{"id":813220,"date":"2026-05-02T04:44:48","date_gmt":"2026-05-02T02:44:48","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/"},"modified":"2026-05-02T04:44:48","modified_gmt":"2026-05-02T02:44:48","slug":"kko201755-arbetsavtal-2","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/","title":{"rendered":"KKO:2017:55 &#8212; Arbetsavtal"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>H hade oavbrutet under tiden 3.3.2003 &#8212; 31.12.2011 arbetat som socialarbetare anst\u00e4lld hos en samkommun i 16 anst\u00e4llningsf\u00f6rh\u00e5llanden f\u00f6r viss tid. H hade inte beh\u00f6righet f\u00f6r uppgiften enligt lagen om beh\u00f6righetsvillkor f\u00f6r yrkesutbildad personal inom socialv\u00e5rden. Samkommunen ans\u00e5gs ha haft lagliga sk\u00e4l f\u00f6r att ing\u00e5 arbetsavtalen med H upprepade g\u00e5nger f\u00f6r viss tid.<\/p>\n<p>Av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av domen ans\u00e5g H\u00f6gsta domstolen att samkommunen hade f\u00f6rsummat sin skyldighet i fallet att erbjuda arbete och utbildning. Eftersom samkommunen hade avslutat arbetsavtalet i strid med de grunder som f\u00f6reskrivs i arbetsavtalslagen, f\u00f6rpliktades den att betala ers\u00e4ttning till H f\u00f6r ogrundad upps\u00e4gning av arbetsavtalet.<\/p>\n<h3>ArbetsavtalsL 1 kap 3 \u00a7 2 mom (55\/2001)<\/h3>\n<h3>ArbetsavtalsL 1 kap 3 \u00a7 2 mom (1224\/2010)<\/h3>\n<h3>ArbetsavtalsL 1 kap 3 \u00a7 3 mom (1224\/2010)<\/h3>\n<h3>ArbetsavtalsL 2 kap 2 \u00a7 2 mom (55\/2001)<\/h3>\n<h3>ArbetsavtalsL 2 kap 2 \u00a7 3 mom (55\/2001)<\/h3>\n<h3>ArbetsavtalsL 7 kap 4 \u00a7<\/h3>\n<p>A oli ty\u00f6skennellyt 3.3.2003 &#8212; 31.12.2011 kuntayhtym\u00e4n palveluksessa yht\u00e4jaksoisesti 16 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ty\u00f6suhteessa sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukaista kelpoisuutta teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kuntayhtym\u00e4ll\u00e4 katsottiin olleen lailliset perusteet solmia ty\u00f6sopimuksia A:n kanssa toistuvasti m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisina.<\/p>\n<p>Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevill\u00e4 perusteilla katsottiin, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4 oli laiminly\u00f6nyt ty\u00f6n tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa asiassa. Kun se oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ty\u00f6sopimuksen ty\u00f6sopimuslaissa s\u00e4\u00e4dettyjen perusteiden vastaisesti, se velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<h3>TSL 1 luku 3 \u00a7 2 mom (55\/2001)<\/h3>\n<h3>TSL 1 luku 3 \u00a7 2 mom (1224\/2010)<\/h3>\n<h3>TSL 1 luku 3 \u00a7 3 mom (1224\/2010)<\/h3>\n<h3>TSL 2 luku 2 \u00a7 2 mom (55\/2001)<\/h3>\n<h3>TSL 2 luku 2 \u00a7 3 mom (55\/2001)<\/h3>\n<h3>TSL 7 luku 4 \u00a7<\/h3>\n<h3>Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n<h3>Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n<p>Kuntayhtym\u00e4lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n<p>Valituksessaan kuntayhtym\u00e4 vaati, ett\u00e4 hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia j\u00e4tet\u00e4\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion varaan.<\/p>\n<p>A vastasi valitukseen ja vaati sen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<h3>Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<h3>Tuomiolauselma<\/h3>\n<p>Hovioikeuden tuomiota muutetaan.<\/p>\n<p>Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtym\u00e4 velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 hovioikeuden tuomitseman m\u00e4\u00e4r\u00e4n asemesta 3 536,50 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaista viiv\u00e4styskorkoa haasteen tiedoksiantop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 25.10.2012 lukien.<\/p>\n<p>Kuntayhtym\u00e4 vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle korvausta irtisanomisajan noudattamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Kuntayhtym\u00e4 velvoitetaan suorittamaan ty\u00f6tt\u00f6myysvakuutusrahastolle hovioikeuden tuomitseman m\u00e4\u00e4r\u00e4n asemesta 2 758,25 euroa. Korvaukselle on maksettava hovioikeuden tuomitsema viiv\u00e4styskorko.<\/p>\n<p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset presidentti Timo Esko sek\u00e4 oikeusneuvokset Jorma Rudanko, Tuula Pynn\u00e4, Jarmo Littunen ja Mika Huovila. Esittelij\u00e4 Outi Anttila.<\/p>\n<h3>Asian tausta<\/h3>\n<p>A:lla ei ollut ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272\/2005, j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 sosiaalihuollon kelpoisuuslaki) 3 \u00a7:n mukaista kelpoisuutta sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli koulutukseltaan perushoitaja ja h\u00e4nell\u00e4 oli sosiaaliohjaajan tutkinto. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 12 \u00a7:n mukaan jos sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ei saada henkil\u00f6\u00e4, jolla on s\u00e4\u00e4detty kelpoisuus, teht\u00e4v\u00e4\u00e4n voidaan ottaa enint\u00e4\u00e4n vuodeksi henkil\u00f6, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riitt\u00e4v\u00e4t edellytykset teht\u00e4v\u00e4n hoitamiseen.<\/p>\n<h3>Kanne Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n<p>A vaati, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4 velvoitetaan suorittamaan h\u00e4nelle korvaukseksi ty\u00f6suhteen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 15 kuukauden palkkaa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 18 884,25 euroa sek\u00e4 korvaukseksi irtisanomisajan noudattamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 t\u00e4yden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta 5 539,40 euroa, molemmat m\u00e4\u00e4r\u00e4t korkoineen.