ja niskalihakset jonkin verran j\u00e4nnittyneiksi. Karkea neurologinen status on ollut normaali.<\/p>\n

19. Sairauskertomusmerkinn\u00e4ss\u00e4 20.7.1983 A:n on todettu kovasti fiksoituneen toista vuotta sitten sattuneeseen kolariin, jonka j\u00e4lkeen oli j\u00e4\u00e4nyt niskavaivoja. Kaularangan r\u00f6ntgentutkimuksen tuloksen on todettu olleen normaali. Niska-hartiaseudun lihaksistossa ei ole juurikaan todettu kireytt\u00e4. Huimauksen tunteen on todettu olevan subjektiivisista vaivoista hankalin, mutta sit\u00e4 ei ollut saatu provosoiduksi mill\u00e4\u00e4n kokeilla esiin. A:lle on h\u00e4nen pyynn\u00f6st\u00e4\u00e4n kirjoitettu ty\u00f6voimaviranomaisia varten todistus siit\u00e4, ettei h\u00e4n pysty raskaisiin t\u00f6ihin.<\/p>\n

20. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon 17.11.1983 mukaan A on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nen niskansa oli ollut v\u00e4lill\u00e4 oireeton, mutta noin puoli vuotta onnettomuuden j\u00e4lkeen niskan alueella ja takaraivolla oli esiintynyt s\u00e4rky\u00e4 yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. A on kertonut niskan v\u00e4syv\u00e4n h\u00e4nen oltuaan muutaman tunnin pystyss\u00e4. Oireet ovat pahentuneet nostellessa. Kaularangan kuvantamistutkimuksessa on todettu yhden juuriaukon ahtaumaa, jota on pidetty mahdollisesti murtuman tai nivelsidevamman j\u00e4lkiseurauksena. A:lla ei ole todettu varsinaisia s\u00e4teilyoireita, jotka olisivat sopineet juuriaukkoahtaumasta johtuviksi. Oireiden on todettu saattavan johtua kaularangan whiplash-tyyppisest\u00e4 vammasta.<\/p>\n

21. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 2.1.1984 mukaan A:n niska on ollut edelleen kipe\u00e4 ja h\u00e4n on ollut j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pois ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on halunnut kirurgien hoitoon. Niskan seudun lihaksissa on todettu jonkin verran j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4. Kaularangan tomografia- eli kerroskuvauksessa 18.1.1984 on todettu nikamav\u00e4li C IV — V hiukan naapuriv\u00e4lej\u00e4 kapeammaksi ja on her\u00e4nnyt ep\u00e4ily v\u00e4lilevyvauriosta. Murtumia tai nikamasiirtymi\u00e4 ei ole havaittu.<\/p>\n

$26c<\/p>\n

23. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 1.11.1984 mukaan A:n ohimoseutuun on osunut puukko tavaroita purettaessa ja h\u00e4n on saanut pienen pistohaavan. H\u00e4nell\u00e4 on esiintynyt p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 ja liev\u00e4\u00e4 pahoinvointia, mutta karkea neurologinen status on ollut normaali.<\/p>\n

25. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnossa 10.2.1986 on kerrottu A:n niskan ja sel\u00e4n ven\u00e4ht\u00e4neen pakastimen nostamisen seurauksena. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 7.4.1986 mukaan A:lle on sattunut ty\u00f6tapaturma h\u00e4nen ajettuaan traktorilla routakuoppaan, mist\u00e4 on aiheutunut kipua h\u00e4nt\u00e4luun seutuun.<\/p>\n

26. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnossa 13.4.1989 on todettu, ett\u00e4 A:n niska- ja hartiaseudun lihakset olivat eritt\u00e4in kire\u00e4t ja kaularangan liikkeet voimakkaasti rajoittuneet. H\u00e4nell\u00e4 oli oikeaan k\u00e4teen s\u00e4teilev\u00e4\u00e4 kipua. Lausunnossa on viitattu vuonna 1983 tehdyss\u00e4 kaularangan kuvantamistutkimuksessa todettuun juuriaukon ahtautumiseen, jonka on todettu sopineen posttraumaattiseksi muutokseksi. Nyt otetuissa kontrollikuvissa ei ollut todettu kuluman etenemist\u00e4. Niskakipu ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky olivat lausunnon mukaan ajoittain olleet voimakkaita est\u00e4en ty\u00f6nteon ja vaikeuttaen selviytymist\u00e4 normaaleissa toimissa.<\/p>\n

27. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnossa 16.5.1989 on esitetty tieto, jonka mukaan A ei olisi liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pystynyt k\u00e4velem\u00e4\u00e4n voimakkaan huimauksen vuoksi. Lausunnossa on todettu, ett\u00e4 h\u00e4n olisi ollut seitsem\u00e4n kuukauden ajan sairauslomalla ja sen j\u00e4lkeen ty\u00f6ss\u00e4 noin 2,5 vuoden ajan. Lausunnossa on edelleen todettu A:n ostaneen maatilan, jossa h\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt. Kuluneen talven aikana niskaoireisto oli v\u00e4hitellen pahentunut ja niskan sek\u00e4 takaraivon alueella oli esiintynyt p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. Kaularangan taivutuskuvissa on esiintynyt alkavaa v\u00e4lilevyrappeumaa useammassa v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

28. Kes\u00e4kuussa 1989 tehdyss\u00e4 vasemman k\u00e4den ENMG-tutkimuksessa on todettu vanhan hermoper\u00e4isen vaurion merkkej\u00e4 useamman selk\u00e4ydinhermon alueella. Tutkimuksesta annetun lausunnon mukaan on ollut mahdotonta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, onko kyse ollut liev\u00e4st\u00e4 vanhan vaurion j\u00e4lkitilasta.<\/p>\n

29. A on ollut tammikuussa 1990 tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutusjaksolla. Siit\u00e4 laaditun kertomuksen mukaan h\u00e4nell\u00e4 oli esiintynyt s\u00e4rky\u00e4 niskassa ja yl\u00e4sel\u00e4ss\u00e4, oikean k\u00e4den voimattomuutta sek\u00e4 huimaus- ja pahoinvointituntemuksia. Kertomuksen mukaan A oli kuntoutunut vuoden 1982 liikenneonnettomuudessa tapahtuneesta liev\u00e4st\u00e4 vammautumisesta. Nyt on todettu ilmeisesti rappeumaper\u00e4isen ongelman aiheuttamana rintarangan rajoittunut liikkuvuus ja A on kokenut terveydellisist\u00e4 syist\u00e4 ammattialan vaihdon tarpeelliseksi. Rintarangassa ei kertomuksen mukaan ole todettu traumaattisia tai tulehduksellisia muutoksia. Rintarangan keskiosassa on todettu lievi\u00e4 Scheuermannin taudin (selk\u00e4nikamien kasvuh\u00e4iri\u00f6) aiheuttamia muutoksia.<\/p>\n

30. A on ollut neurologian poliklinikalla tutkimuksissa 22.3.1990 ja 11.10.1990. Syyn\u00e4 poliklinikkak\u00e4yntiin on maaliskuussa ollut \u00e4killisesti alkanut ohimoseudun kipu, johon on liittynyt pahoinvointia. Tutkimuksissa kivun on todettu sopivan hyvin niskalihasten kireydest\u00e4 johtuvaksi. Lis\u00e4ksi on tullut vaikutelma depressiosta. Selv\u00e4\u00e4 poikkeamaa neurologisessa statuksessa ei ole todettu. Lokakuussa tulosyyn\u00e4 on ollut huimaus, jota A on kuvannut jalkojen voimattomuudeksi, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky ja hidastuneisuus. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri on tulkinnut A:n oireiden liittyv\u00e4n niskalihasj\u00e4nnitykseen, jonka taustalla on todenn\u00e4k\u00f6isesti vanha tapaturma. Lis\u00e4ksi mukana on ollut selv\u00e4\u00e4 ylirasittuneisuutta ja v\u00e4syneisyytt\u00e4.<\/p>\n

31. Psykiatrin konsultaatiovastauksen 12.4.1991 mukaan A on kuvannut h\u00e4nell\u00e4 olleen aiemmin liev\u00e4\u00e4 masentuneisuutta, mit\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 esiintynyt. A on kertonut muuttuneensa, eik\u00e4 h\u00e4n ole ollut en\u00e4\u00e4 niin seurallinen kuin aikaisemmin. H\u00e4n on kuvannut er\u00e4\u00e4nlaisia lukkiutumistilanteita olleen p\u00e4ivitt\u00e4in. Silloin h\u00e4nen puheensa on mennyt ep\u00e4selv\u00e4ksi tai jos h\u00e4n on ollut tekem\u00e4ss\u00e4 jotakin, h\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 tiennyt mit\u00e4 tehd\u00e4. Samaan aikaan on saattanut esiinty\u00e4 suhinaa korvissa. Psykiatrin arvion mukaan haastattelussa on ollut havaittavissa ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 masentuneisuutta, jonka ei ole todettu selitt\u00e4v\u00e4n lukkiutumistilanteita.<\/p>\n

32. Neurologian poliklinikan sairauskertomusmerkinn\u00e4n 9.7.1991 mukaan A on kertonut vuoden 1982 liikenneonnettomuudesta, ett\u00e4 h\u00e4n oli k\u00e4vellyt itse autosta ulos, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4nelt\u00e4 oli mennyt taju. Tajuttomuutta oli kest\u00e4nyt h\u00e4nen oman arvionsa mukaan kymmenen minuuttia. Nykyoireina on todettu kivut oikealla ohimolla ja muistih\u00e4iri\u00f6kohtaukset. Myyntity\u00f6ss\u00e4 on saattanut aiheutua virheit\u00e4. Ulkopuoliset eiv\u00e4t kuitenkaan olleet todenneet A:n tajunnan tasossa poikkeavaa.<\/p>\n

33. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 11.7.1991 mukaan A on l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla kertonut viime aikoina tulleen uusia oireita, kuten poissaolokohtauksia ja vaikeuksia esimerkiksi mutterin kirist\u00e4misess\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri on todennut A:n kuvaavan oireistoa niin, ett\u00e4 psyykkist\u00e4 komponenttia on runsaasti mukana.<\/p>\n

34. Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rin konsultaatiovastauksessa 2.9.1991 on todettu, ett\u00e4 A:lla on esiintynyt voimakkaita kipuoireita molemmilla ohimoilla ja ajoittain korvassa. Yleisoireina on esiintynyt huimausta sek\u00e4 niska- ja hartiaseudun lihasj\u00e4ykkyytt\u00e4 ja kipua. Purenta on todettu hankalaksi, ja oireiden on todettu sopivan toimintah\u00e4iri\u00f6\u00f6n. A:lle on valmistettu purentakisko, jota h\u00e4n on 11.5.1992 tehdyn merkinn\u00e4n mukaan pit\u00e4nyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, ja oireisto on ollut l\u00e4hes kokonaan poissa. Niskas\u00e4rky oli selv\u00e4sti lauennut.<\/p>\n

35. A:lle 13.9.1991 tehdyss\u00e4 neuropsykologisessa tutkimuksessa ei ole tullut esille selkeit\u00e4 neuropsykologisia puutoksia. Pidemmiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 on esiintynyt ajoittaista tarkkaavaisuuden syrj\u00e4ht\u00e4mist\u00e4, mutta merkkej\u00e4 laaja-alaisesta s\u00e4\u00e4telyvaikeudesta ei ole tullut esiin. Tarkkaavaisuuden syrj\u00e4ht\u00e4misen on todettu voivan liitty\u00e4 psyykkiseen v\u00e4h\u00e4voimaisuuteen.<\/p>\n

36. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 20.9.1991 mukaan A:lle tehdyss\u00e4 EEG- eli aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4tutkimuksessa oli todettu normaali l\u00f6yd\u00f6s. Sairauskertomukseen on kirjattu, ett\u00e4 vastaanotolla oli tullut selke\u00e4sti esille ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 vakuutusyhti\u00f6 mahdollisesti lopettaisi korvausten maksamisen. Oirekuva on sairauskertomusmerkinn\u00e4n mukaan voinut liitty\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdyksen tai vamman j\u00e4lkeiseen oireyhtym\u00e4\u00e4n. Mukana on todettu olevan kuitenkin emotionaaliset komponentit merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Orgaanisia muutoksia ei ollut koneellisissa tutkimuksissa l\u00f6ydetty. Neurologisia lis\u00e4tutkimuksia ei ole ehdotettu.<\/p>\n

37. Ty\u00f6klinikkatutkimuksen loppulausunnossa 7.11.1991 ty\u00f6ryhm\u00e4 on arvioinut A:n olevan ty\u00f6kyvyt\u00f6n masennuksen takia. Masennusta ei voitu osoittaa vuoden 1982 liikenneonnettomuudesta johtuvaksi. Loppulausunnon mukaan A oli itse kokenut masennuksen tutkimusjaksojen v\u00e4liss\u00e4 syventyneen. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausuntoon 30.12.1991 on kirjattu, ett\u00e4 A:lle oli marraskuussa 1991 aloitettu masennusoireistoon l\u00e4\u00e4kitys, jonka h\u00e4n oli kokenut my\u00f6nteisen\u00e4. A on vastaanotolla todettu selke\u00e4sti v\u00e4syneeksi ja masentuneeksi.<\/p>\n

38. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 10.8.1992 mukaan A oli ajanut traktorilla kuoppaan, jolloin selk\u00e4 oli nitkahtanut ja kipeytynyt.<\/p>\n

39. Silm\u00e4tautien poliklinikalla 3.5.1996 tehdyn merkinn\u00e4n mukaan A:lla oli talvella 1996 alkanut tuntua oikeaan silm\u00e4\u00e4n painottuen valonarkuutta ja silmien liikuttelu oli tuntunut kivuliaana. Silmien h\u00e4ik\u00e4isyoireen taustalla on arvioitu olevan lasien ep\u00e4sopivuus ja virusinfektion j\u00e4lkeinen valonarkuus. Poliklinikkak\u00e4ynnilt\u00e4 9.9.1997 tehdyn merkinn\u00e4n mukaan oikean silm\u00e4n seudussa oli taas esiintynyt kipua ja valonarkuutta. Merkinn\u00e4n 9.10.1997 mukaan A:n niskavamma voisi selitt\u00e4\u00e4 kolmoishermo-oireilua oikealla. Muitakin syit\u00e4 silm\u00e4n oireiluun on pohdittu. Vaivojen suhteen on p\u00e4\u00e4tetty konsultoida neurologia. Neurologin 12.12.1997 p\u00e4iv\u00e4tyn vastauksen mukaan A:lla oli edellisin\u00e4 vuosina esiintynyt v\u00e4symyst\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 tullessa. Ajoittaisen pupilla-asymmetrian vuoksi on tehty kaulasuonten ultra\u00e4\u00e4nitutkimus, jonka l\u00f6yd\u00f6s on ollut normaali. Jatkotoimenpiteit\u00e4 ei neurologian puolelle ole sovittu. Diagnoosiksi on merkitty tuki- ja liikuntaelinper\u00e4iset oireet.<\/p>\n

40. A on 7.11.1996 tullut vastaanotolle tajuttomuuskohtauksen vuoksi. Kohtausta on pidetty py\u00f6rtymisen\u00e4, jonka ei ole katsottu vaativan jatkotoimia.<\/p>\n

41. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon 10.2.1999 mukaan A oli lopettanut maanviljelij\u00e4n ty\u00f6t vuodenvaihteessa 1997 — 1998 ja toimi nyt myyntiedustajana. H\u00e4n oli huomannut selk\u00e4vaivojensa pahentuneen vaihdettuaan henkil\u00f6auton pakettiautoon. Sel\u00e4n on todettu olevan herkk\u00e4 reagoimaan pieniinkin traumoihin. Niska- ja hartiaseutu on ollut j\u00e4nnittynyt ja ty\u00f6kyky on alkanut olla uhattuna selk\u00e4vaivojen vuoksi. Maaliskuusta 1999 l\u00e4htien vuoden loppuun A:lle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sairauslomaa selk\u00e4vaivojen ja oikean alaraajan puutumisoireiden vuoksi.<\/p>\n

4.2 Henkil\u00f6todistelu<\/p>\n

42. A on Korkeimmassa oikeudessa kuultuna kertonut, ett\u00e4 ongelmiksi ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina onnettomuuden j\u00e4lkeen olivat j\u00e4\u00e4neet kivut sek\u00e4 niskan ja sel\u00e4n v\u00e4syvyys. Niska ei ollut siet\u00e4nyt t\u00e4rin\u00e4\u00e4 eik\u00e4 \u00e4kkiliikkeit\u00e4. Takaviistoon katsoessa oli tullut huono olo ja huimausta. H\u00e4n oli joutunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaulatukea. V\u00e4syvyys oli ty\u00f6ss\u00e4 ollut suurin ongelma ja lis\u00e4ksi oli esiintynyt muistiongelmia. Maatilaty\u00f6ss\u00e4 oli selvinnyt heti, ettei h\u00e4nest\u00e4 oikeastaan olisi maatilan pit\u00e4j\u00e4ksi, mutta h\u00e4n oli jatkanut tilanpitoa niin kauan kuin pystyi. Tiettyihin raskaisiin t\u00f6ihin h\u00e4n ei ollut pystynyt ilman apua. H\u00e4n oli lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6skennellyt kaupassa. A on kertonut hermostuneensa lapsilleen pienist\u00e4kin asioista, vaikka on omasta mielest\u00e4\u00e4n luonteeltaan rauhallinen.<\/p>\n

