{"id":825538,"date":"2026-05-03T16:28:23","date_gmt":"2026-05-03T14:28:23","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/"},"modified":"2026-05-03T16:28:23","modified_gmt":"2026-05-03T14:28:23","slug":"kho2016187-kommunindelning","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/","title":{"rendered":"KHO:2016:187 — Kommunindelning"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Statsr\u00e5det hade med st\u00f6d av 18 \u00a7 3 mom. i kommunstrukturlagen vid sitt allm\u00e4nna sammantr\u00e4de beslutat att R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommun, som befann sig i en s\u00e4rskilt sv\u00e5r ekonomisk situation, fr\u00e5n 1.1.2017 skulle sl\u00e5s samman med Kides stad, trots att fullm\u00e4ktige i R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 har motsatt sig \u00e4ndringen i kommunindelningen. I saken g\u00e4llde det att avg\u00f6ra bland annat om \u00e4ndringen i kommunindelningen var n\u00f6dv\u00e4ndig f\u00f6r att trygga den lagstadgade servicen f\u00f6r R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommuns inv\u00e5nare p\u00e5 det s\u00e4tt som f\u00f6ruts\u00e4tts i n\u00e4mnda 18 \u00a7 3 mom.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommuns f\u00f6rm\u00e5ga att trygga den lagstadgade servicen f\u00f6r sina inv\u00e5nare inte skulle bed\u00f6mas enbart utg\u00e5ende fr\u00e5n den g\u00e4llande lagstiftningen, utan ocks\u00e5 med beaktande av reformen av social- och h\u00e4lsov\u00e5rden och landskapen, som enligt statsr\u00e5dets riktlinjer ska genomf\u00f6ras fr\u00e5n ing\u00e5ngen av 2019. Utredningen i \u00e4rendet gav inte med tillr\u00e4cklig s\u00e4kerhet st\u00f6d f\u00f6r slutsatsen att R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommun i en situation d\u00e4r n\u00e4mnda reformer genomf\u00f6rdes inte skulle kunna trygga sina inv\u00e5nare den lagstadgade servicen. Statsr\u00e5dets beslut skulle d\u00e4rf\u00f6r upph\u00e4vas p\u00e5 besv\u00e4r av R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommun. Omr\u00f6stning 3 — 2.<\/p>\n

Finlands grundlag 121 \u00a7 1 mom. och 122 \u00a7 2 mom.<\/p>\n

Kommunstrukturlagen 2 \u00a7, 4 \u00a7 1 mom. samt 18 \u00a7 3 mom.<\/p>\n

Valtioneuvosto oli kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin nojalla yleisistunnossaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta yhdistyy Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa, vaikka R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valtuusto oli vastustanut kuntajaon muutosta. Asiassa oli ratkaistavana muun ohella, oliko kuntajaon muutos v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi mainitussa lainkohdassa edellytetyll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kyky\u00e4 turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut ei tullut arvioida vain voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kannalta, vaan my\u00f6s sote- ja maakuntauudistuksen kannalta, joka valtioneuvoston linjausten mukaan tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Asiassa ei saadun selvityksen perusteella ollut riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella todettavissa, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta ei sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kykenisi turvaamaan asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 palveluja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valituksesta kumottava. \u00c4\u00e4nestys 3-2.<\/p>\n

Suomen perustuslaki 121 \u00a7 1 momentti ja 122 \u00a7 2 momentti<\/h3>\n

Kuntarakennelaki 2 \u00a7, 4 \u00a7 1 momentti sek\u00e4 18 \u00a7 3 momentti<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, josta valitetaan<\/h3>\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s 26.5.2016 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymisest\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s on julkaistu 30.5.2016 Suomen s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelmassa numerolla 396\/2016.<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyst\u00e4. Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentissa tarkoitettu R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja valtiovarainministeri\u00f6n nime\u00e4m\u00e4<\/p>\n

on 30.10.2015 loppuselvityksess\u00e4\u00e4n ehdottanut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntalaisten palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 \u00a7:n mukaista erityist\u00e4 kuntajakoselvityst\u00e4 kunnan yhdist\u00e4miseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2017 alusta. Arviointiryhm\u00e4 katsoi, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla ei ole edellytyksi\u00e4 palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana tulevaisuudessa. Lis\u00e4ksi arviointiryhm\u00e4 ehdotti, ett\u00e4 kunta jatkaa edelleen talouden tervehdytt\u00e4miseksi esitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n omia toimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 toteuttaa niit\u00e4 rahoituksen riitt\u00e4vyyden ja vakavaraisuuden parantamiseksi.<\/p>\n

on 3.2.2016 m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt kuntarakennelain 15 \u00a7:n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin v\u00e4lill\u00e4. Selvitt\u00e4jien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan osalta toteuttaa kuntarakennelain 16 a \u00a7:n mukainen erityinen selvitys kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi ja toisaalta tehd\u00e4 mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisest\u00e4 sek\u00e4 kuntien yhdistymissopimuksesta.<\/p>\n

toteuttivat R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa koskevan erityisen selvityksen ja arvioivat selvityksen kohteena olevan kuntarakenteen nykytilaa ja sen haasteita sek\u00e4 kuntarakenteen kehitt\u00e4mistavoitteiden ja muuttamisen edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 samoin kuin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan mahdollisuuksia jatkaa itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana.<\/p>\n

Selvityksen mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja v\u00e4est\u00f6tekij\u00e4t sek\u00e4 ennakoitu kehitys ja etenkin taloudelliset riskitekij\u00e4t huomioon ottaen kunnan taloudellinen kantokyky ei tulevaisuudessa ole riitt\u00e4v\u00e4 asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palveluiden turvaamiseen. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan yhdistyminen Kiteen kaupunkiin on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teiset ja muut palvelut voidaan turvata ja elinvoiman edellytykset ja elinkeinojen kehitt\u00e4minen alueella on mahdollista.<\/p>\n

Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t tekiv\u00e4t 16.3.2016 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanvaltuustolle ja Kiteen kaupunginvaltuustolle ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta kuntarakennelain 16 a \u00a7:n perusteella siten, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta liitet\u00e4\u00e4n Kiteen kaupunkiin 1.1.2017 lukien erillisen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin v\u00e4lisen yhdistymissopimuksen mukaisesti.<\/p>\n

on hyl\u00e4nnyt kuntajakoselvitt\u00e4jien ehdotuksen.<\/p>\n

on hyv\u00e4ksynyt kuntajakoselvitt\u00e4jien ehdotuksen.<\/p>\n

ovat 26.4.2016 kuntarakennelain 16 a \u00a7:n 4 momentin nojalla esitt\u00e4neet valtiovarainministeri\u00f6lle, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan toiminta lakkautetaan 31.12.2016 ja kunta yhdistet\u00e4\u00e4n Kiteen kaupunkiin 1.1.2017.<\/p>\n

on tehnyt valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen yleisistunnossaan 26.5.2016. Valtioneuvosto on kuntarakennelain 21 \u00a7:n 1 momentin ja 18 \u00a7:n 3 momentin sek\u00e4 kielilain 5 \u00a7:n nojalla p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kuntajaon muuttamisesta siten, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta lakkaa ja yhdistyy Kiteen kaupunkiin 1.1.2017.<\/p>\n

Valtioneuvoston yleisistunnon p\u00f6yt\u00e4kirjan mukaan esitys on perustunut erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden arviointimenettelyyn sek\u00e4 sit\u00e4 seuranneeseen erityisen kuntajakoselvityksen perusteella tehtyyn yhdistymisesitykseen.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on vastustanut yhdistymisesityst\u00e4. Valtioneuvosto voi kuntarakennelain mukaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdistymisest\u00e4 vastoin valtuuston tahtoa, jos muutos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi ja laissa s\u00e4\u00e4detyt kuntajaon muuttamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

Esityksen perusteluina on esittelymuistiossa tuotu esiin seuraavaa:<\/h3>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla ei ole edellytyksi\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palveluitaan itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana tulevaisuudessa ja kunnan yhdistyminen toiseen kuntaan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taloutta koskevat tunnusluvut osoittavat, ett\u00e4 kunnalla on pitk\u00e4aikaisia ja vakavia talousongelmia. Kunnalla on ollut taseeseen kertynytt\u00e4 alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 vuosien 2013 ja 2014 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Kunnan talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseen heikkenev\u00e4t edelleen nopeasti. Vuoden 2015 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sennakoiden mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden tilanne on heikentynyt edelleen. Talouden tilan tunnuslukuja on korjattu vuonna 2015 konsernin sis\u00e4isill\u00e4 omaisuusj\u00e4rjestelyill\u00e4, joilla emokunnan talous on saatu tasapainoisemmaksi. Toimenpiteill\u00e4 on vaikutusta vain vuoden 2015 tulokseen, ei reaalirahassa kunnan talouden vakauteen.<\/p>\n

Kunnassa on tehty muistiossa kuvattu lakis\u00e4\u00e4teinen talouden arviointimenettely sek\u00e4 sen j\u00e4lkeen erityinen kuntajakoselvitys, joiden yhteydess\u00e4 on arvioitu kunnan mahdollisuuksia s\u00e4ily\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa on toteutettu arviointimenettely ja erityinen kuntajakoselvitys jo kerran aikaisemmin vuonna 2007.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n haasteena on erityisesti v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 korkea sairastavuus, ty\u00f6ik\u00e4isten osuuden supistuminen sek\u00e4 ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4heneminen ja korkea ty\u00f6tt\u00f6myys. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t kuntalaisten alhaisten verotettavien tulojen ja kunnan verotulotason kanssa edellytt\u00e4v\u00e4t jatkuvaa kustannustason alentamista kunnan toiminnoissa. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja v\u00e4est\u00f6tekij\u00e4t sek\u00e4 ennakoitu kehitys haastavat kunnan taloudellisen kantokyvyn ja mahdollisuudet vahvistaa kunnan elinvoimatekij\u00f6it\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n

Palvelujen turvaamisen edellytyksen\u00e4 on kunnan rahoituksen riitt\u00e4vyys ja talouden vakavaraisuus. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden vakavaraisuutta uhkaavat suuret takausvastuut, erityisesti konsernin ulkopuolelle.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden kantokyvyn s\u00e4ilyminen edellytt\u00e4isi radikaalia muutosta kunnan tulotasoon tai voimakasta puuttumista menotasoon. Verrattuna muihin kuntiin kunnan palvelut ovat jo kustannustehokkaita, joten palvelutarpeiden muutoksesta syntyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalia on todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikea hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palvelujen saatavuutta vaarantamatta.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanvaltuusto on 14.12.2015 hyv\u00e4ksynyt vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2017 — 2019. Tuloslaskelman mukaan jo vuosi 2016 on alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen, samoin vuodet 2018 — 2019. Kyse on R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n omista laskelmista. Luvuissa on otettu huomioon kunnan tasapainottamisohjelma oletuksineen, ett\u00e4 kulut pysyv\u00e4t vuoden 2016 tasolla muun muassa el\u00e4kekulujen osalta. Kunnan laskelman mukaan vuoden 2016 alij\u00e4\u00e4m\u00e4 katettaisiin kahtena seuraavana vuonna, ja kertynytt\u00e4 alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 olisi j\u00e4lleen vuonna 2019.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n talousarviossa vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2017 — 2019 ei k\u00e4sitell\u00e4 kunnan lainam\u00e4\u00e4r\u00e4n muutoksia tulevina vuosina. Vuoden 2016 osalta todetaan, ett\u00e4 talousvuoden aikana ei oteta uutta pitk\u00e4aikaista lainaa. Talousarvion mukaan vuosien 2017 — 2019 investoinnit pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin matalana, mist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 kunnan lainam\u00e4\u00e4r\u00e4 ei olisi kasvava eik\u00e4 sen rasitus kasvaisi. Kunnan omaisuuden yll\u00e4pito- ja korjausinvestointien taso on kuitenkin ollut alhainen, joten todenn\u00e4k\u00f6isesti tulevaisuudessa investointipaineet kasvavat merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 vaatii lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 rahoitusta, mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tapahtuu lainam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kasvattamalla.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n suunnittelemat talouden tasapainottamisen toimenpiteet perustuvat merkitt\u00e4vin osin oletuksiin sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisesta j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 tehtyihin sis\u00e4isiin tasej\u00e4rjestelyihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyv\u00e4t Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtym\u00e4lle vuoden 2017 alusta. N\u00e4iden palvelujen siirt\u00e4misen vaikutuksia kunnan talouteen ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tarkkaan tiedet\u00e4. Kuntayhtym\u00e4n talousvalmistelijoiden arvioiden mukaan kustannustason kymmenen prosentin lasku on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen ja vaikutus voinee olla neutraali nykyiseen kustannustasoon verrattuna.<\/p>\n

Alustavien koelaskelmien mukaan sote-uudistuksen ja sen johdosta uudistettavan kuntien valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n vaikutukset ovat R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n osalta ep\u00e4edulliset siten, ett\u00e4 veronkorotuspaine kasvaisi noin puoli prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Tulevan maakuntahallinnon my\u00f6t\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n lainoihin ja takauksiin liittyv\u00e4t riskit kasvavat kaksinkertaisiksi, kun kunnan erilaiset vastuut pysyv\u00e4t samansuuruisina, mutta verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle puoleen nykyisest\u00e4 ja valtionosuudet noin yhteen kolmasosaan.<\/p>\n

Kunnan tasapainottamissuunnitelma painottuu omaisuuden myyntitoimiin ja muihin kertaluontoisiin eriin. Tasapainottamissuunnitelma ei sis\u00e4ll\u00e4 varsinaisia rakenteellisia ja pitk\u00e4vaikutteisia kunnan toimintakatteeseen vaikuttavia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

On huomattava, ett\u00e4 vuoden 2017 j\u00e4lkeen toteutettaviin kuntaliitoksiin ei en\u00e4\u00e4 makseta yhdistymisavustuksia ja valtionosuuskompensaatiota. Vuosien 2017 — 2020 valtiontalouden kehyksess\u00e4 ei ole varattu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Jatkossa ei n\u00e4in ollen en\u00e4\u00e4 ole n\u00e4kyviss\u00e4 taloudenhoitoa helpottavia avustuskeinoja asukkaiden palvelujen turvaamiseen.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja v\u00e4est\u00f6tekij\u00e4t sek\u00e4 ennakoitu kehitys huomioon ottaen kunnan taloudellinen kantokyky ei tulevaisuudessa ole riitt\u00e4v\u00e4 asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseen, etenkin kun huomioidaan useat taloudelliset riskitekij\u00e4t. Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t esittiv\u00e4t R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymist\u00e4 1.1.2017 lukien R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan palvelujen turvaamiseksi. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta vastustaa yhdistymist\u00e4 Kiteen kaupunkiin.<\/p>\n

Esitetyll\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymisell\u00e4 pystytt\u00e4isiin tasaamaan ik\u00e4rakenteen muutoksesta johtuvaa painetta kunnan palvelujen rahoitukseen ja j\u00e4rjest\u00e4miseen. Yhdistyminen tukisi kuntarakennelain 2 \u00a7:n mukaisista kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteista erityisesti tavoitetta elinvoimaisesta ja alueellisesti ehe\u00e4st\u00e4 kuntarakenteesta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4. Yhdistyneell\u00e4 kunnalla olisi nykyist\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa paremmat toiminnalliset, taloudelliset ja henkil\u00f6st\u00f6voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja rahoituksesta. N\u00e4in ollen kuntarakennelain 4 \u00a7:n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Kiteen voimavarojen yhdist\u00e4misen suurimmat hy\u00f6dyt ovat R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n alueen asukkaiden peruspalveluiden turvaaminen yhdistyneen kunnan alueella. V\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri ik\u00e4ryhmiss\u00e4 olisi riitt\u00e4v\u00e4 lapsiperheiden palveluiden j\u00e4rjest\u00e4miseen. V\u00e4est\u00f6rakenteen muutoksesta aiheutuva veronkorotuspaine v\u00e4henisi, mihin vaikuttaisi muun muassa yhdistetyn kunnan talouden tasapainottamiseen paremmat l\u00e4ht\u00f6kohdat. Vaikka palvelut j\u00e4rjestett\u00e4isiin nykyisell\u00e4 palveluverkolla yhdistetyn kunnan eri taajamissa, palveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4 ja hallintoa voitaisiin suuremmassa kokonaisuudessa tehostaa tuottavuuden ja vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Yhdistetty kunta muodostaisi elinkeinorakenteeltaan ja vetovoimatekij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n monipuolisemman kokonaisuuden ja elinvoiman kehitt\u00e4miseen liittyv\u00e4t toimenpiteet ja panostukset voitaisiin yhdist\u00e4\u00e4. Yhdistetyn kunnan pit\u00e4j\u00e4neuvoston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi edist\u00e4\u00e4 ja seurata R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n alueen elinvoiman kehityst\u00e4. Pit\u00e4j\u00e4neuvostolla olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vuosittainen m\u00e4\u00e4r\u00e4raha teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 suorittamiseen sek\u00e4 alueen toimijoiden tukemiseen.<\/p>\n

