{"id":809039,"date":"2026-05-01T17:29:35","date_gmt":"2026-05-01T15:29:35","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/"},"modified":"2026-05-01T17:29:35","modified_gmt":"2026-05-01T15:29:35","slug":"tt-2017161-lakko-2","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/","title":{"rendered":"TT 2017:161 &#8212; Lakko"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>Asiassa oli kysymys siit\u00e4, rikkoiko ammattiliitto valtion virkaehtosopimuslakia sek\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuslain ja virka- ja ty\u00f6ehtosopimuslain mukaista ty\u00f6rauhavelvoitetta, kun sen j\u00e4senet osallistuivat Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 j\u00e4rjestettyyn mielenilmaisuun. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ilmoittivat mielenilmauksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun hallitus oli 8.9.2015 tiedottanut suunnitelluista toimista Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kysymyksess\u00e4 oli hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen ty\u00f6taistelu.<\/p>\n<p>Tuomiossa katsottiin ensinn\u00e4kin, ett\u00e4 ammattiliiton j\u00e4senen\u00e4 olevien valtion palveluksessa olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden osallistumista poliittiseen mielenilmaisuun ei ole voitu est\u00e4\u00e4. Kanne hyl\u00e4ttiin t\u00e4lt\u00e4 osin.<\/p>\n<p>Tuomiossa todettiin, ett\u00e4 virkamiehill\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pysyv\u00e4 ty\u00f6rauhavelvollisuus, mutta lakko-oikeuksia rajoittavia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on tulkittava kansainv\u00e4listen velvoitteiden ja perustuslain kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaisesti. Ammattiliiton j\u00e4senten toimenpiteiden katsottiin olleen valtion virkaehtosopimuslain nojalla kiellettyj\u00e4 silt\u00e4 osin kuin lakkoon osallistui virkamiehi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t julkista valtaa. Asiassa esitetyst\u00e4 selvityksest\u00e4 ei kuitenkaan voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6taistelu olisi ollut valtion virkaehtosopimuslain 9 \u00a7:n tai ty\u00f6ehtosopimuslain 8 \u00a7:n vastainen.<\/p>\n<p>Koska ammattiliitto ei valvontakirjeest\u00e4 huolimatta ryhtynyt toimiin ty\u00f6taistelun est\u00e4miseksi, sen katsottiin rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4 tietens\u00e4 ja se tuomittiin hyvityssakkoon. (\u00c4\u00e4n.)<\/p>\n<p>(ks. TT 2006:107, TT 2001:65 ja TT 2000:55)<\/p>\n<h3>KANTAJA<\/h3>\n<h3>Valtiovarainministeri\u00f6<\/h3>\n<h3>VASTAAJA<\/h3>\n<h3>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry<\/h3>\n<h3>ASIA<\/h3>\n<h3>Virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen tulkinta, ty\u00f6rauha<\/h3>\n<h3>K\u00c4SITTELY TY\u00d6TUOMIOISTUIMESSA<\/h3>\n<h3>VIRKA- JA TY\u00d6EHTOSOPIMUKSEN M\u00c4\u00c4R\u00c4YS<\/h3>\n<h3>Valtion virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksessa (2014\u20132017) on muun ohella seuraava m\u00e4\u00e4r\u00e4ys:<\/h3>\n<p>13 \u00a7 Ty\u00f6rauha<\/p>\n<h3>Virkaehtosopimusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h3>\n<h3>T\u00e4h\u00e4n sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhty\u00e4<\/h3>\n<p>ty\u00f6taistelutoimenpiteisiin sopimuksen p\u00e4tevyydest\u00e4, voimassaolosta tai<\/p>\n<p>riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi<\/p>\n<p>tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.<\/p>\n<h3>Lis\u00e4ksi t\u00e4h\u00e4n sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan,<\/h3>\n<p>ett\u00e4 sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eiv\u00e4t riko<\/p>\n<p>edellisess\u00e4 momentissa tarkoitettua ty\u00f6rauhavelvoitetta eiv\u00e4tk\u00e4 sopimuksen<\/p>\n<p>m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yhdistykselle kuuluva velvollisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen,<\/p>\n<p>ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kielletty\u00e4 ty\u00f6taistelutoimenpidett\u00e4 eik\u00e4<\/p>\n<p>muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen<\/p>\n<p>pyrkim\u00e4\u00e4n niiden lopettamiseen.<\/p>\n<h3>Ty\u00f6ehtosopimusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h3>\n<h3>T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6ehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhty\u00e4 lakkoon,<\/h3>\n<p>sulkuun eik\u00e4 muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu<\/p>\n<p>t\u00e4m\u00e4n sopimuksen tai sen liitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 vastaan tai tarkoittaa<\/p>\n<p>t\u00e4m\u00e4n sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.<\/p>\n<h3>ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS<\/h3>\n<p>Hallitus tiedotti 8.9.2015 suunnitelluista toimista Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Suunnitelmat sis\u00e4lsiv\u00e4t muun muassa ty\u00f6ntekij\u00f6iden muutosturvan ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen ja perhevapaakustannusten tasaamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ilmoittivat hallituksen tiedonannon j\u00e4lkeen mielenilmauksesta Helsingin Rautatientorilla perjantaina 18.9.2015 kello 11 alkaen.<\/p>\n<p>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry (Pardia) ilmoitti maanantaina 14.9.2015 valtiovarainministeri\u00f6lle j\u00e4sentens\u00e4 osallistumisesta mielenilmaisuun. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla ty\u00f6skentelev\u00e4t virkamiehet poistuvat ilmoituksen mukaan ty\u00f6st\u00e4 kello 10 ja palasivat kello 15:een menness\u00e4. Mielenilmaisun osallistuminen j\u00e4rjestettiin ilmoituksen mukaan siten, ettei kansalaisten henke\u00e4 ja terveytt\u00e4 vakavasti vaaranneta tai omaisuutta uhata.<\/p>\n<h3>KANNE<\/h3>\n<h3>VASTAUS<\/h3>\n<h3>TODISTELU<\/h3>\n<h3>Kantajan kirjalliset todisteet<\/h3>\n<p>1. Hallituksen tiedote 8.9.2015<\/p>\n<p>2. Pardian ilmoitus 14.9.2015<\/p>\n<p>3. Valtiovarainministeri\u00f6n kirje 15.9.2015<\/p>\n<p>4. Pardian j\u00e4rjest\u00f6p\u00e4\u00e4llik\u00f6n tiedote 15.9.2015<\/p>\n<p>5. STTK:n puheenjohtajan kirjoitus 15.9.2015<\/p>\n<p>6. Pardian puheenjohtajan kirjoitus 14.9.2015<\/p>\n<p>7. Pardian j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6n Suomen Poliisij\u00e4rjest\u00f6jen Liitto ry:n tiedotteet 15. ja 17.9.2015<\/p>\n<p>8. Pardian j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6n Tullivirkamiesliitto ry:n tiedote 16.9.2015<\/p>\n<h3>Vastaajan kirjalliset todisteet<\/h3>\n<p>1. Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n hallituksen kokousp\u00f6yt\u00e4kirja 14.9.2015<\/p>\n<h3>Muu oikeudenk\u00e4yntiaineisto<\/h3>\n<p>1. OTT, professori Niklas Bruunin asiantuntijalausunto 18.1.2016. Suomen virkaehtosopimuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6taisteluoikeuden rajoitusten suhde Suomea sitovien Euroopan neuvoston ja Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n yhdistymis- ja ty\u00f6taisteluvapautta koskeviin sopimuksiin<\/p>\n<h3>TY\u00d6TUOMIOISTUIMEN RATKAISU<\/h3>\n<h3>Vaatimukset<\/h3>\n<h3>Valtiovarainministeri\u00f6 on vaatinut, ett\u00e4 ty\u00f6tuomioistuin<\/h3>\n<p>&#8212; vahvistaa Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4 ja<\/p>\n<p>9 \u00a7:\u00e4\u00e4;<\/p>\n<p>&#8212; vahvistaa Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n rikkoneen ty\u00f6ehtosopimuslain 8 \u00a7:n ja valtion virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen 13 \u00a7:n mukaista ty\u00f6rauhavelvoitetta;<\/p>\n<p>&#8212; tuomitsee Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n maksamaan hyvityssakkoa valtiovarainministeri\u00f6lle; ja<\/p>\n<h3>Perusteet<\/h3>\n<h3>Ty\u00f6taistelun valtion virkaehtosopimuslain sek\u00e4 virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen vastaisuus<\/h3>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslaki kielt\u00e4\u00e4 valtion virkamiehilt\u00e4 osallistumisen poliittisiin ty\u00f6taisteluihin. Pardian ja sen j\u00e4senyhdistysten ty\u00f6taistelutoimenpide on virkaehtosopimuslain nojalla kielletty, koska sill\u00e4 pyrittiin painostamaan Suomen hallitusta muuttamaan hallituksen suunnittelemia sopimisvapautta rajoittavia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ehdotuksia. Pardian mukaan ty\u00f6taistelulla toimeenpannaan vastustamisen kohteeksi tavoitteet vuosilomaoikeuden rajoittamisesta, sairausloman palkattomasta karenssip\u00e4iv\u00e4st\u00e4, arkipyhien palkattomuudesta sek\u00e4 ylity\u00f6- ja sunnuntaikorvausten leikkaamisesta.<\/p>\n<p>Pantaessa virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen voimassa ollessa toimeen ty\u00f6taistelu, jolla halutaan vaikuttaa tulevan virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, ty\u00f6taistelu kohdistuu virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin. Ty\u00f6taistelutoimenpiteell\u00e4 pyrittiin painostamaan ty\u00f6nantajaa luopumaan tavoitteista muuttaa virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksessa m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 palvelussuhteen ehtoja.<\/p>\n<p>Kyse oli yhdest\u00e4 ty\u00f6taistelusta, jonka vaikutustarkoitus oli kaksijakoinen. Ty\u00f6taistelulla vastustettiin hallituksen neuvottelutoimintaa rajoittavia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ehdotuksia ja virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoihin suunniteltuja muutoksia. Ty\u00f6taistelutoimenpide oli poliittinen ja lis\u00e4ksi se kohdistui nykyisen virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen sopimuskauden j\u00e4lkeisiin virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen mukaisiin palvelussuhteen ehtoihin. Ty\u00f6taistelua tulee arvioida valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n ja 9 \u00a7:n, ty\u00f6ehtosopimuslain 8 \u00a7:n sek\u00e4 valtion virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen 13 \u00a7:n valossa.<\/p>\n<p>Virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen ty\u00f6rauhaa turvaava merkitys j\u00e4\u00e4 saavuttamatta, mik\u00e4li sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n kohdistuvat ty\u00f6taistelutoimenpiteet olisivat sallittuja siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 painostuksen tavoite rajataan voimassaolon j\u00e4lkeiseen aikaan.<\/p>\n<p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 11 artiklan mukaan kokoontumis- ja yhdistymisvapauden k\u00e4ytt\u00e4miselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on s\u00e4\u00e4detty laissa ja jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi, ep\u00e4j\u00e4rjestyksen tai rikollisuuden est\u00e4miseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi tai muiden henkil\u00f6iden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Valtion virkaehtosopimuslaki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ne ty\u00f6taisteluoikeuden rajauksille asetetut vaatimukset, jotka tulkintalinjauksina on johdettu.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n (ILO) yleissopimuksilla 87 ja 98 turvataan ammatillista j\u00e4rjest\u00e4ytymisvapautta ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4ytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista. Sopimuksissa ei ole erityisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ty\u00f6taisteluoikeudesta. Yleissopimuksen 87 mukaan lakko-oikeus ei ole absoluuttinen ja sit\u00e4 voidaan rajoittaa tai erityistapauksissa jopa kielt\u00e4\u00e4. Yleissopimuksen 3 ja 10 artiklojen mukaan esimerkiksi asevoimien ja poliisin sek\u00e4 valtion nimiss\u00e4 valtaa k\u00e4ytt\u00e4vien virkamiesten lakkoon ryhtyminen voidaan kielt\u00e4\u00e4. Yleissopimus 98 ei 6 artiklan nojalla koske valtion virkamiehi\u00e4.<\/p>\n<p>Euroopan sosiaalisen peruskirjan (ESP) 6 artiklan mukaan lakko-oikeus tulee taata sellaisissa ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisiss\u00e4 neuvotteluyhteyksiss\u00e4, joiden tarkoituksena on ty\u00f6selkkausten ratkaiseminen. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ei ole kysymys artiklassa tarkoitetusta tilanteesta. Valtion virkaehtosopimuslaki ei est\u00e4 ty\u00f6taisteluoikeuden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 sopimuksettomassa tilassa eturistiriitatilanteessa virkaehtosopimuksista neuvoteltaessa.<\/p>\n<p>$146<\/p>\n<h3>Pardian vastuu<\/h3>\n<p>Pardia ilmoitti maanantaina 14.9.2015 valtiovarainministeri\u00f6lle, ett\u00e4 sen j\u00e4senet keskeytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6nteon osallistuakseen mielenilmaukseen perjantaina 18.9.2015. Valtiovarainministeri\u00f6 ilmoitti tiistaina 15.9.2015 Pardialle pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6taistelulla uhkaamista ty\u00f6taistelutoimenpiteen\u00e4 ja vaati Pardiaa toimimaan ty\u00f6nseisauksen est\u00e4miseksi ja noudattamaan sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.<\/p>\n<p>Pardia ja sen j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6t viestiv\u00e4t aktiivisesti ty\u00f6taistelusta ja kannustivat j\u00e4seni\u00e4\u00e4n osallistumaan siihen. Pardia ja sen j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6t ovat antaneet ty\u00f6nantajan ty\u00f6njohto-oikeuteen kuuluvissa asioissa virheellist\u00e4 tietoa ty\u00f6st\u00e4 saatavia vapautuksia koskevista menettelytavoista ja ty\u00f6ajan seurantaj\u00e4rjestelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Pardia my\u00f6s ilmoitti j\u00e4senilleen, ett\u00e4 ty\u00f6rauhan palautus- tai puolustamisteht\u00e4viin ei pid\u00e4 ryhty\u00e4. Ty\u00f6taistelu-uhka kohdistui kattavasti valtion viranomaisiin ja aloihin, jotka ovat kriittisi\u00e4 yleisen turvallisuuden ja j\u00e4rjestyksen yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Ty\u00f6nantajat joutuivat ryhtym\u00e4\u00e4n ty\u00f6taistelu-uhan johdosta toimenpiteisiin ja varautumaan toiminnan vakavaan h\u00e4iriintymiseen.<\/p>\n<p>Mielenilmaisuun osallistui noin 50 valtion virkamiest\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Enemmist\u00f6 osallistujista oli Pardian tai sen alayhdistyksen j\u00e4seni\u00e4. Pardian j\u00e4seni\u00e4 ty\u00f6skentelee poliisin palveluksessa 15, verohallinnossa 2, tullissa 1 sek\u00e4 lis\u00e4ksi muutamia Valtorin, ylioppilastutkintolautakunnan, TE-toimiston ja AVI:n palveluksessa. Ty\u00f6taisteluun osallistui my\u00f6s Pardian tai sen alayhdistyksen luottamusmiehi\u00e4.<\/p>\n<h3>Hyvityssakosta<\/h3>\n<p>Hyvityssakon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 arvioitaessa tulee ottaa huomioon, ett\u00e4 ty\u00f6rauhavelvoitteen rikkominen alkoi jo ty\u00f6taistelulla uhkaamisella maanantaina 14.9.2015. Ty\u00f6nantajat joutuivat varautumaan siihen, ett\u00e4 yleinen j\u00e4rjestys ja turvallisuus vaarantuvat ty\u00f6taistelun vuoksi.