{"id":789744,"date":"2026-04-30T22:55:37","date_gmt":"2026-04-30T20:55:37","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/"},"modified":"2026-04-30T22:55:37","modified_gmt":"2026-04-30T20:55:37","slug":"kho201878-extraordinart-andringssokande","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/","title":{"rendered":"KHO:2018:78 — Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande"},"content":{"rendered":"
\n
\n

X Ab ans\u00f6kte om \u00e5terbrytande av h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut till den del X Ab hade \u00e5lagts att betala p\u00e5f\u00f6ljdsavgift med anledning av Y Ab:s konkurrensbrott under tiden innan Y Ab hade blivit del av X Ab. X Ab framf\u00f6rde att p\u00e5f\u00f6ljdsavgift enligt Europeiska unionens domstols r\u00e4ttspraxis kunde best\u00e4mmas f\u00f6r en efterf\u00f6ljare tidigast fr\u00e5n tiden efter att det uppst\u00e5tt strukturella band, och att det i det aktuella \u00e4rendet inte kunnat finnas dylika strukturella band innan Y Ab blivit del av X Ab:s koncern. Enligt X Ab hade h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen i sitt beslut till\u00e4mpat principen om ekonomisk kontinuitet p\u00e5 ett uppenbart oriktigt s\u00e4tt och i strid med unionsr\u00e4tten.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att X Ab genom det beslut som var f\u00f6rem\u00e5l f\u00f6r ans\u00f6kan i enlighet med de i unionsdomstolarnas r\u00e4ttspraxis gjorda tolkningarna hade kunnat h\u00e5llas till svars f\u00f6r Y Ab:s konkurrensbrott \u00e4ven f\u00f6r tiden innan Y Ab hade blivit del av X Ab:s koncern det oaktat att Y Ab under tiden i fr\u00e5ga hade varit del av annan koncern. Den omst\u00e4ndigheten att Y Ab:s tidigare moderbolag och X Ab:s koncern inte delade strukturella band var inte p\u00e5 det av \u00e4ndringss\u00f6kanden framf\u00f6rda s\u00e4ttet av betydelse i en situation d\u00e4r den juridiska personen Y Ab som medverkat i konkurrensbegr\u00e4nsningen hade upph\u00f6rt att lyda under den uteslutande best\u00e4mmander\u00e4tten av X Ab:s koncernbolag och s\u00f6kanden av \u00e5terbrytande hade fortsatt den av Y Ab tidigare ut\u00f6vade n\u00e4ringsverksamheten, till vilken brotten mot konkurrensreglerna hade h\u00e4nf\u00f6rt sig till.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen fann att X Ab inte till st\u00f6d f\u00f6r sin ans\u00f6kan hade lagt fram s\u00e5dana grunder vilka med iakttagande av 63 \u00a7 1 mom. i f\u00f6rvaltningsprocesslagen skulle ha inneburit att h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen i det \u00e5rsboksbeslut (HFD 2009:83) som var f\u00f6rem\u00e5l f\u00f6r ans\u00f6kan skulle ha till\u00e4mpat lagen i strid med det vid tidpunkten f\u00f6r givande av beslutet g\u00e4llande r\u00e4ttsl\u00e4get. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen avslog ans\u00f6kan om \u00e5terbrytande.<\/p>\n

F\u00f6rvaltningsprocesslagen 63 \u00a7 1 mom.<\/p>\n

Lagen om konkurrensbegr\u00e4nsningar (480\/1992) 8 \u00a7<\/h3>\n

Europeiska unionens domstols dom i \u00e4rende C-40\/73,<\/h3>\n

(EU:C:1975:174), \u00e4rende C-49\/92 P,<\/p>\n

(EU:C:1999:356), \u00e4rende C — 279\/98 P,<\/p>\n

(EU:C:2000:626), \u00e4rende C — 286\/98 P,<\/p>\n

(EU:C:2000:630), \u00e4rende C-204\/00 P,<\/p>\n

(EU:C:2004:6), \u00e4rende C-280\/06,<\/p>\n

(EU:C:2007:775), \u00e4rende C-434\/13 P,<\/p>\n

(EU:C:2014:2456), \u00e4rende C-263\/16 P,<\/p>\n

(EU:C:2018:58)<\/p>\n

Europeiska unionens tribunals dom i \u00e4rende T-134\/94,<\/h3>\n

(EU:T:1999:44), \u00e4rende T-161\/05,<\/p>\n

(EU:T:2009:366), \u00e4rende T-146\/09,<\/p>\n

(EU:T:2013:258), \u00e4rende T-146\/09<\/p>\n

(EU:T:2016:411)<\/p>\n

\u00e4rende T-265\/12,<\/p>\n

(EU:T:2016:111)<\/p>\n

\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Kuokkanen, Antti Pekkala och Kirsti Kurki-Suonio. F\u00f6redragande Riitta H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen.<\/p>\n

.<\/p>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6laki 63 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n

Laki kilpailunrajoituksista (480\/1992) 8 \u00a7<\/h3>\n

Unionin tuomioistuimen tuomiot asiassa C-40\/73,<\/h3>\n

(EU:C:1975:174), asiassa C-49\/92 P,<\/p>\n

(EU:C:1999:356), asiassa C — 279\/98 P,<\/p>\n

(EU:C:2000:626), asiassa C — 286\/98 P,<\/p>\n

(EU:C:2000:630), asiassa C-204\/00 P,<\/p>\n

(EU:C:2004:6), asiassa C-280\/06,<\/p>\n

(EU:C:2007:775), asiassa C-434\/13 P,<\/p>\n

(EU:C:2014:2456), asiassa C-263\/16 P,<\/p>\n

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot asiassa T-134\/94,<\/h3>\n

(EU:T:1999:44), asiassa T-161\/05,<\/p>\n

(EU:T:2009:366), asiassa T-146\/09,<\/p>\n

(EU:T:2013:258), asiassa T-146\/09<\/p>\n

asiassa T-265\/12,<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus 29.9.2009 taltionumero 2389 (KHO 2009:83)<\/p>\n

oli 19.12.2007 antamallaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 numero 441\/2007 m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt NCC Roads Oy:n maksamaan valtiolle kilpailunrajoituksista annetun lain (480\/1992) 8 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettuna seuraamusmaksuna 1 400 000 euroa Interbetoni Oy:n (31.12.1998 lukien Interasfaltti Oy) nimiss\u00e4 aiheutetuista kilpailunrajoituksista vuoden 1997 loppukes\u00e4st\u00e4 (ei kuitenkaan ennen 7.7.1997) lukien 8.8.2001 saakka.<\/p>\n

on 29.9.2009 antamallaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 taltionumero 2389 (KHO 2009:83) hyl\u00e4nnyt NCC Roads Oy:n markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 tekem\u00e4n valituksen ja Kilpailuviraston valituksesta korottanut NCC Roads Oy:lle markkinaoikeudessa maksettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 seuraamusmaksua viraston seuraamusesityksen mukaisesti 4 600 000 euroon Interbetoni Oy:n ja sittemmin Interasfaltti Oy:n nimiss\u00e4 aiheutetuista kilpailunrajoituksista ajalla 7.7.1997 — talvi 2002.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on lausunut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perusteluina, silt\u00e4 osin kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on nyt kysymys, seuraavaa:<\/h3>\n

(—)<\/p>\n

(944) Kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai n\u00e4iden yhteenliittym\u00e4lle, joka rikkoo muun ohella 5 ja 6 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n seuraamusmaksu (kilpailunrikkomismaksu), jollei menettely\u00e4 ole pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 tai seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidet\u00e4 perusteettomana.<\/p>\n

(950) Suomen liittymisest\u00e4 Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen (SopS 103\/1994), sen er\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten hyv\u00e4ksymisest\u00e4 annetun lain (1540\/1994) sek\u00e4 mainitun sopimuksen voimaansaattamisesta ja edell\u00e4 mainitun lain voimaantulosta annetun asetuksen (1541\/1994) mukaisesti Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6t mukaan lukien kilpailunrajoituksia koskeva 81 artikla ovat ennen 1.5.2004 voimaan tulleita kilpailunrajoituslain muutoksiakin olleet kansallisesti suoraan sovellettavissa. Markkinoilla toimivien elinkeinonharjoittajien on tullut toiminnassaan ottaa huomioon Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n

(951) Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen 10 artiklan mukaisen lojaliteettivelvollisuuden ja siihen liittyv\u00e4n yhteis\u00f6oikeuden tehokkaan toteutumisen vaatimuksen vuoksi my\u00f6s Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten 81 artiklaa koskeva oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on kansallisesti suoraan sovellettavaa ja viranomaisten ratkaisuissa huomioon otettavaa oikeutta.<\/p>\n

(952) Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuin on viimeksi 4.6.2009 ennakkoratkaisupyynt\u00f6\u00f6n antamassaan tuomiossa (<\/p>\n

, asia C-8\/08, kohdat 49 — 50) muistuttanut, ett\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen 81 artikla tuottaa v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 oikeusvaikutuksia yksityisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa ja sill\u00e4 perustetaan yksityisten oikeussubjektien hyv\u00e4ksi oikeuksia, joita kansallisten tuomioistuinten on suojeltava, ja toisaalta se on pakottava m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, joka on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Euroopan yhteis\u00f6lle annettujen teht\u00e4vien t\u00e4ytt\u00e4miseksi ja jota kansallisten tuomioistuinten on sovellettava viran puolesta. Tuomioistuimen mukaan n\u00e4in ollen my\u00f6s sen 81 artiklasta antama tulkinta sitoo j\u00e4senvaltioiden kaikkia kansallisia tuomioistuimia 81 artiklaa sovellettaessa.<\/p>\n

(953) Vaikka edell\u00e4 selostettu p\u00e4\u00e4t\u00f6s on annettu vuonna 2009, se ilmaisee sellaisen Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimusta koskevan tulkintas\u00e4\u00e4nn\u00f6n, joka on voimassa olevaa oikeutta my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 asiaa koskevin vaikutuksin.<\/p>\n

(954) Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyj\u00e4 ovat sellaiset yritysten v\u00e4liset sopimukset, yritysten yhteenliittymien p\u00e4\u00e4t\u00f6kset sek\u00e4 yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan j\u00e4senvaltioiden v\u00e4liseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on est\u00e4\u00e4, rajoittaa tai v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kilpailua yhteismarkkinoilla tai joista seuraa, ett\u00e4 kilpailu estyy, rajoittuu tai v\u00e4\u00e4ristyy yhteismarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja menettelytavat:<\/p>\n

a) joilla suoraan tai v\u00e4lillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;<\/p>\n

b) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknist\u00e4 kehityst\u00e4 taikka investointeja;<\/p>\n

c) joilla jaetaan markkinoita tai hankintal\u00e4hteit\u00e4;<\/p>\n

d) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita ep\u00e4edulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;<\/p>\n

e) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, ett\u00e4 sopimuspuoli hyv\u00e4ksyy lis\u00e4suoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteytt\u00e4 sopimuksen kohteeseen.<\/p>\n

(955) Kansallisen tuomioistuimen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen soveltamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan (esimerkiksi tuomio 13.2.1969,<\/p>\n

$25c<\/p>\n

(956) T\u00e4h\u00e4n asiaan sovellettava kilpailunrajoituslaki on tullut voimaan 1.9.1992. Lakia koskevasta hallituksen esityksest\u00e4 (HE 162\/1991 vp) samoin kuin lain s\u00e4\u00e4t\u00e4misen taustalla olleesta kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tarkistamisty\u00f6ryhm\u00e4n mietinn\u00f6st\u00e4 (KTM mietint\u00f6 1991:15) ilmenee, ett\u00e4 lain tarkoituksena on ollut l\u00e4hent\u00e4\u00e4 kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4mme Euroopan yhteis\u00f6n kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. Arvioitaessa Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien yritysten toimia kilpailunrajoituslain valossa on, kun otetaan huomioon t\u00e4m\u00e4 lain tausta ja erityisesti se, ett\u00e4 j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 todetuin perustein niin sanottu kauppavaikutus toteutuu t\u00e4ss\u00e4 asiassa, lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkinnassa otettava huomioon my\u00f6s seuraamusmaksuesityksess\u00e4 tarkoitettuna aikana voimassa olleet Euroopan yhteis\u00f6n kilpailunrajoituksia koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten niit\u00e4 koskeva tulkintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

(957) T\u00e4h\u00e4n asiaan sovellettavan kilpailunrajoituslain mukaan Kilpailuvirastolla ei kuitenkaan ole ollut toimivaltaa esitt\u00e4\u00e4 seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 81 artiklan rikkomisen johdosta. Vastaavasti markkinaoikeudella ei ole ollut toimivaltaa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksua t\u00e4ll\u00e4 perusteella. N\u00e4in ei asiassa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole menetelty.<\/p>\n

11.1 Seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n

$25e<\/p>\n

11.6.1 Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja niit\u00e4 koskeva valmisteluaineisto<\/p>\n

(1180) Kilpailunrajoituslain 1 \u00a7:n mukaan lain tavoitteena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 162\/1991 vp) mukaan:<\/p>\n

(1181) Kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai n\u00e4iden yhteenliittym\u00e4lle, joka rikkoo 4 — 7 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n seuraamusmaksu (<\/p>\n

), jollei menettely\u00e4 ole pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 tai seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidet\u00e4 perusteettomana. Lain 3 \u00a7:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 laissa luonnollista henkil\u00f6\u00e4 tai yksityist\u00e4 tai julkista oikeushenkil\u00f6\u00e4, joka ammattimaisesti pit\u00e4\u00e4 kaupan, ostaa, myy tai muutoin vastiketta vastaan hankkii tai luovuttaa tavaroita tai palveluksia (hy\u00f6dyke).<\/p>\n

(1182) Kilpailunrajoituslakia koskeneessa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 162\/1991 vp) on edell\u00e4 mainittua lain 3 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, ett\u00e4 elinkeinonharjoittajan k\u00e4site on tarkoitettu laajaksi. Elinkeinonharjoittajina pidett\u00e4isiin luonnollista henkil\u00f6\u00e4 tai yksityist\u00e4 tai julkista oikeushenkil\u00f6\u00e4, joka harjoittaa ammattimaista yleens\u00e4 taloudelliseen tulokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa.<\/p>\n

$261<\/p>\n

11.6.2 Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/p>\n

(1184) Kilpailunrajoituslakia koskevasta hallituksen esityksest\u00e4 (HE 162\/1991 vp) samoin kuin lain s\u00e4\u00e4t\u00e4misen taustalla olleesta kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tarkistamisty\u00f6ryhm\u00e4n mietinn\u00f6st\u00e4 (KTM mietint\u00f6 1991:15) ilmenee, ett\u00e4 lain tarkoituksena on ollut l\u00e4hent\u00e4\u00e4 kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4mme Euroopan yhteis\u00f6n kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelmien rakenteellisia eroavaisuuksia. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 yhti\u00f6lle muun yhti\u00f6n menettelyst\u00e4 kilpailunrajoituslain valossa, on lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkinnassa otettava huomioon my\u00f6s Euroopan yhteis\u00f6n kilpailunrajoituksia koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten niit\u00e4 koskeva tulkintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