Yhdistetyn kunnan koottuja resursseja voitaisiin kohdentaa entist\u00e4 tehokkaammin koko alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Yhdistyneell\u00e4 kunnalla olisi my\u00f6s nykyist\u00e4 enemm\u00e4n vaikutusvaltaa maakunnallisessa edunvalvonnassa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtym\u00e4n omistajaohjauksessa.<\/p>\n

Vaikka R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta vastustaa yhdistymist\u00e4, kuntajaon muutos on R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan pitk\u00e4aikaisten taloudellisten ongelmien vuoksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi. N\u00e4in ollen valtioneuvosto voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntien yhdistymisest\u00e4 kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin nojalla vastoin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tahtoa.<\/p>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan. Lis\u00e4ksi kunnanhallitus on vaatinut valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon kielt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 kunnan oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista viiv\u00e4styskorkoineen.<\/p>\n

Kunta on esitt\u00e4nyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kuntarakennelain vastainen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty v\u00e4\u00e4rin perustein. Kuntarakennelain valmisteluun liittyv\u00e4n perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 20\/2013 vp) mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n arviointimenettelyyn johtaneiden taloudellisten kriteerien t\u00e4yttymisen ei pid\u00e4 johtaa kuntajaon muutokseen kunnan tahdon vastaisesti, vaan muutoksen on oltava kokonaisuutena perusteltu. Lis\u00e4ksi kuntajakoselvityksess\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 saamaan aikaan sellainen kuntajaon muutos, johon kaikki muutoksen kohteena olevat kunnat voivat suostua.<\/p>\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu kuntajakoselvitt\u00e4jien esitt\u00e4miin oletuksiin kunnan talouden kehittymisest\u00e4 tulevaisuudessa ja vanhoihin talouden historiatietoihin vuosilta 2013 — 2014. P\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu my\u00f6s toteutumattomiin valtakunnallisiin uudistuksiin (sote- ja maakuntauudistus) ja kuntien rahoitusta koskeviin ep\u00e4virallisiin koelaskelmiin, joista ei ole olemassa voimassa olevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Laskelmiin liittyy paljon ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4: esimerkiksi vaikutukset kuntien tuloihin ja menoihin eiv\u00e4t viel\u00e4 ole tiedossa eik\u00e4 tasausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tiedet\u00e4. Rahoitusratkaisut tarvitsevat toteutuakseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4 ennen poliittisen yksimielisyyden. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n sote- ja maakuntauudistuksesta ei ole olemassa voimassa olevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 vedotaan my\u00f6s kuntajakoselvitt\u00e4jien esille nostamiin kunnan suuriin konsernin ulkopuolisiin takausvastuisiin ja siihen, ett\u00e4 ne kunnan tulojen pienentyess\u00e4 kaksinkertaistuisivat. T\u00e4m\u00e4kin arvio perustuu toteutumattomiin uudistuksiin ja rahoituksen koelaskelmiin. Koko kunnan alueelle on valtion velvoittamana rakennettu 100 mb valokuitu. Kunta toimii Tietoverkko-osuuskunnan lainan takaajana, muutoin laajakaistaa ei olisi kunnan alueelle voitu rakentaa. Kunta on jo aloittanut digipalvelujen ja s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen kehitt\u00e4misen ja tarjoaa niit\u00e4 jo kuntalaisille ja asiakkailleen. Haja-asutusalueella kiinte\u00e4 laajakaistayhteys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, koska ty\u00f6, palvelut ja tuotteet liikkuvat yh\u00e4 enemm\u00e4n verkossa. Maan hallituksen k\u00e4rkihanke digitalisaatio ei haja-asutusalueella voi toteutua ilman kiinte\u00e4\u00e4 verkkoa.<\/p>\n

Valtioneuvosto on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n todennut, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talous olisi my\u00f6s vuonna 2015 heikentynyt. Toisin kuin valtioneuvosto on todennut, kunta on kohentanut talouttaan ja tehnyt tilikaudelta 2015 positiivisen tuloksen. Kunta aloitti vuonna 2015 suunnitelmallisen talouden tasapainottamisen ja tilikauden tuloksella tasapainotettiin kunnan taloutta siten, ett\u00e4 taseessa olleet alij\u00e4\u00e4m\u00e4t katettiin. Valituksen liitteen\u00e4 ovat laskelmat\/suunnitelmat siit\u00e4, kuinka kunta vakauttaa talouttaan vuodesta 2016 alkaen.<\/p>\n

$1c9<\/p>\n

Kunta on tehnyt vuonna 2011 yksityisen palveluntuottajan kanssa v\u00e4liaikaisesti kiinte\u00e4hintaisen palvelusopimuksen sote-palvelujen tuottamisesta. Kilpailutuksen j\u00e4lkeen sopimusta jatkettiin 1.1.2013 alkaen ja sopimuksen kausi p\u00e4\u00e4ttyy 31.12.2016. Kunta p\u00e4\u00e4tti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palvelusopimuksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t optiokaudet (2017 — 2020). T\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 varmistettiin my\u00f6s tulevien vuosien kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6 sote-palveluissa. Optiosopimuksessa alkuper\u00e4ist\u00e4 palvelusopimusta tarkennettiin hinnankorotusten osalta siten, ett\u00e4 vuonna 2016 hintaa ei koroteta lainkaan, kahden ensimm\u00e4isen optiokauden hinnankorotus on 1 prosentti ja kahden viimeisen 1,2 prosenttia. Alkuper\u00e4isen sopimuksen mukaiset hinnankorotukset ovat olleet vuosittain noin 3 prosenttia. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kunta on tehnyt sote-palveluntuottajan kanssa syksyll\u00e4 2015 merkitt\u00e4v\u00e4n kunnan taloutta tasapainottavan sopimuksen vuosihinnan alentamisesta vuodelle 2016. Hinnanalennus, 350 000 euroa, alentaa kunnan toimintakuluja 3,3 prosenttia vuonna 2016.<\/p>\n

Edell\u00e4 kerrottu sopimus optiokausien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ja sopimuksen hinnanalentamisesta 350 000 eurolla sovittiin arviointiryhm\u00e4n lopetettua ty\u00f6skentelyns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi arviointiryhm\u00e4 ei voinut ottaa t\u00e4t\u00e4 hinnanalennusta huomioon ty\u00f6skentelyns\u00e4 aikana.<\/p>\n

Valituksen liitteen\u00e4 oleva korjattu s\u00e4\u00e4st\u00f6suunnitelma ja tehdyt laskelmat osoittavat, ett\u00e4 kunnan tekem\u00e4t ja teht\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6ratkaisut eiv\u00e4t ole kertaluonteisia. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on vuosien mittaan uudistanut toimintatapojaan ja tehnyt innovatiivisiakin rakenteellisia uudistuksia. Sote-palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misvastuun siirtyess\u00e4 uudelle kuntayhtym\u00e4lle 1.1.2017 lukien kaikki Pohjois-Karjalan kunnat joutuvat tekem\u00e4\u00e4n organisaatioihinsa rakenteellisia uudistuksia.<\/p>\n

Syrj\u00e4isyyteen perustuva valtionosuus 220 000 euroa kuuluu R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalle. Heikosti valmistellun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja kehnon syrj\u00e4isyyskriteerist\u00f6n vuoksi R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta ei ole saanut syrj\u00e4isyyteen perustuvaa valtionosuutta, mutta kuntaliitostilanteessa uusi kunta tulisi sen saamaan. Kriteerist\u00f6 asettaa kunnat hyvin eriarvoiseen asemaan. Eriarvoisuus korostuu erityisesti R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kohdalla kunnan saaristoisuuden vuoksi. Saaristolis\u00e4n palauttaminen valtionosuuksiin on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n valmisteltavana ja saaristolis\u00e4 tultaneen palauttamaan saaristo-osakunnille, jollainen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 on.<\/p>\n

Valtioneuvosto on perustanut pakkoliitosp\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 osin menneiden vuosien taloustietoihin. Kunta ei ollut en\u00e4\u00e4 vuonna 2015 kriisikunta eik\u00e4 ole sit\u00e4 l\u00e4hivuosinakaan. T\u00e4m\u00e4 ilmenee valituksen liitteen\u00e4 olevista laskelmista ja korjatusta kunnan talouden ennustekehikosta. Kriisikuntakriteerit t\u00e4yttyiv\u00e4t vuosina 2013 ja 2014.<\/p>\n

Suunniteltujen sote- ja maakuntauudistusten j\u00e4lkeen kuntien rooli ja rahoituspohja tulee muuttumaan t\u00e4ysin. Kunnille tulee j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n suurimman toimialan sivistyspalvelujen lis\u00e4ksi elinvoiman yll\u00e4pit\u00e4minen sek\u00e4 hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4minen. Mik\u00e4li kuntien tuloveroprosenteista 12,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja valtionosuuksista 65 prosenttia siirtyy sote-tuotantoon, R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tulot tulevat riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien palvelujen tuottamiseen. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa perusopetus on jo vuosien ajan hoidettu tehokkaasti ja taloudellisesti. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n perusopetuksen kustannukset ovat koko maakunnan edullisimmat. Laskelmassa on otettu huomioon toimialojen t\u00e4m\u00e4n hetkiset budjetit (TA2016) ilman s\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmassa esitettyj\u00e4 menov\u00e4hennyksi\u00e4 ja tulon lis\u00e4yksi\u00e4 (TA-muutokset tehd\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4). Verotuloja ja valtionosuuksia on pienennetty t\u00e4m\u00e4n hetken tietoihin perustuvilla prosenttiosuuksilla.<\/p>\n

Huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 muun ohella siihen, ett\u00e4 r\u00e4\u00e4kkyl\u00e4l\u00e4isten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti- ja asiointisuunta on Joensuu, ei Kitee.<\/p>\n

Valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tti samassa yleisistunnossaan, ett\u00e4 Vimpelin kunta, joka oli R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kanssa vastaavanlaisessa tilanteessa, saa jatkaa itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa ja Vimpelin kuntaa ei ole kohdeltu kuntarakennelain perusteella yhdenvertaisesti.<\/p>\n

on valituksensa t\u00e4ydennyksen\u00e4 viitannut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4\u00e4 koskeviin lukuihin valtiovarainministeri\u00f6n arviolaskelmassa, joka koskee kuntien talouden tasapainotilan muutosta ja sen laskennallista painetta kunnallisveroprosenttiin.<\/p>\n

Ministeri\u00f6n kes\u00e4-hein\u00e4kuun vaihteessa julkistama laskelma tukee kunnan esitt\u00e4mi\u00e4 laskelmia ja sit\u00e4, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla on todelliset edellytykset taata kuntalaisilleen lain edellytt\u00e4m\u00e4t palvelut l\u00e4hivuosina.<\/p>\n

kirjoitus, jossa he ovat yhtyneet kunnanhallituksen edell\u00e4 mainittuun valitukseen.<\/p>\n

B ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat vaatineet, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 muutetaan siten, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Joensuun kaupungin rajaa l\u00e4hinn\u00e4 sijaitseva postinumeroalue 82290 NIEMINEN yhdistett\u00e4isiin, tarvittaessa vaikka vastoin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taikka Kiteen tai Joensuun kaupunkien tahtoa, Joensuun kaupunkiin varhaisimmasta mahdollisesta ajankohdasta lukien.<\/p>\n

Muutoksenhakijat ovat ilmoittaneet sin\u00e4ns\u00e4 yhtyv\u00e4ns\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 esitettyyn arvioon siit\u00e4, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta ei voi en\u00e4\u00e4 jatkaa itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana. He ovat esitt\u00e4neet vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4l\u00e4isten, erityisesti postinumeroalueen 82290 NIEMINEN asukkaiden luonnollinen asiointisuunta on Joensuu. Niemisen asiamiespostilta on R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntakeskukseen 19,2 kilometri\u00e4, Kiteen kuntakeskukseen 37,6 kilometri\u00e4 ja Joensuun Hammaslahden liikekeskustaan 14,5 kilometri\u00e4. Joensuu voitaisiin vastentahtoisesti velvoittaa R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n postinumeroalueen 82290 NIEMINEN liitt\u00e4miseen Joensuun kaupunkiin, kun R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4nkin osalta on voitu n\u00e4in toimia.<\/p>\n

on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa on viitattu valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen esittelymuistiossa todettuihin perusteluihin ja esitetty lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt harkintavaltaansa v\u00e4\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4tess\u00e4\u00e4n kuntarakennelain 15 \u00a7:n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 pyysi kuntarakennelain 15 \u00a7:n mukaisesti R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalta, Joensuun kaupungilta ja Kiteen kaupungilta lausuntoa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kiteen kaupunki ilmoitti valtuustonsa 1.2.2016 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen perustuen, ett\u00e4 se on valmis osallistumaan kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kanssa erityisesti Keski-Karjalan seutukunnan yhten\u00e4isyyden ja yhteisty\u00f6n vuoksi. Joensuun kaupunki katsoi kaupunginhallituksen 1.2.2016 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen perustuen, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta kuuluu eri seutukuntaan ja yhteisty\u00f6 Joensuun seudun kuntien kanssa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Joensuun kaupunki ei n\u00e4hnyt tarkoituksenmukaiseksi kuntarakennelain mukaista selvityst\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kanssa eik\u00e4 ollut halukas osallistumaan sellaiseen.<\/p>\n

Jo arviointimenettelyn kriteerien t\u00e4yttyminen osoittaa, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kyky huolehtia peruspalveluistaan on muuhun kuntakentt\u00e4\u00e4n n\u00e4hden olennaisesti heikentynyt. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taloutta koskevat tunnusluvut osoittavat kunnan pitk\u00e4aikaiset ja vakavat talousongelmat. Kunnalla ei ole edellytyksi\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palveluitaan itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana tulevaisuudessa.<\/p>\n

$1cf<\/p>\n

Tulevan maakuntahallinnon my\u00f6t\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n lainoihin ja takauksiin liittyv\u00e4t riskit kasvavat kaksinkertaisiksi, kun kunnan erilaiset vastuut pysyv\u00e4t samansuuruisina, mutta verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle puoleen nykyisest\u00e4 ja valtionosuudet noin yhteen kolmasosaan. Valtiovarainministeri\u00f6ss\u00e4 on valmisteltavana saaristolis\u00e4n palauttaminen saaristo-osakunnille. Lis\u00e4 on suuruudeltaan 55 euroa\/asukas eli se merkitsee vain noin 130 000 euron lis\u00e4yst\u00e4 kunnan valtionosuuksiin.<\/p>\n

$1d0<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 asuvista ty\u00f6llisist\u00e4 yli kolmannes k\u00e4y ty\u00f6ss\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ulkopuolella. Yli puolet pendel\u00f6ivist\u00e4 k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 Joensuussa (17,6 prosenttia ty\u00f6llisist\u00e4). R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4st\u00e4 pendel\u00f6id\u00e4\u00e4n seuraavaksi eniten Kiteelle (7,4 prosenttia).<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n tulee erityist\u00e4 kuntajakoselvityst\u00e4 asetettaessa ottaa huomioon kriisikunnan vastaanottavan kunnan tahtotila. Kuten edell\u00e4 todetaan, my\u00f6s perustuslakivaliokunta on korostanut yhdist\u00e4misen kohteena olevien muiden kuntien asemaa. Joensuun kaupunki on vastustanut erityiseen kuntajakoselvitykseen osallistumista erityisesti toiminnallisten seikkojen perusteella. Mahdollisessa liitoksessa tulee pyrki\u00e4 tilanteeseen, jossa yhdistymist\u00e4 vastustavien kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on mahdollisimman pieni. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan liitt\u00e4minen Kiteen kaupunkiin vahvistaisi pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4yksell\u00e4 Keski-Karjalan seutukuntaa ja sen elinvoimaa ja ratkaisu tukeutuisi olemassa oleviin yhteisty\u00f6rakenteisiin.<\/p>\n

