{"id":800497,"date":"2026-05-01T07:59:37","date_gmt":"2026-05-01T05:59:37","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/"},"modified":"2026-05-01T07:59:37","modified_gmt":"2026-05-01T05:59:37","slug":"helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/","title":{"rendered":"Helsingin HO 1.2.2018 112 — Isyyden vahvistaminen"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Hovioikeuden ratkaisussa katsottiin, ett\u00e4 haudan avaamista koskevan vaatimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin nojalla olisi kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain ja sen 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kanssa. Haudan avaamista tutkittavan n\u00e4ytteen ottamista varten koskeva kielto j\u00e4tettiin perustuslain vastaisena t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa soveltamatta. Hauta voitiin avata oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuslaissa tarkoitetun kudosn\u00e4ytteen ottamiseksi.<\/p>\n

ASIAN K\u00c4SITTELY HELSINGIN K\u00c4R\u00c4J\u00c4OIKEUDESSA<\/h3>\n

ASIAN K\u00c4SITTELY HOVIOIKEUDESSA<\/h3>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kansalliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset estiv\u00e4t X:n haudan avaamisen siin\u00e4 tarkoituksessa, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 otettaisiin DNA-n\u00e4ytteet isyyden selvitt\u00e4mist\u00e4 varten. Haudan avaamista ei voitaisi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, vaikka X:n oikeudenomistajat suostuisivat siihen. X:ll\u00e4 ei ollut l\u00e4hisukulaisia, joista voitaisiin ottaa DNA-n\u00e4ytteet nyt kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa. N\u00e4in ollen oikeusgeneettist\u00e4 isyystutkimusta ei voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Hanna Holst.<\/h3>\n

Jatkok\u00e4sittelylupa on my\u00f6nnetty 18.4.2017.<\/p>\n

Valitus<\/h3>\n

A on vaatinut, ett\u00e4 vuonna 1983 kuolleesta ja tuolloin haudatusta X:st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n otettavaksi oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain mukainen DNA-n\u00e4yte ja ett\u00e4 asian k\u00e4sittely palautetaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen.<\/p>\n

A:n \u00e4iti Y (k. 2017) oli vuonna 1994 kertonut A:lle, ett\u00e4 vuonna 1983 kuollut X oli A:n is\u00e4. Y oli A:n siitt\u00e4misen aikaan ty\u00f6skennellyt ja viett\u00e4nyt vapaa-aikaansa X:n taloudessa hein\u00e4kuusta 1965 toukokuuhun 1966 asti. X oli vuonna 1967 kielt\u00e4nyt isyytens\u00e4 ja kielt\u00e4ytynyt veriryhm\u00e4kokeista isyyden selvitt\u00e4miseksi. X:n sisaren tytt\u00e4rest\u00e4 D:st\u00e4 sek\u00e4 A:sta ja h\u00e4nen \u00e4idist\u00e4\u00e4n Y:st\u00e4 otettujen verin\u00e4ytteiden perusteella asiassa oli noin 30 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyys siihen, ett\u00e4 A oli D:n serkku. Ainoa tapa varmistaa tai pois sulkea X:n isyys A:han oli X:st\u00e4 otettavan kudosn\u00e4ytteen oikeusl\u00e4\u00e4ketieteellinen tutkimus. X:n kudosn\u00e4ytett\u00e4 ei ollut saatavilla muualta kuin haudasta. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentti ei kielt\u00e4nyt kudosn\u00e4ytteen ottamista haudatusta vainajasta. A:lla oli tarve selvitt\u00e4\u00e4 biologinen is\u00e4ns\u00e4 ja identiteettins\u00e4. Polveutumisen tuntemiseen perustuva intressi oli hautarauhan suojeluintressi\u00e4 vahvempi, mink\u00e4 vuoksi oikeusl\u00e4\u00e4ketieteellinen tutkimus oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Vastaus<\/h3>\n

