{"id":594279,"date":"2026-04-18T12:09:03","date_gmt":"2026-04-18T10:09:03","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/"},"modified":"2026-04-18T12:09:03","modified_gmt":"2026-04-18T10:09:03","slug":"kko202456-avtal","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/","title":{"rendered":"KKO:2024:56 – Avtal"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Huvudentrepren\u00f6ren f\u00f6r en byggnadsentreprenad B Ab hade i strid med avtalet mellan parterna f\u00f6r sent \u00f6verl\u00e5tit entreprenadomr\u00e5den \u00e5t underentrepren\u00f6ren A Ab. A Ab yrkade att B Ab skulle \u00e5l\u00e4ggas att betala skadest\u00e5nd p\u00e5 grund av dr\u00f6jsm\u00e5let.<\/p>\n

Enligt villkoren i entreprenadavtalet hade huvudentrepren\u00f6ren r\u00e4tt att precisera de prelimin\u00e4ra tidpunkterna f\u00f6r att inleda entreprenaden. Entreprenadavtalet inneh\u00f6ll ett villkor om avtalsvite f\u00f6r dr\u00f6jsm\u00e5l med att p\u00e5b\u00f6rja arbetet enligt preciseringen samt ett villkor enligt vilket underentrepren\u00f6ren inte p\u00e5 n\u00e5got annat s\u00e4tt ers\u00e4tts f\u00f6r dr\u00f6jsm\u00e5l med att p\u00e5b\u00f6rja arbetet enligt preciseringen. Villkoren inneh\u00f6ll dessutom en best\u00e4mmelse, enligt vilken huvudentrepren\u00f6ren genast efter att ha f\u00e5tt k\u00e4nnedom om saken p\u00e5 f\u00f6rhand skulle underr\u00e4tta underentrepren\u00f6ren om att den prelimin\u00e4ra tidpunkten f\u00f6r att p\u00e5b\u00f6rja arbetet eventuellt f\u00f6rsenas.<\/p>\n

B Ab hade inte p\u00e5 f\u00f6rhand underr\u00e4ttat underentrepren\u00f6ren om dr\u00f6jsm\u00e5len och inte preciserat inledningstidpunkterna, utan \u00f6verl\u00e5telserna av entreprenadomr\u00e5dena hade skett f\u00f6r sent i f\u00f6rh\u00e5llande till den ursprungliga \u00f6verl\u00e5telsetidpunkten. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av avg\u00f6randet att p\u00e5f\u00f6ljderna f\u00f6r dr\u00f6jsm\u00e5let best\u00e4mdes enligt entreprenadavtalets villkor om avtalsvite och ansvarsbegr\u00e4nsning och att A Ab inte hade r\u00e4tt att erh\u00e5lla det skadest\u00e5nd som bolaget yrkat i st\u00e4llet f\u00f6r avtalsvite.<\/p>\n

B Ab:s yrkande p\u00e5 att C, som f\u00f6retr\u00e4dde A Ab vilket under r\u00e4tteg\u00e5ngen hade f\u00f6rsatts i konkurs och fortsatt r\u00e4tteg\u00e5ngen, skulle \u00e5l\u00e4ggas att ers\u00e4tta motparten f\u00f6r r\u00e4tteg\u00e5ngskostnaderna f\u00f6rkastades.<\/p>\n

Rakennusurakan p\u00e4\u00e4urakoitsija B Oy oli luovuttanut urakka-alueita aliurakoitsija A Oy:lle osapuolten v\u00e4lisen sopimuksen vastaisesti viiv\u00e4stynein\u00e4. A Oy vaati, ett\u00e4 B Oy velvoitetaan suorittamaan sille viiv\u00e4stymisen perusteella vahingonkorvausta.<\/p>\n

Urakkasopimuksen ehtojen mukaan p\u00e4\u00e4urakoitsijalla oli oikeus tarkentaa urakan alustavia aloitusajankohtia. Urakkasopimukseen sis\u00e4ltyi sopimussakkoehto t\u00f6iden t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymisest\u00e4 sek\u00e4 ehto, jonka perusteella aliurakoitsijalle ei korvata t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymist\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin. Ehtoihin sis\u00e4ltyi lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jonka mukaan p\u00e4\u00e4urakoitsijan tuli etuk\u00e4teen heti tiedon saatuaan ilmoittaa aliurakoitsijalle mahdollisesta alustavan aloitusajankohdan viiv\u00e4stymisest\u00e4.<\/p>\n

B Oy ei ollut etuk\u00e4teen ilmoittanut aliurakoitsijalle viiv\u00e4stymisist\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4sment\u00e4nyt aloitusajankohtia, vaan urakka-alueiden luovutukset olivat olleet viiv\u00e4styneit\u00e4 alkuper\u00e4iseen luovutusajankohtaan n\u00e4hden. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ett\u00e4 viiv\u00e4stymisen seuraamukset m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyiv\u00e4t urakkasopimuksen sopimussakkoa ja vastuunrajoitusta koskevien ehtojen perusteella eik\u00e4 A Oy:ll\u00e4 ollut oikeutta sopimussakon asemesta vaatimaansa vahingonkorvaukseen.<\/p>\n

B Oy:n vaatimus oikeudenk\u00e4ynnin aikana konkurssiin asetettua ja oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 jatkanutta A Oy:t\u00e4 edustaneen C:n velvoittamisesta korvaamaan vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikulut hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

Valituslupa my\u00f6nnettiin B Oy:lle rajoittamattomana ja A Oy:lle oikeudenk\u00e4ymiskaaren 30 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymyst\u00e4 siit\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyyk\u00f6 B Oy:n vastuu A Oy:lle hovioikeuden tuomiossa todetuista alueluovutusten viiv\u00e4styksist\u00e4 yhti\u00f6iden v\u00e4lisess\u00e4 sopimussuhteessa sovelletun sopimussakkoehdon ja siihen liittyv\u00e4n vastuunrajoitusehdon perusteella.<\/p>\n

A Oy vaati valituksessaan, ett\u00e4 hovioikeuden tuomiota muutetaan ja B Oy velvoitetaan korvaamaan sille kannevaatimusten kohdassa 2 ja sen alakohdissa 2.2 ja 2.4 sek\u00e4 kohdassa 3 vaaditun mukaisesti:<\/p>\n

2. Vahingonkorvauksena tilaajan my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuden rikkomisesta, aliurakan viiv\u00e4stymiseen ja t\u00f6iden hidastumiseen perustuvista lis\u00e4kustannuksista yhteens\u00e4 1 010 266,31 euroa seuraavasti:<\/p>\n

2.2. lis\u00e4kustannuksista ajalla 1.7.-31.12.2013 yhteens\u00e4 406 506,57 euroa viiv\u00e4styskorkoineen;<\/p>\n

2.4. lis\u00e4kustannuksista ajalla 1.2.-25.4.2014 yhteens\u00e4 603 759,74 euroa viiv\u00e4styskorkoineen;<\/p>\n

3. Vahingonkorvauksena tilaajan my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuden rikkomisen seurauksena menetetyst\u00e4 katteesta ajalta 15.7.2013-25.4.2014 yhteens\u00e4 576 481,56 euroa viiv\u00e4styskorkoineen.<\/p>\n

B Oy vaati valituksessaan, ett\u00e4 hovioikeuden tuomio kumotaan silt\u00e4 osin kuin B Oy:n oikeudenk\u00e4ynti- ja asianosaiskuluvaatimus C:t\u00e4 kohtaan on hyl\u00e4tty ja ett\u00e4 C velvoitetaan korvaamaan mainitut kulut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa 154 255,20 eurolla, hovioikeudessa 225 448 eurolla ja Korkeimmassa oikeudessa 10 425,50 eurolla, kaikki m\u00e4\u00e4r\u00e4t korkoineen.<\/p>\n

B Oy vastauksessaan vaati, ett\u00e4 A Oy:n valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja C velvoitetaan korvaamaan sen vastauskulut 15 052,50 eurolla korkoineen.<\/p>\n

A Oy edustajanaan C vastauksessaan vaati, ett\u00e4 B Oy:n valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Ari Kantor, Eva Tammi-Salminen, Timo Ojala ja Pasi P\u00f6l\u00f6nen. Esittelij\u00e4 Jukka-Pekka Salonen.<\/p>\n

Asian tausta<\/h3>\n

B Oy oli toiminut tilaajana ja rakennuttajana olleen X Oy:n p\u00e4\u00e4urakoitsijana rakennusurakassa, joka k\u00e4sitti metrolinjan rataosuuden tunneleiden louhintaurakan j\u00e4lkeiset rakennusty\u00f6t. A Oy urakoitsijana\/aliurakoitsijana ja B Oy tilaajana\/p\u00e4\u00e4urakoitsijana olivat 15.7.2013 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 aliurakkasopimuksella sopineet hankkeeseen liittyv\u00e4st\u00e4 rakennusteknisten t\u00f6iden aliurakasta. A Oy oli sitoutunut suorittamaan ratatunnelin rakennustekniset ty\u00f6t. Urakassa oli sovittu noudatettavaksi rakennusurakan yleisi\u00e4 sopimusehtoja YSE 1998.<\/p>\n

Urakkaohjelman osan II kohdassa 8.2 oli todettu, ett\u00e4 ty\u00f6t urakkakohteessa voitiin alustavasti aloittaa 15.7.2013. Urakkaohjelman mukaan alueet oli tullut luovuttaa A Oy:lle seuraavasti: 15.7.2013 alue 1, 2.9.2013 alue 2, 6.9.2013 alue 3, 1.11.2013 alue 4, 30.12.2013 alue 5 ja 6.10.2014 alue 6. Urakkaohjelman osaan II oli liitetty urakan alustava aikataulu.<\/p>\n

Aliurakkasopimus A Oy:n ja B Oy:n v\u00e4lill\u00e4 allekirjoitettiin 16.8.2013, vaikka sopimusasiakirja oli p\u00e4iv\u00e4tty 15.7.2013. A Oy:n varsinaiset rakennusty\u00f6t olivat alkaneet ty\u00f6maalla elo-syyskuun vaihteessa 2013. Aliurakkasopimuksen mukaan A Oy:n t\u00f6iden oli tullut valmistua viimeist\u00e4\u00e4n 14.11.2014. A Oy:n toimitusjohtaja C oli 3.4.2014 ilmoittanut B Oy:lle irtisanovansa aliurakkasopimuksen katsottuaan B Oy:n rikkoneen sopimusta. B Oy oli 25.4.2014 tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n ilmoituksella purkanut aliurakkasopimuksen muun muassa A Oy:n t\u00f6iden viiv\u00e4stymisen vuoksi katsoen, ettei A Oy:ll\u00e4 ollut edellytyksi\u00e4 urakan suorittamiseen.<\/p>\n