Vimpelin kunta on ollut vuosina 2015 — 2016 talouden arviointimenettelyss\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4 seuranneessa erityisess\u00e4 kuntajakoselvityksess\u00e4 yhdess\u00e4 Alaj\u00e4rven kaupungin kanssa. Selvityksen perusteella kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4 esitti, ett\u00e4 Vimpelin kunta yhdistyisi Alaj\u00e4rven kaupungin kanssa 1.1.2017. Valtioneuvosto katsoi Vimpelin kuntaa koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n 26.5.2016, ett\u00e4 Vimpelin kunnan tekemien todellisten ja merkitt\u00e4vien sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi kunnan yhdist\u00e4minen valtuuston tahdon vastaisesti Alaj\u00e4rven kaupunkiin kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin mukaisella tavalla ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Taloudellisen tilanteen kohenemisen vuoksi kunnalla on edellytykset asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseen.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa koskevan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteena on peruspalvelujen vaarantuminen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa, eik\u00e4 liitosp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voida arvioida muiden, samalla hetkell\u00e4 vireill\u00e4 olevien kuntajaon muutosesitysten perusteella.<\/p>\n

Kunnan osan siirt\u00e4minen on mahdollista tehd\u00e4 kokonaisliitoksen yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kunnan osan siirto tulee kuitenkin olla mukana kokonaisliitosesityksess\u00e4, koska valtioneuvoston tulee voida p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikista kuntaa koskevista muutoksista samanaikaisesti ja samalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4.<\/p>\n

Kunnan osan siirt\u00e4minen on mahdollista kokonaisliitoksen j\u00e4lkeen kuntarakennelain 19 \u00a7:ss\u00e4 todetuin, kuntarakennelaissa s\u00e4\u00e4detyin edellytyksin. Yleens\u00e4 kuntarajojen muuttamisesta osaliitoksin on kuitenkin pid\u00e4tt\u00e4ydytty yhdistymissopimuksen voimassaolon ajan, jotta uudella kunnalla on mahdollisuus osoittaa pystyv\u00e4ns\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelut koko uuden kunnan alueella. Kuntarakennelain 11 \u00a7:n mukaan esityksen kunnan osan siirt\u00e4misest\u00e4 toiseen kuntaan voi tehd\u00e4 muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdess\u00e4, kunnan j\u00e4sen tai ministeri\u00f6.<\/p>\n

on antanut vastaselityksen. Kunnanhallitus on asiassa aikaisemmin lausutun uudistaen esitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 ei ole lausunnossaan kiist\u00e4nyt R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan esitt\u00e4mi\u00e4 korjattuja talouden tasapainottamissuunnitelmaa ja -toimenpiteit\u00e4 eik\u00e4 ottanut mill\u00e4\u00e4n tavoin kantaa niihin. Ministeri\u00f6 on lausunnossaan perustellut valtioneuvoston pakkoliitosp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 arviointimenettelyn ja selvityksen yhteydess\u00e4 syntyneiden virheellisten laskelmien sis\u00e4lt\u00e4mill\u00e4 tiedoilla.<\/p>\n

$1d4<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 ratkaisuilla kunnan toimintakuluja pienennet\u00e4\u00e4n vuosien 2017 — 2020 aikana yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n prosenttia.<\/p>\n

Kun otetaan huomioon edell\u00e4 kerrotut toimenpiteet ja se, mit\u00e4 kunta on korjatuilla laskelmillaan osoittanut, kunnan tekemi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6ratkaisuja ja -suunnitelmia ei voida pit\u00e4\u00e4 kertaluonteisina, toisin kuin valtiovarainministeri\u00f6 on v\u00e4itt\u00e4nyt. Valtiovarainministeri\u00f6 ja kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ole halunneet ottaa korjattuja laskelmia huomioon.<\/p>\n

Sote- ja maakuntauudistuksesta ei ole voimassa olevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 eik\u00e4 n\u00e4in ollen viel\u00e4 voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todeta, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla ei olisi tulevaisuudessa edellytyksi\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kuntalaisilleen lain edellytt\u00e4mi\u00e4 peruspalveluja. Valtiovarainministeri\u00f6 on julkistanut tekem\u00e4ns\u00e4 koe-\/ennustelaskelmat, jotka osoittavat, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tulov\u00e4hennys kokonaisuudessaan vuonna 2023 olisi vain 234 000 euroa. Vuoden 2019 tasossa ei tapahdu kuntien tulokehityksess\u00e4 suuriakaan muutoksia. Lis\u00e4ksi kaikkien kuntien tuloveroprosentteihin teht\u00e4v\u00e4ksi suunniteltu 12,3 prosentin v\u00e4hennys on kuntien koko ja tuloveroprosenttien tason ep\u00e4tasaisuus huomioon ottaen ep\u00e4oikeudenmukainen. T\u00e4lt\u00e4 osin asia saattaa viel\u00e4 palautua valtiovarainministeri\u00f6lle uuteen valmisteluun.<\/p>\n

Aalto-yliopiston professori (h.c) Erkki Vauramon tutkimus osoittaa, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n ennuste siit\u00e4, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n yli 75-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulisi l\u00e4hivuosina voimakkaasti kasvamaan, ei pid\u00e4 paikkaansa. Valtiovarainministeri\u00f6 ei ole ottanut t\u00e4ss\u00e4 arviossaan huomioon kuolleisuutta, joka Vauramon n\u00e4kemyksen mukaan on kuitenkin parempi mittari ennakoitaessa palvelun tarpeita. Vauramon mukaan ik\u00e4ihmisten ja etenkin yli 75-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n huippu on jo muun muassa R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 saavutettu. N\u00e4in ollen valtiovarainministeri\u00f6n ennustamaa voimakasta palvelutarpeen kasvuakaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 ei ole tulossa. Vauramon tutkimus my\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 ik\u00e4ihmisten palvelurakenteen uudistaminen on valtakunnallisesti iso yhteiskunnallinen kysymys, ei kuntakohtainen kysymys, ja ett\u00e4 palvelurakenteen uudistamisella on kiire.<\/p>\n

Vuoden 2016 tilikauden tulos tulee olemaan my\u00f6hemmin syksyll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n talousarviomuutoksen ja sote-palvelusopimuksen hinnanalennuksen johdosta ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Lis\u00e4ksi talousarvioon joudutaan tekem\u00e4\u00e4n muutos sote-palvelusopimuksen hinnankorotusprosentin muuttumisen vuoksi. Valtiovarainministeri\u00f6 on viitannut virheellisesti alkuper\u00e4iseen talousarvioon, joka on laadittu viime vuoden puolella ennen kuin palvelusopimuksen hintamuutoksista on sovittu.<\/p>\n

Siit\u00e4 kun R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta aikaisemmin vuonna 2007 on ollut arviointimenettelyss\u00e4, on kulunut jo l\u00e4hes kymmenen vuotta, eik\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 tuolloin ole ollut samanlainen kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja nyt toimitetun selvityksen aikana. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n perusteet arviointimenettelyn k\u00e4ynnist\u00e4miseksi eiv\u00e4t ole olleet samanlaiset. Vuonna 2007 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on itse vapaaehtoisesti esitt\u00e4nyt selvityksen tekemist\u00e4. Vuoden 2007 selvitysmenettelyn j\u00e4lkeen kunta on tehnyt useita rakennemuutoksia kuten esimerkiksi lakkauttanut kaikki kyl\u00e4koulut, myynyt l\u00e4mp\u00f6laitoksen ja muuttanut organisaationsa rakennetta.<\/p>\n

Kuntien taloudenhoidossa omaisuuden myynti ja erilaiset tasej\u00e4rjestelyt ovat tavallisia etenkin isoissa kaupungeissa, mutta nykyisin my\u00f6s pienemmiss\u00e4 kunnissa, joten R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n tekem\u00e4t toimenpiteet eiv\u00e4t poikkea maan kuntien tavasta toimia.<\/p>\n

Kuntarakennelain 2 \u00a7:n mukaan kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti ehe\u00e4 ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4. Valtioneuvoston pakkoliitosp\u00e4\u00e4t\u00f6s on t\u00e4m\u00e4n lainkohdan vastainen ja murentaa R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4. Valtioneuvoston olisi 26.5.2016 liitosp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n tullut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkintavaltaansa tasapuolisesti R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Vimpelin kohdalla, R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n taloustilanne on kuitenkin tasapainoisempi kuin Vimpelin.<\/p>\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on my\u00f6s p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan hallitus edist\u00e4\u00e4 vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ollut yksimielinen. P\u00e4\u00e4t\u00f6s on syntynyt \u00e4\u00e4nestyksen 6 — 4 j\u00e4lkeen.<\/p>\n

ovat antaneet vastaselityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on lausunnossaan kokonaan sivuuttanut sen, ett\u00e4 postinumeroalueen 82290 NIEMINEN asukkailla on pitk\u00e4n aikaa ollut oikeus asioida Joensuun kaupunkiin 1.1.2009 liitetyn Pyh\u00e4sel\u00e4n kunnan terveysasemalla, joka yh\u00e4 edelleen toimii Hammaslahden liikekeskustassa. Koska jo R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla maantieteellisen rikkonaisuutensa eik\u00e4 siis pelk\u00e4n taloutensa vuoksi on ollut vaikeuksia edell\u00e4 mainitun postinumeroalueen terveyspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 itsen\u00e4isesti, voidaan kysy\u00e4, miten Joensuuta k\u00f6yhempi Kiteen kaupunki pystyisi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kyseisen postinumeroalueen asukkaiden terveyspalvelut edes yht\u00e4 hyvin kuin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta puhumattakaan taloudellisesti vakavaraisemmasta Joensuun kaupungista.<\/p>\n

Kuntarakennelain 2 \u00a7:n mukaan yhten\u00e4 keskeisimp\u00e4n\u00e4 kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteena on, ett\u00e4 kunta muodostuu ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden valtiovarainministeri\u00f6n lausunnossa on l\u00e4hes t\u00e4ysin sivuutettu yksi keskeisimmist\u00e4 kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteista, vaikka ero R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ulkopuolella ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvien osuuksissa on Joensuun hyv\u00e4ksi ja Kiteen tappioksi 12,2 prosenttia eli tilastollisesti huomattava.<\/p>\n

Pyrkimyksell\u00e4 vahvistaa pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4yksell\u00e4 Keski-Karjalan seutukuntaa ja sen elinvoimaa valtiovarainministeri\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viittaavan l\u00e4hinn\u00e4 kuntarakennelain 2 \u00a7:ss\u00e4 ilmaistuun tavoitteeseen elinvoimaisesta, alueellisesti ehe\u00e4st\u00e4 ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta kuntarakenteesta sivuuttaen kuitenkin paitsi jo olemassa olevan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan alueellisen rikkonaisuuden my\u00f6s muut lain mukaan huomioon otettavat seikat.<\/p>\n

on antanut selityksen. Kiteen kaupunginvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 osallistua kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen perusteltiin Keski-Karjalan seutukunnan yhten\u00e4isyydell\u00e4 ja yhteisty\u00f6ll\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa otettiin huomioon my\u00f6s R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taloudellinen tilanne.<\/p>\n

Pohjois-Karjalan maakunnan etel\u00e4osassa sijaitsevaan Keski-Karjalan seutukuntaan kuuluvat Kiteen kaupunki sek\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Tohmaj\u00e4rven kunnat. Kitee on seutukunnan keskus niin maantieteellisesti kuin julkisten sek\u00e4 yksityisten palvelujen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja asukasluvun suhteen. Seutukunnan v\u00e4kiluku 31.12.2015 oli 17 919. Rakennemuutoksen koetteleman seutukunnan ehe\u00e4n\u00e4 s\u00e4ilyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 elinvoiman ja suotuisan kehityksen kannalta tulevina vuosina.<\/p>\n

Seutukunnan kaikkien kuntien v\u00e4lill\u00e4 on yhteisty\u00f6t\u00e4 muun muassa seuraavilla toimialoilla: yhteinen elinkeinoyhti\u00f6 Keski-Karjalan kehitysyhti\u00f6 Oy KETI, maaseutupalvelut, lomituspalvelut ja Keski-Karjalan musiikkiopisto. Kiteen ja R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on yhteisty\u00f6sopimus kansalaisopistotoiminnan osalta. Voimassaoleva sopimusyhteisty\u00f6 on toiminut kuntien kesken hyvin. Lis\u00e4ksi lukuisten muiden toimijoiden muun muassa potilas- ja liikuntaj\u00e4rjest\u00f6jen toiminta-alue on koko Keski-Karjala.<\/p>\n

Valmistellessaan valtiovarainministeri\u00f6lle 1.2.2016 annettua lausuntoa Kiteen kaupunki perehtyi valtiovarainministeri\u00f6n asettaman arviointiryhm\u00e4n 30.10.2015 p\u00e4iv\u00e4ttyyn raporttiin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taloudellisesta tilanteesta ja totesi lausunnossaan, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollisessa Kiteen ja R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaliitoksessa talouden saattaminen kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle on vaativa ja ensisijainen teht\u00e4v\u00e4. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taseessa olevat sek\u00e4 kunnan my\u00f6nt\u00e4miin takauksiin sis\u00e4ltyv\u00e4t konserniin liittyv\u00e4t ja muut riskit ovat merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Perehdytty\u00e4\u00e4n 16.3.2016 annettuun erityisen kuntajakoselvityksen loppuraporttiin, kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti 25.4.2016 \u00a7 21, ett\u00e4 mik\u00e4li valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntajaon muutoksesta kuntajakoselvitt\u00e4jien ehdotuksen mukaisesti, kaupunginvaltuusto hyv\u00e4ksyy kuntien yhdistymisen 1.1.2017.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan, B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa sek\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n asiassa antamissa asiakirjoissa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, ett\u00e4 Kiteen kaupungin kanta olisi muuttunut.<\/p>\n

Kuntarakennelain mukaista kuntien yhdistymisest\u00e4 maksettavaa avustusta maksetaan vain 1.1.2017 toteutuviin kuntaliitoksiin, sen j\u00e4lkeen toteutuville kuntaliitoksille kyseist\u00e4 avustusta ei en\u00e4\u00e4 makseta voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti.<\/p>\n

on antanut lis\u00e4lausunnon. Lausunnon mukaan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymiselle on edelleen perusteltu, eiv\u00e4tk\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan esitt\u00e4m\u00e4t perustelut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kumoamiselle ole R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n talouden kannalta katsottuna riitt\u00e4vi\u00e4 ja uskottavia.<\/p>\n

Toisin kuin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on todennut, valtiovarainministeri\u00f6 on aikaisemmassa lausunnossaan ottanut huomioon R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan esitt\u00e4m\u00e4t talouden tasapainottamissuunnitelmaa ja -toimenpiteit\u00e4 koskevat uudet toimet ja todennut ne riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanvaltuustossa on 14.12.2015 hyv\u00e4ksytty vuotta 2016 koskeva talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2017 — 2019. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on viitattu tasapainottamissuunnitelmaan ja suunnitelmataulukkoon, mutta niit\u00e4 ei ole liitetty mukaan. Sen sijaan mukana on tuloslaskelma, joka on alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen tilikausien 2016 ja 2018 — 2019 osalta. Kuntalain (410\/2015) 110 \u00a7:n 1 momentin mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, ett\u00e4 ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan teht\u00e4vien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Kunnan taseeseen kertynyt alij\u00e4\u00e4m\u00e4 tulee kattaa enint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n vuoden kuluessa tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6idyist\u00e4 toimenpiteist\u00e4, joilla alij\u00e4\u00e4m\u00e4 mainittuna ajanjaksona katetaan.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talousarvion ja -suunnitelman kohdassa 2.2 on mainittu kunnan talouden strategisena tavoitteena muun muassa se, ett\u00e4 talous saadaan tasapainoon. Mainintaa kuntastrategiasta ei ole. Tuloslaskelma kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 kunnassa olisi jakson lopussa vuonna 2019 kertynytt\u00e4 alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4. Vuosikate ei riit\u00e4 poistoihin vuonna 2016 eik\u00e4 vuosina 2018 — 2019.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talousarvio- ja taloussuunnitelmavalmistelu eiv\u00e4t ole kuntalain mukaisesti tehtyj\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 turvaa edellytyksi\u00e4 kunnan teht\u00e4vien hoitamiseen. Lis\u00e4ksi on otettava huomioon, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tasapainottamissuunnitelman toimenpiteit\u00e4 ei ole hyv\u00e4ksytty R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanhallituksessa tai -valtuustossa.<\/p>\n

