{"id":793299,"date":"2026-05-01T02:07:30","date_gmt":"2026-05-01T00:07:30","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/"},"modified":"2026-05-01T02:07:30","modified_gmt":"2026-05-01T00:07:30","slug":"kho201845-fastighetsbeskattning","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/","title":{"rendered":"KHO:2018:45 &#8212; Fastighetsbeskattning"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>Bostads Ab A \u00e4gde tomten X i stad B. Bolaget hade p\u00e5 tomten uppf\u00f6rt en 1 940 kvadratmeter stor bostadsbyggnad i enlighet med byggnadsr\u00e4tten i den detaljplan som ursprungligen varit g\u00e4llande. Enligt den detaljplan som tr\u00e4tt i kraft efter att bostadsbyggnaden f\u00e4rdigst\u00e4llts var tomtens byggnadsr\u00e4tt enbart 1 100 kvadratmeter. \u00c4ndringen av detaljplanen hade som syfte att skydda gammal byggnation mot rivning. I den nya detaljplanen hade intagits s\u00e5 kallade alternativa (dubbla) planbest\u00e4mmelser, enligt vilka det var till\u00e5tet att i byggnader som erh\u00e5llit bygglov innan en viss tidpunkt utf\u00f6ra reparationer p\u00e5 ett s\u00e4tt som motsvarar nybyggnad utan hinder av vad som i planen i \u00f6vrigt best\u00e4mts om bland annat tomtens v\u00e5ningsyta.<\/p>\n<p>Vid f\u00f6rr\u00e4ttandet av fastighetsbeskattningen av den av Bostads Ab A \u00e4gda tomtens mark hade beskattningsv\u00e4rdet fastst\u00e4llts p\u00e5 basis av byggnadsr\u00e4tten om 1 100 kvadratmeter enligt den g\u00e4llande detaljplanen och det f\u00f6r \u00e5ret i fr\u00e5ga fastst\u00e4llda kvadratmeterpriset. F\u00f6rvaltningsdomstolen hade p\u00e5 besv\u00e4r av Bevakningsenheten f\u00f6r skattetagarnas r\u00e4tt funnit att beskattningsv\u00e4rdet f\u00f6r marken skulle ber\u00e4knas p\u00e5 grundval av tomtens ursprungliga byggnadsr\u00e4tt om 1 940 kvadratmeter.<\/p>\n<p>H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen fann att man vid fastst\u00e4llande av beskattningsv\u00e4rdet f\u00f6r marken skulle ta h\u00e4nsyn till vilket \u00e4ndam\u00e5l fastighets\u00e4garen utnyttjat marken. Bolaget hade utnyttjat sin fastighet som byggnadsplats f\u00f6r en 1 940 kvadratmeter stor bostadsbyggnad. D\u00e4rf\u00f6r skulle beskattningsv\u00e4rdet f\u00f6r den av bolaget \u00e4gda tomtens mark inte fastst\u00e4llas utg\u00e5ende fr\u00e5n byggnadsr\u00e4tten om 1 100 kvadratmeter enligt den under skatte\u00e5ret g\u00e4llande detaljplanen, utan den byggnadsr\u00e4tt om 1 940 kvadratmeter som bolaget faktiskt utnyttjat med st\u00f6d av den ursprungliga detaljplanen.<\/p>\n<p>Beskattningsv\u00e4rdet f\u00f6r den av bolaget \u00e4gda fastighetens mark hade det aktuella \u00e5ret och under flera tidigare \u00e5r fastst\u00e4llts utg\u00e5ende fr\u00e5n en byggnadsr\u00e4tt om 1 100 kvadratmeter vid fastighetsbeskattningen, vilken f\u00f6rr\u00e4ttats med iakttagande av ber\u00e4kningsgrunder som Skattef\u00f6rvaltningen skilt antagit med st\u00f6d av best\u00e4mmelse i lag. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g d\u00e4rf\u00f6r att det f\u00f6r bolaget hade uppst\u00e5tt en ber\u00e4ttigad f\u00f6rv\u00e4ntning om att beskattningsv\u00e4rdet f\u00f6r dess fastighets mark utg\u00e5r fr\u00e5n en byggnadsr\u00e4tt om 1 100 kvadratmeter. Bolaget skulle s\u00e5ledes beviljas tillittsskydd, varf\u00f6r h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen upph\u00e4vde f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut och satte i kraft den f\u00f6rr\u00e4ttade fastighetsbeskattningen. Skatte\u00e5ret 2014.<\/p>\n<p>Omr\u00f6stning 4-1 om beslutssk\u00e4len.<\/p>\n<h3>Fastighetsskattelagen 15 \u00a7 (811\/2013)<\/h3>\n<p>Lagen om v\u00e4rdering av tillg\u00e5ngar vid beskattningen 29 \u00a7 1 mom. och 4 mom. (505\/2010)<\/p>\n<h3>Skattef\u00f6rvaltningens beslut om grunderna f\u00f6r ber\u00e4kningen av beskattningsv\u00e4rdet f\u00f6r byggnadsmark (1329\/2013) 1 \u00a7<\/h3>\n<h3>F\u00f6rvaltningslagen 6 \u00a7<\/h3>\n<p>\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Leena \u00c4\u00e4ril\u00e4, Mikko Pikkuj\u00e4ms\u00e4, Vesa-Pekka Nuotio, Antti Pekkala och Leena Romppainen. F\u00f6redragande Stina-Maria Lund.<\/p>\n<p>Asunto Oy A omisti B:n kaupungissa tontin X, jolle yhti\u00f6 oli rakentanut alun perin voimassa olleen asemakaavan rakennusoikeuden mukaisesti 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruisen asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen valmistumisen j\u00e4lkeen voimaan tulleen asemakaavan mukaan tontin rakennusoikeus oli vain 1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli suojella rakennettuja vanhoja rakennuksia purkamiselta. Uuteen asemakaavaan oli sis\u00e4llytetty niin sanottu kaksitasom\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jonka mukaan olemassa olevassa ennen tietty\u00e4 ajankohtaa rakennusluvan saaneessa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen est\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 kaavassa muuten on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty muun muassa tontin kerrosalasta.