Urakkaohjelman osan I kohdassa 8.1 olivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset t\u00f6iden aloittamisesta ja aloitusajankohdan siirtymisest\u00e4 urakoitsijalle maksettavasta korvauksesta. Kohdassa oli todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

\u201dUrakoissa on maantieteellisest\u00e4 laajuudesta ja edelt\u00e4vist\u00e4 urakoista johtuen yksi tai useampia aloitusajankohtia. Em. urakkakohtaiset aloitusajankohdat on alustavasti arvioitu UO II:ssa. Tilaajalla on oikeus tarkentaa em. alustavia aloitusajankohtia edellisen urakoitsijan t\u00f6iden aikataulullisen toteuman mukaan. Tilaaja ilmoittaa urakoitsijalle etuk\u00e4teen mahdollisesta aloitusajankohdan viiv\u00e4stymisest\u00e4 tai aikaistumisesta ennakkoon heti tiedon saatuaan ja varmistaa ajankohdan viimeist\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4 (4) viikkoa ennen t\u00f6iden varmistunutta ja uutta aloittamisajankohtaa. Urakoitsijalla on velvollisuus aloittaa ty\u00f6t tilaajan em. tavoin t\u00e4sment\u00e4m\u00e4n\u00e4 ajankohtana.\u201d- – –<\/p>\n

\u201dRakennus- tai p\u00e4\u00e4llysrakenneurakan jokaisen UO II:ssa erikseen mainitun ja em. tavoin t\u00e4smennetyn aloitusajankohdan aikaistumisesta ei korvata ao. urakoitsijalle edell\u00e4 mainitun aikataulusiirron lis\u00e4ksi mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin.\u201d<\/p>\n

\u201dMik\u00e4li rakennus- tai p\u00e4\u00e4llysrakenneurakan UO II:ssa erikseen mainitun aloituksen tilaajan my\u00f6hemmin t\u00e4sment\u00e4m\u00e4 aloitusajankohta siirtyy, sen viiv\u00e4stymisest\u00e4 korkeintaan kuudella (6) viikolla ei makseta urakoitsijalle mit\u00e4\u00e4n korvausta. Kuusi (6) viikkoa ylitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osalta ko. t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymisest\u00e4 korvataan ao. urakoitsijalle 1.000,00 \u20ac\/ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4. Urakoitsijalle ei korvata t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymisen kuusi (6) viikkoa ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa edell\u00e4 mainitun aikataulusiirron ja korvauksen lis\u00e4ksi mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin.\u201d<\/p>\n

Kanteet ja vastaukset L\u00e4nsi-Uudenmaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n

A Oy vaati kanteessaan muun muassa, ett\u00e4 B Oy velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena tilaajan my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneista aliurakan viiv\u00e4stymiseen ja t\u00f6iden hidastumiseen perustuvista lis\u00e4kustannuksista yhteens\u00e4 1 523 768,31 euroa korkoineen tai toissijaisesti sopimussakkoa 653 000 euroa ja korvausta muusta my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta 870 768,31 euroa korkoineen (vaatimuskohta 2). A Oy vaati lis\u00e4ksi ajalta 15.7.2013-25.4.2014 vahingonkorvausta menetetyst\u00e4 katteesta 576 481,56 euroa korkoineen (vaatimuskohta 3).<\/p>\n

Vahingonkorvausvaatimukset perustuivat v\u00e4itteeseen, ett\u00e4 B Oy oli muun muassa luovuttamalla urakka-alueita viiv\u00e4stynein\u00e4 eri tavoin rikkonut my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuttaan. A Oy:n mukaan B Oy:n sopimusrikkomukset olivat viiv\u00e4stytt\u00e4neet urakkaa ja hidastaneet t\u00f6it\u00e4, mist\u00e4 oli aiheutunut A Oy:lle lis\u00e4kustannuksia ja menetetty\u00e4 katetta.<\/p>\n

B Oy kiisti kanteen ja vaati sen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Vastakanteessaan B Oy vaati, ett\u00e4 A Oy velvoitetaan suorittamaan sille muun muassa urakan purkamisesta aiheutuneet vahingonkorvaukset korkoineen.<\/p>\n

A Oy kiisti B Oy:n vastakanteen ja vaati sen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

B Oy vaati, ett\u00e4 A Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenk\u00e4yntikulut A Oy:n 2.3.2018 tapahtunutta konkurssiin asettamista edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta 161 652,09 eurolla ja konkurssiin asettamisesta lukien velallisen edustaja C 348 582,29 eurolla.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 31.3.2020 nro 20\/3538<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 urakkaohjelman II kohdassa 8.2 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4, jolloin koko urakka-alue oli luovutettu. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi n\u00e4ytetyksi, ett\u00e4 alueen 1 viimeiset osat oli luovutettu A Oy:lle 7.1.2014, alueen 2 viimeiset osat 14.11.2013, alueen 3 viimeiset osat 8.11.2013 ja alueen 4 viimeiset osat 3.2.2014. Asiassa oli riidatonta, ett\u00e4 aluetta 5 ei ollut luovutettu A Oy:lle urakkasopimuksen purkamiseen menness\u00e4. Alueen 6 luovutuksen oli tullut tapahtua vasta ajankohtana, jolloin urakkasopimus oli jo purettu.<\/p>\n

Urakka-alueiden luovutukset oli sovittu tapahtuvaksi urakkaohjelman II mukaisina ajankohtina. N\u00e4it\u00e4 ajankohtia ei ollut ilmoitettu siirrett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

A Oy oli vaatinut alueluovutusten viiv\u00e4styksest\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korvausta sille aiheutuneen vahingon perusteella katsoen rakennusurakan yleisten sopimusehtojen 1998 (YSE) 24, 25, 34 ja 35 \u00a7:n soveltuvan tilanteeseen. Toissijaisesti se oli vaatinut korvausta alueluovutusten viiveist\u00e4 sopimussakkoehdon nojalla.<\/p>\n

A Oy:n mukaan osapuolten v\u00e4lill\u00e4 sovittu sopimussakkolauseke tuli sovellettavaksi ainoastaan siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 B Oy oli ilmoittanut asianmukaisesti aikataulun viiv\u00e4stymisest\u00e4. Koska ilmoitusta ei ollut tehty, koko sopimusehto ei tullut sovellettavaksi. B Oy:n n\u00e4kemys oli vastakkainen.<\/p>\n

Sopimussakkoa koskeva ehto ilmaisi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan ensinn\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 osapuolten tiedossa oli ollut, ett\u00e4 urakka-alueilla ty\u00f6skentelyn aloittaminen voi viiv\u00e4sty\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n urakkavaiheen viiv\u00e4styksen takia. Oli johdonmukaista katsoa, ett\u00e4 tilaajan ilmoitusvelvollisuus urakoitsijalle ajankohdan siirtymisest\u00e4 mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmaisi tilaajan lojaliteettivelvollisuutta urakoitsijaa kohtaan. Mit\u00e4 varhaisemmassa vaiheessa urakoitsija sai tiet\u00e4\u00e4 todellisen alueluovutuksen ajankohdan, sit\u00e4 paremmin ty\u00f6t\u00e4 oli mahdollista suunnitella ja resursseja varata. T\u00e4ss\u00e4 asiassa ei ollut kuitenkaan kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 A Oy olisi vaatinut korvausta B Oy:lt\u00e4 ilmoitusvelvollisuuden laiminly\u00f6misen perusteella.<\/p>\n

Osapuolten v\u00e4linen sopimussakkolauseke tarkoitti vastuun rajoittamista. Alueluovutus oli saanut joka tapauksessa viiv\u00e4sty\u00e4 t\u00e4smennetyst\u00e4 ajankohdasta kuusi viikkoa siten, ett\u00e4 urakoitsija joutui pit\u00e4m\u00e4\u00e4n viiv\u00e4styksest\u00e4 itselleen aiheutuneet kustannukset vahinkonaan. Sopimussakkolauseke mahdollisti senkin, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 olosuhteissa tilaaja oli voinut hyvin l\u00e4hell\u00e4 alustavaa luovutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ilmoittaa luovutuksen siirtymisest\u00e4 esimerkiksi kuukaudella. Ilmoituksen tullessa urakoitsija oli jo saattanut varata ja siirt\u00e4\u00e4 resursseja ty\u00f6maalle, mist\u00e4 oli siis voinut aiheutua vahinkoa, jota ei korvata. Edelleen t\u00e4smennetyn ajankohdan viiv\u00e4stymisen j\u00e4lkeenkin korvausvastuu oli ollut rajattu. Korvausta ei maksettu tuolta kuudelta viikolta, vaikka urakoitsija olisi tuonut urakka-alueelle ty\u00f6voimaa ja kalustoa eik\u00e4 viiv\u00e4styksen p\u00e4\u00e4ttymisen tarkempaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ollut edes viel\u00e4 tiedossa. T\u00e4m\u00e4n kuuden viikon ajan j\u00e4lkeenkin vahingon korvaamista oli rajoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti 1 000 euroon ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Sopimusehdossa ei mainittu erikseen tilannetta, jossa alustavaa aloitusajankohtaa ei ollut t\u00e4smennetty. Sopimussakkolausekkeen voitiin kuitenkin objektiivisesti arvioituna katsoa ilmaisevan tarkoitusta, ett\u00e4 urakka-alueen luovutukset voivat viiv\u00e4sty\u00e4 ilmoitetusta kuudella viikolla ilman, ett\u00e4 urakoitsija oli oikeutettu korvaukseen. Ilmoitusvelvollisuuden voitiin katsoa perustellusti liittyv\u00e4n siihen, miten kuuden viikon aikaa ilman korvausvelvollisuutta voitiin siirt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 luovutusajankohdasta. Sopimusehtoa oli tulkittava siten, ett\u00e4 ilman t\u00e4smennetty\u00e4 ajankohtaa kuuden viikon aika, jolta korvausta ei maksettu, alkoi alustavasta alueluovutuksen ajankohdasta.<\/p>\n

Kun arvioinnissa otettiin huomioon korvaukseton kuuden viikon ajanjakso, alueluovutukset olivat viiv\u00e4styneet yhteens\u00e4 211 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4. A Oy oli oikeutettu saamaan B Oy:lt\u00e4 alueluovutusten viiv\u00e4stymisest\u00e4 sopimussakkoa 211 000 euroa. A Oy:n korvausvaatimukset alueluovutusten viiv\u00e4stymisest\u00e4 hyl\u00e4ttiin enemm\u00e4lti.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hyv\u00e4ksyi B Oy:n vastakanteen p\u00e4\u00e4omaltaan yhteens\u00e4 6 153 522,21 euron osalta.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 B Oy oli velvollinen maksamaan A Oy:n kanteen perusteella sopimussakkoa sek\u00e4 muiden riidattomien kannevaatimusten osalta p\u00e4\u00e4omaa yhteens\u00e4 664 657,18 euroa. A Oy oli B Oy:n vastakanteen nojalla velvollinen maksamaan B Oy:lle kuittauksen j\u00e4lkeen yhteens\u00e4 6 153 522,21 euroa korkoineen sek\u00e4 korkosaatavaa 512 487,99 euroa.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 ottaen huomioon kanteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen menestyminen B Oy:n oli katsottava voittaneen asian vastapuoltaan suuremmalta osalta ja vastapuoli oli velvollinen korvaamaan kolme nelj\u00e4sosaa B Oy:n kohtuullisista oikeudenk\u00e4yntikuluista.<\/p>\n