43. A on kertonut vaihtaneensa vuonna 1999 henkil\u00f6auton pakettiautoon, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 tilanne oli pahentunut tien iskujen tunnuttua kovina. A:n ty\u00f6ura oli katkennut kokonaan vuonna 1999. T\u00e4h\u00e4n oli A:n mukaan ollut syyn\u00e4 kaularangan sek\u00e4 alasel\u00e4n ja rintarangan vaivat. Autolla ajo ei ollut oikein en\u00e4\u00e4 onnistunut.<\/p>\n

44. A:n sisar V on todistajana kertonut, ett\u00e4 A:lle oli tullut kes\u00e4ll\u00e4 1983 rakennust\u00f6it\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 pahoinvointikohtaus, kun t\u00e4m\u00e4 oli katsellut yl\u00f6sp\u00e4in, eik\u00e4 A ollut voinut jatkaa ty\u00f6ntekoa. V oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt oireilun liittyv\u00e4n liikenneonnettomuuteen, koska A:lla ei ollut ollut t\u00e4llaisia oireita ennen onnettomuutta. A ei ollut sin\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 muutenkaan aina pystynyt osallistumaan kotitilan t\u00f6ihin. My\u00f6hempin\u00e4 vuosina A:n ty\u00f6kyky oli vaihdellut.<\/p>\n

45. Korkeimmassa oikeudessa on kuultu todistajana X:\u00e4\u00e4, joka oli ollut A:n naapuri vuosina 1985 — 1998. X on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n oli joutunut toistuvasti auttamaan A:ta maatilan t\u00f6iss\u00e4. A:lla oli esiintynyt niskavaivoja ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 ja h\u00e4n oli vaikuttanut uupuneelta ja masentuneelta. A ei ollut pystynyt tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysipainoisesti raskaampia t\u00f6it\u00e4. A:n ty\u00f6kyky oli naapuruusvuosien aikana mennyt heikompaan suuntaan.<\/p>\n

46. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa selostetaan keskeisilt\u00e4 osin A:n terveydentilasta esitetty\u00e4 selvityst\u00e4 vuodesta 2000 alkaen.<\/p>\n

5.1 Asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys<\/p>\n

47. A:lle on 2.2.2000 tehty p\u00e4\u00e4n magneettitutkimus, jossa ei ole todettu poikkeavaa. A on ollut helmikuussa 2000 kuntoutussairaalassa selk\u00e4kurssilla. Kurssin alkaessa on kirjattu, ett\u00e4 niskassa oli edelleen ollut pient\u00e4 oireilua l\u00e4hinn\u00e4 niskan j\u00e4ykkyyten\u00e4. Tajunnanmenetyskohtauksia, joihin oli liittynyt puheh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja oikean puolen halvausoireita liev\u00e4n\u00e4 usean p\u00e4iv\u00e4n ajan, oli kirjattu olleen kaksi kertaa 20 minuutin pituisina. Alaraajaan s\u00e4teilev\u00e4\u00e4 selk\u00e4oiretta A on kertonut esiintyneen parin vuoden ajan. A on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli ollut puhe- ja kirjoitush\u00e4iri\u00f6it\u00e4 liikenneonnettomuudesta 1982 l\u00e4htien. H\u00e4n on kokenut ty\u00f6ns\u00e4 suhteen hankalimmaksi sen, ettei h\u00e4n ole pystynyt jatkuvasti tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysipainoisesti omaa ty\u00f6panostaan.<\/p>\n

48. Ty\u00f6voimaviranomaisia varten annetun 3.3.2000 p\u00e4iv\u00e4tyn l\u00e4\u00e4k\u00e4rilausunnon mukaan niskan retkahdusvammasta vuonna 1982 on aiheutunut liev\u00e4 haitta. My\u00f6hempin\u00e4 vuosina on todettu esiintyneen runsaasti erityyppist\u00e4 oireilua, joiden selvittely\u00e4 on tehty erikoissairaalatasoisesti. Varsinaisia vakavia sairausl\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ei ole todettu. Viimeaikaisina ongelmina on todettu migreenityyppinen p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyoireisto ja ristiselk\u00e4oireisto, joka on todettu toiminnalliseksi hyv\u00e4nlaatuiseksi l\u00f6yd\u00f6kseksi. Lis\u00e4ksi on todettu esiintyneen pitkittynytt\u00e4 masennusoireistoa. Kognitiivisen kapasiteetin on todettu vastaavan heikkoa keskitasoa. Uudelleenkoulutukseen ei ole lausunnon mukaan ollut estett\u00e4.<\/p>\n

49. Kuntoutusselosteen 5.5.2000 mukaan A:lla oli esiintynyt puutumista oikeassa alaraajassa ja alaselk\u00e4\u00e4n oli tullut vihlovaa kipua pidemp\u00e4\u00e4n istuessa. Niskan seudussa oli ollut s\u00e4rky\u00e4 ja migreenityyppist\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 oli esiintynyt l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in. Tummat lasit ja tukikauluri olivat olleet tarvittaessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 migreeni\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuntoutusl\u00e4\u00e4k\u00e4ri on kirjannut vaikutelmakseen, ett\u00e4 hankalimmin ty\u00f6kyky\u00e4 on uhannut vaikea migreenioireisto.<\/p>\n

50. Vastaanottok\u00e4ynti\u00e4 22.5.2000 koskevan merkinn\u00e4n mukaan A:lla oli aamulla esiintynyt huimauksen tapaista tunnetta. Niskalihaksistossa on todettu voimakasta aristusta kauttaaltaan. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri on kirjannut, ett\u00e4 A oli mielenterveystoimiston hoidossa ja ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli terveyspalvelujen suurkulutusta, korvausneuroosia ja sairaan roolin omaksumista. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri on arvioinut ison osan ongelmasta olevan selv\u00e4sti psykiatrista.<\/p>\n

51. Vuosina 2000 — 2002 A on k\u00e4rsinyt usein toistuvista migreenikohtauksista. Vuosina 2001 — 2002 h\u00e4n on kertonut saaneensa toistuvasti my\u00f6s tajunnanh\u00e4iri\u00f6kohtauksia, joille ei kuitenkaan ole ollut silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4. H\u00e4net on l\u00e4hetetty psykiatriseen arvioon sen selvitt\u00e4miseksi, onko taustalla sellaista psyykkist\u00e4 ongelmatiikkaa, joka voisi ilmet\u00e4 toiminnallisina kohtausoireina. Psykiatrin konsultaatiovastauksessa 7.8.2002 on yhteenvetona todettu A:lla olleen hieman turvattomat varhaisvaiheet, ik\u00e4vi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapahtumia (mm. avioero vuonna 1998) sek\u00e4 taipumusta ahdistuneisuusoireiluun ja depressioon. Psykiatri on pit\u00e4nyt hyvinkin mahdollisena, ett\u00e4 A:n oireilussa on psyykkist\u00e4 komponenttia mukana. Neuropsykologisessa tutkimuksessa 8.8.2002 A:n kognitiivinen suoriutuminen on todettu keskitasoiseksi. Muistitoiminnoissa on ollut hieman vaikeutta. Visuaaliseen havainnointiin liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t ovat selke\u00e4sti olleet A:lle vaikeita.<\/p>\n

52. Sairauskertomusmerkinn\u00e4n 15.8.2002 mukaan A oli ollut tutkimuksissa neurologian poliklinikalla vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa alkaneiden ep\u00e4selvien kohtausoireiden vuoksi. Kohtauksia ennakoivina tuntemuksina oli esiintynyt muun muassa hidastuneisuuden tunnetta. Tajunnanh\u00e4iri\u00f6kohtauksen kestoksi A oli itse ilmoittanut pisimmill\u00e4\u00e4n jopa tunnin. Tehtyjen tutkimusten perusteella kohtausoireiden ei ole katsottu olevan epileptisi\u00e4, vaan niit\u00e4 on pidetty toiminnallisina.<\/p>\n

53. Sairauskertomusmerkinn\u00e4ss\u00e4 17.10.2002 on selostettu A:lle elokuussa 2002 tehdyn nelj\u00e4n vuorokauden pituisen video-EEG-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen aikana A:lla oli ollut runsaasti kliinisi\u00e4 oireita. Oireisto oli ollut aaltoileva eik\u00e4 yhteenk\u00e4\u00e4n subjektiiviseen oireeseen ollut liittynyt kiistatonta tajunnantason alenemista. Oireiden ja tuntemusten epileptist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 ei ole todettu.<\/p>\n

54. Psykologin lausunnossa 13.11.2002 A:lla on todettu olleen k\u00e4yntej\u00e4 mielenterveystoimistossa uupumuksen vuoksi 1990-luvun alkupuolella sek\u00e4 avioerokriisin vuoksi vuonna 1996. H\u00e4nell\u00e4 oli ollut loppuunpalaminen vuonna 1992. A on kuvannut ajatuskatkojen h\u00e4iritsev\u00e4n h\u00e4nen arkeaan. Yleens\u00e4 katkoja oli seurannut voimakas migreeni, johon oli liittynyt puheen toiminnan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. A oli n\u00e4hnyt oireilunsa syyksi kolarin. A:n kognitiivinen suoriutuminen on todettu keskitasoiseksi, mutta esille on tullut ajatuskatkot ja tarkkaavuuden s\u00e4\u00e4telyongelmat. Muistikapasiteetti on vastannut kognitiivisen kapasiteetin tasoa ja muistivaikeus on ollut sidoksissa keskittymisvaikeuksiin. Psyykkiset voimavarat on todettu varsin niukoiksi ja toimintakyky huomattavasti alentuneeksi.<\/p>\n

55. A on ollut kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2004 osastohoidossa keskussairaalan psykiatrian yksik\u00f6ss\u00e4. Loppulausunnon 21.4.2004 mukaan A:n psyykkinen oireisto on kietoutunut somaattiseen patologiaan. Vuoden 1982 onnettomuudesta aiheutuneiden monien psykosomaattisten oireiden seurauksena A oli kokenut ensimm\u00e4isen kerran olevansa ty\u00f6kyvyt\u00f6n jo vuonna 1984. H\u00e4n oli kuitenkin tehnyt pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n myyntiedustajana ja jonkin aikaa py\u00f6ritt\u00e4nyt omaa yrityst\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen on todettu kokeneen, ett\u00e4 ty\u00f6uupumuksen lis\u00e4ksi erityisesti ennakoimattomat pitk\u00e4kestoiset migreenikohtaukset ovat tehneet h\u00e4nest\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n. Vuosien aikana oli kokeiltu erilaisia masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. A:n subjektiivinen vakuuttuneisuus ty\u00f6kyvytt\u00f6myydest\u00e4 oli ollut silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4. A oli nimennyt ennakoimattomat pitk\u00e4kestoiset migreenikohtaukset ty\u00f6kyvytt\u00f6myytens\u00e4 p\u00e4\u00e4asialliseksi syyksi.<\/p>\n

56. A on 28.4.2004 hakeutunut terveyskeskukseen, koska lankku oli tippunut aamulla p\u00e4\u00e4h\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n ei ollut liittynyt tajuttomuutta, mutta p\u00e4ivemm\u00e4ll\u00e4 oli t\u00f6it\u00e4 tehdess\u00e4 tullut huono olo. P\u00e4\u00e4laella oli todettu pieni haava ja A:lle oli annettu aivot\u00e4r\u00e4hdyksen sanalliset ohjeet.<\/p>\n

57. Fysiatrin l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon 1.9.2006 mukaan A oli tullut vastaanotolle kertoen potevansa aamu\u00f6ist\u00e4 hengenahdistusta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli valittanut kaula- ja rintarangan kipeytymist\u00e4 sek\u00e4 huimausta. Magneettitutkimuksessa kaula- ja rintarangan ryhti on todettu normaaliksi. Juurikanavat ovat olleet normaalit. Her\u00e4tevaste- eli SEP- ja MEP-tutkimusten l\u00f6yd\u00f6kset ovat olleet normaalit. Fysiatri on kirjannut, ett\u00e4 A ei pysty ajamaan autoa eik\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n staattista ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n ei lausunnon mukaan ole pystynyt istumaan huojumatta edes vastaanottotilanteessa. Fysiatri on pit\u00e4nyt A:ta ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 31.8.2006 alkaen toistaiseksi.<\/p>\n

58. Neurokirurgian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnossa 30.10.2006 on viitattu noin kymmenen minuutin tajuttomuuteen vuoden 1982 liikenneonnettomuuden yhteydess\u00e4. Lausuntoon on kirjattu, ett\u00e4 A ei ollut toipunut vammautumisestaan ennalleen. H\u00e4nen on kerrottu k\u00e4rsineen moninaisista oireista kuten muisti- ja tarkkaavaisuush\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, silmiin s\u00e4teilev\u00e4st\u00e4 niska- ja takaraivos\u00e4ryst\u00e4, k\u00e4sien voimattomuudesta, raajojen puutumisesta, huimauksesta sek\u00e4 ajoittaisista kohtauksista, joissa huimaus ja jalkojen voimattomuus on vienyt liikuntakyvyn joksikin aikaa. Lausunnossa on todettu, ett\u00e4 oireisto sopii olemaan aivot\u00e4r\u00e4hdyksen ja kaularangan retkahduksen aiheuttama. Vamman j\u00e4lkioireiden on katsottu aiheuttaneen ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ja A:ta on pidetty toistaiseksi ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n oireiston vuoksi. Lausunnossa on arvioitu oireiden aiheuttaman pysyv\u00e4n haitan haittaluokaksi 4. Vastaavat arviot on esitetty my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnossa 7.11.2008.<\/p>\n

5.2 Henkil\u00f6todistelu<\/p>\n

59. A on Korkeimmassa oikeudessa kuultuna kertonut, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lopettaminen oli jonkin verran auttanut h\u00e4nen tilannettaan, koska h\u00e4nen kykyns\u00e4 siet\u00e4\u00e4 rasitusta oli mennyt koko ajan huonommaksi. Koettelemuksekseen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n A on todennut avioeron, jonka my\u00f6t\u00e4 maatila oli mennyt myyntiin. H\u00e4n oli kuitenkin toipunut avioerosta eik\u00e4 masennus ollut h\u00e4nt\u00e4 sanottavasti vaivannut. A on kertonut migreenioireiden alkaneen 2000-luvulla ja jatkuneen hankalina kolmen vuoden ajan. Mik\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kitys ei ollut auttanut. P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky oli helpottanut, kun h\u00e4n oli saanut kunnollisen kaulatuen sek\u00e4 injektiohoitoa tulehtuneeseen kaularankaan. Migreeni on A:n muistaman mukaan helpottanut vuonna 2006. Sit\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n esiintynyt vain ajoittain. Silmien valonarkuuden vuoksi h\u00e4nell\u00e4 on ollut v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tummat lasit.<\/p>\n

60. Ty\u00f6kykyns\u00e4 kannalta suurimpina ongelmina A on pit\u00e4nyt v\u00e4syvyytt\u00e4 ja kaularangan tilannetta. Niskaan aiheutuu kipua p\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, kurkotteluissa ja taakkojen kantamisessa. Sel\u00e4n tilanteen A on todennut tuoneen rajoitteita ja vointi sen suhteen vaihtelee p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

61. A:n sisar V on todistajana kertonut, ett\u00e4 vuonna 2000 A ei ollut kyennyt V:n omakotitaloa rakennettaessa tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 katolla, koska h\u00e4nelle oli tullut huono olo hankalista ty\u00f6asennoista. V\u00e4lill\u00e4 oli ollut p\u00e4ivi\u00e4, jolloin A ei ollut kyennyt tulemaan rakennust\u00f6ihin lainkaan. V:n k\u00e4sityksen mukaan A:n toimintakyky oli mennyt koko ajan huonompaan suuntaan.<\/p>\n

62. Korkeimmassa oikeudessa todistajana kuultu psykologi Y on vahvistanut antaneensa edell\u00e4 kohdassa 54 selostetun lausunnon. Y ei ole en\u00e4\u00e4 muistanut A:lle tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 tutkimusta, vaan on viitannut lausuntoonsa.<\/p>\n

63. Nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevan kanteen nostamisen j\u00e4lkeen A:n terveydentilaa koskevissa selvittelyiss\u00e4 on alkanut uusi vaihe, kun h\u00e4n on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 hakeutunut neurologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Z:n vastaanotolle. Z on vastaanottok\u00e4ynnin perusteella p\u00e4\u00e4tellyt h\u00e4nelle diagnooseiksi aivovamman j\u00e4lkitilan ja kaularankavamman j\u00e4lkitilan sek\u00e4 l\u00e4hett\u00e4nyt h\u00e4net uudentyyppisiin kuvantamistutkimuksiin. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa selostetaan Z:n p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 sek\u00e4 A:lle Z:n l\u00e4hetteiden perusteella tehtyjen tutkimusten tuloksia.<\/p>\n

6.1 Asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys<\/p>\n

64. Z on antanut A:sta 31.5.2010 p\u00e4iv\u00e4tyn l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon, jossa on diagnooseina kaularankavamman j\u00e4lkitila ja aivovamman j\u00e4lkitila.<\/p>\n

65. Lausuntoon on esitiedoiksi kirjattu muun ohella, ett\u00e4 A oli vuoden 1982 liikenneonnettomuutta seuraavana aamuna joutunut palaamaan sairaalaan, koska h\u00e4nen jalkansa eiv\u00e4t olleet kantaneet. A:n on kirjattu kertoneen, ett\u00e4 h\u00e4nen kuntonsa oli onnettomuuden j\u00e4lkeen ollut huono. H\u00e4nell\u00e4 oli esiintynyt huimausta, pahoinvointia ja muistamattomuutta ja ty\u00f6h\u00f6n palattuaan h\u00e4n oli havainnut luonteessaan muutoksen rauhallisesta kiivaaseen. A oli kertonut, ettei h\u00e4n ollut koskaan toipunut onnettomuudesta, vaan siit\u00e4 oli j\u00e4\u00e4nyt paljon ty\u00f6kyky\u00e4 haittaavia pysyvi\u00e4 ja jatkuvia oireita. Oireina on lueteltu muun ohella niskan ja kallonpohjan s\u00e4ryt, oikean k\u00e4den puristusvoiman alenema, v\u00e4syvyys, \u00e4rtyisyys, itsehallinnan vaikeus, muistin heikkous, toistuvat kirjoitusvirheet, yleinen ep\u00e4selvyyden tunne kaikenlaisten asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4, monimutkaisten asioiden kokonaishallinnan heikkeneminen, vaikeus toimia h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 niskan kyvytt\u00f6myys siet\u00e4\u00e4 t\u00e4rin\u00e4\u00e4.<\/p>\n

66. Lausunnon mukaan l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 dokumenteissa oli mainittu johdonmukaisesti samankaltainen oireisto eli niskakivut, huimaus, pahoinvointi, niskalihasten j\u00e4ykistyminen p\u00e4\u00e4n asentoja vaihdellessa, yl\u00e4raajojen heikkous, v\u00e4syvyys ja muistih\u00e4iri\u00f6t. Lausunnossa on viitattu siihen, ett\u00e4 vuonna 1991 oli kirjattu sairauskertomukseen, ett\u00e4 liikenneonnettomuuteen oli liittynyt noin kymmenen minuutin tajuttomuus. Lis\u00e4ksi on viitattu A:lla 2000-luvun alussa esiintyneisiin tajuttomuuskohtauksiin. Lausunnon mukaan tutkimuksissa oli todettu toistuvasti poikkeava EEG. Lausunnossa on viitattu my\u00f6s vuoden 2002 neuropsykologiseen tutkimukseen, jossa oli lausuntoon kirjatun mukaan todettu muistin heikkoutta, tarkkaavuuden hitautta ja frontaalisia piirteit\u00e4 sek\u00e4 visuaalisen havainnoinnin vaikeuksia.<\/p>\n

67. Lausunnon johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on ollut, ett\u00e4 A oli ennen liikenneonnettomuutta ollut terve, mutta sen j\u00e4lkeen h\u00e4n ei koskaan ollut toipunut ennalleen, vaikka olikin palannut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. A:n on todettu kertoneen aivovammalle tyypillisest\u00e4 oireistostaan johdonmukaisesti usealle l\u00e4\u00e4k\u00e4rille. Oireisto on lausunnossa jaettu kolmeen osaan: aivojen syvien osien vaurion oireistoon, frontaalivaurion oireistoon sek\u00e4 aivorunko- ja kaularankavaurion oireistoon. Kompensaatiokapasiteetin on todettu i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 tulleen loppuun kulutetuksi. A:n on lausunnossa katsottu olevan pysyv\u00e4sti ty\u00f6ty\u00f6kyvyt\u00f6n kaikkeen ansioty\u00f6h\u00f6n sen aivo- ja kaularankavamman johdosta, jonka h\u00e4n oli saanut vuoden 1982 liikenneonnettomuudessa.<\/p>\n

68. Z:n antaman l\u00e4hetteen perusteella radiologian ja neuroradiologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, dosentti Timo Kurki on 30.8.2010 tehnyt A:lle aivojen magneettitutkimuksen (3T) ja DTI-traktografian eli diffuusiotensorikuvauksen. Tutkimuksesta 31.8.2010 annetun lausunnon mukaan aivoissa ei ole todettu kontuusiota eli ruhjetta, verenvuodon j\u00e4lki\u00e4 eik\u00e4 valkean aineen signaalimuutoksia. Suoritetussa DTI-kuvauksessa muutokset ovat painottuneet frontaali- eli otsa-alueelle ja pitkiin assosiaatioratoihin sek\u00e4 my\u00f6s yleisesti projektioratoihin. Tutkimuksessa mitatut FA-arvot eri alueilla ovat olleet joko vajaa 2SD (standardideviaatio), noin 2SD, yli 2SD tai l\u00e4hes 3SD keskitason alapuolella. Laaja-alaisten DTI-poikkeavuuksien on todettu sopivan diffuusiin aksonivaurioon.<\/p>\n

69. Kurki on my\u00f6hemmin antanut samasta tutkimuksesta 15.8.2012 p\u00e4iv\u00e4tyn lis\u00e4lausunnon. Siin\u00e4 on selostettu FA-arvoja tarkemmin kuin alkuper\u00e4isess\u00e4 lausunnossa. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on mainittu, ett\u00e4 tutkimuksessa oli todettu vahvat ja laaja-alaiset valkean aineen poikkeavuudet, jotka sopivat vamman aiheuttamiksi.<\/p>\n

70. Z:n antaman l\u00e4hetteen perusteella A:lle on 19.10.2010 suoritettu kaularangan funktionaalinen magneettitutkimus. Siit\u00e4 annetun lausunnon mukaan kaularangassa on todettu v\u00e4lilevyjen pullistumaa. Kaularangan syviss\u00e4 lihaksissa on todettu surkastumista. Kaularangan taivutuksissa ja rotaatioissa on p\u00e4\u00e4sty vain niukkaan liikkeeseen A:n liikekontrollin vuoksi. Alaria-nivelsiteet ovat molemmin puolin olleet ohuemmat kuin normaalisti ja niiss\u00e4 on ollut lausunnon mukaan kirkassignaalisuutta repe\u00e4m\u00e4\u00e4n sopien.<\/p>\n

71. Z on antanut 7.4.2011 uuden l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon, jossa on selostettu samoja seikkoja kuin h\u00e4nen aikaisemmassa lausunnossaan.<\/p>\n

6.2 Henkil\u00f6todistelu<\/p>\n

72. Korkeimmassa oikeudessa todistajana kuultu Z on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 vuosia aivovammapotilaiden parissa heid\u00e4n kuntouttamiseensa liittyen. My\u00f6s niskan retkahdusvammoja saaneiden potilaiden hoidosta Z:lla kertomansa mukaan on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta. Z on todennut, ett\u00e4 samalla potilaalla on usein sek\u00e4 aivovamma ett\u00e4 kaularangan ven\u00e4hdysvamma. Z:n mukaan on syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 A:lla on molemmat vammat.<\/p>\n

73. Z on kertonut k\u00e4yneens\u00e4 l\u00e4pi A:n sairaushistoriaa koskevan aineiston ja h\u00e4n on ilmoittanut olevansa edelleen samaa mielt\u00e4 edell\u00e4 kohdissa 64 — 67 selostetun lausuntonsa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Lausunto on Z:n mukaan perustunut A:n omaan kertomaan. A:lle oli tehty my\u00f6s tarkentavia kysymyksi\u00e4. Z on todennut aivovammadiagnoosinsa perustuneen vammamekanismiin ja kliiniseen kuvaan. A:lla esiintyneill\u00e4 oireilla h\u00e4n on tarkoittanut A:n itsens\u00e4 kokemia ja kuvaamia oireita. Z on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli lausuntoa antaessaan ollut joitakin asiakirjoja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n, kuten neuropsykologinen tutkimus.<\/p>\n

74. Aivovammoja koskevan K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen (2008) minimikriteereit\u00e4 on Z:n mielest\u00e4 vaikea soveltaa vanhaan vammaan. H\u00e4n on katsonut, ett\u00e4 arvioinnin tulee olla laaja-alaista ja ett\u00e4 kliininen kuva on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin minimikriteereiden t\u00e4yttyminen. A:n aivos\u00e4hk\u00f6toiminnan h\u00e4iri\u00f6lle ei ollut Z:n mukaan todettu muuta selityst\u00e4 kuin aivovamma. Z on todennut vammautumisessa aiheutuneiden kudosvaurioiden olevan edelleen potilaassa, vaikka vammautumisesta on kulunut aikaa. Liikenneonnettomuuden sek\u00e4 niskan retkahdusvamman ja aivovamman v\u00e4linen syy-yhteys on h\u00e4nen mukaansa eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6inen.<\/p>\n

75. Hovioikeus on katsonut, ett\u00e4 A:lle tehdyss\u00e4 diffuusiotensorikuvauksessa todetut l\u00f6yd\u00f6kset (ks. edell\u00e4 kohdat 68 — 69) tukevat aivovamman olemassaoloa. Lis\u00e4ksi hovioikeus on katsonut, ett\u00e4 A:lle tehdyn kaularangan funktionaalisen magneettikuvauksen l\u00f6yd\u00f6kset (ks. edell\u00e4 kohta 70) tukevat jonkin verran v\u00e4itettyjen vammojen olemassaoloa ja viittaavat niskan retkahdusvammaa vakavamman kaularankavamman syntymiseen.<\/p>\n

76. Asiassa on esitetty laajasti asiantuntijaselvityst\u00e4, joka koskee edell\u00e4 mainittujen tutkimusmenetelmien sek\u00e4 aivojen tilavuusmittauksen merkityst\u00e4 aivovammojen ja kaularankavammojen diagnostiikassa sek\u00e4 yleisesti ett\u00e4 A:n tapauksessa. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa selostetaan keskeisi\u00e4 osia t\u00e4st\u00e4 asiantuntijaselvityksest\u00e4.<\/p>\n

7.1 Diffuusiotensorikuvaus ja aivojen tilavuusmittaus<\/p>\n

Radiologiyhdistyksen lausunto<\/h3>\n

$270<\/p>\n

K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus 2017<\/h3>\n

78. Aivovammoja koskevassa K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksessa (2017) on todettu, ett\u00e4 diffuusiotensorikuvaus ei ole etiologisesti tarkka menetelm\u00e4 eik\u00e4 sill\u00e4 voida erotella toisistaan eri mekanismeilla syntyneit\u00e4 kudosvaurioita. Tutkimustieto DTI:st\u00e4 on laajaa, mutta heterogeenista ja vaihteleviin menetelmiin pohjautuvaa. Monet sek\u00e4 normaalit ett\u00e4 ep\u00e4normaalit tilat (esim. ik\u00e4, pitkittynyt kipu, stressi ja mielialaoireet) aiheuttavat valkean aineen ratojen muuntumista ja uudelleenj\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4. DTI:n on todettu ryhm\u00e4tasolla erottelevan liev\u00e4n aivovamman saaneet verrokeista, mutta menetelm\u00e4 ei suosituksen mukaan sovellu yksil\u00f6tason aivovammadiagnostiikkaan.<\/p>\n

Roine<\/h3>\n

79. Korkein oikeus on pyyt\u00e4nyt asiassa asiantuntijalausunnon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirilt\u00e4, jonka puolesta lausunnon on antanut neurologian professori, toimialuejohtaja Risto O. Roine. Roine on lausunnossaan todennut diffuusiotensorikuvauksen (DTI) olevan lupaava aivojen valkean aineen ratayhteyksien tilaa mittava kokeellinen tutkimusmenetelm\u00e4, jolla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jonkin verran merkityst\u00e4 aivovammojen toteamisessa. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu DTI:n kykenev\u00e4n erottamaan aivovammapotilaat verrokeista silloinkin, kun perinteinen magneettikuvaus j\u00e4\u00e4 normaaliksi. Menetelm\u00e4\u00e4n liittyy nykyisell\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4 luotettavuusongelmia. Menetelm\u00e4 on kuitenkin nopeassa kehitysvaiheessa, ja uudenlaisen menetelm\u00e4version k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton uskotaan parantavan menetelm\u00e4n luotettavuutta olennaisesti.<\/p>\n

80. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 DTI-poikkeavuus voi Roineen mukaan soveltua lis\u00e4n\u00e4yt\u00f6ksi tilanteessa, jossa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat tiedot ja tulokset muutenkin sopivat aivovammaan. Se ei sovellu tapauksiin, joissa viitteet aivovamman olemassaolosta ovat ristiriitaisia. Menetelm\u00e4\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivovamman vaikeusasteen arviointiin. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 DTI-poikkeavuudet ovat ep\u00e4spesifej\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, joiden aiheuttaja ja syntyajankohta eiv\u00e4t ole tutkimuksen perusteella p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4. Toistaiseksi ei ole yksimielisyytt\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4 asteinen poikkeama DTI-kuvauksessa vaaditaan yksitt\u00e4isell\u00e4 potilaalla aivovaurion osoittamiseksi. Menetelm\u00e4 ei kykene erottelemaan toisistaan eri mekanismeilla syntyneit\u00e4 kudosvaurioita. Monet muutkin seikat kuten ik\u00e4 tai fyysiset ja psyykkiset sairaudet aiheuttavat vastaavanlaisia muutoksia aivokudoksen rakenteeseen.<\/p>\n

81. DTI-analyysin luotettavuuden Roine on todennut riippuvan ratkaisevasti analyysin suorittaneen kuvantamisyksik\u00f6n tutkimustekniikasta, menetelm\u00e4n toistettavuudesta sek\u00e4 vertailuaineiston laajuudesta ja kattavuudesta. DTI-traktografia kuuluu kaikkien yliopistosairaaloiden kuvantamisvalikoimaan, mutta sen kliinisen k\u00e4yt\u00f6n Roine on todennut j\u00e4\u00e4neen v\u00e4h\u00e4iseksi menetelm\u00e4\u00e4n liittyvien ep\u00e4varmuustekij\u00f6iden ja tulkintavaikeuksien johdosta. Roine on kuitenkin pit\u00e4nyt todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 DTI-traktografiasta tulee menetelm\u00e4kehityksen my\u00f6t\u00e4 ehk\u00e4 jo l\u00e4hiaikoina merkitt\u00e4v\u00e4 osa aivovammojen ja useiden muidenkin aivosairauksien diagnostiikkaa. Viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se ei sit\u00e4 ole, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4ist\u00e4 diagnoosia pid\u00e4 perustaa yksin t\u00e4m\u00e4n informaation varaan.<\/p>\n

82. Roine on suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 kuultuna lis\u00e4ksi kertonut, ett\u00e4 DTI-tutkimusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 lievien aivovammojen tutkimisessa ja nykyisell\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4\u00e4n liittyy paljon virhel\u00e4hteit\u00e4. Alan kirjallisuudessa vallitsee yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 aivovammapotilailla menetelm\u00e4 soveltuu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ryhm\u00e4tasolla, mutta yksil\u00f6tason diagnostiikkaan se ei sovellu. L\u00f6yd\u00f6ksen vaikeusaste ei yksil\u00f6tasolla juurikaan korreloi potilaan kliinisen tilan vaikeusasteeseen. Hyvin monet eri sairaudet ja ik\u00e4\u00e4ntyminen aiheuttavat tutkimuksessa poikkeavia tuloksia.<\/p>\n

83. Roineen kirjallisen lausunnon mukaan asiayhteydest\u00e4 irrotettuna A:lle suoritetun DTI-tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6s voisi sopia eritt\u00e4in laajaan molemminpuoliseen aivovaurioon. Poikkeavien l\u00f6yd\u00f6sten t\u00e4ydellinen puuttuminen kaikissa perinteisiss\u00e4 kuvantamistutkimuksissa sek\u00e4 diffuusille aivovammalle tyypillisen vuodon j\u00e4lkitilan t\u00e4ydellinen puuttuminen yhdess\u00e4 potilaan oirekuvan ja kliinisten l\u00f6yd\u00f6sten kanssa ei kuitenkaan Roineen mukaan sovi laaja-alaiseen vaikeaan aivovammaan.<\/p>\n