<\/p>\n<p>Toimitetussa kiinteist\u00f6verotuksessa Asunto Oy A:n omistaman tontin maapohjan verotusarvo oli vahvistettu kiinteist\u00f6n voimassa olleen asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden<\/p>\n<p>1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 ja kyseess\u00e4 olevalle vuodelle vahvistetun kerrosneli\u00f6metrihinnan perusteella. Hallinto-oikeus oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksik\u00f6n valituksen johdosta katsonut, ett\u00e4 maapohjan verotusarvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 laskentaperusteena oli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tontin alkuper\u00e4ist\u00e4 rakennusoikeutta 1 940 kerrosneli\u00f6metri\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 maapohjan verotusarvoa vahvistettaessa huomioon on otettava, mihin tarkoitukseen kiinteist\u00f6n omistaja on maapohjaa k\u00e4ytt\u00e4nyt. Koska yhti\u00f6 oli k\u00e4ytt\u00e4nyt omistamaansa kiinteist\u00f6\u00e4 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruisen asuinrakennuksen rakennuspaikkana, yhti\u00f6n omistaman tontin maapohjan verotusarvoa vahvistettaessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennusoikeutena ei ollut pidett\u00e4v\u00e4 verovuonna voimassa olleen asemakaavan mukaista 1 100 kerrosneli\u00f6metrin suuruista rakennusoikeutta vaan yhti\u00f6n tosiasiassa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen asemakaavan mukaista 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruista rakennusoikeutta.<\/p>\n<p>Koska esill\u00e4 olleelta vuodelta ja usealta aiemmalta vuodelta Verohallinnon lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen nojalla erikseen vahvistamien laskentaperusteiden nojalla toimitetuissa kiinteist\u00f6verotuksissa yhti\u00f6n omistaman kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvo oli vahvistettu 1 100 kerrosneli\u00f6metrin suuruisen rakennusoikeuden perusteella, korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 yhti\u00f6lle oli syntynyt oikeutettu odotus siit\u00e4, ett\u00e4 sen omistaman kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvo perustuu 1 100 kerrosneli\u00f6metrin rakennusoikeuteen. Yhti\u00f6lle oli siten my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 luottamuksensuojaa, mink\u00e4 vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja saattoi toimitetun kiinteist\u00f6verotuksen voimaan. Verovuosi 2014.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nestys 4-1 perusteluista.<\/p>\n<h3>Kiinteist\u00f6verolaki 15 \u00a7 (811\/2013)<\/h3>\n<h3>Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 29 \u00a7 1 momentti ja 4 momentti (505\/2010)<\/h3>\n<h3>Verohallinnon p\u00e4\u00e4t\u00f6s rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista (1329\/2013) 1 \u00a7<\/h3>\n<h3>Hallintolaki 6 \u00a7<\/h3>\n<h3>P\u00e4\u00e4t\u00f6s, josta valitetaan<\/h3>\n<p>Helsingin hallinto-oikeus 4.7.2016 nro 16\/0656\/6<\/p>\n<h3>Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n<p>on toimittanut kiinteist\u00f6verotuksen vuodelta 2014 Asunto Oy A:n omistamasta ja B:n kaupungissa sijaitsevasta kiinteist\u00f6st\u00e4. Kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvoksi on t\u00e4ll\u00f6in vahvistettu 673 200 euroa. Maapohjan verotusarvo on vahvistettu kiinteist\u00f6n voimassa olleen asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden 1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 ja vuodelle 2014 vahvistetun kerrosneli\u00f6metrihinnan 612 euroa perusteella.<\/p>\n<p>on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvon vahvistamista tontin alkuper\u00e4isen 1 940 kerrosneli\u00f6metrin mukaisen rakennusoikeuden perusteella.<\/p>\n<p>on 8.6.2015 tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 hyl\u00e4nnyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksik\u00f6n oikaisuvaatimuksen.<\/p>\n<p>on hallinto-oikeudelle tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n valituksessa vaatinut, ett\u00e4 verotuksen oikaisulautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja toimitettu kiinteist\u00f6verotus on kumottava kiinteist\u00f6n maapohjan osalta. Maapohjan verotusarvo tulee m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ottamalla huomioon nykyiseen asemakaavaan sis\u00e4ltyv\u00e4 kaksitasoista rakennusoikeutta koskeva m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. Maapohjan verotusarvo on siten m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maapohjan alkuper\u00e4isen rakennusoikeuden eli 1 940 kerrosneli\u00f6metrin ja sen mukaisesti rakennetun rakennuksen kerrosalan perusteella.<\/p>\n<h3>Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<p>Helsingin hallinto-oikeus on hyv\u00e4ksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksik\u00f6n valituksen ja katsonut, ett\u00e4 maapohjan verotusarvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 laskentaperusteena on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tontin alkuper\u00e4ist\u00e4 rakennusoikeutta 1 940 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 kiinteist\u00f6verotuksessa k\u00e4ytetyn 1 100 kerrosneli\u00f6metrin sijasta.