Arviointimenettely perustui vuosien 2013 ja 2014 viimeisimpiin tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietoihin. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s kunnan silloin toimittama tieto talousarviosta 2015 ja taloussuunnitelmasta 2016 — 2017 sek\u00e4 toteuma-arviot vuoden 2015 osalta. Lausuntoa korkeimmalle hallinto-oikeudelle elokuussa 2016 annettaessa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oli kunnan joulukuussa 2015 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4 vuoden 2016 talousarvio ja 2017 — 2018 taloussuunnitelma. My\u00f6s kunnan viralliset tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stiedot vuodelta 2015 tulivat julkisiksi ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kes\u00e4kuussa 2016. Arviointimenettelyn aikana k\u00e4ytetyt tiedot eiv\u00e4t siis olleet vanhoja, vaan tuoreimpia virallisia tietoja. Kunta itse toimi yhteisty\u00f6ss\u00e4 antaakseen tuoreimmat tiedot talousarvion toteumasta 2015.<\/p>\n

SiunSoten vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 — 2020 taloussuunnitelman valmistelu ovat Joensuun kaupungin viranhaltijalta saadun tiedon mukaan vasta alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4n kunnan osalta voida viel\u00e4 varmuudella osoittaa s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kaikki s\u00e4\u00e4st\u00f6toimenpiteet vaativat perusteellista valmistelua ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 eli s\u00e4\u00e4st\u00f6jen toteutuminen on edelleen vaativan ty\u00f6n takana. Yleens\u00e4 toiminnan aloittamisesta aiheutuu aina alkuvaiheessa lis\u00e4kustannuksia ja kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6ihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vasta ajan my\u00f6t\u00e4. SiunSote tavoittelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hallittua ja koko maan tasoon n\u00e4hden matalaa 1,2 prosentin kustannusten nousua.<\/p>\n

Joensuun kaupungin viranhaltijan mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4 kustannuslaskentavirhe perustui R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n toimittamiin virheellisiin tietoihin vuoden 2014 osalta. Laskelmaa on korjattu sen j\u00e4lkeen, kun ep\u00e4suhta vuoteen 2014 n\u00e4hden oli havaittu. Asia on oikaistu my\u00f6s muun muassa paikallislehdess\u00e4.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu virheellinen laskelma oli tiedossa jo arviointimenettelyss\u00e4 (1,2 miljoonaa euroa s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4) ja t\u00e4h\u00e4n perustui my\u00f6s R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n oma silloinen tasapainottamissuunnitelma. Jo arviointiraportissa todettiin todenn\u00e4k\u00f6inen kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6 pienemm\u00e4ksi, ja lis\u00e4ksi todettiin se, ett\u00e4 toimintatulot alenevat vastaavalla summalla. N\u00e4in ollen kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6t ja toimintatulojen v\u00e4heneminen olisivat yht\u00e4 suuret ja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei syntyisi. Arviointiraportissa todettiin samassa yhteydess\u00e4 suuri ep\u00e4varmuus laskelman toteutumisessa.<\/p>\n

Arviointiryhm\u00e4n tiedossa ja laskelmissa oli mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiselt\u00e4 palveluntuottajalta saatava kertaluontoinen 350 000 euron alennus kustannuksiin vuodelle 2016.<\/p>\n

Arvio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita suuria ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan mukaan sen mainitsemilla ratkaisuilla kunnan toimintakuluja pienennet\u00e4\u00e4n vuosien 2017 — 2020 aikana yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n prosenttia. N\u00e4in suuren toimintakulujen aleneman toteutuma on arviointimenettelyst\u00e4 saadun kokemuksen perusteella ollut kunnissa eritt\u00e4in vaikeaa. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkuneiden talouss\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6jen toteuttaminen on viel\u00e4kin vaikeampaa.<\/p>\n

Arviointiryhm\u00e4n arvio kunnan toimien uskottavuudesta ei perustunut yksinomaan valtiovarainministeri\u00f6n n\u00e4kemykseen, vaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n peruspalvelujen turvaamiskyky\u00e4 ja talouden tasapainottamisen realistisia mahdollisuuksia arvioi my\u00f6s ryhm\u00e4n puolueeton puheenjohtaja. Arviointiryhm\u00e4n puheenjohtajalla on vuosikymmenten kokemus kunnanjohtajana talouden tasapainottamisesta eri kunnissa ja h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s kokemusta useamman eri arviointiryhm\u00e4n puheenjohtajateht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa koskeneessa erityisess\u00e4 kuntajakoselvityksess\u00e4 laadittiin laaja talous- ja ennakointiaineisto julkisiin tietol\u00e4hteisiin pohjautuen. Virkavastuulla toimineet kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 aineistoa arvioidessaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan edellytyksi\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palveluitaan itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana tulevaisuudessa. Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t katsoivat, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan yhdistyminen toiseen kuntaan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Kunnalla ei ole esitt\u00e4\u00e4 pysyvi\u00e4 muutoksia. Kunta esitt\u00e4\u00e4 valituksessaan uusia menos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jotka koostuvat muun muassa talkoovapaista sek\u00e4 kirjaston palveluiden, nuorisotalon, yhdyskuntapalveluiden ja sis\u00e4isten palveluiden uudelleen j\u00e4rjestelyst\u00e4. My\u00f6s kiinteist\u00f6hoitajien palkat siirtyisiv\u00e4t yhti\u00f6lle R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n konsernissa. N\u00e4ill\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 kohennetaan hetkellisesti kunnan taloudellista tilaa, mutta toimet eiv\u00e4t luo pysyvi\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. S\u00e4\u00e4st\u00f6t vaikuttavat my\u00f6s peruspalvelujen saantiin kunnassa. Toimet muodostavat p\u00e4\u00e4osan esitetyist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Lis\u00e4ksi esitet\u00e4\u00e4n kertaluonteisia tulon lis\u00e4yksi\u00e4, jotka ovat k\u00e4ytt\u00f6omaisuuden myynti\u00e4 (muun muassa rantatontit ja mets\u00e4nmyyntitulot sek\u00e4 Pikku Pappilan myynti). Lis\u00e4ksi on virheellisesti esitetty uudeksi tulon lis\u00e4ykseksi syrj\u00e4isyyslis\u00e4n saanti (220 000 euroa). R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on saanut jo vuodesta 2015 kyseist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 noin 185 000 vuodessa, eli se sis\u00e4ltyy jo kunnan saamiin valtionosuuksiin.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n esitt\u00e4mist\u00e4 uusista tasapainottamistoimenpiteist\u00e4 ei ole kunnanhallituksen tai valtuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 on itse vastaselityksess\u00e4\u00e4n todennut, ett\u00e4 se aikoo tehd\u00e4 vasta my\u00f6hemmin syksyll\u00e4 tarvittavat muutokset talousarvioonsa. Kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n ei takaa sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6toimenpiteet hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ja ne my\u00f6s oikeasti toteutuvat.<\/p>\n

$1dd<\/p>\n

Arviointiryhm\u00e4n raportissa ei ole v\u00e4itetty vanhusten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 absoluuttisista luvuista mit\u00e4\u00e4n, vaan todettu, ett\u00e4 kunnan huoltosuhde heikkenee. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien osuus pienenee ja huollettavien osuus kasvaa. Kouluik\u00e4isten ja vastasyntyneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n absoluuttisesta v\u00e4henemisest\u00e4 on todettu, ett\u00e4 sit\u00e4 tapahtuu, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 vanhusv\u00e4est\u00f6n osuus huoltosuhteen heikentymisest\u00e4 on suuri.<\/p>\n

Kunnan esitt\u00e4m\u00e4t tiedot vuodelta 2015 ovat hyvin linjassa Tilastokeskuksen alenevan v\u00e4est\u00f6ennustuksen kanssa, jopa sit\u00e4 jyrkemp\u00e4n\u00e4. Elokuun lopun Tilastokeskuksen v\u00e4est\u00f6n ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 asukasluku olisi R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 2 290. Arviointiryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetyn Tilastokeskuksen v\u00e4est\u00f6ennusteen mukaan vuoden 2016 arvio oli 2 319 asukasta. Varmuudella voi sanoa, ett\u00e4 Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennuste R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n asukasluvun alenemasta on vuoden 2016 lukujen osalta osoittautumassa alimitoitetuksi. Kunnan asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 on jo nyt noin 30 henke\u00e4 pienempi kuin sen ennusteen mukaan pit\u00e4isi olla. T\u00e4m\u00e4n vaikutus huoltosuhteeseen riippuu siit\u00e4, mist\u00e4 alenema johtuu. Vaikutukset ovat erilaisia riippuen siit\u00e4, johtuuko alenema kuolleisuudesta vai poismuutosta. T\u00e4st\u00e4 kunta ei ole esitt\u00e4nyt arviota, eik\u00e4 kunnalle tehty\u00e4 tutkimusta ole ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lausuntoa laadittaessa.<\/p>\n

Vuosi 2015 oli R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4lle muuttotappiollinen 58 hengell\u00e4. Kuluva vuosi on kahden ensimm\u00e4isen nelj\u00e4nneksen osalta kahdeksan henke\u00e4 tappiollinen.<\/p>\n

Koska vuosi 2015 on voimakkaan muuttotappiollinen kunnalle ja kehitys on jatkunut samanlaisena, voi olettaa, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n asukasluvun Tilastokeskuksen ennustetta voimakkaampi alenema johtuu juuri ennustettua suuremmasta muuttoliikkeest\u00e4, jota ennusteessa on vaikeampi ennakoida. Nettomuutto on asia, johon kunta voi v\u00e4lillisesti vaikuttaa omilla toimillaan muun muassa ty\u00f6paikkojen, palvelujen ja yleisen asioiden hoidon (velkaantuminen, veroprosentti) kautta. Tilastokeskuksen aineistosta ei k\u00e4y ilmi, mink\u00e4 ik\u00e4isi\u00e4 poismuuttajat ja kuolleet ovat olleet, joten vaikutusta huoltosuhteeseen on hankala arvioida. Kunta ei ole esitt\u00e4nyt t\u00e4st\u00e4 ministeri\u00f6n tiedossa olevia v\u00e4itteit\u00e4. Kunta ei ole ottanut kantaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sairastavuuden kehittymiseen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4. Vanhusten osuuden kasvaminen oloissa, joissa sairastavuus on korkea ja ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n osuus on laskeva, lis\u00e4\u00e4 kunnan taloudellista riski\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on viimeisen\u00e4 kymmenen\u00e4 vuonna t\u00e4ytt\u00e4nyt arviointimenettelyn kriteerit nelj\u00e4n\u00e4 vuotena. Edell\u00e4 kuvatun sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutuksien perusteella kunnan talous on my\u00f6s jatkossa eritt\u00e4in heikko. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n arviointimenettelyn kriteerien t\u00e4yttyminen osoittaa, ett\u00e4 kunnan kyky huolehtia peruspalveluistaan on muihin kuntiin n\u00e4hden olennaisesti heikentynyt ja kunnan mahdollisuudet sopeuttaa talouttaan ovat heikot. Toisella kertaa edellytykset ovat t\u00e4t\u00e4kin heikommat.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa on ollut taseessa kertynytt\u00e4 alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 vuosina 1999 — 2014. Satunnaiset tulot, jotka syntyiv\u00e4t kunnan myydess\u00e4 perustamalleen omaisuudenhoitoyhti\u00f6lle omistamansa Pohjois-Karjalan S\u00e4hk\u00f6 Oy:n osakkeet, nostivat kunnan ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi vuonna 2015. Kyseess\u00e4 oli kirjanpidollinen toimenpide. Samalla kunnan lainakanta nousi kunta- ja konsernitasolla. Vuosien my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s tuloveroprosentin nostovara on v\u00e4hentynyt.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n talouteen kohdistuu my\u00f6s useita kunnan oman toiminnan ulkopuolisia riskitekij\u00f6it\u00e4. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on my\u00f6nt\u00e4nyt omavelkaisia takauksia, yhteens\u00e4 3,8 miljoonaa euroa, vuosina 2012 — 2014 Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnalle. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanhallitus on syksyll\u00e4 2015 hyv\u00e4ksynyt takaajana lainojen p\u00e4\u00e4omien lyhennysten lykk\u00e4yst\u00e4 vuoden 2018 loppuun asti osuuskunnan maksukykyongelmien vuoksi. Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan taloudelliset ongelmat muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n taloudellisen riskin kunnalle.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on todennut lausunnossaan 22.8.2016, ett\u00e4 Vimpelin kunnan taloudellisen tilanteen kohenemisen vuoksi kunnalla on edellytykset asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseen. Vimpelin kunta oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa arviointimenettelyss\u00e4 ja se on vuoden 2015 aikana aloittanut konkreettisin toimenpitein voimakkaasti sopeuttamaan talouttaan ja palveluitaan. Vimpelin toimenpiteet perustuvat my\u00f6s valtuustotasolla tehtyihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa koskevan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteena on ollut peruspalvelujen vaarantuminen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 ei ole lausunnossaan viitannut siihen, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tekem\u00e4t toimenpiteet poikkeaisivat maan tavasta. Valtiovarainministeri\u00f6 on todennut, ett\u00e4 omaisuuden myynti tai muut kertaluontoiset er\u00e4t eiv\u00e4t ole rakenteellisia ja pitk\u00e4vaikutteisia kunnan toimintakatteeseen vaikuttavia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

On korostettava, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta perusti omaisuudenhoitoyhti\u00f6n ja teki tasej\u00e4rjestelyt vain hoitaakseen peruskunnan taseeseen kertyneen alij\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4. T\u00e4st\u00e4 toimenpiteest\u00e4 aiheutuu R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4lle arvioiden mukaan noin 80 000 euron vuosittaiset kulut, mutta ei tuloja. Samanaikaisesti R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntakonsernin lainam\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi voimakkaasti tasolle 3 722 euroa asukasta kohti vuonna 2015. Vuonna 2014 konsernilainaa oli 2 031 euroa asukasta kohti.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan vastaselityksess\u00e4 on pyritty kyseenalaistamaan arviointimenettelyn lopputulos ja esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n arviointimenettelyss\u00e4 virheit\u00e4. Valtiovarainministeri\u00f6 katsoo, ettei arviointimenettelyn arvio ole virheellinen eik\u00e4 menettely ole perustunut virheelliseen tietoon. Ministeri\u00f6 katsoo kunnan taloudenhoidon olevan arviointimenettelyn j\u00e4lkeenkin sellainen, ett\u00e4 kunnalla ei ole kantokyky\u00e4 vastata peruspalvelujen saatavuudesta. Kunnan kyky vastata peruspalveluistaan on laissa edellytetyin tavoin vaarantunut.<\/p>\n

on antanut lis\u00e4vastineen ja uudistanut vaatimuksensa perusteluineen.<\/p>\n

Koska sote- ja maakuntauudistuksesta ei ole voimassa olevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todeta, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla ei olisi tulevaisuudessa edellytyksi\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kuntalaisilleen lain edellytt\u00e4mi\u00e4 palveluja toisin kuin valtiovarainministeri\u00f6 v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Puuttuvan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vuoksi esitettyj\u00e4 ennusteita ei voida pit\u00e4\u00e4 tosiseikkoina. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n menneiden vuosien tilastotietojen perusteella ei voida olettaa ja katsoa, ettei kunta tulevina vuosina pystyisi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntalaisilleen lain edellytt\u00e4mi\u00e4 palveluja, ottaen huomioon SiunSoten k\u00e4ynnistymisen mahdollistamat muutokset kuntaorganisaatiossa ja my\u00f6hemmin maakuntauudistuksen mahdollistamat muutokset koko maakunnassa ja kuntaorganisaatioissa.<\/p>\n

