{"id":800187,"date":"2026-05-01T07:45:29","date_gmt":"2026-05-01T05:45:29","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/"},"modified":"2026-05-01T07:45:29","modified_gmt":"2026-05-01T05:45:29","slug":"kko20188-saklegitimation-2","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/","title":{"rendered":"KKO:2018:8 — Saklegitimation"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Ett arbetstagarf\u00f6rbund yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l att en arbetsgivare skulle f\u00f6rpliktas att till sina arbetstagare betala l\u00f6nefordringar som de hade \u00f6verl\u00e5tit p\u00e5 f\u00f6rbundet f\u00f6r att drivas in. Hovr\u00e4tten ans\u00e5g att f\u00f6rbundet inte hade haft r\u00e4tt att i eget namn driva k\u00e4rom\u00e5let och avvisade talan. H\u00f6gsta domstolen upph\u00e4vde hovr\u00e4ttens beslut och ans\u00e5g att f\u00f6rv\u00e4rvaren hade r\u00e4tt med st\u00f6d av \u00f6verl\u00e5telsen f\u00f6r indrivning att i eget namn driva talan oberoende av att det yrkades att l\u00f6nefordringarna skulle betalas till arbetstagarna. (Omr\u00f6stn.)<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4liitto vaati kanteessaan, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja velvoitetaan suorittamaan ty\u00f6ntekij\u00f6ille n\u00e4iden liitolle peritt\u00e4v\u00e4ksi siirt\u00e4m\u00e4t ty\u00f6palkkasaamiset. Hovioikeus katsoi, ettei liitolla ollut oikeutta omissa nimiss\u00e4\u00e4n ajaa kannetta ja j\u00e4tti kanteen tutkimatta. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen katsoen, ett\u00e4 siirronsaajalla oli perimissiirron perusteella oikeus omissa nimiss\u00e4\u00e4n ajaa kannetta huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 palkkasaamiset oli vaadittu maksettavaksi ty\u00f6ntekij\u00f6ille. (\u00c4\u00e4n.)<\/p>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 27.6.2014 (nro 14\/28209) ja Helsingin hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 31.5.2016 (nro 840) selostetaan tarpeellisilta osiltaan Korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4.<\/p>\n

Asian on k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Markku Saarikoski ja hovioikeudessa hovioikeuden j\u00e4senet Paula Salonen, Helena Vihri\u00e4l\u00e4 ja Antti Tapanila.<\/p>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

Auto- ja Kuljetusalan Ty\u00f6ntekij\u00e4liitto AKT ry:lle (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 AKT) my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n

AKT vaati valituksessaan, ett\u00e4 hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kanne tutkimatta kumotaan ja poistetaan ja ett\u00e4 asia palautetaan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi hovioikeuteen.<\/p>\n

F Oy ja C Oy (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s yhti\u00f6t) antoivat yhteisen vastauksen ja vaativat, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan. Asia palautetaan Helsingin hovioikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Pekka Koponen, Tuula Pynn\u00e4 (eri mielt\u00e4), P\u00e4ivi Hirvel\u00e4 ja Kirsti Uusitalo. Esittelij\u00e4 Jukka-Pekka Salonen.<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olevan j\u00e4senen lausunto<\/h3>\n

: Kohtien 1 — 10 osalta olen samaa mielt\u00e4 kuin Korkeimman oikeuden enemmist\u00f6. Muilta osin lausun seuraavaa:<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, ett\u00e4 oikeus esitt\u00e4\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n vaatimuksia oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 eli asiavaltuus on ehdoton prosessinedellytys. Tuomioistuin ja asianosaiset ovat sidottuja siihen, kenell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oikeus lain mukaan on. T\u00e4m\u00e4n vuoksi asianosaiset eiv\u00e4t voi tuomioistuinta sitovasti sopia siit\u00e4, ett\u00e4 oikeus esitt\u00e4\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n vaatimuksia annettaisiin henkil\u00f6lle, jolla sit\u00e4 ei lain mukaan ole (KKO 2004:18 kohta 6). Mik\u00e4li kantajana esiintyv\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 ei ole asiavaltuutta, kanne on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta (KKO 2001:59). Katson edell\u00e4 todetusta seuraavan, ett\u00e4 asiavaltuuden olemassaolo on my\u00f6s tutkittava oikeudenk\u00e4ynnin kaikissa vaiheissa viran puolesta. Hovioikeus ei ole menetellyt virheellisesti ottaessaan asiavaltuutta koskevan kysymyksen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen. Kysymys asiavaltuuden olemassaolosta on ollut asianosaisten lausumat ja vaatimukset huomioon ottaen ep\u00e4selv\u00e4.<\/p>\n