(1185) Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sakon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 yhti\u00f6lle muun yhti\u00f6n menettelyst\u00e4 on tarkasteltu joko oikeudellisen tai taloudellisen seuraannon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oikeudellisen seuraannon periaatteen mukaan vastuun rikkomuksista kantaa niihin tosiasiallisesti syyllistynyt oikeussubjekti. Taloudellisen seuraannon periaatteen mukaan vastuun kantaa se taloudellinen toiminta, johon rikkomus voidaan liitt\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in vastuutahoja saattaa olla useampia kuin yksi, ja toisaalta vastuuseen voi joutua sellaisia tahoja, jotka eiv\u00e4t itse ole tosiasiallisesti rikkoneet kilpailunrajoituksia koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

(1186) Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oikeudellisen seuraannon periaate vaikuttaisi olevan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 (esimerkiksi Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen tuomio 8.7.1999,<\/p>\n

, asia C-49\/92 P, kohta 145). Euroopan yhteis\u00f6jen ensimm\u00e4isen oikeusasteen tuomioistuin on kuitenkin todennut (tuomio 11.3.1999,<\/p>\n

, asia T-134\/94, kohta 46), ett\u00e4 vaikka kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta vastuullisena pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 rikkomisen tekij\u00e4\u00e4, ei ole estett\u00e4, ett\u00e4 tietyn yksitt\u00e4istapauksen erityiset olosuhteet voivat antaa aiheen muunlaiseen ratkaisuun. Vastaavasti Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuin on Sementti-tuomiossaan (7.1.2004,<\/p>\n

, asiat C-204, 205, 211, 213, 217 ja 219\/00 P, kohta 59) todennut, ett\u00e4 yrityksen oikeudellisen muodon ja nimen muuttamisesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, ett\u00e4 uusi yritys vapautuisi edellisen yrityksen kilpailunvastaisia menettelytapoja koskevasta vastuusta, mik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 kaksi yrityst\u00e4 ovat taloudelliselta kannalta samat. Usean tyyppisiss\u00e4 tilanteissa Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 onkin noudatettu my\u00f6s taloudellisen seuraannon mukaista vastuunjakoa (esimerkiksi edell\u00e4 mainitun<\/p>\n

-tuomion lis\u00e4ksi Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen tuomio 16.12.1975,<\/p>\n

, asiat 40 — 48, 50, 54 — 56, 111, 113 ja 114\/73, kohdat 79 — 87).<\/p>\n

(1187) Taloudellisen seuraannon periaate tulee Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten mukaan sovellettavaksi silloin, kun kilpailunrajoituksiin syyllistynyt taho on esimerkiksi yhti\u00f6n purkamisen johdosta lakannut oikeudellisesti olemasta (esimerkiksi Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen tuomio 8.7.1999,<\/p>\n

, asia C-49\/92 P, kohta 145). Ensimm\u00e4isen oikeusasteen tuomioistuin on lausunut, ett\u00e4 silloin kun kilpailunrajoituksiin syyllistynyt yritys lakkaa olemasta sen vuoksi, ett\u00e4 ostaja on sulauttanut sen, ostajalle siirtyv\u00e4t sen varat ja velat mukaan lukien yhteis\u00f6n oikeuden rikkomisesta aiheutuva vastuu (tuomio 14.12.2006,<\/p>\n

asia T-259\/02, kohta 326). Vastaavasti taloudellisen seuraannon periaatetta on noudatettu silloin, kun yhti\u00f6 sin\u00e4ns\u00e4 on yh\u00e4 olemassa, mutta se on lakannut taloudellisesti olemasta, eli lopettanut liiketoiminnan harjoittamisen (esimerkiksi Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen edell\u00e4 mainittu<\/p>\n

-tuomio, kohdat 355 — 358).<\/p>\n

(1188) Lis\u00e4ksi syyllistahon olemassa ollessakin erilaiset yritysj\u00e4rjestelyt voidaan Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan sivuuttaa, mik\u00e4li niiden tarkoituksena voidaan katsoa olevan kilpailuoikeudellisen vastuun v\u00e4ltt\u00e4minen. Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuin on painottanut, ett\u00e4 jos seuraamus olisi mahdollista m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ainoastaan sellaiselle yksik\u00f6lle, joka on syyllistynyt rikkomiseen, yritykset voisivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 seuraamukset jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muuttamalla identiteetti\u00e4\u00e4n uudelleenj\u00e4rjestelyill\u00e4, luovutuksilla tai muilla oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla. Tuomioistuimen mukaan t\u00e4m\u00e4 vaarantaisi kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 rankaisemista sek\u00e4 t\u00e4llaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen toistumisen ehk\u00e4isemist\u00e4 koskevan tavoitteen (tuomio 11.12.2007,<\/p>\n

., asia C-280\/06, kohta 41).<\/p>\n

11.6.3 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n

(1189) Kilpailunrajoituslaissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitteen keskeisen\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on taloudellisen toiminnan harjoittaminen. Elinkeinonharjoittajan k\u00e4site on tarkoitettu laajaksi. Kilpailuoikeudessa oikeudellinen arviointi perustuu j\u00e4rjestelyjen taloudelliseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n eik\u00e4 oikeudelliseen muotoon. Elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitett\u00e4 ei ole kilpailunrajoituslaissa tai sen esit\u00f6iss\u00e4 t\u00e4smennetty esimerkiksi sellaisen tilanteen varalta, jossa kyseess\u00e4 on kahden tai useamman oikeushenkil\u00f6n k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 konserni taikka oikeushenkil\u00f6n lakkaaminen.<\/p>\n

(1190) Kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:st\u00e4 ja asian luonteesta muutoinkin johtuu, ett\u00e4 seuraamusmaksu on m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tietylle oikeussubjektille.<\/p>\n

(1191) Kilpailuvirasto ei ole esitt\u00e4nyt seuraamusmaksua Interbetonille eik\u00e4 Interasfaltille vaan n\u00e4iden yhti\u00f6iden rikkomusten osalta esitys on kohdistettu NCC Roadsiin. [ — ]<\/p>\n

(1192) Kun otetaan huomioon kilpailunrajoituslain 1 \u00a7:st\u00e4 ilmenev\u00e4 lain tarkoitus, elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 lain 3 \u00a7:ss\u00e4 ja mit\u00e4 k\u00e4sitteen soveltamisesta on kilpailunrajoituslakia koskevassa hallituksen esityksess\u00e4 lausuttu, lain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4 ei voida tulkita niin, ett\u00e4 seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen jollekin muulle kuin juuri sille oikeussubjektille, jonka on todettu rikkoneen lain asianomaisia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, ei olisi mahdollista tilanteessa, jossa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 rikkonutta oikeussubjektia ei en\u00e4\u00e4 ole olemassa. N\u00e4in ollen ja kun seuraamusmaksua on esitetty ja se on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty NCC Roadsille eik\u00e4 Interbetonille\/Interasfaltille [—], sill\u00e4 kysymyksell\u00e4, olisiko seuraamusmaksuvaatimus tullut valvoa Interasfaltin [—] vapaaehtoisissa selvitystilamenettelyiss\u00e4, ei ole vaikutusta arvioitaessa, onko seuraamusmaksu voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 NCC Roadsille.<\/p>\n

(1193) Kun edelleen otetaan huomioon kilpailunrajoituslain 1 \u00a7:st\u00e4 ilmenev\u00e4 lain tarkoitus, elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 lain 3 \u00a7:ss\u00e4 ja mit\u00e4 k\u00e4sitteen soveltamisesta on kilpailunrajoituslakia koskevassa hallituksen esityksess\u00e4 lausuttu, oikeudellinen arviointi perustuu keskeisesti j\u00e4rjestelyjen taloudelliseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeudelliseen muotoon ja elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitteen keskeisen\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on taloudellisen toiminnan harjoittaminen.<\/p>\n

(1194) Kilpailuoikeudellisen valvonta- ja seuraamusj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuuden sek\u00e4 kilpailunrajoituslain 1 \u00a7:ss\u00e4 asetetun terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamistavoitteen kannalta olisi haitallista, jos yhti\u00f6t voisivat erilaisin vapaaehtoisin j\u00e4rjestelyin vapautua kilpailuoikeudellisesta vastuustaan.<\/p>\n

(1195) Taloudellisen seuraannon periaate, jossa seuraamus kilpailunrajoituksesta voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 muullekin toimijalle kuin varsinaisesti rikkomukseen syyllistyneelle, on tunnustettu Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuink\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jo ainakin vuodesta 1975 l\u00e4htien (<\/p>\n

-tuomio, 16.12.1975, asiat 40 — 48, 50, 54 — 56, 111, 113 ja 114\/73). Periaate on siten olennainen ja yleisesti tunnustettu osa yleiseurooppalaista kilpailuoikeutta. My\u00f6s kotimaisessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 seuraamusmaksu on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty yhti\u00f6lle toisen yhti\u00f6n menettelyst\u00e4 jo kilpailuneuvoston Finnpap-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 6.6.1997 (D:no 21\/359\/95). N\u00e4in ollen seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen jollekin muulle kuin juuri sille oikeussubjektille, jonka on todettu syyllistyneen rikkomukseen, ei voida katsoa olevan vastoin legaliteetti- tai ennustettavuusperiaatetta.<\/p>\n

12.5.1 Seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen NCC Roadsille Interbetonin\/Interasfaltin menettelyst\u00e4<\/p>\n

(1243) Kilpailuvirasto esitt\u00e4\u00e4 seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 NCC Roadsille Interbetonin ja sittemmin Interasfaltin nimiss\u00e4 aiheutetuista kilpailunrajoituksista.<\/p>\n

$26d<\/p>\n

(1245) Asfalttitoiminnan k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista toimintaa, jossa v\u00e4itetty kilpailunrajoituslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkominen on tapahtunut, on siten jatkettu katkeamatta yritysj\u00e4rjestelyist\u00e4 huolimatta ja senkin j\u00e4lkeen, kun Interasfaltin purkamiseen on NCC:n omalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 p\u00e4\u00e4dytty. Kun otetaan huomioon kysymyksess\u00e4 olevan taloudellisen toiminnan siirt\u00e4minen ja sen jatkaminen yhti\u00f6oikeudellisista j\u00e4rjestelyist\u00e4 huolimatta sek\u00e4 lis\u00e4ksi j\u00e4rjestelyihin osallistuneiden yhti\u00f6iden rakenteellinen yhteys ja erityisesti se, ett\u00e4 v\u00e4itettyyn kilpailunrajoitukseen osallistunut oikeushenkil\u00f6 on lakannut olemasta toisen konserniyhti\u00f6n yksinomaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6svallassa olleella yhti\u00f6j\u00e4rjestelyj\u00e4 koskevalla valinnalla, NCC Roadsille voidaan kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n nojalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksu Interbetonin\/Interasfaltin menettelyst\u00e4.<\/p>\n

12.5.5 Seuraamusmaksu<\/p>\n

$26e<\/p>\n

(1263) Kilpailuvirasto esitt\u00e4\u00e4 NCC Roadsille m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi 4 600 000 euron seuraamusmaksun. Kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n 2 momentin mukaan seuraamusmaksu saa olla enint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan edellisen vuoden liikevaihdosta. NCC Roadsin kokonaisliikevaihto markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna 2006 on ollut noin 54 300 000 euroa. NCC Roadsin tapauksessa seuraamusmaksun enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on siten pidett\u00e4v\u00e4 5 430 000 euroa.<\/p>\n

(1264) Kun otetaan huomioon edell\u00e4 ilmenev\u00e4 kilpailunrajoituksen laatu, laajuus ja kestoaika sek\u00e4 kartellin vahingollisuus, korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 NCC Roadsille on m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Kilpailuviraston esityksen mukaisesti 4 600 000 euron seuraamusmaksu.<\/p>\n

(j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s NCC Roads tai hakija) on 29.9.2014 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus<\/p>\n

1) purkaa korkeimman hallinto-oikeuden 29.9.2009 antaman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taltionumero 2389 (KHO 2009:83) silt\u00e4 osin kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on kysymys NCC Roads Oy:lle 31.10.2000 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyst\u00e4 seuraamusmaksusta;<\/p>\n

3) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palautettavalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle maksettavaksi tuottokorkoa siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien, kun NCC Roads Oy on seuraamusmaksun suorittanut siihen saakka, kunnes oikeus viiv\u00e4styskorkoon on syntynyt;<\/p>\n

4) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palautettavalle raham\u00e4\u00e4r\u00e4lle sek\u00e4 tuottokorolle maksettavaksi viiv\u00e4styskorkoa purkuhakemuksen vireilletulosta lukien; sek\u00e4<\/p>\n

5) velvoittaa valtion korvaamaan NCC Roads Oy:n oikeudenk\u00e4yntikulut viiv\u00e4styskorkoineen.<\/p>\n

NCC Roads Oy on esitt\u00e4nyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Koska vanha Interasfaltti ei ole ennen 31.10.2000 ollut osa NCC-konsernia, sill\u00e4 ei ole ainakaan tuota ajankohtaa ennen voinut olla rakenteellista tai muutakaan yhteytt\u00e4 NCC Roadsiin eik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n NCC-konserniin. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 uuden Interasfaltin osakekannan sittemmin omistamaan tullutta ja vanhan Interasfaltin taloudelliseksi seuraajaksi katsomaansa NCC Roadsia suorittamaan seuraamusmaksua ainakaan ajalta ennen 31.10.2000.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on niin sanotun taloudellisen seuraannon periaatteen perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt NCC Roadsille seuraamusmaksun kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n nojalla. Kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:ss\u00e4 ei kuitenkaan ollut s\u00e4\u00e4detty mahdollisuudesta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksua muulle taholle kuin kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneelle oikeushenkil\u00f6lle. Korkein hallinto-oikeus on soveltanut kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4 ilmeisesti virheellisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraajalle aikaisintaan niin sanottujen rakenteellisten yhteyksien syntymisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta. Esill\u00e4 olevassa asiassa t\u00e4llaisia rakenteellisia yhteyksi\u00e4 ei ole voinut olemassa ennen kuin vanha Interasfaltti tuli osaksi NCC-konsernia. Korkein hallinto-oikeus on soveltanut unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 taloudellisen seuraannon periaatetta ilmeisesti virheellisesti.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n mainitsemat yleisseuraantoon perustuvat tuomiot<\/h3>\n

. sek\u00e4<\/p>\n

eiv\u00e4t osoita mit\u00e4\u00e4n taloudellisen seuraannon periaatteen soveltamisesta eik\u00e4 taloudellisen seuraannon periaatteen soveltamista voida perustaa sanottuihin ratkaisuihin. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sanottuihin ratkaisuihin voidaan perustaa se, ett\u00e4 NCC Roads on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty seuraamusmaksuvastuuseen my\u00f6s vanhan Interasfaltin rikkomusajalta.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden viittaamassa tuomiossa<\/h3>\n

vastuu ei ollut siirtynyt seuraajalle, koska kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkonut taho oli ollut edelleen olemassa. Tuomiossa on vahvistettu kilpailurikkomustilanteissa vallitseva vahva p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 rikkojan yksil\u00f6llisest\u00e4 vastuusta eik\u00e4 ratkaisu osoita, ett\u00e4 rikkojan liiketoimintaa jatkanut taho voisi joutua seuraamusvastuuseen koko rikkomusajalta.<\/p>\n

