{"id":616863,"date":"2026-04-20T05:14:43","date_gmt":"2026-04-20T03:14:43","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/"},"modified":"2026-04-20T05:14:43","modified_gmt":"2026-04-20T03:14:43","slug":"tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/","title":{"rendered":"TT 2025:36 – M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 oli muutettu tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Muutoksen taustalla oli ollut ulosottotoimen uudelleen organisointi yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi.<\/p>\n

Aiemmin kihlakunnanulosottomiehille oli maksettu perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioita. N\u00e4ist\u00e4 oli luovuttu, ja t\u00e4t\u00e4 oli kompensoitu erillisell\u00e4 ulosottoylitarkastajien pysyv\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla, URA-lis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi vakituisten kihlakunnanulosottomiesten, joiden teht\u00e4v\u00e4 oli muuttunut ulosottoylitarkastajan teht\u00e4v\u00e4ksi, palkkatasoa oli turvattu enint\u00e4\u00e4n kolmen vuoden ajan maksettavalla takuupalkalla.<\/p>\n

Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset olivat silt\u00e4 osin p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kuin URA-lis\u00e4n ja takuupalkan maksamisen edellytykset johtivat virkamiesten ep\u00e4tasapuoliseen ja syrjiv\u00e4\u00e4n kohteluun. Kantajilla katsottiin olevan oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ja osalla heist\u00e4 my\u00f6s takuupalkkaan.<\/p>\n

\u200b<\/p>\n

Asia<\/h3>\n

Palkkaus<\/h3>\n

Kantajat<\/h3>\n

A<\/h3>\n

B<\/h3>\n

C<\/h3>\n

D<\/h3>\n

E<\/h3>\n

F<\/h3>\n

G<\/h3>\n

H<\/h3>\n

J<\/h3>\n

K<\/h3>\n

L<\/h3>\n

M<\/h3>\n

N<\/h3>\n

O<\/h3>\n

P<\/h3>\n

Q<\/h3>\n

R<\/h3>\n

S<\/h3>\n

T<\/h3>\n

U<\/h3>\n

V<\/h3>\n

W<\/h3>\n

X<\/h3>\n

Y<\/h3>\n

Z<\/h3>\n

A2<\/h3>\n

B2<\/h3>\n

C2<\/h3>\n

D2<\/h3>\n

Vastaaja<\/h3>\n

Valtiovarainministeri\u00f6\/Oikeusministeri\u00f6<\/h3>\n

K\u00c4SITTELY TY\u00d6TUOMIOISTUIMESSA<\/h3>\n

Vireille 20.9.2024<\/p>\n

Suullinen valmistelu 18.3.2025 ja 16.5.2025<\/p>\n

P\u00e4\u00e4k\u00e4sittely 4.9.2025<\/p>\n

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN M\u00c4\u00c4R\u00c4YKSET<\/h3>\n

Sopimuksen tavoitteena on tuloksellista toimintaa tukeva, teht\u00e4v\u00e4n vaativuuteen sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen ty\u00f6suoritukseen ja p\u00e4tevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus sek\u00e4 ty\u00f6nantajakilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on lis\u00e4ksi kannustaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 hakeutumaan vaativampiin teht\u00e4viin ja parantamaan ty\u00f6suoritustaan ja muutenkin tukea henkil\u00f6st\u00f6n kehittymist\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 esimiesty\u00f6t\u00e4 ja parantaa johtamista.<\/p>\n

[- -]<\/p>\n

Uuden palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaiset palkankorotukset maksetaan palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottohetkest\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n

Erillisell\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla (jatkossa URA-lis\u00e4) kompensoidaan perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioista luopumisen mahdollisia negatiivisia palkkausvaikutuksia. Kompensoinnissa huomioidaan ulosoton rakenneuudistus, laajan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon aiheuttamat muutokset aikaisempaan kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4nkuvaan ja sek\u00e4 henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n muutos palkkioiden kertym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

URA-lis\u00e4n laskennassa vertailupalkkana on henkil\u00f6lle joulukuussa 2020 maksettu kihlakunnanulosottomiehi\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen kiinte\u00e4 palkkaus sek\u00e4 perint\u00e4- ja toimenpidepalkkiot seuraavasti. Perint\u00e4 ja toimenpidepalkkiona huomioidaan kunkin virkamiehen osalta vuoden 2020 tammi-lokakuun ansaintakauteen (1.1. \u2014 1.11.2020) kohdistuvat palkkiot, joiden maksukausi on ollut 14.2. \u2014 30.11.2020. Palkkiosummaa korjataan, 2 momentin muutosten huomioimiseksi, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuukausikeskiarvon laskennassa luvun 10 sijasta jakajana lukua 11. Mik\u00e4li palkkioita on maksettu lyhyemm\u00e4lt\u00e4 ajanjaksolta kuin 10 kuukaudelta, kyseisen t\u00e4m\u00e4n lyhyemm\u00e4n ansaintakauden palkkiokeskiarvoa korjataan vastaavasti. Laskennassa huomioidaan ne kuukaudet, joilta henkil\u00f6lle on ko. ajanjaksona maksettu palkkioita. Mik\u00e4li henkil\u00f6ll\u00e4 ei ole palkkioita lainkaan ansaintajaksolta 1.1. \u2014 1.11.2020, henkil\u00f6n laskennallisena korjattuna palkkiosummana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 2 239,58 euroa kuukaudessa.<\/p>\n

Uuden palkan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sopimuksen voimaan tullessa, vanhaa, edell\u00e4 sovituin tavoin laskettua 1.12.2020 voimassa ollutta palkkausta pienemm\u00e4ksi, henkil\u00f6lle maksetaan kyseisen ajankohdan henkil\u00f6kohtaisen palkan ja uuden palkkauksen v\u00e4linen erotus erillisen\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 enint\u00e4\u00e4n 6 000,00 euroon saakka.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa palvelussuhteessa 30.11.2020 olleella virkamiehell\u00e4, joka on k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohtaa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aikana ollut keskeytyksett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koko ajanjakson 1.12.2015 \u2014 30.11.2020, ja on nimitetty 1.12.2020 lukien vakinaiseen ulosottoylitarkastajan virkaan, on oikeus t\u00e4ss\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 sovittuun URA-lis\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li nimitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6s uuden organisaation vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan on tehty viimeist\u00e4\u00e4n 30.4.2021 ja henkil\u00f6 on toiminut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virassa 1.12.2020 alkaen keskeytyksett\u00e4 vakinaiseen nimitt\u00e4miseens\u00e4 saakka, henkil\u00f6ll\u00e4 on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainittua m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden kestoa koskevan ehdon t\u00e4yttyess\u00e4, riippumatta siit\u00e4, mist\u00e4 ajankohdasta nimitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 viranhoito on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty alkamaan.<\/p>\n

URA-lis\u00e4oikeus s\u00e4ilyy niin kauan, kuin virkamies on k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohdasta alkaen tai 5 momentin mukaisesta viranhoidon alkamishetkest\u00e4 keskeytyksett\u00e4 sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa vakinaisessa palvelussuhteessa ulosottoylitarkastajan vaativuustason P1 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

URA-lis\u00e4 on osa t\u00e4m\u00e4n sopimuksen 3 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua palkkausta. URA-lis\u00e4\u00e4 tarkistetaan keskustason yleiskorotuksilla.<\/p>\n

Henkil\u00f6ll\u00e4, jolla on ollut 30.11.2020 voimassa vakituinen kihlakunnanulosottomiehen virka ja joka on 1.12.2020 lukien nimitetty ulosottoylitarkastajan vakituiseen virkaan, on t\u00e4ss\u00e4 virassa uuden palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohtana 1.5.2021, oikeus eurom\u00e4\u00e4r\u00e4iseen takuupalkkaan. Takuupalkan m\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa 6 momentissa m\u00e4\u00e4ritellyin tavoin ja ajan vanhan j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaista kuukausipalkkaa sellaisena kuin se oli 7.6.2019 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen ja siihen my\u00f6hemmin tehtyjen muutosten perusteella. Takuupalkkaoikeus s\u00e4ilyy niin kauan, kuin virkamies on k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohdasta alkaen keskeytyksett\u00e4 sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa vakinaisessa palvelussuhteessa ulosottoylitarkastajan vaativuustason P1 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Takuupalkka maksetaan 6 momentin mukaisesti enint\u00e4\u00e4n 3 vuoden ajan ja silt\u00e4 osin, kun se on korkeampi kuin t\u00e4m\u00e4n sopimuksen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4 palkka URA-lis\u00e4 mukaan lukien. Takuupalkan maksaminen p\u00e4\u00e4ttyy viimeist\u00e4\u00e4n 1.5.2024.<\/p>\n

Lyhyt, enint\u00e4\u00e4n 30 p\u00e4iv\u00e4n keskeytys vakinaisessa palvelussuhteessa, ei johda takuupalkkaoikeuden lakkaamiseen.<\/p>\n

Jos henkil\u00f6 on k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohtana ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalkkaisessa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa palvelussuhteessa, takuupalkka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy vakinaisen palvelussuhteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohdan palkan mukaan, kun h\u00e4n palaa siihen.<\/p>\n

10 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisella virkamiehell\u00e4 ei ole oikeutta takuupalkkaan.<\/p>\n

My\u00f6s takuupalkkaa saavan virkamiehen teht\u00e4vien vaativuustaso ja henkil\u00f6kohtainen suoritusosa arvioidaan siten kuin 4 ja 5 \u00a7:ss\u00e4 on sanottu. Jos h\u00e4n itse hakeutuu teht\u00e4viin, joiden vaativuustaso on alempi kuin h\u00e4nen vakinaisessa palvelussuhteessaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla.<\/p>\n

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =<\/p>\n

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS<\/h3>\n

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on muutettu 1.5.2021 voimaan tulleella tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan muutoksen taustalla on ollut ulosottotoimen uudelleen organisointi 1.12.2020 alkaen yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Kihlakunnanulosottomiehen uudeksi virkanimikkeeksi on 1.12.2020 lukien tullut ulosottoylitarkastaja.<\/p>\n

Palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n muutoksella lakkautettiin ulosottoylitarkastajille aiemmin maksetut erilliset perint\u00e4- ja toimenpidepalkkiot ja heid\u00e4t siirrettiin kaikilta osin valtion yleisen palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n (jatkossa my\u00f6s VPJ-palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n) piiriin.<\/p>\n

Aiemmin maksetuista perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioista luopumisen mahdollisia negatiivisia palkkausvaikutuksia kompensoitiin erillisell\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla, URA-lis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi vakituisten kihlakunnanulosottomiesten, joiden teht\u00e4v\u00e4 muuttui ulosottoylitarkastajan teht\u00e4v\u00e4ksi, palkkatasoa turvattiin enint\u00e4\u00e4n kolmen vuoden ajan maksettavalla tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 \u00a7:n mukaisella takuupalkalla.<\/p>\n

URA-lis\u00e4n saamisen ehdot m\u00e4\u00e4riteltiin tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 \u00a7:ss\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 5 momentin mukaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa palvelussuhteessa 30.11.2020 olleella virkamiehell\u00e4 on oikeus lis\u00e4\u00e4n, jos t\u00e4m\u00e4 on ollut keskeytyksett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2015 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan ja on nimitetty 1.12.2020 lukien vakinaiseen ulosottoylitarkastajan virkaan. Jos nimitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6s uuden organisaation vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan on tehty viimeist\u00e4\u00e4n 30.4.2021 ja henkil\u00f6 on toiminut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virassa 1.12.2020 alkaen keskeytyksett\u00e4 vakinaiseen nimitt\u00e4miseens\u00e4 saakka, henkil\u00f6ll\u00e4 on ollut oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainittua m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden kestoa koskevan ehdon t\u00e4yttyess\u00e4, riippumatta siit\u00e4, mist\u00e4 ajankohdasta nimitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 viranhoito on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty alkamaan.<\/p>\n

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 \u00a7:n mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen takuupalkka taas sovittiin koskemaan virkamiehi\u00e4, jotka olivat olleet 30.11.2020 vakituisessa kihlakunnanulosottomiehen virassa ja jotka ulosoton organisaatiouudistuksen voimaan tullessa 1.12.2020 ovat siirtyneet vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan, ja joiden sopimuksen 10 \u00a7:n mukaisesti m\u00e4\u00e4ritelty palkkaus on ylitt\u00e4nyt 6 000 euron rajan. Edell\u00e4 mainittujen ehtojen tuli jokaisen t\u00e4ytty\u00e4, jotta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen takuupalkka tuli maksettavaksi.<\/p>\n

Kantajat eiv\u00e4t ole t\u00e4ytt\u00e4neet edell\u00e4 mainittuja sopimusehtoja URA-lis\u00e4n tai m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen takuupalkan maksamisesta.<\/p>\n

Kantajista osa on j\u00e4\u00e4nyt URA-lis\u00e4n ulkopuolelle sen vuoksi, ett\u00e4 vaikka he ovat saaneet vakituisen viran m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ajalla eli 1.12.2020 \u2014 30.4.2021 ja heill\u00e4 on ollut vakituista virkaa edelt\u00e4v\u00e4sti m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia virkasuhteita, virkasuhteita ei ole ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ajalla 1.12.2015 \u2014 30.11.2020.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.4.2017 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 31.1.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.2.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.9.2018 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.12.2020.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.7.2016 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 28.2.2021 v\u00e4lisen ajan ja nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.3.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.6.2016 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.3.2021 v\u00e4lisen ajan ja nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.4.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.1.2017 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.3.2021 v\u00e4lisen ajan ja nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.4.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 12.2.2018 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.3.2021 v\u00e4lisen ajan ja nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.4.2021.<\/p>\n

Osa kantajista on j\u00e4\u00e4nyt URA-lis\u00e4n ulkopuolelle sen vuoksi, ett\u00e4 heid\u00e4t on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan my\u00f6hemmin kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 on edellytetty.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.5.2015 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 31.5.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.6.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 7.4.2015 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.8.2021 v\u00e4lisen ajan ja nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.9.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.4.2014 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 31.5.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.6.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.3.2010 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.8.2021 v\u00e4lisen ajan ja nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.9.2021.<\/p>\n

Osalla kantajista m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 edellytetyt molemmat URA-lis\u00e4n kriteerit ovat j\u00e4\u00e4neet t\u00e4yttym\u00e4tt\u00e4 eli m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden kesto ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4 ja vakituiseen virkaan nimitt\u00e4misen ajankohta on ollut liian my\u00f6h\u00e4inen.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.3.2019 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 28.2.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virkasuhteessa 1.3.2021 ja 31.12.2021 v\u00e4lisen ajan ja h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.8.2022.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 19.12.2016 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 30.5.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.6.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.9.2019 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 14.11.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 15.11.2021 ja 20.2.2022 v\u00e4lisen ajan sek\u00e4 ulosottotarkastajana 21. ja 28.2.2022 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.3.2022.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 11.2.2019 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 31.12.2020 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.1.2021 ja 30.11.2021 v\u00e4lisen ajan ja h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.12.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.2.2019 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 14.4.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 15.4.2021 ja 30.4.2022 v\u00e4lisen ajan ja h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.5.2022.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 29.5.2017 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.7.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.8.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 19.2.2020 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 30.11.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2021 ja 30.4.2023 v\u00e4lisen ajan ja h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.5.2023.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.5.2017 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.12.2020 ja 31.8.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.9.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.12.2016 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan (josta perint\u00e4sihteerin\u00e4 loka-marraskuun 2019). Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 31.3.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.4.2021 ja 30.9.2021 v\u00e4lisen ajan ja h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.10.2021.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 24.2.2020 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2021 ja 30.9.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 1.10.2021 ja 31.1.2023 v\u00e4lisen ajan ja h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.2.2023.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteessa 19.2.2020 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut perint\u00e4sihteerin viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 10.1.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n on 11.1.2021 saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 14.11.2021 saakka, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt ulosottoylitarkastajan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa 15.11.2021 ja 31.7.2022 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.8.2022.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.4.2013 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 30.3.2021 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.4.2021. H\u00e4n on siten j\u00e4\u00e4nyt URA-lis\u00e4n ulkopuolelle sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virkasuhteessa 1.12.2020 lukien siihen asti kunnes h\u00e4net on 1.4.2021 nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 19.9.2011 ja 31.5.2018 v\u00e4lisen ajan (virkavapaalla 18.4.2017 ja 31.5.2018 v\u00e4lisen ajan) ja valtakunnanvoudin virastossa hallinnon teht\u00e4viss\u00e4 18.4.2017 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.12.2020.<\/p>\n

on ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 1.9.2011 ja 3.4.2019 v\u00e4lisen ajan ja valtakunnanvoudin virastossa hallinnon teht\u00e4viss\u00e4 4.4.2019 ja 31.1.2021 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4net on nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan 1.12.2020.<\/p>\n

ty\u00f6skentelee edelleen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virkasuhteessa eik\u00e4 ole t\u00e4ytt\u00e4nyt yht\u00e4\u00e4n URA-lis\u00e4n kriteeri\u00e4. H\u00e4n onty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteissa 30.3.2020 ja 30.11.2020 v\u00e4lisen ajan. Organisaatiouudistuksen tultua voimaan h\u00e4n on saanut ulosottotarkastajan viran ja ty\u00f6skennellyt t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.12.2020 ja 30.9.2021 v\u00e4lisen ajan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virkasuhteessa 1.10.2021 lukien.<\/p>\n