Se, kenell\u00e4 on asiavaltuus, riippuu asian laadusta. Varallisuusoikeudellisissa asioissa l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 kantajan kanteessa esitt\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite h\u00e4nen vastaajaan kohdistuvasta oikeudesta synnytt\u00e4\u00e4 asiavaltuuden. T\u00e4ll\u00f6in kantaja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on vastaajaa kohtaan tietty oikeus, jonka paikkansapit\u00e4vyydest\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 on kysymys. Toisaalta, asiavaltuus puuttuu silloin, jos kantaja ajaa kannetta sellaisesta oikeudesta, jonka h\u00e4n ei edes v\u00e4it\u00e4 kuuluvan h\u00e4nelle itselleen vaan jollekin muulle henkil\u00f6lle. Normaalisti asiavaltuus varallisuusoikeudellisissa asioissa kuuluu riitautetun oikeussuhteen osapuolille.<\/p>\n

$e2<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on lis\u00e4ksi edell\u00e4 mainittujen laissa s\u00e4\u00e4dettyjen tilanteiden lis\u00e4ksi vakiintuneesti hyv\u00e4ksytty se, ett\u00e4 velkoja siirt\u00e4\u00e4 saatavansa toiselle t\u00e4m\u00e4n omissa nimiss\u00e4 tapahtuvaa perimist\u00e4 varten (siirto peritt\u00e4v\u00e4ksi). T\u00e4ll\u00f6in asiavaltuus siirtyy siirronsaajalle ja t\u00e4m\u00e4 voi omissa nimiss\u00e4\u00e4n asianosaisena vaatia saamista velalliselta itselleen. Peritt\u00e4v\u00e4ksi siirto perustuu alkuper\u00e4isen velkojan ja siirronsaajan v\u00e4liseen sopimukseen. Se, miten siirronsaaja my\u00f6hemmin tilitt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iselle velkojalle varoja, perustuu niin ik\u00e4\u00e4n heid\u00e4n keskin\u00e4iseen sopimukseensa.<\/p>\n

Perimissiirronsaaja esiintyy tuomioistuimessa samoin kuin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa omissa nimiss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4n tarvitse valtakirjaa. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tilanne on oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 samanlainen kuin, jos saatava olisi siirretty kokonaan. Siirronsaaja toimii molemmissa tilanteissa velkojan asemassa. My\u00f6s Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1990:23 ilmenee, ett\u00e4 perimissiirrossa syntyy asianosaisseuraanto, joka voidaan uudella siirrolla siirt\u00e4\u00e4 takaisin alkuper\u00e4iselle velkojalle.<\/p>\n

Totean viel\u00e4, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 1 \u00a7:st\u00e4 ilmenev\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan h\u00e4vinneen asianosaisen on korvattava vastapuolensa oikeudenk\u00e4yntikulut. Mik\u00e4li oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 sallittaisiin yleisesti tilanne, jossa kantaja voisi vaatia suorituksia maksettavaksi sellaiselle alkuper\u00e4iselle velkojalle, joka ei siirretty\u00e4\u00e4n saatavansa en\u00e4\u00e4 olisi asiassa asianosaisena, eik\u00e4 siten kantaisi riski\u00e4 mahdollisista oikeudenk\u00e4yntikuluista, poikettaisiin oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun perusperiaatteista. Katson, ett\u00e4 t\u00e4llaisesta oikeudenk\u00e4ynnin perusteisiin kuuluvasta asiasta, samoin kuin muista alkuper\u00e4isen velkojan asemaan oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 ja perinn\u00e4ss\u00e4 liittyvist\u00e4 keskeisist\u00e4 seikoista, tulee s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lailla.<\/p>\n

Perimissiirrosta on erotettava oikeudenk\u00e4ymiskaaren 15 luvun tarkoittama valtuutus oikeudenk\u00e4ynnin hoitamista varten. Oikeudenk\u00e4yntiasiamies ajaa kannetta p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 puolesta t\u00e4m\u00e4n nimiss\u00e4. Asiavaltuus s\u00e4ilyy t\u00e4ll\u00f6in p\u00e4\u00e4miehell\u00e4, joka my\u00f6s vastaa mahdollisista oikeudenk\u00e4yntikuluista suhteessa vastapuoleen. Oikeudenk\u00e4yntiasiamies ei tule asian asianosaiseksi.<\/p>\n

Ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n mahdollistaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden er\u00e4\u00e4ntyneiden palkkasaatavien siirt\u00e4misen peritt\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistykselle tai -liitolle siten, ett\u00e4 asiavaltuus kanteen ajamiseen siirtyy ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 liitolle. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ammattij\u00e4rjest\u00f6 tai -liitto on kantajana hyv\u00e4ksytysti ajanut ty\u00f6suhteeseen perustuvaa saatavaa koskevaa kannetta perimissiirron perusteella esimerkiksi asioissa 2010:20, 1990:61, 1986 II 95, 1981 II 146 ja 1981 II 56.<\/p>\n

AKT on perimissiirtoon vedoten vaatinut, ett\u00e4 yhti\u00f6n velvoitetaan suorittamaan palkkasaatavat kanteessa yksil\u00f6idyille ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Se on hovioikeudelle antamassaan lausumassa todennut, ett\u00e4 esill\u00e4 olevassa asiassa ei ole tapahtunut velvoiteoikeudellista saatavien siirtoa.<\/p>\n

Perimissiirron tarkoituksena on, ett\u00e4 siirronsaaja voi huolehtia omissa nimiss\u00e4\u00e4n niin oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 kuin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta. Asiavaltuutta koskevien yleisten oppien mukaisesti edellytyksen\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in on, ett\u00e4 siirronsaaja vaatii suoritusta itselleen. Perimissiirto edellytt\u00e4\u00e4 siten sit\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4inen velkoja eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat siirt\u00e4neet saatavansa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 varten siirronsaajalle siten, ett\u00e4 asiavaltuus siirtyy. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa n\u00e4in ei ole tapahtunut AKT:n vaatiessa saatavia ty\u00f6ntekij\u00f6ille. AKT ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole toiminut asiassa ty\u00f6ntekij\u00f6iden valtuuttamana asiamiehen\u00e4, koska kannetta on ajettu AKT:n nimiss\u00e4.<\/p>\n

$e3<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 perusteilla hylk\u00e4\u00e4n AKT:n valituksen ja katson, ett\u00e4 hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio<\/h3>\n

1. AKT on kanteessaan vaatinut, ett\u00e4 F Oy velvoitetaan maksamaan sille peritt\u00e4v\u00e4ksi siirrettyj\u00e4 ty\u00f6aikalain 32 \u00a7:\u00e4\u00e4n perustuvia ty\u00f6ntekij\u00f6iden saatavia vuosilta 2007 — 2009 yhteens\u00e4 255 346,44 euroa korkoineen (p\u00e4\u00e4kanne). AKT on lis\u00e4ksi vaatinut, ett\u00e4 yhti\u00f6t velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan AKT:lle peritt\u00e4v\u00e4ksi siirrettyj\u00e4 vastaavia saatavia vuosilta 2010, 2011 ja 2012 yhteens\u00e4 174 827,80 euroa (lis\u00e4kanne). Kanteissa on pyydetty, ett\u00e4 niiss\u00e4 vaaditut saatavat maksetaan kanteissa yksil\u00f6idyin tavoin suoraan kullekin ty\u00f6ntekij\u00e4lle.<\/p>\n

2. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on hyl\u00e4nnyt yhti\u00f6iden lis\u00e4kanteen osalta esitt\u00e4m\u00e4t AKT:n asiavaltuuden puutetta koskeneet v\u00e4itteet, jotka perustuivat siihen, ett\u00e4 lis\u00e4kanteen perusteena olleita saamisia ei voitu siirt\u00e4\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4ksi saatavan siirt\u00e4mist\u00e4 kolmannelle koskevan ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n 2 momentin nojalla ja ett\u00e4 saamiset oli joka tapauksessa siirretty vasta lis\u00e4kanteen vireilletulon j\u00e4lkeen. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on todennut, ett\u00e4 lis\u00e4kanne koski saatavia, jotka olivat er\u00e4\u00e4ntyneet viimeist\u00e4\u00e4n 31.12.2012, jolloin ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat allekirjoittaneet saatavia koskeneet siirtokirjat. AKT:lla oli viimeist\u00e4\u00e4n tuolloin ollut lupa ty\u00f6ntekij\u00f6iden puolesta ajaa sille peritt\u00e4v\u00e4ksi siirrettyj\u00e4 saatavia koskenutta kannetta. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on katsonut AKT:n esitt\u00e4neen ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n 2 momentin mukaisen perusteen ja asiavaltuuden toimia asiassa kantajana.<\/p>\n

3. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on tuomiossaan kanteet osittain hyl\u00e4ten hyv\u00e4ksynyt p\u00e4\u00e4kanteen 224 839,91 euron osalta ja lis\u00e4kanteen 143 906,13 euron osalta ja velvoittanut yhti\u00f6t maksamaan saatavat kullekin ty\u00f6ntekij\u00e4lle korkoineen.<\/p>\n

Hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n

4. Yhti\u00f6t ja AKT ovat valittaneet asiassa hovioikeuteen ja AKT on tehnyt lis\u00e4ksi vastavalituksen. Yhti\u00f6t ovat valituksessaan vaatineet muun ohella, ett\u00e4 lis\u00e4kanne on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 AKT:lt\u00e4 on puuttunut asiavaltuus, koska p\u00e4tevi\u00e4 saatavien siirtoja ei ollut tapahtunut.<\/p>\n

5. Hovioikeus on v\u00e4litoimena varannut AKT:lle tilaisuuden lausua siit\u00e4, mihin se on perustanut asiavaltuutensa asiassa. Hovioikeus on lausumapyynn\u00f6ss\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi todennut, ett\u00e4 asialegitimaatiossa ei ollut kysymys pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n saatavien siirt\u00e4misen mahdollisuudesta ja oikea-aikaisuudesta vaan siit\u00e4, voiko AKT vaatia omissa nimiss\u00e4\u00e4n kanteella saatavia ty\u00f6ntekij\u00f6iden puolesta. Lausumassaan AKT on todennut, ett\u00e4 sen ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ei ollut tapahtunut velvoiteoikeudellista saatavien siirtoa, vaan ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat siirt\u00e4neet saatavat sille peritt\u00e4v\u00e4ksi oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 varten. AKT on todennut vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti vaatineensa oikeutta antamaan tuomion, jolla ty\u00f6nantaja velvoitetaan maksamaan saatavat suoraan kullekin ty\u00f6ntekij\u00e4lle.<\/p>\n

6. Yhti\u00f6t ovat AKT:n lausuman johdosta hovioikeudelle antamassaan vastauksessa vaatineet, ett\u00e4 AKT:n molemmat kanteet j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kaikilta osin tutkimatta puuttuvan asiavaltuuden johdosta. Kanneoikeus oli vain oikeussuhteen osapuolilla. Ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olleet t\u00e4ss\u00e4 riita-asiassa osallisia, eik\u00e4 AKT voinut vaatia yhti\u00f6t\u00e4 maksamaan korvauksia riita-asian ulkopuolisille tahoille. Asiassa ei ollut tapahtunut sellaista velvoiteoikeudellista siirtoa, joka oikeuttaisi AKT:n ajamaan kannetta omissa nimiss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 sellaista siirtoa olisi edes voinut tapahtua ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n 1 momentti huomioon ottaen. Mik\u00e4li katsottaisiin, ett\u00e4 AKT on vaatinut maksamaan kannevaatimuksessa mainitut er\u00e4t itselleen, yhti\u00f6t ovat toissijaisesti vaatineet kanteita hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi. AKT:lle ei ollut siirretty eik\u00e4 voitukaan siirt\u00e4\u00e4 sellaista v\u00e4itetty\u00e4 oikeutta, jota kanteilla vaaditaan.<\/p>\n

7. Hovioikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n kumonnut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion ja j\u00e4tt\u00e4nyt AKT:n kanteen sek\u00e4 lis\u00e4kanteen tutkimatta. Hovioikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perusteluissa todennut AKT:n esiintyneen kantajana asiassa sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 sen j\u00e4senin\u00e4 olevat ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat siirt\u00e4neet kanteessa mainitut saatavansa sille peritt\u00e4v\u00e4ksi. Hovioikeus on todennut, ett\u00e4 asiavaltuus tarkoittaa oikeutta ajaa omissa nimiss\u00e4 kannetta oikeudellisesta vaateesta, eik\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole asiavaltuutta ajaa kannetta sellaisesta oikeudesta, jonka ei v\u00e4it\u00e4 kuuluvan itselleen. T\u00e4m\u00e4 prosessinedellytys on ehdoton. Siten asianosaiset eiv\u00e4t voi sopimuksin perustaa niin sanottua prosessimandaattia, jolla kanneoikeus annettaisiin subjektille, jolla sit\u00e4 ei lain mukaan ole (viittaus Juha Lappalainen, teoksessa Fr\u00e4nde ym. Prosessioikeus, 2012, s. 406 — 407).<\/p>\n