Tuomioissa<\/h3>\n

ja<\/p>\n

, joissa vastuu kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta on siirtynyt taloudellisen seuraannon periaatteen perusteella, kysymys ei ole ollut tilanteesta, jossa kilpailurikkomus olisi ajoittunut kahden konsernin\/tahon omistusaikaan. Toisin kuin esill\u00e4 olevassa asiassa, kysymys on ollut my\u00f6s poikkeuksellisista olosuhteista, joiden perusteella vastuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen on ollut mahdollista. Mainituissa tuomioissa kilpailurikkomus oli jatkunut my\u00f6s seuraajan toiminnassa.<\/p>\n

Tuomiossa<\/h3>\n

tarkoitetussa asiassa kilpailurikkomuksen tehneest\u00e4 yhti\u00f6st\u00e4 oli tullut seuraajayhti\u00f6n omistaja, ja kaikki j\u00e4rjestelyt oli tehty samassa konsernissa. Kysymys oli konsernin sis\u00e4isest\u00e4 j\u00e4rjestelyst\u00e4 ja yritysten v\u00e4lill\u00e4 vallitsi rakenteellinen yhteys. Aalborg ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiist\u00e4nyt, ettei se voisi olla vastuussa rikkojan toiminnasta.<\/p>\n

NCC Roads ei ole itse syyllistynyt kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaiseen menettelyyn. Yhti\u00f6 on perustettu l\u00e4hes vuosi kilpailurikkomuksen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen vuonna 2003, eik\u00e4 uuden Interasfaltin liiketoimintaa ollut siirretty NCC Roadsille tarkoituksena v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 mahdollisia kilpailuoikeudellisia seuraamuksia. Kilpailuvirasto ei ole edes v\u00e4itt\u00e4nyt n\u00e4in olleen. Vanha Interasfaltti kuului muuhun konserniin kuin mihin NCC Roads on perustamisestaan l\u00e4htien kuulunut 31.10.2000 saakka. Kilpailurikkomus ei ollut jatkunut NCC Roadsin liiketoiminnassa, eik\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4 ollut perustettu ennen kilpailurikkomuksen alkamista taikka sen aikana.<\/p>\n

Yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n viittaamassa unionin tuomioistuimen tuomiossa vastuun ei ole katsottu siirtyneen kilpailurikkomukseen syyllistyneen yhti\u00f6n liiketoimintaa jatkaneelle taholle rakenteellisten yhteyksien syntymist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta paitsi tilanteessa, jossa seuraaja itse on osallistunut kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiseen tai jossa olosuhteet ovat muutoin olleet poikkeukselliset.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 taloudellisen seuraannon periaatetta ei ole sovellettu siten, ett\u00e4 vastuu koko rikkomuksen kestoajalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4isiin rikkojan liiketoimintaa jatkaneelle taholle kilpailurikkomukseen syyllistyneen tahon rikkomusajalta.<\/p>\n

Unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 k\u00e4y lis\u00e4ksi ilmi, ett\u00e4 seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraajalle aikaisintaan niin sanottujen rakenteellisten yhteyksien syntymisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta, kuten tuomiossa<\/p>\n

on lausuttu. T\u00e4m\u00e4 on vahvistettu my\u00f6s tuomiossa<\/p>\n

. Se, ett\u00e4 NCC Roadsilla on mahdollisesti katsottu olevan rakenteellisia yhteyksi\u00e4 vanhaan tai uuteen Interasfalttiin sen j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana, kun vanha Interasfaltti oli tullut osaksi NCC-konsernia, ei ole muodostanut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta seuraamusmaksuvastuun ulottamiselle aikaan, jona Interasfaltti ei ole ollut osa NCC-konsernia. Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4invastainen perustelematon ratkaisu on seurausta ilmeisesti virheellisest\u00e4 lain soveltamisesta.<\/p>\n

Unionin tuomioistuin on tuomioissaan<\/h3>\n

vahvistanut, ettei yhti\u00f6n voida katsoa olevan vastuussa rikkomisista, joihin sen tyt\u00e4ryhti\u00f6 on itsen\u00e4isesti syyllistynyt ennen kuin emoyhti\u00f6 hankki tyt\u00e4ryhti\u00f6n omistukseensa.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 kilpailuviranomaisen asiana on n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteen, ettei p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoajankohtana ole ollut olemassa sellaista oikeushenkil\u00f6\u00e4, jonka olisi voitu katsoa olevan vastuussa siit\u00e4 kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomista merkitsev\u00e4st\u00e4 toiminnasta, johon yhti\u00f6 on syyllistynyt ennen kuin uusi emoyhti\u00f6 on hankkinut sen omistukseensa. Niiss\u00e4 tapauksissa, joissa n\u00e4in ei ole tehty, emoyhti\u00f6n ei ole katsottu voivan olla vastuussa kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta, johon sen tyt\u00e4ryhti\u00f6t ovat syyllistyneet ennen kuin yhti\u00f6 on hankkinut ne omistukseensa.<\/p>\n

NCC Roadsin mahdolliset rakenteelliset yhteydet vanhaan tai uuteen Interasfalttiin vanhan Interasfaltin tultua osaksi NCC-konsernia eiv\u00e4t ole muodostaneet hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta seuraamusmaksun ulottamiselle aikaan, jona Interasfaltti ei ollut ollut osa konsernia.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden k\u00e4sitys unionin tuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on ollut olennaisen virheellinen.<\/p>\n

Asiassa C-42\/92 P,<\/h3>\n

Koska edell\u00e4 mainitussa tuomiossa taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen estyi yksin sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta vastuussa ollut oikeushenkil\u00f6 oli itse olemassa, yhteis\u00f6jen tuomioistuimen ei ole tarvinnut tuomiossaan ottaa kantaa niiden muiden edellytysten k\u00e4sill\u00e4oloon, joita taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

-tuomiossa on vahvistettu ainoastaan se unionin oikeuteen sis\u00e4ltyv\u00e4 keskeinen periaate, ett\u00e4 yksil\u00f6llisen vastuun periaatteen mukaan kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkonut taho vastaa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti itse omasta menettelyst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu perustuu ilmeisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lain soveltamiseen my\u00f6s perustuslain 2 \u00a7:n 3 momentin ja 80 \u00a7:n 1 momentin laillisuusperiaatteen kannalta.<\/p>\n

Asfalttikartellin tapahtuma-aikana tai korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisen ajankohtana taloudellisen seuraannon periaatteesta ei ollut s\u00e4\u00e4detty kansallisella eik\u00e4 unionin tasolla, eik\u00e4 taloudellisesta seuraannosta ole ollut vakiintunutta tai yksiselitteist\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen k\u00e4sill\u00e4 olevan kaltaisessa tilanteessa korkeimman hallinto-oikeuden tekem\u00e4ll\u00e4 tavalla ilman kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tai unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tukea on ollut perustuslain tarkoittaman laillisuusperiaatteen vastaista. Laillisuusperiaatteen merkitys on erityisen korostunut, koska NCC Roadsille on korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty 4,6 miljoonan euron suuruinen seuraamusmaksu.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 unionin tuomioistuin on soveltanut taloudellisen seuraannon periaatetta tapausten yksil\u00f6llisten olosuhteiden johdosta, ei merkitse, ett\u00e4 periaatteen soveltaminen t\u00e4ysin toisenlaiseen tapaukseen olisi perustuslakiin sis\u00e4ltyv\u00e4n laillisuusperiaatteen mukaista. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n korkeimman hallinto-oikeuden viittaamassa kilpailuneuvoston vuonna 1997 antamassa<\/p>\n

-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ei ole ollut kysymys seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4 yhti\u00f6lle toisen yhti\u00f6n menettelyst\u00e4 taloudellisen seuraannon periaatteen perusteella. Osakeyhti\u00f6lakiin suoraan perustuvalla vastuiden siirtymisell\u00e4 yleisseuraannon tilanteessa ei ole merkityst\u00e4 arvioitaessa vastuiden siirtymist\u00e4 taloudellisen seuraannon tilanteessa.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus ei ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n perustellut, mill\u00e4 perusteella NCC Roadsin vastuu on kattanut my\u00f6s ajan ennen niin sanotun vanhan Interasfaltin siirtymist\u00e4 osaksi NCC-konsernia. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan arvioinut vain niin sanotun vanhan Interasfaltin kilpailunrajoituksen kestoa. T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4\u00e4n korkein hallinto-oikeus on suoraan m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt NCC Roadsin seuraamusmaksuvastuuseen rikkomuksen koko ajalta.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s loukkaa NCC Roadsin oikeutta, koska yhti\u00f6 on joutunut maksamaan seuraamusmaksun sellaisesta kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaisesta menettelyst\u00e4, johon se ei ole itse syyllistynyt ja jonka aikana NCC Roadsia ei ollut perustettu. Kysymys on ajanjaksosta 7.7.1997 — 30.10.2000. T\u00e4m\u00e4 aikav\u00e4li kattaa noin 72 prosenttia siit\u00e4 ajanjaksosta, jolta seuraamusmaksua on korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty. Kysymyksess\u00e4 olevalla purkuhakemuksella haetaan siten vapautumista l\u00e4hes kolmesta nelj\u00e4sosasta korkeimman hallinto-oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 seuraamusmaksusta. Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 on syntynyt NCC Roadsille merkitt\u00e4v\u00e4 perusteeton taloudellinen vastuu.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi korkeimman hallinto-oikeuden virheellisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 on ollut vaikutusta my\u00f6s useiden kuntien muun muassa NCC Roadsia vastaan sittemmin nostamissa vahingonkorvauskanteissa, joissa kokonaisvaatimukset ovat seuraamusmaksuun n\u00e4hden moninkertaiset.<\/p>\n

(KKV) on pyyt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lis\u00e4ajan j\u00e4lkeen antamassaan lausunnossa vaatinut, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4\u00e4 purkuhakemuksen.<\/p>\n

KKV on esitt\u00e4nyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Hakemuksen perusteeksi ei ole esitetty sellaisia hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 63 \u00a7:n 1 momentin mukaisia purkuedellytyksi\u00e4, joiden vuoksi hakemuksen kohteena oleva p\u00e4\u00e4t\u00f6s tulisi osaksikaan purkaa. Korkein hallinto-oikeus on hakemuksen kohteena olevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n tulkinnut oikein kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4 ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tess\u00e4\u00e4n seuraamusmaksun purun hakijalle. P\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole vastoin perustuslain sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 lailla s\u00e4\u00e4t\u00e4misen vaatimusta.<\/p>\n

Purun hakija esitt\u00e4\u00e4 kannanottoja kahdesta erillisest\u00e4 unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muotoutuneesta vastuun m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen perusteesta. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koskee emoyhti\u00f6n mahdollista vastuuta tyt\u00e4ryhti\u00f6n rikkomuksesta, mist\u00e4 esill\u00e4 olevassa asiassa ei ole kysymys. Toisaalta kysymys on esill\u00e4 olevan asian kannalta keskeisest\u00e4 tilanteesta, jossa oikeudellisen tai taloudellisen seuraannon kautta tunnistetaan rikkomuksesta vastuussa oleva elinkeinonharjoittaja, johon seuraamus — muun tahon puuttuessa — voidaan kohdistaa.<\/p>\n

Kilpailuoikeudessa sovelletaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yrityskohtaisen vastuun periaatetta, jonka perusteella kilpailunrajoitukseen syyllistyneet ovat siit\u00e4 my\u00f6s vastuussa. Kilpailuoikeuden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon tehokkuus vaarantuisi olennaisesti, mik\u00e4li elinkeinonharjoittajat pystyisiv\u00e4t konsernin sis\u00e4isill\u00e4 tai muilla yritysj\u00e4rjestelyill\u00e4 aikaansaamaan tilanteen, jossa vastuuta kilpailunrajoituksesta ei tosiasiassa voitaisi kohdistaa mihink\u00e4\u00e4n tahoon. Unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 vakiintuneesti sovellettu taloudellisen seuraannon periaatetta, jonka nojalla vastuu voidaan tiettyjen edellytysten t\u00e4yttyess\u00e4 kohdentaa alunperin kilpailunrajoitukseen syyllistyneen seuraajaksi katsottavaan tahoon.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n korkein hallinto-oikeus on oikein katsonut, ett\u00e4 NCC Roadsille on voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksu Interbetoni Oy:n \/ Interasfaltti Oy:n (Interasfaltti) menettelyst\u00e4 ottaen huomioon kilpailunrajoitukseen liittyv\u00e4n taloudellisen toiminnan siirt\u00e4minen ja jatkaminen yhti\u00f6oikeudellisista j\u00e4rjestelyist\u00e4 huolimatta, j\u00e4rjestelyihin osallistuneiden yhti\u00f6iden rakenteellinen yhteys sek\u00e4 se, ett\u00e4 kilpailunrajoitukseen osallistunut oikeushenkil\u00f6 on lakannut olemasta sen omistaneen konserniyhti\u00f6n yksinomaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6svallassa olevalla yhti\u00f6j\u00e4rjestelyj\u00e4 koskevalla valinnalla.<\/p>\n

Yrityskohtaisen vastuun periaatteen mukaisesti on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Interasfaltti on ollut kilpailunrajoituksesta koko sen kestoajalta vastuussa 31.1.2003 saakka, jolloin se on lakannut taloudellisesti olemasta ja purun hakijasta on tullut sen taloudellinen seuraaja.<\/p>\n

Teoreettisella tasolla tapahtumilla ennen 31.1.2003 on merkityst\u00e4 ainoastaan arvioitaessa, voisiko my\u00f6s emoyhti\u00f6 olla vastuussa rikkomuksesta, johon sen tyt\u00e4ryhti\u00f6 on syyllistynyt. Vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n nojalla kilpailuviranomaisella on t\u00e4lt\u00e4 osin harkintavaltaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 seuraamusten kohdistamisesta.<\/p>\n

Esill\u00e4 olevassa asiassa on arvioitavana kilpailuoikeudellinen tilanne, jossa oikeudellisen seuraannon edellytysten puuttuessa sovelletaan taloudellisen seuraannon periaatteita. T\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa yleisseuraannolla voi olla merkityst\u00e4, mutta ei purun hakijan esitt\u00e4min tavoin. Kilpailuoikeudellisessa kontekstissa seuraannolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vastuu kilpailunrajoituksesta seuraa joko kilpailunrajoitukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan oikeudellista muotoa tai sit\u00e4 toimintaa, jolla kilpailunrajoitus on aiheutettu.<\/p>\n