<\/p>\n<p>Ty\u00f6sopimusten ketjuttaminen vuodesta 2003 alkaen osoitti, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4n ty\u00f6voiman tarve oli ollut luonteeltaan jatkuvaa ja pysyv\u00e4\u00e4. Toistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten k\u00e4yt\u00f6lle ei ollut ollut perusteltua syyt\u00e4. A:n ty\u00f6suhde oli ollut toistaiseksi voimassa oleva my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 perusteella.<\/p>\n<p>A:n ty\u00f6suhde oli tosiasiassa p\u00e4\u00e4tetty perusteetta ja ilman irtisanomisaikaa, kun h\u00e4nen ty\u00f6suhteensa oli p\u00e4\u00e4ttynyt viimeisen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen ty\u00f6sopimuksen mukaisesti 31.12.2011. Kuntayhtym\u00e4 oli laiminly\u00f6nyt selvitt\u00e4\u00e4, olisiko A:lle voitu tarjota h\u00e4nen ty\u00f6sopimuksensa mukaista ty\u00f6t\u00e4 tai muuta h\u00e4nen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa ty\u00f6t\u00e4. Se oli my\u00f6s laiminly\u00f6nyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 A:lle sellaista uusien teht\u00e4vien mahdollisesti edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 koulutusta, jota olisi voitu pit\u00e4\u00e4 molempien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. My\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 perusteella A:n ty\u00f6suhteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen oli ollut ty\u00f6sopimuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastaista ja perusti oikeuden ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 2 \u00a7:n mukaiseen korvaukseen.<\/p>\n<h3>Vastaus<\/h3>\n<p>Kuntayhtym\u00e4 kiisti kanteen.<\/p>\n<p>A:lla ei ollut ollut sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa edellytetty\u00e4 kelpoisuutta sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6nantajan oli lain 12 \u00a7:n nojalla tullut solmia ty\u00f6sopimukset m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisina. Ty\u00f6sopimuslain mukaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen ty\u00f6sopimuksen solmimisen edellytyksi\u00e4 koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t olleet voineet menn\u00e4 erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6kseksi katsottavan sosiaalihuollon kelpoisuuslain 12 \u00a7:n edelle. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 oli selke\u00e4 oikeudellinen etusija suhteessa ty\u00f6sopimuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin.<\/p>\n<p>Kuntayhtym\u00e4n oli ajoittain ollut pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6voimaa, kun ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joilla olisi ollut s\u00e4\u00e4detty kelpoisuus, ei ollut ollut saatavilla. Kaikille m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisille sopimuksille oli ollut perusteltu syy.<\/p>\n<p>A oli solminut kuntayhtym\u00e4n kanssa ty\u00f6sopimuksen ajalle 3.1.2012 &#8212; 26.12.2012. A oli 23.2.2012 itse irtisanoutunut kuntayhtym\u00e4n palveluksesta siten, ett\u00e4 ty\u00f6suhde oli p\u00e4\u00e4ttynyt 7.3.2012.<\/p>\n<p>M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti enint\u00e4\u00e4n kolmen kuukauden palkkaa vastaava korvaus oli kohtuullinen.<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 12.3.2014<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 ty\u00f6sopimuslaki oli yleislaki ja sosiaalihuollon kelpoisuuslaki erityislaki. Yleislaki v\u00e4istyi erityislain tielt\u00e4.<\/p>\n<p>A oli ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisella ty\u00f6sopimuksella, joka oli p\u00e4\u00e4ttynyt m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Kuntayhtym\u00e4 ei ollut p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ty\u00f6sopimusta ty\u00f6sopimuslain vastaisesti eik\u00e4 ollut velvollinen maksamaan A:lle korvauksia ty\u00f6sopimuslain perusteella.<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si kanteen.<\/p>\n<h3>Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Helena Valkama.<\/h3>\n<p>Helsingin hovioikeuden tuomio 25.6.2015<\/p>\n<p>A valitti hovioikeuteen ja vaati, ett\u00e4 kanne hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>$110<\/p>\n<p>Hovioikeus katsoi, ett\u00e4 se, ett\u00e4 A:lla oli kahdeksan vuoden aikana ollut 16 per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista sopimusta, joista kaikki olivat olleet korkeintaan vuoden mittaisia, ja niist\u00e4 muodostuva kokonaisuus osoittivat, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6voiman tarve sosiaality\u00f6ntekij\u00e4lle oli ollut pysyv\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tuki my\u00f6s henkil\u00f6todistelu. T\u00e4llaisessa tilanteessa toistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten sopimusten k\u00e4ytt\u00f6 ei ollut ollut sallittua. Ty\u00f6sopimuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset olivat pakottavaa oikeutta, joka oli s\u00e4\u00e4detty ty\u00f6ntekij\u00e4n suojaksi. Kelpoisuuslaki erityislakina ei mennyt ty\u00f6sopimuslain pakottavien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten edelle.<\/p>\n<p>$111<\/p>\n<p>Hovioikeus kumosi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion ja velvoitti kuntayhtym\u00e4n suorittamaan A:lle korvaukseksi saamatta j\u00e4\u00e4neest\u00e4 irtisanomisajan palkasta lomakorvauksineen yhteens\u00e4 5 539,40 euroa, korvaukseksi ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 7 073,01 euroa ja Ty\u00f6tt\u00f6myysvakuutusrahastolle A:lle tuomitusta korvauksesta v\u00e4hennetyn osuuden 5 516,49 euroa, kaikki m\u00e4\u00e4r\u00e4t korkoineen.<\/p>\n<h3>Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Risto Jalanko, Harri Katara (eri mielt\u00e4) ja Ari Kyll\u00f6nen.