<\/p>\n<p>Pardia on j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n valtionhallinnon suurin ammattiliitto ja sen j\u00e4senyhdistyksiin kuuluu valtion sis\u00e4isest\u00e4 ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 muun muassa poliisin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa. N\u00e4in ollen Pardialta voidaan edellytt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 vastuullisuutta ty\u00f6rauhaan liittyvien velvoitteiden noudattamisessa. Pardian menettely osoittaa erityist\u00e4 piittaamattomuutta ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 kohtaan, mik\u00e4 tulee ottaa huomioon hyvityssakon m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 korottavana tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<h3>Vastaus kannevaatimuksiin<\/h3>\n<p>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry on vaatinut, ett\u00e4 kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6 velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenk\u00e4yntikulut 12.060 eurolla korkoineen.<\/p>\n<h3>Mielenilmaisun luonteesta<\/h3>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n pysyv\u00e4n ty\u00f6rauhavelvollisuuden tulkinnassa ja soveltamisessa tulee ottaa huomioon Euroopan Ihmisoikeussopimus (EIS), Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n (ILO) yhdistymisvapautta koskevat sopimukset 87 ja 98 sek\u00e4 Euroopan sosiaalinen peruskirja (ESP). Lis\u00e4ksi tulee ottaa huomioon perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentin mukainen kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, joka turvaa my\u00f6s ammatillisen yhdistymisvapauden ja vapauden j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 muiden etujen valvomiseksi.<\/p>\n<p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan lakko-oikeus kuuluu EIS artiklan 11 soveltamisalueeseen my\u00f6s julkisoikeudellisessa palvelussuhteissa oleville ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Lakko-oikeutta voidaan rajoittaa ja sille voidaan asettaa ehtoja, mutta lakko-oikeutta ei voida kielt\u00e4\u00e4 kaikilta virkamiehilt\u00e4. Rajoituksissa tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 selke\u00e4sti ja suppeasti ne virkamiesryhm\u00e4t, joita kielto koskee. Lakko-oikeuden rajoitus on mahdollinen ainoastaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi, ep\u00e4j\u00e4rjestyksen ja rikollisuuden est\u00e4miseksi, terveyden tai moraalin suojelemiseksi taikka muiden henkil\u00f6iden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Rautatientorilla 18.9.2015 j\u00e4rjestetyn muutaman tunnin mittaisen mielenilmauksen osalta mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainituista rajoitusperusteista ei voi tulla kyseeseen, ei edes poliisien osalta.<\/p>\n<p>Kanteessa kerrottu mielenilmaus nauttii ILO:n sopimusten 87:n ja 98:n mukaista suojaa, joka ulottuu my\u00f6s julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. My\u00f6s julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 tulee olla mahdollisuus ilmaista tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 sellaisiinkin taloudellisiin ja\/tai sosiaalisiin kysymyksiin, joista ei voi sopia ty\u00f6- tai virkaehtosopimuksilla. ILO:n sopimusten ty\u00f6taisteluoikeuden ulkopuolelle voidaan sulkea vain tietyt virkamiesryhm\u00e4t. Valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei voida tulkita ILO:n sopimusten perusteella siten, ett\u00e4 kaikilta virkamiehilt\u00e4 olisi kielletty mahdollisuus osallistua poliittisiin mielenilmauksiin.<\/p>\n<p>ESP:n 6 artiklan mukaan kaikilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti oikeus ryhty\u00e4 yhteistoimiin, kuten lakkoon edellytt\u00e4en, ettei voimassa olevista ty\u00f6ehtosopimusten velvoitteista muuta johdu. Suomen virkaehtosopimuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja sen tulkintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 ESP:n vaatimuksia (esim. TT 1998:17). Vaikka mielenilmauksen kohteena ovat olleet hallituksen suunnittelemat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutokset, on niill\u00e4 ollut liittym\u00e4kohtia palvelussuhteisiin ja normaalisti ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksilla sovittaviin asioihin siten, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksia vastustanut poliittinen mielenilmaus on kuulunut ty\u00f6taisteluvapauden piiriin.<\/p>\n<p>Ty\u00f6taistelulla ei pyritty vaikuttamaan voimassa olevan virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen p\u00e4tevyyteen, voimassaoloon tai sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Kysymys ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta riidan ratkaisemiseksi, sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi j\u00e4rjestetyst\u00e4 ty\u00f6taistelusta.<\/p>\n<h3>Pardian roolista<\/h3>\n<p>Pardia osallistui yhten\u00e4 toimijana kaikkien palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6jen yhteiseen mielenilmaisuun. Valtio on sek\u00e4 ty\u00f6nantaja ett\u00e4 sopimusosapuoli eik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 rooleja tule samastaa. Mielenilmaus ei kohdistunut valtioon ty\u00f6nantajana vaan lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja poliittisen vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Poliisihallinnon virkamiehet ovat kattavasti j\u00e4rjest\u00e4ytyneet Pardian j\u00e4senyhdistyksiin. Puolustusvoimien sotilasteht\u00e4viss\u00e4 toimivat virkamiehet ovat nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin p\u00e4\u00e4osin Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry:n piiriss\u00e4 ja rajavartiolaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 puolestaan Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n piiriss\u00e4.<\/p>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<h3>Oikeudelliset l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n<h3>Ty\u00f6taisteluoikeudesta Suomessa, perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentti<\/h3>\n<p>Eduskunnan perustuslakivaliokunta on t\u00e4sment\u00e4nyt perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 useissa lausunnoissaan (esimerkiksi PeVL 12\/2003 vp s. 2\u20133 ja PeVL 15\/2007 vp s. 1\u20132). Lausunnoissaan perustuslakivaliokunta on todennut, ett\u00e4 vaikka perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentissa ei ole ammatillisen yhdistymisvapauden ja muiden etujen valvomiseksi j\u00e4rjest\u00e4ytymisen vapauden ohella nimenomaisesti mainittu ty\u00f6taisteluoikeutta, perustuslakivaliokunnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oikeus liittyy ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Oikeuden yksityiskohtainen sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kuitenkin olennaisesti tavallisen lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin. Ty\u00f6taisteluoikeuden rajoituksia on arvioitava n\u00e4itten l\u00e4ht\u00f6kohtien ja perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta.<\/p>\n<h3>Yhdistymisvapautta koskevat kansainv\u00e4liset sopimukset ja niiden soveltamisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n<h3>Euroopan ihmisoikeussopimus<\/h3>\n<p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mik\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oikeuden perustaa ammattiyhdistyksi\u00e4 ja liitty\u00e4 niihin etujensa turvaamiseksi.