84. Roine on todennut, ett\u00e4 tutkimus oli tehty l\u00e4hes 30 vuotta ep\u00e4illyn aivovamman j\u00e4lkeen. H\u00e4n on pit\u00e4nyt selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 vuosikymmenten viive invalidisoi t\u00e4ysin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset mahdollisesta syy-seuraussuhteesta. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin potilaalle on saattanut kehitty\u00e4 valkean aineen vaskulaarista degeneraatiota taikka muita vammoja tai sairauksia. Riippumatta siit\u00e4, onko A:lla viitett\u00e4 mist\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista, l\u00f6yd\u00f6sten ep\u00e4spesifisyys est\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisen.<\/p>\n

85. Roine on todennut, ett\u00e4 kroonisessa aivovammassa esiintyy aivokudoksen katoa eli atrofiaa aksonaalisen vaurion seurauksena. My\u00f6s aivoatrofia on ep\u00e4spesifi ilmi\u00f6, joka voi johtua paitsi aivovammasta my\u00f6s useista muista tunnetuista ja tuntemattomista tekij\u00f6ist\u00e4. N\u00e4in ollen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aivojen volyymikadon perusteella ei voida perustellusti tehd\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilmi\u00f6n syyst\u00e4. Aivovammadiagnostiikan k\u00e4ynnist\u00e4minen vuosikymmeni\u00e4 ep\u00e4illyn aivovamman j\u00e4lkeen ei ole Roineen mukaan uskottavaa mill\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4ll\u00e4, mutta erityisesti t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa sellaisen menetelm\u00e4n osalta, jossa l\u00f6yd\u00f6kset jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ovat ep\u00e4spesifej\u00e4. L\u00e4hes 30 vuotta ep\u00e4illyn aivovamman j\u00e4lkeen suoritetulla DTI-traktografiatutkimuksella ei Roineen lausunnon mukaan saada mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 aiemmasta aivovammasta.<\/p>\n

86. Roine on Korkeimmassa oikeudessa kuultuna arvioinut my\u00f6s A:lle tehty\u00e4 aivojen tilavuutta mittaavaa NeuroQuant-tutkimusta, jossa oli todettu aivojen kokonaistilavuuden olevan keskitason alapuolella. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa oli havaittu aivoatrofian paikallista painottumista. Roine on pit\u00e4nyt l\u00f6yd\u00f6sten yhteytt\u00e4 aiemmin saatuun aivovammaan mahdollisena, mutta ei todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4m\u00e4nkaltainen aivojen surkastumal\u00f6yd\u00f6s on hyvin tavallinen ja aivokudoksen paikallinenkin surkastuma voi liitty\u00e4 melkein mihin tahansa syyhyn.<\/p>\n

Kurki<\/h3>\n

87. Radiologian ja neuroradiologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, dosentti Timo Kurki on 30.12.2016 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 lausunnossaan k\u00e4sitellyt aivojen magneettikuvausta ja DTI-kuvausta sek\u00e4 aivojen tilavuusmittaukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 NeuroQuant-menetelm\u00e4\u00e4. Tilavuusmittauksen Kurki oli tehnyt A:n vuosina 2010 ja 2016 otetuista kuvista. Aivojen kokonaistilavuuden on lausunnossa todettu olevan huomattavasti i\u00e4nmukaisen keskitason alapuolella. Kokonaistulos on ollut tasolla, jota alempi normaaliv\u00e4est\u00f6st\u00e4 on 11 prosentilla.<\/p>\n

88. Lausunnon mukaan tilavuudenalenemat ja valkean aineen ratojen DTI-muutoksina todettavat vauriot ovat yleisi\u00e4 aivovamman aiheuttamia muutoksia, joita esiintyy my\u00f6s liev\u00e4asteisen vamman j\u00e4lkitiloissa. A:n huomattavan alhainen aivojen kokonaistilavuus ja useiden alueiden vahva poikkeavuus voivat olla vammaan liittyvi\u00e4 muutoksia. A:n DTI-l\u00f6yd\u00f6ksen on lausunnossa todettu olevan erityisen vahvasti ja laaja-alaisesti poikkeava. L\u00f6yd\u00f6s sopii hyvin traumaattiseksi.<\/p>\n

89. Tilavuudenalenemat sek\u00e4 DTI-poikkeavuudet ovat lausunnon mukaan ep\u00e4spesifej\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, joiden aiheuttaja ja syntyajankohta eiv\u00e4t ole suoraan tutkimuksen perusteella p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4. Esitietojen ja muiden tutkimustulosten on todettu olevan olennaisia syyn arvioinnissa. Lis\u00e4ksi poikkeavuuksien sijainnin on todettu voivan antaa lis\u00e4informaatiota. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tietojen perusteella aivovamman lis\u00e4ksi ei ollut tullut esille mit\u00e4\u00e4n muuta sairautta tai tilaa, joka voisi selitt\u00e4\u00e4 A:n l\u00f6yd\u00f6kset. Ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 on my\u00f6s pidetty, ett\u00e4 aivojen muutokset olisivat kehityksellisi\u00e4 ottaen huomioon, ett\u00e4 A oli ollut terve ja toimintakyvylt\u00e4\u00e4n normaali ennen vammaa. N\u00e4ill\u00e4 perusteilla aivovammaa on lausunnon johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 pidetty todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 muutosten aiheuttajana.<\/p>\n

90. Kurki on 30.5.2017 antamassaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asiantuntijalausunnossa todennut, ett\u00e4 suurella osalla aivovammapotilaista tavanomainen magneettikuvaus ei osoita mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 poikkeavuutta liittyen menetelm\u00e4n ep\u00e4herkkyyteen valkean aineen muutosten, erityisesti traumaattisen aksonivaurion, toteamisessa. Merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita aivovammojen j\u00e4lkitiloja arvioitaessa ovat my\u00f6s kudoskato (atrofia) ja valkean aineen ratojen DTI-kuvauksella todettavat muutokset. Sek\u00e4 atrofia ett\u00e4 ratojen muutokset ovat yleisi\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 vamman j\u00e4lkitiloissa ja ne korreloivat oirekuvaan, toipumiseen ja usein my\u00f6s neuropsykologisen tutkimuksen tuloksiin.<\/p>\n

91. Nykyk\u00e4sityksen mukaan aivovamma ei useinkaan ole vain yksitt\u00e4inen episodi, jonka j\u00e4lkeen paranemisvaihetta seuraisi staattinen vaihe. Osalla potilaista katsotaan aivovamman johtavan degeneratiivistyyppiseen tilanteeseen, jossa muutokset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vuosien ajan. Vastaavasti on todettu keskivaikeassa ja vaikeassa vammassa kognitiivisen tilanteen heikkenev\u00e4n vuosien ajan alkuvaiheen paranemisen j\u00e4lkeen. T\u00e4llainen prosessi ilmenee magneettikuvauksessa etenev\u00e4n\u00e4 atrofiana eli surkastumana ja ratojen kunnon heikkenemisen\u00e4. Aivovamma johtaa usein normaalia nopeampaan aivojen kudoskatoon, ik\u00e4\u00e4n kuin aivojen ennenaikaiseen vanhenemiseen. Valkean aineen ratojen vaurio voi olla osoitettavissa jo alkuvaiheessa DTI-kuvauksella, mutta sekin tulee usein esiin voimakkaampana kroonisessa vaiheessa neurodegeneraation edetty\u00e4.<\/p>\n

92. DTI-kuvauksella voidaan Kurjen lausunnon mukaan usein osoittaa vammoihin ja sairauksiin liittyvi\u00e4 muutoksia tavanomaisissa kuvissa normaalilta vaikuttavassa valkeassa aineessa. Poikkeamat normaalien keskiarvosta ilmoitetaan yleens\u00e4 standardideviaatioina (SD). Merkitsev\u00e4lle poikkeavuudelle ei ole yksiselitteist\u00e4 rajaa, mutta usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rajaa 2 SD (2,3 prosentilla normaaliv\u00e4est\u00f6st\u00e4 vastaava tai huonompi tulos) tai 2,5 SD (0,6 prosentilla normaaliv\u00e4est\u00f6st\u00e4 huonompi tai vastaava tulos). Tutkimustulos on suhteutettava ik\u00e4\u00e4n. Tuloksiin voivat vaikuttaa aivojen normaali fysiologinen vaihtelu, magneettikuvaukseen liittyv\u00e4t virhel\u00e4hteet ja mittaustekniset asiat. Kurki on todennut k\u00e4sitysten DTI-menetelm\u00e4n painoarvosta erityisesti liev\u00e4asteisissa aivovammoissa olevan liev\u00e4sti erilaiset.<\/p>\n

93. T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n lausuntonsa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 Kurki on todennut, ett\u00e4 A:n kuvantamisl\u00f6yd\u00f6kset sopivat posttraumaattisiksi, mik\u00e4li kyseess\u00e4 on osalla aivovammapotilaista ilmenev\u00e4 etenev\u00e4 degeneraatio. A:lla DTI-kuvauksessa todettu laaja-alainen ratojen poikkeavuus voisi liitty\u00e4 my\u00f6s vaikeaan verenpainetautiin, vaikeaan aivoverisuonisairauteen tai krooniseen fokaaliseen epilepsiaan. A:lla ei ole kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 sairauksista. Depressioon puolestaan ei liity n\u00e4in vahvoja DTI-muutoksia. Kokonaisuudessaan j\u00e4\u00e4 vamman j\u00e4lkitila todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4ksi etiologiseksi selitykseksi.<\/p>\n

94. My\u00f6s Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultuna Kurki on kertonut, ett\u00e4 DTI-kuvauksen tulokset ovat suuntaa-antavia ja ep\u00e4spesifej\u00e4 eli ne eiv\u00e4t kerro havaittujen poikkeamien syyt\u00e4. Tutkimusmenetelm\u00e4 on yksitt\u00e4isell\u00e4 potilaalla muita tutkimusmenetelmi\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 vammadiagnoosia voida tehd\u00e4 yksinomaan sen perusteella. Kurki on todennut l\u00e4hteneens\u00e4 kirjallista lausuntoa antaessaan siit\u00e4, ett\u00e4 A:lla on merkitt\u00e4v\u00e4 neuropsykologinen oirekuva. H\u00e4n oli n\u00e4hnyt tiivistelm\u00e4n A:lle tehdyst\u00e4 neuropsykologisesta tutkimuksesta. Kurki on pit\u00e4nyt A:n DTI-l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 hyvin vahvana eik\u00e4 kyse ole h\u00e4nen mukaansa ollut masennuksesta tai sairausper\u00e4isist\u00e4 muutoksista. Eri vaihtoehtojen l\u00e4pik\u00e4ymisen j\u00e4lkeen kyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti aivovamman j\u00e4lkitilasta.<\/p>\n

95. NeuroQuant-tilavuusmittauksen tulokset ovat Kurjen mukaan my\u00f6s ep\u00e4spesifej\u00e4 eik\u00e4 tutkimus n\u00e4yt\u00e4 suoraan, ett\u00e4 kyse olisi vammasta. A:n aivojen tilavuus on Kurjen mukaan ollut pieni, mutta l\u00f6yd\u00f6s ei ole ollut erityisen merkitt\u00e4v\u00e4. L\u00f6yd\u00f6s on kuitenkin Kurjen mukaan tukenut DTI-l\u00f6yd\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Tenovuo<\/h3>\n

96. Neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo on 30.5.2017 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 asiantuntijalausunnossaan ilmoittanut yhtyv\u00e4ns\u00e4 siihen, mit\u00e4 Kurjen lausunnossa on esitetty kuvantamistutkimusten merkityksest\u00e4. Tenovuo on lis\u00e4ksi todennut diffuusin aksonivaurion olevan aivovammojen diagnostiikan suurin haaste johtuen sen mikroskooppisesta solutasoisesta luonteesta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kaksi ep\u00e4suoraa menetelm\u00e4\u00e4 aksonivaurion osoittamiseen: DTI-kuvaus ja aivojen tilavuusmittaukset. Kumpikaan menetelm\u00e4 ei ole aivovammalle spesifi. Menetelm\u00e4t kykenev\u00e4t kuitenkin osoittamaan sellaisia aivojen rakenteellisia poikkeavuuksia, joita ei muilla menetelmill\u00e4 kyet\u00e4 toteamaan. Jos DTI-kuvauksessa tai aivojen tilavuusanalyysiss\u00e4 todetaan poikkeavuus, joka sopii aiheutuneeksi vammasta, ja henkil\u00f6ll\u00e4 on tapaturmassa saatuun aivovammaan sopivat oireet ja neuropsykologiset l\u00f6yd\u00f6kset eik\u00e4 muita selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voida todeta, kyseess\u00e4 on Tenovuon mukaan mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin aivovamman j\u00e4lkitila.<\/p>\n

97. Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultuna Tenovuo on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 DTI-tutkimuksessa todettujen ratojen vaurioiden ja tutkittavan henkil\u00f6n kognitiivisten l\u00f6yd\u00f6sten v\u00e4lill\u00e4 on ryhm\u00e4tasolla selv\u00e4 yhteys. Yksil\u00f6tason korrelaatio on eri asia. Tenovuon mukaan vallitsee yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 aivovammaa ei voida diagnosoida pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n DTI-kuvauksen l\u00f6yd\u00f6sten perusteella. DTI-kuvauksella on kuitenkin merkityst\u00e4 apuv\u00e4lineen\u00e4 yksil\u00f6tason diagnostiikassakin.<\/p>\n

98. Tenovuo on katsonut, ett\u00e4 A:n tapauksessa pitk\u00e4 aikaviive tuo ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4 DTI-kuvauksen tulosten tulkintaan. Kun tiedossa ei kuitenkaan ole kehityksellisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, p\u00e4ihdeongelmaa tai neurologisia aivosairauksia, jotka voisivat selitt\u00e4\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, vahvistuu todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 ne ovat tapaturmaper\u00e4isi\u00e4. Tenovuon mukaan my\u00f6s A:lle tehdyn aivojen tilavuusmittauksen tulos tukee osaltaan k\u00e4sityst\u00e4 aivovamman j\u00e4lkitilasta ja muutosten paikantuminen on ollut looginen vammamekanismiin n\u00e4hden.<\/p>\n

Kinnunen<\/h3>\n

99. Neuroradiologi, diagnostisen radiologian dosentti Jaakko Kinnunen on 3.2.2013 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 asiantuntijalausunnossaan esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 DTI-kuvauksen luotettavuus menetelm\u00e4n\u00e4 on heikko eiv\u00e4tk\u00e4 sen tulokset ja niist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ole uskottavia. H\u00e4n on katsonut, ett\u00e4 A:lle 30.8.2010 tehdyn p\u00e4\u00e4n magneettikuvauksen konventionaalinen osuus poissulkee aivovammat eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti.<\/p>\n

100. Kinnunen, jota ei ole voitu kuulla Korkeimmassa oikeudessa, oli h\u00e4nt\u00e4 hovioikeudessa kuultaessa toistanut lausuntonsa sis\u00e4ll\u00f6n ja todennut, ett\u00e4 DTI-tutkimusta ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6tasolla kuin muita l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 tukevana. A:n aivoissa oli voinut tapahtua paljon 30 vuoden aikana, ja A:lla oli ollut muitakin aivovammoja.<\/p>\n

Honkaniemi<\/h3>\n

101. Dosentti, neurologian ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jari Honkaniemi on 2.8.2017 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 asiantuntijalausunnossaan esitt\u00e4nyt tutkimuskirjallisuuteen viitaten, ettei DTI-kuvantaminen sovellu yksil\u00f6tason dignostiikkaan eik\u00e4 sen perusteella voida tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 aivovamman aiheuttamista neuropsykologisista oireista tai ennusteesta. Honkaniemi ei ole pit\u00e4nyt dosentti Kurjen tulkintoja DTI-tutkimuksen merkityksest\u00e4 A:n mahdollista aivovammaa analysoitaessa merkityksellisin\u00e4.<\/p>\n

102. Honkaniemi on lausunnossaan todennut, ett\u00e4 aivojen tilavuusmittaus NeuroQuant-ohjelmalla ei ole yleisesti hyv\u00e4ksytty ja validoitu tapa osoittaa aivovamma. Liev\u00e4n aivovamman aiheuttama etenev\u00e4 atrofia ei Honkaniemen mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole yleisesti hyv\u00e4ksytty hypoteesi. Honkaniemi on lis\u00e4ksi todennut A:n aivojen kokonaistilavuuden olevan normaali. A:n aivojen koko sijoittui tasolle 11 prosenttia, kun normaaliarvot aivojen koossa sijoittuvat ns. persentiililuvuiltaan v\u00e4lille 5 — 95 prosenttia. Asiassa esitetty arvio A:n aivojen normaalia nopeammasta kutistumisesta ei Honkaniemen mukaan saa tukea tehdyst\u00e4 analyysist\u00e4.<\/p>\n

103. Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultuna Honkaniemi on toistanut lausunnossaan esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja korostanut sit\u00e4, ett\u00e4 aivovammadiagnoosia ei tule tehd\u00e4 ep\u00e4spesifien tutkimusten tulosten perusteella.<\/p>\n

7.2 Kaularangan funktionaalinen magneettikuvaus<\/p>\n

104. Edell\u00e4 kohdassa 79 mainitun, professori Roineen antaman kirjallisen asiantuntijalausunnon mukaan kaularangan funktionaalinen magneettikuvaus ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 miss\u00e4\u00e4n yliopistosairaalassa, koska radiologian piiriss\u00e4 vallitsee yksimielisyys siit\u00e4, ettei tutkimus ole luotettava eik\u00e4 sit\u00e4 tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaularankavammojen j\u00e4lkitilojen diagnostiikkaan. A:lle tehdyss\u00e4 kaularangan funktionaalisessa magneettikuvauksessa saadut l\u00f6yd\u00f6kset, alaria-nivelsiteen kirkassignaalimuutokset mukaan luettuna, ovat Roineen mukaan ep\u00e4spesifej\u00e4 ja sellaisia on kuvattu my\u00f6s potilailla, joilla ei ole tiedossa olevaa kaularangan vammaa. Lis\u00e4ksi vuosikymmenien viive tekee syy-yhteytt\u00e4 koskevien perusteltujen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisen mahdottomaksi. Roine ei ole pit\u00e4nyt A:lle tehdyn kuvauksen tulosta merkityksellisen\u00e4 A:n sairastaman kaularankavamman diagnostiikassa.<\/p>\n

105. Dosentti Tenovuo on Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultuna kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n ei antaisi kaularangan funktionaalisen magneettitutkimuksen l\u00f6yd\u00f6kselle A:n asiassa painoarvoa, koska tutkimuksella ei ollut pystytty liikkeiden rajoittuneisuudesta johtuen tutkimaan kaularangan normaalia liikkuvuutta.<\/p>\n

106. Professori, kirurgian ja ortopedian sek\u00e4 traumatologian dosentti Hannu P\u00e4ti\u00e4l\u00e4 on Korkeimmassa oikeudessa kuultuna esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 kaularangan funktionaalisessa magneettikuvauksessa virhemahdollisuudet ovat suuret eik\u00e4 tutkimus ole ly\u00f6nyt itse\u00e4\u00e4n l\u00e4pi. H\u00e4n on todennut, ett\u00e4 A:lla todettu alaria-nivelsiteiden ohuus on voinut johtua yksil\u00f6llisest\u00e4 vaihtelusta. Kaularangan syvien lihasten surkastuminen selittyy sill\u00e4, ettei kaularankaa ole k\u00e4ytetty.<\/p>\n

107. Dosentti Kinnunen on edell\u00e4 kohdassa 99 mainitussa lausunnossaan todennut, ett\u00e4 kaularangan funktionaalinen magneettitutkimus ei ole vakiintunut l\u00e4\u00e4ketieteelliseen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva tutkimusmenetelm\u00e4.<\/p>\n

108. Ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja on Korkeimmassa oikeudessa kuultuna lausunut, ett\u00e4 kaularangan funktionaalisessa magneettikuvauksessa saaduille tuloksille ei voida antaa asiassa merkityst\u00e4.<\/p>\n

109. Dosentti Honkaniemi on edell\u00e4 kohdassa 101 mainitussa asiantuntijalausunnossaan todennut tutkimuskirjallisuuteen viitaten, ett\u00e4 kaularangan funktionaalisella magneettikuvauksella ei ole mit\u00e4\u00e4n kliinist\u00e4 merkityst\u00e4. H\u00e4nen mukaansa A:lla kyseisess\u00e4 tutkimuksessa todettu alaria-nivelsiteen kirkassignaalimuutos ei tarkoita repe\u00e4m\u00e4\u00e4 vaan on normaalivariaation piiriin kuuluva, diagnostisesti merkitykset\u00f6n l\u00f6yd\u00f6s. A:n niska- ja selk\u00e4kipua se ei Honkaniemen mukaan selit\u00e4.<\/p>\n

110. Asiassa on esitetty useita l\u00e4\u00e4ketieteen asiantuntijoiden kirjallisia lausuntoja. Niiss\u00e4 on A:n terveydentilan kehittymist\u00e4 koskevan selvityksen ja l\u00e4\u00e4ketieteellisten kokemuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen perusteella arvioitu sit\u00e4, onko A:lle aiheutunut vuonna 1982 sattuneen liikennevahingon seurauksena vaikea aivovamma tai vaikea kaularankavamma. Osaa asiantuntijoista on kuultu my\u00f6s suullisesti Korkeimmassa oikeudessa. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa selostetaan asian ratkaisemisen kannalta keskeisi\u00e4 osia t\u00e4st\u00e4 asiantuntijaselvityksest\u00e4.<\/p>\n

8.1 Aivovamma<\/p>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden tuomio kumotaan silt\u00e4 osin kuin se koskee k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ratkaisua nro 13\/6306. Asia j\u00e4tet\u00e4\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden v\u00e4lituomion varaan.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha H\u00e4yh\u00e4, Pekka Koponen (eri mielt\u00e4), Ari Kantor, Tuomo Antila ja P\u00e4ivi Hirvel\u00e4. Esittelij\u00e4 Johanna Ehtamo-Kettunen.<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olevan j\u00e4senen lausunto<\/h3>\n

Olen muutoin samaa mielt\u00e4 kuin enemmist\u00f6, mutta perustelujen kohtien 17 — 41 ja 46 — 58 asemesta lausun seuraavaa.<\/p>\n

Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen n\u00e4ytt\u00f6arvo todistusharkinnassa. T\u00e4ss\u00e4 asiassa on vuosikymmenten pituisen A:n sairaushistorian selostus tuomiossa mahdollista rajoittaa ratkaisun lopputuloksen ja ennakkoratkaisuluonteen kannalta olennaisempaa merkityst\u00e4 koskeviin havaintoihin ja merkint\u00f6ihin. T\u00e4ll\u00e4 tavoin ovat arvioitavissa yhdenmukaisesti n\u00e4ytt\u00f6arvoltaan v\u00e4h\u00e4iset kannetta tukevat ja kannevaatimuksiin n\u00e4hden vastaseikoiksi katsottavat merkinn\u00e4t. T\u00e4m\u00e4n vuoksi lausun n\u00e4ilt\u00e4 osin vain alla ilmenev\u00e4n.<\/p>\n

Liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeen A:ta koskevissa sairauskertomusmerkinn\u00f6iss\u00e4 on vuodesta 1983 alkaen lukuisia ja toistuvia toteamuksia niskan ja osin my\u00f6s hartianseudun kipeytymisest\u00e4. Merkint\u00f6j\u00e4 on my\u00f6skin huimauksesta ja muistin heikentymisest\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1989 on l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnossa todettu niskakivun ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn olleen ajoittain voimakkaita est\u00e4en ty\u00f6nteon. Vuodesta 1990 alkaen kertomuksissa on merkint\u00f6j\u00e4 ylirasittuneisuudesta, masentuneisuudesta sek\u00e4 keskittymisvaikeuksista ja tarkkaavaisuuden syrj\u00e4ht\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Vuodesta 2000 alkaen merkinn\u00f6iss\u00e4 korostuvat migreenityyppiseen p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyyn liittyv\u00e4t vaivat ja masentuneisuus. Sairauskertomusmerkinn\u00f6ist\u00e4 ilmenee A:n kertoneen my\u00f6s tajunnanh\u00e4iri\u00f6kohtauksista.<\/p>\n

Suoritetuissa kaularangan kuvantamistutkimuksissa l\u00f6yd\u00f6kset ovat olleet p\u00e4\u00e4osin normaaleja, mink\u00e4 ohella vuosina 1983 — 1984 A:lla on todettu juuriaukon ahtaumaa ja tietty nikamav\u00e4li hiukan muita kapeammaksi. Joitakin havaintoja on my\u00f6s rappeumamuutoksista. EEG-tutkimuksen 1991 tulos on ollut normaali, vuonna 2002 oli todettu aaltoilevaa oireistoa ilman kiistatonta tajunnantason alenemista.<\/p>\n

Neurologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnossa 30.10.2006 on todettu A:n oireiston sopivan aivot\u00e4r\u00e4hdyksen ja kaularangan retkahduksen aiheuttamaksi. Lausunnossa A:ta on pidetty toistaiseksi ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja arvioitu oireiden aiheuttaman pysyv\u00e4n haitan haittaluokaksi 4.<\/p>\n

111. Professori Roine on edell\u00e4 kohdassa 79 mainitussa asiantuntijalausunnossaan esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 A ei ole todenn\u00e4k\u00f6isesti saanut vuoden 1982 liikenneonnettomuudessa vaikeaa aivovammaa, sill\u00e4 tapahtumatiedot, varhaiset kliiniset havainnot ja kuvantamistutkimusten tulokset eiv\u00e4t tue t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta. A:n my\u00f6hemm\u00e4t oireet ja neuropsykologisten tutkimusten tulokset sopivat sin\u00e4ns\u00e4 aivovamman, mutta enint\u00e4\u00e4n keskivaikean aivovamman j\u00e4lkitilaan. Vammamekanismin perusteella aivovamman syntyminen on Roineen mukaan my\u00f6s uskottavaa.<\/p>\n

112. Roine on lausuntonsa yhteenvedossa esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 A:lla on todenn\u00e4k\u00f6isesti liev\u00e4n tai mahdollisesti jopa keskivaikean aivovamman j\u00e4lkitila, josta aiheutuvaa pysyv\u00e4\u00e4 haittaa Roine ei ole pystynyt tarkemmin arvioimaan. Roine on pit\u00e4nyt eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 A:lla voisi olla vaikean aivovamman j\u00e4lkitila. Ristiriitaisen tilanteen Roine on katsonut aiheutuneen siit\u00e4, ettei A:n diagnostiikassa ollut k\u00e4ytetty yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 menetelmi\u00e4 eik\u00e4 tutkimustulosten tulkinnassa ollut noudatettu yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 periaatteita.<\/p>\n

$273<\/p>\n

114. A:lle vuosina 1991 ja 2002 suoritetuissa neuropsykologisissa tutkimuksissa ei Roineen mukaan ollut tullut esiin selke\u00e4sti aivovammaan viittaavaa. Roine on todennut, ett\u00e4 aivovammapotilas ei tyypillisesti pysty keskittym\u00e4\u00e4n moneen asiaan samanaikaisesti eli tarkkaavaisuuden jakaminen on h\u00e4iriintynyt. Neuropsykologisen tutkimuksen yhteydess\u00e4 tehty kirjaus tarkkaavaisuuden syrj\u00e4ht\u00e4misest\u00e4 on kuitenkin hyvin tavallinen, sill\u00e4 tutkimus on potilaalle pitk\u00e4 ja rankka. Roine ei ole pit\u00e4nyt kyseist\u00e4 kirjausta merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

115. Roine on todennut yli 30 vuoden viiveen aiheuttavan, ettei mill\u00e4\u00e4n diagnostisella menetelm\u00e4ll\u00e4 voida arvioida syy-yhteyksi\u00e4 suuntaan tai toiseen mill\u00e4\u00e4n luotettavuudella. Aivoissa on n\u00e4in pitk\u00e4n ajan kuluessa voinut tapahtua mit\u00e4 tahansa. A:lle vuonna 1982 sattunut liikenneonnettomuus on kuitenkin mekanismiltaan ollut sellainen, josta aivovamma on mahdollisesti voinut aiheutua. Kyseinen onnettomuus oli ollut pahin vamma, joka A:lle on asiakirjojen mukaan aiheutunut. H\u00e4nelle sattuneet lukuisat muut pienemm\u00e4t vammat ovat periaatteessa my\u00f6s voineet aiheuttaa jonkinasteisen aivovamman. L\u00e4\u00e4ketieteellisten syy-yhteyksien arvioiminen ja osoittaminen on A:n asiassa vaikeaa.<\/p>\n

116. Roine on edelleen esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 liev\u00e4n aivovamman aiheuttamat oireet ja haitan potilas pystyy yleens\u00e4 kompensoimaan varsin hyvin. Ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 kompensaatiomekanismit kuitenkin heikkenev\u00e4t, mik\u00e4 saattaa johtaa siihen, ett\u00e4 tulee esiin aivovammasta johtuvia oireita. Validi kriteeri diagnosoida aivovammaa ei Roineen mukaan kuitenkaan ole se, ett\u00e4 vasta ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 esille tulevat oireet katsotaan aivovammasta johtuviksi.<\/p>\n

117. A:lle ei ole Roineen mukaan aiheutunut vaikeaa aivovammaa, koska vaikeassa aivovammassa pit\u00e4isi olla looginen oireiden kulku. Liev\u00e4ss\u00e4 aivovammassa on sen sijaan mahdollista, ettei potilas tai h\u00e4nen l\u00e4hipiirins\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan aivovamman j\u00e4lkeen totea aivotoimintojen muutosta. Roine on todennut enint\u00e4\u00e4n liev\u00e4asteisen aivovamman vaikuttavan A:lla todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, koska vammamekanismi on sellainen, joka on voinut sen aiheuttaa, eik\u00e4 A ole oikein kunnolla selviytynyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Liev\u00e4ll\u00e4 aivovammalla ei Roineen mukaan voi olla vaikeaa j\u00e4lkitilaa, eik\u00e4 siit\u00e4 voi aiheutua etenev\u00e4\u00e4 oirekuvaa, joka johtaisi t\u00e4ydelliseen toimintakyvytt\u00f6myyteen.<\/p>\n

118. Kokonaisarviointinaan Roine on todennut, ett\u00e4 A:lla on todenn\u00e4k\u00f6isesti liev\u00e4n aivovamman j\u00e4lkitila. Liev\u00e4\u00e4 vaikeampi aivovamma on A:lla j\u00e4\u00e4nyt vain mahdolliseksi.<\/p>\n

119. Dosentti Kurki on edell\u00e4 kohdassa 90 mainitussa lausunnossaan todennut, ett\u00e4 h\u00e4n voi suurelta osin yhty\u00e4 professori Roineen lausunnossaan esitt\u00e4miin n\u00e4kemyksiin. Kuten edell\u00e4 kohdissa 93 ja 94 on jo selostettu, Kurki on arvioinut, ett\u00e4 A:n vahvasti poikkeavien DTI-l\u00f6yd\u00f6sten todenn\u00e4k\u00f6isin selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on aivovamman j\u00e4lkitila.<\/p>\n

120. Dosentti Tenovuo on edell\u00e4 kohdassa 96 mainitussa lausunnossaan luetellut seikkoja, jotka puoltavat sit\u00e4, ett\u00e4 A on saanut aivovamman vuoden 1982 liikenneonnettomuudessa:<\/p>\n

— autossa ei ole ollut niskatukea, joten A:n p\u00e4\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 voimakkaan heilahdusliikkeen;<\/p>\n

— A on ly\u00f6nyt onnettomuudessa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 siten, ett\u00e4 otsaan on tullut haava;<\/p>\n

— onnettomuuteen on liittynyt ilmeist\u00e4 muistin menetyst\u00e4, jonka tarkempi kesto on mahdotonta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4;<\/p>\n

— A on saanut onnettomuudessa niskan retkahdusvamman, johon vammamekanismin vuoksi usein liittyy aivovamma;<\/p>\n

— A on ainakin jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1984 valittanut muistivaikeuksia;<\/p>\n

— A:n naapuri on vuonna 1985 todennut h\u00e4nell\u00e4 ty\u00f6kyvyn heikkoutta, v\u00e4symyst\u00e4 ja uupumusta;<\/p>\n

— neuropsykologisen tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6kset sopivat aivovamman j\u00e4lkitilaan;<\/p>\n

— aivojen DTI-kuvauksessa ja tilavuusanalyysiss\u00e4 on todettu poikkeavuudet, jotka sopivat tapaturmaper\u00e4isiksi;<\/p>\n

— aivos\u00e4hk\u00f6filmiss\u00e4 on todettu poikkeavuutta oikean ohimolohkon seudussa;<\/p>\n

— A:lla ei ole todettu keskushermostosairauksia, jotka voisivat selitt\u00e4\u00e4 aivojen rakenteessa ja toiminnassa todetut poikkeavuudet.<\/p>\n

121. Aivovammaa vastaan puhuvina seikkoina Tenovuo on lausunnossaan luetellut seuraavat:<\/p>\n

— A on parin p\u00e4iv\u00e4n sairausloman j\u00e4lkeen palannut t\u00f6ihin ja j\u00e4\u00e4nyt sairauslomalle uudelleen selk\u00e4kipujen vuoksi;<\/p>\n