Toisin kuin valtiovarainministeri\u00f6 on todennut, R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talousarvion ja taloussuunnitelmien valmistelu on toteutettu ja toteutetaan kuntalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja kirjanpitojaoston ohjeiden mukaisesti ja samalla tavoin kuin muissakin kunnissa.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on toistuvasti virheellisesti viitannut alkuper\u00e4isen talousarvion ja talouden tasapainottamissuunnitelmien lukuihin. Kunta ja sote-palveluntuottaja p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vasta vuoden 2016 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 sopimukseen optiokausien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Sopimukseen sis\u00e4ltyi hinnanalennus ja hinnankorotuksen v\u00e4hennys. Uudet taloutta koskevat tasapainotus- ja sopeuttamislaskelmat on hyv\u00e4ksytty kunnanhallituksessa vasta oikeus\u00adprosessin alettua, eik\u00e4 niit\u00e4 ole voitu kuntajakoselvityksess\u00e4 eik\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n arviointimenettelyss\u00e4 todeta riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan 20.6.2016 \u00a7:n 87 kohdalla k\u00e4sitellyt ja hyv\u00e4ksynyt taloutta koskevat uudet korjaavat laskelmat k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n korkeimmalle hallinto-oikeudelle teht\u00e4v\u00e4\u00e4 valitusta.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 kunnan sote-palveluntuottajan kanssa neuvottelema sote-palvelusopimuksen hinnanalennus, 350 000 euroa, olisi kertaluontoinen ja ett\u00e4 se olisi jo otettu huomioon talouden tasapainottamissuunnitelmassa, eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa. Hinnanalennus toistuu vuosittain vuoden 2020 loppuun saakka optiosopimuksesta ilmenevin tavoin. Vuoden 2015 sopimushinnasta tehty hinnanalennus, 350 000 euroa, on vuoden 2016 sopimushinta eik\u00e4 vuoden 2016 hintaan tehty, optiosopimuksen mukaisesti, alkuper\u00e4isen sopimuksen mukaista hinnankorotusta. Vuoden 2017 sopimushinta on vuoden 2016 sopimushinta + optiosopimuksessa sovittu poikkeuksellinen hinnankorotus + 1 prosentti. Hinnanalennus 350 000 euroa toistuu siis vuosittain laskettaessa seuraavan vuoden hintaa. Sote-palveluntuottaja on sitoutunut SiunSoten kustannustason kehityksen mukaiseen hintojen korotukseen. Kunnanhallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt optiokausien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ja 350 000 euron hinnanalennuksesta kokouksessaan 25.4.2016.<\/p>\n

Kunnan vuoden 2016 tilikauden tulos tulee olemaan talousarviomuutoksen j\u00e4lkeen noin 0,2 miljoonaa euroa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Talousarvion mukainen tulos vuodelle 2017 tulee olemaan yli 0,5 miljoonaa euroa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Vastineen liitteen\u00e4 on vuoden 2016 tuloslaskelma syyskuun tilanteessa osoitukseksi tilikauden tuloksen kehittymisest\u00e4 ja tiliote osoitukseksi kunnan maksuvalmiudesta, joka on ollut koko vuoden 2016 eritt\u00e4in hyv\u00e4. Vastineen liitteen\u00e4 on my\u00f6s tuloslaskelma talousarvion muutoksesta ja talousarviosta 2017, joilla kunta haluaa osoittaa talouden positiivisen kehityksen ja sen, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n v\u00e4itteet heikosta taloudesta ja taloudenhoidosta eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n

Kunta toteaa viel\u00e4 esimerkinomaisesti, ett\u00e4 julkisen sektorin lomarahaleikkaus tulee vuonna 2017 alentamaan kunnan henkil\u00f6st\u00f6kuluja. Kunnan henkil\u00f6st\u00f6kuluja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalitoimiston kolmen ty\u00f6ntekij\u00e4n siirtyminen uuden kuntayhtym\u00e4n palvelukseen 1.1.2017. K\u00e4ytt\u00f6talousmenoja pienent\u00e4\u00e4 my\u00f6s vuodesta 2008 l\u00e4htien valmisteltavana olleen Oriveden rantaosayleiskaavan valmistuminen. Kaavan k\u00e4sittelyss\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4sty sen osittaiseen hyv\u00e4ksymisvaiheeseen. Kaavan valmistumisen j\u00e4lkeen kyseisi\u00e4 kustannuksia ei kunnalle en\u00e4\u00e4 aiheudu. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kuluja on kertynyt ainakin 0,3 miljoonaa euroa.<\/p>\n

Edellisten lis\u00e4ksi kunta perustelee koko kuntakonsernin taloustilanteen kohentumista my\u00f6s tulevina vuosina sill\u00e4, ett\u00e4 se on perustanut lokakuun alussa kiinteist\u00f6hoitoyhti\u00f6n, joka tuottaa kuntakonsernille lis\u00e4tuloja vuoden aikana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 0,3 miljoonaa euroa. Kiinteist\u00f6hoitoyhti\u00f6 tuottaa kiinteist\u00f6hoitopalveluja kunnalle ja myy kiinteist\u00f6hoito- ja is\u00e4nn\u00f6intipalveluja sek\u00e4 p\u00e4ivystyspalveluja yksityisille taloyhti\u00f6ille, yrityksille ja yhteis\u00f6ille. Yhti\u00f6 myy p\u00e4ivystyspalveluja my\u00f6s pelastuslaitokselle.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on SiunSote-kuntayhtym\u00e4n perustamiseen liittyv\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalin osalta todennut, ett\u00e4 uuden organisaation k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4 syntyy yleens\u00e4 lis\u00e4kustannuksia ja ett\u00e4 SiunSote tavoittelee koko maan tasoon n\u00e4hden matalaa 1,2 prosentin kustannusten nousua nykytasoon verrattuna. Valtiovarainministeri\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 1,2 prosentin kustannustason nousu on kuitenkin jo vanhentunutta tietoa. SiunSoten k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4 aiheutuvia kuluja ei ole kunnalta ainakaan t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 laskutettu.<\/p>\n

Kilpailukykysopimus on syntynyt t\u00e4m\u00e4n syksyn aikana ja se on alentanut SiunSoten kustannusten nousuennustetta. Omistajakunnat antoivat omistajaohjausneuvottelussa 5.10.2016 SiunSotelle ensi vuoden talousarvioraamin, joka tarkoittaa 0,7 prosentin kustannusten pienentymist\u00e4 nykytasoon verrattuna. Vastineen liitteen\u00e4 on laskelma kuntien SiunSoten maksuosuuksista ja talousarvioraamista. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6iden lomarahoihin tehd\u00e4\u00e4n vuosien 2017 — 2019 aikana 30 prosentin leikkaukset. Lomarahojen leikkauksesta johtuva sote-kustannusten alentuma vuonna 2017 on 0,7 prosenttia. Edell\u00e4 kerrotulla kasvuprosentin muutoksella\/pienentymisell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus my\u00f6s kuntien talouteen.<\/p>\n

Kunnalla itsell\u00e4\u00e4n on tieto siit\u00e4, mist\u00e4 toiminnoistaan sill\u00e4 on mahdollisuus hakea kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja saada lis\u00e4tuloja. SiunSoten k\u00e4ynnistymisen j\u00e4lkeen 1.1.2017 Pohjois-Karjalan kunnat, my\u00f6s R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4, joutuvat uudistamaan ja muuttamaan organisaatiotaan. Samassa yhteydess\u00e4 kunta tekee muutoksia my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6rakenteeseensa. N\u00e4m\u00e4 rakenteelliset uudistukset eiv\u00e4t ole kertaluonteisia. Kunta on valituksessaan ja lausumissaan sek\u00e4 niiden liitteiss\u00e4 esitt\u00e4nyt ne pysyv\u00e4isluonteiset muutokset, jotka ovat n\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 olleet tiedossa. Osa niist\u00e4 on jo toteutettu. Kunta ei ole voinut toteuttaa kaikkia suunnittelemiaan toimenpiteit\u00e4 kuntajakoselvityksen ja kuntaliitosprosessin ollessa kesken.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n viittaus Joensuun kaupungin viranhaltijan korjaamiin laskelmiin ei ole en\u00e4\u00e4 relevantti. Kunta on valituksessaan esitt\u00e4nyt tarkan selvityksen siit\u00e4, miten kunta korjasi tasapainottamissuunnitelmaansa sen j\u00e4lkeen, kun laskelma todettiin virheelliseksi.<\/p>\n

Arviointimenettelyn yhteydess\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehet ja puheenjohtaja eiv\u00e4t uskoneet uuden kuntayhtym\u00e4n, SiunSoten, syntymiseen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi he eiv\u00e4t uskoneet s\u00e4\u00e4st\u00f6jen syntymisen mahdollisuuteenkaan. Valtiovarainministeri\u00f6n n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 kunnalla ei olisi esitt\u00e4\u00e4 pysyvi\u00e4 muutoksia ja ett\u00e4 kunnan esitt\u00e4mill\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6toimilla olisi vain hetkellinen kohentava vaikutus kunnan talouteen eiv\u00e4tk\u00e4 toimet loisi pysyvi\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6t vaikuttaisivat peruspalvelujen saantiin, ei pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n

Kunta haluaa korjata v\u00e4itett\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ettei kunnalle olisi maksettu syrj\u00e4isyyslis\u00e4\u00e4. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on kuitenkin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa useita kertoja hakenut ministeri\u00f6lt\u00e4 syrj\u00e4isyyslis\u00e4\u00e4 saman suuruisena kuin sit\u00e4 maksetaan muille Pohjois-Karjalan kunnille. Kunnalle on vuonna 2016 tilitetty v\u00e4hemm\u00e4n valtionosuuksia kuin mit\u00e4 laskelmissa on esitetty.<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt SiunSotelle 1,29 miljoonan euron hankerahoituksen ik\u00e4ihmisten palvelujen kehitt\u00e4miseen, joten ik\u00e4ihmisten palvelurakenteeseen odotetaan merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia ja samalla my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 SiunSoten kunnille, my\u00f6s R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4lle.<\/p>\n

Korkean huoltosuhteen ja sairastavuusindeksin osalta voidaan todeta, ett\u00e4 ne ovat korkeita kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa verrattuna esimerkiksi Etel\u00e4-Suomen kuntiin. V\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja -rakenne sek\u00e4 huoltosuhde eiv\u00e4t ole peruste kuntaliitokselle. Suomessa on runsaasti v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4\u00e4 pienempi\u00e4 kuntia. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt erityisesti lapsiperheiden poismuuton seurauksena kuntaliitosp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tultua 26.5.2016 julki. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4l\u00e4iset muuttavat maakunnan keskuskaupunkiin Joensuuhun, eiv\u00e4t Kiteelle. Lapsiperheet ovat pel\u00e4nneet kuntaliitoksen aiheuttavan kunnan ainoan, kirkonkyl\u00e4n koulun lakkauttamisen.<\/p>\n

V\u00e4ite siit\u00e4, ettei kunnalla olisi s\u00e4\u00e4st\u00f6mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00f6talousmenoissaan, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 paikkaansa. Kunnan omistama omaisuudenhoitoyhti\u00f6, jolle Pohjois-Karjalan S\u00e4hk\u00f6 Oy:n osakkeita myytiin ja jolle samalla my\u00f6nnettiin kauppasummaa vastaava laina, maksaa kunnalle vuosittain yhti\u00f6lle tilitetyist\u00e4 osinkotuloista 98 prosenttia lainan lyhennyst\u00e4 ja korkoa. Summa on siis l\u00e4hes sama kuin mit\u00e4 yhti\u00f6 saa osinkotuottoja. Kunta ei n\u00e4in ollen menet\u00e4 tulojaan, toisin kuin ministeri\u00f6 on v\u00e4itt\u00e4nyt. Lainan lyhennykset kirjautuvat taseeseen ja korot korkotuottoihin. Kunnan lainakanta on edelleen, my\u00f6s konsernitasolla, alempi kuin monessa muussa Suomen kunnassa.<\/p>\n

Perustuslain 121 \u00a7:n mukaan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Valtioneuvoston pakkoliitosp\u00e4\u00e4t\u00f6s on kuntalaisten ja kunnan tahdon vastainen ja maan hallituksen hallitusohjelman vastainen. Saman lainkohdan mukaan yhti\u00f6itt\u00e4miset ja omaisuusj\u00e4rjestelyt kuuluvat kunnan itsehallinnolliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaan.<\/p>\n

Arviointimenettelyyn ryhtyminen suurten yhteiskunnallisten muutosten ollessa valmistelussa on ollut h\u00e4t\u00e4ist\u00e4 ja tarpeetonta, kun otetaan viel\u00e4 huomioon, ett\u00e4 kriisikuntaraja ylittyi vain 81 eurolla\/asukas. Valtiovarainministeri\u00f6 luopui (kuntarakennelain muutoksella) kuntien selvitysvelvollisuudesta juuri sote- ja maakuntauudistusten vuoksi. Samalla perusteella R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n arviointimenettely ja kuntajakoselvitys olisi tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Kuntaliitoksen perusteena ei voi olla seutukunta-ajattelu. Seutukuntaan kuuluvien kuntien v\u00e4linen yhteisty\u00f6 on useilla eri kerroilla p\u00e4\u00e4ttynyt kuntien v\u00e4lisiin erimielisyyksiin. Muun muassa Helli-liikelaitos, joka oli kuntien yhteinen sote-palvelujen tuottaja, purkautui. Samoin kuntien yhteinen Tilike-tilitoimisto purkautui. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuntaliitosavustus ei voi olla kuntaliitoksen perusteena.<\/p>\n

on antanut lis\u00e4vastineen.<\/p>\n

, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus on 30.9.2016 antamallaan v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kielt\u00e4nyt valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon, kunnes R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valitus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

1. Korkein hallinto-oikeus R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valituksesta kumoaa valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n

B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

2. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan vaatimus oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamisesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

121 \u00a7:n 1 momentin mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.<\/p>\n

Perustuslain 122 \u00a7:n 2 momentin mukaan kuntajaon perusteista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lailla.<\/p>\n

2 \u00a7:n mukaan kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti ehe\u00e4 ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4. Tavoitteena on my\u00f6s, ett\u00e4 kunta muodostuu ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkil\u00f6st\u00f6voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja rahoituksesta sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 omasta palvelutuotannosta.<\/p>\n

Kuntarakennelain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edist\u00e4\u00e4 lain 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuja kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteita sek\u00e4 parantaa:<\/p>\n

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksi\u00e4 vastata palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja tuottamisesta tai muuten edist\u00e4\u00e4 kunnan toimintakyky\u00e4;<\/p>\n

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;<\/p>\n

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai<\/p>\n

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.<\/p>\n

Pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetussa menettelyss\u00e4 ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentissa tarkoitetun arviointiryhm\u00e4n ehdotuksesta.<\/p>\n

Kuntarakennelain 16 a \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta selvityksest\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentin mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevassa erityisess\u00e4 kuntajakoselvityksess\u00e4 kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisest\u00e4 sek\u00e4 kuntien yhdistymissopimuksesta.<\/p>\n

Mainitun pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4n ehdotus kuntien yhdistymisest\u00e4 voi koskea:<\/h3>\n

1) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymist\u00e4 olemassa olevaan kuntaan;<\/p>\n

2) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan alueen jakamista kahden tai useamman kunnan kesken; taikka<\/p>\n

3) useamman kuin kahden kunnan yhdistymist\u00e4.<\/p>\n

Pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin mukaan, jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyv\u00e4ksyv\u00e4t selvitt\u00e4j\u00e4n ehdotuksen, kunnat tekev\u00e4t selvitt\u00e4j\u00e4n ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeri\u00f6lle. Muutoin selvitt\u00e4j\u00e4 toimittaa esityksens\u00e4 kuntajaon muuttamisesta ministeri\u00f6lle.<\/p>\n