A Oy oli asetettu konkurssiin 2.3.2018. Konkurssipes\u00e4 oli ilmoittanut, ett\u00e4 se ei jatka oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. A Oy:n toimitusjohtaja C oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt jatkaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 A Oy:n nimiss\u00e4. B Oy oli kohdistanut kuluvaatimuksensa 2.3.2018 menness\u00e4 syntyneiden kustannusten osalta A Oy:\u00f6\u00f6n ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta C:hen.<\/p>\n

Osapuolet olivat erimielisi\u00e4 siit\u00e4, voiko C olla velvollinen korvaamaan B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluja A Oy:n konkurssiin asettamisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 h\u00e4n oli k\u00e4ytt\u00e4nyt yhti\u00f6n puolesta puhevaltaa asiassa.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 luonnollinen henkil\u00f6 voi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vain poikkeuksellisesti joutua vastuuseen osakeyhti\u00f6n velvoitteista.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa A Oy:n kanne oli menestynyt v\u00e4h\u00e4isilt\u00e4 osin. Samoin sen B Oy:n kannetta koskeva vastustaminen oli menestynyt osittain. C:n ei voitu katsoa k\u00e4ytt\u00e4neen keinotekoisella tai moitittavalla tavalla oikeuttaan osallistua oikeudenk\u00e4yntiin. C:ll\u00e4 oli ollut perusteltu intressi osallistua oikeudenk\u00e4yntiin. Asiassa ei ollut n\u00e4in ollen perusteita samastaa C:t\u00e4 ja A Oy:t\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta asiassa tuli ottaa huomioon my\u00f6s konkurssiin asetettujen velallisten oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 koskevat konkurssilain 3 luvun 3 ja 4 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset esit\u00f6ineen.<\/p>\n

C oli vaatinut asiassa B Oy:lt\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluja itselleen konkurssiin asettamisen ajalta. Mik\u00e4li A Oy olisi voittanut asian t\u00e4ysin, l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti konkurssin j\u00e4lkeiset oikeudenk\u00e4yntikulut olisi n\u00e4in tullut tuomita C:lle. T\u00e4t\u00e4 oli perusteltu nimenomaan kohtuullisuussyill\u00e4, koska C oli joutunut ottamaan vastatakseen yhti\u00f6n kuluista.<\/p>\n

Konkurssilaissa tai sen esit\u00f6iss\u00e4 ei ollut suoraa kannanottoa siihen, miten oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvastuu muodostui tilanteessa, jossa konkurssipes\u00e4 ei jatkanut oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, mutta velallinen sit\u00e4 jatkoi, ja jossa velallinen h\u00e4visi oikeudenk\u00e4ynnin. Tilannetta oli perusteltua tarkastella konkurssilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tarkoitusten avulla.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus kiinnitti huomiota ensinn\u00e4kin lain esit\u00f6iss\u00e4 tarkoitettuihin kohtuusn\u00e4k\u00f6kulmiin. Kohtuullisena ei pidetty sit\u00e4, ett\u00e4 vastapuoli maksaisi korvauksen velallisen maksamista oikeudenk\u00e4yntikuluista konkurssipes\u00e4lle velallisen voittaessa asian. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan kohtuullisena ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voitu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 velallisen edustaja voisi jatkaa mahdollisesti mittavaakin oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 ilman riski\u00e4 vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuudesta. Sellaista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, ett\u00e4 velallisen edustajalla olisi oikeus saada korvaus maksamistaan kuluista, mutta ei vastaavasti vastuuta korvata vastapuolen kuluja, olisi pidett\u00e4v\u00e4 ep\u00e4johdonmukaisena. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 jo n\u00e4m\u00e4 seikat olivat vahvoja perusteita katsoa, ett\u00e4 konkurssiin asettamisen j\u00e4lkeisist\u00e4 kustannuksista vastuuseen voi joutua puhevaltaa yhti\u00f6n puolesta k\u00e4ytt\u00e4nyt laillinen edustaja.<\/p>\n

Kun konkurssipes\u00e4 jatkoi oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, se l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastasi my\u00f6s massavelkaisesti vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikuluista h\u00e4vitess\u00e4\u00e4n asian. T\u00e4llaisessa tapauksessa siis konkurssin j\u00e4lkeiset oikeudenk\u00e4yntikulusaatavat olivat paremmassa asemassa kuin tavanomaiset konkurssisaatavat. Asiassa tuli muutoinkin ottaa huomioon, ett\u00e4 konkurssisaatavalla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista (konkurssilaki 1 luku 5 \u00a7 1 momentti). B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikulut konkurssiin asettamisen j\u00e4lkeen perustuivat B Oy:n asiamiesten toimenpiteisiin konkurssiin asettamisen j\u00e4lkeen, eik\u00e4 niiss\u00e4 ollut siten kysymys valvottavista konkurssisaatavista.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi olevan ep\u00e4johdonmukaista, jos oikeudenk\u00e4yntikulujen maksunsaantij\u00e4rjestys konkurssiin asetetun yhti\u00f6n varoista olisi riippuvainen siit\u00e4, kuka velallisen puhevaltaa oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Konkurssilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tarkoituksena ei voitu katsoa olevan se, ett\u00e4 vastapuolen tosiasiallinen mahdollisuus saada korvausta konkurssiin asettamiseen j\u00e4lkeen syntyneist\u00e4 kustannuksista olisi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heikompi aina, kun velallisen edustaja jatkaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 konkurssipes\u00e4n sijasta. T\u00e4llainen menettely saattoi pahimmillaan jopa kannustaa konkurssipes\u00e4\u00e4 olemaan jatkamatta oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 velallisen edustaja voisi tehd\u00e4 sen ilman riski\u00e4 vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikuluista.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi lain tarkoituksen edell\u00e4 mainituilla perusteilla olevan, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 konkurssipes\u00e4n sijaan oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 jatkanut velallisen edustaja oli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa korvausvelvollinen konkurssin j\u00e4lkeisist\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluista.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus velvoitti A Oy:n maksamaan B Oy:lle korvauksena oikeudenk\u00e4yntikuluista 121 239,07 euroa korkoineen ja C:n 154 255,20 euroa korkoineen.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomarit Juha Pihlamaa, Hannu Vieno ja Veronica Dalenius.<\/h3>\n

Helsingin hovioikeuden tuomio 29.4.2022 nro 583<\/p>\n

A Oy ja C valittivat hovioikeuteen. B Oy vaati vastauksessaan valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja C:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenk\u00e4yntikulut hovioikeudessa.<\/p>\n

A Oy oli katsonut, ettei viiv\u00e4styssakkoehtoa voitu soveltaa, koska sopimuksessa m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 menettelytapoja aloitusajankohtien siirtymisest\u00e4 ilmoittamisessa ei ollut noudatettu. A Oy oli katsonut olevansa oikeutettu t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen vahingonkorvaukseen. B Oy:n mukaan se, ettei tilaaja ollut k\u00e4ytt\u00e4nyt oikeuttaan UO II:ssa ilmoitetun alustavan aloitusajankohdan siirt\u00e4miseen, johon sill\u00e4 oli ollut oikeus tietty\u00e4 ennakkoilmoitusmenettely\u00e4 noudattaen, ei merkinnyt sit\u00e4, etteik\u00f6 viiv\u00e4styssakkoehtoa tullut soveltaa.<\/p>\n

Hovioikeuden mukaan sopimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli ollut, ett\u00e4 UO II:ssa olevat aloitusajankohdat olivat olleet alustavia ja ett\u00e4 tilaajan oli tullut t\u00e4sment\u00e4\u00e4 aloitusajankohtia edellisen urakoitsijan t\u00f6iden toteutumisen mukaisesti nelj\u00e4 viikkoa ennen t\u00f6iden aloittamista. Aloitusajankohdan aikaistumista ei tarvinnut korvata urakoitsijalle mill\u00e4\u00e4n tavoin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4smennetyn aloitusajankohdan viiv\u00e4stymisest\u00e4 urakoitsijalla ei ollut oikeutta korvaukseen ensimm\u00e4isen kuuden viikon ajalta ja sen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta korvaus oli 1 000 euroa ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Urakoitsijalla ei ollut oikeutta muuhun korvaukseen. Sopimuksen tarkoituksena oli siten ollut, ett\u00e4 urakoitsijalle syntyi oikeus viiv\u00e4styssakkoon sen j\u00e4lkeen, kun urakan aloitus oli viiv\u00e4stynyt yli kuusi viikkoa tilaajan vastuulle kuuluvasta syyst\u00e4 siit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisest\u00e4 ajankohdasta, jonka tilaaja oli ilmoittanut urakoitsijalle ty\u00f6n aloitusajankohdaksi.<\/p>\n

Viiv\u00e4styssakkoehdolla voitiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6ongelmia erityisesti tapauksissa, joissa oli kysymys vaikeasti m\u00e4\u00e4ritett\u00e4vist\u00e4 taloudellisista vahingoista. Viiv\u00e4styssakkoa koskeva ehto oli kuitenkin vastuunrajoitusehto, jota oli sen vuoksi tulkittava suppeasti. Suppeasta tulkinnasta huolimatta t\u00e4llaisenkin sopimusehdon soveltumista harkittaessa oli keskeist\u00e4 arvioida sopimusehdon tarkoitusta. Se, ettei B Oy:n ollut n\u00e4ytetty t\u00e4sment\u00e4neen UO II:ssa mainittuja alustavia ajankohtia merkitsi ainoastaan sit\u00e4, ett\u00e4 kuuden viikon aika, jolta korvausta ei makseta, alkoi UO II:ssa todetusta alustavasta alueluovutuksen ajankohdasta. Koska asiassa ei ollut esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi viiv\u00e4styssakkoehtoa ei tulisi noudattaa, A Oy ei ollut oikeutettu viiv\u00e4styksen perusteella vaatimaansa vahingonkorvaukseen vaan viiv\u00e4styssakkoon.<\/p>\n