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeus on hyl\u00e4nnyt Asunto Oy A:n oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeus on selostettuaan kiinteist\u00f6verolain 15 \u00a7:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 29 \u00a7:n 1, 3 ja 4 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n<p>Asunto Oy A omistaa B:n kaupungissa kiinteist\u00f6n. Kiinteist\u00f6n alkuper\u00e4inen rakennusoikeus on ollut 1 940 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 ja kiinteist\u00f6ll\u00e4 on vuonna 1935 valmistunut rakennus, jonka kerrosala on 1 940 kerrosneli\u00f6metri\u00e4. Kiinteist\u00f6ll\u00e4 on nykyisin voimassa vuonna 1980 vahvistettu asemakaava, johon merkitty maapohjan rakennusoikeus on 1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4. Tontin maapohjan verotusarvo on kiinteist\u00f6verotuksessa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty t\u00e4m\u00e4n rakennusoikeuden mukaan. Maapohjan kiinteist\u00f6verotuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 verotusarvo on ollut 673 200 euroa ja tontista on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kiinteist\u00f6veroa 5 385,60 euroa.<\/p>\n<p>Asiakirjojen mukaan korttelialueelle, jolla puheena oleva tontti sijaitsee, on laadittu asemakaava ilmeisesti vuonna 1917. Tontille on rakennettu 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruinen asuinkerrostalo vuonna 1935 silloin voimassa olleiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti. Asiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 alueen asemakaavaa on 1980 muutettu siten, ett\u00e4 tontille sallittu rakennusoikeus on pienentynyt 1 940 kerrosneli\u00f6metrist\u00e4 1 100 kerrosneli\u00f6metriin. Tontilla olevan rakennuksen kerrosala ylittyy siten uuden asemakaavan mukaisesta enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 840 kerrosneli\u00f6metrill\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4llaiseen poikkeukselliseen asemakaavamuutokseen on ollut se, ett\u00e4 on haluttu suojella rakennettuja vanhoja rakennuksia purkamiselta.<\/p>\n<p>Uuteen asemakaavaan 1980 on sis\u00e4llytetty niin sanottu kaksitasom\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jonka mukaan olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen est\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 edell\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty muun muassa tontin kerrosalasta, silloin kun olemassa olevan rakennuksen kerrosala ylitt\u00e4\u00e4 tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan. Uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei saa lis\u00e4t\u00e4 rakennusluvassa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 kerrosalaa.<\/p>\n<p>Veron suuruuden perusteista on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 lailla. Lailla s\u00e4\u00e4t\u00e4misen vaatimus ei kuitenkaan merkitse, ett\u00e4 veron perusteista olisi mahdollista s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 niin yksityiskohtaisesti, ettei koskaan olisi tarpeen tulkita lakiin sis\u00e4ltyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4.<\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6vero on objektivero, joka perustuu kiinteist\u00f6n ominaisuuksien perusteella m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4n verotusarvoon. Maapohjan osalta ominaisuuksien perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on muun ohella otettava huomioon kiinteist\u00f6n osalta vahvistettu rakennusoikeus. Alueella, jolle on vahvistettu asemakaava, rakennusoikeudella eli tontin kerrosalalla tarkoitetaan tontille rakennettavaksi sallittua rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.<\/p>\n<p>Vuoden 1980 asemakaavakarttaan on merkitty luku, joka osoittaa tontille ja rakennusalalle rakennettavaksi sallitun enimm\u00e4iskerrosalan neli\u00f6metreiss\u00e4 (1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4). Asemakaavaan 1980 sen yhten\u00e4 osana sis\u00e4llytetyn kaksitasom\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa saadaan kuitenkin suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen est\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 kaavassa on muutoin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty muun muassa tontin kerrosalasta siten, ett\u00e4 uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei saa lis\u00e4t\u00e4 edell\u00e4 mainitussa rakennusluvassa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 kerrosalaa.<\/p>\n<p>Kun otetaan huomioon vuoden 1980 asemakaavaan sis\u00e4ltyv\u00e4 kaksitasom\u00e4\u00e4r\u00e4ys ja syy asemakaavan muuttamiseen t\u00e4lt\u00e4 osin eli olemassa olevan rakennuksen suojelu sek\u00e4 my\u00f6skin verovelvollisten yhdenmukaisen kohtelun periaate, hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 kiinteist\u00f6veroa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on maapohjan osalta otettava laskentaperusteeksi k\u00e4ytetty rakennusoikeus eli 1 940 kerrosneli\u00f6metri\u00e4.<\/p>\n<p>Asian lopputulokseen n\u00e4hden ei ole kohtuutonta, ett\u00e4 verovelvollinen joutuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan.<\/p>\n<h3>Perusteluissa mainitut<\/h3>\n<h3>Perustuslaki 81 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n<h3>Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6laki 74 \u00a7<\/h3>\n<h3>K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n<p>on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan. Yhti\u00f6 on my\u00f6s vaatinut, ett\u00e4 sille on korvattava muutoksenhausta hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet kulut.