<\/h3>\n<p>Eri mielt\u00e4 ollut hovioikeudenneuvos Katara hyv\u00e4ksyi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen.<\/p>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<p>1. A on 3.3.2003 ja 31.12.2011 v\u00e4lisen\u00e4 aikana ty\u00f6skennellyt kuntayhtym\u00e4n palveluksessa 16 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ty\u00f6suhteessa sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Ty\u00f6sopimukset ovat seuranneet toisiaan keskeytyksett\u00e4. H\u00e4nen ty\u00f6skentelypaikkansa on vaihdellut kuntayhtym\u00e4n eri toimipisteiss\u00e4. Kahden viimeisen ty\u00f6sopimuksen ajan h\u00e4nen ty\u00f6skentelypaikkansa on ollut ty\u00f6sopimuksen mukaan Jorvin klinikkaryhm\u00e4. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on loppuvuodesta 2011 laitettu avoimeen hakuun eik\u00e4 A ole tullut valituksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>2. A on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen hakenut ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ty\u00f6nhakijana m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista vuorotteluvapaan sijaisuutta naisten- ja lastentautien tulosyksik\u00f6st\u00e4 Meilahden Lastenklinikalta ajalle 3.1. &#8212; 26.12.2012. H\u00e4n on tullut valituksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mutta irtisanoutunut siit\u00e4 terveydellisist\u00e4 syist\u00e4. Ty\u00f6sopimus on p\u00e4\u00e4ttynyt 7.3.2012, mink\u00e4 j\u00e4lkeen A on ollut ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 syyskuuhun 2014 asti. A on koulutukseltaan perushoitaja ja h\u00e4nell\u00e4 on sosiaaliohjaajan tutkinto. Riidatonta on, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole ollut sellaista ylemp\u00e4\u00e4 korkeakoulututkintoa, joka vastaisi lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kelpoisuusvaatimusta.<\/p>\n<p>3. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siit\u00e4, onko A:n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisille ty\u00f6sopimuksille ollut laillinen peruste, koska h\u00e4nell\u00e4 ei ole ollut laissa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 kelpoisuutta sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Toiseksi asiassa on kysymys siit\u00e4, onko A:n ty\u00f6suhdetta pidett\u00e4v\u00e4 toistaiseksi voimassa olevana sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 ty\u00f6voiman tarve sosiaality\u00f6ntekij\u00e4lle olisi ollut kuntayhtym\u00e4ss\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4. Viel\u00e4 asiassa on ratkaistava se, onko ty\u00f6nantaja muutoin menetellyt ty\u00f6sopimuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti A:n sopimusketjun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 31.12.2011.<\/p>\n<h3>Ty\u00f6sopimuslaki<\/h3>\n<p>4. A:n ty\u00f6sopimuksiin sovelletaan viimeist\u00e4 ty\u00f6sopimusta lukuun ottamatta ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin (55\/2001) s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, joka oli voimassa 31.12.2010 asti. T\u00e4m\u00e4n lainkohdan mukaan ty\u00f6sopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sit\u00e4 ole perustellusta syyst\u00e4 tehty m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseksi. Ty\u00f6nantajan aloitteesta ilman perusteltua syyt\u00e4 tehty\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6sopimusta samoin kuin ilman perusteltua syyt\u00e4 tehtyj\u00e4 toisiaan seuraavia m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia ty\u00f6sopimuksia on pidett\u00e4v\u00e4 toistaiseksi voimassa olevina. Lain soveltamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on vakiintuneesti tulkittu siten, ettei toistuvia m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia ty\u00f6sopimuksia ole sallittu solmia silloin, kun ty\u00f6voiman tarve on arvioitavissa pysyv\u00e4ksi (KKO 2011:73, KKO 2012:2, KKO 2015:64 ja KKO 2015:65).<\/p>\n<p>5. A:n viimeiseen ty\u00f6sopimukseen sovelletaan ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 3 \u00a7:n (1224\/2010) s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, joka on tullut voimaan vuoden 2011 alussa. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan ty\u00f6sopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sit\u00e4 ole perustellusta syyst\u00e4 tehty m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseksi. Ty\u00f6nantajan aloitteesta ilman perusteltua syyt\u00e4 tehty\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6sopimusta on pidett\u00e4v\u00e4 toistaiseksi voimassa olevana. Pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan toistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten k\u00e4ytt\u00f6 ei ole sallittua silloin, kun m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niist\u00e4 muodostuva kokonaisuus osoittaa ty\u00f6nantajan ty\u00f6voimatarpeen pysyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>6. Mainitut ty\u00f6sopimuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset osoittavat, ett\u00e4 ty\u00f6sopimusten p\u00e4\u00e4tyyppin\u00e4 ovat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja ett\u00e4 ty\u00f6sopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuus edellytt\u00e4\u00e4 perusteltua syyt\u00e4. Ty\u00f6voimatarpeen osoittautuessa pysyv\u00e4ksi ty\u00f6nantajalla ei ole oikeutta sopia m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesta ty\u00f6suhteesta tai jatkaa sopimussuhdetta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena. Kysymys on ty\u00f6ntekij\u00e4n suojaksi s\u00e4\u00e4detyst\u00e4 pakottavasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4. Todistustaakka m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden lainmukaisesta perusteesta on ty\u00f6nantajalla.