{"id":646173,"date":"2026-04-22T09:27:54","date_gmt":"2026-04-22T07:27:54","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/"},"modified":"2026-04-22T09:27:54","modified_gmt":"2026-04-22T07:27:54","slug":"kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/","title":{"rendered":"KHO:2024:132 &#8211; Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>\u200dFamiljens pappa A, som \u00e4r rum\u00e4nsk medborgare, ska utvisas till sitt hemland eftersom han anses \u00e4ventyra den allm\u00e4nna ordningen och s\u00e4kerheten p\u00e5 grund av sina brott. Familjens mamma B, som \u00e4r moldavisk medborgare, samt makarnas gemensamma minder\u00e5riga barn ska utvisas eller avvisas av den orsaken att de p\u00e5 grund av A:s utvisning inte l\u00e4ngre har uppeh\u00e5llsr\u00e4tt i Finland som unionsmedborgare eller familjemedlemmar till en unionsmedborgare.<\/p>\n<p>I \u00e4rendena ska avg\u00f6ras huruvida familjens barn som g\u00e5r i grundskolan i Finland, och mamman i familjen som \u00e4r barnens faktiska v\u00e5rdnadshavare, har en p\u00e5 unionsr\u00e4tten grundad sj\u00e4lvst\u00e4ndig uppeh\u00e5llsr\u00e4tt i Finland oberoende av att familjens pappa som \u00e4r unionsmedborgare och som \u00e5tminstone har haft arbetstagarst\u00e4llning, ska utvisas ur Finland. Ifall barnen och mamman har en s\u00e5dan uppeh\u00e5llsr\u00e4tt g\u00e4ller \u00e4ven fr\u00e5gan om huruvida f\u00f6ruts\u00e4ttningarna f\u00f6r den utvisade pappans, som \u00e4r unionsmedborgare, avl\u00e4gsnande ur landet m\u00e5ste tas upp till pr\u00f6vning p\u00e5 nytt.<\/p>\n<p>H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen besl\u00f6t uppskjuta \u00e4rendets handl\u00e4ggning och be om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen om tolkningen av art. 12.3 i direktivet om unionsmedborgares och deras familjemedlemmars r\u00e4tt att fritt r\u00f6ra sig och uppeh\u00e5lla sig inom medlemsstaternas territorier (r\u00f6rlighetsdirektivet), art. 10 i f\u00f6rordningen om arbetskraftens fria r\u00f6rlighet inom unionen och art. 28.1 i r\u00f6rlighetsdirektivet.<\/p>\n<p>Europaparlamentets och r\u00e5dets direktiv 2004\/38\/EG av den 29 april 2004 om unionsmedborgares och deras familjemedlemmars r\u00e4tt att fritt r\u00f6ra sig och uppeh\u00e5lla sig inom medlemsstaternas territorier 2004\/38\/EG (r\u00f6rlighetsdirektivet) art. 12.3, art. 27.1 \u2014 2 och art. 28.1<\/p>\n<p>Europaparlamentets och R\u00e5dets f\u00f6rordning (EU) nr 492\/2011 om arbetskraftens fria r\u00f6rlighet inom unionen art. 10<\/p>\n<p>Utl\u00e4nningslagen 156 \u00a7, 161 d \u00a7 3 mom., 168 \u00a7 1 och 4 mom. och 168 b \u00a7<\/p>\n<p>Perheen is\u00e4 A, joka on Romanian kansalainen, oli p\u00e4\u00e4tetty karkottaa kotimaahansa, koska h\u00e4nen oli rikostensa vuoksi katsottu vaarantavan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja yleist\u00e4 turvallisuutta. Perheen \u00e4iti B, joka on Moldovan kansalainen, sek\u00e4 puolisoiden yhteiset alaik\u00e4iset lapset oli p\u00e4\u00e4tetty karkottaa tai k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t A:n karkotuksen vuoksi s\u00e4ilytt\u00e4neet oleskeluoikeuksiaan Suomessa unionin kansalaisina tai unionin kansalaisen perheenj\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n<p>Asioissa on ratkaistavana kysymys siit\u00e4, onko perheen lapsilla, jotka k\u00e4yv\u00e4t Suomessa peruskoulua, sek\u00e4 perheen \u00e4idill\u00e4, joka on lastensa tosiasiallinen huoltaja, itsen\u00e4inen unionin oikeuteen perustuva oleskeluoikeus Suomessa siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 perheen is\u00e4, joka on unionin kansalainen ja joka on ainakin ollut ty\u00f6ntekij\u00e4n asemassa, on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa Suomesta. Jos lapsilla ja \u00e4idill\u00e4 on t\u00e4llainen oleskeluoikeus, kysymys on lis\u00e4ksi siit\u00e4, onko karkottamisen kohteena olevan unionin kansalaisen is\u00e4n maasta poistamisen edellytykset viel\u00e4 otettava uudelleen tarkasteltavaksi.