Erimielisyys vallitsee siit\u00e4, onko tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltaminen ja tulkinta johtanut siihen, ett\u00e4 ulosottoylitarkastajille ei makseta samasta ty\u00f6st\u00e4 samaa palkkaa tasapuolisen kohtelun velvoitteen mukaisesti, ovatko virkaehtosopimuksen 10 ja 11 \u00a7:n m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia virkamiehi\u00e4 syrjiv\u00e4t, ja onko kantajilla ollut oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen takuupalkkaan.<\/p>\n

KANNE<\/h3>\n

VASTAUS<\/h3>\n

TODISTELU<\/h3>\n

TY\u00d6TUOMIOISTUIMEN RATKAISU<\/h3>\n

1 \u00a7 Sopimuksen tavoitteet<\/p>\n

3 \u00a7 Palkkaustekij\u00e4t<\/p>\n

10 \u00a7 Palkankorotukset ja lis\u00e4palkkio<\/p>\n

11 \u00a7 Takuupalkka ja muut m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset<\/p>\n

Vaatimukset<\/h3>\n

Kantajat ovat vaatineet, ett\u00e4 ty\u00f6tuomioistuin<\/h3>\n

1. vahvistaa, ett\u00e4 Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 ja 11 \u00a7 ovat p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 silt\u00e4 osin kun m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n URA-lis\u00e4n osalta, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen virkamies on ollut keskeytyksett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koko ajanjakson 1.12.2015 \u2014 30.11.2020 ja on nimitetty 1.12.2020 lukien vakinaiseen ulosottoylitarkastajan virkaan, tai ett\u00e4 nimitys virkaan on tehty viimeist\u00e4\u00e4n 30.4.2021 ja henkil\u00f6 on toiminut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virassa 1.12.2020 alkaen keskeytyksett\u00e4 vakinaiseen nimitt\u00e4miseens\u00e4 saakka<\/p>\n

sek\u00e4 silt\u00e4 osin kun m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n takuupalkan osalta, ett\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 on ollut 30.11.2020 voimassa vakituinen kihlakunnanulosottomiehen virka ja ett\u00e4 henkil\u00f6 on 1.12.2020 lukien nimitetty ulosottoylitarkastajan vakituiseen virkaan<\/p>\n

2. vahvistaa, ett\u00e4 A:lla, B:ll\u00e4, C:ll\u00e4, D:ll\u00e4, F:ll\u00e4, G:ll\u00e4, J:ll\u00e4, L:ll\u00e4, M:ll\u00e4, N:ll\u00e4, P:ll\u00e4, Q:lla, R:ll\u00e4, U:lla, V:ll\u00e4, W:ll\u00e4, X:ll\u00e4 ja B2:lla on 1.5.2021 lukien oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055,VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena,<\/p>\n

K:lla on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena ajanjaksolla 1.5.2021 \u2014 13.2.2023,<\/p>\n

C2:lla on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena ajanjaksolla 1.5.2021 \u2014 1.8.2023,<\/p>\n

A2:lla on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.5.2021 alkaen lukuun ottamatta ajanjaksoa 23.5.2022 \u2014 31.12.2025,<\/p>\n

S:ll\u00e4 on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.5.2021 alkaen lukuun ottamatta ajanjaksoa 17.7.2023 \u2014 1.11.2024,<\/p>\n

O:lla on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.5.2021 alkaen lukuun ottamatta ajanjaksoa 1.3.2023 \u2014 31.12.2025,<\/p>\n

H:lla on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 15.11.2021 alkaen,<\/p>\n

Y:ll\u00e4 on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.10.2021 alkaen,<\/p>\n

T:ll\u00e4 on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.12.2021 alkaen,<\/p>\n

E:ll\u00e4 on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.6.2021 alkaen ja<\/p>\n

Z:lla on oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 10 \u00a7:n suuruisena 1.10.2021 alkaen<\/p>\n

3. vahvistaa, ett\u00e4 A:lla, B:ll\u00e4, C:ll\u00e4, F:ll\u00e4, J:ll\u00e4, L:ll\u00e4, M:ll\u00e4, P:ll\u00e4, Q:lla, V:ll\u00e4 ja W:ll\u00e4 on ajanjaksolla 1.5.2021 \u2014 1.5.2024 oikeus takuupalkkaan Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 11 \u00a7:n suuruisena,<\/p>\n

S:ll\u00e4 on oikeus takuupalkkaan Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 11 \u00a7:n suuruisena 1.5.2021 \u2014 17.7.2023,<\/p>\n

H:lla on oikeus takuupalkkaan Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 11 \u00a7:n suuruisena ajanjaksolla 15.11.2021 \u2014 1.5.2024,<\/p>\n

D2:lla on oikeus takuupalkkaan Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 11 \u00a7:n suuruisena ajanjaksolla 15.11.2021 \u2014 1.5.2024,<\/p>\n

Y:ll\u00e4 on oikeus takuupalkkaan Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 11 \u00a7:n suuruisena ajanjaksolla 15.11.2021 \u2014 1.5.2024,<\/p>\n

T:ll\u00e4 on oikeus takuupalkkaan Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN\/13534\/2021) 11 \u00a7:n suuruisena ajanjaksolla 1.12.2021 \u2014 1.5.2024 ja<\/p>\n

4. velvoittaa valtiovarainministeri\u00f6n korvaamaan kantajien oikeudenk\u00e4yntikulut 27.727,11 eurolla korkoineen.<\/p>\n

Perusteet<\/h3>\n

Erimielisyyden taustalla on se, ett\u00e4 (p\u00e4\u00e4osin) m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisina ulosottoylitarkastajina ty\u00f6skennelleiden kantajien palkka on virkaehtosopimukseen sis\u00e4ltyvien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ja niiden tulkinnan takia laskenut merkitt\u00e4v\u00e4sti palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistuksen my\u00f6t\u00e4 verrattuna sellaisiin virkamiehiin, jotka ovat olleet vakituisessa virkasuhteessa. Kaikille ulosottoylitarkastajille ei en\u00e4\u00e4 makseta samasta ty\u00f6st\u00e4 samaa palkkaa. Ennen uudistusta kantajat ovat olleet palkan m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta tasavertaisessa asemassa muiden samaa ty\u00f6t\u00e4 tekevien virkamiesten kanssa.<\/p>\n

Palkkauudistus astui taannehtivasti voimaan 1.5.2021 alkaen. Palkanalenemaan ei voinut taloudellisesti varautua mill\u00e4\u00e4n tavalla. Kantajat olivat olleet pitk\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa viroissa paljon korkeammalla palkalla. Ty\u00f6nantaja oli k\u00e4ytt\u00e4nyt runsaasti m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuksien ketjutuksia, mist\u00e4 aiheutui merkitt\u00e4v\u00e4 palkanero.<\/p>\n

Virkaehtosopimuksen 10 ja 11 \u00a7:n tulkinnalla ja tasapuolisen kohtelun rikkomisella aiheutetut palkanerot ovat suuruudeltaan vaihtelevia mutta osalla kantajista ne ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4 suhteessa virasta maksettavan palkan muuhun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kanteen osallisilla ulosottoylitarkastajilla toukokuuhun 2024 asti laskettu palkanmenetys on m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 yli 1,3 miljoonaa euroa. Yksitt\u00e4isten kantajien osalta palkanmenetyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee noin 12.000 euron ja 100.000 euron v\u00e4lill\u00e4 siten, ett\u00e4 suurimmalla osalla palkanmenetys on 40.000 \u2014 80.000 euron v\u00e4lill\u00e4 kolmelta vuodelta. Osalla kantajista ansionmenetykset ovat hyvin merkitt\u00e4vi\u00e4, esimerkiksi kantajista M:ll\u00e4 palkanmenetys toukokuuhun 2024 laskettuna oli yhteens\u00e4 98.537,28 euroa, Q:lla 92.178,65 euroa ja J:ll\u00e4 87.891,51 euroa.<\/p>\n

$1c3<\/p>\n

Kaikki ulosottoylitarkastajat maanlaajuisesti tekev\u00e4t samoja ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 l\u00e4hes samanlaisilla asiakasm\u00e4\u00e4rill\u00e4, joten palkaneroille ei ole ty\u00f6teht\u00e4vien laatuun liittyvi\u00e4 asiallisia perusteita. Ulosottoylitarkastajille on virastoittain asetettu samat vuotuiset tavoitteet saavutettaviksi. Rakenneuudistuksen j\u00e4lkeen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat pikemminkin muuttuneet entist\u00e4 vaativammiksi samalla kun kantajien palkat ovat laskeneet. Teht\u00e4viss\u00e4 on aiemminkin ollut palkkaeroja, mutta t\u00e4ss\u00e4 riidassa ei ole kysymys aiemmasta virkaehtosopimuksesta. Aiemman virkaehtosopimuksen aikaan virkamiehet olivat voineet vaikuttaa virkansa palkkatasoon itse hakeutumalla t\u00f6ihin alueille, joilla palkka muodostui suuremmaksi. Palkan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteena oli suoriutuminen. Nyt palkka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy samassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 erisuuruiseksi t\u00e4ysin sattumanvaraisin, virkasuhteen laatuun ja vakinaistamisp\u00e4iviin liittyvin perustein, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 suoriutumiseen.<\/p>\n

$1c4<\/p>\n

URA-lis\u00e4n lis\u00e4ksi virkaehtosopimuksen 11 \u00a7:n mukainen takuupalkka on aiheuttanut kantajille eriarvoisesta kohtelusta johtuvia palkkasaatavia soveltamisensa ajankohtana 1.5.2021 \u2014 1.5.2024. Kantajista kaikki ovat j\u00e4\u00e4neet takuupalkan ulkopuolelle takuupalkkam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten edellytt\u00e4mien p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien vuoksi. T\u00e4m\u00e4n palkaner\u00e4n vaikutus on ollut pitk\u00e4aikainen mutta kuitenkin v\u00e4liaikainen. Virkamiesten v\u00e4lille ei ole voitu tehd\u00e4 eroa takuupalkkalis\u00e4\u00e4 koskevilla virkaehtosopimuksen 11 \u00a7:n kriteereill\u00e4 sen perusteella, onko virkamies ollut ennen uudistusta vakituisessa vai m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa tai milloin h\u00e4net on nimitetty vakituiseen virkasuhteeseen.<\/p>\n

Kantajien eriarvoiseen asemaan asettamiselle ei ole ollut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 he ovat ennen uudistusta olleet m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa ja toiseksi sill\u00e4 perusteella, kuinka pitk\u00e4\u00e4n he ovat ennen uudistusta tai sen j\u00e4lkeen toimineet m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisina virkamiehin\u00e4.<\/p>\n

$1c5<\/p>\n

Osa kantajista on j\u00e4\u00e4nyt URA-lis\u00e4n ulkopuolelle sen vuoksi, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia virkasuhteita m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 edellytetyll\u00e4 ajalla. Osa taas on j\u00e4\u00e4nyt URA-lis\u00e4n ja takuupalkan ulkopuolelle sen vuoksi, ett\u00e4 heid\u00e4t on nimitetty vakituiseen virkaan my\u00f6hemmin kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 on edellytetty. T\u00e4m\u00e4 ei ole johtunut kantajista itsest\u00e4\u00e4n. He ovat hakeneet vakituisia virkoja niit\u00e4 saamatta samaan aikaan kuin sellaiset virkamiehet, jotka ovat p\u00e4\u00e4sseet vakituisiin virkoihin ennen heit\u00e4 ja saaneet siten oikeuden URA-lis\u00e4\u00e4n. Kantajat eiv\u00e4t ole voineet vaikuttaa virant\u00e4yt\u00f6n aikatauluihin.<\/p>\n

$1c6<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 seikat merkitsev\u00e4t, ett\u00e4 samankaltaisen virkauran tehnyt ulosottomies, joka on sattunut saamaan vakituisen viran viraston p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaan kuuluvista ja virkamiesten n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ysin sattumanvaraisista syist\u00e4 ennen edell\u00e4 mainittuja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja, saa kantajia huomattavasti suurempaa palkkaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen valitut satunnaiset p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t erottelevat n\u00e4in palkan m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 perusteettomalla tavalla samaa ja samanarvoista ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t virkamiehet.<\/p>\n

Valtion virkamieslain 11 \u00a7:ss\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty tasapuolisen kohtelun velvoitteesta, jonka mukaan viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehi\u00e4 tasapuolisesti, jollei siit\u00e4 poikkeaminen ole virkamiesten teht\u00e4v\u00e4t ja asema huomioon ottaen perusteltua.<\/p>\n

EY:n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisty\u00f6t\u00e4 koskeva direktiivin (1999\/70\/EY) 4 lausekkeen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin ei saa soveltaa ep\u00e4edullisempia ty\u00f6ehtoja kuin vastaaviin vakituisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 heill\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen ty\u00f6sopimus tai ty\u00f6suhde, ellei siihen ole asiallisia syit\u00e4. Direktiivin mukainen syrjint\u00e4kielto ilmenee valtion virkasuhteiden osalta valtion virkamieslain 11 \u00a7:st\u00e4. Lis\u00e4ksi huomioon tulee ottaa perustuslain 6 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detty yhdenvertaisen kohtelun vaatimus.<\/p>\n

Lain mukaan virkasuhteesta johtuvaa etuutta ei voida m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiselle virkamiehelle eri perusteilla tai erisuuruisena vakinaiseen virkamieheen n\u00e4hden sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 virkasuhde on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen. N\u00e4in ei voida m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n virkaehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4, sill\u00e4 lains\u00e4\u00e4nn\u00f6s on pakottava.<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kysymys tasapuolisen kohtelun vaatimuksen rikkomisesta on her\u00e4nnyt esimerkiksi juuri sellaisissa tapauksissa, joissa vanhoille ty\u00f6ntekij\u00f6ille on maksettu palkanlis\u00e4\u00e4 jonkin aikaisemmin saadun edun lakkaamisesta, ja samaa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t uudet ty\u00f6ntekij\u00e4t on j\u00e4tetty lis\u00e4n ulkopuolelle (TT 2007:45 ja KKO 2010:5). Ty\u00f6ntekij\u00f6iden syrjim\u00e4t\u00f6n ja tasapuolinen kohtelu palkkauksen osalta merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 samasta tai samanarvoisesta ty\u00f6st\u00e4 on maksettava sama palkka ja ett\u00e4 palkanlaskennan ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteiden tulisi olla yhtenev\u00e4iset (KKO 2004:103, TT 2018:18). Arvioinnissa tulee siten kokonaispalkan ohella ottaa huomioon my\u00f6s palkan eri er\u00e4t. Se, ett\u00e4 asiasta on sovittu virkaehtosopimuksin ja rahoituksen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys eiv\u00e4t ole hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 perusteita pakottavan lain rikkomiseen (TT 2002:7, Enderby C-127\/92).<\/p>\n