Hakijan viittaamissa tuomioissa<\/h3>\n

ei ole asetettu kilpailuoikeudellisen vastuun siirtymisen perustaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa tai omistussuhteita muuttavaa oikeustoimea tai yksinomaan sit\u00e4, ett\u00e4 kilpailunrajoitukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan oikeudet ja velvollisuudet olisivat siirtyneet kolmannelle taholle, vaan oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymist\u00e4 on pidetty yhten\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, joka on osoittanut kilpailunrajoitukseen perustuvan vastuun siirtymist\u00e4 taloudellisen seuraannon perusteella kolmannelle taholle. Kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen on vain yksi tekij\u00e4 arvioitaessa taloudellisen seuraannon syntymist\u00e4.<\/p>\n

Unionin tuomioistuinten tuomioiden suomenkielisiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4n yleisseuraanto-sanaan tulee k\u00e4sitteen merkityssis\u00e4ll\u00f6n osalta suhtautua varauksellisesti. Seuraanto voi tapahtua joko oikeudellisin tai taloudellisin perustein, ja osakekannan tai liiketoiminnan kauppa ovat vain esimerkkej\u00e4 tilanteista, joissa taloudellisen seuraannon perusteella voidaan kohdistaa vastuu kilpailunrajoitukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan tai sen liiketoiminnan ostaneeseen tahoon.<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen ensimm\u00e4isen asteen tuomioistuin on viitannut asiaan<\/h3>\n

arvioidessaan nimenomaan taloudellisen seuraannon perusteita. N\u00e4in ollen purun hakijan v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 vastuun siirtyminen yleisseuraannon perusteella olisi eri asia kuin vastuun siirtyminen taloudellisen periaatteen perusteella, on virheellinen. Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n viittaamat asiat<\/p>\n

. osoittavat taloudellisen seuraannon periaatteen soveltamista, kuten muutkin korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n viittaamat ratkaisut. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yleisseuraanto ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 sulautuminen katsotaan tilanteeksi, jossa sulautuva yritys lakkaa oikeudellisesti olemasta, ja sulauttava yritys katsotaan sulautuneen yrityksen taloudelliseksi seuraajaksi.<\/p>\n

K\u00e4sill\u00e4 olevaan asiaan liittyvien tosiseikkojen aikaan voimassa olleen kilpailunrajoituslain 3 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s elinkeinonharjoittajan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 on sanamuodoltaan samanlainen kuin sit\u00e4 edelt\u00e4neen kilpailunrajoituksista annetun lain (709\/1988) elinkeinonharjoittajan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Molempia lakeja koskevissa hallituksen esityksiss\u00e4 (HE 162\/1991 vp ja HE 148\/1987 vp) on todettu, ett\u00e4 elinkeinonharjoittajan k\u00e4site on tarkoitettu laajaksi. Elinkeinonharjoittajana pidet\u00e4\u00e4n luonnollista henkil\u00f6\u00e4 tai yksityist\u00e4 tai julkista oikeushenkil\u00f6\u00e4, joka harjoittaa ammattimaista yleens\u00e4 taloudelliseen tulokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa.<\/p>\n

Edelleen lain esit\u00f6iss\u00e4 (HE 148\/1987 vp) todetaan, ett\u00e4 kilpailuoikeudessa on oikeudellisen arvioinnin perustuttava j\u00e4rjestelyjen taloudelliseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n eik\u00e4 niiden oikeudelliseen muotoon. Kilpailunrajoituslain elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitett\u00e4 ei ole rajattu elinkeinonharjoittajan oikeudelliseen muotoon tai tiettyyn oikeushenkil\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 se siten rajoita sit\u00e4 oikeussubjektien piiri\u00e4, joille seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n sanamuoto ei rajoita seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 vain rikkomukseen tosiasiallisesti syyllistyneelle elinkeinonharjoittajalle. N\u00e4in ollen kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n 1 momentti ei ole esteen\u00e4 taloudellisen seuraannon periaatteen soveltamiselle.<\/p>\n

Kuten korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat jo ennen 1.5.2004 voimaan tulleita kilpailunrajoituslain muutoksia olleet kansallisesti suoraan sovellettavissa, ja markkinoilla toimivien elinkeinonharjoittajien on tullut ottaa ne toiminnassaan huomioon. N\u00e4in ollen lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkinnassa on otettava huomioon my\u00f6s seuraamusmaksuesityksess\u00e4 tarkoitettuna aikana voimassa olleet Euroopan yhteis\u00f6n kilpailunrajoituksia koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten niit\u00e4 koskeva oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

Toisin kuin purun hakija katsoo, unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on jo pitk\u00e4\u00e4n tunnistanut periaatteen, jonka mukaan kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen soveltamisen tarkoittaessa taloudellisia kokonaisuuksia, ei ole estett\u00e4 katsoa muun kuin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiseen syyllistyneen tahon olevan vastuussa kilpailunrikkomisesta koko rikkomisen ajalta.<\/p>\n

Unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vahvistetun yrityskohtaisen vastuun periaatteen nojalla kilpailunrajoituksesta vastuussa on siihen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja. Vastuu on elinkeinonharjoittajalla niin pitk\u00e4\u00e4n kuin se oikeushenkil\u00f6n\u00e4 on olemassa. Taloudellisen jatkuvuuden periaate tulee p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa yrityskohtaisesti vastuussa oleva oikeushenkil\u00f6 on oikeudellisesti lakannut olemasta kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tehokkaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon turvaamiseksi oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tunnistaa siten tilanteet, joissa kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneen yksik\u00f6n oikeudellisesta tai organisatorisesta muuttamisesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, ett\u00e4 syntyisi uusi yritys, joka vapautuisi edellisen yksik\u00f6n kilpailunvastaisia menettelytapoja koskevasta vastuusta, mik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 kaksi yksikk\u00f6\u00e4 ovat taloudelliselta kannalta samat.<\/p>\n

Esill\u00e4 olevassa asiassa ei ole kysymys emo- ja tyt\u00e4ryhti\u00f6iden v\u00e4lisest\u00e4 vastuunjaosta. Mik\u00e4li kilpailunrajoitus on n\u00e4ytetty toteen, ei ole tarvetta selvitt\u00e4\u00e4 kilpailunrajoitukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan emoyhti\u00f6n mahdollista vastuuta kilpailunrajoituksesta. On kilpailuviranomaisen harkintavallassa, asettaako se kilpailunrajoituksesta vastuuseen emo- vai tyt\u00e4ryhti\u00f6n. Emoyhti\u00f6st\u00e4 oikeudellisesti erilliselle tyt\u00e4ryhti\u00f6lle, joka on syyllistynyt kilpailunrajoitukseen, voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksu niin kauan kuin se on oikeudellisesti olemassa tai niin kauan kuin sen kilpailunrajoitukseen liittyv\u00e4\u00e4 taloudellista toimintaa ei ole siirretty kolmannelle taholle siten, ett\u00e4 siirronsaajan voidaan katsoa olevan vastuussa kilpailunrajoituksesta.<\/p>\n

Interasfaltti on ollut yrityskohtaisen vastuun perusteella vastuussa kilpailunrajoituksesta niin kauan kuin sen voidaan katsoa olleen olemassa taloudellisena kokonaisuutena. Peruste soveltaa taloudellista seuraantoa seuraamusmaksua m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on syntynyt 31.1.2003 Interasfaltin selvitystilaan asettamisen ja liiketoiminnan siirt\u00e4misen seurauksena. Liiketoiminnan siirt\u00e4misen tarkoituksella ei ole asian arvioinnissa merkityst\u00e4.<\/p>\n

Asiassa on keskeisesti kysymys siit\u00e4, ovatko olosuhteet Interasfaltin selvitystilaan asettamisen ja liiketoiminnan siirt\u00e4misen seurauksena 31.1.2003 olleet sellaiset, ett\u00e4 NCC Roads on voitu perustellusti katsoa Interasfaltin taloudelliseksi seuraajaksi ja siten m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksu mainitulle yhti\u00f6lle.<\/p>\n

Taloudellisen seuraannon soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tunnistetaan se ajankohta, jona kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on rikottu, sek\u00e4 ajankohta, jolloin elinkeinonharjoittaja saatetaan vastuuseen kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta. Jos t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kilpailunrajoitukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan toiminnasta vastaava taho on oikeudellisesti lakannut olemasta, on yksil\u00f6it\u00e4v\u00e4 ne aineelliset tekij\u00e4t ja ihmiset, jotka ovat my\u00f6t\u00e4vaikuttaneet rikkomiseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tulee yksil\u00f6id\u00e4 se taho, joka on ryhtynyt vastaamaan edell\u00e4 kuvatulla tavalla yksil\u00f6idyn kokonaisuuden toiminnasta, jotta kyseinen taho voidaan saattaa vastuuseen kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 elinkeinonharjoittaja voi v\u00e4ltty\u00e4 vastuusta siksi, ett\u00e4 sen toiminnasta kilpailunrajoitukseen syyllistymisen aikana vastannut taho on lakannut olemasta.<\/p>\n

Jos alkuper\u00e4inen kilpailunrajoitukseen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja on lakannut olemasta oikeudellisesti ja\/tai taloudellisesti, pidet\u00e4\u00e4n taloudellisena seuraajana l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sit\u00e4 elinkeinonharjoittajaa, jolle on siirretty kilpailunrajoitukseen alun perin syyllistyneen elinkeinonharjoittajan kaikki oikeudet ja velvollisuudet. Vastuun siirt\u00e4minen eteenp\u00e4in taloudellisen seuraannon perusteella on erityisen perusteltua, mik\u00e4li yritysj\u00e4rjestelyn j\u00e4lkeenkin jatketaan sit\u00e4 toimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset liittyv\u00e4t.<\/p>\n

Kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kohdistumisesta taloudellisiin kokonaisuuksiin seuraa muun ohella, ett\u00e4 mik\u00e4li alun perin kilpailunrajoitukseen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja on lopettanut kaupallisen toiminnan ja jokin toinen elinkeinonharjoittaja harjoittaa edelleen nimenomaan samaa toimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset liittyv\u00e4t, voidaan vastuu kilpailunrajoituksesta kohdistaa toimintaa jatkavaan elinkeinonharjoittajaan.<\/p>\n

Interasfaltti on ollut osa NCC-konsernia 31.10.2000 l\u00e4htien. Purun hakija on 31.1.2003 saanut omistukseensa Interasfaltin osakekannan, sille on siirretty Interasfaltin liiketoiminnat sek\u00e4 osa omaisuutta, ja Interasfaltti on asetettu selvitystilaan. Purun hakija on aloittanut liiketoiminnan 1.2.2003. Siten purun hakija on jatkanut sit\u00e4 toimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset liittyv\u00e4t. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seuraamusmaksua m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 perusteet soveltaa taloudellista seuraantoa ovat syntyneet 31.1.2003.<\/p>\n

Sill\u00e4 seikalla, mist\u00e4 syyst\u00e4 Interasfaltin liiketoiminta on p\u00e4\u00e4tetty konsernin sis\u00e4isesti siirt\u00e4\u00e4 purun hakijalle, ei ole merkityst\u00e4 asiassa. Vastuun kohdentamisessa ei edellytet\u00e4 osapuolten tarkoitusta v\u00e4ltty\u00e4 vastuulta kilpailunrajoituksesta, mik\u00e4li yritysj\u00e4rjestelyn seurauksena vastuuta kilpailunrajoituksesta ei voitaisi kohdentaa mihink\u00e4\u00e4n tahoon. Vastuun v\u00e4ltt\u00e4minen on vain yksi peruste, joka voidaan ottaa huomioon arvioitaessa taloudellisen seuraannon syntymist\u00e4. Interasfaltti on ollut osa NCC-konsernia 31.10.2000 alkaen ja kaikki sen j\u00e4lkeiset liiketoiminta- ja omistusj\u00e4rjestelyt ovat olleet konsernin sis\u00e4isi\u00e4 ja sen yksinomaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6svallassa.<\/p>\n

Taloudellinen seuraanto tarkoittaa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastuuta kilpailunrajoituksesta koko sen kestoajalta. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on muun muassa todettu, ett\u00e4 koska kilpailuoikeuden soveltamisala koskee taloudellisia kokonaisuuksia, on kilpailunrajoituksesta mahdollista m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 taloudellisena seuraajana pidett\u00e4v\u00e4lle elinkeinonharjoittajalle seuraamus my\u00f6s kilpailunrajoituksen siit\u00e4 osasta, jonka kilpailunrajoitukseen syyllistynyt taloudellinen kokonaisuus on tehnyt ennen seuraannon tapahtumista.<\/p>\n

Rakenteellisten yhteyksien olemassaolo ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys taloudellisen seuraannon syntymiselle. Rakenteellisia yhteyksi\u00e4 ei edellytet\u00e4 tilanteessa, jossa kilpailunrajoitukseen alun perin syyllistynyt elinkeinonharjoittaja ei ole en\u00e4\u00e4 taloudellisesti tai oikeudellisesti olemassa. Sen sijaan tilanteessa, jossa kilpailunrajoitukseen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja on edelleen olemassa, mutta on myynyt kolmannelle sen liiketoiminnan, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset liittyv\u00e4t, seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 liiketoiminnan vastaanottajalle, mik\u00e4li niiden v\u00e4lill\u00e4 on rakenteellinen yhteys. Rakenteellisen yhteyden voidaan katsoa olevan olemassa esimerkiksi tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittajat muodostavat SEUT 101 artiklan mieless\u00e4 yhden taloudellisen kokonaisuuden.<\/p>\n

Asiassa<\/h3>\n

(<\/p>\n

kilpailunrajoitukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan taloudellisena seuraajana on pidetty ensimm\u00e4isen elinkeinonharjoittajan toimintaa markkinoilla jatkanutta elinkeinonharjoittajaa, jota kilpailunrajoitus on koskenut huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen elinkeinonharjoittaja on jatkanut olemassaoloaan taloudellisena toimijana muilla markkinoilla.<\/p>\n

On my\u00f6s syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 seuraamuksella, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n oikeudellisesti olemassa olevalle, mutta taloudellisen toiminnan harjoittamisen lopettaneelle elinkeinonharjoittajalle, ei oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nk\u00e4\u00e4n perusteella voida katsoa olevan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan pelotevaikutusta.<\/p>\n

yhteis\u00f6jen ensimm\u00e4isen asteen tuomioistuin on todennut, ett\u00e4 seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 taloudelliselle seuraajalle sek\u00e4 sen omissa nimiss\u00e4 toteuttamasta kilpailunrajoituksesta ett\u00e4 siit\u00e4 osasta kilpailunrajoitusta, jonka sama taloudellinen kokonaisuus on tehnyt ennen seuraannon tapahtumista. Seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen koko kilpailunrajoituksen ajalta on riitt\u00e4nyt se, ett\u00e4 elinkeinonharjoittaja on ottanut itselleen p\u00e4\u00e4osan toiminnasta, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset liittyv\u00e4t.<\/p>\n