— alkuvaiheen sairauskertomusmerkinn\u00f6iss\u00e4 ei ole tuotu esille aivovammaan viittaavia oireita tai l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4;<\/p>\n

— ensimm\u00e4inen neuropsykologinen tutkimus on tehty l\u00e4hes kymmenen vuotta onnettomuuden j\u00e4lkeen eik\u00e4 silloinkaan ole todettu selkeit\u00e4 kognitiivisia poikkeavuuksia;<\/p>\n

— A on onnettomuuden j\u00e4lkeen ollut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 17 vuoden ajan.<\/p>\n

122. Lausunnossaan Tenovuo on viel\u00e4 luetellut ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, joita liittyy puutteellisiin tietoihin:<\/p>\n

— sairaankuljetuksen lomaketta tai silminn\u00e4kij\u00f6iden kuvausta onnettomuuspaikalta ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4;<\/p>\n

— muistiaukon kestoa ei ole kyetty asianmukaisesti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n;<\/p>\n

— tiedot A:n selviytymisest\u00e4 palkkaty\u00f6st\u00e4 erityisesti 1980-luvulla ovat puutteelliset;<\/p>\n

— tapahtumista on kulunut yli 30 vuotta aikaa.<\/p>\n

123. Tenovuo on pit\u00e4nyt eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 A oli saanut jonkinasteisen aivovamman kyseisen liikenneonnettomuuden yhteydess\u00e4. Akuutin vaiheen vaikeusasteluokittelua ei ole mahdollista tehd\u00e4. Se, ett\u00e4 A oli saanut aivovamman, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 h\u00e4nen my\u00f6hemm\u00e4t ongelmansa johtuvat aivovammasta, sill\u00e4 suurin osa liev\u00e4n vamman saaneista toipuu oireettomiksi.<\/p>\n

$274<\/p>\n

125. Tenovuon mukaan tieto aivovamman pitk\u00e4n ajan vaikutuksista on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 aivovamma osalla vammautuneista johtaa v\u00e4hitellen etenev\u00e4\u00e4n oirekuvaan, mik\u00e4 yhdess\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen vaikutuksen kanssa voi ajan mittaan pahentaa oirekuvaa huomattavasti. Tenovuo on todennut, ett\u00e4 A:n sairauskertomusta ajallisena jatkumona tarkastellessa on vaikea v\u00e4ltty\u00e4 ajatukselta, etteik\u00f6 A:n ongelmien syy-yhteys liikenneonnettomuuteen olisi todenn\u00e4k\u00f6isempi kuin syy-yhteyden puuttuminen.<\/p>\n

$275<\/p>\n

127. Tenovuo on todennut lausuntonsa lopuksi, ett\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00f6ist\u00e4 johtuen h\u00e4n ei hoitavana l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ottaisi A:n ongelmien syyhyn vahvaa kantaa. H\u00e4n on lausuntoa antaessaan kuitenkin p\u00e4\u00e4tynyt siihen, ett\u00e4 A:n ty\u00f6kyvytt\u00f6myys on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isess\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 syy-yhteydess\u00e4 vuoden 1982 onnettomuuteen.<\/p>\n

128. Tenovuo on h\u00e4nt\u00e4 Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultaessa esitt\u00e4nyt olennaisilta osin samat seikat kuin kirjallisessa lausunnossaan. H\u00e4n on lis\u00e4ksi esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Z:n A:lle asettamaan aivovammadiagnoosiin voidaan kohdistaa kritiikki\u00e4, sill\u00e4 Z oli ottanut diagnoosiin kantaa teett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensin perusteellisia tutkimuksia diagnoosin tueksi.<\/p>\n

P\u00e4ti\u00e4l\u00e4<\/h3>\n

129. Professori P\u00e4ti\u00e4l\u00e4 on antanut 2.10.2012 p\u00e4iv\u00e4tyn asiantuntijalausunnon koskien A:n oireiden syy-yhteytt\u00e4 A:lle 4.1.1996 sattuneeseen liikennevahinkoon, jossa aiheutuneiden vammojen korvattavuuden arvioimisesta Korkeimmassa oikeudessa ei ole kysymys. Lausunnossa ei ole otettu tarkemmin kantaa vuoden 1982 liikenneonnettomuuteen, mutta siin\u00e4 on todettu yleisesti, ett\u00e4 A:lla on runsaasti psyykkisi\u00e4 vaivoja, joiden takia h\u00e4n on ollut useissa tutkimuksissa ja hoidoissa ja jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lti h\u00e4nen nykytilaansa.<\/p>\n

130. Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultuna P\u00e4ti\u00e4l\u00e4 on pit\u00e4nyt vuoden 1982 liikenneonnettomuutta sen v\u00e4litt\u00f6mien seurausten perusteella v\u00e4h\u00e4isen\u00e4. Aivovammaan viittaa onnettomuuden j\u00e4lkeisiss\u00e4 tiedoissa vain p\u00e4\u00e4h\u00e4n saatu kolaus, mik\u00e4 ei viel\u00e4 tarkoita aivovammaa. Vasta vuonna 1991 tehty sairauskertomusmerkint\u00e4 kymmenen minuutin tajuttomuudesta on A:n itsens\u00e4 kertomaa. Merkkej\u00e4 muistamattomuudesta ei ole ollut. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen (2008) mukaiset diagnostiset kriteerit aivovammalle eiv\u00e4t P\u00e4ti\u00e4l\u00e4n mukaan ole t\u00e4yttyneet.<\/p>\n

131. Dosentti Honkaniemi on kohdassa 101 mainitussa asiantuntijalausunnossaan todennut, ett\u00e4 aivovammojen luokittelussa on keskeist\u00e4 tajuttomuuden keston, tajunnan tason ja muistiaukon arviointi. Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lis\u00e4ksi diagnostiikka perustuu aivojen CT- ja MRI-kuvauksiin. Normaalit kuvantamistutkimukset eiv\u00e4t kuitenkaan sulje pois vaikeankaan aivovamman mahdollisuutta.<\/p>\n

132. Honkaniemen mukaan A:n vamma ei ole t\u00e4ytt\u00e4nyt K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen (2008) mukaisia aivovamman minimikriteereit\u00e4. Muistiaukosta ei ole miss\u00e4\u00e4n mainintaa. A on vahinkoilmoituksessaan nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 onnettomuuden j\u00e4lkeen pystynyt antamaan hyvin yksityiskohtaisen kuvan onnettomuudesta, mink\u00e4 Honkaniemi on todennut puhuvan voimakkaasti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muistiaukkoa vastaan. Vuonna 1991 eli yhdeks\u00e4n vuotta onnettomuuden j\u00e4lkeen A:lla on sanottu olleen kymmenen minuutin tajuttomuus tapahtumaan liittyen. Honkaniemi ei ole pit\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 A:n my\u00f6hemmin antamaa informaatiota uskottavana, mutta vaikka n\u00e4in olisikin, aivovamma olisi luokiteltavissa korkeintaan liev\u00e4ksi. T\u00e4llaisista vammoista toivutaan yleens\u00e4 t\u00e4ysin. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 tukevat my\u00f6s A:n ty\u00f6todistukset vuosilta 1984 ja 1997, joissa A:n on todettu p\u00e4rj\u00e4nneen ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n hyvin tai jopa kiitett\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

133. Honkaniemi on lausunnossaan viitannut neuropsykologian alan v\u00e4it\u00f6skirjaan, jossa on esitetty ennen ja j\u00e4lkeen onnettomuuden esiintyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka korreloivat huonoon kuntoutumiseen liev\u00e4n aivovamman j\u00e4lkeen. Honkaniemi on todennut, ett\u00e4 vaikka A:n tilanne ei t\u00e4yt\u00e4 edes aivovamman minimikriteerej\u00e4, v\u00e4it\u00f6skirjassa on esitetty useita tekij\u00f6it\u00e4, jotka selitt\u00e4v\u00e4t hyvin A:n nykytilan. T\u00e4llaisia tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa kipu, ennen ja j\u00e4lkeen onnettomuutta esiintynyt psyykkinen oireilu, depressiivisyys, yleinen el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 stressi, taloudelliset ongelmat, vahvistettu sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, k\u00e4r\u00e4j\u00f6inti ja taipumus somatisointiin. Honkaniemen mukaan n\u00e4m\u00e4 ovat olleet keskeiset tekij\u00e4t, joiden vuoksi A:n problematiikka on kroonistunut. H\u00e4nen nykyoireilullaan eli l\u00e4hinn\u00e4 kivulla ja psyykeproblematiikalla ei Honkaniemen mielest\u00e4 ole syy-yhteytt\u00e4 liikenneonnettomuuteen.<\/p>\n

134. Honkaniemi on h\u00e4nt\u00e4 Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultaessa vahvistanut lausuntonsa sis\u00e4ll\u00f6n. H\u00e4n on kritisoinut erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Z:n asettamaa aivovammadiagnoosia, joka oli perustunut oireluetteloon eli potilaan subjektiivisiin tuntemuksiin eik\u00e4 aikaisempiin sairauskertomuksiin ja kuvantamistutkimuksiin. Diagnoosi oli tehty huomattavalla viiveell\u00e4, mit\u00e4 Honkaniemi on pit\u00e4nyt harvinaisena.<\/p>\n

8.2 Kaularankavamma<\/p>\n

135. Professori Roine on edell\u00e4 kohdassa 79 mainitussa asiantuntijalausunnossaan katsonut, ett\u00e4 A:lle tehdyn kaularangan funktionaalisen magneettikuvauksen tulos ei viittaa vaikea-asteiseen kaularankavammaan. A:lla asiakirjojen mukaan kuvattu kahdeksan vuoden oireeton tai v\u00e4h\u00e4oireinen vaihe kaularangan osalta puhuu my\u00f6s vahvasti vaikea-asteista kaularankavamman j\u00e4lkitilaa vastaan. Roine on katsonut, ett\u00e4 A:lla on niskan retkahdusvamman j\u00e4lkitila, josta on aiheutunut haittaluokkaa 4 vastaava pysyv\u00e4 haitta. Roine on pit\u00e4nyt eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 A:lla olisi t\u00e4t\u00e4 vaikeampi kaularankavamman j\u00e4lkitila.<\/p>\n

$276<\/p>\n

Kivioja<\/h3>\n

137. Dosentti Kivioja on Korkeimmassa oikeudessa kuultuna esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 niskan retkahdusvammaan voi liitty\u00e4 monenlaisia oireita, mutta silm\u00e4kipu, migreeni tai alasel\u00e4n kivut eiv\u00e4t h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan liity kaularankavammaan. Kivioja on pit\u00e4nyt olennaisena sit\u00e4, ett\u00e4 A:lla oli ollut heti onnettomuuden j\u00e4lkeen melkein vuoden tauko niskakipujen osalta. Masennuksen ja A:lle aiheutuneen kaularankavamman v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n ei ole n\u00e4hnyt syy-yhteytt\u00e4. A:n ty\u00f6kyvytt\u00f6myys ei Kiviojan mukaan ole liittynyt t\u00e4m\u00e4n saamaan liev\u00e4\u00e4n niskan retkahdusvammaan.<\/p>\n

138. Dosentti Honkaniemi on edell\u00e4 kohdassa 101 mainitussa asiantuntijalausunnossaan todennut A:n k\u00e4rsineen onnettomuuden j\u00e4lkeen selk\u00e4kivuista. Niskaproblematiikasta on ensimm\u00e4inen maininta vasta reilut kaksi viikkoa onnettomuuden j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen A on edelleen valittanut selk\u00e4kipua ja seuraava maininta niskakivuista on yli vuosi onnettomuuden j\u00e4lkeen. Honkaniemi on todennut, ettei A:n voida sanoa saaneen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 niskavammaa onnettomuudessa.<\/p>\n

9.1 Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n

139. Voimassa olevan liikennevakuutuslain (460\/2016) 99 \u00a7:n 2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa sattuneeseen vahinkotapahtumaan sovelletaan aikaisemman liikennevahinkolain (279\/1959) s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Viimeksi mainitun lain 1 \u00a7:n 1 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 moottoriajoneuvon liikenteeseen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 aiheutunut henkil\u00f6- ja omaisuusvahinko korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta t\u00e4m\u00e4n lain mukaan. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s osoittaa sen l\u00e4ht\u00f6kohdan, ett\u00e4 liikennevakuutuksesta korvataan vain vahinko, joka on riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 syy-yhteydess\u00e4 moottoriajoneuvon liikenteeseen k\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n

140. T\u00e4ss\u00e4 asiassa on ratkaistavana kysymys siit\u00e4, onko A saanut 11.3.1982 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena kanteessa v\u00e4itetyt vammat ja onko h\u00e4nen ty\u00f6kyvytt\u00f6myytens\u00e4 johtunut h\u00e4nen liikenneonnettomuudessa saamistaan vammoista. Asian ratkaiseminen riippuu keskeisesti asiassa esitetyn n\u00e4yt\u00f6n arvioinnista ja siit\u00e4, voidaanko vammojen olemassaolosta sek\u00e4 niiden ja liikenneonnettomuuden v\u00e4lisest\u00e4 syy-yhteydest\u00e4 esitetty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, jotta A:n kanteessaan esitt\u00e4m\u00e4t vaatimukset voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n

141. Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun todistelua koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset on uudistettu 1.1.2016 voimaan tulleella lailla oikeudenk\u00e4ymiskaaren muuttamisesta (732\/2015). Korkeimmassa oikeudessa tulee t\u00e4ss\u00e4 asiassa sovellettavaksi nyt voimassa oleva oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 2 \u00a7. Sen 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ne seikat, joihin h\u00e4nen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan seikan asettaminen tuomion perustaksi edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asianosainen on esitt\u00e4nyt siit\u00e4 uskottavan n\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n

9.2 Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sovelletut arviointiperusteet<\/p>\n

143. Korkein oikeus on ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n todennut, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana my\u00f6s liikenneonnettomuudessa aiheutuneiden henkil\u00f6vahinkojen osalta on, ett\u00e4 korvausta vaativan tulee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteen korvauksen edellytykset, joihin kuuluu syy-yhteys vakuutustapahtuman ja vahinkoseurauksen v\u00e4lill\u00e4. Avainasemassa on l\u00e4\u00e4ketieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 eli l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tekem\u00e4t havainnot ja heid\u00e4n soveltamansa kokemuss\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Viime k\u00e4dess\u00e4 syy-yhteyskysymys on kuitenkin luonteeltaan oikeudellinen. Harkinnassa otetaan l\u00e4\u00e4ketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 syy-yhteyden olemassaolosta tai sen puuttumisesta. Kun kysymys on vakuutuskorvauksesta, merkityst\u00e4 on my\u00f6s vakuutusoikeudellisilla periaatteilla, joilla pyrit\u00e4\u00e4n vakuutustapahtumien yhdenmukaiseen k\u00e4sittelyyn ja johdonmukaiseen korvauslinjaan (esim. KKO 2005:99, kohta 2).<\/p>\n

144. Syy-yhteytt\u00e4 vahinkotapahtumaan ei ole silloin, kun vamma on seurausta jostakin muusta syyst\u00e4 kuin liikennevahingosta. Korkein oikeus on todennut, ett\u00e4 jos korvausasiassa k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 vahinkoseurauksen on aiheuttanut jokin vakuutustapahtumasta riippumaton seikka, vaatimus ei voi menesty\u00e4. Vastaajan velvollisuutena ei kuitenkaan ole vaatimuksen torjuakseen osoittaa todellista syyt\u00e4 vahinkoon, vaan keskeinen merkitys on kantajan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 todistelulla vakuutustapahtuman ja seurauksen suhteesta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6asetelma voi kuitenkin muodostua sellaiseksi, ett\u00e4 kanteen torjuminen edellytt\u00e4\u00e4 vastan\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (esim. KKO 2005:99, kohta 3).<\/p>\n

$278<\/p>\n

9.3 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen merkityksest\u00e4<\/p>\n

146. Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin sek\u00e4 er\u00e4iden erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4riyhdistysten yhdess\u00e4 asettama ty\u00f6ryhm\u00e4 on valmistellut uuden aivovammoja koskevan K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen, joka on julkaistu 29.12.2017 (www.kaypahoito.fi).<\/p>\n

147. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset ovat kansallisia hoitosuosituksia, joita laaditaan l\u00e4\u00e4k\u00e4reille, terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6st\u00f6lle ja kansalaisille hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten pohjaksi. Suositukset eiv\u00e4t ole oikeudellisia tarpeita varten laadittuja eiv\u00e4tk\u00e4 edes terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6it\u00e4 sitovia asiakirjoja. Suositusten merkityst\u00e4 arvioitaessa on otettava huomioon my\u00f6s, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellinen tiet\u00e4mys kehittyy jatkuvasti eik\u00e4 suosituksissa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina viel\u00e4 otettu huomioon alan uusinta tutkimustietoa. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksille ei voida antaa ratkaisevaa merkityst\u00e4, kun oikeudellisessa arvioinnissa joudutaan ottamaan kantaa vammojen ja sairauksien korvattavuutta koskeviin kysymyksiin.<\/p>\n

148. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuitenkin laaja-alaista asiantuntijatietoa kootussa muodossa edist\u00e4en l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiet\u00e4myksen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 oikeudellisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Professori Roine on Korkeimmalle oikeudelle antamassaan asiantuntijalausunnossa todennut, ett\u00e4 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset pohjautuvat laajan asiantuntijaryhm\u00e4n konsensukseen ja muodostavat standardin, johon toteutunutta diagnostiikkaa ja hoitoa verrataan. Aivovammoja koskeva uusi K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus on julkaistu aivan \u00e4skett\u00e4in, joten siin\u00e4 on voitu ottaa huomioon my\u00f6s viimeaikainen tutkimustieto. N\u00e4m\u00e4 seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 suositusta voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s oikeudellisen ratkaisutoiminnan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tietol\u00e4hteen\u00e4, joka kuvaa Suomessa alan asiantuntijoiden keskuudessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vallitsevaa l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 aivovammojen diagnostiikasta ja hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

149. P\u00e4ivitetyss\u00e4 suosituksessa aivovamma on m\u00e4\u00e4ritelty ulkoisen vamman aiheuttamaksi aivotoiminnan h\u00e4iri\u00f6ksi tai rakenteelliseksi vaurioksi. Suosituksessa on aivovammojen diagnostiikasta esitetty, ett\u00e4 aivovamman syntymisen edellytyksen\u00e4 on p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistuva ulkoinen voima tai hidastuvuus- tai kiihtyvyysenergia, joka aiheuttaa aivotoiminnan h\u00e4iri\u00f6n merkkin\u00e4 akuuttivaiheessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jonkin seuraavista:<\/p>\n

1. tajuttomuus tai tajunnantason lasku;<\/p>\n

2. vammaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti edelt\u00e4v\u00e4 tai sen j\u00e4lkeinen muistiaukko eli posttraumaattinen amnesia;<\/p>\n

3. vamman aiheuttama henkisen tilan muutos (sekavuus, desorientaatio tai uneliaisuus);<\/p>\n

4. neurologinen oire tai poikkeava l\u00f6yd\u00f6s (esim. n\u00e4k\u00f6h\u00e4iri\u00f6, halvausoire, tasapainoh\u00e4iri\u00f6 tai kouristelu).<\/p>\n

151. Aivovammat luokitellaan suosituksessa lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin. Suosituksen mukaan liev\u00e4st\u00e4 aivovammasta toivutaan yleens\u00e4 oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Pitkittyville oireille altistavia riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa krooninen kipu, traumaper\u00e4inen stressi, vammaa edelt\u00e4v\u00e4t psyykkiset ja psykososiaaliset ongelmat, matala koulutustaso, masennusoireet ja heikko resilienssi (psyykkinen sopeutumiskyky).<\/p>\n

10.1 Onko A saanut liikennevahingon seurauksena vaikean aivovamman<\/p>\n

A:n terveydentilasta esitetyn selvityksen arviointia<\/h3>\n

152. Edell\u00e4 jaksossa 2 on selostettu p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in asiassa esitetty\u00e4 selvityst\u00e4, joka koskee A:n terveydentilaa ennen liikennevahinkoa. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryst\u00e4 1970-luvun alkupuolella tehdyill\u00e4 merkinn\u00f6ill\u00e4 ei ole vaikutusta asian arviointiin, koska p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky on esitetyn selvityksen mukaan saattanut liitty\u00e4 A:lla todettuun veren hemoglobiiniarvon alhaisuuteen. Kun otetaan huomioon kuluneen ajan pituus, sanottavaa n\u00e4ytt\u00f6arvoa ei voida antaa A:n ja h\u00e4nen sisarensa kertomuksille siit\u00e4, millainen A:n terveydentila ennen liikennevahinkoa heid\u00e4n muistikuviensa mukaan oli ollut. Sairauskertomusasiakirjoja on pidett\u00e4v\u00e4 olennaisesti luotettavampana selvityksen\u00e4.<\/p>\n

153. Sairauskertomusasiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 A:lla on jo ennen liikennevahinkoa ollut nuoresta i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta erilaisia terveydentilaan liittyvi\u00e4 ongelmia, jotka ovat ainakin ajoittain vaikuttaneet my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6- ja toimintakykyyns\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 tuolloin esiintyneet oireet ovat asiakirjaselvityksen perusteella olleet osittain luonteeltaan varsin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 esitetty selvitys tukee jossain m\u00e4\u00e4rin k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 A:lla liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina esiintynyt monimuotoinen oireisto on johtunut liikenneonnettomuudesta riippumattomista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

154. Edell\u00e4 jaksossa 3 selostetun selvityksen perusteella on n\u00e4ytetty, ett\u00e4 liikenneonnettomuudessa on tapahtunut raju t\u00f6rm\u00e4ys. A:n otsaansa saama haava osoittaa lis\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n on ly\u00f6nyt onnettomuudessa p\u00e4\u00e4ns\u00e4. N\u00e4iden tietojen ja asiassa esitetyn asiantuntijaselvityksen perusteella kyse on ollut sellaisesta vammamekanismista, jonka seurauksena on voinut aiheutua liev\u00e4\u00e4 vaikeampi aivovamma. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 seikka ei kuitenkaan osoita, ett\u00e4 A:lle olisi my\u00f6s tosiasiassa aiheutunut t\u00e4llainen vamma.<\/p>\n

156. Kun aivovammoja koskevat tutkimus- ja hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat kehittyneet, on sin\u00e4ns\u00e4 mahdollista, ett\u00e4 A:n tilaa ja mahdollisia aivovammaan viittaavia oireita ei ole vuonna 1982 tutkittu ja arvioitu yht\u00e4 perusteellisesti kuin nykyisin noudatettavien tutkimus- ja hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaan vastaavassa tilanteessa teht\u00e4isiin. T\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan seuraa, ett\u00e4 asiaa nyt j\u00e4lkik\u00e4teen arvioitaessa voitaisiin l\u00e4ht\u00f6kohdaksi asettaa oletus siit\u00e4, ett\u00e4 A:lla olisi alkuvaiheessa havaittu aivovammaan viittaavia oireita tai l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, jos h\u00e4nt\u00e4 olisi silloin tutkittu perusteellisemmin.<\/p>\n

157. Edell\u00e4 esitetyin perustein Korkein oikeus katsoo j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A:lla olisi ollut akuuttivaiheessa tajuttomuutta, muistiaukkoa tai muutakaan neurologista oiretta tai l\u00f6yd\u00f6st\u00e4, joka suoraan viittaisi siihen, ett\u00e4 h\u00e4n olisi saanut onnettomuuden seurauksena aivovamman. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 h\u00e4n on saanut onnettomuudessa jonkinasteisen aivovamman.<\/p>\n

158. A:lle on sattunut muitakin tapaturmia, jotka ovat kohdistuneet p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kaksi tapaturmaa on sattunut jo ennen kysymyksess\u00e4 olevaa liikennevahinkoa vuosina 1981 ja 1982 (ks. edell\u00e4 kohta 6). Liikennevahingon j\u00e4lkeen, mutta ennen aivovammadiagnoosin asettamista on sattunut kaksi tapaturmaa vuosina 1984 (kohta 23) ja 2004 (kohta 56). Lis\u00e4ksi A on ollut 4.1.1996 liikenneonnettomuudessa, jossa h\u00e4nen kuljettamansa henkil\u00f6auto on t\u00f6rm\u00e4nnyt vasemmalla etukulmalla toisen henkil\u00f6auton vasemman sivun takaosaan. A on toista vakuutusyhti\u00f6t\u00e4 vastaan ajamassaan kanteessa katsonut, ett\u00e4 h\u00e4nelle oli aiheutunut my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n liikennevahingon seurauksena pysyv\u00e4n\u00e4 haittana vaikea aivovamma ja kaularankavamma, joiden seurauksena h\u00e4n oli j\u00e4\u00e4nyt pysyv\u00e4sti ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi 1.12.1999 l\u00e4htien. Sanottu vuoden 1996 liikenneonnettomuuteen perustuva kanne on lainvoimaisesti hyl\u00e4tty.<\/p>\n

159. A:lle sattuneet muut tapaturmat ovat olleet sek\u00e4 vammamekanismeiltaan ett\u00e4 A:n saamien ensivaiheen oireiden suhteen selv\u00e4sti v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 kuin vuoden 1982 liikenneonnettomuus. Siten ei voida pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 jokin n\u00e4ist\u00e4 muista tapaturmista olisi aiheuttanut ne oireet ja l\u00f6yd\u00f6kset, joiden A katsoo osoittavan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on vaikea-asteinen aivovamma. Se, ett\u00e4 A:lle on kerrotulla tavalla vuosien mittaan aiheutunut useita muitakin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistuneita tapaturmia, puhuu kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 A:n my\u00f6hemm\u00e4t oireet ja l\u00f6yd\u00f6kset voitaisiin pitk\u00e4st\u00e4 ajallisesta viiveest\u00e4 huolimatta katsoa juuri vuoden 1982 liikennevahingosta aiheutuneiksi.<\/p>\n

160. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lla on alkanut esiinty\u00e4 aivovammaan sopivia laaja-alaisia yleisoireita enemm\u00e4lti vasta 1990-luvulla eli l\u00e4hes kymmenen vuoden kuluttua onnettomuudesta. T\u00e4t\u00e4 aikaisemmalta ajalta on ainoastaan yksitt\u00e4isi\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4 huimauksesta, unettomuudesta ja muistin huononemisesta. Sairauskertomusmerkinn\u00f6iss\u00e4 ovat pitk\u00e4\u00e4n korostuneet sel\u00e4n ja niska- ja hartiaseudun kivut. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 A:n onnettomuuden j\u00e4lkeistenkin vuosien oireilu viittaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4nelle on aiheutunut liikenneonnettomuudessa enint\u00e4\u00e4n liev\u00e4 aivovamma.<\/p>\n

161. Asiantuntijoista Tenovuo ja Kurki ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 ensivaiheen tietojen perusteella liev\u00e4n\u00e4 pidetty aivovamma mahdollisesti voisi johtaa vaikeaan j\u00e4lkitilaan. Kurjen mukaan vamman luokittelu eri vaikeusasteisiin ei suoraan kuvaa j\u00e4lkitilan vaikeusastetta, vaikka vaikeampi vamma keskim\u00e4\u00e4rin johtaa vaikeampaan vammaisuuteen. Tenovuo on todennut tiedon t\u00e4lt\u00e4 osin lis\u00e4\u00e4ntyneen ja viitannut aivovamman k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n krooniseen tulehdusreaktioon ja perinn\u00f6llisiin tekij\u00f6ihin. Oireet voivat h\u00e4nen mukaansa my\u00f6s peitty\u00e4 muiden oireiden kuten kipujen alle ja oireita on voitu tulkita muista syist\u00e4 kuten masennuksesta johtuvaksi. Roineen ja Honkaniemen mukaan liev\u00e4st\u00e4 aivovammasta ei voi seurata vaikeaa j\u00e4lkitilaa. Honkaniemen mukaan etenev\u00e4 oirekuva voi liitty\u00e4 sairauteen, jolle on olennaista altistuminen massiiviselle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle eriasteisia p\u00e4\u00e4n vammoja.<\/p>\n

162. A:lla on useita vuosia liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeen alkanut esiinty\u00e4 erilaisia laaja-alaisia ja pitk\u00e4aikaisia aivovammaan sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n viittaavia oireita kuten p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4, muistivaikeuksia, v\u00e4syvyytt\u00e4 ja my\u00f6s masennusta. Neuropsykologisessa tutkimuksessa vuonna 1991 ei kuitenkaan ole tullut esille selkeit\u00e4 neuropsykologisia puutoksia. A:n suoriutumista on alentanut tarkkaavaisuuden syrj\u00e4ht\u00e4minen, jonka on todettu liittyv\u00e4n mahdollisesti psyykkiseen v\u00e4h\u00e4voimaisuuteen. Vuoden 2002 neuropsykologisessa tutkimuksessa A:n kognitiivinen suoriutuminen on todettu keskitasoiseksi. Oireet eiv\u00e4t ole asiantuntijoiden mukaan olleet aivovammalle spesifej\u00e4. A on j\u00e4\u00e4nyt ty\u00f6st\u00e4 pois kokonaan vuonna 1999. Ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden syy on asian l\u00e4\u00e4ketieteellisen selvityksen mukaan ollut moninainen ja liittynyt erityisesti sel\u00e4n ja niskan vaivoihin ja migreeniin. A on kertonut my\u00f6s v\u00e4syvyydest\u00e4\u00e4n ja siit\u00e4, ettei ole kyennyt t\u00f6ihin edellytetyll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

$27a<\/p>\n

Vuonna 2010 tehdyn aivovammadiagnoosin merkitys<\/h3>\n

164. A:lle on tehty aivovammadiagnoosi vasta vuonna 2010 eli l\u00e4hes 30 vuotta liikennevahingon j\u00e4lkeen. T\u00e4t\u00e4 ennen asiakirjoissa on mainintoja vain siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen on katsottu saaneen aivot\u00e4r\u00e4hdyksen eli hyvin liev\u00e4n aivovamman j\u00e4lkitilan (ks. edell\u00e4 kohdat 36 ja 58). Korkein oikeus pit\u00e4\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 A olisi saanut liikenneonnettomuudessa ainakaan liev\u00e4\u00e4 vaikeampaa aivovammaa, mutta se olisi kyetty diagnosoimaan vasta n\u00e4in pitk\u00e4n ajan kuluttua liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeen. N\u00e4in on varsinkin, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 A oli asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ollut vuosien mittaan hyvinkin intensiivisesti useita eri erikoisaloja edustavien l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tutkittavana, hoidettavana ja kuntoutettavana.<\/p>\n

165. Edell\u00e4 jaksossa 6 selostetuin tavoin aivovammadiagnoosin on tehnyt asiassa todistajana kuultu neurologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Z. Z on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nen vuonna 2010 antamansa lausunto on perustunut A:n kertomaan. Lis\u00e4ksi Z oli tehnyt tarkentavia kysymyksi\u00e4. Aivovammadiagnoosi on perustunut vammamekanismiin ja kliiniseen kuvaan. A:lla esiintyneill\u00e4 oireilla Z on tarkoittanut A:n itsens\u00e4 kokemia ja kuvaamia oireita. Z on kertonut h\u00e4nell\u00e4 lausuntoa antaessaan olleen joitain asiakirjoja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuten neuropsykologinen tutkimus.<\/p>\n

166. Dosentti Honkaniemi on antamassaan kirjallisessa asiantuntijalausunnossa k\u00e4ynyt yksityiskohtaisesti l\u00e4pi Z:n diagnostiikkaan liittyvi\u00e4 puutteita ja todennut, ett\u00e4 se ei edusta kokeneelta terveydenhuollon ammattilaiselta edellytett\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamisen tasoa. H\u00e4n ei ole pit\u00e4nyt Z:n asettamaa aivovammadiagnoosia perusteltuna. My\u00f6s dosentti Tenovuo on h\u00e4nt\u00e4 Korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuultaessa todennut, ett\u00e4 Z:n menettely\u00e4 voidaan kritisoida, kun h\u00e4n on tehnyt aivovammadiagnoosin ilman perusteellisia tutkimuksia.<\/p>\n

167. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 asiassa esitetyn asiantuntijaselvityksen perusteella aivovammaa koskevan diagnoosin tekemist\u00e4 l\u00e4hes 30 vuotta vamman v\u00e4itetyn syntymisen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4asiassa potilaan itsens\u00e4 kuvaamien oireiden ja mahdollisesti joidenkin yksitt\u00e4isten sairauskertomusasiakirjojen perusteella voidaan pit\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti tavanomaisesta poikkeavana menettelyn\u00e4. Lis\u00e4ksi huomiota her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 Z on katsonut aiheelliseksi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 A:n kuvantamistutkimuksiin, mutta h\u00e4n on kuitenkin tehnyt aivovammadiagnoosin jo ennen kuin oli saanut niiden tulokset. Vuonna 2011 antamassaan uudessa l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnossa h\u00e4n on lis\u00e4ksi toistanut aikaisemmat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 edes viittaamatta teett\u00e4miens\u00e4 kuvantamistutkimusten tuloksiin.<\/p>\n

168. Edell\u00e4 selostettujen seikkojen perusteella Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 Z:n tekem\u00e4lle aivovammadiagnoosille ei ole perusteltua antaa n\u00e4ytt\u00f6arvoa arvioitaessa sit\u00e4, onko A saanut liikenneonnettomuudessa aivovamman.<\/p>\n