N\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 kantajien pit\u00e4isi siet\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 palkaneroja vuosikausia, ei perustu lakiin saati oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei l\u00e4hde siit\u00e4, ett\u00e4 virkamiehen tulee odottaa vuosikausia palkkasaatavavaatimuksensa kanssa. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 l\u00e4htee p\u00e4invastoin siit\u00e4, ettei perusteetonta palkaneroa tulisi alun perink\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muutostilanteista seuranneita palkkaeroja on pidetty perusteltuina, jos erojen tasoittaminen on voitu arvioida mahdolliseksi hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 olevan siirtym\u00e4ajan kuluessa (KKO 2004:103 ja KKO 1992:18). Siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 vanhojen ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaedut kuitenkin j\u00e4\u00e4v\u00e4t pysyv\u00e4sti paremmiksi kuin uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden, on ty\u00f6nantajan esitett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 syit\u00e4 sille, ettei uusille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ole tavalla taikka toisella voitu muutoin hyvitt\u00e4\u00e4 palvelussuhteen ehtoihin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 eroja (KKO 2010:5).<\/p>\n

Palkanerot ovat jatkuneet t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo yli kolme vuotta. Ty\u00f6nantaja ei ole kantajien k\u00e4sityksen mukaan ryhtynyt mihink\u00e4\u00e4n tehokkaisiin toimenpiteisiin pakottavan lain vastaisten palkanerojen korjaamiseksi. Virastoeriss\u00e4 on palkaneroihin verrattuna m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti kyse hyvin pienist\u00e4, muutaman kymmenen euron summista, joilla ei edes teoriassa uskottavasti tasata edell\u00e4 kerrottuja palkanmenetyksi\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. Kyse ei ole oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edellytetyst\u00e4 uskottavasta suunnitelmasta (TT 2011:29). Virastoer\u00e4ll\u00e4 1.5.2021 on nostettu kaikkien peruspalkkaa ja virastoer\u00e4 1.3.2024 ei ole auttanut kantajia vaan heit\u00e4 uudempia virkamiehi\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, mik\u00e4 on palvelussuhteen ehdoissa olevien erojen alkuper\u00e4 ja oikeudellinen peruste (TT 2007:45). T\u00e4ss\u00e4 asiassa merkityst\u00e4 on sill\u00e4, ett\u00e4 kysymys ei ole liikkeen luovutukseen rinnastettavasta tapauksesta, jossa syntyneisiin palkkaeroihin olisi olemassa laista johtuva syy (KKO 2010:5). Sopimus on siten ollut alun alkaen tasapuolisen kohtelun vastainen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia syrjiv\u00e4.<\/p>\n

Voutienkin osalta palkoissa oli ollut suuria eroja riippuen siit\u00e4, oliko vouti ollut maakuntavouti vai p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun vouti, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat vaikuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti tulotasoon. Heid\u00e4n sopimuksessaan kaikki edut kuitenkin ulotettiin koko virkamieskunnalle riippumatta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuksista. Kantajat eiv\u00e4t n\u00e4e, ett\u00e4 kyse olisi erilaisesta tilanteesta.<\/p>\n

Oikeusministeri\u00f6 valtiovarainministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4 on vaatinut, ett\u00e4 kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja kantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenk\u00e4yntikulut 7.049,20 eurolla korkoineen.<\/p>\n

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 ja 11 \u00a7 vastaavat osapuolten neuvottelutulosta. Sopimus ei ylit\u00e4 sopijaosapuolten toimivaltaa, eik\u00e4 se ole voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastainen. My\u00f6s JHL ry ja JUKO ry pit\u00e4v\u00e4t sopimusta neuvottelutuloksen ja lain mukaisena, ja ovat kielt\u00e4ytyneet ajamasta kantajien kannetta. Palkkaero on syntynyt yhteisesti sopimalla, jolloin my\u00f6s vastuu palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misest\u00e4 kuuluu yhteisesti sopijaosapuolille. Valtion p\u00e4\u00e4sopijoiden yksimielinen k\u00e4sitys ja tahto onkin ollut, ett\u00e4 muutostilanteesta johtuvien uuden sopimuksen palkkaerojen kaventaminen tapahtuu vaiheittain virastoeri\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Valtion palkkausj\u00e4rjestelmiss\u00e4 palkkatasa-arvo perustuu siihen, ett\u00e4 jokaisella on sama teht\u00e4v\u00e4kohtainen vaativuuspalkka. My\u00f6s ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kohtainen vaativuuspalkka on kaikille sama.<\/p>\n

Uuden sopimuksen tarkoituksena oli luopua oikeudenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n huonosti sopivasta ja toimintaa v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla ohjaavasta palkkioj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Perimis- ja toimenpidepalkkiolla ei ollut mitattavaa kytkent\u00e4\u00e4 ty\u00f6n vaativuuteen. Tarkoituksena oli my\u00f6s parantaa kihlakunnanulosottomiesten palkkatasa-arvoa. Uusi palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole ollut ty\u00f6nantajan sanelema, vaan se on syntynyt neuvottelujen tuloksena, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan sopimusvarallisuuden puitteissa. Toisin kuin kantajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, uudella palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ei ole synnytetty palkkaeroja, vaan pienennetty niit\u00e4 suhteessa aikaisempaan sopimukseen. Uuden sopimuksen voimassaolon aikana keskipalkkaerot ovat pienentyneet.<\/p>\n

Sopimuksen 10 \u00a7:n perusteella maksettava URA-lis\u00e4 ja 11 \u00a7:n perusteella maksettava takuupalkka ovat tuoneet palkkaturvaa muutostilanteessa. Kyse ei ollut ty\u00f6nantajan ratkaisusta tai organisaatiouudistuksen tuomasta muutoksesta, vaan siit\u00e4, mit\u00e4 osapuolet kesken\u00e4\u00e4n sopivat tavasta toteuttaa palkkausuudistus. Sopimusneuvotteluissa 2017 \u2014 2021 j\u00e4rjest\u00f6puolelle t\u00e4rkein kysymys oli vanhojen virkamiesten palkkatason s\u00e4ilytt\u00e4minen palkkiom\u00e4\u00e4rien k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 uudessa organisaatiossa laskuun. URA-lis\u00e4 oli j\u00e4rjest\u00f6puolen kynnyskysymys sopimuksen syntymiselle. Ty\u00f6nantajalla ja palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on ollut yhtenev\u00e4 k\u00e4sitys URA-lis\u00e4n takuupalkkaluonteesta. URA-lis\u00e4n suuruus perustui henkil\u00f6kohtaisella tasolla vakiintuneeseen palkkiotasoon. 10 \u00a7:n m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset laskentaperusteesta, vertailupalkasta ja soveltamisalasta itsess\u00e4\u00e4n osoittavat, ett\u00e4 URA-lis\u00e4 on luonteeltaan takuupalkkaa.<\/p>\n

Palvelussuhteen yhdenjaksoisuuden ja luonteen tarkastelu 30.11.2020 tilanteen mukaan kohdistui tasapuolisesti sek\u00e4 vakituisiin ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin eli kaikkiin sopimuksen piiriss\u00e4 oleviin. Palvelusuhteen yhdenjaksoisuuden tarkastelussa k\u00e4ytetty viiden vuoden ajanjakso (1.12.2015 \u2014 30.11.2020) vastasi oikeushallinnon organisaatiouudistuksissa aikaisemmin k\u00e4ytetty\u00e4 tarkastelujaksoa (syytt\u00e4j\u00e4laitoksen uudistaminen vuonna 2019). Lis\u00e4ksi osa kantajista oli sopimuksen voimaan tullessa tarkentavien virkaehtosopimusten soveltamisalojen ulkopuolella (perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon tarkastajina toimineet).<\/p>\n

$1c7<\/p>\n

Se, ett\u00e4 osaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisista sovittiin sovellettavan sopimusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, joiden perusteella tiettyjen ehtojen t\u00e4yttyess\u00e4 henkil\u00f6 saattoi olla oikeutettu URA-lis\u00e4\u00e4n, ei katsottu olevan syrjiv\u00e4\u00e4. Perusteltu, hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy t\u00e4lt\u00e4 osin oli yksinomaan se sopijaosapuolten yhteinen k\u00e4sitys, ett\u00e4 normaalissa organisaatiomuutostilanteessa osa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisista olisi tullut vakinaistettua jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten palvelussuhteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevien rajoitusten takia. T\u00e4ll\u00f6in p\u00e4\u00e4dyttiin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n aika, jonka kuluessa normaalissa organisaatiomuutostilanteessa henkil\u00f6 olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti jo vakinaistettu. Sopimuksessa t\u00e4llaiseksi ajaksi sovittiin 5 vuotta. Peruste ei luonteeltaan ole syrjiv\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten kihlakunnanulosottomiesten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n takia kyseisen ajanjakson katsottiin olevan soveltuva sen suhteen, kuinka monta henkil\u00f6\u00e4 olisi vakanssien puitteissa voitu teoreettisesti vakinaistaa ennen organisaatiouudistuksen voimaan tuloa.<\/p>\n

Kyse ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ole jaottelusta vakinaisiin ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin, vaan lain nojalla siirtyneisiin ja uusiin. Sopimuksessa puhutaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisista URA-lis\u00e4n ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen takuupalkan kohdalla, koska muut uudet henkil\u00f6t sopimuksen piiriss\u00e4 eiv\u00e4t tule URA-lis\u00e4n tai sen ja takuupalkan soveltamisalaan. Siksi sopimuksessa on jouduttu sopimaan soveltamisesta niiden osalta, joiden palvelussuhde on p\u00e4\u00e4ttynyt 1.12.2020. Se, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole puheena olevien lisien piiriss\u00e4 ei siis perusteeltaan johdu heid\u00e4n palvelussuhteidensa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuudesta vaan niiden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. On harhaanjohtavaa puhua m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuksista, kun sopimuksen osalta kyse on uusista virkahenkil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kantajista 15 on nimitetty vakituiseen tai m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen ulosottotarkastajan (peto) virkaan tai palannut muuhun taustavirkaansa 1.12.2020 organisaatiouudistuksen voimaan tullessa, jolloin heid\u00e4n palvelussuhteensa kihlakunnanulosottomiehin\u00e4 on viimeist\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttynyt, ja he ovat siirtyneen kihlakunnanulosottomiehi\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Heit\u00e4 on tullut k\u00e4sitell\u00e4 uusina virkamiehin\u00e4 heid\u00e4n hakeutuessaan ulosottoylitarkastajiksi.<\/p>\n

Ennen rakenneuudistusta kihlakunnanulosottomiehi\u00e4 oli noin 510 (noin 470 vaativuustason P1 kihlakunnanulosottomiest\u00e4 ja noin 40 teht\u00e4v\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 erityisperinn\u00e4ss\u00e4 vaativuustasolla P2). Ulosottokaaren muutokseen perustuvassa organisaatiouudistuksessa perint\u00e4\u00e4n syntyi uusi henkil\u00f6st\u00f6ryhm\u00e4 ulosottotarkastajat (perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano), joille siirtyi valtaosa palkkioita tuottavista teht\u00e4vist\u00e4. Uudessa organisaatiossa oli perustettu 180 uutta virkaa perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa (tarkastajat) ja laajassa t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa pyrittiin enint\u00e4\u00e4n 350 ylitarkastajan virkaan. Suoraan lain nojalla ylitarkastajan virkaan siirtyvi\u00e4 oli 320, joista 318:n osalta siirtyminen toteutui, ja 32 siirtyi erto- ja lakimiesylitarkastajan virkoihin. Rakenneuudistuksessa v\u00e4hennettiin toimistohenkil\u00f6st\u00f6\u00e4, jota hakeutui perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisilla kihlakunnanulosottomiehill\u00e4 ei ollut etusijaa uusiin ylitarkastajan virkoihin. Uudet perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon virat tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n

Ulosoton rakenneuudistus oli hallituksen esityksen HE 71\/2018 mukaan tarkoitus toteuttaa siten, ettei uudistuksen voimaan tullessa t\u00e4st\u00e4 johtuvasta syyst\u00e4 irtisanota vakinaisessa virassa olevia virkamiehi\u00e4. Teht\u00e4vien siirroissa noudatettiin valtion virkamieslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Organisaatiouudistuksessa oli kysymys valtion toimintojen uudelleen j\u00e4rjestelyst\u00e4, johon sovellettiin virkamieslain 5 a \u2014 5 c \u00a7:\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 oli, ett\u00e4 virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyiv\u00e4t teht\u00e4viens\u00e4 mukana uuteen organisaatioon. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisilla virkamiehill\u00e4 olisi ollut oikeus siirty\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevan m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan ajaksi, mutta kaikki m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 30.11.2020, eiv\u00e4tk\u00e4 ulottuneet rakenneuudistuksen voimaantulon j\u00e4lkeiseen aikaan. Hallituksen esityksen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa virkasuhteissa olevilla virkamiehill\u00e4, sek\u00e4 kihlakunnanulosottomiehill\u00e4 ett\u00e4 kelpoisuusvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 toimistohenkil\u00f6ill\u00e4, oli kuitenkin mahdollisuus hakeutua uusiin perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon virkoihin.<\/p>\n

Kyse ei ollut liikkeenluovutuksesta, mutta oikeusvaikutuksiltaan siihen rinnastettavasta tilanteesta, joka syntyi lain s\u00e4\u00e4t\u00e4misell\u00e4. Liikkeenluovutuksessa luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkell\u00e4 voimassa olleen virkaehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Vastaavalla tavalla valtion virkamieslain 5 a \u00a7:n 4 momentin mukaan uusi virasto on velvollinen soveltamaan virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin, mit\u00e4 niist\u00e4 virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n nojalla ulosottoylitarkastajiin on tullut soveltaa 1.12.2020 voimassa ollutta kihlakunnanulosottomiesten tarkentavaa virkaehtosopimusta \u2014 kunnes toisin sovitaan.<\/p>\n

$1c8<\/p>\n

Muutostilanteeseen liittyv\u00e4t, URA-lis\u00e4st\u00e4 ja takuupalkasta seuranneet palkkaerot ovat siten olleet perusteltuja, ja palkkaeroja on lis\u00e4ksi j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 selostetuin tavoin kavennettu suunnitelmallisesti ja vaiheittain sek\u00e4 ty\u00f6nantajan ett\u00e4 sopijaosapuolten toimin.<\/p>\n

$1c9<\/p>\n

Organisaatiouudistuksessa 70 \u2014 80 % palkkioita tuottavista teht\u00e4vist\u00e4 siirtyi perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon, jossa palkkioita ei maksettu. Jos uudessa organisaatiossa olisi jatkettu vanhalla sopimuksella, palkkioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi pudonnut huomattavasti aikaisemmasta. Palkkioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hti laskuun heti organisaatiouudistuksen tultua voimaan. Uuden sopimuksen my\u00f6t\u00e4 kaikkien peruspalkka nousi, mutta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokonaispalkka pieneni aikaisempaan verrattuna. Uudella sopimuksella pyrittiin hallitsemaan teht\u00e4v\u00e4muutoksen vaikutuksia ulosottoylitarkastajien palkkatasoon.<\/p>\n

Uuden sopimuksen voimaan tullessa vakituisten ulosottoylitarkastajien keskipalkan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ulosottoylitarkastajien keskipalkan ero oli noin 1.100 euroa. Vakituisten ulosottoylitarkastajien keskipalkka oli URA-lis\u00e4ll\u00e4 5.779,13 euroa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten keskipalkka 4.668,63 euroa. Syyskuussa 2024 koko sopimuksen palkkakeskiarvon ja kantajien palkkakeskiarvon ero oli en\u00e4\u00e4 noin 500 euroa. URA-lis\u00e4\u00e4 saavien ja muiden samaan sopimukseen kuuluvien palkkatasojen eroja on kavennettu suunnitelmallisesti sopimuksen voimaantulosta l\u00e4htien.<\/p>\n