Ottaen huomioon ajankohdat, joilta osin A Oy:ll\u00e4 oli ollut oikeus viiv\u00e4styssakkoon, asiassa ei ollut perusteita muuttaa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ratkaisua viiv\u00e4styssakon osalta.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 konkurssilaissa ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikuluja koskevasta korvausvastuusta tilanteessa, jossa velallinen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n jatkamansa oikeudenk\u00e4ynnin. Erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen puuttuessa oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuuteen tulivat sovellettavaksi oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun yleiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Oikeudenk\u00e4ynnin lopputulos huomioon ottaen A Oy olisi siis oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 jatkaneena velallisena ja B Oy:n vastapuolena velvollinen korvaamaan B Oy:n kulut osaksi my\u00f6s konkurssin alkamisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ja kokonaan hovioikeudessa. Asiassa oli kuitenkin arvioitava, oliko k\u00e4sill\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 perusteita poiketa oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 1 ja 3 \u00a7:ien mukaisesta osapuolen korvausvastuun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja todeta, ett\u00e4 osapuolen edustaja on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa osapuolen sijasta vastuussa vastapuolen kulujen korvauksesta.<\/p>\n

B Oy:n viittaama konkurssilain 4 luvun 12 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6s velallisena pidett\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 liittyi vain 4 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin oikeushenkil\u00f6velallisen asemasta konkurssimenettelyss\u00e4. N\u00e4in ollen sill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 ei ollut merkityst\u00e4, kun arvioitiin C:n asemaa A Oy:n ja B Oy:n v\u00e4lisess\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

C ei ollut tullut oikeudenk\u00e4ynnin osapuoleksi siin\u00e4k\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4, kun A Oy oli konkurssin alkamisen j\u00e4lkeen jatkanut oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Konkurssilain 3 luvun esit\u00f6ist\u00e4 ei ollut p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 sellaista selv\u00e4\u00e4 tarkoitusta tai l\u00e4ht\u00f6kohtaa, ett\u00e4 oikeushenkil\u00f6velallista oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 edustaneen henkil\u00f6n tulisi aina vastata henkil\u00f6kohtaisesti velallisen vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamisesta, jos velallinen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n jatkamansa oikeudenk\u00e4ynnin.<\/p>\n

C olisi voinut olla A Oy:n edustajana yhteisvastuussa B Oy:n kulujen korvaamisesta vain oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 6 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetuilla osapuolen edustajan tuottamusta ja ep\u00e4asiallisia tai tarpeettomia prosessitoimia koskevilla perusteilla. T\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen ei ollut asiassa vedottu eik\u00e4 asiassa ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella C:n olisi ollut katsottava omilla toimillaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneen B Oy:lle oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 tarpeettomia kustannuksia siit\u00e4 lukien, kun A Oy oli jatkanut oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n. K\u00e4sill\u00e4 ei siten ollut tilanne, jossa osakeyhti\u00f6n edustaja olisi voinut olla huolimattomuutensa perusteella henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa oikeudenk\u00e4yntikuluista yhti\u00f6n vastapuolelle.<\/p>\n

B Oy oli vedonnut sen sijaan seikkoihin, joiden perusteella C oli samastettava edustamaansa A Oy:\u00f6\u00f6n ja sen korvausvastuuseen. Henkil\u00f6n asettaminen vastuuseen edustamansa osakeyhti\u00f6n velvoitteista edellytti kuitenkin painavia, esimerkiksi yhti\u00f6muodon v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 tai muusta moitittavasta menettelyst\u00e4 tai tarkoituksesta johtuvia perusteita. Pelkk\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4minen yhti\u00f6ss\u00e4 ei sellaisenaan riitt\u00e4nyt samastamisen perusteeksi (KKO 2015:17). Kun A Oy oli nostanut kanteensa vuonna 2014 eli jo vuosia ennen konkurssia, kanteella ei voitu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katsoa olevan yhteytt\u00e4 konkurssin alkamiseen. Asiassa ei ollut ilmennyt selvi\u00e4 C:n asemasta tai menettelyst\u00e4 johtuvia perusteita vastuun samastamiseen.<\/p>\n

Samastamisen edellytysten ja C:n oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 ottaman roolin kannalta voitiin kuitenkin harkita viel\u00e4 sen merkityst\u00e4, ett\u00e4 C oli itse esitt\u00e4nyt k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa B Oy:t\u00e4 kohtaan korvausvaatimuksen niist\u00e4 kuluistaan, jotka h\u00e4nelle oli aiheutunut oikeudenk\u00e4ynnin jatkamisesta A Oy:n nimiss\u00e4 konkurssin alkamisen j\u00e4lkeen. H\u00e4n oli esitt\u00e4nyt vastaavan korvausvaatimuksen kuluistaan my\u00f6s hovioikeudessa A Oy:n valituksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Omien korvausvaatimustensa perusteella C oli siis ottanut henkil\u00f6kohtaisesti vastatakseen A Oy:n kanteen ajamisesta aiheutuneet kulut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa konkurssin alkamisesta lukien ja edelleen my\u00f6s hovioikeudessa A Oy:n valituksen osalta. Korvausvaatimuksen esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen voitiin katsoa samalla ilmoittautuneen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa oikeudenk\u00e4yntiin asianosaiseksi A Oy:n ohella, vaikka oikeudenk\u00e4ynnin varsinaisina osapuolina olivat jatkuvasti olleet vain A Oy ja B Oy. T\u00e4m\u00e4 seikka olisi voinut puoltaa edell\u00e4 k\u00e4sitelty\u00e4 korvausvastuun samastamista.<\/p>\n

Kun k\u00e4sill\u00e4 ei kuitenkaan ollut muita vastuun samastamisen perusteita ja kun C:n henkil\u00f6kohtaiselle korvausvastuulle ei ollut edell\u00e4 k\u00e4sitellyist\u00e4 konkurssilain tai oikeudenk\u00e4ymiskaaren s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 johtuvaa perustetta tai my\u00f6sk\u00e4\u00e4n konkurssilain 3 luvun esit\u00f6ist\u00e4 selv\u00e4sti p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 olevaa tarkoitusta, C:lle ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitulla perusteella voitu asettaa velvollisuutta korvata henkil\u00f6kohtaisesti A Oy:n vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikuluja.<\/p>\n

Ongelmallista oli, ettei vastapuolella ollut t\u00e4llaisessa tilanteessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollisuutta saada oikeudenk\u00e4yntikuluilleen korvausta velallisyhti\u00f6lt\u00e4. N\u00e4in ollen velallisen edustaja voisi esimerkiksi riitauttaa perusteetta valvottuja saatavia ilman kuluvastuuta. T\u00e4llaisessa tilanteessa kuluvastuu voi kuitenkin tulla arvioitavaksi oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 6 \u00a7:n tai muun osakeyhti\u00f6n edustajan vahingonkorvausvastuun perusteella.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, ett\u00e4 C oli vapautettava velvollisuudesta korvata B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa. Samasta syyst\u00e4 B Oy:n vaatimus C:n velvoittamisesta korvaamaan B Oy:n kuluja hovioikeudessa oli hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Hovioikeus ei p\u00e4\u00e4asian osalta muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputulosta. C vapautettiin korvaamasta B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ja C:hen hovioikeudessa kohdistettu oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimus hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n

Eri mielt\u00e4 ollut hovioikeudenneuvos Hakamies katsoi, ett\u00e4 asiassa oli edellytykset velvoittaa C korvaamaan henkil\u00f6kohtaisesti B Oy:n vaatimat oikeudenk\u00e4yntikulut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa 27.11.2018 j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta ja hovioikeuden osalta.<\/p>\n

$14a<\/p>\n

$14b<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

1. B Oy on toiminut X Oy:n p\u00e4\u00e4urakoitsijana L\u00e4nsimetro-hankkeen ratalinjan rakennusurakassa Urheilupuisto – Keilaniemi (RU12). Urakka on k\u00e4sitt\u00e4nyt kyseisen rataosuuden tunneleiden louhintaurakan j\u00e4lkeiset rakennusty\u00f6t lukuun ottamatta metroasemia. Hovioikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin B Oy:n vastuulle kuuluneet maanrakennusty\u00f6t oli teetetty toisilla aliurakoitsijoilla ja rakennusteknisten t\u00f6iden suorittamisesta oli sovittu B Oy:n ja A Oy:n v\u00e4lisell\u00e4 aliurakkasopimuksella, jossa B Oy on kirjattu tilaajaksi ja A Oy urakoitsijaksi. RU12-urakan kustannuksista suurin osa, noin 80 prosenttia, oli koostunut A Oy:n kanssa sovittuun aliurakkaan kuuluneista t\u00f6ist\u00e4. Hovioikeuden toteamin tavoin A Oy:n ja B Oy:n sek\u00e4 sen muiden aliurakoitsijoiden t\u00f6iden tekeminen oli edellytt\u00e4nyt, ett\u00e4 urakoitsijat tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 vuorotellen.<\/p>\n

2. A Oy:n kanne on perustunut muun ohella siihen, ett\u00e4 yhti\u00f6 ei B Oy:n vastuulla olleista syist\u00e4 ollut voinut aloittaa t\u00f6iden tekemist\u00e4 sovitun aikataulun mukaisesti, vaan sen t\u00f6ihin varaamat resurssit olivat alusta l\u00e4htien olleet vajaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 oli A Oy:n mukaan aiheutunut sille lis\u00e4kustannuksia ja katteen menetyst\u00e4. A Oy on vaatinut alueluovutusten viiv\u00e4stymisest\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korvausta sille aiheutuneen vahingon perusteella katsoen, ett\u00e4 rakennusurakan sopijapuolten vastuuta s\u00e4\u00e4ntelevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen 1998 (YSE) 24, 25, 34 ja 35 \u00a7:t soveltuvat tilanteeseen. Urakkat\u00f6iden alkamisen viiv\u00e4styminen X Oy:st\u00e4 johtuvasta syyst\u00e4 oli kuulunut B Oy:n vastuulle. Toissijaisesti A Oy on vaatinut korvausta alueluovutusten viiveist\u00e4 sopimussakkoehdon nojalla.<\/p>\n

3. B Oy on kiist\u00e4nyt kanteen ja vaatinut vastakanteessaan A Oy:lt\u00e4 korvauksia muun muassa urakan purkamisesta sille aiheutuneista vahingoista.<\/p>\n

4. Silt\u00e4 osin kuin asia on Korkeimmassa oikeudessa arvioitavana, alemmat oikeudet ovat katsoneet, ett\u00e4 B Oy on rikkonut urakka-alueiden luovutusajankohtia koskevaa aliurakkasopimuksen ehtoa ja luovuttanut sopimuksessa m\u00e4\u00e4ritellyt urakka-alueet A Oy:lle my\u00f6h\u00e4stynein\u00e4. A Oy:ll\u00e4 ei ole katsottu olevan oikeutta alueluovutusten viiv\u00e4stymisist\u00e4 vaatimaansa t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen vahingonkorvaukseen vaan urakkaohjelman osan I kohdan 8.1 vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehdon mukaiseen korvaukseen. Ehdon perusteella B Oy on velvoitettu suorittamaan A Oy:lle 211 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n viiv\u00e4stymisen mukaan laskettu yhteens\u00e4 211 000 euron sopimussakko.<\/p>\n