DTI-tutkimuksen ja aivojen tilavuusmittauksen merkityksest\u00e4<\/h3>\n

169. Asiassa on kuvantamisn\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 esitetty A:lle vuonna 2010 suoritetun DTI-tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6s. H\u00e4nelle on suoritettu my\u00f6s niin sanottuja perinteisi\u00e4 kuvantamistutkimuksia, joissa ei asiantuntijoiden yksimielisen kannan mukaan ole todettu aivovammaan viittaavaa. Aivojen valkean aineen kuntoa tutkivan DTI-tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 on A:n kohdalla pidetty vahva-asteisena. L\u00f6yd\u00f6ksen on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n todettu voivan viitata aivovammaan, mutta asiantuntijat ovat olleet yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ettei kyseisen tutkimuksen vahva-asteinenkaan l\u00f6yd\u00f6s voi ep\u00e4spesifin\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksen\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 sen taustalla olisi nimenomaan l\u00e4hes 30 vuoden takainen liikenneonnettomuus. Toisaalta asiassa on my\u00f6s katsottu, ettei muuta syyt\u00e4 kuin kyseisess\u00e4 liikenneonnettomuudessa saatu aivovamma ole l\u00f6yd\u00f6kselle esitett\u00e4viss\u00e4. Potilaan ik\u00e4 on tutkimuksessa huomioitu eik\u00e4 A:lla ole todettu sairauksia, joista l\u00f6yd\u00f6s voisi johtua.<\/p>\n

170. Asiantuntijat ovat olleet periaatteessa yksimielisi\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, ett\u00e4 DTI-tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6sten perusteella ei voida tehd\u00e4 aivovammadiagnoosia yksitt\u00e4istapauksessa. T\u00e4m\u00e4n mukaisesti Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n A:lle tehdyn DTI-tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6ksen perusteella ei voida tehd\u00e4 aivovammadiagnoosia, vaan se voi vain osaltaan tukea muita aivovammaan viittaavia tutkimustuloksia. Tutkimuksen A:lle suorittanut Kurki on katsonut DTI-l\u00f6yd\u00f6ksen tukevan A:lle vuosina 1991 ja 2002 suoritettujen neuropsykologisten tutkimusten tuloksia. Neuropsykologisten tutkimusten l\u00f6yd\u00f6kset ovat asiantuntijoiden mukaan voineetkin viitata aivovammaan, mutta my\u00f6s ne on todettu hyvin ep\u00e4spesifeiksi l\u00f6yd\u00f6ksiksi. Lis\u00e4ksi kyseisi\u00e4kin tutkimuksia on suoritettu ensimm\u00e4isen kerran vasta l\u00e4hes kymmenen vuoden kuluttua onnettomuudesta.<\/p>\n

171. N\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 aivovammasta on viel\u00e4 esitetty A:lle vuonna 2016 suoritettu aivojen tilavuutta mittaava NeuroQuant-tutkimus, josta annetun tutkimuslausunnon mukaan A:n aivoissa on ollut tilavuudenalentumaa. Honkaniemi on asiantuntijalausunnossaan ja h\u00e4nt\u00e4 suullisesti kuultaessa ottanut esille yksityiskohtaisia seikkoja tutkimuksesta ja todennut l\u00f6yd\u00f6ksen normaaliksi vastoin siit\u00e4 annettua lausuntoa. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 tutkimus on asiantuntijoiden yksimielisen kannan mukaan ep\u00e4spesifi, eik\u00e4 siten kerro aivoissa mahdollisesti tapahtuneen muutoksen syyt\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

172. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 esitetyn selvityksen perusteella voidaan sin\u00e4ns\u00e4 pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 A on saanut liikenneonnettomuudessa liev\u00e4n aivovamman. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida sulkea pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 A:lla my\u00f6hempin\u00e4 vuosina esiintyneet moninaiset oireet ainakin joiltakin osin johtuisivat liikenneonnettomuudessa saadusta aivovammasta ja sen j\u00e4lkitilasta. Pelkk\u00e4 syy-yhteyden mahdollisuus ei kuitenkaan riit\u00e4 korvausvelvollisuuden vahvistamisen perusteeksi, vaan t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 syy-yhteytt\u00e4. Kanteen tueksi esitetyn n\u00e4yt\u00f6n suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen todistusvoima huomioon ottaen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vakuutusyhti\u00f6n tulisi korvausvastuusta vapautuakseen kyet\u00e4 osoittamaan, ett\u00e4 A:n oireet johtuvat jostakin tarkoin yksil\u00f6it\u00e4viss\u00e4 olevasta muusta vammasta tai sairaudesta.<\/p>\n

173. Korkein oikeus katsoo kaiken edell\u00e4 lausutun perusteella, ettei asiassa ole esitetty uskottavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 A olisi vuoden 1982 liikenneonnettomuudessa saanut liev\u00e4\u00e4 vaikeamman aivovamman tai ett\u00e4 A:n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 oireilussa olisi kyse mahdollisen liev\u00e4n aivovamman vaikeutumisesta siten, ett\u00e4 sen j\u00e4lkitila olisi aiheuttanut h\u00e4nelle ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen johtaneet oireet.<\/p>\n

10.2 Onko A saanut liikennevahingon seurauksena vaikean kaularankavamman<\/p>\n

174. Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 A on saanut liikennevahingon seurauksena niskan retkahdusvamman, josta on vakuutusyhti\u00f6n mukaan aiheutunut keskivaikea toiminnanvajaus eli sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n vahvistaman haittaluokituksen mukaista haittaluokkaa 4 vastaava pysyv\u00e4 haitta. Ratkaistavana on siten, onko n\u00e4ytetty, ett\u00e4 A:lle olisi aiheutunut t\u00e4t\u00e4 vaikeampi kaularankavamma.<\/p>\n

175. Edell\u00e4 jaksossa 7.2 selostetun, hyvin yhdensuuntaisen asiantuntijaselvityksen mukaan kaularangan funktionaalista magneettikuvausta ei pidet\u00e4 yleisesti hyv\u00e4ksytyn l\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimus- ja hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisena menetelm\u00e4n\u00e4 tutkia kaularankavammoja ja niiden vaikeusastetta. Mainitun asiantuntijaselvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, toisin kuin hovioikeus, etteiv\u00e4t A:lle tehdyn kaularangan funktionaalisen magneettikuvauksen l\u00f6yd\u00f6kset tue k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n olisi saanut liikennevahingon seurauksena edell\u00e4 todettua vaikeamman kaularankavamman.<\/p>\n

176. My\u00f6s A:n kaularankavamman vaikeusasteesta esitetyt asiantuntija-arviot, joita on selostettu p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in edell\u00e4 jaksossa 8.2, ovat varsin yhdensuuntaisia. Niiden sis\u00e4lt\u00f6 huomioon ottaen ei ole perusteita katsoa, ett\u00e4 A:n liikenneonnettomuudessa saama kaularankavamma olisi ollut edell\u00e4 kohdassa 174 todettua vaikeampi. Muukaan asiassa esitetty selvitys ei riitt\u00e4v\u00e4n luotettavasti tue t\u00e4llaista p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

177. Edell\u00e4 lausutun perusteella Korkein oikeus katsoo j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A:lle olisi aiheutunut 11.3.1982 sattuneen liikennevahingon seurauksena vaikea kaularankavamma.<\/p>\n

10.3 Korvaus pysyv\u00e4st\u00e4 viasta ja haitasta<\/p>\n

178. Edell\u00e4 aivovamman ja kaularankavamman vaikeusasteen osalta esitettyyn viitaten Korkein oikeus katsoo j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A:lle olisi j\u00e4\u00e4nyt h\u00e4nen liikennevahingossa saamistaan vammoista sellaista pysyv\u00e4\u00e4 vikaa ja haittaa, jota h\u00e4nelle haittaluokan 4 mukaisesti jo suoritettu korvaus ei kata.<\/p>\n

179. Edell\u00e4 esitetyin tavoin asiassa on j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A olisi saanut liikennevahingon seurauksena vaikean aivovamman tai vaikean kaularankavamman. A:n ansionmenetyst\u00e4 ja pysyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4 koskevia vaatimuksia on siksi arvioitava suhteessa h\u00e4nell\u00e4 riidattomasti oleviin vammoihin, joista h\u00e4nelle on katsottu j\u00e4\u00e4neen haittaluokan 4 mukainen pysyv\u00e4 haitta.<\/p>\n

180. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n saama kaularankavamma on aiheuttanut h\u00e4nelle erilaista oireilua vuodesta 1982 l\u00e4htien. A on kuitenkin esitetyn selvityksen mukaan ollut vuosina 1982 — 1999 ansioty\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n on n\u00e4iden vuosien aikana ty\u00f6skennellyt useiden eri yritysten palveluksessa myyj\u00e4n\u00e4 tai myyntiedustajana. H\u00e4n on my\u00f6s toiminut vuosina 1985 — 1997 maatalousyritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 omalla lihakarjatilallaan osittain p\u00e4\u00e4toimisesti ja osittain myyntity\u00f6n ohessa. A sek\u00e4 todistajat V ja X ovat sin\u00e4ns\u00e4 uskottavalla tavalla kuvailleet, ett\u00e4 A:lla oli ollut vaikeuksia selviyty\u00e4 raskaista ruumiillisista t\u00f6ist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vaikeudet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti ainakin osaksi johtuneet h\u00e4nelle liikennevahingon seurauksena j\u00e4\u00e4neist\u00e4 kaularankaper\u00e4isist\u00e4 oireista. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista yksil\u00f6ity\u00e4 selvityst\u00e4, jonka perusteella voitaisiin luotettavasti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 liikennevahingossa saaduista vammoista johtuvat oireet olisivat aiheuttaneet A:lle ansionmenetyst\u00e4 vuosina 1982 — 1999.<\/p>\n

181. Esitetyn selvityksen mukaan A on vuonna 1999 j\u00e4\u00e4nyt pois ty\u00f6st\u00e4\u00e4n akuutin selk\u00e4vaivan vuoksi eik\u00e4 h\u00e4n ole t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen palannut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esitetyn selvityksen perusteella keskeisen\u00e4 syyn\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 pois j\u00e4\u00e4miseen ovat selk\u00e4vaivojen lis\u00e4ksi olleet usein toistuvat migreenikohtaukset. A:lle on sittemmin hein\u00e4kuussa 2011 tehdyill\u00e4 el\u00e4kelaitosten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 my\u00f6nnetty ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4ke siten, ett\u00e4 h\u00e4net on katsottu ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi 31.8.2010 lukien. Asiassa esitetty selvitys ei osoita, ett\u00e4 A:n pysyv\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myys olisi ainakaan merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osalta aiheutunut A:n liikennevahingossa saamista vammoista.<\/p>\n

182. Edell\u00e4 esitetyill\u00e4 perusteilla Korkein oikeus katsoo j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A:lle olisi aiheutunut h\u00e4nen liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi ty\u00f6ansion menetyst\u00e4 1.4.1982 l\u00e4htien tai ett\u00e4 h\u00e4n olisi ollut liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi pysyv\u00e4sti ty\u00f6kyvyt\u00f6n 1.12.1999 l\u00e4htien.<\/p>\n

10.5 Liikennevakuutuksen hoitotuki<\/p>\n

183. Liikennevakuutuksen hoitotuki on liikennevakuutuslain mukaisessa korvausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suoritettava korvauslaji, jonka tarkoituksena on korvata vahinkoa k\u00e4rsineelle h\u00e4nen saamansa vamman seurauksena s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 avuntarpeesta aiheutuvat kulut. Ennen 1.2.2003 sattuneiden vahinkojen osalta hoitotukea on liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan maksettu liikennevahingosta johtuvan tilan vaikeusasteesta riippuen nelj\u00e4n eri luokan mukaan. IV luokan hoitotuki on kuulunut vammautuneille, jotka tarvitsevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 apua joissakin jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 toimissa tai l\u00e4hes s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 valvontaa ja ohjausta.<\/p>\n

184. Kun A:n v\u00e4itteet vaikeasta aivovammasta ja vaikeasta kaularankavammasta ovat edell\u00e4 esitetyin tavoin j\u00e4\u00e4neet n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteen, hoitotukea koskevaa vaatimusta on arvioitava suhteessa A:n liikennevahingossa riidattomasti saamiin vammoihin, joista h\u00e4nelle on katsottu j\u00e4\u00e4neen haittaluokan 4 mukainen pysyv\u00e4 haitta. Asiassa ei ole esitetty uskottavaa selvityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 A tarvitsisi n\u00e4iden vammojensa vuoksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toisen henkil\u00f6n apua. N\u00e4in ollen h\u00e4nell\u00e4 ei ole oikeutta vaatimaansa liikennevahingon hoitotukeen.<\/p>\n

1 Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa<\/p>\n

2 A:n terveydentila ennen liikennevahinkoa<\/p>\n

3 Tiedot liikennevahingosta sek\u00e4 ensivaiheen tutkimuksista ja hoidosta<\/p>\n

4 A:n terveydentila vuodesta 1983 alkaen vuoteen 1999 saakka<\/p>\n

5 A:n terveydentila vuodesta 2000 alkaen<\/p>\n

6 Erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Z:n tekem\u00e4 aivovammadiagnoosi ja sen j\u00e4lkeen tehdyt tutkimukset<\/p>\n

7 Asiassa esitetty selvitys A:lle tehtyjen kuvantamistutkimusten merkityksest\u00e4<\/p>\n

Oikeusneuvos Koponen:<\/h3>\n

10 Korkeimman oikeuden arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A hade \u00e5r 1982 varit med i en trafikolycka. Han hade f\u00e5tt ers\u00e4ttning fr\u00e5n trafikf\u00f6rs\u00e4kringen f\u00f6r pisksn\u00e4rtskada. A v\u00e4ckte talan mot f\u00f6rs\u00e4kringsbolaget \u00e5r 2009 och beg\u00e4rde ytterligare ers\u00e4ttningar. Enligt k\u00e4rom\u00e5let hade A orsakats en sv\u00e5r hj\u00e4rnskada och skada p\u00e5 halskotpelaren som f\u00f6ljd av trafikskadan och han hade varit best\u00e5ende arbetsof\u00f6rm\u00f6gen sedan \u00e5r 1999 p\u00e5 grund…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[47917],"kji_subject":[7638],"kji_keyword":[15160,15157,49541,46042,11744],"kji_language":[7746],"class_list":["post-786367","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-47917","kji_subject-famille","kji_keyword-ersattning","kji_keyword-trafikforsakring","kji_keyword-trafikforsakringen","kji_keyword-trafikolycka","kji_keyword-varit","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2018:50 - Trafikf\u00f6rs\u00e4kring - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2018:50 - Trafikf\u00f6rs\u00e4kring\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"A hade \u00e5r 1982 varit med i en trafikolycka. Han hade f\u00e5tt ers\u00e4ttning fr\u00e5n trafikf\u00f6rs\u00e4kringen f\u00f6r pisksn\u00e4rtskada. A v\u00e4ckte talan mot f\u00f6rs\u00e4kringsbolaget \u00e5r 2009 och beg\u00e4rde ytterligare ers\u00e4ttningar. Enligt k\u00e4rom\u00e5let hade A orsakats en sv\u00e5r hj\u00e4rnskada och skada p\u00e5 halskotpelaren som f\u00f6ljd av trafikskadan och han hade varit best\u00e5ende arbetsof\u00f6rm\u00f6gen sedan \u00e5r 1999 p\u00e5 grund...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"68 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201850-trafikforsakring\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201850-trafikforsakring\\\/\",\"name\":\"KKO:2018:50 - Trafikf\u00f6rs\u00e4kring - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-30T17:06:29+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201850-trafikforsakring\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201850-trafikforsakring\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201850-trafikforsakring\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2018:50 – Trafikf\u00f6rs\u00e4kring\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2018:50 - Trafikf\u00f6rs\u00e4kring - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KKO:2018:50 - Trafikf\u00f6rs\u00e4kring","og_description":"A hade \u00e5r 1982 varit med i en trafikolycka. Han hade f\u00e5tt ers\u00e4ttning fr\u00e5n trafikf\u00f6rs\u00e4kringen f\u00f6r pisksn\u00e4rtskada. A v\u00e4ckte talan mot f\u00f6rs\u00e4kringsbolaget \u00e5r 2009 och beg\u00e4rde ytterligare ers\u00e4ttningar. Enligt k\u00e4rom\u00e5let hade A orsakats en sv\u00e5r hj\u00e4rnskada och skada p\u00e5 halskotpelaren som f\u00f6ljd av trafikskadan och han hade varit best\u00e5ende arbetsof\u00f6rm\u00f6gen sedan \u00e5r 1999 p\u00e5 grund...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"68 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/","name":"KKO:2018:50 - Trafikf\u00f6rs\u00e4kring - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-30T17:06:29+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201850-trafikforsakring\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2018:50 – Trafikf\u00f6rs\u00e4kring"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/786367","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=786367"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=786367"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=786367"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=786367"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=786367"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=786367"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=786367"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=786367"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}