<\/p>\n<h3>Yhti\u00f6 on esitt\u00e4nyt vaatimustensa perusteina muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>Kiinteist\u00f6verotus on kaavamaista ja summaarista menettely\u00e4, jossa maan arvostaminen on perustunut muun muassa voimassa olevan kaavan rakennusoikeuteen, joka on merkitty kaavakartalle. Maan verotusarvoa m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 rakennuksen todellista kerrosalaa tai kokoa ei toisin sanoen oteta huomioon. T\u00e4m\u00e4 perustuu lakiin varojen arvostamisesta, jossa on erityiss\u00e4\u00e4nt\u00f6, jonka mukaan maapohja ja rakennus arvostetaan erikseen. Lis\u00e4ksi arvostamislain 29 \u00a7:n 4 momentissa on annettu Verohallinnolle valtuutus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkempia laskentaperusteita, joilla maan verotusarvo lasketaan. Verohallinto on k\u00e4ytt\u00e4nyt vuosittain saamaansa valtuutusta. Verohallinnon p\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaan rakennusmaan verotusarvoa laskettaessa perusteena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita. N\u00e4iss\u00e4 ohjeissa rakennusoikeudella tarkoitetaan nimenomaan voimassa olevan kaavan mukaista rakennusoikeutta.<\/p>\n<p>Kaavan mukainen asuintontin rakennusoikeus k\u00e4sitteen\u00e4 kuvaa sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mik\u00e4 voidaan kaavan mukaan uudisrakentaa tontille. Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 55 \u00a7:ss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 asemakaava esitet\u00e4\u00e4n kartalla, jossa osoitetaan muun muassa rakentamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (4. kohta). T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaavakartta osoittaa sen, ett\u00e4 kaavan mukainen rakennusoikeus on 1 100 neli\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelujen mukaan merkityst\u00e4 ei olisi sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 voimassa olevassa kaavassa Asunto Oy A:n omistaman tontin kohdalle on rakennusoikeudeksi merkitty 1 100 neli\u00f6t\u00e4. Kyseisell\u00e4 alemmalla rakennusoikeudella on kuitenkin merkityst\u00e4 esimerkiksi tilanteessa, jossa yhti\u00f6n omistama rakennus tuhoutuisi tai purettaisiin. Yhti\u00f6 ei saisi rakennuslupaa saman kokoiselle rakennukselle, mit\u00e4 yhti\u00f6 nyt omistaa. Kyseess\u00e4 on siis selv\u00e4 rajoite, joka vaikuttaa alentavasti maan arvoon. Kaavan niin kutsutut kaksitasom\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 lainkaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 voimassa olevan rakennusoikeuden suuruudesta.<\/p>\n<p>Rakennusoikeutta alentamalla B:n kaupunki on varmistanut sen, ett\u00e4 olemassa olevaa rakennusta ei pureta uudisrakentamistarkoituksessa. Alentamalla tontin rakennusoikeutta kaupunki on alentanut tontin arvoa ja samalla ehk\u00e4issyt sen, ett\u00e4 tonttia k\u00e4ytett\u00e4isiin uudisrakentamiseen. Tontin omistajan n\u00e4k\u00f6kulmasta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maan arvo on alentunut, koska rakennusoikeus on alentunut aikaisempaan verrattuna.<\/p>\n<p>Asunto Oy A:ta ei ole kohdeltu yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan verovelvollinen, jonka tontin rakennusoikeus voimassa olevan kaavan mukaan on 1 100 neli\u00f6t\u00e4, on samassa asemassa kuin verovelvollinen, jonka tontin rakennusoikeus on 1 940 neli\u00f6t\u00e4. Lain soveltaminen ei ole yhdenvertaista, jos muiden verovelvollisten osalta maan verotusarvo perustuu rakennusoikeuden osalta voimassa olevan kaavan mukaiseen rakennusoikeuteen ja Asunto Oy A:n osalta rakennetun rakennuksen kerrosalaan.<\/p>\n<p>on antanut valituksen johdosta vastineen ja vaatinut valituksen sek\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Lis\u00e4ksi oikeudenvalvontayksikk\u00f6 on lausunut muun ohella seuraavaa:<\/p>\n<p>Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s on perustunut lakiin ja sen nojalla annettuihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Oikeudenvalvontayksik\u00f6n k\u00e4sityksen mukaan rakennusoikeus merkitsee juuri sit\u00e4, mit\u00e4 hallinto-oikeus on edell\u00e4 esitt\u00e4nyt. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakennusoikeus osoittaa tontille rakennettavaksi sallittavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n. K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa tapauksessa rakennusoikeus on my\u00f6s vuoden 1980 kaavaan sis\u00e4ltyv\u00e4n siirtym\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen luonteisen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaisesti 1 940 kerrosneli\u00f6metri\u00e4.