<\/p>\n<p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan n\u00e4iden oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4miselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on s\u00e4\u00e4detty laissa ja jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi, ep\u00e4j\u00e4rjestyksen tai rikollisuuden est\u00e4miseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkil\u00f6iden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 artikla ei est\u00e4 laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin n\u00e4hden heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 oikeuksia (ks. ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan tulkinnasta P\u00e4ivi Hirvel\u00e4 \u2013 Satu Heikkil\u00e4: Ihmisoikeudet \u2013 k\u00e4sikirja EIT:n oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, 2017 s. 1077\u20131119 ja erityisesti lakko-oikeuden osalta s. 1114-1115 ja 1118-1119 sek\u00e4 Matti Pellonp\u00e4\u00e4 \u2013 Monica Gullans \u2013 Pasi P\u00f6l\u00f6nen \u2013 Antti Tapanila: Euroopan ihmisoikeussopimus, 2012 s. 773\u2013778.)<\/p>\n<p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on katsonut kollektiivista neuvotteluoikeutta koskeneessa ratkaisussa Demir ja Baykara v. Turkki 12.11.2008, ett\u00e4 oikeus virka- ja ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluihin on tullut olennaiseksi osaksi ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan turvaamaa ammattiyhdistysvapautta. T\u00e4ss\u00e4 turkkilaisia virkamiehi\u00e4 koskeneessa ratkaisussa ei kuitenkaan ole sovellettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdan rajoituss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, koska virkamiehi\u00e4 ei periaatteessa voitu pit\u00e4\u00e4 valtionhallintoon kuuluvina. Ratkaisun mukaan valtion asiana on osoittaa, ett\u00e4 rajoitus on oikeutettu ja suhteellisuusperiaatteen mukainen (ks. esimerkiksi Pellonp\u00e4\u00e4 ym. s. 773\u2013774 ja s. 776).<\/p>\n<p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on k\u00e4sitellyt ty\u00f6taisteluoikeutta kollektiivisen neuvotteluoikeuden osana my\u00f6s ratkaisussaan Enerji Yapi-Yol Sen v. Turkki 21.4.2009. Sek\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ratkaisussaan ett\u00e4 aikaisemmin annetussa ratkaisussaan Demir ja Baykara v. Turkki 12.11.2008 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, ett\u00e4 lakko-oikeus ei ole ehdoton, vaan siihen voidaan kohdistaa tiettyj\u00e4 ehtoja ja rajoituksia. Jotkut virkamiehet voivat olla rajoitusten alaisia ja heit\u00e4 voidaan kielt\u00e4\u00e4 ryhtym\u00e4st\u00e4 lakkoon. Enerji Yapi-Yol Sen -ratkaisun mukaan lakkokieltoa ei saa laajentaa koskemaan kaikkia julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 (ks. my\u00f6s Johannes Lamminen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja yhdistymisvapaus \u2013 ty\u00f6taisteluoikeutta vaiheittain, Lakimies 6\/2014 s. 844\u2013868).<\/p>\n<p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisulla National Union of Rail, Maritime and Transport Workers (R.T.M.) v. Yhdistynyt kuningaskunta 8.4.2014 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on selvent\u00e4nyt aiempaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut sanotussa tukilakkoa koskevassa ratkaisussaan National Union of Rail, Maritime and Transport Workers (R.T.M.) v. Yhdistynyt kuningaskunta 8.4.2014, ettei ihmisoikeustuomioistuin ollut ainakaan toistaiseksi katsonut lakko-oikeuden olevan yhdistymisvapauteen olennaisesti liittyv\u00e4 elementti, vaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli todeta ratkaisun kohdassa 84, ett\u00e4 ty\u00f6taistelutoimet kuuluvat ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan suojan piiriin.<\/p>\n<h3>Euroopan unionin perusoikeuskirja<\/h3>\n<p>Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sis\u00e4ltyy, ett\u00e4 jokaisella on oikeus perustaa yhdess\u00e4 muiden kanssa ammattiyhdistyksi\u00e4 ja liitty\u00e4 niihin etujensa puolustamiseksi. Perusoikeuskirjan 28 artiklan mukaan ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ja ty\u00f6nantajilla tai n\u00e4iden j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on unionin oikeuden sek\u00e4 kansallisten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6jen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehd\u00e4 ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksia sek\u00e4 oikeus ryhty\u00e4 eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi ty\u00f6taistelutoimiin, lakko mukaan lukien.<\/p>\n<p>Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainv\u00e4linen yleissopimus sek\u00e4 yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisi\u00e4 oikeuksia koskeva kansainv\u00e4linen yleissopimus<\/p>\n<p>Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainv\u00e4lisen yleissopimuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus yhdistymisvapauteen muiden kanssa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oikeuden muodostaa ammattiyhdistyksi\u00e4 ja liitty\u00e4 niihin etujensa suojelemiseksi. Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisi\u00e4 oikeuksia koskevan kansainv\u00e4lisen yleissopimuksen 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lakko-oikeuden edellytt\u00e4en, ett\u00e4 oikeutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n asianomaisen valtion lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti.<\/p>\n<h3>Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja<\/h3>\n<p>Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artiklan 4 kohdan mukaan varmistaakseen, ett\u00e4 kollektiivista neuvotteluoikeutta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja ty\u00f6nantajien oikeuden ryhty\u00e4 eturistiriitatilanteessa yhteistoimiin, kuten lakkoon, edellytt\u00e4en kuitenkin, ettei muuta seuraa voimassa olevista ty\u00f6- ja virkaehtosopimusten velvoitteista. Suomi on sitoutunut noudattamaan t\u00e4t\u00e4 peruskirjan artiklaa (SopS 80\/2002, 2 \u00a7). Euroopan unionin sosiaalinen peruskirja on saatettu voimaan Suomessa lailla. Lain esit\u00f6iss\u00e4 (HE 229\/2001 vp) on tuotu esiin sosiaalisen peruskirjan 6 artiklan 4 kohdan mukaista lakko-oikeutta koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen yhteydess\u00e4 muun muassa Suomen virkaehtosopimuslakeihin sis\u00e4ltyv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset pysyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6rauhavelvollisuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut Euroopan sosiaalisen peruskirjan voimaan saattamisen yhteydess\u00e4 huomauttamista hallituksen esityksen johdosta (PeVL 4\/2002).<\/p>\n<h3>Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n (ILO) yleissopimukset<\/h3>\n<p>$147<\/p>\n<h3>Yhdistymisvapautta koskevien kansainv\u00e4listen sopimusten merkityksest\u00e4<\/h3>\n<p>$148<\/p>\n<p>Perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentin mukaisen yhdistymisvapauden suojan ja kansainv\u00e4listen ihmisoikeussopimusten takaamien perusoikeuksien rajoittaminen kansallisella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4<\/p>\n<p>Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella sek\u00e4 kollektiivinen neuvotteluoikeus ett\u00e4 ty\u00f6taisteluvapaus nauttivat tietynlaista perustuslain suojaa ammatillisen yhdistymisvapauden perusosina. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin todennut esimerkiksi lausunnossaan PeVL 12\/2003 vp, ett\u00e4 lausunnossa tarkoitetussa Eduskunnan puhemiesneuvoston ehdotuksen 54 \u00a7:ss\u00e4 on esitetty s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 Eduskunnan kansliaan kuuluvien keskuskanslian, valiokuntasihteerist\u00f6n ja hallinto-osaston virkamiehell\u00e4 ei ole oikeutta osallistua ty\u00f6taistelutoimenpiteeseen.<\/p>\n<p>Ty\u00f6taisteluoikeus liittyy perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen (PeVL 12\/2003 vp). T\u00e4m\u00e4n oikeuden yksityiskohtainen sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kuitenkin olennaisesti tavallisen lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on valiokunnan mielest\u00e4 my\u00f6s oikeuden k\u00e4ytt\u00e4misen s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4 verraten laaja harkintavalta. Ty\u00f6taisteluoikeuden rajoituksia on arvioitava n\u00e4itten l\u00e4ht\u00f6kohtien ja perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta.<\/p>\n<p>Lausunnossaan PeVL 12\/2003 vp perustuslakivaliokunta on katsonut, ett\u00e4 lausunnossa k\u00e4sitelty ehdotettu ty\u00f6taistelukielto on koskenut eduskunnan kansliaan kuuluvien er\u00e4iden yksikk\u00f6jen virkamiehi\u00e4. Eduskunnan kanslian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on eduskunnan ty\u00f6j\u00e4rjestyksen 74 \u00a7:n mukaan luoda eduskunnalle edellytykset hoitaa sille valtioelimen\u00e4 kuuluvat teht\u00e4v\u00e4t. Kiellolle on ylimp\u00e4n\u00e4 valtioelimen\u00e4 olevan eduskunnan erityisasemaan liittyv\u00e4t hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t ja varsin painavat syyt. Tavoitteena on varmistaa eduskunnan toimintakyky kaikissa olosuhteissa. Kun otetaan huomioon eduskunnan erityinen asema ja ty\u00f6taistelukiellon rajaaminen koskemaan vain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 mainittuja eduskunnan kanslian osia, ei s\u00e4\u00e4ntely valiokunnan mielest\u00e4 ylit\u00e4 rajoituksen suhteellisuuteen kohdistuvia vaatimuksia. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s ty\u00f6taistelukiellosta ei vaikuta lakiehdotuksen k\u00e4sittelyj\u00e4rjestykseen.<\/p>\n<p>Lausunnon PeVL 12\/2003 vp mukaan ehdotettu s\u00e4\u00e4ntely ei ole ollut ongelmallinen ty\u00f6taisteluoikeutta koskevien Suomea sitovissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ihmisoikeussopimuksissa olevien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten, mukaan luettuna Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artiklan 4 kappaleen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisi\u00e4 oikeuksia koskevan kansainv\u00e4lisen yleissopimuksen 8 artiklan 1 kappaleen d kohdan, ILO:n yleissopimusten n:o 87 ja 98 tai Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan kannalta.<\/p>\n<h3>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset kansainv\u00e4listen ihmisoikeussopimusten merkityksest\u00e4 nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa<\/h3>\n<p>Ty\u00f6tuomioistuin katsoo, ett\u00e4 harkittaessa Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n 18.9.2015 j\u00e4rjestettyyn mielenilmaisuun osallistuneiden j\u00e4senten oikeutta osallistua poliittiseen ty\u00f6taisteluun on otettava huomioon erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdan m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. Valtiovarainministeri\u00f6n kanne koskee nimenomaisesti sellaisia poliittiseen lakkoon osallistuneita virkamiehi\u00e4, joiden osalta on voitu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen soveltamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kansallisella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4, lakko-oikeuden rajoituksesta, joka est\u00e4\u00e4 n\u00e4iden julkista valtaa k\u00e4ytt\u00e4vien virkamiesten osallistumisen poliittisiin lakkoihin, joiden tavoitteena on pyrki\u00e4 muuttamaan muita kuin virkaehtosopimuksilla sovittavia asioita.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 Suomessa tavallisella lailla, valtion virkamieslain 8 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4, voimaan saatettu lakko-oikeuden rajoittamista koskeva s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja sen soveltaminen nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa asiassa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niiden Pardian j\u00e4senten osalta, jotka ovat ty\u00f6skennelleet poliisin, verohallinnon, tullin, Valtorin, ylioppilaslautakunnan, TE-toimiston ja aluehallintovirastojen palveluksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdan rajoituksen soveltamisen edellytykset. Kysymyksess\u00e4 ovat perustuslain 124 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyin tavoin julkista valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtion virkamiehet, joiden osallistuminen poliittiseen ty\u00f6taisteluun on voitu est\u00e4\u00e4 valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin nojalla ottaen my\u00f6s huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdan m\u00e4\u00e4r\u00e4ys.<\/p>\n<p>Ty\u00f6tuomioistuin on ottanut t\u00e4ss\u00e4 harkinnassaan huomioon my\u00f6s sen, ett\u00e4 valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n edellytt\u00e4m\u00e4n suhteellisuusvaatimuksen. Suomen valtion palveluksessa on nykyisin sek\u00e4 virkamiehi\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joista ainoastaan virkamiesten osallistumista ty\u00f6taisteluihin on rajoitettu kansallisella lailla.<\/p>\n<p>Ty\u00f6tuomioistuin katsoo my\u00f6s, ett\u00e4 Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n j\u00e4senen\u00e4 olevien valtion palveluksessa olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden osallistumista kanteessa tarkoitettuun poliittiseen lakkoon ei ole voitu est\u00e4\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 osin kanne on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 perusteettomana.<\/p>\n<h3>Suomen virkaehtosopimuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja valtion virka- ja ty\u00f6ehtosopimus<\/h3>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan ty\u00f6taistelutoimenpiteeseen kuin ty\u00f6nsulkuun tai lakkoon ei saa ryhty\u00e4. Valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin mukaan my\u00f6s 1 momentissa mainitut ty\u00f6taistelutoimenpiteet ovat kiellettyj\u00e4, jos niill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan muihin kuin 2 \u00a7:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on niin erikseen s\u00e4\u00e4detty. Sanotun pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan lakolla tarkoitetaan virkamiesyhdistyksen valtioon kohdistamaa ty\u00f6nseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen ty\u00f6riidassa keskeytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6nseisauksen piiriin kuuluvien virkamiesten kaikkien virkateht\u00e4vien suorittaminen.<\/p>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mit\u00e4 niist\u00e4 virkaehtosopimuksilla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 2 \u00a7:n 2 momentin mukaan palvelussuhteen ehtoja eiv\u00e4t ole virastojen ja laitosten j\u00e4rjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston j\u00e4rjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen teht\u00e4v\u00e4t tai sis\u00e4inen ty\u00f6njako, ty\u00f6n johtaminen, ty\u00f6menetelm\u00e4t eik\u00e4 virkasuhteen syntyminen taikka sen lakkaaminen, lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita.<\/p>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 2 \u00a7:n 3 momentin nojalla sopia ei saa virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, virkaylennysperusteista, virkamiehen velvollisuuksista, kurinpidosta eik\u00e4 ulkomaanedustuksen virkamiehille maksettavista paikallisista erikoisolosuhteista aiheutuvista lisist\u00e4 ja korvauksista; el\u00e4kkeist\u00e4, perhe-el\u00e4kkeist\u00e4 tai niihin verrattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen vuokrien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai valtion muun omaisuuden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 lukuun ottamatta ty\u00f6nantajan ja virkamiesten v\u00e4lisess\u00e4 yhteistoimintateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 toimivan henkil\u00f6n ty\u00f6tiloja ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4; eik\u00e4 niist\u00e4 asioista, joista ty\u00f6ehtosopimuksilla ei voida ty\u00f6ntekij\u00f6iden osalta sopia.<\/p>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 9 \u00a7:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhty\u00e4 ty\u00f6taistelutoimenpiteisiin sopimuksen p\u00e4tevyydest\u00e4, voimassaolosta tai oikeasta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6rauhavelvoitetta voidaan virkaehtosopimuksessa laajentaa. P\u00e4\u00e4sopimuksen, yleissopimuksen tai muun ainoastaan erityiskysymyksi\u00e4 koskevan sopimuksen voimassaolo ei est\u00e4 ryhtym\u00e4st\u00e4 ty\u00f6taistelutoimenpiteisiin uuden muita kysymyksi\u00e4 koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi, ellei toisin ole sovittu.<\/p>\n<p>Valtion virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen (2014\u20132017) 13 \u00a7:n mukaan sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhty\u00e4 ty\u00f6taistelutoimenpiteisiin sopimuksen p\u00e4tevyydest\u00e4, voimassaolosta tai oikeasta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, ett\u00e4 sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eiv\u00e4t riko ty\u00f6rauhavelvoitetta eiv\u00e4tk\u00e4 sopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Yhdistys ei saa tukea tai avustaa kielletty\u00e4 ty\u00f6taistelutoimenpidett\u00e4 eik\u00e4 muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkim\u00e4\u00e4n niiden lopettamiseen. Ty\u00f6ehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhty\u00e4 lakkoon, sulkuun eik\u00e4 muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.<\/p>\n<h3>N\u00e4yt\u00f6n arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n<p>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry ilmoitti edell\u00e4 kerrotuin tavoin maanantaina 14.9.2015 valtiovarainministeri\u00f6lle j\u00e4sentens\u00e4 osallistumisesta perjantaina 18.9.2015 Helsingin Rautatientorilla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n mielenilmaisuun (K2). Ilmoituksen mukaan mielenilmaus kohdistui hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen heikent\u00e4\u00e4 palkansaajien ty\u00f6ehtoja. Mielenilmaisuun osallistuneet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun virkamiehet poistuivat ilmoituksen mukaan virkapaikoiltaan kello 10.00 alkaen ja he palasivat t\u00f6ihin kello 15.00 menness\u00e4.<\/p>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin mukaan ty\u00f6taistelutoimenpiteet ovat kiellettyj\u00e4, jos niill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan muihin kuin 2 \u00a7:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on niin erikseen s\u00e4\u00e4detty.<\/p>\n<p>Virkamiesten pysyv\u00e4 ty\u00f6rauhavelvollisuus on todettu ty\u00f6tuomioistuimen vakiintuneessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (esimerkiksi TT 2006:107, TT 2001:65 ja TT 2000:55). Virkamiesten lakko-oikeuksia rajoittavia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on tulkittava ty\u00f6taisteluoikeutta koskevien Suomea sitovien kansainv\u00e4listen velvoitteiden ja perustuslain kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan 13 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaisesti (TT 1998:17, katso my\u00f6s TT 2007:105).<\/p>\n<p>Vastaajan Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n mukaan ty\u00f6taistelu ei ole lainkaan kohdistunut virka- ja ty\u00f6ehtosopimukseen, vaan valtioon lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja poliittisen vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, ja ty\u00f6taistelu on sen vuoksi ollut poliittinen luonteeltaan. Vastaaja on lis\u00e4ksi vedonnut siihen, ett\u00e4 lakko-oikeuden kielt\u00e4minen kaikilta virkamiehilt\u00e4 on Suomea velvoittavien kansainv\u00e4listen sopimusten ja perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentin kokoontumis- ja yhdistymisvapauden vastaista.<\/p>\n<p>Valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen t\u00e4ss\u00e4 asiassa ei edell\u00e4 kerrotuin tavoin ole ilmeisess\u00e4 ristiriidassa Suomen perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta koskevan 13 \u00a7:n 2 momentin kanssa eik\u00e4 Suomea sitovien kansainv\u00e4listen sopimusten kanssa. Valtion virkaehtosopimuslakia ei voida soveltaa vastoin lain 8 \u00a7:n 2 momentin sanamuotoa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen perusteluissa on nimenomaisesti todettu, ettei kaikkien virkamiesten osallistuminen poliittiseen lakkoon olisi lain mukainen ty\u00f6taistelukeino. Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n j\u00e4senten toimenpiteet ovat siten olleet valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n nojalla kiellettyj\u00e4 silt\u00e4 osin kuin kanteessa tarkoitettuun lakkoon on osallistunut valtion virkamiehi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t julkista valtaa (ks. esimerkiksi Hirvel\u00e4 \u2013 Heikkil\u00e4 s. 628).<\/p>\n<p>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6n Pardia ry:n tiedotteen 15.9.2016 (K4) mukaan mielenilmaisulla oli tarkoitus vastustaa hallituksen suunnitelmia muun muassa vuosilomaoikeuden rajoittamisesta, sairausloman palkattomasta karenssip\u00e4iv\u00e4st\u00e4, arkipyhien palkattomuudesta sek\u00e4 ylity\u00f6- ja sunnuntaikorvauksien leikkaamisesta. Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 mielenilmaus j\u00e4rjestettiin suunnitellusti perjantaina 18.9.2015 kello 11 alkaen ja ett\u00e4 my\u00f6s Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n virkasuhteiset j\u00e4senet osallistuivat mielenimaisuun valtiovarainministeri\u00f6lle etuk\u00e4teen ilmoitetulla tavalla ja laajuudessa.<\/p>\n<p>Ty\u00f6taistelutoimenpiteell\u00e4, johon Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n j\u00e4senet ovat osallistuneet, on pyritty vaikuttamaan hallituksen suunnitelmiin vuosilomaoikeuden rajoittamisesta, sairausloman palkattomasta karenssip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 arkipyhien palkattomuudesta sek\u00e4 ylity\u00f6- ja sunnuntaikorvausten leikkaamisesta. Ty\u00f6tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4yntiaineiston perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 on ollut hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen ty\u00f6taistelu.