<\/p>\n<h3>M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskeva direktiivi<\/h3>\n<p>7. Unionin oikeudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6suhteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskevalla neuvoston direktiivill\u00e4 1999\/70\/EY (direktiivi). Direktiivill\u00e4 on pantu unionin tasolla t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Euroopan ammatillisen yhteisj\u00e4rjest\u00f6n (EAY), Euroopan teollisuuden ja ty\u00f6nantajain keskusj\u00e4rjest\u00f6n (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekem\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskeva puitesopimus.<\/p>\n<p>8. Puitesopimuksen tarkoituksena on sen 1 lausekkeen mukaan parantaa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen ty\u00f6n laatua varmistamalla syrjim\u00e4tt\u00f6myyden periaatteen soveltaminen. Lis\u00e4ksi sopimuksen tarkoituksena on luoda puitteet sellaisten v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten ehk\u00e4isemiseksi, jotka johtuvat toistuvasti tehtyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten tai ty\u00f6suhteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>9. Puitesopimuksen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten sopimusten v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 on pyritt\u00e4v\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan mukaan j\u00e4senvaltioiden on otettava k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yksi tai useampi puitesopimuksessa mainituista toimenpiteist\u00e4. Puitesopimuksessa mainittuja toimenpiteit\u00e4 ovat perustellun syyn vaatimus m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten sopimusten uusimiselle ja per\u00e4kk\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten enimm\u00e4iskokonaiskeston tai ty\u00f6sopimusten uudistamisen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n rajoittaminen.<\/p>\n<p>10. Unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaan kansallisten tuomioistuinten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 yksityiset oikeussubjektit saavat sen oikeusturvan, joka heille unionin oikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n. Puitesopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npaneva direktiivi on luonteeltaan v\u00e4himm\u00e4iss\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Esill\u00e4 olevassa asiassa merkityst\u00e4 on erityisesti sill\u00e4, miten unionin tuomioistuin on tulkinnut puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustellun syyn k\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n<p>11. Unionin tuomioistuin on oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n katsonut, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu perusteltujen syiden k\u00e4site on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 siten, ett\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tylle toiminnalle ominaisia t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ja konkreettisia olosuhteita, jotka ovat sellaisia, ett\u00e4 niill\u00e4 voidaan tuossa nimenomaisessa yhteydess\u00e4 perustella per\u00e4tt\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. N\u00e4m\u00e4 olosuhteet voivat olla muun muassa seurausta niiden ty\u00f6teht\u00e4vien erityisluonteesta, joiden suorittamiseksi t\u00e4llaiset ty\u00f6sopimukset on tehty, sek\u00e4 n\u00e4ille teht\u00e4ville luontaisista ominaispiirteist\u00e4 tai mahdollisesti siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4senvaltio pyrkii hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4n sosiaalipoliittiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (tuomio 14.9.2016, L\u00f3pez, C-16\/15, EU:C:2016:679, 38 kohta ja siin\u00e4 mainittu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6).<\/p>\n<p>12. Unionin tuomioistuin on kuitenkin korostanut vaatimusta arvioida sit\u00e4, onko m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten uudistaminen tosiasiassa vastannut todellista tarvetta ja ollut sopiva ja tarpeellinen keino tavoitellun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi. Uudistaminen sellaisten tarpeiden tyydytt\u00e4miseksi, jotka eiv\u00e4t tosiasiassa ole luonteeltaan v\u00e4liaikaisia vaan p\u00e4invastoin pysyvi\u00e4 ja jatkuvia, ei ole perusteltua puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla (tuomio 14.9.2016, L\u00f3pez, C-16\/15, EU:C:2016:679, 39 &#8212; 40 ja 48 &#8212; 49 kohdat ja niiss\u00e4 mainittu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6).<\/p>\n<p>13. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n unionin tuomioistuin on todennut, ett\u00e4 tietyill\u00e4 aloilla tilap\u00e4iset sijaisuudet ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarpeen muun muassa siksi, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on paljon perhevapailla. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden tilap\u00e4inen sijaistaminen n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa voi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu perusteltu syy, joka oikeuttaa sek\u00e4 sopimusten m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden ett\u00e4 n\u00e4iden sopimusten uudistamisen tarpeen mukaan, mutta kuitenkin siten, ett\u00e4 puitesopimuksen mukaisia edellytyksi\u00e4 noudatetaan. T\u00e4m\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s p\u00e4tee unionin tuomioistuimen mukaan erityisesti silloin, kun kansallisella s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6ll\u00e4, jossa oikeutetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten uudistaminen, pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin, joiden on tunnustettu olevan sosiaalipoliittisesti perusteltuja (tuomio 26.11.2014, Mascolo ym., C-22\/13, C-61\/13 &#8212; 63\/13 ja C-418\/13, EU:C:2014:2401, 90 &#8212; 93 kohdat ja tuomio 14.9.2016, L\u00f3pez, C 16\/15, EU:C:2016:679, 45 kohta ja niiss\u00e4 mainittu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6).