B on vaatinut, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli oikea. X:n hautaamisesta oli kulunut jo 34 vuotta, mink\u00e4 vuoksi oli mahdollista, ettei haudasta l\u00f6ytyisi X:n j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Oikean vainajan yksil\u00f6inti oli edellytys DNA-n\u00e4ytteen ottamiselle. X:n kanssa samaan hautaan oli haudattu my\u00f6s muita miespuolisia suvun j\u00e4seni\u00e4. Asiassa ei siten voitu varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 vainajan j\u00e4\u00e4nteet olisivat X:n. Lis\u00e4ksi ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 oli, voitiinko j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 ottaa DNA-n\u00e4ytett\u00e4. Asiassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut esitetty hautarauhan kumoamisen edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 makaamisn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kouvolan hovioikeuden 17.4.2002 antamalla tuomiolla oli lainvoimaisesti ratkaistu se, ettei Y:n ja X:n v\u00e4lill\u00e4 ollut ollut suhdetta.<\/p>\n

Hovioikeuden ratkaisu<\/h3>\n

K\u00e4sittelyratkaisut<\/h3>\n

— — —<\/p>\n

Isyyslain 29 \u00a7:n 1 momentin mukaan tilanteessa, jossa mies on kuollut, isyyden vahvistamista koskeva kanne nostetaan miehen oikeudenomistajia vastaan. Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 10 \u00a7:n 1 momentin mukaan muun muassa ennen 5 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun tutkimusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksen antamista tuomioistuimen on varattava isyyden kumoamista tai vahvistamista koskevan asian asianosaiselle ja tutkittavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle henkil\u00f6lle tilaisuus tulla kuulluksi.<\/p>\n

Kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa on vaadittu, ett\u00e4 vuonna 1983 kuolleen ja sukuhautaan haudatun X:n hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n avattavaksi. Hovioikeudelle toimitetusta aineistosta ilmenee, ett\u00e4 X:n lis\u00e4ksi samaan hautaan on haudattu 1800-luvun lopussa, 1900-luvun alussa ja viimeksi 1960-luvulla kuolleita henkil\u00f6it\u00e4. Ottaen huomioon edell\u00e4 todetut kuulemista koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset sek\u00e4 se, ett\u00e4 sukuhautaan haudattujen henkil\u00f6iden hautaamisesta on kulunut huomattavan pitk\u00e4 aika, hovioikeus ei pid\u00e4 tarpeellisena muiden haudattujen oikeudenomistajien kuulemista asiassa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4asiaratkaisun perustelut<\/h3>\n

A on syntynyt avioliiton ulkopuolella vuonna 1966. H\u00e4n on saanut kuulla vuonna 1994 \u00e4idilt\u00e4ns\u00e4 Y:lt\u00e4, ett\u00e4 vuonna 1983 kuollut X olisi h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4. X ei ole tunnustanut isyytt\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4n ole suostunut veriryhm\u00e4kokeisiin isyyden selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Koska X ei ole tunnustanut isyytt\u00e4\u00e4n, A on 15.2.2016 nostanut kanteen isyyden vahvistamiseksi. A on tuolloin ollut 49-vuotias ja X on ollut kuolleena ja haudattuna l\u00e4hes 33 vuotta. X:n kuolinpes\u00e4n osakkaat ovat kuolleet. Yleistestamentin saaja B on vaatinut kanteen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 h\u00e4n ei halua X:n hautarauhaa h\u00e4iritt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Kouvolan hovioikeus on 17.4.2002 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla hyl\u00e4nnyt kihlalapsen aseman vahvistamista koskevan kanteen ja katsonut asiassa j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 Y ja X olisivat olleet kihloissa A:n siitt\u00e4misen aikaan.<\/p>\n

A on vaatinut, ett\u00e4 haudatusta X:st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n otettavaksi DNA-n\u00e4yte. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on ratkaisussaan todennut, ett\u00e4 kansalliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset est\u00e4v\u00e4t X:n haudan avaamisen DNA-n\u00e4ytteen ottamiseksi isyyden selvitt\u00e4mist\u00e4 varten eik\u00e4 oikeusgeneettist\u00e4 isyystutkimusta ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tty teht\u00e4v\u00e4ksi. Hovioikeudessa kysymys on siit\u00e4, voidaanko X:n hauta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 avattavaksi oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman DNA-n\u00e4ytteen ottamiseksi.<\/p>\n

Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 2 momentin mukaan, jos tutkittava mies tai \u00e4iti on kuollut, mutta h\u00e4nt\u00e4 ei viel\u00e4 ole haudattu tai tuhkattu, tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi vainajasta otettavasta kudosn\u00e4ytteest\u00e4. Jos vainaja on kateissa tai h\u00e4nt\u00e4 ei ole voitu tunnistaa luotettavasti taikka jos vainaja on haudattu tai tuhkattu, tuomioistuin voi antaa 1 momentissa tarkoitetun m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen. Pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tutkimus tehd\u00e4\u00e4n tutkittavasta aiemmin otetusta, saatavilla olevasta kudosn\u00e4ytteest\u00e4 tai ett\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 aiemmassa tutkimuksessa saatuja tietoja. Mik\u00e4li tutkimusta ei voida tehd\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4n 1 tai 2 momentin nojalla, voi tuomioistuin lain 6 ja 7 \u00a7:n mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi kuolleen ja haudatun miehen vanhemmista tai sukulaisista n\u00e4iden suostumuksella.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen esit\u00f6iss\u00e4 (HE 56\/2004 vp s. 13 ja 16) on todettu, ett\u00e4 tuomioistuin voi miehen tai \u00e4idin kuoleman est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi, jos vainajaa ei ole haudattu tai tuhkattu, ja ett\u00e4 esityksess\u00e4 ei siis ehdoteta, ett\u00e4 tutkimus voitaisiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi haudatusta vainajasta. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, ett\u00e4 tuomioistuimella ei mainitun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen nojalla ole oikeutta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 hautaa avattavaksi n\u00e4ytteen ottamiseksi (Helin, Markku: Isyyslaki 2016, s. 179).<\/p>\n

$d3<\/p>\n

$d4<\/p>\n

Ratkaisun mukaan asia tuli ratkaista eri tahojen intressipunninnan perusteella (kohta 39). Ihmisoikeustuomioistuimen mielest\u00e4 vainajan oikeus nauttia hautarauhasta ei ollut ratkaiseva seikka, sill\u00e4 tapauksessa hauta olisi h\u00e4vitetty jo vuonna 1997, jollei valittaja olisi jatkanut sen vuokra-aikaa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vainajan perheen j\u00e4senten intressit eiv\u00e4t olleet painavia, sill\u00e4 he eiv\u00e4t olleet esitt\u00e4neet sellaisia filosofisia tai moraalisia syit\u00e4, joiden vuoksi DNA-n\u00e4ytett\u00e4 ei voitu ottaa. Julkista intressi\u00e4, joka olisi est\u00e4nyt haudan avaamisen, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tapauksessa ollut, koska n\u00e4ytteen ottaminen ei en\u00e4\u00e4 voinut aiheuttaa muutoksia v\u00e4est\u00f6rekisteriin eik\u00e4 vaikuttaa perimykseen (kohdat 41-43). N\u00e4in ollen haudan avaamiseen olisi tullut suostua, koska se oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta valittaja voisi toteuttaa oikeutensa tiet\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentti ovat sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n selvi\u00e4. Lain mukaan oikeusgeneettist\u00e4 tutkimusta ei voida m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 haudatulle henkil\u00f6lle. Haudatun henkil\u00f6n kohdalla voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tutkimus vain sellaiseen n\u00e4ytteeseen, joka h\u00e4nest\u00e4 on jo aikaisemmin otettu. Nyt t\u00e4llaista aikaisemmin otettua n\u00e4ytett\u00e4 ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Tuomioistuimen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pyritt\u00e4v\u00e4 ihmisoikeusmy\u00f6nteiseen ja perustuslainmukaiseen tulkintaan niin yksitt\u00e4iseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen perustuvaa harkintavaltaa k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kuin my\u00f6s silloin, kun ihmisoikeusvelvoite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poikkeavan lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. Perustuslain 106 \u00a7 koskee sit\u00e4 vastoin sanamuotonsa mukaan vain lain ja perustuslain v\u00e4list\u00e4 ilmeist\u00e4 ristiriitaa ratkaistavana olevassa laink\u00e4ytt\u00f6asiassa. Jos ihmisoikeusvelvoitteen ja lain v\u00e4lill\u00e4 on ristiriita, jota ei voida tulkinnan keinoin ratkaista ihmisoikeusvelvoitteen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla, on arvioitava ensiksikin sit\u00e4, merkitseek\u00f6 ihmisoikeusvelvoitteen vastaisuus samalla my\u00f6s perustuslain vastaisuutta, ja toiseksi sit\u00e4, onko perustuslainvastaisuus ilmeist\u00e4. Perustuslain esit\u00f6iden mukaan kyseinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6s tulee sovellettavaksi vasta silloin, jos lain ja perustuslain v\u00e4list\u00e4 ristiriitaa ei ole mahdollista poistaa perustuslainmukaisen tai perusoikeusmy\u00f6nteisen tulkinnan avulla (HE 1\/1998 vp s. 164 ja PeVM 10\/1998 vp s. 31).<\/p>\n

Oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentti on kirjoitettu niin ehdottomaan ja yksiselitteiseen muotoon, ettei se j\u00e4t\u00e4 sijaa joustavalle ja perustuslakimy\u00f6nteiselle tulkinnalle. Sanottu laki on s\u00e4\u00e4detty ihmisoikeussopimuksen voimaantulon j\u00e4lkeen 1.1.2005, mutta edell\u00e4 selostettu ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskeva J\u00e4ggi-ratkaisu on annettu lain voimaantulon j\u00e4lkeen 13.7.2006. Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 ihmisoikeussopimus saa sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 jatkuvasti kehittyv\u00e4n soveltamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta, kotimaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja ihmisoikeussopimuksesta johtuvien periaatteiden v\u00e4list\u00e4 ristiriitaa ei ole perusteltua ratkaista vain vertaamalla lakien voimaantuloajankohtia (ks. KKO 2012:11 kohta 22).<\/p>\n

Asiassa on siten ratkaistava, johtaako oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin soveltaminen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa, jolloin tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle.<\/p>\n

Edell\u00e4 kuvatun ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnan mukaan este haudan avaamisesta isyyden selvitt\u00e4miseksi saattaa johtaa 8 artiklassa tarkoitetun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan loukkaukseen, jos valittaja ei voisi toteuttaa oikeuttaan tiet\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4ns\u00e4. Suoja, jonka antamista ihmisoikeussopimus edellytt\u00e4\u00e4, ja tapa, jolla tuo suoja toteutetaan on kuitenkin pidett\u00e4v\u00e4 erill\u00e4\u00e4n toisistaan. J\u00e4lkimm\u00e4inen on kansallisen oikeuden mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4 ja sen varaan j\u00e4\u00e4v\u00e4 kysymys.<\/p>\n

Ihmisoikeussopimuksesta seuraa, ett\u00e4 kansallisella tasolla on turvattava mahdollisuus biologisen syntyper\u00e4n selvitt\u00e4miseen ja oikeudelliseen toteuttamiseen. My\u00f6s eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, ett\u00e4 oikeus henkil\u00f6kohtaiseen identiteettiin kuuluu perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan piiriin. Valiokunta on erityisesti keinoalkuista hedelm\u00f6ityst\u00e4 ja adoptiota koskevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n yhteydess\u00e4 pit\u00e4nyt henkil\u00f6n tiedonsaantioikeutta omasta syntyper\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 (PeVL 59\/2002 vp, PeVL 16\/2006 ja PeVL 15\/2011 vp).<\/p>\n

$d6<\/p>\n

Ihmisoikeustuomioistuimen J\u00e4ggi-ratkaisun mukaan punninta siit\u00e4, onko haudan avaamista puoltavat olosuhteet ja syyt painavampia kuin sit\u00e4 vastaan puhuvat seikat, on teht\u00e4v\u00e4 tapauskohtaisesti ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 oikeudenmukaiseen tasapainoon kilpailevien etujen v\u00e4lill\u00e4. Sanotun ratkaisun perusteella intressipunninnassa huomioon otettavia seikkoja ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 periytymisens\u00e4 tuntemiseen perustuva intressi ja toisaalta vainajan ruumiin koskemattomuuteen perustuva kolmansien osapuolten intressi kuten my\u00f6s vainajien kunnioittamisen tarve ja oikeusvarmuuteen perustunut julkinen intressi (kohta 37-39).<\/p>\n

Ennakkoratkaisussaan KKO 2012:11 korkein oikeus on katsonut, ett\u00e4 ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 k\u00e4y ilmi periaate, jonka mukaan lapsella on, poikkeustapauksia lukuunottamatta, oikeus saada tieto biologisesta is\u00e4st\u00e4\u00e4n ja oikeus ainakin kerran saada oikeudellisen suhteen vahvistamista koskeva asia tuomioistuimen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Periaatetta ei voida nyky\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 tulkinnanvaraisena. Samalla n\u00e4m\u00e4 ihmisen alkuper\u00e4\u00e4 ja identiteetti\u00e4 koskevat oikeudet sis\u00e4ltyv\u00e4t selv\u00e4sti my\u00f6s perustuslain 10 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaan (kohta 30).<\/p>\n