Tuossa asiassa ei siis ole asetettu edellytykseksi seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miselle seuraantoa edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta sit\u00e4, ett\u00e4 kilpailunrajoitukseen on osallistuttu, vaan painoarvo on asetettu sen toiminnan jatkuvuudelle, johon kilpailunrajoitukset ovat liittyneet.<\/p>\n

$28d<\/p>\n

Toisin kuin purun hakija on esitt\u00e4nyt, asiassa<\/h3>\n

ei ole arvioitu sit\u00e4, voidaanko vastuu kilpailunrajoituksesta, johon on syyllistytty ennen rakenteellisten yhteyksien syntymist\u00e4, kohdistaa kokonaisuudessaan taloudelliseen seuraajaan, vaan seuraajalle m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn seuraamusmaksun on katsottu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti koskevan koko kilpailunrajoituksen kestoaikaa.<\/p>\n

Purun hakijan viittaamat tuomiot asioissa<\/h3>\n

sek\u00e4<\/p>\n

on annettu purkuhakemuksen kohteena olevan korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen. Tulkinnan muuttumisen ei tulisi tavallisesti johtaa purkuhakemuksen hyv\u00e4ksymiseen. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt mainittujen tuomioiden perusteella mit\u00e4\u00e4n sellaista, jonka perusteella taloudellisen seuraannon tulkinta olisi muuttunut korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Asia<\/h3>\n

on unionin tuomioistuimen tuomiolla 18.12.2014 palautettu yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, joka on ratkaissut asian uudestaan 14.7.2016. Tuomioistuin on katsonut t\u00e4ss\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4, ett\u00e4 taloudellisen jatkuvuuden periaatteen soveltaminen liiketoimintaj\u00e4rjestelyihin toisistaan erillisten konsernien v\u00e4lill\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 rakenteellisia yhteyksien olemassaoloa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenee my\u00f6s, ett\u00e4 arvioitaessa mainitun periaatteen soveltumista saman konsernin sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuviin j\u00e4rjestelyihin ei t\u00e4llaisen siirron tarkoituksella ja taloudellisilla perusteilla ole arvioinnissa merkityst\u00e4.<\/p>\n

ei ole sovellettu taloudellista seuraantoa, koska alkuper\u00e4inen toiminnanharjoittaja on ollut v\u00e4itetyn seuraannon syntyhetkell\u00e4 edelleen oikeudellisesti ja taloudellisesti olemassa, eik\u00e4 ole ollut vaaraa siit\u00e4, ett\u00e4 rikkomiseen syyllistynyt yritys olisi v\u00e4ltt\u00e4nyt seuraamukset kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta.<\/p>\n

Purun hakija ei ole esitt\u00e4nyt perustetta sille, miksi yhti\u00f6lle ei olisi voitu taloudellisen seuraannon perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksua purkuhakemuksen kohteena olevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla. Silt\u00e4 osin kuin katsottaisiin, ett\u00e4 rakenteellisella yhteydell\u00e4 olisi jotain merkityst\u00e4 konsernin sis\u00e4isiss\u00e4 j\u00e4rjestelyiss\u00e4, voidaan todeta, ett\u00e4 Interasfaltti on ollut osa NCC-konsernia 31.10.2000 alkaen, joten rakenteellinen yhteys on ilmeinen.<\/p>\n

Interasfaltti ei ole en\u00e4\u00e4 viraston tehdess\u00e4 seuraamusmaksuesityksen harjoittanut kilpailunrajoitukseen liittyv\u00e4\u00e4 liiketoimintaa, ja yhti\u00f6 on purettu 31.12.2003. Koska Interasfaltin voidaan n\u00e4in ollen katsoa lakanneen olemasta sek\u00e4 oikeudellisesti ett\u00e4 taloudellisesti, on ollut vaara siit\u00e4, ett\u00e4 rikkomiseen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja voisi v\u00e4ltty\u00e4 seuraamuksilta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ja siksi, ett\u00e4 kilpailurajoituksen kohteena olleella taloudellisella toiminnalla on ollut selke\u00e4 taloudellinen seuraaja, on seuraamusmaksu voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 NCC Roadsille.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee perustuslain 2 \u00a7:n 3 momentista ja 80 \u00a7:n 1 momentista johtuvaan lailla s\u00e4\u00e4t\u00e4misen vaatimukseen, k\u00e4y julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n perustaksi my\u00f6s v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sovellettava unionin oikeus, kuten unionin perussopimukset sek\u00e4 unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Taloudellisen seuraannon soveltaminen on voinut perustua unionin oikeuteen ja kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4n. Kilpailunrajoituslain tavoite on ollut kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n l\u00e4hent\u00e4minen unionin kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kanssa, ja taloudellinen seuraanto on sis\u00e4ltynyt esill\u00e4 olevan asian tapahtuma-aikana unionin kilpailuoikeuteen.<\/p>\n

on vastaselityksess\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt muun ohella, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus ei ole ottanut unionin oikeuden tehokkuus- ja etusijaperiaatteen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla huomioon keskeist\u00e4 unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, erityisesti tuomioita asioissa C-279\/98 P<\/p>\n

ja C-286\/98 P<\/p>\n

Lailla s\u00e4\u00e4t\u00e4misen periaatteesta my\u00f6s johtuu, ettei taloudellisen seuraannon periaatetta ole tullut soveltaa NCC Roadsin vastuuseen koko kilpailurikkomuksen ajalta, koska kilpailunrajoituslaissa (480\/1992) ei ole ollut s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 muun kuin kilpailuoikeutta rikkoneen oikeushenkil\u00f6n vastuusta.<\/p>\n

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lausunnossaan tarkastellut NCC Roadsin vastuun kohdentumista virheellisesti ainoastaan sis\u00e4isen\u00e4 j\u00e4rjestelyn\u00e4. NCC Roads ei ole eri mielt\u00e4 NCC-konsernin sis\u00e4isen vastuun kohdentumisesta ajanjaksolla 30.10.2000 — 11.12.2002. NCC-konsernin sis\u00e4isess\u00e4 vastuun kohdentumisessa ei ole ollut kysymys taloudellisen seuraannon periaatteen soveltumisesta, kuten unionin tuomioistuimen tuomiossa C-42\/92 P<\/p>\n

on todettu. Interasfaltti on ollut yhti\u00f6n\u00e4 edelleen olemassa NCC Roadsin tyt\u00e4ryhti\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Esill\u00e4 olevassa asiassa voidaan tunnistaa kaksi elinkeinonharjoittajaa, joille seuraamus tulisi kohdistaa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 taloudellisen seuraannon-periaatteen soveltamisedellytys ei t\u00e4yty.<\/p>\n

Purkuhakemuksessa on kysymys yrityskohtaisen vastuun periaatteen soveltamisesta. Kysymys on kahden konsernin v\u00e4liseen vastuunjakoon liittyv\u00e4st\u00e4 tilanteesta, jossa ensimm\u00e4isen konsernin tyt\u00e4ryhti\u00f6 on myyty toiselle konsernille t\u00e4m\u00e4n toisen konsernin vastuulle ja jossa t\u00e4m\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6 on toiminut asfalttimarkkinalla kummankin konsernin valvonnan alaisena osallistuen kilpailurikkomukseen.<\/p>\n

Unionin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on vakiintuneesti tunnistettu tilanne, jossa kilpailunrajoitukseen syyllistynyt yhti\u00f6 on toiminut ensin yhteen konserniin kuuluvan emoyhti\u00f6n ja sitten toiseen konserniin kuuluvan emoyhti\u00f6n vastuun alaisuudessa saman kilpailurikkomuksen aikana.<\/p>\n

Tuomiot<\/h3>\n

eiv\u00e4t koske taloudellista seuraantoa. Ne k\u00e4sittelev\u00e4t yrityskohtaista vastuuta kilpailunrajoituksen ulottuessa kahden eri elinkeinonharjoittajan vastuun ajalle, eik\u00e4 seuraantoa mainita kummassakaan tuomiossa.<\/p>\n

Vanha Interasfaltti on harjoittanut taloudellista toimintaa kahden eri konsernin (elinkeinonharjoittajan) vastuun alaisena. Virasto ei ole osoittanut, ett\u00e4 NCC Finland Oy:n tai NCC Roadsin voitaisiin katsoa olleen vastuussa Interasfaltin aiemmasta kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomista merkitsev\u00e4st\u00e4 toiminnasta ajalta ennen Interasfaltin hankkimista n\u00e4iden yhti\u00f6iden omistukseen.<\/p>\n

My\u00f6s oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ett\u00e4 oikeushenkil\u00f6n, joka johtaa yrityst\u00e4 aikana, jolloin kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on rikottu, on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastattava kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta, vaikka kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta annetun langettavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yrityksen toiminta on toisen henkil\u00f6n vastuulla. Vaikka vastaavaa yrityskohtaisen vastuun tilannetta ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole ollut aikaisemmin ratkaistavana Suomen kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kannalta, tulee unionin oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 soveltaa k\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa.<\/p>\n

Kysymys ei ole NCC Roadsin pyrkimyksest\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sille kuuluvia vastuita, vaan NCC Roadsin oikeudesta varmistaa, ettei se joudu vastaamaan seuraamusmaksusta sellaiselta ajalta, jolloin sen ei ole ollut mahdollista vaikuttaa kilpailurikkomukseen tai olla vastuussa siit\u00e4.<\/p>\n

Kilpailuviranomaisella on harkintavaltaa seuraamusmaksun kohdistamisessa elinkeinonharjoittajalle saman konsernin sis\u00e4ll\u00e4, kuten on todettu asiassa<\/p>\n

. Nyt k\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa kysymys on vastuun kohdistumisesta kahden toisistaan erillisen konsernin v\u00e4lill\u00e4, mit\u00e4 kilpailuviranomaisen harkintavalta ei koske.<\/p>\n

on lis\u00e4kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt muun ohella, ett\u00e4 purun hakija on seuraamusmaksuesityksen tekemisen aikaan ja edelleen taloudellisen seuraannon eli konsernin sis\u00e4isen 31.1.2003 toteutetun liiketoimintaj\u00e4rjestelyn johdosta suoraan rinnastettavissa Interasfalttiin. Koska kilpailuviranomaisella on harkintavaltaa kohdistettaessa seuraamusmaksua emo- tai tyt\u00e4ryhti\u00f6\u00f6n, purun hakijan v\u00e4itteet vastuunjaosta kahden eri emoyhti\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 ovat merkityksett\u00f6mi\u00e4 arvioitaessa taloudellisen seuraannon edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 esill\u00e4 olevassa asiassa.<\/p>\n

NCC Roads ei ole vastaselityksess\u00e4\u00e4n kiist\u00e4nyt viraston perusteluja taloudellisen seuraannon tai konsernin sis\u00e4isten j\u00e4rjestelyjen osalta tai esitt\u00e4nyt korkeimman hallinto-oikeuden soveltaneen lakia virheellisesti. Purun hakijan mukaan korkein hallinto-oikeus on j\u00e4tt\u00e4nyt soveltamatta keskeist\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, eik\u00e4 asiaan voida soveltaa taloudellista seuraantoa.<\/p>\n

Taloudellisen seuraannon soveltaminen ei aina edellyt\u00e4 alkuper\u00e4isen tahon oikeudellista lakkaamista, sill\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on kehittynyt<\/p>\n

-tuomion j\u00e4lkeen. Tapauksissa, joissa alun perin kilpailunrajoitukseen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja on lopettanut kokonaan kaupallisen toiminnan ja jokin toinen elinkeinonharjoittaja harjoittaa edelleen nimenomaan samaa liiketoimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastainen toiminta on liittynyt, voidaan vastuu kilpailunrajoituksesta kohdistaa toimintaa jatkavaan elinkeinonharjoittajaan.<\/p>\n

K\u00e4sill\u00e4 olevassa asiassa taloudellisen seuraannon soveltamisen kaikki edellytykset olivat t\u00e4yttyneet seuraamusmaksuesityksen tekemisen aikaan: Kilpailunrajoitukseen alun perin syyllistynytt\u00e4 elinkeinonharjoittajaa ei ollut oikeudellisesti olemassa ja sen kilpailunrajoitukseen liittyv\u00e4 liiketoiminta ja omaisuus oli siirretty purun hakijalle.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ei ole tarvinnut ottaa huomioon purun hakijan viittaamia asioissa<\/h3>\n

annettuja tuomioita. Mainitut tuomiot eiv\u00e4t sovellu k\u00e4sill\u00e4 olevaan asiaan, koska ne ilment\u00e4v\u00e4t vastuun jakautumista kahden emoyhti\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 emoyhti\u00f6n vastuuta tyt\u00e4ryhti\u00f6n rikkomuksesta. Asiassa ei ole ollut tarvetta arvioida emoyhti\u00f6n tai emoyhti\u00f6iden vastuuta tyt\u00e4ryhti\u00f6n rikkomuksesta.<\/p>\n

Asiasta<\/h3>\n

k\u00e4y my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 alun perin kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneen tahon on vastattava kilpailunrajoituksesta koko ajalta eli my\u00f6s ajalta ennen omistussuhteen muutosta.<\/p>\n

Kilpailuviranomaisen harkintavalta seuraamuksen kohdistamisesta emo- ja tyt\u00e4ryhti\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 rajoittuu konsernin sis\u00e4isiin tilanteisiin. T\u00e4m\u00e4 tulee erottaa tilanteesta, jossa yhti\u00f6 on ollut kahden eri konsernin omistuksessa. Kuitenkin niin kauan kuin kilpailunrajoitukseen alun perin syyllistynyt tyt\u00e4ryhti\u00f6 tai siihen suoraan rinnastettava taho on olemassa, voidaan seuraamusmaksua esitt\u00e4\u00e4 joko kokonaan tyt\u00e4ryhti\u00f6lle tai sen kanssa yhteisvastuullisesti vanhalle ja uudelle emoyhti\u00f6lle erikseen niiden omistusajoilta.<\/p>\n

Seuraamusmaksu on kohdistettu alun perin kilpailunrajoitukseen syyllistyneen Interasfaltin taloudelliseen seuraajaan, eik\u00e4 asiassa ole virastolla olevan harkintavallan perusteella ollut tarvetta arvioida vastuun jakautumista kahden erillisen konsernin emoyhti\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esimerkiksi<\/p>\n

-tuomio soveltuu asiaan, sill\u00e4 taloudellisen seuraannon tilanteessa ei tapauksen mukaan ole velvollisuutta kohdentaa seuraamusmaksua kilpailunrajoitukseen syyllistyneen tahon aiempaan emoyhti\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

on lis\u00e4kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt muun ohella, ett\u00e4 Kilpailu- ja kuluttajavirasto on sekoittanut lausunnossaan kaksi oikeudellista periaatetta, jotka soveltuvat t\u00e4ysin erilaisiin tilanteisiin.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on vakiintuneesti sovellettu taloudellisen seuraannon periaatetta tilanteessa, jossa kilpailurikkomukseen syyllistyneest\u00e4 tahosta vastanneen tahon toiminta on lakannut, ja yrityskohtaisen vastuun tilannetta, kun kilpailurikkomukseen syyllistyneen tahon toiminnasta eri aikana vastanneet tahot ovat edelleen olemassa kantaakseen vastuunsa seuraamusmaksusta. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee yrityskohtaisen vastuun periaatteen soveltamisen nojalla purkaa purkuhakemuksen kohteena oleva korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s ajalta 7.7.1997 — 29.10.2000 ilmeisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4n lain soveltamisen vuoksi.<\/p>\n