8. Hovioikeus on edelleen todennut, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 voi ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n 2 momentin nojalla siirt\u00e4\u00e4 ainakin er\u00e4\u00e4ntyneen rahasaatavansa kokonaan kolmannelle tai peritt\u00e4v\u00e4ksi joko vapaaehtoisella tai oikeudellisella perinn\u00e4ll\u00e4. Kun saatava on siirretty peritt\u00e4v\u00e4ksi, noudatetaan vapaaehtoisen perinn\u00e4n osalta perint\u00e4lakia ja oikeudellisen perinn\u00e4n osalta oikeudenk\u00e4ymiskaaren muun ohella asialegitimaatiota koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. AKT ei ollut v\u00e4itt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sen edustamat ty\u00f6ntekij\u00e4t olisivat siirt\u00e4neet saamisensa kokonaan AKT:lle. Lis\u00e4ksi hovioikeus on viitannut ratkaisuun KKO 1985 II 50 ja todennut, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ymiskaaressa ei ollut sellaista s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, joka oikeuttaisi ammattiliiton omissa nimiss\u00e4\u00e4n ajamaan yleisess\u00e4 tuomioistuimessa kannetta j\u00e4sentens\u00e4 puolesta. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n hovioikeus on katsonut, ett\u00e4 AKT:lla ei ollut kanneoikeutta asiassa ja ett\u00e4 sen ajamat kanne ja lis\u00e4kanne oli t\u00e4m\u00e4n ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta.<\/p>\n

9. Yhti\u00f6t olivat siis valituksessaan hovioikeudelle vaatineet, ett\u00e4 vain AKT:n lis\u00e4kanne oli j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta puuttuvan asiavaltuuden vuoksi, ja perustelleet t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4tevi\u00e4 saatavien siirtoja ei ollut tapahtunut. Hovioikeuden esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lausumapyynt\u00f6\u00f6n antamassaan vastauksessa yhti\u00f6t olivat vaatineet sek\u00e4 p\u00e4\u00e4kanteen ett\u00e4 lis\u00e4kanteen j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 tutkimatta edell\u00e4 kohdassa 6 todetuin perustein. Hovioikeus on edell\u00e4 kohdissa 7 ja 8 mainituilla perusteilla j\u00e4tt\u00e4nyt molemmat kanteet tutkimatta.<\/p>\n

10. AKT:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on kysymys ensin siit\u00e4, onko hovioikeus voinut ottaa asiavaltuutta koskevan kysymyksen tutkittavakseen laajemmin kuin mit\u00e4 se oli yhti\u00f6iden hovioikeudelle tekem\u00e4ss\u00e4 valituksessa riitautettu. Lis\u00e4ksi kysymys on siit\u00e4, onko hovioikeuden tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kanteet tutkimatta AKT:n puuttuvan asiavaltuuden johdosta, kun AKT on esiintynyt kantajana sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t olisivat siirt\u00e4neet saatavansa sille peritt\u00e4v\u00e4ksi, ja vaatinut yhti\u00f6it\u00e4 maksamaan palkkasaatavat suoraan kullekin saatavan siirt\u00e4neelle ty\u00f6ntekij\u00e4lle.<\/p>\n

11. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja -kirjallisuudessa on katsottu, ett\u00e4 oikeus esitt\u00e4\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n vaatimuksia oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 (asiavaltuus eli asialegitimaatio) on ehdoton prosessinedellytys, jonka olemassaolosta tuomioistuimen tulee oikeudenk\u00e4ynnin kaikissa vaiheissa varmistua my\u00f6s omasta aloitteestaan. Asia tulee j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkimatta, jos kantajalta puuttuu asiavaltuus (ks. KKO 2004:18, kohta 6 ja Juha Lappalainen teoksessa Fr\u00e4nde ym., Prosessioikeus, 2017, s. 416 ja Siviiliprosessioikeus II, 2001, s. 11 — 12).<\/p>\n

12. Kantajan asialegitimaatiosta erillinen kysymys on kanteen aineellisoikeudellinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys. Varallisuusoikeudellisissa asioissa kantajan kanteessaan v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 oikeus vastaajaa vastaan synnytt\u00e4\u00e4 jo sellaisenaan normaalisti sek\u00e4 kantajalle ett\u00e4 vastaajalle asiavaltuuden. Oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 ratkaistavaksi tulee sanotun oikeuden olemassaolo (Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus II, 2001, s. 12, Lappalainen teoksessa Fr\u00e4nde ym., Prosessioikeus, 2017, s. 416).<\/p>\n

13. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 AKT:n p\u00e4\u00e4kanteessaan ja lis\u00e4kanteessaan esitt\u00e4m\u00e4t v\u00e4itteet siit\u00e4, ett\u00e4 kanteen perusteena olevat saatavat oli siirretty sille peritt\u00e4v\u00e4ksi, ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti perustaneet AKT:lle asiavaltuuden vaatia saatavien perusteella suoritusta. Saatavien siirron p\u00e4tevyys on sen sijaan ollut p\u00e4\u00e4asian yhteydess\u00e4 tutkittava kanteen aineellisoikeudelliseen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen liittyv\u00e4 kysymys, jota hovioikeuden ei ole tullut omasta aloitteestaan tutkia laajemmin kuin se oli riitautettu yhti\u00f6iden valituksessa hovioikeudelle.<\/p>\n