<\/p>\n<p>Suomen hallituksen kaavailemat niin sanotut pakkolait ovat olleet vaihtoehto ty\u00f6markkinaosapuolten kesken sovittaville virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksille. Asiassa esitetyst\u00e4 selvityksest\u00e4 ei kuitenkaan ole p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6taistelun 18.9.2015 tarkoituksena olisi ollut vaikuttaa tulevaisuudessa solmittavan valtion uuden virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Asiassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole selvitetty, ett\u00e4 hallituksen suunnitelmat olisi toteutettu virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksella, jonka vaihtoehtona niin sanottujen pakkolakien s\u00e4\u00e4t\u00e4minen olisi ollut. Asiassa ei siten esitetty sellaista selvityst\u00e4, jonka perusteella voitaisiin katsoa, ett\u00e4 ty\u00f6taistelu olisi ollut valtion virkaehtosopimuslain 9 \u00a7:n tai ty\u00f6ehtosopimuslain 8 \u00a7:n vastainen. Kanne on t\u00e4lt\u00e4 osin hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Asiassa on selvitetty, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6 l\u00e4hetti Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:lle tiistaina 15.9.2016 kirjeen, jonka mukaan suunniteltu ty\u00f6taistelu on valtion virkaehtosopimuslain 8 ja 9 \u00a7:n vastainen ja ett\u00e4 Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n tulisi alkaa toimiin ty\u00f6taistelun est\u00e4miseksi. Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n on siten katsottava rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:\u00e4\u00e4 valtion virkaehtosopimuslain 19 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla tietens\u00e4.<\/p>\n<h3>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n vastuu<\/h3>\n<p>Vastauksessa on my\u00f6nnetty, ett\u00e4 Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry osallistui yhten\u00e4 toimijana palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6jen yhteiseen mielenilmaisuun. N\u00e4in ollen Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry on rikkonut valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n mukaisen ty\u00f6rauhavelvollisuutensa. Se, ett\u00e4 mielenilmaukseen osallistui runsaasti muidenkin palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seni\u00e4, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.<\/p>\n<h3>Hyvityssakkoon tuomitsemista koskeva vaatimus<\/h3>\n<p>Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n on edell\u00e4 todettu tieten rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja sen mukaista ty\u00f6rauhavelvoitetta. Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry on sen vuoksi tuomittava hyvityssakkoon.<\/p>\n<p>Hyvityssakon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alentavina seikkoina on otettava huomioon, ett\u00e4 todellisuudessa vain noin viisi tuntia kest\u00e4neest\u00e4 ja rajatusta ty\u00f6taistelusta ei ole selvitetty aiheutuneen kanteessa v\u00e4itetty\u00e4 vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Lis\u00e4ksi hyvityssakon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alentavana seikkana on otettava huomioon, ett\u00e4 ty\u00f6taisteluun osallistuneiden Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n virkamiesj\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on asiakirja-aineiston perusteella j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4iseksi ja osittain ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n<h3>Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/h3>\n<p>Asian p\u00e4\u00e4asiallisesti h\u00e4vitess\u00e4\u00e4n Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry on oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 ty\u00f6tuomioistuimessa annetun lain 33 a \u00a7:n nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeri\u00f6n oikeudenk\u00e4yntikulut, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riidaton.<\/p>\n<h3>Tuomiolauselma<\/h3>\n<h3>Ty\u00f6tuomioistuin hyv\u00e4ksyy kanteen osittain ja<\/h3>\n<p>&#8212; vahvistaa Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n<\/p>\n<p>2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4;<\/p>\n<p>&#8212; velvoittaa Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n korvaamaan valtiovarainministeri\u00f6n oikeudenk\u00e4yntikulut 1.544 eurolla korkolain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien.<\/p>\n<p>Muilta osin kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wir\u00e9n puheenjohtajana sek\u00e4 Liukkunen, Aarto, Piekkala, Sch\u00f6n ja Mustonen j\u00e4senin\u00e4. Esittelij\u00e4 on ollut Taramaa.<\/p>\n<p>Tuomiosta on \u00e4\u00e4nestetty.<\/p>\n<h3>Eri mielt\u00e4 oleva j\u00e4sen Liukkunen lausui:<\/h3>\n<p>Mielipiteeni asian k\u00e4sittelyss\u00e4 on ollut ja on edelleen se, ett\u00e4 asiassa annettavan ratkaisun laaja merkitys ottaen huomioon asia olisi tullut ratkaista oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 ty\u00f6tuomioistuimessa annetun lain 8 \u00a7:n 5 momentin mukaisesti laajennetussa kokoonpanossa. Asia koskee sellaisia kysymyksi\u00e4, joilla on perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta periaatteellista merkityst\u00e4 ja jotka olisivat puoltaneet vahvempaa kokoonpanoa.<\/p>\n<h3>Lausun enemmist\u00f6n perusteluja ja lopputulosta koskevasta kannasta poiketen seuraavan:<\/h3>\n<p>Lakko-oikeus on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan suojan piiriss\u00e4. Lakko-oikeutta voidaan rajoittaa, ja sille voidaan asettaa ehtoja. Lakko-oikeutta koskevaa kieltoa ei kuitenkaan voida ulottaa koskemaan virkamiehi\u00e4 yleisesti ammattikuntana. Lailla s\u00e4\u00e4detyt lakko-oikeuden rajoitukset tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 niin selke\u00e4sti ja tarkkarajaisesti kuin mahdollista koskemaan tiettyj\u00e4 virkamiesryhmi\u00e4 (Enerji Yapi-Yol Sen v. Turkki 21.4.2009). Ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan tarkoittamien oikeuksien rajoitusten on oltava artiklan 2 kohdan mukaisia eiv\u00e4tk\u00e4 ne saa kajota j\u00e4rjest\u00e4ytymisvapauden olennaiseen ytimeen (Demir ja Baykara v. Turkki 12.11.2008).<\/p>\n<p>Valtion virkamiesten lakko-oikeuden suojaa arvioitaessa on otettava huomioon my\u00f6s ILO:n yleissopimus 87. Yleissopimuksen lakko-oikeuden suojan piiriss\u00e4 on sopimusta koskevan valvontak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan protestilakko, jolla kritisoidaan hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikkaa eik\u00e4 lakko ole puhtaasti poliittinen (Freedom of Association: Digest of Decisions and Principles of the Freedom of Association Committee of the Governing Body of the ILO, Fifth revised edition, 2006, kohta 529). Virkamiesten lakko-oikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan, kun on kyse virkamiehist\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t julkista valtaa tai vastaavat olennaisten palveluiden turvaamisesta (Freedom of Association: Digest of Decisions and Principles of the Freedom of Association Committee of the Governing Body of the ILO, Fifth revised edition, 2006, kohta 541).