Taloudellisen seuraannon ja yrityskohtaisen vastuun periaatteen v\u00e4linen keskeisin ero tiivistyy siihen, onko kilpailurikkomukseen syyllistyneen tahon toiminnasta alun perin vastanneen tahon toiminta lakannut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon hetkell\u00e4. Yrityskohtaisen vastuun arvioinnissa ei ole merkityst\u00e4 sill\u00e4, onko varsinainen kilpailurikkomukseen syyllistynyt taho olemassa seuraamusmaksua m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4, vaan olennaista on kilpailurikkomukseen syyllistyneen tahon toiminnasta vastanneen tahon olemassaolo.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella ei ole olennaista, onko kilpailurikkomukseen syyllistynyt taho ollut itse olemassa seuraamusmaksua arvioitaessa. Interasfaltin toiminnan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 tai jatkumista koskevalla keskustelulla ei siten ole merkityst\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevaa asiaa arvioitaessa.<\/p>\n

on l\u00e4hetetty tiedoksi NCC Roads Oy:n lis\u00e4kirjelm\u00e4.<\/p>\n

1. Hakemus korkeimman hallinto-oikeuden 29.9.2009 antaman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taltionumero 2389 (KHO 2009:83) purkamisesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

2. Vaatimus oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamisesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on purkuhakemuksen kohteena olevalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 29.9.2009 taltionumero 2389 m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt purun hakijalle Kilpailuviraston esityksen mukaisesti 4 600 000 euron seuraamusmaksun Interbetoni Oy:n ja sittemmin Interasfaltti Oy:n nimiss\u00e4 aiheutetuista kilpailunrajoituksista.<\/p>\n

Asiassa on purkuhakemuksen johdosta arvioitavana, onko purkuhakemuksen kohteena oleva korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehty hakijan esitt\u00e4m\u00e4n mukaisesti kilpailun rajoituksesta annetun lain (480\/1992) 8 \u00a7:n vastaisesti ja noudattamatta perustuslain 2 \u00a7:n 1 momentin ja 80 \u00a7:n 1 momentin lailla s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 koskevaa vaatimusta sek\u00e4 Euroopan unionin tuomioistuimen taloudellisen seuraannon periaatetta koskevaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja perustuuko p\u00e4\u00e4t\u00f6s siten hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 63 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lain soveltamiseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n

63 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lainvoiman saanut p\u00e4\u00e4t\u00f6s voidaan purkaa, jos p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu ilmeisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n

Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen purkamista.<\/p>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 64 \u00a7:n 2 momentin mukaan purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siit\u00e4, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s sai lainvoiman.<\/p>\n

2 \u00a7:n 3 momentin mukaan julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.<\/p>\n

Perustuslain 80 \u00a7:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan lailla on kuitenkin s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 yksil\u00f6n oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sek\u00e4 asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan.<\/p>\n

(480\/1992, kilpailunrajoituslaki) 1 \u00a7:n 1 momentin mukaan terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituksilta on voimassa, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kilpailunrajoituslain (480\/1992) 3 \u00a7:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 laissa luonnollista henkil\u00f6\u00e4 tai yksityist\u00e4 tai julkista oikeushenkil\u00f6\u00e4, joka ammattimaisesti pit\u00e4\u00e4 kaupan, ostaa, myy tai muutoin vastiketta vastaan hankkii tai luovuttaa tavaroita tai palveluksia (<\/p>\n

).<\/p>\n

Kilpailunrajoituslain (480\/1992) 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai n\u00e4iden yhteenliittym\u00e4lle, joka rikkoo muun ohella 5 ja 6 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n seuraamusmaksu (<\/p>\n

), jollei menettely\u00e4 ole pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 tai seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidet\u00e4 perusteettomana.<\/p>\n

Kilpailunrajoituslakia koskeneessa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 162\/1991 vp) on mainitun lain 3 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, ett\u00e4 elinkeinonharjoittajan k\u00e4site on tarkoitettu laajaksi. Elinkeinonharjoittajina pidett\u00e4isiin luonnollista henkil\u00f6\u00e4 tai yksityist\u00e4 tai julkista oikeushenkil\u00f6\u00e4, joka harjoittaa ammattimaista yleens\u00e4 taloudelliseen tulokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa.<\/p>\n

Kilpailunrajoituslain 3 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on sanamuodoltaan identtinen sit\u00e4 edelt\u00e4neen kilpailunrajoituslain (709\/1988) 3 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kanssa, mik\u00e4 seikka on todettu my\u00f6s edell\u00e4 mainitussa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 162\/1991 vp).<\/p>\n

Kilpailunrajoituslain (709\/1988) s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneessa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 148\/1987 vp) on kyseisen lain 3 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa elinkeinonharjoittajan k\u00e4sitteest\u00e4 esimerkiksi julkisyhteis\u00f6jen osalta todettu, ett\u00e4 lakia voitaisiin soveltaa my\u00f6s niiden er\u00e4isiin toimintoihin, kuten kaupunkien s\u00e4hk\u00f6laitoksiin. Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien osalta kyseisess\u00e4 hallituksen esityksess\u00e4 on muun ohella mainittu, ett\u00e4 my\u00f6s oikeuskelpoisuutta vailla oleva yhteenliittym\u00e4 voi kuulua m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n soveltamisalaan. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 on lausuttu, ett\u00e4 koska kilpailunrajoitusoikeudessa on oikeudellisen arvioinnin perustuttava j\u00e4rjestelyjen taloudelliseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n eik\u00e4 oikeudelliseen muotoon, voidaan elinkeinonharjoittajien yhteenliittym\u00e4n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s vakiintunutta yhteist\u00e4 toimintalinjaa noudattavaa elinkeinonharjoittajien ryhm\u00e4\u00e4, jos niiden voidaan osoittaa toimivan yhteisess\u00e4 tarkoituksessa ja yhdess\u00e4 vahvistetuin menettelymuodoin (HE 148\/1987 vp).<\/p>\n

Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyj\u00e4 ovat sellaiset yritysten v\u00e4liset sopimukset, yritysten yhteenliittymien p\u00e4\u00e4t\u00f6kset sek\u00e4 yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan j\u00e4senvaltioiden v\u00e4liseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on est\u00e4\u00e4, rajoittaa tai v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kilpailua yhteismarkkinoilla tai joista seuraa, ett\u00e4 kilpailu estyy, rajoittuu tai v\u00e4\u00e4ristyy yhteismarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja menettelytavat:<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden hakemuksen kohteena olevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 (1186 — 1188 kohta) ilmenev\u00e4t asiassa huomioon otetut Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen ja ensimm\u00e4isen oikeusasteen tuomioistuimen (nykyisin unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin) tuomiot.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi purun hakija on viitannut hakemuksessaan unionin yleisen tuomioistuimen 17.5.2013 antamaan tuomioon T-146\/09,<\/p>\n

(EU:T:2013:258). Purun hakijan mukaan edell\u00e4 mainitussa tuomiossa vahvistettujen oikeusohjeiden perusteella on selv\u00e4\u00e4, ettei hakijayhti\u00f6n olisi tullut joutua seuraamusmaksuvastuuseen ainakaan ajalta ennen 31.10.2000.<\/p>\n

Purun hakija on viitannut muun ohella edell\u00e4 mainitun tuomion 116 kohtaan, jossa on lausuttu seuraavaa:<\/h3>\n

Unionin tuomioistuin on 18.12.2014 asiassa C-434\/13 P,<\/p>\n

(EU:C:2014:2456) antamallaan tuomiolla Euroopan komission valituksesta kumonnut edell\u00e4 mainitun tuomion asiassa T-146\/09 ja palauttanut asian unionin yleiselle tuomioistuimelle uudelleen ratkaistavaksi. Unionin tuomioistuin on edell\u00e4 mainitussa tuomiossaan lausunut muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

40 Unionin tuomioistuin on t\u00e4sment\u00e4nyt, ett\u00e4 kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneen yksik\u00f6n oikeudellisesta tai organisatorisesta muutoksesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, ett\u00e4 syntyisi uusi yritys, joka vapautuisi edellisen yrityksen kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 koskevasta vastuusta, mik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 kaksi yksikk\u00f6\u00e4 ovat taloudelliselta kannalta samat. Jos n\u00e4et yritykset voisivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 seuraamukset jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muuttamalla identiteetti\u00e4\u00e4n uudelleenj\u00e4rjestelyill\u00e4, luovutuksilla tai muilla oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla, tavoite, joka koskee kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 rankaisemista sek\u00e4 t\u00e4llaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen toistumisen v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4 ennalta ehk\u00e4isevill\u00e4 seuraamuksilla, vaarantuisi (tuomio ETI ym. EU:C:2007:775, 41 ja 42 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen).<\/p>\n

41 Unionin tuomioistuin on siten todennut, ett\u00e4 kun kaksi yksikk\u00f6\u00e4 muodostaa saman taloudellisen yksik\u00f6n, se, ett\u00e4 rikkomiseen syyllistynyt yksikk\u00f6 on yh\u00e4 olemassa ei sellaisenaan est\u00e4 seuraamuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 sille yksik\u00f6lle, jolle rikkomiseen syyllistynyt yksikk\u00f6 on siirt\u00e4nyt taloudellisen toimintansa.<\/p>\n

$2b3<\/p>\n

50 Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 68 kohdassa huomauttanut, t\u00e4st\u00e4 on p\u00e4\u00e4telt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 sen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, joka on merkityksellinen arvioitaessa taloudellisen jatkuvuuden olemassaolon osoittamiseksi sit\u00e4, onko toiminta siirretty konsernin sis\u00e4ll\u00e4 vai itsen\u00e4isten yritysten v\u00e4lill\u00e4, on oltava toiminnan siirron itsens\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

$2b4<\/p>\n

54 Silt\u00e4 osin kuin kolmanneksi on kyse siit\u00e4 valituksenalaisen tuomion 116 kohdassa esitetyst\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4, jonka mukaan komission olisi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n tapauksen olosuhteissa pit\u00e4nyt katsoa, ett\u00e4 entiset toiminnan harjoittajat olivat vastuussa ennen toiminnan siirtoa tapahtuneesta rikkomisesta, on korostettava, ett\u00e4 se on osa sit\u00e4 virheellist\u00e4 p\u00e4\u00e4ttely\u00e4, jolla unionin yleinen tuomioistuin on katsonut heti alkuun, ettei kyse ollut taloudellisesta jatkuvuudesta. Vakiintuneessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin todettu, ett\u00e4 kun t\u00e4llainen tilanne on n\u00e4ytetty toteen, se, ett\u00e4 rikkomiseen syyllistynyt yksikk\u00f6 on yh\u00e4 olemassa, ei sellaisenaan est\u00e4 seuraamuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 sille yksik\u00f6lle, jolle rikkomiseen syyllistynyt yksikk\u00f6 on siirt\u00e4nyt taloudellisen toimintansa (ks. mm. tuomio Versalis v. komissio, EU:C:2013:386, 52 — 54 kohta).<\/p>\n

Unionin yleinen tuomioistuin on unionin tuomioistuimen mainitun tuomion C-434\/13 P j\u00e4lkeen ratkaissut asian uudelleen 14.7.2016 antamallaan tuomiolla T-146\/09 RENV,<\/p>\n

(EU:T:2016:411). Mainitussa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin on pysytt\u00e4nyt unionin tuomioistuimen tuomion (tuomion 73 kohta).<\/p>\n

Hakija on lis\u00e4ksi viitannut seuraavaan unionin yleisen tuomioistuimen (aikaisemmin yhteis\u00f6jen ensimm\u00e4isen oikeusasteen tuomioistuin) tuomioon:<\/p>\n

T-161\/05,<\/h3>\n

(EU:T:2009:366):<\/p>\n

Hakija on viel\u00e4 viitannut seuraaviin unionin tuomioistuimen (aikaisemmin yhteis\u00f6jen tuomioistuin) tuomioihin:<\/h3>\n

C-279\/98 P,<\/h3>\n

(EU:C:2000:626):<\/p>\n

78. Kyseist\u00e4 yrityst\u00e4 silloin, kun kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikotaan, johtaneen luonnollisen henkil\u00f6n tai oikeushenkil\u00f6n on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastattava kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta, vaikka kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta tehdyn langettavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yrityksen toiminnan harjoittaminen olisi toisen henkil\u00f6n vastuulla.<\/p>\n

79. Valituksenalaisesta tuomiosta selvi\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 Djupafors ja Duffel ovat osallistuneet itsen\u00e4isesti kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiseen vuoden 1986 puoliv\u00e4list\u00e4 siihen asti, kun valittaja hankki ne omistukseensa maaliskuussa 1989 (ks. valituksenalaisen tuomion 18 kohta). Sit\u00e4 paitsi valittaja ei ole yksinkertaisesti vain sulauttanut n\u00e4it\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4 itseens\u00e4, vaan on jatkanut niiden toimintaa omina tyt\u00e4ryhti\u00f6in\u00e4\u00e4n. Niiden on n\u00e4in ollen vastattava itse kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomista merkitsev\u00e4st\u00e4 toiminnastaan ajalta, ennen kuin valittaja hankki ne omistukseensa, eik\u00e4 valittajaa voida pit\u00e4\u00e4 vastuullisena siit\u00e4.<\/p>\n

C-286\/98 P,<\/h3>\n

(EU:C:2000:630):<\/p>\n

Purkuhakemuksen kohteena olevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Interasfaltti Oy oli 30.9.2002 fuusioitu Oy L\u00e4ntinen Teollisuuskatu 15 -nimiseen emoyhti\u00f6\u00f6ns\u00e4, jonka nimeksi oli samalla muutettu Interasfaltti Oy.<\/p>\n

NCC Finland Oy oli 1.1.2003 jakautunut kolmeksi yhti\u00f6ksi, joista yksi oli ollut NCC Roads Oy, joka mainitusta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen oli omistanut Interasfaltti Oy:n (entinen Oy L\u00e4ntinen Teollisuuskatu 15) osakekannan. Interasfaltti Oy (entinen Oy L\u00e4ntinen Teollisuuskatu 15) oli asetettu vapaaehtoiseen selvitystilaan 1.2.2003 alkaen, se oli purkautunut 31.12.2003 ja purkautuminen oli merkitty kaupparekisteriin 28.1.2004.<\/p>\n

Interasfaltti Oy:n (entinen Oy L\u00e4ntinen Teollisuuskatu 15) liiketoiminnot ja osa omaisuudesta oli siirretty ennakkojako-osuuden luovutuksena NCC Roads Oy:lle 31.1.2003.<\/p>\n