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus p\u00e4\u00e4tti lyk\u00e4t\u00e4 asian k\u00e4sittely\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua Euroopan unionin kansalaisten ja heid\u00e4n perheenj\u00e4sentens\u00e4 oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti j\u00e4senvaltioiden alueella annetun direktiivin (vapaan liikkuvuuden direktiivi) 12 artiklan 3 kohdan, ty\u00f6ntekij\u00f6iden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen 10 artiklan ja vapaan liikkuvuuden direktiivin 28 artiklan 1 kohdan tulkinnasta.<\/p>\n<p>Euroopan unionin kansalaisten ja heid\u00e4n perheenj\u00e4sentens\u00e4 oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti j\u00e4senvaltioiden alueella annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004\/38\/EY (ns. vapaan liikkuvuuden direktiivi) 12 artiklan 3 kohta, 27 artiklan 1 ja 2 kohta ja 28 artiklan 1 kohta<\/p>\n<p>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 492\/2011 10 artikla<\/p>\n<h3>Ulkomaalaislaki 156 \u00a7, 161 d \u00a7 3 momentti, 168 \u00a7 1 ja 4 momentti ja 168 b \u00a7<\/h3>\n<h3>P\u00e4\u00e4t\u00f6kset, joita muutoksenhaku koskee<\/h3>\n<p>Helsingin hallinto-oikeus 29.9.2023 nro 5475\/2023<\/p>\n<p>Helsingin hallinto-oikeus 29.9.2023 nro 5477\/2023<\/p>\n<p>Helsingin hallinto-oikeus 29.9.2023 nro 5479\/2023<\/p>\n<p>Helsingin hallinto-oikeus 29.9.2023 nro 5483\/2023<\/p>\n<h3>Oikeudenk\u00e4ynnin kohde<\/h3>\n<p>(1) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireill\u00e4 olevissa nelj\u00e4ss\u00e4 asiassa on kysymys samaa perhett\u00e4 koskevista Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, joilla kaikki perheenj\u00e4senet, joista osa on unionin kansalaisia ja osa kolmannen maan kansalaisia, on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa tai k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 Suomesta. Perheen is\u00e4, joka on Romanian kansalainen, on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa kotimaahansa, koska h\u00e4nen on rikostensa vuoksi katsottu vaarantavan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja yleist\u00e4 turvallisuutta. Perheen \u00e4iti ja lapset on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa tai k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 keskeisesti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t puolison ja is\u00e4n karkotuksen vuoksi s\u00e4ilyt\u00e4 oleskeluoikeuksiaan Suomessa unionin kansalaisina tai unionin kansalaisen perheenj\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n<p>(2) Asioissa on tullut esille kysymys siit\u00e4, onko perheen \u00e4idill\u00e4 ja lapsilla, joista osa on aloittanut koulunk\u00e4ynnin Suomessa, unionin oikeuteen perustuva itsen\u00e4inen oleskeluoikeus Suomessa huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 perheen is\u00e4 on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa kotimaahansa Romaniaan yleisen j\u00e4rjestyksen ja yleisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella.<\/p>\n<h3>Merkitykselliset tosiseikat<\/h3>\n<p>(3) Perheeseen kuuluvat avioliitossa kesken\u00e4\u00e4n olevat A ja B sek\u00e4 viisi heid\u00e4n yhteist\u00e4 ja yhteisess\u00e4 huollossa olevaa alaik\u00e4ist\u00e4 lastaan. Lapsista yksi on Romanian kansalainen ja nelj\u00e4 Moldovan kansalaisia. Koko perhe on asunut Suomessa yhdess\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n vuodesta 2019 l\u00e4htien. Osa lapsista on syntynyt Suomessa.<\/p>\n<p>(4) Perheen is\u00e4 A on Romanian kansalainen. H\u00e4nen oleskeluoikeutensa Suomessa on rekister\u00f6ity ty\u00f6nteon perusteella 1.3.2018. H\u00e4n on ollut t\u00f6iss\u00e4 ja saanut ansiotuloja ainakin vuosina 2017 \u2014 2019. H\u00e4nell\u00e4 ei ole ollut palkkatuloja vuosina 2020 \u2014 2021. Tulorekisterin mukaan h\u00e4n on saanut palkkaa viimeksi syyskuussa 2023.