14. Hovioikeus ei olekaan perustanut kantaansa AKT:n asialegitimaation puutteesta aineellisiin kysymyksiin vaan siihen prosessuaaliseen kantaansa, ettei AKT:lla ole ollut v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 perimissiirron nojalla oikeutta omissa nimiss\u00e4\u00e4n ajaa kannetta j\u00e4sentens\u00e4 puolesta siten, ett\u00e4 suoritukset vaaditaan suoritettavaksi suoraan saatavat siirt\u00e4neille ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Asianosaisten t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t lausumat AKT:n asiavaltuuden perusteista tai niist\u00e4 seikoista, joilla asiavaltuuden olemassaolo on asiassa kiistetty, ovat olleet viel\u00e4 hovioikeudessakin ep\u00e4selvi\u00e4 tai ainakin tulkinnanvaraisia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja koska hovioikeudella on ollut oikeus my\u00f6s viran puolesta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota niihin prosessuaalisiin seikkoihin, joiden perusteella se on katsonut AKT:n asiavaltuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4n, hovioikeus on voinut prosessinjohtotoimin kyselyoikeuttaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pyrki\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 osin selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n asianosaisten kantoja ja niiden perusteita.<\/p>\n

15. Edell\u00e4 mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 hovioikeus ei ole tutkinut AKT:n asialegitimaatiota koskevaa kysymyst\u00e4 laajemmin kuin mihin sill\u00e4 on ollut oikeus.<\/p>\n

16. Asiavaltuudesta ei ole yleist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 oikeudenk\u00e4ymiskaaressa. Tavanomaisesti asiavaltuus riita-asioissa kuuluu riitautetun oikeussuhteen osapuolille, eiv\u00e4tk\u00e4 asianosaiset p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti voi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mistoimillaan luoda kolmannelle henkil\u00f6lle asemaa, jossa t\u00e4m\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n k\u00e4y oikeutta asianosaisen oikeudesta (niin sanottu prosessimandaatin kielto).<\/p>\n

18. Oikeudessamme on kuitenkin jo vanhastaan tunnettu my\u00f6s siirronsaajan oikeus varallisuusoikeudellisissa asioissa ajaa omissa nimiss\u00e4\u00e4n kannetta saatavan perimiseksi. Oikeuskirjallisuudessa t\u00e4llaista perimissiirtoa tai prokurasiirtoa on luonnehdittu niin, ett\u00e4 se on oikeustoimi, jolla velkoja siirt\u00e4\u00e4 saatavansa toiselle t\u00e4m\u00e4n nimiss\u00e4 tapahtuvaa perimist\u00e4 varten mutta jossa siirt\u00e4j\u00e4 j\u00e4\u00e4 edelleen saatavan perusteena olevan oikeussuhteen osapuoleksi (Sakari Laukkanen, Asialegitimaation ja kanteenmuutoskiellon tarkastelua perimissiirtoa koskevassa asiassa, Juhlajulkaisu Antti Jokela, 2004, s. 172). Perimissiirtoa on varhaisemmassa oikeuskirjallisuudessa toisaalta luonnehdittu my\u00f6s j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n intressiin perustuvaksi poikkeukseksi edell\u00e4 kohdassa 16 selostetusta prosessimandaatin kiellosta (Tauno Tirkkonen, Siviiliprosessioikeus I, 1974, s. 323). Varsinkin perint\u00e4yhti\u00f6iden ajamissa summaarisissa velkomusasioissa onkin nykyisin verraten tavallista, ett\u00e4 kantajan kanneoikeus perustuu perimissiirtoon.<\/p>\n

19. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 2010:20, 1990:61, 1986 II 95, 1981 II 146 ja 1981 II 56 on hyv\u00e4ksytty my\u00f6s se, ett\u00e4 ammattij\u00e4rjest\u00f6 tai liitto on kantajana yleisess\u00e4 tuomioistuimessa ajanut ty\u00f6suhteeseen perustuvaa saatavaa koskevaa kannetta perimissiirron perusteella. Mainituissa tapauksissa kantaja on ajaessaan kannetta omissa nimiss\u00e4\u00e4n vaatinut, ett\u00e4 vastaaja velvoitetaan suoritukseen kantajalle perimissiirron saajana. Ratkaisussa KKO 1990:23 puolestaan katsottiin, ett\u00e4 perimissiirroin saatavan vastaanottaneen ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6n suorittaman saatavan takaisinsiirron my\u00f6t\u00e4 oli tapahtunut asianosaisseuraanto, jossa kaikki saatavaan perustuvat oikeudet palautuivat ty\u00f6ntekij\u00e4lle.<\/p>\n