<\/p>\n<p>Jos kiinteist\u00f6verotusta ei oikaistaisi vastaamaan 1 940 kerrosneli\u00f6metrin rakennusoikeutta, kiinteist\u00f6verotuksessa ei kohdeltaisi samassa asemassa olevia kiinteist\u00f6nomistajia yhten\u00e4isesti. Uudemmilla kiinteist\u00f6ill\u00e4 (rakennuslupa saatu vuoden 1961 j\u00e4lkeen), joissa siis ei ole nyt kysymyksess\u00e4 olevan kaltaista kaksitasom\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, kaavaan merkitty rakennusoikeus vastaa yleens\u00e4 tosiasiallista tilannetta. N\u00e4iden tonttien kiinteist\u00f6vero m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy siten my\u00f6s todellisen ja k\u00e4ytetyn rakennusoikeuden mukaisesti ja niiss\u00e4 kiinteist\u00f6verotus olisi suhteellisesti ankarampaa kuin k\u00e4sill\u00e4 olevan tapauksen kaltaisissa tilanteissa, koska ensin mainituissa rakennusoikeus on otettu huomioon t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Verovelvollisten v\u00e4linen yhdenvertaisuus toteutuu vain, jos k\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4 voimaan.<\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6verotuksen perusteita koskevia virheellisi\u00e4 tosiseikkatietoja on aina mahdollista oikaista. Kysymys ei siten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ole Verohallinnon ja valtiovarainministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella m\u00e4\u00e4ritettyjen verotusarvojen korottamisesta, vaan arvon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4 oikeiden tosiseikkojen perusteella.<\/p>\n<p>Verovelvollinen ei ole korjannut rakennusoikeutta koskevaa tietoa. Asian tulkinnanvaraisuuden ja vakiintuneen verotusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vuoksi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 verovelvollinen ei ole t\u00e4llaista korjausta tehnyt. Verovelvollisen menettely\u00e4 voidaan arvioida my\u00f6s kiinteist\u00f6verolain 25 \u00a7:n 1 momentin veronkorotusta koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoituksesta k\u00e4sin. Se, ett\u00e4 verovelvollinen ei ole korjannut rakennusoikeutta koskevaa tietoa, on sellainen virhe, josta verovelvollisen ei voida kohtuudella olettaa olleen tietoinen. Oikeudenvalvontayksik\u00f6n k\u00e4sityksen mukaan verovelvollinen on siten toiminut asiassa vilpitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4, eik\u00e4 oikeudenvalvontayksikk\u00f6 vastusta sit\u00e4, ett\u00e4 verovelvolliselle annetaan asiassa luottamuksensuojaa.<\/p>\n<p>on antanut vastaselityksen sek\u00e4 ilmoittanut oikeudenk\u00e4yntikulujensa m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteens\u00e4 1 875,03 euroa. Vastaselitys ja oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koskeva selvitys on annettu tiedoksi<\/p>\n<h3>Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<p>Korkein hallinto-oikeus on my\u00f6nt\u00e4nyt valitusluvan ja tutkinut asian.<\/p>\n<p>1. Yhti\u00f6n valitus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja toimitettu kiinteist\u00f6verotus saatetaan voimaan.<\/p>\n<p>2. Verohallinto m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n korvaamaan Asunto Oy A:n oikeudenk\u00e4yntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 875,03 eurolla.<\/p>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<p>15 \u00a7:n (811\/2013) mukaan kiinteist\u00f6n arvona pidet\u00e4\u00e4n varallisuuden arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142\/2005) 5 luvun ja sen nojalla annettujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteist\u00f6veron m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misvuotta edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kalenterivuodelta.<\/p>\n<p>28 \u00a7:n mukaan kiinteist\u00f6n verotusarvo m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n erikseen maapohjan ja rakennusten osalta.<\/p>\n<p>Saman lain 29 \u00a7:n 1 momentin mukaan maapohjan verotusarvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon kiinteist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituksiin, kunnallisteknisten t\u00f6iden valmiusaste sek\u00e4 laadultaan ja sijainniltaan vastaavista kiinteist\u00f6ist\u00e4 paikkakunnalla vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksettujen hintojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin (505\/2010) mukaan Verohallinto vahvistaa vuosittain verotusta varten kunkin kunnan osalta tarkemmat laskentaperusteet, joiden mukaan rakennusmaan verotusarvo lasketaan.<\/p>\n<p>Saman lain 32 \u00a7:n 1 momentin mukaan, jos kiinteist\u00f6n kiinteist\u00f6veron alaisten osien ja etuuksien verotusarvojen yhteism\u00e4\u00e4r\u00e4 on n\u00e4iden osuuksien ja etuuksien yhteenlaskettua k\u00e4yp\u00e4\u00e4 arvoa suurempi, katsotaan kiinteist\u00f6n kiinteist\u00f6veron alaisten osien ja etuuksien arvoksi niiden k\u00e4yp\u00e4 arvo. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan k\u00e4yv\u00e4ll\u00e4 arvolla tarkoitetaan sit\u00e4 k\u00e4yp\u00e4\u00e4 arvoa, joka omaisuudella oli verovuoden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 omistajan hallussa ja sill\u00e4 paikalla, miss\u00e4 omaisuus oli, tai omaisuuden todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 luovutushintaa, jos se on edell\u00e4 mainittua arvoa suurempi.<\/p>\n<h3>Vuoden 2014 kiinteist\u00f6verotuksessa sovellettavan<\/h3>\n<p>(1329\/2013) 1 \u00a7:n 1 momentin mukaan rakennusmaan verotusarvoa laskettaessa perusteena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita. Tonttihintakarttaan tai arviointiohjeeseen on merkitty rakennusmaan k\u00e4yv\u00e4t, aluekohtaiset arvot (aluehinta). Saman pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan, jos rakennusmaalle ei ole annettu arviointiohjetta tai tonttihintakartassa arvoa tai jos niiss\u00e4 perusteissa, jotka rakennusmaan k\u00e4yp\u00e4\u00e4 arvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon, on tapahtunut oleellinen muutos, verotusarvo lasketaan noudattaen soveltuvin osin vastaavanlaista aluetta koskevaa kuntakohtaista arviointiohjetta ja tonttihintakarttaa.