Sopimuksen voimaantuloajankohtaan 1.5.2021 osunut virastoer\u00e4 k\u00e4ytettiin kokonaan URA-lis\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiden palkkauksen kehitt\u00e4miseen. Virastoer\u00e4ll\u00e4 nostettiin uusien palkkausta siten, ett\u00e4 se kavensi uusien ja vanhojen v\u00e4list\u00e4 palkkaeroa koko virastoer\u00e4varallisuudella. Teht\u00e4v\u00e4kohtaista laajan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon palkkaa korotettiin 46,80 eurolla, jolloin ko. palkka-aineiston keskim\u00e4\u00e4risell\u00e4 suoriutumisella (19,68 %) ja kokemuksella (12,48 %) uuden henkil\u00f6n palkkaero kaventui noin 56 euroa.<\/p>\n

$1ca<\/p>\n

Syyskuussa 2024 koko sopimuksen palkkakeskiarvo ilman siirtym\u00e4lis\u00e4\u00e4 (joka perustuu 2008 sopimusmuutokseen) kieli- ja kielitaitolis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luottamusmies\/ty\u00f6suojeluvaltuutetun palkkiota oli 6.028,16 euroa, ja kantajien palkkakeskiarvo 5.349,01 euroa, jolloin ero keskiarvopalkassa kaikkiin ulosottoylitarkastajiin on 679,15 euroa. Kun huomioidaan perusteltu, kokemuksesta ja henkil\u00f6kohtaisesta suoriutumisesta aiheutuva keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ero 116,19 euroa, j\u00e4\u00e4 URA-lis\u00e4n aiheuttamaksi eroksi en\u00e4\u00e4 562,96 euroa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi palkkaeroa on pienennetty ty\u00f6nantajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 ulosottoylitarkastajien henkil\u00f6kohtaisesta palkanlis\u00e4st\u00e4. Ulosottolaitos maksaa niille palveluksessa oleville ja uusille 1.3.2024 j\u00e4lkeen rekrytoiduille ja rekrytoitaville laajan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon ulosottoylitarkastajille, jotka eiv\u00e4t voimassa olevan tarkentavan virkaehtosopimuksen perusteella ole oikeutettuja URA-lis\u00e4\u00e4n, 70 euron suuruisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen kuukausittainen henkil\u00f6kohtaisen palkanlis\u00e4n 1.3.2024 lukien toistaiseksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi eroksi j\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 noin 500 euroa.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset palkkaerot ovat siten kaventuneet sopimuksen voimassa ollessa noin 1.100 eurosta noin 500 euroon, eli alle puoleen. Sektorin palkkaerot ovat olleet suuria, eik\u00e4 niiden kaventamiseen ja palkkatasa-arvon korjaamiseen menev\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4aikaa ollut sopimuksen voimaan tullessa mahdollista laskea.<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelty mit\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 olevaa enimm\u00e4isaikaa, jonka kuluessa palkkaerojen harmonisointi tulisi toteuttaa, vaan kohtuullinen aika on arvioitava kunkin tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen (KKO 2024:9). T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kyse on muutostilanteesta seuranneista perustelluista palkkaeroista, joita on kavennettu mahdollisuuksien mukaan suunnitelmallisesti ja vaiheittain sopimuksen alusta asti. Yleisesti on hyv\u00e4ksytty\u00e4, ett\u00e4 samankaltaisessa ty\u00f6ss\u00e4 vaihtelua palkkatasoon aiheuttavat esimerkiksi henkil\u00f6kohtainen suoritusosa ja kokemusosa. My\u00f6s muutostilanteista johtuvia eroja on pidetty hyv\u00e4ksytt\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

URA-lis\u00e4 on luonteeltaan pysyv\u00e4, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alenee koko ajan. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa el\u00e4k\u00f6ityminen, henkil\u00f6st\u00f6n vaihtuvuus ja se, ett\u00e4 URA-lis\u00e4 on sidottu vaativuustason P1 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 toimimiseen. URA-lis\u00e4n pienemisell\u00e4 on palkkatasa-arvoa korjaava vaikutus. URA-lisien m\u00e4\u00e4riss\u00e4 tapahtunut muutos on jo selke\u00e4sti pienent\u00e4nyt palkkakeskiarvojen eroa. Sellaisia virkamiehi\u00e4, jotka olivat oikeutettuja URA-lis\u00e4\u00e4n, mutta joille sit\u00e4 ei muodostunut, oli sopimuksen voimaantullessa 11. Heist\u00e4 nelj\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4kkeelle. T\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 palkkahaitarin muodostumisessa.<\/p>\n

Kantajien v\u00e4itteen mukaan my\u00f6s virkaehtosopimuksen 11 \u00a7:n mukainen takuupalkka on aiheuttanut heille eriarvoisesta kohtelusta johtuvia palkkasaatavia 1.5.2021 \u2014 1.5.2024. Kantajat eiv\u00e4t ole t\u00e4ytt\u00e4neet sopimuksen ehtoja takuupalkan maksamisesta.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti takuupalkalla turvataan suoraan lain nojalla siirtyvien palkkatasoa muutostilanteissa. Sopimuksen 11\u00a7:n on tarkoitettu koskevan organisaatiomuutoksessa suoraan siirtyvi\u00e4 vakituisia virkamiehi\u00e4 \u2014 vakituisia kihlakunnanulosottomiehi\u00e4, joiden teht\u00e4v\u00e4 lailla muuttui 1.12.2020 ulosottoylitarkastajan laajan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon teht\u00e4v\u00e4ksi. Ulosottolaitoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia virkasuhteita oli jatkettu 30.11.2020 saakka, ja ne p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t vanhan organisaation lakatessa. Kantajien osalta palvelussuhde on tosiasiallisesti p\u00e4\u00e4ttynyt, kun organisaatiouudistus on tullut voimaan 1.12.2020. Uudessa organisaatiossa kantajat ovat olleet uudessa palvelussuhteessa, joka on ollut joko edelleen uusi m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen taikka my\u00f6hemmin vakituinen ylitarkastajan viran saanneille. Lis\u00e4ksi osa kantajista on ollut sopimuksen voimaan tullessa perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon eik\u00e4 laajan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon teht\u00e4viss\u00e4. P\u00e4\u00e4ttyneen palvelussuhteen palkkaturva ei ulotu uuteen palvelussuhteeseen.<\/p>\n

Valtion keskustason virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksessa sek\u00e4 hallinnonalakohtaisissa tarkentavissa palkkausta koskevissa virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksessa on m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 virkaehtosopimusten muutostilanteiden takuupalkoista. M\u00e4\u00e4r\u00e4ysten perusteella merkitt\u00e4v\u00e4 osa takuupalkoista on luonteeltaan pysyvi\u00e4 ja toistaiseksi voimassa olevia. Toimivaltaiset sopijaosapuolet voivat erityisest\u00e4 syyst\u00e4 sopia, ett\u00e4 takuupalkat ovat kokonaan tai osittain m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia. Perusteena on t\u00e4ll\u00f6in jokin muutos tai seikka, joka olisi jatkossa vaikuttanut palkkaukseen sit\u00e4 alentavasti. Ulosottoylitarkastajien osalta t\u00e4llainen jatkossa huomioitava asia oli ulosottokaaren muutos, jolla perint\u00e4\u00e4n syntyi uusi henkil\u00f6st\u00f6ryhm\u00e4 ulosottotarkastajat (perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano), joille siirtyi valtaosa palkkioita tuottavista teht\u00e4vist\u00e4. Poistuvia palkkioita ei siis ole ollut perustetta kompensoida ulosottoylitarkastajille takuupalkalla kokonaisuudessaan.<\/p>\n

Takuupalkan maksaminen johtaa kaikissa tarkentavissa virkaehtosopimuksissa siihen, ett\u00e4 takuupalkkaa saavan henkil\u00f6n palkkaus \u201dsamasta ty\u00f6st\u00e4\u201d on korkeampi kuin sellaisen henkil\u00f6n, jolle ei sopimuksen mukaan makseta takuupalkkaa \u2014 tyypillisesti kyseess\u00e4 on uusi henkil\u00f6, joka on tullut sopimuksen soveltamisalaan sen ollessa jo voimassa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa t\u00e4llaisia uusia henkil\u00f6it\u00e4 ovat kanteen nostaneet ulosottoylitarkastajat, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset palvelussuhteet ovat p\u00e4\u00e4ttyneet 1.12.2020 ulosottokaaren muutoksen voimaan tullessa ja virkaehtosopimusneuvotteluiden ollessa viel\u00e4 kesken.<\/p>\n

Kantajat ovat esitt\u00e4neet yksitt\u00e4isi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 my\u00f6s virkojen t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 organisaatiouudistuksen yhteydess\u00e4, virkavapauden my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4, sopimuksen taannehtivasta voimaantulosta ja voutien palkoista. Ty\u00f6nantajan oikeutena ja velvollisuutena on p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n organisoinnista ja j\u00e4rjestelyst\u00e4 sek\u00e4 virkojen t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ja virkavapauksien my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4, eik\u00e4 kantajien v\u00e4itteill\u00e4 organisaatiouudistuksen toteuttamisesta ole merkityst\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 virkaehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa. My\u00f6s se, ett\u00e4 kantajat ovat hakeneet muita kuin ulosottoylitarkastajan virkoja tai etteiv\u00e4t he ole tulleet nimitetyiksi hakemiinsa virkoihin, on merkitykset\u00f6nt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa.<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kantajien v\u00e4itteill\u00e4 voutien palkoista ei ole merkityst\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Ulosottolaitoksen tarkentavat virkaehtosopimukset olivat ja ovat erillisi\u00e4 sopimuksia ja niiden palkkaustekij\u00f6iss\u00e4 on eroja. Voutien uusi sopimus saatiin neuvoteltua k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan sopimusvarallisuuden puitteissa p\u00e4\u00e4asiassa siksi, ettei palkkiokertymiin kohdistunut vastaavaa poistumaa kuin kihlakunnanulosottomiehill\u00e4, jotka laajan perinn\u00e4n osalta olivat kaikki yhdess\u00e4 vaativuustasossa P1. Lis\u00e4ksi palkkioiden osuus voutien palkkauksessa oli merkitt\u00e4v\u00e4sti pienempi kuin kihlakunnanulosottomiesten palkkauksessa. Voutien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t ja suhteelliset osuudet eri voutiryhmitt\u00e4in ovat olleet hyvin vakiintuneita, palvelussuhteet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vakituisia eik\u00e4 organisaatiouudistus koskenut vastaavalla tavalla vouteja, toisin kuin kihlakunnanulosottomiehi\u00e4, joiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 laski merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Viel\u00e4 on huomioitava, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen kannevaatimuksen hyv\u00e4ksyminen 10 \u00a7:n osittaisesta p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 vaikuttaisi ennakoimattomasti my\u00f6s muiden kuin kantajien asemaan ja palkkaukseen. Lis\u00e4ksi 10 \u00a7:n osittainen p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi toteaminen hajottaisi koko sopimuskokonaisuuden ja vaikuttaisi koko pyk\u00e4l\u00e4n soveltamiseen ja tulkintaan.<\/p>\n

Kantajien kirjalliset todisteet<\/h3>\n

1. Vastaukset tietopyynt\u00f6ihin<\/p>\n

2. S\u00e4hk\u00f6postiviesti K:lle 14.5.2018<\/p>\n

3. Virkavapaan my\u00f6nt\u00e4minen 11.12.2019<\/p>\n

4. Ty\u00f6nantajan vastaus 11.4.2022<\/p>\n

5. Palkka-aineisto 9\/2024<\/p>\n

Vastaajan kirjalliset todisteet<\/h3>\n

1. Kokousmuistiot VES-neuvotteluista kihlakunnanulosottomiesten sopimusalalla a) 26.10.2017, b) 21.11.2017 ja c) 27.3.2018<\/p>\n

2. Valtiovarainministeri\u00f6n a) p\u00e4\u00e4t\u00f6s 8.5.2024 neuvottelutuloksen hyv\u00e4ksymisest\u00e4 ja sen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta (VN\/35201\/2023) sek\u00e4 b) p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettu neuvottelutulos<\/p>\n

3. Tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvottelutuloksen tarkastamis- ja hyv\u00e4ksymispyynt\u00f6 17.5.2021, VN 13534\/2021<\/p>\n

4. Neuvottelutuloksen hyv\u00e4ksyminen, Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajat 18.5.2021, VN\/13534\/2021<\/p>\n

6. Neuvottelup\u00f6yt\u00e4kirja 15.3.2021 oikeusministeri\u00f6n sek\u00e4 Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4, valtiovarainministeri\u00f6n 13.5.2020 antamien neuvottelu- ja sopimusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten jaksossa 3 ja 5 tarkoitetuista neuvotteluista<\/p>\n

7. Neuvottelup\u00f6yt\u00e4kirja koskien oikeusministeri\u00f6n ja Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n v\u00e4lill\u00e4 Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien tasa-arvoista palkkausta koskevasta neuvottelusta 09.02.2024<\/p>\n

8. Palkka-aineisto 9\/2024<\/p>\n

Kantajien henkil\u00f6todistelu<\/h3>\n

2. K, todistelutarkoituksessa<\/p>\n

Vastaajan henkil\u00f6todistelu<\/h3>\n

1. Johtava asiantuntija E2, Valtakunnanvoudin kanslia<\/p>\n

2. Valtakunnanvouti F2<\/p>\n

3. P\u00e4\u00e4luottamusmies G2, Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry<\/p>\n

4. Hallitusneuvos H2<\/p>\n

Muu oikeudenk\u00e4yntiaineisto<\/h3>\n

Kantajien ty\u00f6historia sek\u00e4 kantajien laskemat URA-lis\u00e4t ja takuupalkat<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

Ty\u00f6tuomioistuin<\/h3>\n

4. velvoittaa valtiovarainministeri\u00f6n korvaamaan kantajien oikeudenk\u00e4yntikulut 27.727,11 eurolla korkolain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaisine viiv\u00e4styskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.<\/p>\n

Kysymyksenasettelu<\/h3>\n

Asiassa on edell\u00e4 todetuin tavoin kysymys siit\u00e4, onko Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen pysyv\u00e4\u00e4 URA-lis\u00e4\u00e4 koskevan 10 \u00a7:n ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista takuupalkkaa koskevan 11 \u00a7:n soveltaminen ja tulkinta johtanut siihen, ett\u00e4 kanteessa tarkoitetuille ulosottoylitarkastajille ei ole maksettu samasta ty\u00f6st\u00e4 samaa palkkaa valtion virkamieslain 11 \u00a7:n 1 momentissa s\u00e4\u00e4detyn tasapuolisen kohtelun velvoitteen mukaisesti. Kysymys t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on my\u00f6s siit\u00e4, syrjiv\u00e4tk\u00f6 edell\u00e4 mainitut URA-lis\u00e4\u00e4 ja takuupalkkaa koskevat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia virkamiehi\u00e4. Edelleen asiassa on kysymys siit\u00e4, onko kantajilla oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ja osalla heist\u00e4 oikeus takuupalkkaan.<\/p>\n

Henkil\u00f6todistelu<\/h3>\n

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa ulosottoylitarkastaja M:\u00e4\u00e4 ja ulosottoylitarkastaja K:ta. Vastaajan nime\u00e4min\u00e4 todistajina on kuultu Valtakunnanvoudin kanslian johtavaa asiantuntijaa E2:ta, valtakunnanvouti F2:ta, Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry:n p\u00e4\u00e4luottamusmiest\u00e4 G2:ta ja valtion ty\u00f6markkinalaitoksen hallitusneuvosta H2:ta.<\/p>\n