<\/p>\n<p>Ihmis- ja perusoikeudet ovat pitk\u00e4lti tulkinnallisesti harmonisoituja siten, ett\u00e4 perustuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten on tarkoitettu turvaavan ihmisoikeudet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen ihmisoikeussopimusten edellytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 laajuudessa. Perusoikeuksia ei ole mahdollista rajoittaa pidemm\u00e4lle kuin Suomen ihmisoikeusvelvoitteet sallivat (KKO 2015:14). Virkamiesten lakko-oikeuden kieltoa koskevan valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin soveltamista #Stop mielenilmaukseen on arvioitava lakko-oikeutta koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta.<\/p>\n<p>Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 kello 11 alkaen j\u00e4rjestettyyn, noin viisi tuntia kest\u00e4neeseen palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6jen yhteiseen # Stop mielenilmaukseen osallistui v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6 Pardia ry:n j\u00e4seni\u00e4 olleita valtion virkamiehi\u00e4. Ty\u00f6taistelulla pyrittiin vaikuttamaan hallituksen suunnitelmiin niin sanottujen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pakkolakien s\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4. Rajatusta ty\u00f6taistelusta ei ole selvitetty aiheutuneen vaaraa yleiselle turvallisuudelle eik\u00e4 j\u00e4rjestykselle. # Stop mielenilmaus on ollut luonteeltaan sellainen ty\u00f6taistelu, johon osallistumisen kielt\u00e4minen valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin nojalla siihen osallistuneilta virkamiehilt\u00e4 merkitsisi lainkohdan soveltamista ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisesti ja johtaisi ilmeiseen ristiriitaan perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentin kanssa. Asiassa on otettava huomioon ihmisoikeussopimuksen 11 artikla ja sit\u00e4 koskeva ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 vastaavasti ILO:n yleissopimus 87.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 esitetyn perusteella katson, ett\u00e4 valtion virkaehtosopimuslain 8 \u00a7:n 2 momentin soveltaminen k\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa olisi perustuslain 106 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisess\u00e4 ristiriidassa perustuslain 13 \u00a7:n 2 momentin kanssa. Siten kanne on kokonaisuudessaan hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nestyksen tuloksen johdosta velvollisena ottamaan kantaa hyvityssakon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuuteen olen niist\u00e4 samaa mielt\u00e4 kuin ty\u00f6tuomioistuimen enemmist\u00f6.<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/labour-court\/2017\/161\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Asiassa oli kysymys siit\u00e4, rikkoiko ammattiliitto valtion virkaehtosopimuslakia sek\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuslain ja virka- ja ty\u00f6ehtosopimuslain mukaista ty\u00f6rauhavelvoitetta, kun sen j\u00e4senet osallistuivat Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 j\u00e4rjestettyyn mielenilmaisuun. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ilmoittivat mielenilmauksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun hallitus oli 8.9.2015 tiedottanut suunnitelluista toimista Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kysymyksess\u00e4 oli hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen ty\u00f6taistelu. Tuomiossa katsottiin ensinn\u00e4kin, ett\u00e4 ammattiliiton j\u00e4senen\u00e4 olevien&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[25734],"kji_chamber":[25735],"kji_year":[52833],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[11740,7951,25935,7952,26194],"kji_language":[7949],"class_list":["post-809039","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-tribunal-du-travail-de-finlande","kji_chamber-tribunal-du-travail","kji_year-52833","kji_subject-fiscal","kji_keyword-asiassa","kji_keyword-kysymys","kji_keyword-lakko","kji_keyword-siita","kji_keyword-tyoehtosopimuslain","kji_language-finnois"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.5 (Yoast SEO v27.5) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>TT 2017:161 - Lakko - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"TT 2017:161 - Lakko\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Asiassa oli kysymys siit\u00e4, rikkoiko ammattiliitto valtion virkaehtosopimuslakia sek\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuslain ja virka- ja ty\u00f6ehtosopimuslain mukaista ty\u00f6rauhavelvoitetta, kun sen j\u00e4senet osallistuivat Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 j\u00e4rjestettyyn mielenilmaisuun. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ilmoittivat mielenilmauksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun hallitus oli 8.9.2015 tiedottanut suunnitelluista toimista Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kysymyksess\u00e4 oli hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen ty\u00f6taistelu. Tuomiossa katsottiin ensinn\u00e4kin, ett\u00e4 ammattiliiton j\u00e4senen\u00e4 olevien...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"25 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/tt-2017161-lakko-2\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/tt-2017161-lakko-2\\\/\",\"name\":\"TT 2017:161 - Lakko - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-01T15:29:35+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/tt-2017161-lakko-2\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/tt-2017161-lakko-2\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/tt-2017161-lakko-2\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"TT 2017:161 &#8211; Lakko\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"TT 2017:161 - Lakko - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"TT 2017:161 - Lakko","og_description":"Asiassa oli kysymys siit\u00e4, rikkoiko ammattiliitto valtion virkaehtosopimuslakia sek\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuslain ja virka- ja ty\u00f6ehtosopimuslain mukaista ty\u00f6rauhavelvoitetta, kun sen j\u00e4senet osallistuivat Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 j\u00e4rjestettyyn mielenilmaisuun. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ilmoittivat mielenilmauksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun hallitus oli 8.9.2015 tiedottanut suunnitelluista toimista Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kysymyksess\u00e4 oli hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen ty\u00f6taistelu. Tuomiossa katsottiin ensinn\u00e4kin, ett\u00e4 ammattiliiton j\u00e4senen\u00e4 olevien...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"25 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/","name":"TT 2017:161 - Lakko - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-05-01T15:29:35+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/tt-2017161-lakko-2\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"TT 2017:161 &#8211; Lakko"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/809039","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=809039"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=809039"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=809039"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=809039"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=809039"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=809039"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=809039"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=809039"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}