<\/p>\n<p>$115<\/p>\n<p>$116<\/p>\n<h3>Sosiaalihuoltoalan kelpoisuutta koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/h3>\n<p>16. A:n ensimm\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6suhteiden aikana sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kelpoisuusehdoista oli s\u00e4\u00e4detty asetuksella sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusehdoista (804\/1992). Kelpoisuusehtona sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n oli asetuksessa tarkemmin s\u00e4\u00e4detyin tavoin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ei saatu kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, siihen voitiin ottaa enint\u00e4\u00e4n kahdeksi vuodeksi kerrallaan henkil\u00f6, jolla oli riitt\u00e4v\u00e4ksi katsottava koulutus ja mahdollisuuksien mukaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>17. A:n muiden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6suhteiden aikana sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kelpoisuusehdoista oli s\u00e4\u00e4detty elokuussa 2005 voimaan tulleella lailla (272\/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusvaatimuksista (sosiaalihuollon kelpoisuuslaki). Sen 3 \u00a7:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4viin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sis\u00e4ltyy tai jonka lis\u00e4ksi on suoritettu p\u00e4\u00e4aineopinnot tai p\u00e4\u00e4ainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaality\u00f6ss\u00e4. Lain 12 \u00a7:n 1 momentin mukaan jos sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ei saada henkil\u00f6\u00e4, jolla on s\u00e4\u00e4detty kelpoisuus, teht\u00e4v\u00e4\u00e4n voidaan ottaa enint\u00e4\u00e4n vuodeksi henkil\u00f6, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riitt\u00e4v\u00e4t edellytykset teht\u00e4v\u00e4n hoitamiseen.<\/p>\n<p>18. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 1 \u00a7:n mukaan lain tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyv\u00e4\u00e4n palveluun edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 sosiaalihuollon ammatillisella henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys.<\/p>\n<p>19. Mainittu laki on sittemmin vuonna 2016 kumottu. Laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 (817\/2015) on tullut voimaan 1.3.2016. Lain 12 \u00a7:n 1 momentin mukaan sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n ammatissa voi toimia tilap\u00e4isesti enint\u00e4\u00e4n vuoden ajan sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n ammattiin opiskeleva henkil\u00f6, joka on suorittanut hyv\u00e4ksytysti sosiaality\u00f6n aineopinnot ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelun.<\/p>\n<h3>Onko yksitt\u00e4isille m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisille sopimuksille ollut perusteltu syy<\/h3>\n<p>20. A:n ty\u00f6sopimuksiin on kirjattu m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten perusteeksi sijaisuus lukuun ottamatta kahta sopimusta, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden perusteeksi on kirjattu m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen lis\u00e4henkil\u00f6, ja viitt\u00e4 viimeisint\u00e4 sopimusta, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden perusteeksi on kirjattu avoimen vakanssin hoito. A:n mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset ty\u00f6sopimukset olivat perusteettomia silt\u00e4 osin kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden perusteeksi on ilmoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen lis\u00e4henkil\u00f6 tai avoimen vakanssin hoito. Kuntayhtym\u00e4 taas on katsonut, ett\u00e4 sill\u00e4 ei ole ollut laillisia perusteita ottaa A:ta toistaiseksi voimassa olevaan ty\u00f6suhteeseen, koska t\u00e4ll\u00e4 ei ole ollut teht\u00e4v\u00e4\u00e4n edellytetty\u00e4 kelpoisuutta.<\/p>\n<p>21. Hovioikeuden tuomioon kirjatuista todistajien kertomuksista ilmenee, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4ss\u00e4 kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vien sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaaminen oli ollut vaikeaa, mink\u00e4 vuoksi teht\u00e4viin oli jouduttu palkkaamaan ep\u00e4p\u00e4tevi\u00e4. My\u00f6s se, ettei A:ta ollut voitu ottaa toistaiseksi voimassa olevaan ty\u00f6suhteeseen, oli todistajien kertomusten mukaan johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ei ollut sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kelpoisuutta. Luottamusmiehet olivat nostaneet A:n ty\u00f6sopimusten m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuudet esiin useamman kerran ja eri vuosina. Ty\u00f6nantaja oli toistuvasti perustellut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuutta sill\u00e4, ett\u00e4 A ei ollut kelpoinen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. A:n oli t\u00e4ytynyt itsekin olla tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 kelpoisuuden puuttuminen sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n oli ollut syyn\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6sopimustensa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuudelle. Ep\u00e4p\u00e4tevyyden voidaan katsoa olleen A:n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten varsinainen peruste.