$23d<\/p>\n

Virkamiehet olivat olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 aiempaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n oli pystynyt vaikuttamaan eri toimipaikkoihin hakeutumalla. Toimipaikan sis\u00e4ll\u00e4 virkamiehet olivat olleet yhdenvertaisessa asemassa toisin kuin uudistuksen j\u00e4lkeen, kun kaikki M:n samaa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t kollegat saivat paljon korkeampaa palkkaa kuin h\u00e4n itse.<\/p>\n

URA-lis\u00e4 oli ollut luonteeltaan kompensaatiota palkkioj\u00e4rjestelm\u00e4n poistumisesta. N\u00e4it\u00e4 palkkioita kaikki kantajat K:ta ja D:t\u00e4 lukuun ottamatta olivat aiemman j\u00e4rjestelm\u00e4n aikaan saaneet samalla tavalla kuin muutkin. Keskushallinnosta tulleita K:ta ja D:t\u00e4 taas olisi tullut kohdella samalla tavalla kuin niit\u00e4 vakituisia virkamiehi\u00e4, joilla ei ollut ollut palkkioita ja joille oli m\u00e4\u00e4ritelty laskennallinen palkkiosumma. URA-lis\u00e4ss\u00e4 ei ollut huomioitu kantajien perint\u00e4tuloksia, vaikka ulosottolaitoksella oli niist\u00e4 kattavat tilastot, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kantajien todella kattavaa perint\u00e4kokemusta tai ulosottoa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 kokemusta.<\/p>\n

M ty\u00f6skenteli Vantaalla, ja siell\u00e4 saman voudin alaisista kuudesta ulosottoylitarkastajasta kolme sai lisi\u00e4. M oli ty\u00f6skennellyt oman ty\u00f6parinsa kanssa vuodesta 2016 l\u00e4htien. Heist\u00e4 kumpikin oli ollut aiemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen, mutta ty\u00f6pari oli tarkentavan virkaehtosopimuksen sattumanvaraiset p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4edellytykset t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n saanut URA-lis\u00e4\u00e4. M oli tehnyt aina ty\u00f6parinsa kanssa yhdess\u00e4 kaikki kentt\u00e4ty\u00f6t, ja he olivat tuuranneet toisiaan poissaolojen ajan. M oli kuitenkin saanut nyt nelj\u00e4n vuoden ajan alempaa palkkaa kuin ty\u00f6parinsa. M:n kolme kollegaa, jotka saivat URA-lis\u00e4\u00e4, olivat syntyneet 1980-luvulla eiv\u00e4tk\u00e4 olleet j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pian el\u00e4kkeelle vaan tulivat todella pitk\u00e4\u00e4n saamaan M:\u00e4\u00e4 korkeampaa palkkaa. Palkkaerolle ei ollut mit\u00e4\u00e4n perusteita. Ty\u00f6nantajan v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 palkkaerot olisivat uudella sopimuksella pienentyneet aiempaan verrattuna, ei pit\u00e4nyt paikkansa.<\/p>\n

Aiemman palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n aikaan M:n kuukausipalkka oli ollut noin 7.000 euroa, josta teht\u00e4v\u00e4kohtainen palkanosa, henkil\u00f6kohtaisen suoriutumisen palkanosa ja kokemusosa olivat muodostaneet noin 3.700 euroa. Ajalla tammikuu \u2014 lokakuu 2020 h\u00e4nen toimenpide- ja perint\u00e4palkkioidensa keskiarvo oli ollut 3.425 euroa. Toimenpide- ja perint\u00e4palkkioilla oli ollut yhteys ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 kautta ty\u00f6ss\u00e4 suoriutumiseen, toisin kuin URA-lis\u00e4ll\u00e4. Tulorekisteriotteen mukaan M:n kokonaistulot olivat olleet vuonna 2020 yhteens\u00e4 94.635 euroa ja vuonna 2022 yhteens\u00e4 66.158 euroa eli erotus oli 28.477 euroa. URA-lis\u00e4n ja takuupalkan maksamatta j\u00e4tt\u00e4minen oli aiheuttanut my\u00f6s muille kantajille merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuositulojen alentumista.<\/p>\n

Ty\u00f6nantajan v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 kantajat olivat sopimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta uusia virkahenkil\u00f6it\u00e4, oli keinotekoinen. Esimerkiksi kantajista B2 oli ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena kihlakunnanulosottomiehen\u00e4 yhdenjaksoisesti vuodesta 2010 vuoteen 2020 saakka ja sen j\u00e4lkeen jatkanut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena ulosottoylitarkastajana elokuun 2021 loppuun asti sek\u00e4 saanut ulosottoylitarkastajan viran 1.9.2021. B2 ei voinut olla uusi ty\u00f6ntekij\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa v\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6skennelleet kantajat eiv\u00e4t olleet uusia virkamiehi\u00e4. Osa perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa ty\u00f6skennelleist\u00e4 kantajista oli toiminut jo vanhan organisaation aikaan valtakunnallisena kouluttajana ulosottolaitoksessa. Kaikki kantajat olivat jatkaneet ty\u00f6t\u00e4 uudessa organisaatiossa oman ammattitaitonsa nojalla, eik\u00e4 heit\u00e4 ollut perehdytetty ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Kaikki ty\u00f6nantajan tekem\u00e4t korotukset olivat kohdistuneet kaikkien ulosottoylitarkastajien palkkoihin, my\u00f6s siis lisi\u00e4 saaneisiin. Ainoa poikkeus t\u00e4h\u00e4n oli ollut 70 euron palkanlis\u00e4, joka sek\u00e4\u00e4n ei ollut tosiasiassa kaventanut palkaneroa, sill\u00e4 URA-lis\u00e4 oli samaan aikaan noussut jopa enemm\u00e4n. M:n kolmen kollegan URA-lis\u00e4 oli noussut yli 80 euroa, noin 1.280 eurosta noin 1.360 euroon.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen kokemusosan korotus taas ei ollut hy\u00f6dytt\u00e4nyt kantajia lainkaan, vaan ainoastaan virkamiehi\u00e4, joilla oli ollut alle seitsem\u00e4n vuoden kokemus. Koska M:ll\u00e4 oli jo ollut kaksi kokemusosaa, tapahtui kokemusosan korotuksen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen kohdallaan ainoastaan palkan siirto kokemusosasta teht\u00e4v\u00e4kohtaiseen palkkaan, eik\u00e4 palkka noussut. M ei ollut n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n suunnitelmaa palkkaerojen kaventamiseen, eik\u00e4 niit\u00e4 ollut kavennettu mill\u00e4\u00e4n tavalla. Virastoerill\u00e4 jaettavat rahat olivat niin pieni\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 ei voitu tosiasiallisesti virkauran aikana kuroa palkkaeroa umpeen.<\/p>\n

M:n takuupalkka olisi ollut sen p\u00e4\u00e4ttymisen ajankohtana noin 1.105 euroa kuukaudessa.<\/p>\n

Voutien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistuksessa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia vouteja oli kohdeltu yhdenvertaisesti suhteessa muihin. Perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa oli tehty uusi tarkentava virkaehtosopimus vuoden 2022 lopussa. Virat olivat olleet tuolloin voimassa enint\u00e4\u00e4n kaksi vuotta, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset olivat saaneet sopimuksessa takuupalkan.<\/p>\n

on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 ulosottolaitoksessa vuodesta 2009 alkaen. Vuodesta 2011 lukien h\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt kymmenen eri m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden perusteella kihlakunnanulosottomiehen\u00e4 eri toimipisteiss\u00e4. K oli ollut virkavapaalla It\u00e4- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston Hyvink\u00e4\u00e4n toimipisteest\u00e4 vuodesta 2017 alkaen yhteens\u00e4 noin 1,5 vuoden ajan, min\u00e4 aikana h\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt ensin Espoon toimipisteess\u00e4 kihlakunnanulosottomiehen\u00e4 ja sitten Valtakunnanvoudinvirastossa ylitarkastajana. Ylitarkastajana ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei ollut kuulunut kihlakunnan ulosottomiehi\u00e4 koskevan virkaehtosopimuksen piiriin. K oli saanut ulosottoylitarkastajan viran 1.12.2020. H\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muutaman vuoden, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n oli ollut siit\u00e4 virkavapaalla ja ty\u00f6skennellyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena erityist\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon ulosottoylitarkastajana.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkasuhteiden k\u00e4yt\u00f6n osalta K on kertonut, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja ei ollut nimitt\u00e4nyt vuoden 2013 j\u00e4lkeen kihlakunnanulosottomiehen vakituisiin virkoihin eli virkaa ei ollut ollut mahdollista saada. Koska ty\u00f6nantajalla oli ollut t\u00e4m\u00e4n seurauksena vaikeaa saada t\u00e4ytetty\u00e4 avoimia paikkoja, ty\u00f6nantaja oli alkanut kannustaa organisaation sis\u00e4ll\u00e4 siirtymiseen, ja n\u00e4in ty\u00f6nantaja oli luonut olosuhteet m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuksien ketjutuksille.<\/p>\n

K:n siirrytty\u00e4 Valtakunnanvoudinvirastoon ty\u00f6nantaja ei ollut en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksynyt jatkoa virkavapaalle, vaan K:n oli tullut irtisanoutua Hyvink\u00e4\u00e4n toimipaikan virasta. T\u00e4m\u00e4 oli ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ottaen huomioon, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja oli luonut edellytykset teht\u00e4v\u00e4kierrolle. Noin puoli vuotta my\u00f6hemmin my\u00f6s Valtakunnanvoudinvirastoon siirtynytt\u00e4 D:t\u00e4 oli vastaavasti kehotettu irtisanoutumaan It\u00e4- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston Vantaan toimipisteen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesta kihlakunnanulosottomiehen virasta. Er\u00e4\u00e4lle toiselle samaa ty\u00f6t\u00e4 tehneelle henkil\u00f6lle virkavapaata oli kuitenkin my\u00f6nnetty, kun t\u00e4m\u00e4 oli siirtynyt hiihtokeskukseen sesonkity\u00f6ntekij\u00e4ksi. Henkil\u00f6 oli my\u00f6hemmin saanut ulosottoylitarkastajan viran 1.12.2020 ja URA-lis\u00e4n toisin kuin K ja D. K:n ja D:n virkoja It\u00e4- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastossa ei ollut lakkautettu, vaan heid\u00e4n tilalleen oli palkattu uudet virkamiehet.<\/p>\n

$23f<\/p>\n

on kertonut osallistuneensa sopimusneuvotteluihin Valtakunnanvoudinviraston hallintoyksik\u00f6n ulosoton asiantuntijana. Rakenneuudistus oli alkanut vuonna 2012 esiselvityksell\u00e4, ja hanke oli k\u00e4ynnistynyt kunnolla vuonna 2016. Ulosottokaaren muutokset oli vahvistettu kes\u00e4kuussa 2019 astumaan voimaan 1.12.2020. Rakenneuudistuksessa keskeist\u00e4 oli ollut organisaation uudistaminen valtakunnalliseksi virastoksi ja t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon teht\u00e4vien jakaminen niiden vaativuuden perusteella perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon, laajaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon ja erityist\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon.<\/p>\n

Vuonna 2012 kihlakunnanulosottomiehi\u00e4 oli ollut yli 600. Selv\u00e4\u00e4 oli ollut, ett\u00e4 tulevassa organisaatiorakenteessa heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 tuli laskemaan. Arviona oli, ett\u00e4 uudessa organisaatiossa tarvittiin perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon ulosottotarkastajia 180, ulosottoylitarkastajia 350 ja erityist\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon virkamiehi\u00e4 noin 50. Hankkeen aikana kihlakunnanulosottomiesten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oli v\u00e4hennetty hallitusti yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 luonnollista poistumaa hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en ja toisaalta t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vapautuvia virkoja m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi, mik\u00e4 oli valtion virkamieslain nojalla mahdollista organisaatioon liittyv\u00e4ll\u00e4 painavalla syyll\u00e4. Ennen rakenneuudistusta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia kihlakunnanulosottomiehi\u00e4 oli ollut merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen virkaan nimitt\u00e4misen ohella my\u00f6s sijaisuustarpeista johtuen.<\/p>\n

$241<\/p>\n

Aiemman palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaiset perimispalkkiot olivat merkitt\u00e4vin ero uuteen palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Aiemman j\u00e4rjestelm\u00e4n aikaan palkkahaitari oli ollut 3.000 \u2014 8.000 euroa. Uudessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kohtainen palkka oli kaikilla sama. Jo poistuneet tai poistuvat takuupalkat tekiv\u00e4t eroa palkkoihin.<\/p>\n

Ty\u00f6nantajan tavoitteena oli ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen takuupalkka. J\u00e4rjest\u00f6jen puolelta oli kuitenkin ollut ehdoton edellytys, ett\u00e4 vanhojen vakinaisten virkamiesten vanhan ja uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n palkkojen erotus taattiin pysyv\u00e4ll\u00e4 ratkaisulla, mist\u00e4 johtuen oli tullut pysyv\u00e4 URA-lis\u00e4. Lis\u00e4ksi sopimuksessa oli tultu vastaan siten, ett\u00e4 URA-lis\u00e4n piiriin oli otettu tietyin edellytyksin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia virkamiehi\u00e4. Sopimusvarallisuus ja rahoitustilanne huomioon ottaen ty\u00f6nantaja oli vaatinut, ett\u00e4 vanhan j\u00e4rjestelm\u00e4n kaikkein korkeimpien palkkojen kompensoinnin oli tullut olla m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen, mist\u00e4 johtuen takuupalkka oli m\u00e4\u00e4ritelty kolmeksi vuodeksi. Lis\u00e4ksi takuupalkan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden perusteena oli ollut se, ett\u00e4 ilman uutta palkkaratkaisua palkkiot olisivat joka tapauksessa v\u00e4hentyneet, sill\u00e4 suurin osa palkkiota tuottavasta ty\u00f6st\u00e4 oli siirtynyt perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon.<\/p>\n

My\u00f6s aiemmassa sopimuksessa oli ollut palkkioiden osuuden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 aiheutunutta palkanerotusta kompensoinut henkil\u00f6kohtainen siirtym\u00e4lis\u00e4, joka oli ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n URA-lis\u00e4\u00e4 pienempi, mutta luonteeltaan ja perusteeltaan samanlainen. Siirtym\u00e4lis\u00e4n suuruus oli ollut joitain satoja euroja.<\/p>\n

Neuvotteluissa oli vallinnut yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 aina m\u00e4\u00e4r\u00e4rahatilanteen salliessa palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tultaisiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n virastoerill\u00e4 siten, ett\u00e4 ne ohjattiin kaikille samaan teht\u00e4v\u00e4kohtaiseen palkanosaan eik\u00e4 lisiin. N\u00e4in oli my\u00f6s tehty.<\/p>\n

Kihlakunnanulosottomiesten tilannetta ja voutien sopimusta ei voinut verrata palkkioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen ja muotoutumisen osalta. Voutien sopimuksessa palkkioilla oli ollut eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4inen osa.<\/p>\n

on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 perust\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon johtavana kihlakunnanvoutina ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluiden loppuvaiheessa ja sopimuksen tekemisen aikaan. Vuodesta 2024 lukien F2 on ty\u00f6skennellyt valtakunnanvoutina. Palkkatasa-arvoa oli pyritty toteuttamaan kohdentamalla vuoden 2024 virastoer\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kohtaiseen palkkaan. Lis\u00e4ksi vuonna 2024 oli tehty ty\u00f6nantajap\u00e4\u00e4t\u00f6s 70 euroa henkil\u00f6kohtaisesta palkanlis\u00e4st\u00e4 uusille ylitarkastajille palkaneroa tasoittamaan. Ty\u00f6nantajan tahtotila oli, ett\u00e4 seuraavaa virastoer\u00e4\u00e4, joka on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 lokakuussa 2026, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaventamaan j\u00e4ljell\u00e4 olevaa palkkojen erotusta.<\/p>\n

on kertonut osallistuneensa p\u00e4\u00e4luottamusmiehen\u00e4 URA-hankkeen neuvotteluihin, jotka olivat alkaneet vuonna 2016. Tiedossa oli ollut, ett\u00e4 virkaehtosopimukseen oli hankalaa saada pysyv\u00e4\u00e4 takuupalkkaa. Sen sijaan takuupalkat olivat olleet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kahden vuoden mittaisia. Riidanalaiseen sopimuksessa oli kuitenkin onnistuttu saamaan kolmen vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen takuupalkka. Tiedossa oli my\u00f6s ollut, ett\u00e4 palkkiot tulivat poistumaan. Kihlakunnanulosottomiehill\u00e4 oli ollut varsin suuria palkkioita, jotka arviolta kaksinkertaistivat palkan. J\u00e4rjest\u00f6ille oli ollut kynnyskysymys saada palkkiot jollain tavoin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n mukaan ja ett\u00e4 ne eiv\u00e4t poistuisi. Ratkaisuksi oli muodostunut henkil\u00f6kohtaisesti laskettu URA-lis\u00e4, joka ei poistunut.<\/p>\n