Kuntarakennelain 18 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon edellytyksist\u00e4 kuntien yhdistyess\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan valtioneuvosto voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 16 a \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetusta kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4n esityksest\u00e4 erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt kuntajaon muuttamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

Kuntarakennelain 21 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntajaon muuttamisesta tai sit\u00e4 koskevan esityksen hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Kuntarakennelain 53 \u00a7:n 2 momentin mukaan, jos valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntien yhdistymisest\u00e4 18 \u00a7:n 2 tai 3 momentin nojalla, p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saa hakea muutosta valittamalla muutoksen kohteena oleva kunta tai sen j\u00e4sen.<\/p>\n

Pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin mukaan valitus on teht\u00e4v\u00e4 korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 p\u00e4iv\u00e4n kuluessa siit\u00e4, kun kuntajaon muuttamista tarkoittava p\u00e4\u00e4t\u00f6s on julkaistu Suomen s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelmassa tai muuttamisesityksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 tarkoittava p\u00e4\u00e4t\u00f6s on saatettu esityksen tekij\u00f6iden tietoon.<\/p>\n

(HE 31\/2013 vp) muun ohella kuntajakolain nimike ehdotettiin muutettavaksi kuntarakennelaiksi ja lakiin ehdotettiin lukuisia muutoksia, joista osa oli v\u00e4liaikaisia. Kuntarakennelain ehdotetun 18 \u00a7:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu seuraavaa:<\/p>\n

Kuntajaon muuttamisen edellytyksen\u00e4 olisi siten ensinn\u00e4kin se, ett\u00e4 muutos olisi tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi edellytett\u00e4isiin, ett\u00e4 tilanteessa t\u00e4yttyv\u00e4t kaikissa muissakin kuntajaon muutoksissa sovellettavat kuntajakolain 4 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt kuntajaon muuttamisen edellytykset, joihin sis\u00e4ltyisi my\u00f6s se, ett\u00e4 muutoksen tulisi edist\u00e4\u00e4 2 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteita. Erityisesti kyseess\u00e4 olevissa vastoin kuntien tahtoa tapahtuvissa kuntajaon muutoksissa tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota muutoksella syntyv\u00e4n kokonaisuuden elinvoimaisuuteen sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 uudella kunnalla on niin taloudelliset kuin henkil\u00f6st\u00f6voimavaroihinkin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, rahoituksesta ja riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 omasta tuotannosta.<\/p>\n

$1ec<\/p>\n

Hallituksen esityst\u00e4 HE 31\/2013 vp t\u00e4ydennettiin hallituksen esityksell\u00e4 HE 53\/2013 vp. T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 on kuvattu hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 koskevia tuolloisia linjauksia ja niiden vaikutuksia kuntarakenteeseen. Vaikutuksia kuntarakenteeseen koskevassa esityksen jaksossa todetaan, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat opetustoimen ohella kuntien j\u00e4rjest\u00e4misvastuulla olevia keskeisi\u00e4 peruspalveluja. Niiden kustannuksien osuus kuntien menoista on keskim\u00e4\u00e4rin 46 prosenttia, joten sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuilla on keskeinen merkitys kuntien kuntarakenneratkaisuihin.<\/p>\n

on hallituksen esityksist\u00e4 (HE 31\/2013 vp ja HE 53\/2013 vp) antamassaan lausunnossa (PeVL 20\/2013 vp) arvioinut perustuslain 121 \u00a7:n kannalta ehdotettua kuntajaon muutoksia koskevaa ja perustuslain 122 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettua kuntajaon perusteiden s\u00e4\u00e4ntely\u00e4.<\/p>\n

Perustuslakivaliokunta on todennut ehdotetun s\u00e4\u00e4ntelyn merkitsev\u00e4n kuntien kannalta varsin pitk\u00e4lle menev\u00e4\u00e4 tosiasiallista painetta kuntaliitosten esitt\u00e4miseen. Toisaalta lakiehdotuksen mukaan kuntajaon muutoksista p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t viime k\u00e4dess\u00e4 — yht\u00e4 poikkeusta lukuun ottamatta — edelleen kunnat tavalla, jonka perustuslakivaliokunta on todennut olevan valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudelliselta kannalta ongelmatonta (PeVL 37\/2006 vp, s. 3-4, PeVL 33\/2009 vp, s. 2).<\/p>\n

Valiokunnan mukaan edell\u00e4 mainittu poikkeus koskee eritt\u00e4in vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa ja sen kanssa yhdistett\u00e4vi\u00e4 kuntia. Valtioneuvosto voi lakiehdotuksen 18 \u00a7:n 3 momentin perusteella p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4n esityksest\u00e4 t\u00e4llaista kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt kuntajaon muuttamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4n ehdotus voi lakiehdotuksen 16 a \u00a7:n perusteella koskea yht\u00e4 tai useampaa muuta kuntaa.<\/p>\n

$1ee<\/p>\n

Perustuslakivaliokunta on edelleen tuolloin ehdotetun kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen v\u00e4liseen yhteyteen liittyen todennut, ett\u00e4 asiaa on arvioitava my\u00f6s kuntien ja erityisesti niiden perustuslainvoimaisesti suojatun itsehallinnon kannalta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kunnallinen itsehallinto merkitsee kuntalaisille kuuluvaa oikeutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntansa hallinnosta ja taloudesta. Itsehallinto kattaa muun muassa kuntalaisten oikeuden itse valitsemiinsa hallintoelimiin. Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksett\u00f6m\u00e4ksi (ks. esim. PeVL 22\/2006 vp, s. 2\/I). Kokonaisten kuntien yhdistymiseen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kuuluvat valiokunnan mielest\u00e4 kunnallisen itsehallinnon ydinalueelle.<\/p>\n

on hallituksen esityksi\u00e4 (HE 31\/2013 vp ja HE 53\/2013 vp) koskevassa mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n (HaVM 11\/2013 vp) perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten ehdottanut, ett\u00e4 pakkoliitosmahdollisuuden kynnyst\u00e4 selvennet\u00e4\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 18 \u00a7:n 3 momentissa muutoksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi. Valiokunta on t\u00e4hdent\u00e4nyt, ett\u00e4 kriisikunnan kohdalla tulee harkita perusteellisesti, onko kuntajaon muuttaminen vastoin valtuuston tahtoa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kunnan asukkaiden perustuslakiin perustuvien oikeuksien turvaamiseksi viimeisen\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevana ratkaisuna.<\/p>\n

7 \u00a7:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston yleisistunnon p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan valituksen saa tehd\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on lainvastainen.<\/p>\n

1.1.2.1 Oikeudellisen arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/p>\n

Valituksenalainen valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa syksyll\u00e4 2015 toteutettuun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettuun arviointimenettelyyn sek\u00e4 kuntarakennelain 15 \u00a7:n perusteella toimitettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevana kuntana koskevaan erityiseen kuntajakoselvitykseen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin v\u00e4lill\u00e4. Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t ehdottivat R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan yhdistymist\u00e4 Kiteen kaupunkiin kuntarakennelain 16 a \u00a7:n 1 kohdan mukaisesti. Koska R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n valtuusto ei hyv\u00e4ksynyt tehty\u00e4 ehdotusta, kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t toimittivat esityksens\u00e4 kuntajaon muuttamisesta valtiovarainministeri\u00f6lle kuntajakolain 16 a \u00a7:n 4 momentin mukaisesti.<\/p>\n

Kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n edellytyksist\u00e4, joilla valtioneuvosto voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntajaon muutoksesta kunnan vastustuksesta huolimatta kuntarakennelain 16 a \u00a7:n 4 momentissa tarkoitetusta kuntajakoselvitt\u00e4jien tekem\u00e4st\u00e4 esityksest\u00e4. Kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentissa edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 muutoksen tulee olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi ja ett\u00e4 kuntarakennelain 4 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt kuntajaon muuttamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

Esill\u00e4 olevassa asiassa on kysymys ennen muuta sen ratkaisemisesta, ovatko kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin mukaiset edellytykset olleet k\u00e4sill\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

$1f2<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta vetoaa edelleen siihen, ettei kunnan yhdist\u00e4mist\u00e4 Kiteen kaupunkiin voida pit\u00e4\u00e4 sill\u00e4 tavalla kokonaisuudessaan perusteltuna, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on voitu tehd\u00e4 my\u00f6s kunnan sit\u00e4 vastustaessa. Kunta katsoo my\u00f6s, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kuntarakennelain 2 \u00a7:n vastainen ja murentaa R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4. Lis\u00e4ksi huomiota on kiinnitett\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 r\u00e4\u00e4kkyl\u00e4l\u00e4isten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntisuunta on Joensuu, ei Kitee. Valtioneuvosto ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kohdellut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Vimpelin kuntia kuntarakennelain perusteella yhdenvertaisesti, koska kriisikunta Vimpeli sai jatkaa itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana.<\/p>\n

1.1.2.2 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan edellytykset turvata kunnan asukkaiden nykyiset lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on valituksessaan katsonut, ett\u00e4 taloudellinen peruste kuntajaon muutokselle ei ole todellinen. Kunnan mukaan valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu kuntajakoselvitt\u00e4jien esitt\u00e4miin oletuksiin kunnan talouden kehittymisest\u00e4 tulevaisuudessa ja vanhoihin historiatietoihin vuosilta 2013 — 2014, jolloin kriisikuntakriteerit t\u00e4yttyiv\u00e4t.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa on edelt\u00e4nyt kuntarakennelaissa edellytetyll\u00e4 ja edell\u00e4 selostetulla tavalla erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ja kuntajakoselvitys.<\/p>\n

Palvelujen turvaamisen edellytyksen\u00e4 on kunnan rahoituksen riitt\u00e4vyys ja talouden vakavaraisuus. Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen esittelymuistiosta sek\u00e4 asiakirjoista muutoin saadusta selvityksest\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan rahoituksen riitt\u00e4vyytt\u00e4 tai vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut ovat osoittaneet, ett\u00e4 kunnalla on ollut pitk\u00e4aikaisia ja vakavia talousongelmia. Kunnan taloudellisen aseman arviointi on asiakirjojen ja valtiovarainministeri\u00f6n korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman lis\u00e4lausunnon mukaan arviointimenettelyss\u00e4 perustunut vuosien 2013 ja 2014 viimeisimpiin tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietoihin, ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on ollut my\u00f6s kunnan silloin toimittama tieto talousarviosta vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2016 — 2017 sek\u00e4 toteuma-arviot vuoden 2015 osalta. Arviointimenettely on siten perustunut tuoreimpiin tuolloin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleisiin tietoihin.<\/p>\n

Asiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 vuoden 2013 tuloslaskelmassa vuosikate on ollut negatiivinen ja tilikauden tulos vuosina 2013 ja 2014 on ollut negatiivinen. Taseeseen on kertynyt alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 jo 1990-luvun lopusta lukien ja alij\u00e4\u00e4m\u00e4 on vuosien 2013 ja 2014 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4nyt valtioneuvoston asetuksella (205\/2011) s\u00e4\u00e4detyt raja-arvot.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n esittelymuistion ja kuntajakoselvityksen mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n osalta haasteita luovat erityisesti v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 korkea sairastavuus, ty\u00f6ik\u00e4isten osuuden supistuminen sek\u00e4 ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4heneminen ja korkea ty\u00f6tt\u00f6myys. N\u00e4iden tekij\u00f6iden yhdess\u00e4 kuntalaisten alhaisten verotettavien tulojen ja kunnan verotulotason kanssa on todettu edellytt\u00e4v\u00e4n jatkuvaa kustannustason alentamista kunnan toiminnoissa. Palveluiden j\u00e4rjest\u00e4misen kannalta haasteena on toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja palveluiden rahoittamisen lis\u00e4ksi katsottu olevan kasvaviin vanhusten palvelutarpeisiin vastaaminen samalla kun ty\u00f6ik\u00e4inen v\u00e4est\u00f6 v\u00e4henee voimakkaasti tulevina vuosina. T\u00e4m\u00e4n on katsottu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n veronkorotuspainetta R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden vakavaraisuutta uhkaavat lis\u00e4ksi suuret takausvastuut, erityisesti konsernin ulkopuolelle. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on valtiovarainministeri\u00f6n lis\u00e4lausunnon mukaan my\u00f6nt\u00e4nyt omavelkaisia takauksia, yhteens\u00e4 3,8 miljoonaa euroa, vuosina 2012 — 2014 Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnalle. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanhallitus on syksyll\u00e4 2015 hyv\u00e4ksynyt takaajana lainojen p\u00e4\u00e4omien lyhennysten lykk\u00e4yst\u00e4 vuoden 2018 loppuun asti osuuskunnan maksukykyongelmien vuoksi. Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan taloudellisten ongelmien on todettu muodostavan merkitt\u00e4v\u00e4n taloudellisen riskin kunnalle. Erityisen riskipitoisina on pidetty my\u00f6s vuokrataloyhti\u00f6lle my\u00f6nnettyjen lainojen takauksia. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n konsernin ulkopuoliset takaukset ovat kuntajakoselvityksen mukaan huomattavat suhteessa asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Edell\u00e4 todetun johdosta R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden kantokyvyn s\u00e4ilymisen on katsottu edellytt\u00e4v\u00e4n radikaalia muutosta kunnan tulotasoon tai voimakasta puuttumista kunnan kantokykyyn n\u00e4hden liian korkeaan menotasoon. Menotasoon puuttumisen palvelujen saatavuutta vaarantamatta on kuitenkin todettu olevan vaikeaa, koska R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan palvelut ovat jo kustannustehokkaita verrattuna muihin vastaaviin kuntiin. N\u00e4in on esimerkiksi perusopetuksen palveluverkon osalta, joka on jo keskitetty ja useita kehitt\u00e4mis- ja tehostamistoimenpiteit\u00e4 on jo viety pitk\u00e4lle.<\/p>\n

Asiakirjoista my\u00f6s ilmenee, ett\u00e4 taseeseen kertynytt\u00e4 alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 on jo pitk\u00e4n ajan kuluessa yritetty saada s\u00e4\u00e4st\u00f6toimilla katetuksi. N\u00e4it\u00e4 ovat olleet erilaiset sis\u00e4iset tasej\u00e4rjestelyt, jotka ovat painottuneet omaisuuden myyntitoimiin ja muihin kertaluonteisiin eriin. Talouden tilan tunnuslukuja on viimeksi korjattu vuonna 2015 perustamalla omaisuudenhoitoyhti\u00f6, jolle Pohjois-Karjalan S\u00e4hk\u00f6 Oy:n osakkeet on myyty. J\u00e4rjestelyll\u00e4, johon on liittynyt kunnan yhti\u00f6lle sis\u00e4isesti antama laina, on kirjattu kirjanpidollinen luovutusvoitto, jolla on katettu alij\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja vahvistettu kunnan tasetta 3,5 miljoonalla eurolla. Kunnan vuoden 2015 tulos on n\u00e4in saatu ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi, mutta j\u00e4rjestely ei ole lis\u00e4nnyt kuntakonsernin reaalituloja.<\/p>\n

Asiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta oli valmistellut arviointiryhm\u00e4lle ministeri\u00f6n suunnittelukehikkoa apuna k\u00e4ytt\u00e4en kehitysarvion, johon ovat sis\u00e4ltyneet kunnan esitt\u00e4m\u00e4t tasapainottamistoimenpiteet ja oletus sote-s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja yksityisen sote-palveluntuottajan v\u00e4lill\u00e4 solmitun sopimuksen tarkistamisen ja SiunSote-ratkaisun johdosta. Arviointimenettelyss\u00e4 tehdyt laskelmat ovat perustuneet kunnan omiin laskelmiin.<\/p>\n