5. A Oy on muutoksenhakemuksessaan katsonut, ettei B Oy ole oikeutettu vetoamaan vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehtoon tilanteessa, jossa B Oy on rikkonut sopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 alueluovutuksista ja YSE 8 \u00a7:n mukaista my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuttaan aiheuttaen sopijapuolelleen viiv\u00e4styksest\u00e4 johtunutta vahinkoa. A Oy on lis\u00e4ksi katsonut, ett\u00e4 sopimusehto ei tule sovellettavaksi, koska B Oy on laiminly\u00f6nyt ehdon soveltamisen edellytt\u00e4m\u00e4n velvollisuutensa ilmoittaa urakan alustavan aloitusajankohdan viiv\u00e4stymisest\u00e4 A Oy:lle ja koska B Oy ei ole ehdossa tarkoitetuin tavoin t\u00e4sment\u00e4nyt urakan alustavaa aloitusajankohtaa. B Oy puolestaan on katsonut, ett\u00e4 urakka-alueiden luovutusten viiv\u00e4stymiseen perustuvien vaatimusten osalta tuli soveltaa kyseist\u00e4 sopimusehtoa.<\/p>\n

6. A Oy:n kanteen ja B Oy:n vastakanteen lopputuloksiin n\u00e4hden k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on velvoittanut A Oy:n ja sen toimitusjohtajan C:n suorittamaan B Oy:lle korvausta oikeudenk\u00e4yntikuluista. C on velvoitettu suorittamaan B Oy:lle oikeudenk\u00e4yntikuluja siit\u00e4 lukien, kun oikeudenk\u00e4ynnin aikana konkurssiin menneen A Oy:n konkurssipes\u00e4 oli ilmoittanut, ettei pes\u00e4 jatka oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, ja A Oy oli sen takia ilmoittanut jatkavansa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n. Hovioikeus on hyl\u00e4nnyt C:hen kohdistetun oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksen.<\/p>\n

7. Korkeimmassa oikeudessa on valitusluvan rajaus huomioon ottaen A Oy:n valituksen perusteella kysymys siit\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyyk\u00f6 B Oy:n vastuu hovioikeuden tuomiossa todetuista alueluovutusten viiv\u00e4stymisist\u00e4 vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehdon perusteella. B Oy:n valituksen perusteella kysymys on siit\u00e4, onko oikeudenk\u00e4ynnin aikana konkurssiin asetetun ja oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 jatkaneen A Oy:n edustaja C velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikulut.<\/p>\n

Urakkasopimuksen ehto<\/h3>\n

8. B Oy:n ja A Oy:n v\u00e4lisen aliurakkasopimuksen 3 \u00a7:n mukaan urakassa noudatetaan rakennusurakan yleisi\u00e4 sopimusehtoja YSE 1998, joihin sopimus perustuu. Aliurakkasopimuksen 5 \u00a7:n mukaan sopijapuolten noudatettaviksi ovat tulleet my\u00f6s urakkaohjelman osat I ja II. Urakkaohjelman osasta I eli yleisest\u00e4 osasta (UO I) ilmenee muun muassa L\u00e4nsimetro-hankkeen toteutustapa jaettuina urakoina, ja siin\u00e4 on eritelty hankkeeseen sis\u00e4ltyv\u00e4t p\u00e4\u00e4urakat ja niiden sis\u00e4lt\u00f6. Ratalinjan Urheilupuisto – Keilaniemi (RU 12) kohdekohtainen rakennusurakka on t\u00e4smennetty urakkaohjelman osassa II eli kohdekohtaisessa osassa (UO II).<\/p>\n

9. Hovioikeuden tuomiosta ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla urakkaohjelman II mukaisista urakka-alueiden luovutuksista viisi oli viiv\u00e4stynyt. Urakkaohjelman osan II kohdassa 8.5 on todettu, ett\u00e4 tilaajan viiv\u00e4styksest\u00e4 johtuva korvausvelvollisuus on urakan aloituksen viiv\u00e4stymist\u00e4 lukuun ottamatta YSE:n mukainen, ja aloituksen viiv\u00e4stymisen korvauksen osalta on viitattu urakkaohjelman osan I urakka-aikaa koskevaan kohtaan 8. Mainitussa kohdassa on t\u00f6iden aloitusta koskeva alakohta 8.1, jossa on todettu seuraavaa:<\/p>\n

\u201dUrakoissa on maantieteellisest\u00e4 laajuudesta ja edelt\u00e4vist\u00e4 urakoista johtuen yksi tai useampia aloitusajankohtia. Em. urakkakohtaiset aloitusajankohdat on alustavasti arvioitu UO II:ssa. Tilaajalla on oikeus tarkentaa em. alustavia aloitusajankohtia edellisen urakoitsijan t\u00f6iden aikataulullisen toteuman mukaan. Tilaaja ilmoittaa urakoitsijalle etuk\u00e4teen mahdollisesta aloitusajankohdan viiv\u00e4stymisest\u00e4 tai aikaistumisesta ennakkoon heti tiedon saatuaan ja varmistaa ajankohdan viimeist\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4 (4) viikkoa ennen t\u00f6iden varmistunutta ja uutta aloittamisajankohtaa. Urakoitsijalla on velvollisuus aloittaa ty\u00f6t tilaajan em. tavoin t\u00e4sment\u00e4m\u00e4n\u00e4 ajankohtana.<\/p>\n

Mik\u00e4li yksi tai useampi UO II:ssa mainituista alustavista aloitusajankohdista aikaistuu tai viiv\u00e4styy UO II:ssa esitetyst\u00e4 ajankohdasta muusta kuin urakoitsijasta johtuvasta syyst\u00e4, urakan v\u00e4litavoitteita sek\u00e4 valmistumisaikaa aikaistetaan tai siirret\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 ko. siirrot vaikuttavat urakan kriittisen polun aikatauluun.<\/p>\n

Rakennus- tai p\u00e4\u00e4llysrakenneurakan jokaisen UO II:ssa erikseen mainitun ja em. tavoin t\u00e4smennetyn aloitusajankohdan aikaistumisesta ei korvata ao. urakoitsijalle edell\u00e4 mainitun aikataulusiirron lis\u00e4ksi mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin.<\/p>\n

Mik\u00e4li rakennus- tai p\u00e4\u00e4llysrakenneurakan UO II:ssa erikseen mainitun aloituksen tilaajan my\u00f6hemmin t\u00e4sment\u00e4m\u00e4 aloitusajankohta siirtyy, sen viiv\u00e4stymisest\u00e4 korkeintaan kuudella (6) viikolla ei makseta urakoitsijalle mit\u00e4\u00e4n korvausta. Kuusi (6) viikkoa ylitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osalta ko. t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymisest\u00e4 korvataan ao. urakoitsijalle 1.000,00 \u20ac\/ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4. Urakoitsijalle ei korvata t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymisen kuusi (6) viikkoa ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa edell\u00e4 mainitun aikataulusiirron ja korvauksen lis\u00e4ksi mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin.\u201d<\/p>\n

Arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohtia<\/h3>\n

10. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 25 \u00a7:ss\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4ys sopijapuolten vastuun sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja 35 \u00a7:ss\u00e4 tilaajan vastuusta aiheuttamastaan viiv\u00e4styksest\u00e4. Niiss\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, ett\u00e4 vastuuseen viiv\u00e4styksest\u00e4 tai urakkasuorituksen keskeytyksest\u00e4 sovelletaan viiv\u00e4styssakkoa koskevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 silt\u00e4 osin kuin siit\u00e4 on erikseen sovittu. Muutoin sopijapuolella on oikeus mainituissa sopimusehdoissa tarkoitettuun vahingonkorvaukseen.<\/p>\n

$14f<\/p>\n

Arviointi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa<\/h3>\n

12. Urakkaohjelman yleisen osan I urakka-aikaa koskevan kohdan 8 t\u00f6iden aloitusta koskevassa alakohdassa 8.1 on todettu, ett\u00e4 urakkaohjelman osasta II ilmenev\u00e4t urakkakohtaiset aloitusajankohdat ovat alustavasti arvioituja. Ehdon mukaan p\u00e4\u00e4urakoitsijalla on oikeus tarkentaa urakan aloitusajankohtia edellisen urakoitsijan t\u00f6iden aikataulullisen toteutuman mukaan.<\/p>\n

13. Alakohdan 8.1 kappaleen 4 mukaan p\u00e4\u00e4urakoitsija on velvollinen maksamaan sopimusehdossa m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 sopimussakkoa aloitusajankohdan t\u00e4sment\u00e4misen j\u00e4lkeisest\u00e4 viiv\u00e4stymisest\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun kuusi viikkoa on kulunut p\u00e4\u00e4urakoitsijan t\u00e4smennetty\u00e4 aloitusajankohtaa koskevasta ilmoituksesta. Kappaleessa on lis\u00e4ksi vastuunrajoitusehto, jonka mukaan urakoitsijalle ei korvata t\u00e4smennetyn aloituksen viiv\u00e4stymisen kuusi viikkoa ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa edell\u00e4 mainitun aikataulusiirron ja korvauksen lis\u00e4ksi mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin.<\/p>\n

14. A Oy on katsonut, ettei B Oy ole oikeutettu vetoamaan kysymyksess\u00e4 olevaan sopimusehtoon, koska urakan viiv\u00e4styminen oli johtunut B Oy:n my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuden laiminly\u00f6nnist\u00e4. A Oy:n mukaan vastuunrajoitukseen vetoaminen on sopimusehdon mukaan mahdollista vain tilanteissa, jotka johtuvat urakoiden maantieteellisest\u00e4 laajuudesta ja edelt\u00e4vist\u00e4 urakoista, mutta ei silloin kun urakan my\u00f6h\u00e4styminen on johtunut B Oy:n my\u00f6t\u00e4vaikutusvelvollisuuden rikkomisesta.<\/p>\n

15. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitun sopimusehdon sanamuodosta ei nimenomaisesti ilmene A Oy:n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 soveltamisrajoitusta, jonka mukaan B Oy:n oma my\u00f6t\u00e4vaikutus viiv\u00e4stymiseen est\u00e4isi vastuunrajoituksen soveltamisen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vastuunrajoitusehdon j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 todetusta tarkoituksesta tai siit\u00e4, miten t\u00e4llaisen ehdon k\u00e4ytt\u00f6ala yleisesti ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ei t\u00e4llaista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voida tehd\u00e4. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden t\u00e4llaista tulkintaa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n perusteltua tehd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 urakan aloitusajankohtien tarkentamisoikeuden osalta on viitattu nimenomaisesti vain edellisen urakoitsijan aikataulutoteutumaan. Lis\u00e4ksi asiassa ei ole osoitettu, ett\u00e4 alueluovutusten viiv\u00e4stys osaksikaan olisi seurausta B Oy:n omasta my\u00f6t\u00e4vaikutuksesta.<\/p>\n

16. A Oy on edelleen kappaleen 4 sanamuotoon viitaten katsonut, ett\u00e4 vastuunrajoitus- ja viiv\u00e4styssakkoehto tulisi osapuolten v\u00e4lill\u00e4 sovellettavaksi ainoastaan niiss\u00e4 tapauksissa, joissa t\u00f6it\u00e4 ei ole voitu aloittaa p\u00e4\u00e4urakoitsijan ilmoittamana uutena aloitusajankohtana. B Oy puolestaan on muun ohella katsonut, ett\u00e4 mainittu ehto tulee sovellettavaksi, vaikka yhti\u00f6 ei ollut k\u00e4ytt\u00e4nyt oikeuttaan aloitusajankohdan siirt\u00e4miseen.<\/p>\n

17. Kun selvitet\u00e4\u00e4n osapuolten yhteist\u00e4 tarkoitusta, l\u00e4ht\u00f6kohtana on sopimusasiakirjan sanamuoto. Arvioitavana olevan sopimusehdon kappaleen 4 sanamuodon mukaan ehto koskee tilannetta, jossa urakkaohjelma II:ssa erikseen mainitun aloituksen tilaajan my\u00f6hemmin t\u00e4sment\u00e4m\u00e4 aloitusajankohta siirtyy. Sopimusehdossa ei mainita tilannetta, jossa alustavaa aloitusajankohtaa ei ole t\u00e4smennetty. Kun otetaan erityisesti huomioon vastuunrajoitusehdon suppean tulkinnan periaate, ehtokohdan sanamuoto tukee tulkintaa, jonka mukaan vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehtoa ei sovelleta silloin, kun tilaaja ei ole t\u00e4sment\u00e4nyt aloitusajankohtaa sopimuksessa mainittua ilmoitusmenettely\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

18. My\u00f6s vastuunrajoituksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 sopimusehtoa on kuitenkin tulkittava sopimuksen osana siten, ett\u00e4 ehdolla on mielek\u00e4s ja johdonmukainen merkitys sopimuksen tarkoituksen kannalta. Alakohta 8.1 kokonaisuutena ilment\u00e4\u00e4 urakan osapuolten k\u00e4sityst\u00e4 t\u00f6iden aloitusajankohtiin liittyvist\u00e4 keskin\u00e4isist\u00e4 vastuista ja riskinjaosta. Mainitun sopimuksen kohdan 8.1 kappaleesta 1 ilmenee, ett\u00e4 osapuolet ovat sopimukseen sitoutuessaan varautuneet siihen, ett\u00e4 urakkaohjelman mukaisia t\u00f6it\u00e4 ei pystyt\u00e4 aloittamaan alustavan aloitusaikataulun mukaisesti, vaan urakan alustavia aloitusajankohtia joudutaan edelt\u00e4vien t\u00f6iden aikataulullisen toteutuman vuoksi urakka-alueiden luovutuksiin liittyen t\u00e4sment\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 osoittaa osaltaan my\u00f6s se, ett\u00e4 A Oy:n on hovioikeuden ratkaisussa todetuin tavoin jo aliurakkasopimusta solmittaessa katsottava hyv\u00e4ksyneen sen, ett\u00e4 sen t\u00f6iden aloitus voi siirty\u00e4 alustavista aikatauluista kuudella viikolla ilman, ett\u00e4 asiassa olisi tapahtunut B Oy:n vastuulla olevaa sopimusrikkomusta.<\/p>\n

19. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 t\u00f6iden aloitusta koskevan ehdon 8.1 perusteella urakan osapuolet ovat sopineet vastuistaan ja riskinjaosta niin, ett\u00e4 B Oy aliurakan tilaajana ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole vastuussa vahingoista, jotka ovat aliurakoitsijalle aiheutuneet sopimuksessa mainittujen alustavien aloitusajankohtien ja niihin vaikuttavien urakka-alueiden luovutusten viiv\u00e4stymisest\u00e4, ennen kuin se on k\u00e4ytt\u00e4nyt oikeuttaan tarvittaessa t\u00e4sment\u00e4\u00e4 urakkaohjelmaan kirjattua alustavaa aloitusajankohtaa. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa p\u00e4\u00e4urakoitsijan vastuu viiv\u00e4stymisvahinkojen hyvitt\u00e4misest\u00e4 aliurakoitsijalle sopimussakolla syntyy ehdon mukaisesti vasta m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa sen j\u00e4lkeen, kun aliurakoitsija ei p\u00e4\u00e4urakoitsijan vastuulla olevan viiv\u00e4styksen jatkuessa ole pystynyt aloittamaan t\u00f6it\u00e4\u00e4n t\u00e4smentyneen\u00e4 aloitusajankohtanakaan.<\/p>\n

20. P\u00e4\u00e4urakoitsijalla on edell\u00e4 todetusti ollut l\u00e4ht\u00f6kohtainen oikeus seuraamuksitta siirt\u00e4\u00e4 alustavaa aloitusaikaa edelt\u00e4vien t\u00f6iden toteutuman mukaan. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden p\u00e4\u00e4urakoitsijan viiv\u00e4stysvastuuta rajoittavaa sopimussakkoehtoa ei ole johdonmukaista tulkita A Oy:n esitt\u00e4min tavoin niin, ett\u00e4 se tulisi sovellettavaksi ainoastaan silloin, kun p\u00e4\u00e4urakoitsija on k\u00e4ytt\u00e4nyt oikeuttaan t\u00e4sment\u00e4\u00e4 uusi aloitusajankohta.<\/p>\n

21. Kun otetaan huomioon sopimusehdon edell\u00e4 todettu sis\u00e4lt\u00f6 kokonaisuutena, on siten perusteltua p\u00e4\u00e4ty\u00e4 tulkintaan, jonka mukaan alueluovutusten viiv\u00e4stymisist\u00e4 aiheutuneesta t\u00f6iden aloituksen viiv\u00e4stymisest\u00e4 aliurakoitsijalle aiheutuneet vahingot tulevat ehdon 4 kappaleen mukaisesti katettaviksi sopimussakolla riippumatta siit\u00e4, onko p\u00e4\u00e4urakoitsija k\u00e4ytt\u00e4nyt oikeuttaan t\u00e4sment\u00e4\u00e4 aloitusajankohtia.<\/p>\n

B Oy:n menettelyn merkitys<\/h3>\n

22. A Oy on lis\u00e4ksi katsonut, ettei vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehtoa tule soveltaa, koska sopimuksessa m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 menettelytapoja ei ollut noudatettu. Viel\u00e4 onkin arvioitava sen merkityst\u00e4, onko B Oy laiminly\u00f6nyt sopimusehdossa sille asetettuja velvoitteita siten, ettei se voi tehokkaasti vedota vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehtoon. A Oy on kanteensa perusteena esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4urakoitsijalle sopimusehdossa asetettu ja sen laiminly\u00f6m\u00e4 velvollisuus ilmoittaa etuk\u00e4teen aliurakoitsijalle mahdollisesta aloitusajankohdan viiv\u00e4stymisest\u00e4 olisi ollut sille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta se olisi voinut lomauttaa tai irtisanoa ty\u00f6voimaansa ja ryhty\u00e4 muihin toimiin v\u00e4ltty\u00e4kseen viiv\u00e4styksen aiheuttamilta kustannuksilta.<\/p>\n

23. B Oy on puolestaan vedonnut siihen, ett\u00e4 alueluovutukset olivat viiv\u00e4styneet rakennuttajasta eli X Oy:st\u00e4 johtuvasta syyst\u00e4 ja ettei X Oy ollut ilmoittanut aloitusajankohtien viiv\u00e4stymisest\u00e4 B Oy:lle. X Oy olikin sittemmin korvannut B Oy:lle sopimussakkoa alueluovutusviiveist\u00e4 226 000 euroa. B Oy:n mukaan se ei ollut saanut tietoa aloitusajankohtien siirtymisest\u00e4 eik\u00e4 siten ollut voinut ilmoittaa t\u00e4t\u00e4 A Oy:lle urakkaohjelman ehtojen mukaisesti. B Oy on katsonut, ett\u00e4 A Oy oli koko hankkeen ajan tiennyt alueluovutusten viiv\u00e4stymisest\u00e4 ja sill\u00e4 oli ollut arvionvarainen tieto alueluovutusten ajankohdista. Asioita oli B Oy:n mukaan k\u00e4sitelty ty\u00f6maakokouksissa, joissa jokaisessa A Oy:n edustaja oli ollut paikalla.<\/p>\n

24. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella B Oy:n ja A Oy:n v\u00e4lisen aliurakan edistymisen kannalta keskeisten, X Oy:n vastuulle kuuluneiden edelt\u00e4vien ty\u00f6vaiheiden viiv\u00e4styminen ja n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 olleet poikkeamat alustavasta luovutusaikataulusta ovat olleet esill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti pidetyiss\u00e4 ty\u00f6maakokouksissa, joissa X Oy, B Oy ja A Oy ovat olleet edustettuina.<\/p>\n

25. Korkein oikeus katsoo, ettei B Oy:n menettelyyn alustavien aikataulujen viiv\u00e4stymisist\u00e4 ilmoittamisen suhteen ole selvitetty liittyneen sellaista huolimattomuutta tai piittaamattomuutta A Oy:n eduista, ett\u00e4 B Oy:lle sopimusehdon mukaan kuluneiden ennakkoilmoitusten toteutumatta j\u00e4\u00e4misen t\u00e4m\u00e4n tapauksen olosuhteissa olisi perusteltua katsoa merkitsev\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 vastuunrajoitusehtoa ei sen vuoksi tulisi soveltaa. Edell\u00e4 mainituin perustein B Oy:n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sill\u00e4 tiedossaan olleiden seikkojen pohjalta ja ottaen huomioon urakan osapuolten v\u00e4lill\u00e4 alueluovutusten ja t\u00f6iden aloittamisen osalta omaksuttu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 voida katsoa laiminly\u00f6neen t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ja saattaa A Oy:n tietoon sellaisia urakka-alueiden uusia luovutusajankohtia, joiden m\u00e4\u00e4rittelemiseen sill\u00e4 olisi ollut edellytykset.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n

26. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 A Oy:n oikeus vaatimiinsa korvauksiin alueluovutusten viiv\u00e4stymisist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sopimussakkoehdon mukaisesti eik\u00e4 A Oy:ll\u00e4 ole oikeutta sopimussakon asemesta vaatimaansa vahingonkorvaukseen. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei t\u00e4lt\u00e4 osin ole.<\/p>\n

Arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n

27. Edell\u00e4 todetuin tavoin p\u00e4\u00e4asian osalta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus on pysytt\u00e4nyt k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputuloksen silt\u00e4 osin kuin A Oy oli yhti\u00f6n konkurssia edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta velvoitettu korvaamaan B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa. Hovioikeus on vapauttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeusk\u00e4sittelyn aikana konkurssiin asetetun A Oy:n edustajan C:n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesta oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuudesta B Oy:lle ja hyl\u00e4nnyt B Oy:n hovioikeudessa C:hen kohdistaman oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksen. B Oy on valituksessaan katsonut, ett\u00e4 C tulee velvoittaa korvaamaan B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikulut A Oy:n konkurssiin asettamisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta.<\/p>\n

28. A Oy:n kanne on tullut vireille 8.10.2014 ja sen vaatimuskohtaa 6 koskeva lis\u00e4kanne 7.10.2016. B Oy:n vastakanne on pantu vireille 8.7.2016. A Oy:n konkurssi on alkanut 2.3.2018. A Oy:n konkurssipes\u00e4 on ilmoittanut, ett\u00e4 se ei jatka oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, ja A Oy on sen vuoksi 27.11.2018 ilmoittanut, ett\u00e4 se jatkaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n. B Oy on vaatinut, ett\u00e4 A Oy:t\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 edustanut C velvoitetaan henkil\u00f6kohtaisesti korvaamaan B Oy:lle aiheutuneet oikeudenk\u00e4yntikulut viimeksi mainitusta ajankohdasta lukien. A Oy ja C ovat puolestaan vaatineet, ett\u00e4 B Oy velvoitetaan korvaamaan A Oy:n oikeudenk\u00e4yntikulut konkurssiin asettamiseen saakka ja sen j\u00e4lkeen syntyneet velallisen edustajan C:n oikeudenk\u00e4yntikulut.<\/p>\n

29. B Oy:n mukaan C:n henkil\u00f6kohtainen kuluvastuu perustuu ensinn\u00e4kin h\u00e4nen asemaansa oikeudenk\u00e4ynnin osapuolena. B Oy on katsonut, ett\u00e4 C on A Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana konkurssilain 4 luvun 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu velallinen ja A Oy:n puhevaltaa k\u00e4ytt\u00e4neen\u00e4 oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 1 \u00a7:n nojalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikulut. B Oy:n mukaan C:t\u00e4 on joka tapauksessa pidett\u00e4v\u00e4 oikeudenk\u00e4ymiskaaren 18 luvun 8 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuna v\u00e4liintulijana, joka on lain 21 luvun 12 \u00a7:n nojalla vastuussa B Oy:lle aiheutuneista oikeudenk\u00e4yntikuluista.<\/p>\n

30. B Oy on lis\u00e4ksi todennut, ett\u00e4 C on ajanut asiassa omaa intressi\u00e4\u00e4n A Oy:n nimiss\u00e4 ja ett\u00e4 C ja A Oy on oikeudenk\u00e4yntikuluvastuun osalta samastettava toisiinsa. B Oy:n mukaan C k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiassa v\u00e4\u00e4rin A Oy:n osakeyhti\u00f6muotoa tarkoituksenaan ep\u00e4asiallisesti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluvastuuta, mink\u00e4 vuoksi osakeyhti\u00f6n erillisyys on sivuutettava ja vastuuseen oikeudenk\u00e4yntikuluista on asetettava C.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4yntikuluvastuuta koskevasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4<\/h3>\n

31. Oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuutta koskevat yleiss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvussa, jonka 1 \u00a7:ss\u00e4 on ilmaistu korvausvastuun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6. Sen mukaan asianosainen, joka h\u00e4vi\u00e4\u00e4 asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteist\u00e4 johtuvat kohtuulliset oikeudenk\u00e4yntikulut, jollei muualla laissa toisin s\u00e4\u00e4det\u00e4.<\/p>\n

32. Oikeudenk\u00e4yntikuluvastuusta silloin, kun konkurssin alkaessa on vireill\u00e4 oikeudenk\u00e4ynti velallisen ja kolmannen v\u00e4lill\u00e4 konkurssipes\u00e4\u00e4n kuuluvasta omaisuudesta, on s\u00e4\u00e4nnelty konkurssilain 3 luvun 3 \u00a7:n 1 momentissa. Konkurssipes\u00e4lle on t\u00e4ll\u00f6in varattava tilaisuus jatkaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Jollei konkurssipes\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tilaisuutta, velallinen voi jatkaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Konkurssipes\u00e4 voidaan velvoittaa korvaamaan vain konkurssipes\u00e4n puhevallan k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 toiselle osapuolelle aiheutuneet oikeudenk\u00e4yntikulut. Pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin mukaan velallisen oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 saavuttama voitto tai hy\u00f6ty kuuluu konkurssipes\u00e4\u00e4n. Velallisella on kuitenkin oikeus saada vastapuolen korvattaviksi mahdollisesti tuomitut oikeudenk\u00e4yntikulut.<\/p>\n

33. Vastaava s\u00e4\u00e4nn\u00f6s konkurssipes\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikuluvastuusta sis\u00e4ltyy konkurssilain 3 luvun 4 \u00a7:n 2 momenttiin, joka koskee konkurssin alkaessa velallista vastaan vireill\u00e4 olevaa konkurssisaatavaa koskevaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n

34. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 konkurssilaissa tai muuallakaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 velallisen vastapuolelle aiheutuneiden oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamisesta silloin, kun velallinen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n jatkamansa oikeudenk\u00e4ynnin.<\/p>\n

C:n v\u00e4itettyyn vastapuoliasemaan velallisena perustuva oikeudenk\u00e4yntikuluvastuu<\/h3>\n

35. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvussa on er\u00e4in poikkeuksin s\u00e4\u00e4detty oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuudesta oikeudenk\u00e4ynnin asianosaisten v\u00e4lill\u00e4. Sen j\u00e4lkeen, kun A Oy on konkurssin j\u00e4lkeen jatkanut oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 omissa nimiss\u00e4\u00e4n, oikeudenk\u00e4ynnin asianosaisina ovat olleet A Oy ja B Oy. B Oy on kuitenkin vaatinut C:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenk\u00e4yntikulut sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 C:t\u00e4 itse\u00e4\u00e4n on kohdassa 29 esitetyill\u00e4 perusteilla pidett\u00e4v\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnin osapuolena.<\/p>\n

36. Silt\u00e4 osin kuin B Oy on v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 C:t\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 konkurssilain 4 luvun 12 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuna velallisena, joka asianosaisen tavoin vastaisi puhevaltansa k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 aiheutuneista kuluista h\u00e4vitess\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4ynnin, Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 mainitussa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty se, keit\u00e4 koskevat luvun 5-7 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset muun muassa velallisen my\u00f6t\u00e4vaikutus- ja tiedonantovelvollisuudesta, 8-10 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset maastapoistumiskiellosta ja 11 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6s pakkokeinoista. Konkurssilain 4 luvun 12 \u00a7:ss\u00e4 ei siten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 3 luvun 3 ja 4 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua velallista, jolla n\u00e4iss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 tarkoitetaan konkurssivelallista konkurssivarallisuuden omistajana. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 C:n henkil\u00f6kohtaista kuluvastuuta ei voida perustaa v\u00e4itettyyn konkurssilain mukaiseen velallisasemaan.<\/p>\n

37. C on oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 toiminut A Oy:n edustajana ja k\u00e4ytt\u00e4nyt sen puolesta puhevaltaa. C ei kuitenkaan ole n\u00e4in toimiessaan tullut oikeudenk\u00e4ynnin asianosaiseksi, eik\u00e4 h\u00e4nen vastuutaan p\u00e4\u00e4asiassa syntyneist\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluista siten voida perustaa oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 1, 3 ja 16 \u00a7:\u00e4\u00e4n. Hovioikeuden toteamin tavoin k\u00e4sill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tilanne, jossa C olisi mainitun luvun 6 \u00a7:n nojalla A Oy:n edustajana vastuussa B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluista.<\/p>\n

38. Hovioikeuden toteamin tavoin C on ottanut henkil\u00f6kohtaisesti vastatakseen kanteen ajamisesta A Oy:lle aiheutuneista kuluista k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa konkurssin alkamisesta lukien ja edelleen hovioikeudessa sek\u00e4 vaatinut B Oy:lt\u00e4 n\u00e4iden kustannusten korvaamista itselleen. Korkeimmalle oikeudelle tehdyst\u00e4 muutoksenhakemuksesta oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista ei ole vaadittu. C:n asianosaisaseman kannalta on lis\u00e4ksi arvioitava sen merkityst\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 vaatinut oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista itselleen eik\u00e4 A:lle, jolla konkurssilain 3 luvun 3 \u00a7:n 4 momentin nojalla on oikeus saada vastapuolen korvattaviksi tuomitut oikeudenk\u00e4yntikulut. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen esit\u00f6iss\u00e4 (HE 26\/2003 vp s. 50) t\u00e4t\u00e4 oikeutta on perusteltu kohtuussyill\u00e4.<\/p>\n

39. Ratkaisussa KKO 2018:8 (kohta 21) on perimissiirtoa koskevassa tilanteessa todettu, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluista asiassa vastaa kanneoikeutta perimissiirron perusteella k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 asianosainen oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti riippumatta siit\u00e4, vaatiiko perimissiirron saaja suoritusta itselleen vai suoraan siirt\u00e4j\u00e4lle. Korkein oikeus katsoo, ettei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 C on vaatinut korvausta A Oy:lle aiheutuneista oikeudenk\u00e4yntikuluista itselleen, aiheuta h\u00e4nelle oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten nojalla velvollisuutta korvata B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluja asiassa.<\/p>\n

40. Silt\u00e4 osin kuin B Oy on katsonut, ett\u00e4 C on oikeudenk\u00e4ymiskaaren 18 luvun 8 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuna v\u00e4liintulijana velvollinen korvaamaan sen oikeudenk\u00e4yntikulut, Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 C ei ole tehnyt mainitun luvun 9 \u00a7:ss\u00e4 edellytetty\u00e4 v\u00e4liintulohakemusta eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ole hyv\u00e4ksytty v\u00e4liintulijaksi eik\u00e4 sellaisena oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 k\u00e4sitelty. C on sen sijaan k\u00e4ytt\u00e4nyt puhevaltaa A Oy:n edustajana. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4n ei ole vastuussa B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluista oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 12 \u00a7:n nojalla.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4yntikuluvastuu samastamisen perusteella<\/h3>\n