Interbetoni Oy:n nimiss\u00e4 harjoitettua liiketoimintaa oli 31.12.1998 tehdyn yhti\u00f6n nimenmuutoksen my\u00f6t\u00e4 jatkettu Interasfaltti Oy:n nimiss\u00e4 sek\u00e4 edelleen samalla nimell\u00e4 my\u00f6s 30.9.2002 tapahtuneen sulautumisen j\u00e4lkeen aina 31.1.2003 saakka, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kyseist\u00e4 liiketoimintaa oli 1.2.2003 alkaen harjoitettu NCC Roads Oy:n nimiss\u00e4.<\/p>\n

Interasfaltti Oy:n selvitystilaa oli jatkettu 11.12.2006, mik\u00e4 oli merkitty kaupparekisteriin 19.1.2007.<\/p>\n

Kilpailuvirasto oli tehnyt seuraamusmaksuesityksen markkinaoikeudelle 31.3.2004.<\/p>\n

Purkuhakemuksen kohteena olevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 (96 kohta) k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 NCC Roads Oy oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 NCC Roads voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 vastaamaan enimmill\u00e4\u00e4nkin vain ajasta, jonka niin sanottu vanha tai uusi Interasfaltti on ollut osa NCC-konsernia eli vain ajasta 31.10.2000 alkaen. Purkuhakemuksen kohteena olevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 1245 kohdassa korkein hallinto-oikeus oli katsonut, ett\u00e4 NCC Roadsille oli voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksu Interbetonin\/Interasfaltin menettelyst\u00e4 my\u00f6s ajalta ennen kuin Interbetoni\/Interasfaltti on tullut osaksi NCC-konsernia.<\/p>\n

$2bb<\/p>\n

$2be<\/p>\n

$2bf<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 seuraantokysymys oli ollut esill\u00e4 jo markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 markkinaoikeus oli arvioinut muun ohella NCC Roadsin osalta sit\u00e4, voidaanko, ja mill\u00e4 edellytyksill\u00e4, kilpailunrajoituslain nojalla elinkeinonharjoittajalle m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 seuraamusmaksu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 muulle kuin siihen tosiasiallisesti osallistuneelle oikeushenkil\u00f6lle.<\/p>\n

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ollut purkuhakemuksen kohteena olleessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ratkaistavana, voitiinko NCC Roadsille m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraamusmaksu Interbetonin\/Interasfaltin kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelyst\u00e4. Kysymys oli tilanteesta, jossa Interbetonin\/Interasfaltin kilpailurikkomus oli alkanut ajankohtana, jolloin yhti\u00f6 kuului muuhun konserniin ja jatkunut yhti\u00f6n tultua osaksi NCC-konsernia. Purun hakija oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty maksamaan seuraamusmaksua Interbetonin\/Interasfaltin menettelyst\u00e4 my\u00f6s ajalta ennen kuin mainittu yhti\u00f6 oli tullut osaksi NCC-konsernia.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 kilpailunrajoituslain vastaiseksi todetun menettelyn perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n seuraamusmaksuun on tullut soveltaa kilpailunrajoituslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sellaisina kuin ne olivat olleet ennen 1.5.2004 voimaan tullutta kilpailunrajoituslain muutosta. Sanottu merkitsee siten, ett\u00e4 seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen tulevat k\u00e4sill\u00e4 olevassa asiassa sovellettaviksi 30.4.2004 saakka voimassa olleet kilpailunrajoituslain 8 \u00a7:n 1 ja 2 momentti (480\/1992).<\/p>\n

Kuten korkeimman hallinto-oikeuden purkuhakemuksen kohteena olevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 (950 ja 951 kohta) k\u00e4y ilmi, Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen (nykyisin sopimus Euroopan unionin toiminnasta, SEUT) kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivat jo ennen 1.5.2004 voimaan tulleita kilpailunrajoituslain muutoksia olleet kansallisesti suoraan sovellettavia, ja markkinoilla toimivien elinkeinonharjoittajien oli tullut ottaa ne toiminnassaan huomioon. N\u00e4in ollen korkein hallinto-oikeus on voinut kilpailurajoituslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkinnassa ottaa huomioon my\u00f6s seuraamusmaksuesityksess\u00e4 tarkoitettuna aikana voimassa olleet Euroopan yhteis\u00f6n kilpailunrajoituksia koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuinten niit\u00e4 koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n.<\/p>\n

Unionin kilpailuoikeus koskee yritysten toimintaa, ja yrityksen k\u00e4sitteell\u00e4 tarkoitetaan jokaista yksikk\u00f6\u00e4, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta yksik\u00f6n oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta (asia C-280\/06,<\/p>\n

ym., tuomio 11.12.2007, EU:C:2007:775, 38 kohta siin\u00e4 mainittuine oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen). Kun t\u00e4llainen yksikk\u00f6 rikkoo kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, sen asiana on henkil\u00f6kohtaisen tai yrityskohtaisen vastuun periaatteen mukaisesti vastata kyseisest\u00e4 rikkomisesta (mainittu tuomio 39 kohta siin\u00e4 mainittuine oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen). L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti henkil\u00f6kohtaisen tai yrityskohtaisen vastuun periaatteen nojalla vastuu kilpailunrajoituksesta on elinkeinonharjoittajalla niin pitk\u00e4\u00e4n kuin se oikeushenkil\u00f6n\u00e4 on olemassa (C-49\/92 P,<\/p>\n

EU:C:1999:356, 145 kohta).<\/p>\n

Edell\u00e4 esitetyn mukaisesti unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vahvistetun yrityskohtaisen vastuun periaatteen nojalla kilpailunrajoituksesta vastuussa on siihen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja. Vastuu on elinkeinonharjoittajalla niin pitk\u00e4\u00e4n kuin se oikeushenkil\u00f6n\u00e4 on olemassa. Puheena olevassa asiassa yrityskohtaisen vastuun periaatteen mukaisesti Interasfaltti on ollut vastuussa kilpailurikkomuksesta koko sen kestoajalta aina 31.1.2003 saakka, jolloin Interasfaltti on lakannut taloudellisesti olemasta.<\/p>\n

Taloudellisen jatkuvuuden periaate tulee p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa yrityskohtaisesti vastuussa oleva oikeushenkil\u00f6 on oikeudellisesti lakannut olemasta kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisen j\u00e4lkeen. Kuten purkuhakemuksen kohteena olevasta korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, taloudellisen jatkuvuuden periaate, jonka taustalla on tarve turvata kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tehokas t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano ja jossa seuraamus kilpailunrajoituksesta voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 muullekin toimijalle kuin varsinaisesti rikkomukseen syyllistyneelle, on tunnustettu unionin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jo ainakin vuodesta 1975 l\u00e4htien (C-40\/73,<\/p>\n

, EU:C:1975:174, yhteis\u00f6jen tuomioistuimen tuomio 16.12.1975). My\u00f6s purun hakija on todennut, ett\u00e4 korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 mainituissa tuomiossa C-280\/06<\/p>\n

jaC-204\/00 P,<\/p>\n

(EU:C:2004:6) sek\u00e4<\/p>\n

T-134\/94,<\/h3>\n

(EU:T:1999:44) on ollut kysymys taloudellisen jatkuvuuden periaatteen soveltamisesta.<\/p>\n

Taloudellisen jatkuvuuden periaate tarkoittaa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastuuta kilpailurikkomuksesta koko sen kestoajalta (C-40\/73<\/p>\n

, 84 — 87 kohta). Koska kilpailuoikeuden soveltamisala koskee taloudellisia kokonaisuuksia, kilpailurikkomuksesta on mahdollista m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 taloudellisena seuraajana pidett\u00e4v\u00e4lle elinkeinonharjoittajalle seuraamus my\u00f6s kilpailurikkomuksen siit\u00e4 osasta, jonka kilpailunrajoitukseen syyllistynyt taloudellinen kokonaisuus on tehnyt ennen seuraannon tapahtumista (T-134\/94,<\/p>\n

, 43 kohta).<\/p>\n

Kuten edell\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on hakemuksen kohteena olevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisaikaan hyv\u00e4ksytty periaate, jonka mukaan kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen soveltamisen tarkoittaessa taloudellisia kokonaisuuksia, ei ole estett\u00e4 katsoa muun kuin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiseen syyllistyneen tahon olevan vastuussa kilpailunrikkomisesta koko t\u00e4lt\u00e4 rikkomisen ajalta.<\/p>\n

Kuten edell\u00e4 mainitusta unionin tuomioistuimen tuomiosta C-434\/13 P,<\/h3>\n

(50 kohta) k\u00e4y ilmi, arvioitaessa taloudellisen jatkuvuuden olemassa olon osoittamiseksi sit\u00e4, onko toiminta siirretty konsernin sis\u00e4ll\u00e4 vai itsen\u00e4isten yritysten v\u00e4lill\u00e4, on merkityksellist\u00e4 toiminnan siirron p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Puheena olevassa asiassa Interasfaltti Oy oli tullut osaksi NCC-konsernia 30.10.2000. Interasfaltti Oy:n liiketoiminnat ja osa omaisuutta oli siirretty ennakkojako-osuutena NCC-konserniin kuuluvalle purun hakijalle 31.1.2003, ja samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Interasfaltti Oy, jolla ei ole ollut en\u00e4\u00e4 liiketoimintaa, oli asetettu selvitystilaan. Purun hakija oli 1.2.2003 lukien jatkanut Interasfaltti Oy:n aiemmin harjoittamaa liiketoimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset olivat liittyneet.<\/p>\n

Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksess\u00e4 ratkaiseva ajankohta vastuun kohdentamiseksi on 31.3.2004. Puheena olevassa asiassa Interasfaltin liiketoiminnan siirto on tapahtunut NCC-konsernin sis\u00e4ll\u00e4 ennen viraston seuraamusmaksuesityksen tekemist\u00e4. Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6t koskevat taloudellisia kokonaisuuksia ja ett\u00e4 purun hakija oli 1.2.2003 lukien jatkanut Interasfaltti Oy:n aiemmin harjoittamaa liiketoimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset olivat liittyneet, sek\u00e4 se, ett\u00e4 kilpailurikkomukseen syyllistynyt Interasfaltti Oy ei ollut en\u00e4\u00e4 taloudellisesti eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeudellisesti olemassa itsen\u00e4isen\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6n\u00e4 seuraamusmaksuesityksen tekemisen aikaan, kilpailunrajoituslain 8 \u00a7 ei ole ollut esteen\u00e4 sille, ett\u00e4 purun hakijalle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty seuraamusmaksu my\u00f6s siit\u00e4 kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisen osasta, johon Interasfaltti Oy syyllistyi ennen kuin Interasfaltti Oy oli tullut osaksi NCC-konsernia.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee purun hakijan esitt\u00e4miin rakenteellisten yhteyksien olemassaolon tarpeellisuutta koskeviin kannanottoihin, korkein hallinto-oikeus toteaa unionin tuomioistuimen katsoneen, ett\u00e4 kysymys on taloudellisesta jatkuvuudesta tilanteissa, joissa toiminta on siirretty rikkomisajanjakson aikana ja joissa luovuttajan ja luovutuksensaajan v\u00e4lill\u00e4 on ollut rakenteellisia yhteyksi\u00e4 kyseisen ajanjakson aikana, sek\u00e4 tilanteissa, joissa toiminta on siirretty rikkomisen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen j\u00e4lkeen, silt\u00e4 osin kuin kahden yksik\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 on ollut kyseisen siirron ajankohtana ollut rakenteellisia yhteyksi\u00e4 (asia C-434\/13 P,<\/p>\n

49 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen).<\/p>\n

Tilanteessa, jossa kilpailunrajoitukseen syyllistynyt elinkeinonharjoittaja on edelleen olemassa, mutta on myynyt kolmannelle sen liiketoiminnan, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset liittyv\u00e4t, seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 liiketoiminnan vastaanottajalle, mik\u00e4li niiden v\u00e4lill\u00e4 on rakenteellinen yhteys. Sen sijaan rakenteellisia yhteyksi\u00e4 ei edellytet\u00e4, jos kilpailurikkomukseen alun perin syyllistynyt elinkeinonharjoittaja ei ole en\u00e4\u00e4 taloudellisesti tai oikeudellisesti olemassa (C-204\/00 P,<\/p>\n

, 357 — 360 kohta).<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 katsotun, ett\u00e4 kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tehokas t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano voi edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kartellia ei poikkeuksellisesti lueta kartelliin osallistuneen yrityksen alkuper\u00e4isen vaan uuden toiminnanharjoittajan syyksi tilanteessa, jossa viimeksi mainittua voidaan tosiasiallisesti pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen toiminnanharjoittajan seuraajana eli kun h\u00e4n siis jatkaa kartelliin osallistuneen yrityksen toiminnan harjoittamista (T-161\/05,<\/p>\n

,<\/p>\n

51 kohta). Edelleen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 johtuu, ettei komission mahdollisuutta katsoa taloudellisen jatkajan olevan vastuussa kilpailuoikeuden rikkomisesta rajoita se, ett\u00e4 komission on mahdollista katsoa, ett\u00e4 my\u00f6s aikaisempi emoyhti\u00f6 on vastuussa.<\/p>\n

Unionin yleinen tuomioistuin on todennut asiassa T-265\/12,<\/h3>\n

Unionin yleinen tuomioistuin on edell\u00e4 mainitussa tuomiossaan katsonut, ett\u00e4 komissio on voinut olla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraamuksia kysymyksess\u00e4 olevien kilpailurikkomuksiin syyllistyneiden tyt\u00e4ryhti\u00f6iden aiemmille emoyhti\u00f6ille (mainitun tuomion 217, 218, 225, 226 ja 233 kohta).<\/p>\n

Purun hakija on viel\u00e4 esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 kilpailuviranomaisella on harkintavaltaa seuraamusmaksun kohdistamisessa vain silloin, kun kysymyksess\u00e4 on elinkeinonharjoittajan sis\u00e4inen j\u00e4rjestely. Kilpailuviranomaisella ei ole harkintavaltaa, kun on kysymys seuraamusten kohdistamisesta kahden eri konsernin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 unionin tuomioistuin on 1.2.2018 asiassa C-263\/16 P, S<\/p>\n

antamassaan tuomiossa (EU:C:2018:58) katsonut, ettei komissiolla ole tilanteessa, jossa se katsoo kilpailurikkomukseen syyllistyneen tyt\u00e4ryhti\u00f6n nykyisen emoyhti\u00f6n olevan vastuussa tuosta kilpailurikkomuksesta, velvollisuutta kohdistaa vastuuta tai osavastuuta kilpailurikkomuksesta tyt\u00e4ryhti\u00f6n aiempaan emoyhti\u00f6\u00f6n (48 — 53 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen).<\/p>\n