Toisin kuin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on valituksessaan todennut, syksyll\u00e4 2015 laadittuun talouden tasapainottamissuunnitelmaan sis\u00e4ltyv\u00e4 virheellinen laskelma 1,2 miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut tiedossa jo arviointimenettelyss\u00e4, jota koskevassa raportissa kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6 on todettu pienemm\u00e4ksi ja lis\u00e4ksi on todettu, ett\u00e4 toimintatulot alenevat vastaavalla summalla. Esitettyj\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on pidetty ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isin\u00e4, kun otetaan huomioon kunnan ik\u00e4rakenne ja palvelutarpeet. Arviointiryhm\u00e4n tiedossa on my\u00f6s ollut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan sote-palvelujen tuottajan kanssa tekem\u00e4 sopimus vuosihinnan alentamisesta vuonna 2016 350 000 eurolla, mik\u00e4 on otettu huomioon arviointiryhm\u00e4n tekem\u00e4ss\u00e4 toisessa kehitysarviolaskelmissa. Viimeksi mainittu laskelma eroaa kunnan esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 laskelmasta siin\u00e4, ett\u00e4 sote-ratkaisun vaikutus toimintakuluihin on pienempi.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n suunnittelemat talouden tasapainottamisen toimenpiteet perustuvat asiakirjojen mukaan merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin oletuksiin sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisesta j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 tehtyihin sis\u00e4isiin tasej\u00e4rjestelyihin. Toisin kuin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 on todennut, tasapainottamissuunnitelmaan ei ole sis\u00e4ltynyt varsinaisia rakenteellisia ja pitk\u00e4vaikutteisia kunnan toimintakatteeseen pysyv\u00e4sti vaikuttavia toimenpiteit\u00e4. Silt\u00e4 osin kuin kunnan esitt\u00e4m\u00e4t tasapainottamistoimenpiteet on toteutettu toimintamenojen voimakkailla leikkauksilla, kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6jen toteutumiseen on arviointimenettelyss\u00e4 todettu liittyv\u00e4n suuri ep\u00e4varmuus. Yll\u00e4tt\u00e4vien muutosten laskelmien oletuksissa on katsottu voivan nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa kuntalaisten palvelujen saatavuuden.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa viel\u00e4, ett\u00e4 esill\u00e4 olevan kaltaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, jossa keskeist\u00e4 on arvioida kunnan kyky\u00e4 turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut, tulevaisuuden arviointiin liittyy aina ep\u00e4varmuutta. Arviointi joudutaan menneisyytt\u00e4 ja nykyisyytt\u00e4 koskevien tosiasiatietojen ohella v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 perustamaan my\u00f6s erilaisille olettamuksille.<\/p>\n

Edell\u00e4 todettuun n\u00e4hden korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 valtioneuvosto on R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taloudellisesta tilanteesta ja sen ennakoidusta kehityksest\u00e4 saatu selvitys huomioon ottaen voinut valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 katsoa, ett\u00e4 kunnan taloudellinen kantokyky ei tulevaisuudessa ole riitt\u00e4v\u00e4 asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseen, jos arviointi kiinnitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimassa olevaan kunnan asukkailleen j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 palveluja koskevaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on kuitenkin vedonnut my\u00f6s valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeisiin s\u00e4\u00e4st\u00f6ratkaisuihinsa ja -suunnitelmiinsa ja taloutta koskeviin uusiin tietoihin sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 kunnan teht\u00e4v\u00e4t ja rahoituspohja ovat muuttumassa valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on valituksessaan esitt\u00e4nyt uusia menos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jotka koostuvat muun muassa talkoovapaista sek\u00e4 kirjaston palveluiden, nuorisotalon, yhdyskuntapalveluiden ja sis\u00e4isten palveluiden uudelleenj\u00e4rjestelyst\u00e4 samoin kuin kiinteist\u00f6nhoitajien palkkojen siirtymisest\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n perustamalle yhti\u00f6lle. Valtiovarainministeri\u00f6n lis\u00e4lausunnon mukaan kysymys ei ole pysyvist\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on esitt\u00e4nyt uudeksi tulonlis\u00e4ykseksi my\u00f6s syrj\u00e4isyyslis\u00e4\u00e4 (220 000 euroa). Valtiovarainministeri\u00f6n lis\u00e4lausunnon mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on jo vuodesta 2015 saanut mainittua valtionosuuksiin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 noin 185 000 euroa vuodessa. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan mainitsema valtionvarainministeri\u00f6ss\u00e4 valmistelussa oleva saaristolis\u00e4n palauttaminen ei saadun selvityksen mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n merkitse suurta lis\u00e4yst\u00e4 valtionosuuksiin.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 kun p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta, menettely on monivaiheinen. Kunta voi viel\u00e4 menettelyn kuluessakin tehd\u00e4 ratkaisuja, jotka vaikuttavat kunnan taloudelliseen asemaan, ja esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia ratkaisuja koskevaa selvityst\u00e4. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, ettei kunnan suunnitelmilla ja ratkaisuilla, jotka on tehty valtioneuvoston p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 kuntajaon muuttamisesta, voi yleens\u00e4 olla merkityst\u00e4 arvioitaessa valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lainmukaisuutta. T\u00e4m\u00e4n mukaisesti R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valituksessaan esitt\u00e4mill\u00e4 uusilla suunnitelmilla ja toimilla ei esill\u00e4 olevassa asiassa voi olla ratkaisevaa merkityst\u00e4 arvioitaessa valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen laillisuutta ja kunnan kyky\u00e4 suoriutua velvollisuuksistaan.<\/p>\n

1.1.2.3 Kuntarakennelain 4 \u00a7:n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset<\/p>\n

Kuntarakennelain 4 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n kuntajaon muuttamisen edellytyksist\u00e4, joiden on t\u00e4ytytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 kuntajaon muutoksesta lain 18 \u00a7:n 3 momentin perusteella. Lain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaan kuntajaon muutoksen tulee edist\u00e4\u00e4 lain 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuja kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteita sek\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jokin 4 \u00a7:n 1 momentissa s\u00e4\u00e4detyist\u00e4 vaihtoehtoisista edellytyksist\u00e4.<\/p>\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen esittelymuistion mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymisell\u00e4 pystytt\u00e4isiin tasaamaan ik\u00e4rakenteen muutoksesta johtuvaa painetta kunnan palvelujen rahoitukseen ja j\u00e4rjest\u00e4miseen. Yhdistyminen tukisi kuntarakennelain 2 \u00a7:n mukaisista kuntajaon kehitt\u00e4misen tavoitteista erityisesti tavoitetta elinvoimaisesta ja alueellisesti ehe\u00e4st\u00e4 kuntarakenteesta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4. Yhdistyneell\u00e4 kunnalla olisi nykyist\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa paremmat toiminnalliset, taloudelliset ja henkil\u00f6st\u00f6voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja rahoituksesta.<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta katsoo, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kuntarakennelain 2 \u00a7:n vastainen ja murentaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksi\u00e4.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 jos kuntajaon muuttamisen edellytyksi\u00e4 arvioidaan kuntien nykyisten teht\u00e4vien kannalta, kuntajaon muutos t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuntarakennelain 4 \u00a7:n mukaiset edellytykset ja edist\u00e4\u00e4 2 \u00a7:n mukaisia tavoitteita valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen esittelymuistiossa todetuin tavoin.<\/p>\n

1.1.2.4 Sote- ja maakuntauudistuksen merkitys valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta on valituksessaan todennut, ett\u00e4 kuntien rooli ja rahoituspohja tulevat muuttumaan t\u00e4ysin, kun meneill\u00e4\u00e4n oleva sote- ja maakuntauudistus toteutetaan. Kunta on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 viitannut siihen, ettei uudistuksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ole viel\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 sellaista luotettavaa tietoa, jonka perusteella voitaisiin arvioida R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan edellytyksi\u00e4 taata kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut uudistuksen toteuduttua. Toisaalta kunta on my\u00f6s tuonut esille, ett\u00e4 jos kuntien tuloveroprosenteista 12,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja valtionosuuksista 65 prosenttia siirtyy sote-tuotantoon, R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tulot tulevat riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien palvelujen tuottamiseen. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnassa perusopetus on jo vuosien ajan hoidettu tehokkaasti ja taloudellisesti.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on lis\u00e4lausunnossaan todennut, ett\u00e4 sen laatimissa sote- ja maakuntauudistuksen kuntalaskelmissa on arvioitu kuntien talouden tasapainotilannetta (vuosikate suhteessa poistoihin) ennen uudistusta ja sen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4nhetkisten tietojen perusteella. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden on alustavassa laskelmassa arvioitu olevan tasapainossa, 69 euroa\/asukas. Kun tehd\u00e4\u00e4n uudistuksen edellytt\u00e4m\u00e4t tulojen ja menojen siirrot maakuntien rahoitukseen sek\u00e4 muutokset valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja verotuloihin, kunnan talous muuttuu ep\u00e4tasapainoiseksi. Viiden vuoden j\u00e4lkeen kunta olisi laskennallisesti ep\u00e4tasapainossa (-31 euroa\/asukas), kun uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaiset laskentaperusteet olisivat kokonaisuudessaan voimassa. T\u00e4m\u00e4 osoittaa valtiovarainministeri\u00f6n mukaan, ett\u00e4 kunnan talous on pitk\u00e4aikaisesti heikko my\u00f6s tulevaisuudessa, ja siten kunnan kyky selviyty\u00e4 velvoitteistaan on vaarantunut olennaisesti.<\/p>\n

Yleisess\u00e4 tietoverkossa saatavilla olevien tietojen mukaan maan hallitus on 5.4.2016 linjannut sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Hallitus on 29.6.2016 julkistanut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistus merkitsisi toteutuessaan sit\u00e4, ett\u00e4 kunnat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4isi eiv\u00e4tk\u00e4 rahoittaisi sosiaali- ja terveyspalveluja. Kes\u00e4n 2016 arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4. Kuntien valtionosuuksia alennetaan arvioimalla sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus laskennallisista valtionosuuksista. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 alussa.<\/p>\n

Kuntajakoselvityksess\u00e4 16.3.2016 on joitakin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia koskevia mainintoja. Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen reformi vaikuttaa vuodesta 2019 alkaen kuntien palveluihin ja tuloihin, mutta hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikutukset R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouteen eiv\u00e4t ole ratkaisevasti positiivisia. Kunnan vastuulle j\u00e4\u00e4vien palvelujen kustannukset ovat muihin kuntiin verrattuna suhteellisen kohtuulliset, mutta mahdollisuudet lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4h\u00e4iset. Selvityksess\u00e4 todetaan edelleen, ett\u00e4 valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja aluehallintouudistus vaikuttaa voimakkaasti menojen lis\u00e4ksi kunnan tuloihin. Maakuntahallinnon my\u00f6t\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n lainoihin ja takauksiin liittyv\u00e4t riskit kasvavat kaksinkertaisiksi, kun kunnan erilaiset vastuut pysyv\u00e4t samansuuruisina, mutta verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle puoleen nykyisest\u00e4 ja valtionosuudet noin yhteen kolmasosaan.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin mukainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuu keskeisesti sen arvioimiseen, kykeneek\u00f6 erityisess\u00e4 selvitysmenettelyss\u00e4 ollut kunta tulevina vuosina turvaamaan kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut. Kuntajakoselvityksen ja valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen aikaan arvion tekemiseen on liittynyt erityisen paljon ep\u00e4varmuutta, kun tiedossa on ollut, ett\u00e4 jo pitk\u00e4lle valmisteltu sote- ja maakuntauudistus toteutuessaan vuonna 2019 muuttaa eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla kuntien teht\u00e4vi\u00e4 ja rahoitusta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa tilanteessa arviota kunnan edellytyksist\u00e4 turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut ei voida tehd\u00e4 ottamatta huomioon uudistusta, jonka on tarkoitus toteutua jo kahden vuoden kuluttua suunnitellusta kuntajaon muutoksesta.<\/p>\n

Valtioneuvostolla on p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n kuntajakoselvityksess\u00e4 esitetyt edelt\u00e4 ilmenev\u00e4t arviot sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouteen, mik\u00e4 ilmenee my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen esittelymuistiosta. Valtiovarainministeri\u00f6 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4lausunnossaan esitt\u00e4nyt tuoreita arvioita uudistuksen vaikutuksesta R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouteen. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 esitetyt, viel\u00e4 hyvin alustavina pidett\u00e4v\u00e4t arviot eiv\u00e4t yksiselitteisesti tue k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla ei uudistuksen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n voisi olla taloudellisia edellytyksi\u00e4 turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 palveluja. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 seikalla on merkityst\u00e4, kun arvioidaan kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin mukaisten edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4.<\/p>\n

1.1.2.5 Yhdistymisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen viimesijaisuus ja lopputulos<\/p>\n

kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi. Hallintovaliokunta on mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n (HaVM 11\/2013 vp) viel\u00e4 t\u00e4hdent\u00e4nyt, ett\u00e4 kriisikunnan kohdalla tulee harkita perusteellisesti, onko kuntajaon muuttaminen vastoin valtuuston tahtoa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 viimeisen\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevana ratkaisuna.<\/p>\n

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan kokonaisten kuntien yhdistymiseen liittyvien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kuuluvan valiokunnan mielest\u00e4 kunnallisen itsehallinnon ydinalueelle. Kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momenttiin liittyen on valiokunnan mukaan otettava erityisesti huomioon, ett\u00e4 niin sanotun kriisikunnan osalta tarkoituksena on turvata kunnan asukkaiden perustuslakiin perustuvat oikeudet. Pakkoliitoksen taustalla olevat intressit ovat valiokunnan mielest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa niin painavia, ett\u00e4 ne oikeuttavat n\u00e4inkin merkitt\u00e4v\u00e4n kajoamisen kunnalliseen itsehallintoon.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 kunnan yhdist\u00e4minen toiseen kuntaan vastoin valtuuston kantaa merkitsee eritt\u00e4in voimakasta puuttumista kunnalliseen itsehallintoon. Yhdist\u00e4mist\u00e4 koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 peruuttamattomana. Lainvalmisteluaineistosta ilmenee, ett\u00e4 kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi viimeisen\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevana ratkaisuna kokonaisharkintaa k\u00e4ytt\u00e4en. Mainitut seikat korostavat niit\u00e4 vaatimuksia, joita on asetettava sille kunnan kyky\u00e4 turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut koskevalle arvioinnille, johon mainitun lainkohdan mukainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuu. Perustuslakivaliokunta on toisessa yhteydess\u00e4 lausunnossaan PeVL 20\/2013 vp korostanut sosiaali- ja terveydenhuollon suunniteltuja uudistuksia koskevan riitt\u00e4v\u00e4n tietopohjan merkityst\u00e4 kuntien harkitessa yhdistymisratkaisujaan. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaatimus koskee my\u00f6s valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin mukaisissa asioissa.<\/p>\n

Edell\u00e4 todettuun n\u00e4hden korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kyky\u00e4 turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut ei tule arvioida vain voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kannalta, vaan my\u00f6s sote- ja maakuntauudistuksen kannalta. Asiassa ei ole saadun selvityksen perusteella riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella todettavissa, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta ei sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa vuonna 2019 kykenisi turvaamaan asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 palveluja. Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on siten lainvastainen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valituksesta kumottava.<\/p>\n

Koska valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on edell\u00e4 todetuilla perusteilla tullut kumotuksi, asiassa ei ole tarpeen lausua muista R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan esitt\u00e4mist\u00e4 valitusperusteista.<\/p>\n

B ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat sin\u00e4ns\u00e4 yhtyneet valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 esitettyyn arvioon siit\u00e4, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta ei voi en\u00e4\u00e4 jatkaa itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana. He ovat kuitenkin esitt\u00e4neet valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muuttamista siten, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Joensuun kaupungin rajaa l\u00e4hinn\u00e4 sijaitseva postinumeroalue 82290 NIEMINEN yhdistett\u00e4isiin, tarvittaessa vaikka vastoin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan taikka Kiteen tai Joensuun kaupunkien tahtoa, Joensuun kaupunkiin, koska r\u00e4\u00e4kkyl\u00e4l\u00e4isten, erityisesti postinumeroalueen 82290 NIEMINEN asukkaiden luonnollinen asiointisuunta on Joensuu.<\/p>\n

Kuntarakennelain 11 \u00a7:ss\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty vireillepanosta siirrett\u00e4ess\u00e4 kunnan osa toiseen kuntaan ja saman lain 19 \u00a7:ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon edellytyksist\u00e4 siirrett\u00e4ess\u00e4 kunnan osa toiseen kuntaan.<\/p>\n