<\/p>\n<p>22. Korkein oikeus on ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 KKO 2015:65 todennut (kohta 20), ett\u00e4 ty\u00f6nantajalla on oikeus asettaa teht\u00e4v\u00e4n hoitamiseen vaadittavat p\u00e4tevyysedellytykset ja painottaa ty\u00f6nhakijoiden ansioita omien tarpeidensa mukaan. Ty\u00f6nantaja ei kuitenkaan voi p\u00e4tevyysvaatimuksiin vetoamalla kiert\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n suojaksi s\u00e4\u00e4detty\u00e4 pakottavaa oikeutta ty\u00f6sopimuksen kestosta.<\/p>\n<p>23. Toisin kuin ratkaisussa KKO 2015:65, t\u00e4ss\u00e4 asiassa kyse ei ole ty\u00f6nantajan asettamasta p\u00e4tevyysvaatimuksesta vaan laissa s\u00e4\u00e4detyst\u00e4 kelpoisuusvaatimuksesta sosiaalihuollon alalla. Perustuslain 19 \u00a7:ss\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 julkinen valta turvaa jokaiselle riitt\u00e4v\u00e4t sosiaalipalvelut. Kelpoisuusvaatimuksen tarkoituksena on lain mukaan turvata sosiaalihuollon asiakkaiden asioiden laadukasta palvelua. Kun sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ei ole ollut saatavilla kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, on perusteltua katsoa, ett\u00e4 ep\u00e4p\u00e4tevyys on t\u00e4llaisessa tilanteessa ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 3 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehd\u00e4 ty\u00f6sopimus m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena sosiaalihuollon kelpoisuuslain 12 \u00a7:ss\u00e4 edellytetyll\u00e4 tavalla enint\u00e4\u00e4n vuoden ajaksi.<\/p>\n<h3>Ty\u00f6voimatarpeen pysyvyys<\/h3>\n<p>24. Korkein oikeus on edell\u00e4 katsonut, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n vaadittavan, laissa asetetun kelpoisuuden puuttuminen on perusteltu syy sille, ett\u00e4 henkil\u00f6 valitaan sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n korkeintaan vuoden mittaiseksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi. Vastaavasti estett\u00e4 ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole sille, ett\u00e4 henkil\u00f6 valitaan sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n uudestaan, jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ei saada kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kuitenkin olisi vuoden j\u00e4lkeen saatavissa kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6, ei uuden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen sopimuksen tekemiselle olisi lain mukaista perustetta.<\/p>\n<p>25. A:lla on yli kahdeksan vuoden aikana ollut 16 per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6sopimusta, joista kaikki ovat olleet korkeintaan vuoden mittaisia. Niist\u00e4 muodostuva kokonaisuus yhdess\u00e4 sen seikan kanssa, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4 on vuosien ajan aktiivisesti pyrkinyt saamaan palvelukseensa riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kuitenkaan onnistumatta, osoittaa sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n tarpeen pysyvyytt\u00e4. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa tilanteessa toistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten sopimusten k\u00e4ytt\u00f6 ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole ty\u00f6sopimuslain mukaan sallittua.<\/p>\n<p>26. A:lla ei ole kuitenkaan ollut laissa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 kelpoisuutta sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Vaikka tarve sosiaality\u00f6ntekij\u00e4lle on sin\u00e4ns\u00e4 ollut pysyv\u00e4, on ty\u00f6nantajan tarve ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6panokselle sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ollut tilap\u00e4ist\u00e4 kest\u00e4en vain siihen asti, kunnes teht\u00e4v\u00e4\u00e4n saadaan palkattua kelpoisuusehdot t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4. Ottaen lis\u00e4ksi huomioon sosiaalihuollon kelpoisuuslain edell\u00e4 kohdassa 23 selostettu asiakkaan oikeuksia turvaamaan pyrkiv\u00e4 tarkoitus Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4 ei ole menetellyt asiassa ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin (55\/2001) tai ty\u00f6sopimuslain 1 luvun 3 \u00a7:n 3 momentin (1224\/2010) vastaisesti. N\u00e4in ollen A:n ty\u00f6suhdetta ei ole pidett\u00e4v\u00e4 toistaiseksi voimassa olleena.<\/p>\n<h3>Ennakkoratkaisupyynn\u00f6n tarve<\/h3>\n<p>27. A on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, ett\u00e4 asiassa pyydet\u00e4\u00e4n ennakkoratkaisu unionin tuomioistuimelta puitesopimuksessa tarkoitetun perustellun syyn tulkinnasta.<\/p>\n<p>28. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 sen tulee ottaa my\u00f6s viran puolesta harkittavakseen kysymys mahdollisen ennakkoratkaisupyynn\u00f6n tekemisest\u00e4 unionin oikeuden tulkinnasta. Korkein oikeus voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen ennakkoratkaisupyynn\u00f6n tekem\u00e4tt\u00e4 ainoastaan, jos asiasta on jo olemassa vakiintunut oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tai jos kyseess\u00e4 olevan oikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n tulkinnasta ei j\u00e4\u00e4 todellista ep\u00e4ily\u00e4.<\/p>\n<p>29. T\u00e4lt\u00e4 osin on huomattava, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi ei ole viel\u00e4 saatettu kysymyst\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskevassa puitesopimuksessa tarkoitetun perustellun syyn tulkinnasta tilanteessa, jossa perusteltu syy liittyisi nimenomaisesti laissa s\u00e4\u00e4detyn kelpoisuusvaatimuksen puuttumiseen. Unionin tuomioistuin on kuitenkin antanut useita ennakkoratkaisuja sek\u00e4 puitesopimuksessa tarkoitetun p\u00e4tev\u00e4n syyn tulkinnasta ett\u00e4 kansallisen tuomioistuimen teht\u00e4vist\u00e4 tilanteessa, jossa niiden ratkaistavana on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6suhteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asioita.