<\/p>\n<p>Saman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 5 \u00a7:n mukaan, jos rakennusmaan k\u00e4yp\u00e4 arvo on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan laskettua arvoa alempi, rakennusmaan arvoksi katsotaan k\u00e4yp\u00e4 arvo.<\/p>\n<p>6 \u00a7:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyv\u00e4ksytt\u00e4viin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. Niiden on suojattava oikeusj\u00e4rjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.<\/p>\n<p>Asunto Oy A:n omistama kiinteist\u00f6 sijaitsee B:n kaupungin C:n kaupunginosan korttelissa numero Y. Kiinteist\u00f6ll\u00e4 on vuonna 1935 valmistunut asuinkerrostalo, joka on kerrosalaltaan 1 940 neli\u00f6metri\u00e4.<\/p>\n<p>Korttelin asemakaavaa on vuonna 1980 muutettu siten, ett\u00e4 tontin rakennusoikeutta alennettiin aikaisemman asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta 1 100 kerrosneli\u00f6metriin. Asemakaavan muutos on toteutettu kaksitasoisella asemakaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4. Asemakaava sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 uuden alemman rakennusoikeutta koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen ett\u00e4 kaavan voimaan tullessa olemassa olleiden tietyn ik\u00e4isten rakennusten korjaamista koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen. Korjaamista koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan ennen 11.10.1961 my\u00f6nnetyn rakennusluvan saaneiden ja uuden rakennusoikeuden mukaisen kerrosalan ylitt\u00e4vien rakennusten korjaaminen on sallittua uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla. Korjaamisen tulee kuitenkin tapahtua rakennukselle aikanaan my\u00f6nnetyn rakennusluvan ja siin\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn kerrosalan puitteissa.<\/p>\n<p>Yhti\u00f6n omistaman kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvo on vahvistettu toimitetussa kiinteist\u00f6verotuksessa voimassa olleen asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden 1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 ja vuodelle 2014 vahvistetun kerrosneli\u00f6metrihinnan perusteella. Asiassa saadun selvityksen perusteella maapohjan verotusarvo on vahvistettu vastaavalla tavalla usealta aiemmalta vuodelta toimitetuissa kiinteist\u00f6verotuksissa.<\/p>\n<p>1.3.1 Arvostuksen perusteena oleva rakennusoikeus<\/p>\n<p>Asiassa on ensin ratkaistava, onko Asunto Oy A:n omistaman kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvoa m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 kiinteist\u00f6n rakennusoikeutena pidett\u00e4v\u00e4 kiinteist\u00f6\u00e4 koskevan alkuper\u00e4isen asemakaavan rakennusoikeusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksen ja sen mukaisen rakennusluvan nojalla k\u00e4ytetty\u00e4 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruista rakennusoikeutta vai nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaista 1 100 kerrosneli\u00f6metrin suuruista rakennusoikeutta.<\/p>\n<p>Yhti\u00f6 on k\u00e4ytt\u00e4nyt omistamaansa kiinteist\u00f6\u00e4 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruisen asuinrakennuksen rakennuspaikkana. Kiinteist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus huomioon ottaen kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvoa vahvistettaessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennusoikeutena ei ole pidett\u00e4v\u00e4 nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaista 1 100 kerrosneli\u00f6metrin suuruista rakennusoikeutta vaan yhti\u00f6n tosiasiassa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen asemakaavan mukaista 1 940 kerrosneli\u00f6metrin suuruista rakennusoikeutta. Asiassa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4ytetty, ett\u00e4 verotusarvo muodostuisi t\u00e4ll\u00f6in varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 32 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettua k\u00e4yp\u00e4\u00e4 arvoa suuremmaksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edell\u00e4 ilmenev\u00e4t hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut, hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole kumottava sen t\u00e4hden, ett\u00e4 hallinto-oikeus olisi vahvistanut maapohjan verotusarvoa m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 huomioon otettavan kiinteist\u00f6n rakennusoikeuden liian suureksi.<\/p>\n<p>1.3.2 Luottamuksensuoja<\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6verolaissa ei ole viittauss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, jonka nojalla asiassa olisi otettava huomioon verotusmenettelyst\u00e4 annetun lain 26 \u00a7:n luottamuksensuojaa koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Hallintolain 6 \u00a7:n mukaan viranomaisten toimien on kuitenkin suojattava oikeusj\u00e4rjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi asiassa on viel\u00e4 ratkaistava, onko yhti\u00f6lle my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 luottamuksensuojaa.