Neuvotteluissa oli aluksi keskusteltu vain virassa olevien lain nojalla siirtyvien oikeudesta URA-lis\u00e4\u00e4n. G2:n esityksest\u00e4 ty\u00f6nantaja oli hyv\u00e4ksynyt, ett\u00e4 viisi vuotta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olleet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t URA-lis\u00e4n piiriin. T\u00e4m\u00e4 vastasi sit\u00e4, miten syytt\u00e4j\u00e4laitoksen uudistuksessa oli vuonna 2019 menetelty. Taustalla oli ollut ty\u00f6nantajapuolelta esitetty tulkinta, jonka mukaan yleens\u00e4 noin viidess\u00e4 vuodessa virka ja siihen liittyv\u00e4t ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t katsottiin pysyviksi. Rajaksi sovittu 6.000 euroa oli my\u00f6s ollut kynnyskysymys j\u00e4rjest\u00f6ille.<\/p>\n

Vuonna 2021 virastoer\u00e4 oli kohdennettu kokonaisuudessaan vaativuustason peruspalkkaan. T\u00e4h\u00e4n oli k\u00e4ytetty my\u00f6s palkkiovarallisuutta. N\u00e4iden toimien seurauksena vaativuustason peruspalkka oli noussut noin 800 \u2014 900 euroa. T\u00e4m\u00e4 oli hy\u00f6dytt\u00e4nyt niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t saaneet URA-lis\u00e4\u00e4. Virastoer\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoin ei ollut suoranaista kirjausta eik\u00e4 siit\u00e4 ollut k\u00e4yty varsinaista keskustelua. Kuitenkin oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yritettiin n\u00e4in kehitt\u00e4\u00e4. Viimeisin virastoer\u00e4 oli laitettu isolta osin vaativuuspalkkaan. Lis\u00e4ksi ty\u00f6nantaja oli k\u00e4ytt\u00e4nyt niin sanottua omaa rahaa 70 euroa niille, jotka eiv\u00e4t saaneet URA-lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

G2 ei ole tiennyt, miten suuria palkaneroja virkamiehitt\u00e4in URA-lis\u00e4ll\u00e4 ja takuupalkalla oli synnytetty. Palkanerojen kaventamisesta ei ollut laskelmaa. Koska URA-lis\u00e4t poistuivat muun ohella el\u00e4k\u00f6itymisten my\u00f6t\u00e4, jossain vaiheessa palkat tulivat kohtaamaan. G2:n tiedossa ei ollut aikataulua, jolla palkanerot poistuivat, sill\u00e4 tulevista virastoerist\u00e4 ei ollut tietoa.<\/p>\n

Voudeilla palkkioiden osuus palkasta oli ollut noin 10 prosenttia, eiv\u00e4tk\u00e4 palkkiot olleet olleet voutisopimuksen neuvotteluissa kynnyskysymys.<\/p>\n

on kertonut, ett\u00e4 takuupalkan k\u00e4sitett\u00e4 oli k\u00e4ytetty 1990-luvun alussa alkaneessa suuressa palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4uudistuksessa, ja sill\u00e4 oli tarkoitettu pysyv\u00e4\u00e4 A-takuupalkkaa. Kaikki muut palkkaturvan muodot olivat tietyin edellytyksin poistuvia ja ajan mukaan lakkaavia. Valtion keskustason m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 oli useita erityyppisi\u00e4 palkkaturvalausekkeita. Keskustason sopimuksissa oli esimerkiksi sovittu palkkaturvasta silloin, kun uudelleenorganisoinnin yhteydess\u00e4 henkil\u00f6 siirtyi suoraan lain nojalla virastosta toiseen. Varsinaiset palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4sopimukset olivat virastokohtaisia, ja niiss\u00e4 saattoi my\u00f6s olla palkkaturvalausekkeita. Muutostilanteessa virastojen tuli yleens\u00e4 noudattaa sek\u00e4 keskustason ett\u00e4 virastokohtaisten sopimusten palkkaturvalausekkeita.<\/p>\n

Keskustason sopimusten palkkaturvalausekkeilla turvattiin yleens\u00e4 henkil\u00f6n vaativuustason mukaista palkkaa. Kuitenkin esimerkiksi suoraan lain nojalla siirtyvien osalta oli olemassa my\u00f6s henkil\u00f6n ansaitsemaa kokonaispalkkatasoa ja siten my\u00f6s henkil\u00f6kohtaista palkanosaa turvaavia lausekkeita. T\u00e4ll\u00f6inkin yleens\u00e4 palkkaturva s\u00e4ilyi niin kauan kuin teht\u00e4v\u00e4 pysyi samana ja syrj\u00e4ytyi teht\u00e4v\u00e4n vaativuustason muuttuessa sek\u00e4 siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 henkil\u00f6 itse hakeutui toiseen virkaan. Perusmallissa uuden vpj-sopimuksen tullessa voimaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset saivat palkkaturvaa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuuden p\u00e4\u00e4ttymiseen saakka.<\/p>\n

K\u00e4sill\u00e4 olevan sopimuksen URA-lis\u00e4 ja takuupalkka olivat palkkaturvam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Valtion k\u00e4ytti tavanomaisesti t\u00e4llaisia ehtoja, joilla turvattiin muutostilanteessa tietyin edellytyksin ja tietyksi ajaksi aikaisemman sopimuksen piiriss\u00e4 olevien henkil\u00f6iden ansiotasoa. K\u00e4sill\u00e4 olevaa sopimusta oli palkkam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten osalta jouduttu r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n alkutilanteen vaikeuden takia, jotta oli saatu siedett\u00e4v\u00e4 sopimus ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sopimus aikaiseksi. Alkutilanne oli ollut vaikea aiemman suoritepalkkioj\u00e4rjestelm\u00e4n takia, jossa palkkioiden eurom\u00e4\u00e4r\u00e4t saattoivat vaihdella suuresti. T\u00e4m\u00e4 oli ollut valtiolla todella harvinaista.<\/p>\n

Palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4sopimukset tarkistettiin palkkojen tasapuolisuuden ja palkkatasa-arvon kannalta. Jos palkkaeroja aluksi syntyi, ne tasoitettiin pois kohtuullisen nopeasti. Riidanalaisen sopimuksen johdosta palkkaeroja oli syntynyt. Ne eiv\u00e4t olleet tasoittuneet heti, vaan siirtym\u00e4ajan puitteissa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa v\u00e4itteen esitt\u00e4minen siit\u00e4, ett\u00e4 palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei olisi kehitetty tasapuolisemmaksi, oli perusteeton, koska palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4 oli niin uusi.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 oli hyv\u00e4ksynyt neuvottelutuloksen vuoden 2024 virastoer\u00e4n kohdentamista (V2) muun ohella siksi, ett\u00e4 muutoin er\u00e4 olisi mennyt puhtaana yleiskorotuksena, mik\u00e4 olisi tarkoittanut, ett\u00e4 sopimusalan sis\u00e4ll\u00e4 olleet tietyt palkkaerot eiv\u00e4t olisi alkaneet tasoittua.<\/p>\n

H2 on viel\u00e4 tuonut esiin, ett\u00e4 tarkentavan virkaehtosopimuksen yhden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen vahvistaminen osittain p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi rikkoisi sopimuksen ja vaikuttaisi erikoiselta, sill\u00e4 sopimukset olivat kokonaisuuksia. Aikarajoihin liittyvien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten poistuminen johtaisi my\u00f6s hankaliin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamistilanteisiin.<\/p>\n

Oikeudelliset l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 ja 11 \u00a7:n sis\u00e4lt\u00f6 on selostettu yll\u00e4.<\/p>\n

Tasapuolisen kohtelun vaatimus<\/h3>\n

Suomen perustuslain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edess\u00e4.<\/p>\n

Valtion virkamieslain 11 \u00a7:n 1 momentin mukaan viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehi\u00e4 tasapuolisesti, jollei siit\u00e4 poikkeaminen ole virkamiesten teht\u00e4v\u00e4t ja asema huomioon ottaen perusteltua.<\/p>\n

Mainittu virkamieslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6s vastaa asiallisesti ty\u00f6sopimuslain vastaavaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta koskevaa 2 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 (HE 238\/1984 vp s. 29, HE 19\/2014 vp s. 128).<\/p>\n

Ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin perusteluissa on todettu, ett\u00e4 tasapuolisen kohtelun vaatimus on luonteeltaan yleinen, voimassa olevissa palvelussuhdelaeissa s\u00e4\u00e4detty periaate. Ty\u00f6nantajan on kohdeltava samankaltaisissa ja vertailukelpoisissa tilanteissa olevia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 samalla tavoin. Tilanteiden vertailukelpoisuus ratkaistaan ty\u00f6nantajakohtaisesti ottaen huomioon ty\u00f6ntekij\u00f6iden asema ja teht\u00e4v\u00e4t ty\u00f6paikalla. Ty\u00f6nantajan on noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta muun ohella ty\u00f6suhteeseen perustuvien etujen my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4. Erot my\u00f6nnetyiss\u00e4 eduissa voivat vertailukelpoisessa tilanteessa perustua vain momentissa tarkoitettuihin syihin. (HE 19\/2014 vp s. 125.)<\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen perusteluissa on edelleen todettu, ett\u00e4 tasapuolisen kohtelun vaatimus voi joissain tilanteissa edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6nantajalta aktiivisia toimenpiteit\u00e4 erojen tasaamiseksi kohtuullisen ajanjakson aikana. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 2013:10 ja KKO 2013:11, joissa arvioitiin eri ty\u00f6ehtosopimuksiin perustuvista palkkausj\u00e4rjestelmist\u00e4 johtuvien palkkauserojen ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksen v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Vaikka erilaisten palkkausj\u00e4rjestelmien soveltamisen ei ratkaisuissa katsottu rikkovan syrjint\u00e4kieltoa, ty\u00f6nantajan tuli ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti kuitenkin mahdollisuuksiensa mukaan pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 t\u00e4llaiset palkanerot korjaantuvat kohtuullisen ajan kuluessa. (HE 19\/2014 vp s. 126.)<\/p>\n

Jos ty\u00f6ntekij\u00e4 katsoo, ett\u00e4 ty\u00f6nantajan menettely on ollut ristiriidassa tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kanssa, h\u00e4nen on esitett\u00e4v\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 perusteita tai syit\u00e4 v\u00e4itteelleen. Ty\u00f6nantajan on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen osoitettava, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy menettelylleen. (HE 157\/2000 vp s. 69.)<\/p>\n

Ty\u00f6tuomioistuimen ratkaisussa TT 2007:45 eduskunnan virkamiesten ty\u00f6aikauudistus oli toteutettu siten, ett\u00e4 ennen uudistusta virkasuhteessa olevalla henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 oli oikeus pit\u00e4\u00e4 entinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ty\u00f6aikansa, joka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa oli kuusi tuntia vuorokaudessa. Uusien virkamiesten s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseksi ty\u00f6ajaksi tuli 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Vanhoilla virkamiehill\u00e4 oli oikeus siirty\u00e4 pidennettyyn ty\u00f6aikaan lis\u00e4korvausta vastaan. Tuomiossa katsottiin, ettei vanhan ja uuden henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6aikaetuuksissa todettuun huomattavaan eroon ollut n\u00e4ytetty olevan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4. Uuteen henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvilla kantajilla vahvistettiin olevan oikeus samoin perustein m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6aikakorvaukseen kuin samaa ty\u00f6t\u00e4 tekevill\u00e4 vanhoilla virkamiehill\u00e4.<\/p>\n

$245<\/p>\n

Ratkaisussa TT 2018:18 katsottiin, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja oli rikkonut ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun se oli viel\u00e4 viisi vuotta liikkeen luovutuksen j\u00e4lkeen maksanut ty\u00f6ntekij\u00f6illeen erisuuruista palkkaa muun muassa niin, ett\u00e4 vaativuustasoltaan matalammasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 oli ty\u00f6ntekij\u00e4lle maksettu korkeampaa palkkaa kuin ty\u00f6ntekij\u00e4lle vaativammasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Ty\u00f6nantajan taloudellista tilannetta ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa pidetty hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 palkkaeroille. Ty\u00f6nantajan palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4 oli uudistettu liikkeen luovutuksen j\u00e4lkeen 1.9.2006 ja palkkoja oli yhdenmukaistettu, mutta ty\u00f6nantajalla ei ollut vuoden 2012 j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana en\u00e4\u00e4 suunnitelmaa palkkaerojen poistamiseksi.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:103 ty\u00f6nantaja oli liikkeen luovutuksensaajana sidottu luovuttajayhti\u00f6ss\u00e4 sovellettuun palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jonka mukaiset tuotantoon sidotut urakkapalkat olivat paremmat kuin ty\u00f6nantajan palvelukseen my\u00f6hemmin tulleille henkil\u00f6ille maksetut tuntipalkat. Ty\u00f6nantajan palveluksessa oli viel\u00e4 16 vuotta liikkeen luovutuksen j\u00e4lkeen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joille maksettiin urakkapalkkaa. Ty\u00f6nantajan mahdollisuudet ty\u00f6ehtojen yhten\u00e4ist\u00e4miseen olivat olleet v\u00e4h\u00e4iset. Ty\u00f6nantaja oli liikkeen luovutuksen j\u00e4lkeen tekemiss\u00e4\u00e4n ty\u00f6sopimuksissa noudattanut kesken\u00e4\u00e4n yhdenmukaisia palkkausehtoja. Ty\u00f6nantajalla katsottiin olleen menettelylleen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy.<\/p>\n

Ratkaisussa KKO 2010:5 ty\u00f6nantaja oli suorittanut palkanlis\u00e4\u00e4 niille palveluksessaan 17.10.1996 olleille ty\u00f6ntekij\u00f6ille, jotka olivat menett\u00e4neet ty\u00f6ehtosopimuksen ty\u00f6ajan tasausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyneet edut, kun ty\u00f6paikalla oli sovittu siirtymisest\u00e4 aikaisempaa lyhyemp\u00e4\u00e4n ty\u00f6viikkoon. Ty\u00f6nantajan katsottiin kohdelleen palvelukseensa 17.10.1996 j\u00e4lkeen tulleita ty\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 vastoin tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun vanhoille ty\u00f6ntekij\u00f6ille my\u00f6nnetyst\u00e4 palkanlis\u00e4st\u00e4 oli muodostunut pysyv\u00e4 ero ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkanm\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteisiin eik\u00e4 ty\u00f6nantaja osoittanut erolle ty\u00f6ntekij\u00f6iden teht\u00e4vist\u00e4 tai asemasta johtuvaa perustetta.<\/p>\n