<\/p>\n<p>30. Ottaen huomioon edell\u00e4 kohdissa 11 &#8212; 15 selostettu unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Korkein oikeus katsoo, ettei unionin oikeuden tulkinnasta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 j\u00e4\u00e4 todellista ep\u00e4ilyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n johdosta ennakkoratkaisupyynn\u00f6n esitt\u00e4minen unionin tuomioistuimelle ei ole tarpeen.<\/p>\n<h3>Ty\u00f6nantajan velvollisuus ty\u00f6n tarjoamiseen<\/h3>\n<p>32. Kun kyse on toistaiseksi voimassa olevassa ty\u00f6suhteessa ty\u00f6skentelev\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4, ty\u00f6nantajan on ty\u00f6sopimuslain 7 luvun 2, 3 ja 4 \u00a7:n mukaisesti selvitett\u00e4v\u00e4, onko ty\u00f6ntekij\u00e4n irtisanominen v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 sijoittamalla tai kouluttamalla ty\u00f6ntekij\u00e4 muihin teht\u00e4viin. Mainitun 7 luvun 4 \u00a7:n 1 momentin mukaan ty\u00f6ntekij\u00e4lle on tarjottava ensisijaisesti h\u00e4nen ty\u00f6sopimuksensa mukaista ty\u00f6t\u00e4 vastaavaa ty\u00f6t\u00e4. Jos t\u00e4llaista ty\u00f6t\u00e4 ei ole, ty\u00f6ntekij\u00e4lle on tarjottava muuta h\u00e4nen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa ty\u00f6t\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 2 momentin mukaan ty\u00f6nantajan on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle sellaista uusien teht\u00e4vien edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pit\u00e4\u00e4 tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.<\/p>\n<p>33. Ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n 2 momentin mukaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa ei saa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6sopimuksen kestoajan vuoksi soveltaa ep\u00e4edullisempia ty\u00f6ehtoja kuin muissa ty\u00f6suhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syist\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s perustuu m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskevaan direktiiviin 1999\/70\/EY, jonka liitteen\u00e4 olevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdan mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin ei saa soveltaa ep\u00e4edullisempia ty\u00f6ehtoja kuin vastaaviin vakituisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 heill\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen ty\u00f6sopimus tai ty\u00f6suhde, ellei siihen ole asiallisia syit\u00e4. Unionin tuomioistuin on oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n todennut puitesopimuksen mukaisen syrjinn\u00e4n kiellon merkitsev\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 toisiinsa verrattavissa olevassa tilanteessa olevien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ty\u00f6suhteessa ja toistaiseksi voimassa olevassa ty\u00f6suhteessa ty\u00f6skentelevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden erilainen kohtelu on kielletty\u00e4 (tuomio 14.9.2016, L\u00f3pez, C-16\/15, EU:C:2016:679, 63 &#8212; 65 kohdat sek\u00e4 niiss\u00e4 mainittu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6).<\/p>\n<p>34. Syrjint\u00e4kieltoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ty\u00f6nantajan velvollisuudesta kohdella ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n tasapuolisesti. A:n ty\u00f6sopimusten aikaan tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta s\u00e4\u00e4dettiin ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n 3 momentissa (55\/2001). S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan ty\u00f6nantajan on muutoinkin kohdeltava ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tasapuolisesti, ellei siit\u00e4 poikkeaminen ole ty\u00f6ntekij\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4t ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tasapuolisen kohtelun periaatteen l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 toisiinsa rinnastettavia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kohdellaan samankaltaisissa tilanteissa yhdenvertaisesti. Periaate edellytt\u00e4\u00e4 siten ty\u00f6nantajalta johdonmukaisia toimia tai ratkaisuja suhteessa ty\u00f6ntekij\u00f6ihins\u00e4.<\/p>\n<p>35. Edell\u00e4 kohdissa 25 ja 26 selostetuin perustein A:n ty\u00f6suhdetta olisi tullut pit\u00e4\u00e4 toistaiseksi voimassa olleena, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n laissa edellytetty kelpoisuus. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa A:n asema on ty\u00f6nantajan ty\u00f6n tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta koskevan ty\u00f6sopimuslain 7 luvun 4 \u00a7:n kannalta rinnastettavissa toistaiseksi voimassa olevassa ty\u00f6suhteessa olevan ty\u00f6ntekij\u00e4n asemaan. T\u00e4m\u00e4n mukaisesti kuntayhtym\u00e4n olisi ennen A:n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 tullut selvitt\u00e4\u00e4, olisiko h\u00e4nelle voitu tarjota muuta ty\u00f6t\u00e4 tai j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle uusien teht\u00e4vien edellytt\u00e4m\u00e4 tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen koulutus. Kuntayhtym\u00e4n olisi jo lojaliteettivelvoitteensa perusteella tullut oma-aloitteisesti selvitt\u00e4\u00e4 A:lle tarjottavissa olevat ty\u00f6t.<\/p>\n<p>36. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kuntayhtym\u00e4 ei ole esitt\u00e4nyt sellaista perustetta, joka osoittaisi sen t\u00e4ytt\u00e4neen ty\u00f6n tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa. N\u00e4in ollen kuntayhtym\u00e4n on katsottava p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen A:n ty\u00f6sopimuksen ty\u00f6sopimuslaissa s\u00e4\u00e4dettyjen perusteiden vastaisesti. Asiaa ei ole arvioitava toisin, vaikka A on sopimusketjun joulukuussa 2011 p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 hakeutunut saman ty\u00f6nantajan palvelukseen toiseen toimipisteeseen.