Purun hakijan viittaamat unionin tuomioistuimen tuomiot asiassa C — 279\/98 P,<\/h3>\n

ja asiassa C — 286\/98 P,<\/p>\n

, joissa on ollut kysymys yrityskohtaisesta vastuusta, eiv\u00e4t tue purkuhakemusta. Mainituista tuomioista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 alkuper\u00e4iset kilpailunrajoitukseen syyllistyneet elinkeinonharjoittajat olivat itsen\u00e4isesti jatkaneet kilpailua rajoittavaa toimintaa sek\u00e4 ennen ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun ne olivat siirtyneet ensimm\u00e4isen elinkeinonharjoittajan omistuksesta toisen elinkeinonharjoittajan omistukseen. Unionin tuomioistuin on muun muassa asiassa C-279\/98 P,<\/p>\n

antamassaan tuomiossa lausunut, ett\u00e4 koska kilpailunrajoitukseen syyllistyneet elinkeinonharjoittajat eiv\u00e4t olleet sulautuneet uuteen omistajaansa vaan olivat jatkaneet toimintaa erillisin\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6in\u00e4, oli niiden vastattava itse kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomista merkitsev\u00e4st\u00e4 toiminnastaan ajalta ennen omistussuhteiden muutosta (mainitun tuomion 79 kohta).<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa edell\u00e4 lausuttuun n\u00e4hden, ett\u00e4 asiassa on taloudellisen jatkuvuuden periaatteen mukaisesti voitu katsoa purun hakijan olleen vastuussa Interasfaltin kilpailurikkomuksesta koko sen kestoajalta.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan taloudellisen jatkuvuuden periaatteen soveltamisella pyrit\u00e4\u00e4n nimenomaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 unionin kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tehokas vaikutus vaarannetaan yrityksiin vaikuttavilla uudelleenj\u00e4rjestelyill\u00e4 tai luovutuksilla. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan oikeusvarmuuden periaate edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vastuuseen joutuminen ei riipu sellaisen ennalta-arvaamattoman ja ep\u00e4varman tapahtuman toteutumisesta, kuten asianomaisten yritysten p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 uudesta organisatorisesta muutoksesta (asia C-434\/13 P<\/p>\n

40 ja 51 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen). N\u00e4in ollen sill\u00e4 seikalla, miss\u00e4 tarkoituksessa Interasfaltti Oy:n liiketoiminnan siirt\u00e4minen on tapahtunut, ei ole oikeudellista merkityst\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n se seikka, ett\u00e4 Interasfaltti Oy on my\u00f6hemmin seuraamusmaksuesityksen jo ollessa vireill\u00e4 markkinaoikeudessa asetettu jatkettuun selvitystilaan, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.<\/p>\n

Edell\u00e4 olevilla perusteilla NCC Roads Oy:n hakemuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia syit\u00e4, joista johtuisi, ett\u00e4 purkuhakemuksen kohteena olevassa korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 olisi sovellettu lakia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisaikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti, kun otetaan huomioon hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 63 \u00a7:n 1 momentti. Purkuhakemukseen ei siten voida suostua. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hakemus on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 68 \u00a7:n mukaan menettelyst\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muutoksenhaussa on soveltuvin osin voimassa, mit\u00e4 mainitussa laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n valituksesta.<\/p>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenk\u00e4yntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 joutuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan. Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 ja 75 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n asianosaisesta, voidaan soveltaa my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.<\/p>\n

Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenk\u00e4ynti aiheutunut viranomaisen virheest\u00e4.<\/p>\n

Asian n\u00e4in p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 ja kun otetaan huomioon hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7, NCC Roads Oy:lle (nykyisin NCC Industry Oy) ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maksettavaksi korvausta oikeudenk\u00e4yntikuluistaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Kuokkanen, Antti Pekkala ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelij\u00e4 Riitta H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen.<\/p>\n

Suiker Unie m.fl. mot kommissionen<\/p>\n

kommissionen mot Anic Partecipazioni<\/p>\n

Cascades mot kommissionen<\/h3>\n

Stora Kopparbergs Bergslags mot kommissionen<\/h3>\n

Aalborg Portland m.fl. mot kommissionen<\/p>\n

ETI m.fl.<\/p>\n

kommissionen mot Parker Hannifin Manufacturing och Parker-Hannifin<\/p>\n

Schenker mot kommissionen<\/h3>\n

NMH Stahlwerke mot kommissionen<\/h3>\n

Hoechst mot kommissionen<\/h3>\n

Parker ITR och Parker-Hannifin mot kommissionen<\/h3>\n

RENV — Parker Hannifin Manufacturing och Parker-Hannifin mot kommissionen<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus oli hakemuksen kohteena olevalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4nnyt X Oy:n markkinaoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 tekem\u00e4n valituksen ja Kilpailuviraston valituksesta korottanut X Oy:lle markkinaoikeudessa maksettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 seuraamusmaksua viraston seuraamusesityksen mukaiseksi Y Oy:n nimiss\u00e4 aiheutetuista kilpailunrajoituksista my\u00f6s ajalta ennen kuin Y Oy oli tullut osaksi X Oy:t\u00e4.<\/p>\n

X Oy haki mainitun korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen purkamista silt\u00e4 osin kuin X Oy:lle oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty maksettavaksi seuraamusmaksua Y Oy:n kilpailurikkomuksesta ajalta ennen kuin Y Oy:st\u00e4 oli tullut osa X Oy:t\u00e4. X Oy esitti, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan seuraamusmaksu voitiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 seuraajalle aikaisintaan rakenteellisten yhteyksien syntymisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta, eik\u00e4 esill\u00e4 olevassa asiassa t\u00e4llaisia rakenteellisia yhteyksi\u00e4 ollut voinut olla olemassa ennen kuin Y Oy oli tullut osaksi X Oy:n konsernia. X Oy:n mukaan korkein hallinto-oikeus oli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n soveltanut ilmeisen v\u00e4\u00e4rin ja unionin oikeuden vastaisesti taloudellisen jatkuvuuden periaatetta.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 unionin tuomioistuinten oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esitettyjen tulkintakannanottojen mukaisesti X Oy:t\u00e4 oli voitu korkeimman hallinto-oikeuden purkuhakemuksen kohteena olevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti pit\u00e4\u00e4 vastuussa Y Oy:n tekem\u00e4st\u00e4 kilpailurikkomuksesta my\u00f6s ajalta ennen kuin Y Oy oli tullut osaksi X Oy:n konsernia siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Y Oy oli kysymyksess\u00e4 olevana aikana ollut osa muuta konsernia. Sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 Y Oy:n aiemmin omistaneella emoyhti\u00f6ll\u00e4 ja X Oy:n konsernilla ei ollut ollut rakenteellisia yhteyksi\u00e4, ei ollut hakijan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla oikeudellista merkityst\u00e4 tilanteessa, jossa kilpailunrajoitukseen osallistunut oikeushenkil\u00f6 Y Oy oli lakannut olemasta X Oy:n konserniyhti\u00f6n yksinomaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6svallassa ja purun hakija oli jatkanut Y Oy:n aiemmin harjoittamaa liiketoimintaa, johon kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomiset olivat liittyneet.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 X Oy:n hakemuksen tueksi ei ollut esitetty sellaisia syit\u00e4, joista olisi johtunut, ett\u00e4 purkuhakemuksen kohteena olleessa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 (KHO 2009:83) olisi sovellettu lakia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antamisaikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti, kun otettiin huomioon hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 63 \u00a7:n 1 momentti. Korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4si purkuhakemuksen<\/p>\n

Suiker Unie ym. v. komissio<\/p>\n

komissio v. Anic Partecipazioni<\/p>\n

Cascades v. komissio<\/p>\n

Stora Kopparbergs Bergslags v. komissio<\/p>\n

Aalborg Portland ym. v. komissio<\/p>\n

ETI ym.<\/p>\n

komissio v. Parker Hannifin Manufacturing ja Parker-Hannifin<\/p>\n

Schenker v. komissio<\/p>\n

NMH Stahlwerke v. komissio<\/p>\n

Hoechst v. komissio<\/p>\n

Parker ITR ja Parker-Hannifin v. komissio<\/p>\n

RENV — Parker Hannifin Manufacturing ja Parker-Hannifin v. komissio<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota hakemus koskee<\/h3>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

Markkinaoikeus<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus<\/h3>\n

1 SOVELLETTAVAT S\u00c4\u00c4NN\u00d6KSET<\/p>\n

1.1 Kilpailunrajoituslain kielletty\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n

1.2 Kilpailunrajoituslain seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n

1.3 Euroopan yhteis\u00f6n kilpailuoikeuden soveltaminen<\/p>\n

T-Mobile Netherlands BV ym. vastaan Raad van bestuur van de Nederlandse Mededingingsautoriteit<\/p>\n

Walt Wilhelm vastaan Bundeskartellamt<\/h3>\n

11 SEURAAMUSMAKSUN M\u00c4\u00c4R\u00c4\u00c4MINEN<\/p>\n

11.6 Seuraamusmaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen elinkeinonharjoittajalle toisen elinkeinonharjoittajan menettelyst\u00e4<\/p>\n

kilpailunrikkomismaksu<\/p>\n

komissio vastaan Anic Partecipazioni SpA<\/p>\n

NMH Stahlwerke GmbH vastaan komissio<\/h3>\n

Aalborg Portland A\/S ym. vastaan komissio<\/p>\n

Sementti<\/h3>\n

Raiffeisen Zentralbank \u00d6sterreich AG ym. vastaan komissio,<\/p>\n

Autorit\u00e0 Garante della Concorrenza e del Mercato vastaan Ente Tabacchi Italiani — ETI SpA ym<\/h3>\n

Suiker Unie<\/h3>\n

12.5 NCC Roads<\/p>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

Raiffeisen Zentralbank \u00d6sterreich AG ym<\/h3>\n

Anic Partecipazioni SpA<\/h3>\n

Autorit\u00e0 Garante della Concorrenza e del Mercato, Aalborg Portland A\/S<\/h3>\n

NMH Stahlwerke GmbH<\/h3>\n

Aalborg Portland A\/S<\/h3>\n

Parker ITR<\/h3>\n

Hoechst<\/h3>\n

Stora Kopparbergs Bergslags AB, Cascades<\/h3>\n

YKK Corporation<\/h3>\n

Finnpap<\/h3>\n

Yleist\u00e4 hakemuksesta<\/h3>\n

Raiffeisen Zentralbank \u00d6sterreich AG ym.<\/p>\n

Seuraamusmaksu voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 my\u00f6s muulle taholle kuin rikkomukseen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syyllistyneelle oikeushenkil\u00f6lle<\/p>\n

Yrityskohtaisen vastuun perusteella Interasfaltti on ollut vastuussa rikkomuksesta 31.1.2003 saakka<\/p>\n

Taloudellisen seuraannon edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t<\/h3>\n

Autorit\u00e0 Garante della Concorrensa e del Mercato<\/h3>\n

ETI)<\/h3>\n

NMH Stahlwerke<\/h3>\n

Hoecsht<\/h3>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa<\/h3>\n

Cascades<\/h3>\n

Stora Kopparbergs<\/h3>\n

Anic<\/h3>\n

Raiffeisen Zentralbank<\/h3>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

1.1 Kysymyksenasettelu<\/p>\n

1.2 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

1.2.1 Kansallinen oikeus<\/p>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain<\/h3>\n

Perustuslain<\/h3>\n

Kilpailunrajoituksista annetun lain<\/h3>\n

hy\u00f6dyke<\/p>\n

1.2.2 Unionin oikeus<\/p>\n

Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksen 81 artikla<\/h3>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n

Parker Hannifin Manufacturing ja Parker-Hannifin v. komissio<\/p>\n

1.3 Keskeiset tosiseikat<\/p>\n

1.4 Ilmeisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lain soveltamista koskevan purkuperusteen edellytysten t\u00e4yttymisen arviointi<\/p>\n

1.4.1 Purkuhakemuksen tueksi esitetyt perusteet<\/p>\n

1.4.2 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n

ETI<\/h3>\n

komissio v. Anic Partecipazioni,<\/p>\n

komissio v. Parker Hannifin Manufacturing<\/p>\n

Parker-Hannifin<\/h3>\n

komissio v. Parker Hannifin Manufacturing ja Parker-Hannifin,<\/p>\n

chenker v. komissio<\/p>\n

1.5 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/p>\n

NCC Roads Oy<\/h3>\n

Kilpailu- ja kuluttajavirasto<\/h3>\n

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle<\/h3>\n

1. Purkuhakemus<\/p>\n

2. Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

X Ab ans\u00f6kte om \u00e5terbrytande av h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut till den del X Ab hade \u00e5lagts att betala p\u00e5f\u00f6ljdsavgift med anledning av Y Ab:s konkurrensbrott under tiden innan Y Ab hade blivit del av X Ab. X Ab framf\u00f6rde att p\u00e5f\u00f6ljdsavgift enligt Europeiska unionens domstols r\u00e4ttspraxis kunde best\u00e4mmas f\u00f6r en efterf\u00f6ljare tidigast fr\u00e5n tiden efter…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[47917],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[15610,11926,45025,30088,21251],"kji_language":[7746],"class_list":["post-789744","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-47917","kji_subject-divers","kji_keyword-beslut","kji_keyword-hogsta","kji_keyword-innan","kji_keyword-pafoljdsavgift","kji_keyword-tiden","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2018:78 - Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2018:78 - Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"X Ab ans\u00f6kte om \u00e5terbrytande av h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut till den del X Ab hade \u00e5lagts att betala p\u00e5f\u00f6ljdsavgift med anledning av Y Ab:s konkurrensbrott under tiden innan Y Ab hade blivit del av X Ab. X Ab framf\u00f6rde att p\u00e5f\u00f6ljdsavgift enligt Europeiska unionens domstols r\u00e4ttspraxis kunde best\u00e4mmas f\u00f6r en efterf\u00f6ljare tidigast fr\u00e5n tiden efter...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"56 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201878-extraordinart-andringssokande\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201878-extraordinart-andringssokande\\\/\",\"name\":\"KHO:2018:78 - Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-30T20:55:37+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201878-extraordinart-andringssokande\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201878-extraordinart-andringssokande\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201878-extraordinart-andringssokande\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2018:78 – Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2018:78 - Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2018:78 - Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande","og_description":"X Ab ans\u00f6kte om \u00e5terbrytande av h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut till den del X Ab hade \u00e5lagts att betala p\u00e5f\u00f6ljdsavgift med anledning av Y Ab:s konkurrensbrott under tiden innan Y Ab hade blivit del av X Ab. X Ab framf\u00f6rde att p\u00e5f\u00f6ljdsavgift enligt Europeiska unionens domstols r\u00e4ttspraxis kunde best\u00e4mmas f\u00f6r en efterf\u00f6ljare tidigast fr\u00e5n tiden efter...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"56 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/","name":"KHO:2018:78 - Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-04-30T20:55:37+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201878-extraordinart-andringssokande\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2018:78 – Extraordin\u00e4rt \u00e4ndringss\u00f6kande"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/789744","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=789744"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=789744"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=789744"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=789744"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=789744"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=789744"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=789744"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=789744"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}