$246<\/p>\n

Ratkaisussa KKO 2024:9 sairaanhoitopiiri oli maksanut samaa tai samanarvoista ty\u00f6t\u00e4 tekeville ensihoitajille erisuuruista palkkaa 1.1.2014 \u2014 16.8.2019, kun korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat olivat siirtyneet sen palvelukseen liikkeen luovutuksella 1.1.2014. Sairaanhoitopiirin palvelukseen liikkeen luovutuksella siirtyneelle B:lle oli maksettu 1.1.2014 alkaen entisen palkan ja uuden teht\u00e4v\u00e4kohtaisen palkan erotusta kiinte\u00e4n lis\u00e4n tai rekrytointilis\u00e4n nimell\u00e4 389,38 euroa kuukaudessa. Niin ik\u00e4\u00e4n liikkeen luovutuksella siirtyneelle C:lle maksettu vastaava lis\u00e4 oli ollut 239,74 euroa kuukaudessa. B:n ja C:n ty\u00f6suhteeseen aikaisemmin sovelletun sairaankuljettajien ty\u00f6ehtosopimuksen voimassaolon p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 sairaanhoitopiiri oli ryhtynyt 1.5.2014 l\u00e4htien noudattamaan kaikkien ensihoitajien osalta kunnallista virka- ja ty\u00f6ehtosopimusta. Palkkaerot olivat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen johtuneet sairaanhoitopiirin palvelukseen liikkeen luovutuksella siirtyneille ensihoitajille maksetuista edell\u00e4 mainituista palkan lisist\u00e4.<\/p>\n

Sairaanhoitopiiri oli aloittanut palkkaharmonisointiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t konkreettiset toimenpiteet kes\u00e4ll\u00e4 2016, jolloin oli hyv\u00e4ksytty harmonisointisuunnitelma. T\u00e4t\u00e4 seuranneet neuvottelut palkkaeroja pienent\u00e4vien palkankorotusten kohdentamisista olivat johtaneet harmonisointiohjelmaan, jota oli my\u00f6s ryhdytty toteuttamaan 1.1.2019 alkaen. Sairaanhoitopiirin pyrkimys palkkaerojen poistamiseen virka- ja ty\u00f6ehtosopimuskausittain tapahtuvin neuvotteluin oli korkeimman oikeuden mukaan ollut sairaanhoitopiirin taloudellisten voimavarojen rajallisuus huomioon ottaen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 menettelytapa. Kohtuullinen siirtym\u00e4aika palkkaerojen tasoittamiseksi oli arvioitava kunkin tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen.<\/p>\n

Tapauksessa palkkaeroja ei ollut saatu kokonaan poistettua yli viiden ja puolen vuoden pituisessa ajassa, eik\u00e4 esitetyst\u00e4 selvityksest\u00e4 ollut varmuudella p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, milloin erot olivat kokonaan poistuneet. Korkeimman oikeuden mukaan t\u00e4m\u00e4 puoltaisi asiassa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jonka mukaan sairaanhoitopiiri oli laiminly\u00f6nyt velvollisuutensa palkkaerojen poistamiseen. Toisaalta t\u00e4t\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 vastaan puhuvana seikkana oli otettava huomioon, ett\u00e4 sairaanhoitopiiri oli ryhtynyt toimenpiteisiin palkkaharmonisoinnin toteuttamiseksi ja palkkaeroja oli vuoden 2019 alusta l\u00e4htien suunnitelmallisesti pienennetty. Sairaanhoitopiirin harmonisointiohjelmaa palkkaerojen poistamiseksi voitiin my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 uskottavana.<\/p>\n

Korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 sairaanhoitopiirin toteuttamia toimenpiteit\u00e4 voitiin pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4vin\u00e4 eik\u00e4 sairaanhoitopiiri ollut laiminly\u00f6nyt velvollisuuttaan pyrki\u00e4 mahdollisuuksiensa mukaan poistamaan palkkaerot. Sairaanhoitopiirin ei siten katsottu menetelleen vastoin ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasapuolisen kohtelun vaatimusta.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten syrjinn\u00e4n kielto<\/h3>\n

Valtion virkamieslaissa ei ole vastaavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ja osa-aikaisten virkamiesten syrjint\u00e4kieltoa kuin ty\u00f6sopimuslain 2 luvun 2 \u00a7:n 2 momentissa ja kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 12 \u00a7:n 2 momentissa.<\/p>\n

Unionin oikeudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6suhteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskevalla neuvoston direktiivill\u00e4 1999\/70\/EY. Direktiivill\u00e4 on pantu unionin tasolla t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Euroopan ammatillisen yhteisj\u00e4rjest\u00f6n (EAY), Euroopan teollisuuden ja ty\u00f6nantajain keskusj\u00e4rjest\u00f6n (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekem\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista ty\u00f6t\u00e4 koskeva puitesopimus. Puitesopimuksen tarkoituksena on sen 1 lausekkeen mukaan muun ohella parantaa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen ty\u00f6n laatua varmistamalla syrjim\u00e4tt\u00f6myyden periaatteen soveltaminen. Sopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdan mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin ei saa soveltaa ep\u00e4edullisempia ty\u00f6ehtoja kuin vastaaviin vakituisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 heill\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen ty\u00f6sopimus tai ty\u00f6suhde, ellei siihen ole asiallisia syit\u00e4.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan puitesopimuksessa ilmaistuja vaatimuksia on tarkoitettu sovellettaviksi my\u00f6s julkisen sektorin palvelussuhteisiin (tuomio Rosado Santana, C-177\/10, EU:C:2011:557, 55 kohta siin\u00e4 viitattuine oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viitteineen; ks. my\u00f6s KHO 2016:105).<\/p>\n

Unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaan kansallisten tuomioistuinten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 yksityiset oikeussubjektit saavat sen oikeusturvan, joka heille unionin oikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n. Puitesopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npaneva direktiivi on luonteeltaan v\u00e4himm\u00e4iss\u00e4\u00e4ntely\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 asiassa merkityst\u00e4 on erityisesti sill\u00e4, miten unionin tuomioistuin on tulkinnut puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettua syrjinn\u00e4n kieltoa. T\u00e4m\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on otettava huomioon valtion virkamieslain 11 \u00a7:n tulkinnassa.<\/p>\n

$247<\/p>\n

Asiallisten syiden k\u00e4sitett\u00e4 ei voida ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 sill\u00e4 voitaisiin perustella m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ja vakituisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen erilainen kohtelu sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 erilaisesta kohtelusta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lain tai ty\u00f6ehtosopimuksen kaltaisissa yleisiss\u00e4 ja abstrakteissa kansallisissa oikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 (tuomio 30.6.2022, Comunidad de Castilla y Le\u00f3n, C-192\/21, EU:C:2022:513, 42 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen). M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten ty\u00f6n tilap\u00e4isyyteen vetoaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sellaisenaan voi olla puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettu asiallinen syy (em. tuomio 43 kohta).<\/p>\n

Ty\u00f6tuomioistuimen arviointi<\/h3>\n

Olettama tasapuolisen kohtelun ja syrjinn\u00e4n kiellon rikkomisesta<\/h3>\n

Ulosottotoimen uudelleen organisoinnin johdosta Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on muutettu 1.5.2021 voimaan tulleella tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Sopimus on sis\u00e4lt\u00e4nyt my\u00f6s palkkaturvalausekkeet. Aiemmin maksetuista perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioista luopumisen mahdollisia negatiivisia palkkausvaikutuksia on kompensoitu erillisell\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla, URA-lis\u00e4ll\u00e4 (10 \u00a7). Lis\u00e4ksi vakituisten kihlakunnanulosottomiesten, joiden teht\u00e4v\u00e4 uudistuksen my\u00f6t\u00e4 muuttui ulosottoylitarkastajan teht\u00e4v\u00e4ksi, palkkatasoa turvattiin enint\u00e4\u00e4n kolmen vuoden ajan maksettavalla takuupalkalla (11 \u00a7).<\/p>\n

URA-lis\u00e4n osalta on sovittu, ett\u00e4 sit\u00e4 maksetaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa virkasuhteissa 30.11.2020 olleelle virkamiehelle, jos t\u00e4m\u00e4 on ollut keskeytyksett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ajanjakson 1.12.2015 \u2014 30.11.2020 ja nimitetty 1.12.2020 lukien vakinaiseen ulosottoylitarkastajan virkaan, tai jos nimitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty viimeist\u00e4\u00e4n 30.4.2021 ja henkil\u00f6 on toiminut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virassa 1.12.2020 lukien.<\/p>\n

Kantajilla on vaihtelevin, asian taustasta ilmenevin tavoin j\u00e4\u00e4nyt toteutumatta yksi tai useampi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 URA-lis\u00e4n saamiseksi sovittu ehto, mink\u00e4 vuoksi kukaan heist\u00e4 ei ole saanut URA-lis\u00e4\u00e4. Kukaan heist\u00e4 ei ole saanut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n takuupalkkaa, koska sit\u00e4 ei ole maksettu m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa ty\u00f6skennelleille.<\/p>\n

$248<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on vakiintuneesti katsottu, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasapuolisen kohtelun vaatimus merkitsee palkkauksen osalta sit\u00e4, ett\u00e4 samasta tai samanarvoisesta ty\u00f6st\u00e4 on maksettava sama palkka ja ett\u00e4 palkan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteiden samassa tai samanarvoisessa ty\u00f6ss\u00e4 on oltava yhtenev\u00e4iset (KKO 2024:80, kohta 8; KKO 2024:9, kohta 8 ja siin\u00e4 mainittu ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6). Arvioinnissa tulee siten kokonaispalkan ohella ottaa huomioon my\u00f6s palkan eri er\u00e4t (KKO 2010:5, kohta 8).<\/p>\n

Ty\u00f6tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 ulosottoylitarkastajien teht\u00e4v\u00e4kohtainen palkka on ollut kaikilla sama. T\u00e4m\u00e4 yksin ei vastaajan v\u00e4itt\u00e4min tavoin takaa palkkauksen tasapuolisuutta, koska tasapuolisen kohtelun velvoite koskee my\u00f6s muita palkanosia. Selv\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi on, ett\u00e4 virkamiesten kokonaispalkka on voinut vaihdella suoriutumisesta (henkil\u00f6kohtainen palkanosa) ja kokemuksesta (kokemusosa) riippuen. Asiassa ei ole kyse n\u00e4iden palkanosien arvioinnista.<\/p>\n

Edell\u00e4 todetuin tavoin kantajille ei riidanalaisten sopimusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisten edellytysten johdosta ole maksettu URA-lis\u00e4\u00e4 eik\u00e4 takuupalkkaa. Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 kantajat ovat Ulosottolaitoksen palveluksessa tehneet samaa ty\u00f6t\u00e4 kuin ne ulosottoylitarkastajat, joille mainittuja palkanlisi\u00e4 on maksettu. Asiassa on siten syntynyt olettama tasapuolisen kohtelun velvoitteen loukkauksesta. Erilainen kohtelu voi kuitenkin olla oikeutettua, jos siihen on ollut virkamiesten teht\u00e4viin tai asemaan liittyv\u00e4 perusteltu syy. T\u00e4m\u00e4n osoittaminen oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 on jutun vastaajan asiana.<\/p>\n

Asiaa on mahdollista arvioida my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjint\u00e4kiellon kannalta. URA-lis\u00e4n ulkopuolelle on sopimuksessa j\u00e4tetty sellaiset 30.11.2020 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen virkasuhteessa olevat virkamiehet, jotka eiv\u00e4t ole t\u00e4ytt\u00e4neet m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 erikseen sovittuja ehtoja. Takuupalkkaa ei ole maksettu virkamiehelle, joka on ollut 30.11.2020 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa.<\/p>\n

URA-lis\u00e4n ja takuupalkan tarkoituksena on ollut tuoda palkkaturvaa tilanteessa, jossa kihlakunnanulosottomiesten palkkaus on organisaatiouudistuksen ja palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n muutoksen my\u00f6t\u00e4 ollut merkitt\u00e4v\u00e4sti laskemassa. Kaikki kihlakunnanulosottomiehet ovat vanhan organisaation palveluksessa tehneet samaa ty\u00f6t\u00e4 palvelussuhteen kestosta riippumatta. My\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisille on kertynyt perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioita, joiden poistumista palkkaturvalausekkeilla on kompensoitu. URA-lis\u00e4n ja takuupalkan tarkoitukseen n\u00e4hden kaikkien m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten on katsottava olleen rinnasteisessa asemassa vakituisiin virkamiehiin n\u00e4hden, joten asiassa syntyy olettama m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4st\u00e4 silt\u00e4 osin kuin osa heist\u00e4 on rajattu lis\u00e4n ulkopuolelle. Erilainen kohtelu voi kuitenkin olla oikeutettua, jos siihen on ollut asialliset syyt. Todistustaakka on t\u00e4lt\u00e4 osin vastaajalla.<\/p>\n

Olettaman kumoaminen<\/h3>\n

URA-lis\u00e4<\/h3>\n

Asiaa arvioitaessa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin huomiota siihen, mik\u00e4 on palvelussuhteen ehdoissa olevien erojen alkuper\u00e4 ja oikeudellinen peruste (TT 2007:45, KKO 2024:80).<\/p>\n

Palkkaeron syntymisen taustalla on ollut ulosottotoimen uudelleen organisointi 1.12.2020 alkaen yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Lakiuudistukseen johtaneen hallituksen esityksen mukaisesti organisaatiouudistuksessa oli kysymys valtion toimintojen uudelleen j\u00e4rjestelyst\u00e4, johon sovellettiin valtion virkamieslain 5a \u2014 5c \u00a7:\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 oli, ett\u00e4 virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyiv\u00e4t teht\u00e4viens\u00e4 mukana uuteen organisaatioon. (HE 71\/2018 vp s. 25.) M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset virkasuhteet ovat p\u00e4\u00e4ttyneet 30.11.2020.<\/p>\n

Vastaaja on katsonut, ett\u00e4 tilanne tulisi rinnastaa liikkeen luovutukseen, jonka on katsottu olevan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy palkkaerojen syntymiselle, kunhan ty\u00f6nantaja on mahdollisuuksiensa mukaan ryhtynyt toimenpiteisiin palkkaerojen poistamiseksi kohtuullisessa ajassa (esim. KKO 2024:9, kts. my\u00f6s TT 2018:18). Ty\u00f6tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 liikkeen luovutuksessa luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkell\u00e4 voimassa olleen virkaehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 sopimuskauden loppuun saakka (valtion virkamieslain 5 f \u00a7:n 3 momentti ja siin\u00e4 viitattu ty\u00f6ehtosopimuslain 5 \u00a7). T\u00e4ss\u00e4 asiassa taas palkkaero on syntynyt sopimalla. Kysymys ei siten ole liikkeen luovutukseen rinnastettavasta tilanteesta, jolloin syntyneisiin palkkaeroihin olisi olemassa laista johtuva syy.<\/p>\n

Hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 palkkaerojen syntymiselle on voitu pit\u00e4\u00e4 muitakin tilanteita kuin liikkeen luovutusta. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erilaisista ty\u00f6ehtosopimuksen muutostilanteista seuranneita palkkaeroja on niin ik\u00e4\u00e4n voitu pit\u00e4\u00e4 perusteltuina, jos tarkoituksena on ollut turvata vanhojen ty\u00f6ntekij\u00f6iden asemaa ja palkkaerojen tasoittaminen on voitu arvioida mahdolliseksi hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 olevan siirtym\u00e4ajan kuluessa (ks. esim. KKO 2004:103, KKO 2010:5, TT 2007:45, TT 2011:29). My\u00f6s tasa-arvolain esit\u00f6iss\u00e4 on todettu, ett\u00e4 palkkaerot voivat erityisest\u00e4 syyst\u00e4 ajallisesti rajoitetun ajan johtua organisaatioiden yhdist\u00e4misest\u00e4 tai uuden palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta (HE 19\/2014 vp s. 117 \u2014 118). T\u00e4ll\u00f6in erilaiselle kohtelulle voidaan katsoa olevan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy viel\u00e4 siirtym\u00e4ajan kuluessa.<\/p>\n