<\/p>\n<p>37. Korkein oikeus ei ole edell\u00e4 hovioikeuden tavoin katsonut, ett\u00e4 toistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten k\u00e4ytt\u00f6 A:n tapauksessa olisi ollut kielletty\u00e4. A on kuitenkin tullut rinnastaa toistaiseksi voimassa olevassa ty\u00f6suhteessa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n niilt\u00e4 osin, kuin on kysymys ty\u00f6nantajan ty\u00f6n tarjoamis- ja koulutusvelvollisuudesta. Kun kuntayhtym\u00e4 on laiminly\u00f6nyt mainitun ty\u00f6sopimuslain 7 luvun 4 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn velvollisuutensa, se on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ty\u00f6sopimuksen ty\u00f6sopimuslaissa s\u00e4\u00e4dettyjen perusteiden vastaisesti. Se on sen vuoksi velvoitettava maksamaan korvausta ty\u00f6sopimuksen perusteettomasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 ty\u00f6sopimuslain 12 luvun 2 \u00a7:n nojalla. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kohtuullinen korvaus on viiden kuukauden palkkaa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n<p>38. Koska A:n ty\u00f6suhde on rinnastettu toistaiseksi voimassa olevaan ty\u00f6suhteeseen vain suhteessa ty\u00f6nantajan ty\u00f6n tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuteen, perusteita ty\u00f6sopimuslain 6 luvun 4 \u00a7:n 1 momentin mukaisen irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen maksamiselle ei ole.<\/p>\n<h3>Kysymyksenasettelu<\/h3>\n<h3>Asiaa koskeva s\u00e4\u00e4ntely<\/h3>\n<h3>Asian arviointi<\/h3>\n<h3>Korvaukset<\/h3>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-court\/precedents\/2017\/55\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>H hade oavbrutet under tiden 3.3.2003 &#8212; 31.12.2011 arbetat som socialarbetare anst\u00e4lld hos en samkommun i 16 anst\u00e4llningsf\u00f6rh\u00e5llanden f\u00f6r viss tid. H hade inte beh\u00f6righet f\u00f6r uppgiften enligt lagen om beh\u00f6righetsvillkor f\u00f6r yrkesutbildad personal inom socialv\u00e5rden. Samkommunen ans\u00e5gs ha haft lagliga sk\u00e4l f\u00f6r att ing\u00e5 arbetsavtalen med H upprepade g\u00e5nger f\u00f6r viss tid. Av de&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[52833],"kji_subject":[7712],"kji_keyword":[32747,11074,56224,56225,21251],"kji_language":[7746],"class_list":["post-813220","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-52833","kji_subject-social","kji_keyword-arbetat","kji_keyword-arbetsavtal","kji_keyword-oavbrutet","kji_keyword-socialarbetare","kji_keyword-tiden","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.5 (Yoast SEO v27.5) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KKO:2017:55 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2017:55 - Arbetsavtal\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"H hade oavbrutet under tiden 3.3.2003 - 31.12.2011 arbetat som socialarbetare anst\u00e4lld hos en samkommun i 16 anst\u00e4llningsf\u00f6rh\u00e5llanden f\u00f6r viss tid. H hade inte beh\u00f6righet f\u00f6r uppgiften enligt lagen om beh\u00f6righetsvillkor f\u00f6r yrkesutbildad personal inom socialv\u00e5rden. Samkommunen ans\u00e5gs ha haft lagliga sk\u00e4l f\u00f6r att ing\u00e5 arbetsavtalen med H upprepade g\u00e5nger f\u00f6r viss tid. Av de...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"20 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201755-arbetsavtal-2\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201755-arbetsavtal-2\\\/\",\"name\":\"KKO:2017:55 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-02T02:44:48+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201755-arbetsavtal-2\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201755-arbetsavtal-2\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kko201755-arbetsavtal-2\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2017:55 &#8211; Arbetsavtal\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2017:55 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KKO:2017:55 - Arbetsavtal","og_description":"H hade oavbrutet under tiden 3.3.2003 - 31.12.2011 arbetat som socialarbetare anst\u00e4lld hos en samkommun i 16 anst\u00e4llningsf\u00f6rh\u00e5llanden f\u00f6r viss tid. H hade inte beh\u00f6righet f\u00f6r uppgiften enligt lagen om beh\u00f6righetsvillkor f\u00f6r yrkesutbildad personal inom socialv\u00e5rden. Samkommunen ans\u00e5gs ha haft lagliga sk\u00e4l f\u00f6r att ing\u00e5 arbetsavtalen med H upprepade g\u00e5nger f\u00f6r viss tid. Av de...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"20 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/","name":"KKO:2017:55 - Arbetsavtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-05-02T02:44:48+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kko201755-arbetsavtal-2\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2017:55 &#8211; Arbetsavtal"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/813220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=813220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=813220"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=813220"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=813220"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=813220"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=813220"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=813220"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=813220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}