Hovioikeus toteaa, ett\u00e4 eduskuntalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen syrj\u00e4ytt\u00e4minen lakia sovellettaessa edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on olemassa ristiriita perustuslain kanssa ja ett\u00e4 ristiriita on ilmeinen. Tulkittaessa perustuslain 10 \u00a7:\u00e4\u00e4 yhdenmukaisesti ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan kanssa ristiriita on olemassa silt\u00e4 osin kuin oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annettu laki est\u00e4\u00e4 yksityisel\u00e4m\u00e4n suojan toteutumisen asettamalla ehdottoman esteen tutkimusta koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen antamiseksi haudatusta vainajasta, joka siis sulkee henkil\u00f6lt\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n riippumista syist\u00e4 tosiasiallisen mahdollisuuden saada biologinen syntyper\u00e4ns\u00e4 oikeusteitse selvitetyksi ja todetuksi. T\u00e4lt\u00e4 osin ristiriita on my\u00f6s perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 edellytetyll\u00e4 tavalla ilmeinen.<\/p>\n

Perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tuomioistuimelle annettu oikeus ja velvollisuus eduskuntalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen syrj\u00e4ytt\u00e4miseen koskee ainoastaan yksitt\u00e4isi\u00e4 lain soveltamistilanteita. Edell\u00e4 selostettu ihmisoikeustuomioistuimen J\u00e4ggi-ratkaisu l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 tapauskohtaisesti tulee punnita, onko haudan avaamista puoltavat olosuhteet ja syyt painavampia kuin sit\u00e4 vastaan puhuvat seikat, sek\u00e4 pyrki\u00e4 oikeudenmukaiseen tasapainoon kilpailevien etujen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

A on saanut tiedon oletetusta is\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 1994. Koska X on jo ollut haudattuna t\u00e4ll\u00f6in ja koska X on vuonna 1967 kielt\u00e4ytynyt tunnustamasta isyytt\u00e4\u00e4n, A:lla ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin nostaa kanne tuomioistuimessa. Koska my\u00f6s X:n vanhemmat ja l\u00e4hiomaiset ovat olleet kuolleina, ei A:lla ole ollut muuta todellista mahdollisuutta isyyskanteen ajamiseen kuin vaatia tuomioistuimelta m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 haudan avaamiseksi tutkimusn\u00e4ytteen ottamiseksi.<\/p>\n

Kouvolan hovioikeuden kihlalapsen asemaa koskevassa tuomiossa on kysymys ollut ennen muuta avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen perint\u00f6oikeudesta. Sanotussa ratkaisussa ei ole suoraan otettu kantaa X:n biologisen isyyden selvitt\u00e4miseen. Sen vuoksi hovioikeus katsoo, ettei ratkaisu muodosta estett\u00e4 nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asiassa silt\u00e4 osin kuin kysymys on siit\u00e4 voidaanko tutkimusm\u00e4\u00e4r\u00e4ys antaa haudatusta vainajasta biologisen isyyden selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

X on ollut haudattuna jo 34 vuotta. Hovioikeus katsoo, ett\u00e4 oikeus nauttia hautarauhasta ei ajankulumisen vuoksi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa muodosta ratkaisevaa seikkaa. X:n perheenj\u00e4senten intressit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 vastaan puhuvia seikkoja, koska he kaikki ovat kuolleet. Toisaalta asiassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole sellaista julkista intressi\u00e4, joka est\u00e4isi haudan avaamisen, koska n\u00e4ytteen ottaminen ei voi en\u00e4\u00e4 isyyslain 67 \u00a7:n mukaan vaikuttaa perimykseen. Se, ett\u00e4 X:n sisaren tytt\u00e4rest\u00e4 D:st\u00e4 sek\u00e4 A:sta ja h\u00e4nen \u00e4idist\u00e4\u00e4n Y:sta otettujen verin\u00e4ytteiden perusteella asiassa on 30 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyys siihen, ett\u00e4 A on D:n serkku, puoltaa osaltaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen antamista asian selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, ett\u00e4 haudan avaamista koskevan vaatimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin nojalla olisi perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain ja sen 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kanssa. Ilman DNA-n\u00e4ytteen ottamista asiassa ei ole edellytyksi\u00e4 isyyden selvitt\u00e4miseen. Haudan avaamista tutkittavan n\u00e4ytteen ottamista varten koskeva kielto tulee siis j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa soveltamatta.<\/p>\n