20. Hovioikeuden viittaamassa ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 KKO 1985 II 50 ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksell\u00e4 ei katsottu olleen oikeutta omissa nimiss\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 takavarikkohakemusta ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6suhdesaatavien turvaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 tapaus ei kuitenkaan rinnastu nyt kysymyksess\u00e4 olevaan asiaan tai horjuta edell\u00e4 selostettua vakiintunutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, koska siin\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistys ei ollut v\u00e4itt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 saatavat olisi siirretty sille peritt\u00e4v\u00e4ksi tai esitt\u00e4nyt muutoinkaan perustetta oikeudelleen ajaa kannetta omissa nimiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

21. Korkein oikeus toteaa viel\u00e4, ett\u00e4 kun oikeussuhteen ulkopuolinen taho esiintyy perimissiirron nojalla oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 asianosaisena omissa nimiss\u00e4\u00e4n, j\u00e4\u00e4 oikeussuhteen osapuoli jutun asianosaistahojen ulkopuolelle kuitenkin siten, ett\u00e4 asiassa annettavan tuomion sitova vaikutus, oikeusvoimavaikutus, ulottuu h\u00e4neen. Oikeudenk\u00e4yntikuluista asiassa vastaa kanneoikeutta perimissiirron perusteella k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 asianosainen oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti riippumatta siit\u00e4, vaatiiko perimissiirron saaja suoritusta itselleen vai suoraan siirt\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

22. Silt\u00e4 osin kuin yhti\u00f6t ovat vedonneet siihen, ettei AKT:ll\u00e4 ole edes voinut olla kanneoikeutta sen vuoksi, etteiv\u00e4t kanteen perusteena olevat v\u00e4itetyt saatavat ole olleet siirtokelpoisia, Korkein oikeus lausuu seuraavan.<\/p>\n

23. Ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n 1 momentissa s\u00e4\u00e4detyn p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan ty\u00f6sopimuksen osapuolet eiv\u00e4t saa siirt\u00e4\u00e4 ty\u00f6sopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan er\u00e4\u00e4ntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirt\u00e4\u00e4 toisen sopijapuolen suostumuksetta.<\/p>\n

24. AKT:n ajamassa kanteessa ja lis\u00e4kanteessa on vaadittu ty\u00f6nantajan velvoittamista suorittamaan ty\u00f6suhteisiin perustuvia er\u00e4\u00e4ntyneiksi katsottuja raham\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 korvauksia. Korkein oikeus katsoo, ettei t\u00e4llaisissa kannevaatimuksissa ole kysymys sellaisesta ty\u00f6suhteeseen perustuvaa oikeutta koskevasta vaateesta, jonka toteuttaminen estyisi suoraan ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 7 \u00a7:n 1 momentin siirtokiellon nojalla. Kysymykset vaaditun saatavan oikeutuksesta, er\u00e4\u00e4ntyneisyydest\u00e4 ja siirron p\u00e4tevyydest\u00e4 liittyv\u00e4t kanteen aineelliseen perustaan. Kantajan asiavaltuuden olemassaolon kannalta vaatimuksen esitt\u00e4minen on ollut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

25. Yhti\u00f6t ovat lis\u00e4ksi katsoneet, ettei AKT:lla ole ollut asiavaltuutta sen vuoksi, ett\u00e4 kanteessa ja lis\u00e4kanteessa on vaadittu ty\u00f6nantajayhti\u00f6it\u00e4 suorittamaan saatavat suoraan niiss\u00e4 tarkoitetuille ty\u00f6ntekij\u00f6ille, jotka eiv\u00e4t olleet oikeusriidan asianosaisia. T\u00e4m\u00e4n johdosta Korkein oikeus toteaa seuraavaa.<\/p>\n

26. Varallisuusoikeudellisissa asioissa on edell\u00e4 kohdassa 12 todetuin tavoin l\u00e4ht\u00f6kohtana, ett\u00e4 kantajan kanteessa esitt\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite h\u00e4nen vastaajaan kohdistuvasta oikeudestaan synnytt\u00e4\u00e4 kantajalle asiavaltuuden. Toisaalta kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole asiavaltuutta esimerkiksi ajaa kannetta sellaisesta oikeudesta, jonka ei edes v\u00e4it\u00e4 kuuluvan itselleen. Kanne on t\u00e4llaisessa tapauksessa j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta (ks. KKO 2001:59).<\/p>\n