<\/p>\n<p>Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 29 \u00a7:n 4 momentin (505\/2010) mukaan Verohallinto vahvistaa vuosittain verotusta varten kunkin kunnan osalta tarkemmat laskentaperusteet, joiden mukaan rakennusmaan verotusarvo lasketaan. Verohallinto ja sen edelt\u00e4j\u00e4 Verohallitus ovat t\u00e4m\u00e4n ja sit\u00e4 edelt\u00e4neiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten perusteella antaneet vuosittain laskentaperusteita koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Edell\u00e4 selostetulla tavalla esill\u00e4 olevalta vuodelta ja usealta aiemmalta vuodelta t\u00e4llaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen nojalla toimitetuissa kiinteist\u00f6verotuksissa yhti\u00f6n omistaman kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvo on vahvistettu t\u00e4ll\u00f6in voimassa olleen asemakaavan mukaisen 1 100 kerrosneli\u00f6metrin suuruisen rakennusoikeuden perusteella. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa yhti\u00f6lle on katsottava syntyneen oikeutettu odotus siit\u00e4, ett\u00e4 sen omistaman kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvo perustuu 1 100 kerrosneli\u00f6metrin rakennusoikeuteen.<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen yhti\u00f6lle on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 asiassa luottamuksensuojaa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kumottava ja vuodelta 2014 toimitettu kiinteist\u00f6verotus saatettava voimaan.<\/p>\n<p>Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenk\u00e4yntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, ett\u00e4 asianosainen joutuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan. Mit\u00e4 asianosaisesta on s\u00e4\u00e4detty, voidaan soveltaa my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenk\u00e4ynti aiheutunut viranomaisen virheest\u00e4.<\/p>\n<p>Asian laatu ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Asunto Oy A joutuisi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kumottava my\u00f6s t\u00e4lt\u00e4 osin ja Verohallinto hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7:n nojalla m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 korvaamaan yhti\u00f6lle hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenk\u00e4yntikulut esitetyn vaatimuksen mukaisesti edell\u00e4 ratkaisuosasta ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4\u00e4 hallintolain 64 \u00a7:n 1 momentin nojalla yhti\u00f6n oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksen silt\u00e4 osin kuin kysymys on oikaisulautakuntamenettelyst\u00e4 aiheutuneista kuluista.<\/p>\n<p>Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Leena \u00c4\u00e4ril\u00e4, Mikko Pikkuj\u00e4ms\u00e4, Vesa-Pekka Nuotio, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelij\u00e4 Stina-Maria Lund.<\/p>\n<h3>\u00c4\u00e4nestyslausunto<\/h3>\n<h3>Eri mielt\u00e4 olleen oikeusneuvos Leena \u00c4\u00e4ril\u00e4n \u00e4\u00e4nestyslausunto:<\/h3>\n<p>Kiinteist\u00f6verolain 15 \u00a7:n mukaan kiinteist\u00f6n arvona pidet\u00e4\u00e4n varallisuuden arvostamisesta verotuksessa annetun lain (<\/p>\n<p>) 5 luvun ja sen nojalla annettujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteist\u00f6veron m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misvuotta edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kalenterivuodelta. Arvostamislain 29 \u00a7:n 1 momentissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ne tekij\u00e4t, jotka on otettava huomioon kiinteist\u00f6n maapohjan verotusarvoa m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan verotusarvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon muun ohella rakennusoikeus. Toimitetussa kiinteist\u00f6verotuksessa maapohjan verotusarvo on vahvistettu voimassa olevan asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden 1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 ja vuodelle 2014 vahvistetun kerrosneli\u00f6metrihinnan 612 euroa perusteella. Nyt esill\u00e4 olevassa asiassa on ratkaistavana kysymys siit\u00e4, olisiko maapohjan verotusarvo tullut voimassa olevan kaavan mukaisen rakennusoikeuden sijasta vahvistaa tosiasiallisesti k\u00e4ytetyn rakennusoikeuden eli 1 940 kerrosneli\u00f6metrin perusteella.<\/p>\n<p>$12c<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen katson, ett\u00e4 toimitettu kiinteist\u00f6verotus, jossa yhti\u00f6n omistaman tontin maapohjan verotusarvo on vahvistettu kiinteist\u00f6n voimassa olleen asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden 1 100 kerrosneli\u00f6metri\u00e4 ja kyseess\u00e4 olevalle vuodelle vahvistetun kerrosneli\u00f6merihinnan perusteella, on saatettava voimaan.<\/p>\n<p>Enemmist\u00f6n hyl\u00e4tty\u00e4 yhti\u00f6n valituksen p\u00e4\u00e4asian osalta mutta my\u00f6nt\u00e4en yhti\u00f6lle luottamuksensuojaa lausun velvoitettuna luottamuksensuojan osalta seuraavaa:<\/p>\n<p>Katson kuten enemmist\u00f6, ett\u00e4 kysymyst\u00e4 siit\u00e4, olisiko Verohallinnolla ollut oikeus toimittaa verotus enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisella tavalla, on tarkasteltava vain hallintolain 6 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen perusteella. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyv\u00e4ksytt\u00e4viin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. Niiden on suojattava oikeusj\u00e4rjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.<\/p>\n<p>$12e<\/p>\n<h3>Verohallinto<\/h3>\n<h3>Veronsaajien oikeudenvalvontayksikk\u00f6<\/h3>\n<h3>Verotuksen oikaisulautakunta<\/h3>\n<h3>Asiassa saatua selvityst\u00e4<\/h3>\n<h3>Oikeudellinen arviointi ja hallinto-oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n<h3>Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/h3>\n<h3>Sovelletut oikeusohjeet<\/h3>\n<h3>Asunto Oy A<\/h3>\n<p>Veronsaajien oikeudenvalvontayksik\u00f6lle.<\/p>\n<p>1.1 Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n<h3>Kiinteist\u00f6verolain<\/h3>\n<h3>Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain<\/h3>\n<h3>Verohallinnon rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista antaman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen<\/h3>\n<h3>Hallintolain<\/h3>\n<p>1.2 Tosiseikat<\/p>\n<p>1.3 Asian arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n<h3>P\u00e4\u00e4asia<\/h3>\n<p>arvostamislaki<\/p>\n<h3>Luottamuksensuoja<\/h3>\n<p>1. P\u00e4\u00e4asia<\/p>\n<p>2. Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-administrative-court\/precedents\/2018\/45\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Bostads Ab A \u00e4gde tomten X i stad B. Bolaget hade p\u00e5 tomten uppf\u00f6rt en 1 940 kvadratmeter stor bostadsbyggnad i enlighet med byggnadsr\u00e4tten i den detaljplan som ursprungligen varit g\u00e4llande. Enligt den detaljplan som tr\u00e4tt i kraft efter att bostadsbyggnaden f\u00e4rdigst\u00e4llts var tomtens byggnadsr\u00e4tt enbart 1 100 kvadratmeter. \u00c4ndringen av detaljplanen hade som syfte&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[47917],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[29230,11076,29232,28845,50787],"kji_language":[7746],"class_list":["post-793299","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-47917","kji_subject-fiscal","kji_keyword-detaljplan","kji_keyword-enligt","kji_keyword-kvadratmeter","kji_keyword-tomten","kji_keyword-tomtens","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.6 (Yoast SEO v27.6) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KHO:2018:45 - Fastighetsbeskattning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2018:45 - Fastighetsbeskattning\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Bostads Ab A \u00e4gde tomten X i stad B. Bolaget hade p\u00e5 tomten uppf\u00f6rt en 1 940 kvadratmeter stor bostadsbyggnad i enlighet med byggnadsr\u00e4tten i den detaljplan som ursprungligen varit g\u00e4llande. Enligt den detaljplan som tr\u00e4tt i kraft efter att bostadsbyggnaden f\u00e4rdigst\u00e4llts var tomtens byggnadsr\u00e4tt enbart 1 100 kvadratmeter. \u00c4ndringen av detaljplanen hade som syfte...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"18 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201845-fastighetsbeskattning\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201845-fastighetsbeskattning\\\/\",\"name\":\"KHO:2018:45 - Fastighetsbeskattning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-01T00:07:30+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201845-fastighetsbeskattning\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201845-fastighetsbeskattning\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho201845-fastighetsbeskattning\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2018:45 &#8211; Fastighetsbeskattning\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2018:45 - Fastighetsbeskattning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2018:45 - Fastighetsbeskattning","og_description":"Bostads Ab A \u00e4gde tomten X i stad B. Bolaget hade p\u00e5 tomten uppf\u00f6rt en 1 940 kvadratmeter stor bostadsbyggnad i enlighet med byggnadsr\u00e4tten i den detaljplan som ursprungligen varit g\u00e4llande. Enligt den detaljplan som tr\u00e4tt i kraft efter att bostadsbyggnaden f\u00e4rdigst\u00e4llts var tomtens byggnadsr\u00e4tt enbart 1 100 kvadratmeter. \u00c4ndringen av detaljplanen hade som syfte...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"18 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/","name":"KHO:2018:45 - Fastighetsbeskattning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-05-01T00:07:30+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho201845-fastighetsbeskattning\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2018:45 &#8211; Fastighetsbeskattning"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/793299","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=793299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=793299"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=793299"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=793299"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=793299"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=793299"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=793299"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=793299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}