Asian n\u00e4in p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 hovioikeus katsoo, ett\u00e4 tarvetta p\u00e4\u00e4k\u00e4sittelyn toimittamiselle ei ole.<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma<\/h3>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan.<\/p>\n

A:lla on oikeus avata X:n hauta oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuslaissa tarkoitetun kudosn\u00e4ytteen ottamiseksi. Tutkimus on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4in saadusta n\u00e4ytteest\u00e4 siten kuin oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetussa laissa on s\u00e4\u00e4detty. Haudan avaamisesta ja tutkimuksen tekemisest\u00e4 valtio on korvausvastuussa siten kuin oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 20 \u00a7:ss\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty.<\/p>\n

Asia palautetaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen jatkok\u00e4sittely\u00e4 varten. Tutkimuksesta laadittava lausunto on sen valmistuttua toimitettava viipym\u00e4tt\u00e4 Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudelle.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Timo Ojala ja Arja M\u00e4ki sek\u00e4 asessori Karri Tolttila<\/h3>\n

Ratkaisu on yksimielinen.<\/p>\n

Lainvoimainen<\/h3>\n

Kuultavat tahot<\/h3>\n

Asian tausta ja kysymyksenasettelu<\/h3>\n

Asiassa sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n

Hovioikeuden kannanotot k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hovioikeuden ratkaisussa katsottiin, ett\u00e4 haudan avaamista koskevan vaatimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin nojalla olisi kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain ja sen 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kanssa. Haudan avaamista tutkittavan n\u00e4ytteen ottamista varten koskeva kielto j\u00e4tettiin perustuslain vastaisena t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[23712],"kji_chamber":[23713],"kji_year":[47917],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[51911,51910,15690,51912,51909],"kji_language":[7949],"class_list":["post-800497","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cours-dappel-de-finlande","kji_chamber-cours-dappel","kji_year-47917","kji_subject-fiscal","kji_keyword-avaamista","kji_keyword-haudan","kji_keyword-koskevan","kji_keyword-oikeusgeneettisesta","kji_keyword-perustuslain","kji_language-finnois"],"yoast_head":"\nHelsingin HO 1.2.2018 112 - Isyyden vahvistaminen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Helsingin HO 1.2.2018 112 - Isyyden vahvistaminen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Hovioikeuden ratkaisussa katsottiin, ett\u00e4 haudan avaamista koskevan vaatimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin nojalla olisi kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain ja sen 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kanssa. Haudan avaamista tutkittavan n\u00e4ytteen ottamista varten koskeva kielto j\u00e4tettiin perustuslain vastaisena t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"12 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\\\/\",\"name\":\"Helsingin HO 1.2.2018 112 - Isyyden vahvistaminen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-01T05:59:37+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Helsingin HO 1.2.2018 112 – Isyyden vahvistaminen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Helsingin HO 1.2.2018 112 - Isyyden vahvistaminen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"Helsingin HO 1.2.2018 112 - Isyyden vahvistaminen","og_description":"Hovioikeuden ratkaisussa katsottiin, ett\u00e4 haudan avaamista koskevan vaatimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oikeusgeneettisest\u00e4 isyystutkimuksesta annetun lain 5 \u00a7:n 1 ja 2 momentin nojalla olisi kysymyksess\u00e4 olevassa asiassa perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain ja sen 10 \u00a7:ss\u00e4 turvatun yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kanssa. Haudan avaamista tutkittavan n\u00e4ytteen ottamista varten koskeva kielto j\u00e4tettiin perustuslain vastaisena t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"12 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/","name":"Helsingin HO 1.2.2018 112 - Isyyden vahvistaminen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-05-01T05:59:37+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/helsingin-ho-1-2-2018-112-isyyden-vahvistaminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Helsingin HO 1.2.2018 112 – Isyyden vahvistaminen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/800497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=800497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=800497"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=800497"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=800497"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=800497"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=800497"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=800497"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=800497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}