$e9<\/p>\n

28. Edell\u00e4 mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 AKT on ollut oikeutettu omissa nimiss\u00e4\u00e4n ajamaan sille peritt\u00e4v\u00e4ksi siirrettyj\u00e4 ty\u00f6suhdesaatavia koskevaa kannetta ja lis\u00e4kannetta silt\u00e4 osin kuin niiss\u00e4 tarkoitetut saatavat on p\u00e4tev\u00e4sti siirretty sille peritt\u00e4v\u00e4ksi. Hovioikeuden ei siten olisi mainitsemillaan perusteilla tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kannetta ja lis\u00e4kannetta tutkimatta.<\/p>\n

29. Hovioikeus ei ole lausunut yhti\u00f6iden valituksesta silt\u00e4 osin kuin siin\u00e4 on v\u00e4itetty, ett\u00e4 lis\u00e4kanteessa tarkoitettuja ty\u00f6suhteeseen perustuvia saatavia ei olisi asianmukaisesti siirretty AKT:lle peritt\u00e4v\u00e4ksi. Asia on t\u00e4m\u00e4n ja muiden hovioikeudessa esitettyjen vaatimusten ja perusteiden k\u00e4sittelemiseksi palautettava hovioikeuteen.<\/p>\n

Oikeusneuvos Pynn\u00e4<\/h3>\n

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

Asiavaltuutta koskevan kysymyksen tutkiminen hovioikeudessa<\/h3>\n

Perimissiirtoon perustuvasta asiavaltuudesta<\/h3>\n

Korkeimman oikeuden arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset t\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ett arbetstagarf\u00f6rbund yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l att en arbetsgivare skulle f\u00f6rpliktas att till sina arbetstagare betala l\u00f6nefordringar som de hade \u00f6verl\u00e5tit p\u00e5 f\u00f6rbundet f\u00f6r att drivas in. Hovr\u00e4tten ans\u00e5g att f\u00f6rbundet inte hade haft r\u00e4tt att i eget namn driva k\u00e4rom\u00e5let och avvisade talan. H\u00f6gsta domstolen upph\u00e4vde hovr\u00e4ttens beslut och ans\u00e5g att f\u00f6rv\u00e4rvaren hade r\u00e4tt…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[47917],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[11928,50514,51841,9004,11231],"kji_language":[7746],"class_list":["post-800187","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-47917","kji_subject-fiscal","kji_keyword-ansag","kji_keyword-driva","kji_keyword-forbundet","kji_keyword-skulle","kji_keyword-talan","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2018:8 - Saklegitimation - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2018:8 - Saklegitimation\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ett arbetstagarf\u00f6rbund yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l att en arbetsgivare skulle f\u00f6rpliktas att till sina arbetstagare betala l\u00f6nefordringar som de hade \u00f6verl\u00e5tit p\u00e5 f\u00f6rbundet f\u00f6r att drivas in. Hovr\u00e4tten ans\u00e5g att f\u00f6rbundet inte hade haft r\u00e4tt att i eget namn driva k\u00e4rom\u00e5let och avvisade talan. H\u00f6gsta domstolen upph\u00e4vde hovr\u00e4ttens beslut och ans\u00e5g att f\u00f6rv\u00e4rvaren hade r\u00e4tt...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"16 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko20188-saklegitimation-2\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko20188-saklegitimation-2\\\/\",\"name\":\"KKO:2018:8 - Saklegitimation - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-01T05:45:29+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko20188-saklegitimation-2\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko20188-saklegitimation-2\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko20188-saklegitimation-2\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2018:8 – Saklegitimation\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2018:8 - Saklegitimation - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KKO:2018:8 - Saklegitimation","og_description":"Ett arbetstagarf\u00f6rbund yrkade i sitt k\u00e4rom\u00e5l att en arbetsgivare skulle f\u00f6rpliktas att till sina arbetstagare betala l\u00f6nefordringar som de hade \u00f6verl\u00e5tit p\u00e5 f\u00f6rbundet f\u00f6r att drivas in. Hovr\u00e4tten ans\u00e5g att f\u00f6rbundet inte hade haft r\u00e4tt att i eget namn driva k\u00e4rom\u00e5let och avvisade talan. H\u00f6gsta domstolen upph\u00e4vde hovr\u00e4ttens beslut och ans\u00e5g att f\u00f6rv\u00e4rvaren hade r\u00e4tt...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"16 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/","name":"KKO:2018:8 - Saklegitimation - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-05-01T05:45:29+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko20188-saklegitimation-2\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2018:8 – Saklegitimation"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/800187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=800187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=800187"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=800187"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=800187"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=800187"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=800187"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=800187"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=800187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}