Valtioneuvoston lausunnon mukaan kunnan osan siirt\u00e4minen on mahdollista tehd\u00e4 kokonaisliitoksen yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kunnan osan siirto tulee kuitenkin olla mukana kokonaisliitosesityksess\u00e4, koska valtioneuvoston tulee voida p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikista kuntaa koskevista muutoksista samanaikaisesti ja samalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4.<\/p>\n

Kuten edell\u00e4 on todettu, erityinen kuntajakoselvitys on esill\u00e4 olevassa asiassa tehty R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin v\u00e4lill\u00e4. Joensuun kaupunki ei ole n\u00e4hnyt tarkoituksenmukaiseksi eik\u00e4 ole ollut halukas osallistumaan kuntarakennelain mukaiseen selvitykseen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kanssa.<\/p>\n

Valtioneuvosto on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt lakkauttaa R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja yhdist\u00e4\u00e4 sen Kiteen kaupunkiin 1.1.2017 kuntajakoselvitt\u00e4jien laatiman yhdistymissopimuksen mukaisesti. Koska kuntajaon muuttaminen B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa valituksessa esitetyll\u00e4 tavalla ei ole ollut esill\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erityisess\u00e4 kuntajakoselvityksess\u00e4 eik\u00e4 sen perusteella tehdyss\u00e4 kuntajaon muuttamista koskevassa esityksess\u00e4, kuntajaon muuttaminen B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa valituksessa esitetyll\u00e4 tavalla ei voi tulla ratkaistavaksi esill\u00e4 olevan asian yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa valitus on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

2. Asian laatuun n\u00e4hden ja kun otetaan huomioon hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7, R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan vaatimus oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamisesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo J\u00e4\u00e4skinen, Matti Hal\u00e9n, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Anne Nenonen. Asian esittelij\u00e4 Riitta Kreula.<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 olleen hallintoneuvos Anne Nenosen \u00e4\u00e4nestyslausunto, johon hallintoneuvos Alice Guimaraes-Purokoski yhtyi:<\/h3>\n

Toisin kuin enemmist\u00f6 hylk\u00e4\u00e4n my\u00f6s R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valituksen seuraavilla perusteilla:<\/h3>\n

Asiassa sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esity\u00f6t ilmenev\u00e4t enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen osiosta 1.1.1.<\/h3>\n

Muun ohella kuntarakennelain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 31\/2013 vp) ja sit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4neen hallituksen esityksen (HE 53\/2013 vp) ja niit\u00e4 koskeneen perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 20\/2013 vp) osalta on hy\u00f6dyllist\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 ne on annettu tilanteessa, jossa tuolloisen p\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena oli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jossa uuden laajan perustason teht\u00e4vien j\u00e4rjest\u00e4mis- ja rahoitusvastuu olisi tuolloin asetettu kunnille (HE 31\/2013 vp, s. 34).<\/p>\n

$1f6<\/p>\n

Katson j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 tarkemmin esitett\u00e4vin perustein, ett\u00e4 k\u00e4sitys tulevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaikutuksista arvioitaessa sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuvia muutoksia kuntien taloudelliseen tilanteeseen on nyt olennaisesti yksil\u00f6idympi ja tarkempi kuin perustuslakivaliokunnan arvioidessa vahvoihin peruskuntiin perustuvan muutoshankkeen vaikutuksia vuonna 2013.<\/p>\n

Totean toiseksi, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan kantokyvyn s\u00e4ilymisen kannalta menotasoon puuttuminen kunnan lakis\u00e4\u00e4teisten palveluiden vaarantumatta on vaikeaa, sill\u00e4 kunnan perusopetuksen palveluverkko, mik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen osiossakin 1.1.2.2 esimerkkin\u00e4 mainitaan, on jo nyt kunnan itsens\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4n mukaisesti kustannustehokas. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien lakis\u00e4\u00e4teisten teht\u00e4vien j\u00e4rjest\u00e4misen osalta lis\u00e4selvityksess\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt sellaisia rakenteellisia muutoksia, joista voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 kunnalla olisi sen paremmin nyt kuin sote- ja maakuntauudistuksen voimaan tuloa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aikana kuntarakennelaissa tarkoitettuja edellytyksi\u00e4 turvata n\u00e4m\u00e4 kunnan asukkaiden palvelut.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan edellytyksiin turvata kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon j\u00e4lkeen, totean seuraavaa:<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n laatimissa sote- ja maakuntauudistuksen kuntalaskelmissa on arvioitu kuntien talouden tasapainotilannetta (vuosikate suhteessa poistoihin) ennen uudistusta ja sen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4n hetkisten tietojen perusteella laadittujen laskelmien ja ennusteiden pohjalta. Saadun selvityksen mukaan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talouden on alustavassa laskelmassa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti arvioitu olevan tasapainossa, 69 euroa\/asukas. Kunnan talous muuttuu kuitenkin ep\u00e4tasapainoiseksi sen j\u00e4lkeen, kun tehd\u00e4\u00e4n uudistuksen edellytt\u00e4m\u00e4t tulojen ja menojen siirrot maakuntien rahoitukseen sek\u00e4 muutokset valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja verotuloihin. Viiden vuoden siirtym\u00e4kauden j\u00e4lkeen kunta olisi saadun selvityksen perusteella laskennallisesti ep\u00e4tasapainossa (-31 euroa\/asukas), kun uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaiset laskentaperusteet olisivat kokonaisuudessaan voimassa.<\/p>\n

Kuntajakoselvityksess\u00e4 16.3.2016 on lis\u00e4ksi todettu, ett\u00e4 maakuntahallinnon my\u00f6t\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n lainoihin ja takauksiin liittyv\u00e4t riskit kasvavat kaksinkertaisiksi, kun kunnan erilaiset vastuut pysyv\u00e4t samansuuruisina, mutta verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle puoleen nykyisest\u00e4 ja valtionosuudet noin yhteen kolmasosaan.<\/p>\n

N\u00e4in ollen R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan edellytyksi\u00e4 turvata kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut valmisteilla olevan sote- ja maakuntahallintouudistuksen voimaantulon my\u00f6t\u00e4 on valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 arvioitu. Sote- ja maakuntahallintouudistuksesta R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalle aiheutuvia kuntaveron ja valtionosuuksien alenemia koskevia laskelmia ja ennusteita on yll\u00e4 todetusti valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 valmisteltaessa ja edelleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 esitetty.<\/p>\n

Sote- ja maakuntahallintouudistusta koskien on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ollut huomattavasti t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tietoa kuin mist\u00e4 perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 20\/2013 vp oli kysymys valiokunnan arvosteltua tuolloin valmisteilla olleen, kuntapohjaiseen ratkaisuun perustuneen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan rakenneuudistuksen osalta puuttuneita tietoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtyminen maakuntahallinnon j\u00e4rjest\u00e4misvastuulle ei n\u00e4in ollen aiheuta R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalle sellaista valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellisesti ongelmallista tiedollista ep\u00e4varmuutta, josta voisi johtua, ett\u00e4 kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin soveltamisen edellytykset tosiasiallisesti estyisiv\u00e4t.<\/p>\n

Valtioneuvosto on tehnyt valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kokonaisarvion perusteella ja sen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on ollut asian arvioinnin kannalta riitt\u00e4v\u00e4t laskelmat ja ennusteet sote- ja maakuntahallintouudistuksen vaikutuksista kunnan edellytyksiin turvata asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut.<\/p>\n

Koska R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan talous on esitettyjen laskelmien ja selvitysten perusteella jo nyt ja my\u00f6s tulevaisuudessa heikko ja kun lis\u00e4ksi otetaan huomioon kunnan v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n pienentyminen ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteesta johtuva huoltosuhteen heikkeneminen ja elinvoiman ehtyminen sek\u00e4 talouden pitk\u00e4aikainen haitallinen kehitys, joka on johtanut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan erityiseen kuntajakoselvitykseen, katson toisin kuin enemmist\u00f6, ett\u00e4 kuntajaon muutos on kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseksi ja kokonaisuutena perusteltu.<\/p>\n

Kiteen kaupunki on puoltanut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan yhdist\u00e4mist\u00e4 Kiteen kaupunkiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 20\/2013 vp) mukaisesti valtioneuvosto on voinut p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4misest\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan vastustuksesta huolimatta, sill\u00e4 pakkoliitoksen taustalla olevat kunnan asukkaiden lakis\u00e4\u00e4teisten palveluiden turvaamiseen liittyv\u00e4t syyt ovat niin painavia, ett\u00e4 ne oikeuttavat t\u00e4llaisen kajoamisen kunnalliseen itsehallintoon.<\/p>\n

Asiassa on viel\u00e4 arvioitava, onko valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s vastoin yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta sill\u00e4 valituksessa esitetyll\u00e4 perusteella, ett\u00e4 valtioneuvosto ei ole kohdellut R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Vimpelin kuntia kuntarakennelain perusteella yhdenvertaisesti, koska kriisikunta Vimpeli on saanut jatkaa itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana.<\/p>\n

$1f8<\/p>\n

Vimpelin kunnan vastustettua esityst\u00e4 valtioneuvosto 26.5.2016 tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n katsoi Vimpelin kunnan osalta, ett\u00e4 Vimpelin kunnan tekemien todellisten ja merkitt\u00e4vien sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi kunnan yhdist\u00e4minen valtuuston tahdon vastaisesti Alaj\u00e4rven kaupunkiin kuntarakennelain 18 \u00a7:n 3 momentin mukaisella tavalla ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Kunnalla on taloudellisen tilanteen kohenemisen vuoksi katsottu olevan edellytykset asukkaidensa lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen turvaamiseen toisin kuin R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnalla, jonka esitt\u00e4mien sopeuttamistoimien ei ole katsottu tuovan pysyvi\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Katson edell\u00e4 todettuun n\u00e4hden, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kuntaa ei ole asetettu Vimpeliin kuntaan n\u00e4hden eriarvoiseen asemaan. Valtioneuvosto on voinut harkita toimivaltansa k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 kuntakohtaisten, toisistaan poikkeavien tietojen perusteella.<\/p>\n

Edell\u00e4 todetun johdosta valtioneuvosto on voinut sille kuuluvan toimivallan nojalla ja sen rajoissa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymisest\u00e4. Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole lainvastainen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valitus on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Asian esittelij\u00e4n esittelij\u00e4neuvos Riitta Kreulan esitys asian ratkaisemiseksi oli samansis\u00e4lt\u00f6inen kuin hallintoneuvos Anne Nenosen \u00e4\u00e4nestyslausunto.<\/p>\n

arviointiryhm\u00e4<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6<\/h3>\n

Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t<\/h3>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnanvaltuusto<\/h3>\n

Kiteen kaupunginvaltuusto<\/h3>\n

Valtioneuvosto<\/h3>\n

V\u00e4itetty kuntarakennelain vastaisuus ja v\u00e4itetyt v\u00e4\u00e4r\u00e4t perusteet<\/h3>\n

V\u00e4itetty R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Vimpelin kuntien yhdenvertaisen kohtelun loukkaaminen<\/h3>\n

Postinumeroalueen 82290 NIEMINEN liitt\u00e4minen Joensuun kaupunkiin<\/h3>\n

Arviointimenettelyn v\u00e4itetty perustuminen virheellisiin laskelmiin<\/h3>\n

Toimintakulujen v\u00e4itetty pienent\u00e4minen vuosien 2017 — 2020 aikana yhteens\u00e4 seitsem\u00e4ll\u00e4 prosentilla<\/h3>\n

Kunnan tekemien s\u00e4\u00e4st\u00f6ratkaisujen ja -suunnitelmien luonne<\/h3>\n

Sote- ja maakuntauudistus<\/h3>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen<\/h3>\n

Arviointimenettelyn kohteeksi joutuminen<\/h3>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Vimpelin kuntien v\u00e4itetty ep\u00e4tasapuolinen kohtelu<\/h3>\n

Omaisuuden myynti ja erilaiset tasej\u00e4rjestelyt osana R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan tasapainottamissuunnitelmaa<\/h3>\n

Yhteenveto<\/h3>\n

1. P\u00e4\u00e4asia<\/p>\n

1.1.1 Asiassa sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esity\u00f6t<\/p>\n

Suomen perustuslain<\/h3>\n

Kuntarakennelain<\/h3>\n

Hallituksen esityksell\u00e4<\/h3>\n

Perustuslakivaliokunta<\/h3>\n

Hallintovaliokunta<\/h3>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain<\/h3>\n

1.1.2 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n

v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4<\/p>\n

Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja niiden esity\u00f6t<\/h3>\n

Oikeudellinen arviointi<\/h3>\n

1. R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valitus<\/p>\n

R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunta<\/h3>\n

A:n ja h\u00e4nen 283 asiakumppaninsa<\/h3>\n

2. B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa valitus<\/p>\n

B ja h\u00e4nen asiakumppaninsa<\/h3>\n

Kiteen kaupunki<\/h3>\n

B<\/h3>\n

Merkit\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

1.1 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kunnan valitus<\/p>\n

1.2. B:n ja h\u00e4nen asiakumppaniensa valitus<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Statsr\u00e5det hade med st\u00f6d av 18 \u00a7 3 mom. i kommunstrukturlagen vid sitt allm\u00e4nna sammantr\u00e4de beslutat att R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommun, som befann sig i en s\u00e4rskilt sv\u00e5r ekonomisk situation, fr\u00e5n 1.1.2017 skulle sl\u00e5s samman med Kides stad, trots att fullm\u00e4ktige i R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 har motsatt sig \u00e4ndringen i kommunindelningen. I saken g\u00e4llde det att avg\u00f6ra bland annat…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[61603],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[25669,63289,63288],"kji_language":[7746],"class_list":["post-825538","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-61603","kji_subject-divers","kji_keyword-andringen","kji_keyword-kommunindelningen","kji_keyword-raakkyla","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2016:187 - Kommunindelning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"ru_RU\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2016:187 - Kommunindelning\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Statsr\u00e5det hade med st\u00f6d av 18 \u00a7 3 mom. i kommunstrukturlagen vid sitt allm\u00e4nna sammantr\u00e4de beslutat att R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommun, som befann sig i en s\u00e4rskilt sv\u00e5r ekonomisk situation, fr\u00e5n 1.1.2017 skulle sl\u00e5s samman med Kides stad, trots att fullm\u00e4ktige i R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 har motsatt sig \u00e4ndringen i kommunindelningen. I saken g\u00e4llde det att avg\u00f6ra bland annat...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"65 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2016187-kommunindelning\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2016187-kommunindelning\\\/\",\"name\":\"KHO:2016:187 - Kommunindelning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-03T14:28:23+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2016187-kommunindelning\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2016187-kommunindelning\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/kho2016187-kommunindelning\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2016:187 – Kommunindelning\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"ru-RU\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"ru-RU\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/ru\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2016:187 - Kommunindelning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/","og_locale":"ru_RU","og_type":"article","og_title":"KHO:2016:187 - Kommunindelning","og_description":"Statsr\u00e5det hade med st\u00f6d av 18 \u00a7 3 mom. i kommunstrukturlagen vid sitt allm\u00e4nna sammantr\u00e4de beslutat att R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 kommun, som befann sig i en s\u00e4rskilt sv\u00e5r ekonomisk situation, fr\u00e5n 1.1.2017 skulle sl\u00e5s samman med Kides stad, trots att fullm\u00e4ktige i R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4 har motsatt sig \u00e4ndringen i kommunindelningen. I saken g\u00e4llde det att avg\u00f6ra bland annat...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u041f\u0440\u0438\u043c\u0435\u0440\u043d\u043e\u0435 \u0432\u0440\u0435\u043c\u044f \u0434\u043b\u044f \u0447\u0442\u0435\u043d\u0438\u044f":"65 \u043c\u0438\u043d\u0443\u0442"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/","name":"KHO:2016:187 - Kommunindelning - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website"},"datePublished":"2026-05-03T14:28:23+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/#breadcrumb"},"inLanguage":"ru-RU","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/kho2016187-kommunindelning\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/avocats-en-droit-penal-a-paris-conseil-et-defense-strategique\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2016:187 – Kommunindelning"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"ru-RU"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"ru-RU","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/825538","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=825538"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=825538"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=825538"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=825538"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=825538"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=825538"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=825538"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=825538"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}