$249<\/p>\n

Vastaaja on vedonnut siihen, ett\u00e4 palkkaeroja on sopimuksen voimaantulon j\u00e4lkeen pyritty tasoittamaan. Vuonna 2021 sopijaosapuolet ovat kirjanneet yhteisen n\u00e4kemyksen siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dvirastoer\u00e4 tulee olla k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 uudessa sopimuksessa ns. uusien virkamiesten, 1.12.2020 j\u00e4lkeen rekrytoitujen ulosottoylitarkastajien, teht\u00e4v\u00e4kohtaisen palkan korottamiseen\u201d (V6). Virastoer\u00e4ll\u00e4 1.5.2021 onkin nostettu ulosottoylitarkastajien teht\u00e4v\u00e4kohtaista palkkaa 46,80 eurolla (V3) ja vastaavasti 55,68 eurolla 1.3.2024, jolloin my\u00f6s kokemusosamuutos on kaventanut uusien ja vanhojen ylitarkastajien palkkaeroa 90,22 eurolla (V5). T\u00e4ll\u00e4 ei M:n kertomuksen perusteella ole kuitenkaan ollut vaikutusta kantajien palkkaukseen. Lis\u00e4ksi 1.3.2024 lukien URA-lis\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neille on maksettu 70 euron kuukausittaista henkil\u00f6kohtaista lis\u00e4\u00e4 (V7). Samaan aikaan URA-lis\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin yleiskorotusten my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4 saavilla kasvanut (K1).<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 er\u00e4iss\u00e4 tapauksissa ty\u00f6ntekij\u00f6iden edut ovat voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 eri tasolle tietyn pituiseksi siirtym\u00e4ajaksi (KKO 2013:10, KKO 2024:9). Ty\u00f6nantajan on ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti tullut kuitenkin mahdollisuuksiensa mukaan pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 t\u00e4llaiset palkanerot korjaantuvat. Vastaava periaate unionin oikeudessa ilmenee tuomiosta Hennings ja Mai (tuomio 8.9.2011, yhdistetyt asiat C-297\/10 ja C-298\/10, EU:C:2011:560), jossa kysymys oli ik\u00e4\u00e4n perustuvaan syrjint\u00e4\u00e4n johtaneen palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n korvaamisesta objektiivisiin perusteisiin perustuvalla palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Tuomioistuin hyv\u00e4ksyi tiettyjen ensiksi mainitun palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n syrjivien vaikutusten pit\u00e4misen voimassa v\u00e4liaikaisesti ja rajoitetun ajan, jotta varmistettiin, ett\u00e4 palveluksessa olevat toimihenkil\u00f6t siirtyiv\u00e4t uuteen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t tuloja.<\/p>\n

Palkkaerojen poistamiseksi tulee kuitenkin olla uskottava suunnitelma, jonka voidaan arvioida toteutuvan kohtuullisessa ajassa (KKO 2010:5, TT 2011:29, TT 2018:18, KKO 2024:9).<\/p>\n

Ty\u00f6tuomioistuin toteaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa edell\u00e4 selostetuissa toimissa on syntyneisiin palkkaeroihin verrattuna ollut kyse m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti pienist\u00e4 summista eik\u00e4 kaikkien teht\u00e4v\u00e4kohtaisen palkan nostaminen ole ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kaventanut URA-lis\u00e4st\u00e4 aiheutuneita palkkaeroja. Vaikka edell\u00e4 kuvatuin toimin URA-lis\u00e4n prosentuaalinen osuus kokonaispalkasta jossain m\u00e4\u00e4rin pienenisi, palkkaeron voi lis\u00e4n pysyv\u00e4st\u00e4 luonteesta johtuen olettaa s\u00e4ilyv\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n. Ainakaan palkkaeron poistamisesta koskevasta suunnitelmasta ei ole konkreettisesti ja sitovasti sovittu. Palkkaerojen kaventaminen on siten sen varassa, ett\u00e4 asiasta voidaan sopia neuvoteltaessa tulevista virkaehtosopimuksista. URA-lis\u00e4n my\u00f6t\u00e4 syntyneist\u00e4 palkkaerojen poistumisesta ei esitetyn selvityksen perusteella ole uskottavia takeita ainakaan kohtuulliseksi katsottavassa ajassa.<\/p>\n

Ty\u00f6tuomioistuin katsoo, ettei vastaaja ole esitt\u00e4nyt hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, virkamiesten teht\u00e4vist\u00e4 tai asemasta johtuvaa perustetta sille, ett\u00e4 kantajille on maksettu pienemp\u00e4\u00e4 palkkaa kuin samaa ty\u00f6t\u00e4 tekeville, URA-lis\u00e4\u00e4 saaville ulosottoylitarkastajille. Ty\u00f6nantaja on siten t\u00e4lt\u00e4 osin kohdellut kantajia virkamieslain 11 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti.<\/p>\n

Kantaja on vaatinut tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 \u00a7:n vahvistamista p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi silt\u00e4 osin kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen virkamies on ollut keskeytyksett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kihlakunnanulosottomiehen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koko ajanjakson 1.12.2015 \u2014 30.11.2020 ja on nimitetty 1.12.2020 lukien vakinaiseen ulosottoylitarkastajan virkaan, tai ett\u00e4 nimitys virkaan on tehty viimeist\u00e4\u00e4n 30.4.2021 ja henkil\u00f6 on toiminut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ulosottoylitarkastajan virassa 1.12.2020 alkaen keskeytyksett\u00e4 vakinaiseen nimitt\u00e4miseens\u00e4 saakka.<\/p>\n

Palkkaero samaa ty\u00f6t\u00e4 tekevien virkamiesten v\u00e4lill\u00e4 on johtunut suoraan edell\u00e4 mainituista ehdoista, joilla m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten oikeutta palkanlisiin on rajoitettu. Ty\u00f6tuomioistuin on edell\u00e4 katsonut, ett\u00e4 kaikki m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset virkamiehet ovat olleet URA-lis\u00e4n tarkoitus huomioon ottaen rinnasteisessa asemassa samaa ty\u00f6t\u00e4 tekeviin vakituisiin virkamiehiin n\u00e4hden, jolloin asiassa on syntynyt olettama syrjinn\u00e4st\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten ty\u00f6n tilap\u00e4isyyteen vetoaminen ei sellaisenaan voi olla asiallinen syy, joka oikeuttaisi erilaisen kohtelun. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n taloudelliset syyt tai se, ett\u00e4 asiasta on sovittu virkaehtosopimuksessa, eiv\u00e4t oikeuta erilaista kohtelua.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 asiassa on otettava huomioon se, ett\u00e4 palkkaero on ollut seurausta virkaehtosopimusneuvotteluista, joiden lopputuloksen yksityiskohtiin ja neuvotteluissa syntyneen virkaehtosopimuksen sis\u00e4lt\u00f6ihin vastaajalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Ty\u00f6nantaja ei ole tullut sidotuksi toisen ty\u00f6nantajan soveltamaan palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n siten kuin liikkeen luovutuksessa lain nojalla tapahtuu, eik\u00e4 yhdenvertaisen kohtelun esteen\u00e4 ole ollut oikeudellisia syit\u00e4.<\/p>\n

$24a<\/p>\n

Edell\u00e4 selostetut seikat huomioon ottaen ty\u00f6tuomioistuin katsoo, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten erilaiseen kohteluun URA-lis\u00e4n osalta ei ole ollut asiallisia syit\u00e4.<\/p>\n

Takuupalkka<\/h3>\n

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla takuupalkalla on niin ik\u00e4\u00e4n tuotettu palkkaturvaa palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4n muutostilanteessa. Takuupalkka on kuitenkin ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen. Sit\u00e4 on maksettu kolmen vuoden ajan ajanjaksolla 1.5.2021 \u2014 1.5.2024. Ty\u00f6tuomioistuin katsoo, ett\u00e4 takuupalkkaa koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen my\u00f6t\u00e4 syntynyt palkkaero on alun perin ollut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ja siirtym\u00e4aika kohtuullinen, eik\u00e4 kyse ole n\u00e4in ollen ollut tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesta menettelyst\u00e4 ainakaan suhteessa sellaisiin uusiin virkamiehiin, jotka eiv\u00e4t ole olleet vanhan organisaation palveluksessa. Asiaa on kuitenkin arvioitava my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kiellon kannalta.<\/p>\n

Takuupalkan ulkopuolelle on rajattu kaikki 30.11.2020 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa virkasuhteessa olevat kihlakunnanulosottomiehet. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset virkasuhteet ovat tuolloin p\u00e4\u00e4ttyneet. Takuupalkan ehtoihin on lis\u00e4ksi kuulunut, ett\u00e4 virkamies on 1.12.2020 nimitetty vakituiseen ulosottoylitarkastajan virkaan.<\/p>\n

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, ett\u00e4 tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 \u00a7 on p\u00e4tem\u00e4t\u00f6n silt\u00e4 osin kuin siin\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 henkil\u00f6 on ollut 30.11.2020 vakituisessa kihlakunnanulosottomiehen virassa ja 1.12.2020 tullut nimitetyksi ulosottoylitarkastajan vakituiseen virkaan.<\/p>\n

$24b<\/p>\n

Edell\u00e4 todetut seikat huomioon ottaen ty\u00f6tuomioistuin katsoo, ett\u00e4 vastaaja ei ole esitt\u00e4nyt sellaista asiallista syyt\u00e4, jonka perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten erilainen kohtelu takuupalkan osalta olisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ollut oikeutettua.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Edell\u00e4 selostetuin perustein tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 ja 11 \u00a7, joista palkkaerot ovat suoraan johtuneet, ovat ristiriidassa valtion virkamieslain 11 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kanssa. Sopimusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset on n\u00e4ilt\u00e4 osin todettava p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6miksi. Ensimm\u00e4inen vahvistusvaatimus on siten hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Kanteessa on lis\u00e4ksi vaadittu, ett\u00e4 kantajilla on ollut oikeus URA-lis\u00e4\u00e4n ja osalla kantajista my\u00f6s takuupalkkaan. Ty\u00f6tuomioistuin on edell\u00e4 katsonut, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja on URA-lis\u00e4n suhteen kohdellut kantajia valtion virkamieslain 11 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti maksamalla heille erisuuruista palkkaa kuin samaa ty\u00f6t\u00e4 tekeville, URA-lis\u00e4\u00e4n oikeutetuille ulosottoylitarkastajille. Kantajilla on oikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 samaan virkaehtosopimuksen mukaiseen asemaan kuin n\u00e4m\u00e4 ulosottoylitarkastajat. Toinen vahvistusvaatimus on siten hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Kanteessa on vaadittu, ett\u00e4 kantajista A:lla, B:ll\u00e4, C:ll\u00e4, E:ll\u00e4, F:ll\u00e4, H:lla, J:ll\u00e4, L:ll\u00e4, M:ll\u00e4, P:ll\u00e4, Q:lla, S:ll\u00e4, T:ll\u00e4, V:ll\u00e4, W:ll\u00e4, Y:ll\u00e4 ja D2:lla on oikeus my\u00f6s takuupalkkaan. Ty\u00f6tuomioistuin on edell\u00e4 katsonut, ett\u00e4 takuupalkan tarkoitukseen n\u00e4hden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset ja vakituiset virkamiehet ovat olleet toisiinsa rinnasteisessa tilanteessa eik\u00e4 vastaaja ole esitt\u00e4nyt sellaista asiallista syyt\u00e4, jonka perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten erilainen kohtelu takuupalkan osalta olisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ollut oikeutettua. Edell\u00e4 mainituilla kantajilla on oikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 samaan virkaehtosopimuksen mukaiseen asemaan kuin ne ulosottoylitarkastajat, joille on maksettu takuupalkkaa. Kolmas vahvistusvaatimus on siten hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/h3>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on asian h\u00e4vinneen\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 ty\u00f6tuomioistuimessa annetun lain 33 a \u00a7:n nojalla velvollinen korvaamaan kantajien kohtuulliset oikeudenk\u00e4yntikulut korkoineen.<\/p>\n

Kantajien oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 27.727,11 euroa. Kantajien asiamies on k\u00e4ytt\u00e4nyt asian hoitamiseen 83,35 tuntia ja laskussa k\u00e4ytettyn\u00e4 tuntiveloitusperusteena on ollut 260 euroa. Vastaaja on paljoksunut tuntiveloitusperustetta 220 euroa ylitt\u00e4vilt\u00e4 osin.<\/p>\n

Viimeaikaisessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n ty\u00f6tuomioistuin on katsonut kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 300 euroa (ks. TT 2025:3 ja siell\u00e4 mainitut ratkaisut). Kantajien asiamiehen t\u00e4ss\u00e4 asiaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tuntiveloitusperustetta 260 euroa on pidett\u00e4v\u00e4 kohtuullisena. Vastaaja on siten velvollinen korvaamaan kantajien oikeudenk\u00e4yntikulut vaaditun mukaisena.<\/p>\n

Tuomio on yksimielinen.<\/p>\n

E2<\/h3>\n

F2<\/h3>\n

G2<\/h3>\n

H2<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 oli muutettu tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Muutoksen taustalla oli ollut ulosottotoimen uudelleen organisointi yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Aiemmin kihlakunnanulosottomiehille oli maksettu perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioita. N\u00e4ist\u00e4 oli luovuttu, ja t\u00e4t\u00e4 oli kompensoitu erillisell\u00e4 ulosottoylitarkastajien pysyv\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla, URA-lis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi vakituisten kihlakunnanulosottomiesten, joiden teht\u00e4v\u00e4 oli muuttunut ulosottoylitarkastajan teht\u00e4v\u00e4ksi, palkkatasoa oli turvattu enint\u00e4\u00e4n kolmen vuoden ajan maksettavalla…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[25734],"kji_chamber":[25735],"kji_year":[8463],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[25833,25830,25832,25834,25831],"kji_language":[7949],"class_list":["post-616863","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-tribunal-du-travail-de-finlande","kji_chamber-tribunal-du-travail","kji_year-8463","kji_subject-divers","kji_keyword-kielto","kji_keyword-maaraaikaisten","kji_keyword-syrjinnan","kji_keyword-ulosottolaitoksen","kji_keyword-virkamiesten","kji_language-finnois"],"yoast_head":"\nTT 2025:36 - M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"TT 2025:36 - M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 oli muutettu tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Muutoksen taustalla oli ollut ulosottotoimen uudelleen organisointi yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Aiemmin kihlakunnanulosottomiehille oli maksettu perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioita. N\u00e4ist\u00e4 oli luovuttu, ja t\u00e4t\u00e4 oli kompensoitu erillisell\u00e4 ulosottoylitarkastajien pysyv\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla, URA-lis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi vakituisten kihlakunnanulosottomiesten, joiden teht\u00e4v\u00e4 oli muuttunut ulosottoylitarkastajan teht\u00e4v\u00e4ksi, palkkatasoa oli turvattu enint\u00e4\u00e4n kolmen vuoden ajan maksettavalla...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"61 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\\\/\",\"name\":\"TT 2025:36 - M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-20T03:14:43+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"TT 2025:36 – M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"TT 2025:36 - M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"TT 2025:36 - M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto","og_description":"Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 oli muutettu tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Muutoksen taustalla oli ollut ulosottotoimen uudelleen organisointi yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Aiemmin kihlakunnanulosottomiehille oli maksettu perint\u00e4- ja toimenpidepalkkioita. N\u00e4ist\u00e4 oli luovuttu, ja t\u00e4t\u00e4 oli kompensoitu erillisell\u00e4 ulosottoylitarkastajien pysyv\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella lis\u00e4palkkiolla, URA-lis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi vakituisten kihlakunnanulosottomiesten, joiden teht\u00e4v\u00e4 oli muuttunut ulosottoylitarkastajan teht\u00e4v\u00e4ksi, palkkatasoa oli turvattu enint\u00e4\u00e4n kolmen vuoden ajan maksettavalla...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"61 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/","name":"TT 2025:36 - M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-20T03:14:43+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/tt-202536-maaraaikaisten-virkamiesten-syrjinnan-kielto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"TT 2025:36 – M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten virkamiesten syrjinn\u00e4n kielto"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/616863","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=616863"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=616863"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=616863"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=616863"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=616863"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=616863"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=616863"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=616863"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}