41. B Oy on edelleen vaatinut, ett\u00e4 A Oy ja C on oikeudenk\u00e4yntikuluvastuun osalta edelt\u00e4 kohdasta 30 ilmenevill\u00e4 perusteilla samastettava ja osakeyhti\u00f6n erillisyys on t\u00e4m\u00e4n vuoksi sivuutettava.<\/p>\n

42. Kuten Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2018:20 (kohta 13) lausunut, yhti\u00f6oikeudessa vastuun samastamisella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 osakkeenomistaja tai mahdollisesti yhti\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 luonnollisena henkil\u00f6n\u00e4 voi tietyiss\u00e4 tilanteissa ilman siihen velvoittavaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 joutua vastuuseen suoraan osakeyhti\u00f6n velkojille yhti\u00f6n omasta velvoitteesta vastoin osakkeenomistajan rajoitetun vastuun sek\u00e4 osakeyhti\u00f6n ja sen osakkeenomistajan varallisuuspiirien erillisyyden periaatetta. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 samastamisessa on kyse poikkeuksesta, joka edellytt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti nimenomaista yhti\u00f6muodon v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

43. Konkurssilaissa konkurssivelalliselle on s\u00e4\u00e4detty oikeus jatkaa pes\u00e4\u00e4n kuuluvaa omaisuutta koskevaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, jos konkurssipes\u00e4 ei sit\u00e4 jatka. T\u00e4t\u00e4 oikeutta on konkurssilain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneessa hallituksen esityksess\u00e4 perusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 se, mit\u00e4 konkurssipes\u00e4\u00e4n kuuluu, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 velkojille tulevan jako-osuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja n\u00e4in viime k\u00e4dess\u00e4 sen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin velallinen j\u00e4\u00e4 konkurssin j\u00e4lkeen vastuuseen niist\u00e4 veloista, jotka eiv\u00e4t saa konkurssissa t\u00e4ytt\u00e4 suoritusta, ja jos poikkeuksellisesti pes\u00e4n varat riitt\u00e4v\u00e4t kaikkien velkojen maksuun, kuinka paljon ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 velalliselle tulee (HE 26\/2003 vp s. 49). Velallisella on vastaava oikeus jatkaa sit\u00e4 vastaan ajettua konkurssisaatavaa koskevaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n

44. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 A Oy:n kanne on tullut vireille noin kolme ja puoli vuotta ennen yhti\u00f6n konkurssin alkamista. Kanne on koskenut yhti\u00f6n urakkaan perustuvia saatavia B Oy:lt\u00e4, joka on vireille panemallaan vastakanteella puolestaan kohdistanut omia urakkaan perustuvia vaatimuksiaan A:han, joka on p\u00e4\u00e4osin kiist\u00e4nyt ne. A Oy:n konkurssipes\u00e4n ilmoitettua, ett\u00e4 se ei jatka oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, A Oy edustajanaan C on ilmoittanut jatkavansa sit\u00e4.<\/p>\n

45. A Oy on k\u00e4ytt\u00e4nyt sill\u00e4 ollutta oikeutta jatkaa urakan osapuolten v\u00e4list\u00e4 oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, kun konkurssipes\u00e4 on harkintansa perusteella siit\u00e4 kielt\u00e4ytynyt. Kun osakeyhti\u00f6 on konkurssivelallisena, oikeudenk\u00e4ynnin voittanut vastapuoli joutuu useimmiten tilanteeseen, jossa se voi saada korvauksen oikeudenk\u00e4yntikuluistaan vain siin\u00e4 poikkeuksellisessa tapauksessa, ett\u00e4 osakeyhti\u00f6 konkurssin p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen saa uusia varoja. Velallisella puolestaan on asian voittaessaan oikeus saada vastapuolelta korvaus oikeudenk\u00e4yntikuluistaan.<\/p>\n

46. Korkein oikeus katsoo, ettei edellisess\u00e4 kohdassa mainitusta, laissa omaksutusta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 seuraavasta oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta ep\u00e4symmetrisyydest\u00e4 sellaisenaan voida johtaa velallisyhti\u00f6n omistajan tai edustajan henkil\u00f6kohtaista vastuuta vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikuluista. Kuluvastuuta koskevassa arvioinnissa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 esitettyihin vaatimuksiin, niiden perusteisiin ja oikeudenk\u00e4yntiin johtaneisiin seikkoihin kokonaisuudessaan.<\/p>\n

47. A Oy:n kanne on suurimmalta osaltaan tullut hyl\u00e4tyksi, mutta B Oy on sen perusteella kuitenkin velvoitettu suorittamaan A Oy:lle saatavia korkoineen yhteens\u00e4 734 381,25 euroa. B Oy:n vaatimista p\u00e4\u00e4omaltaan yhteens\u00e4 9,54 miljoonan euron saatavista on tullut hyv\u00e4ksytyksi noin 6,1 miljoonaa euroa. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on osavoittoa koskevan oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 3 \u00a7:n nojalla velvoittanut A Oy:n ja C:n korvaamaan B Oy:lle kolme nelj\u00e4sosaa t\u00e4m\u00e4n tarpeellisista toimenpiteist\u00e4, mist\u00e4 korvausvelvollisuudesta hovioikeus on vapauttanut C:n.<\/p>\n

48. A Oy:n ja B Oy:n v\u00e4lisen oikeudenk\u00e4ynnin vireilletulon ajankohtaan sek\u00e4 kanteen ja vastakanteen perusteisiin n\u00e4hden ei ole syyt\u00e4 arvioon, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnin jatkamisen taustalla olisi osakeyhti\u00f6muodon v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viittaavia perusteita. T\u00e4t\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tukee my\u00f6s p\u00e4\u00e4asian lopputulos, jonka perusteella ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 konkurssivelallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6s jatkaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 ja sen suorittamat prosessitoimet olisivat olleet ristiriidassa yhti\u00f6n ennen konkurssia vireille tulleen kanteen ajamiseen ja vastakanteen torjumiseen liittyneiden tavoitteiden kanssa. Korkein oikeus katsoo siten j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 C olisi menettelyll\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt yhti\u00f6muotoa v\u00e4\u00e4rin ja ett\u00e4 h\u00e4net siten voitaisiin vastuun samastamisen perusteella velvoittaa korvaamaan B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikulut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ja hovioikeudessa.<\/p>\n

Lopputulos<\/h3>\n

49. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuutta koskevilta osin ei ole.<\/p>\n

50. B Oy on valituksessaan ja vastauksessaan A Oy:n muutoksenhakemukseen vaatinut C:n velvoittamista korvaamaan B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikulut Korkeimmassa oikeudessa korkoineen. B Oy on h\u00e4vinnyt oman muutoksenhakunsa, joten t\u00e4lt\u00e4 osin sen kuluvaatimus on jo t\u00e4ll\u00e4 perusteella hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Silt\u00e4 osin kuin B Oy A Oy:n vastapuolena voittaa Korkeimmassa oikeudessa, Korkein oikeus on edell\u00e4 katsonut, ett\u00e4 C ei A Oy:n asemesta ole vastuussa B Oy:n oikeudenk\u00e4yntikuluista. C ei siten ole velvollinen korvaamaan B Oy:n vastauskuluja Korkeimmassa oikeudessa.<\/p>\n

Alueluovutusten viiv\u00e4stymiseen perustuva vastuu<\/h3>\n

Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/h3>\n

Taustaa<\/h3>\n

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

Vastuunrajoitus- ja sopimussakkoehdon soveltaminen (A Oy:n valitus)<\/h3>\n

Oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuus (B Oy:n valitus)<\/h3>\n

Oikeudenk\u00e4yntikulut Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huvudentrepren\u00f6ren f\u00f6r en byggnadsentreprenad B Ab hade i strid med avtalet mellan parterna f\u00f6r sent \u00f6verl\u00e5tit entreprenadomr\u00e5den \u00e5t underentrepren\u00f6ren A Ab. A Ab yrkade att B Ab skulle \u00e5l\u00e4ggas att betala skadest\u00e5nd p\u00e5 grund av dr\u00f6jsm\u00e5let. Enligt villkoren i entreprenadavtalet hade huvudentrepren\u00f6ren r\u00e4tt att precisera de prelimin\u00e4ra tidpunkterna f\u00f6r att inleda entreprenaden. Entreprenadavtalet inneh\u00f6ll ett…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[8677],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[15485,15692,21983,21982,21984],"kji_language":[7746],"class_list":["post-594279","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-8677","kji_subject-divers","kji_keyword-avtal","kji_keyword-avtalet","kji_keyword-byggnadsentreprenad","kji_keyword-huvudentreprenoren","kji_keyword-strid","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2024:56 - Avtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2024:56 - Avtal\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Huvudentrepren\u00f6ren f\u00f6r en byggnadsentreprenad B Ab hade i strid med avtalet mellan parterna f\u00f6r sent \u00f6verl\u00e5tit entreprenadomr\u00e5den \u00e5t underentrepren\u00f6ren A Ab. A Ab yrkade att B Ab skulle \u00e5l\u00e4ggas att betala skadest\u00e5nd p\u00e5 grund av dr\u00f6jsm\u00e5let. Enligt villkoren i entreprenadavtalet hade huvudentrepren\u00f6ren r\u00e4tt att precisera de prelimin\u00e4ra tidpunkterna f\u00f6r att inleda entreprenaden. Entreprenadavtalet inneh\u00f6ll ett...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"39 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202456-avtal\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202456-avtal\\\/\",\"name\":\"KKO:2024:56 - Avtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-18T10:09:03+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202456-avtal\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202456-avtal\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202456-avtal\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2024:56 – Avtal\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2024:56 - Avtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KKO:2024:56 - Avtal","og_description":"Huvudentrepren\u00f6ren f\u00f6r en byggnadsentreprenad B Ab hade i strid med avtalet mellan parterna f\u00f6r sent \u00f6verl\u00e5tit entreprenadomr\u00e5den \u00e5t underentrepren\u00f6ren A Ab. A Ab yrkade att B Ab skulle \u00e5l\u00e4ggas att betala skadest\u00e5nd p\u00e5 grund av dr\u00f6jsm\u00e5let. Enligt villkoren i entreprenadavtalet hade huvudentrepren\u00f6ren r\u00e4tt att precisera de prelimin\u00e4ra tidpunkterna f\u00f6r att inleda entreprenaden. Entreprenadavtalet inneh\u00f6ll ett...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"39 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/","name":"KKO:2024:56 - Avtal - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-18T10:09:03+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202456-avtal\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2024:56 – Avtal"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/594279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=594279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=594279"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=594279"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=594279"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=594279"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=594279"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=594279"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=594279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}