<\/p>\n<p>(5) A:lle on vuosina 2019 \u2014 2022 tuomittu Suomessa seitsem\u00e4n kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 varkaudesta ja kolmen kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus varkaudesta sek\u00e4 sakkorangaistukset varkaudesta ja kahdesta varkauden yrityksest\u00e4, tuottamuksellisesta k\u00e4tkemisrikoksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n syyllistyneen vuonna 2020 varkauteen sek\u00e4 vuonna 2022 varkauden yritykseen ja laittomaan uhkaukseen.<\/p>\n<p>(6) Maahanmuuttovirasto on 22.11.2022 tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt karkottaa A:n kotimaahansa Romaniaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt h\u00e4net Suomea koskevaan kolmen vuoden maahantulokieltoon. Karkottamiselle on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan yleisen j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseen perustuva syy A:n rikollisen toiminnan laadun ja toistuvuuden takia. Tuomioihin johtaneet seikat ja rikollisen toiminnan jatkuvuus osoittavat, ett\u00e4 h\u00e4n on v\u00e4lit\u00f6n uhka yleiselle j\u00e4rjestykselle ja turvallisuudelle.<\/p>\n<p>(7) Perheen \u00e4iti B on Moldovan kansalainen. H\u00e4n on saapunut Suomeen 15.7.2018. B:lle on yhdess\u00e4 lastensa C:n, D:n ja E:n kanssa my\u00f6nnetty 24.5.2019 oleskelukortti unionin kansalaisen perheenj\u00e4senen\u00e4 ajalle 24.5.2019 \u2014 24.5.2024.<\/p>\n<p>(8) Maahanmuuttovirasto on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 24.11.2022 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt karkottaa B:n yhdess\u00e4 lastensa C:n, D:n ja E:n kanssa n\u00e4iden kotimaahan Moldovaan, koska perheenkokoaja A ei t\u00e4yt\u00e4 oleskeluoikeuden edellytyksi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4nen perheenj\u00e4senens\u00e4 eiv\u00e4t s\u00e4ilyt\u00e4 oleskeluoikeuksiaan suhteessa A:han.<\/p>\n<p>(9) C on syntynyt vuonna 2011, ja h\u00e4n on Moldovan kansalainen. H\u00e4n k\u00e4y Suomessa peruskoulua.<\/p>\n<p>(10) D on syntynyt vuonna 2013, ja h\u00e4n on Moldovan kansalainen. H\u00e4n k\u00e4y Suomessa peruskoulua.<\/p>\n<p>(11) E on syntynyt vuonna 2015, ja h\u00e4n on Moldovan kansalainen. H\u00e4n k\u00e4y Suomessa peruskoulua.<\/p>\n<p>(12) F on syntynyt vuonna 2019, ja h\u00e4n on Romanian kansalainen. H\u00e4nen puolestaan on 10.5.2021 pyydetty unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekister\u00f6inti\u00e4. Maahanmuuttovirasto on 24.11.2022 ilmoittanut, ett\u00e4 se ei rekister\u00f6i F:n oleskeluoikeutta ja on samalla p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 h\u00e4net kotimaahansa Romaniaan.<\/p>\n<p>(13) G on syntynyt vuonna 2022, ja h\u00e4n on Moldovan kansalainen. Maahanmuuttovirasto on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 24.11.2022 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 G:n yhdess\u00e4 muun perheens\u00e4 kanssa kotimaahansa Moldovaan.<\/p>\n<p>(14) Helsingin hallinto-oikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n 29.9.2023 hyl\u00e4nnyt A:n, B:n ja heid\u00e4n lastensa valitukset Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n<p>(15) Muutoksenhakijat ovat pyyt\u00e4neet korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ja valituksissaan vaatineet, ett\u00e4 hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kumotaan ja asiat palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4viksi. Muutoksenhakijat ovat lis\u00e4ksi vaatineet, ett\u00e4 maasta poistamisen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano kiellet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>(16) Korkein hallinto-oikeus on 21.2.2024 antamillaan v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 taltionumerot 498\/2024, 499\/2024, 500\/2024 ja 501\/2024 kielt\u00e4nyt muutoksenhakijoiden maasta poistamisen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Asianosaisten keskeiset lausumat<\/h3>\n<p>(17) A on esitt\u00e4nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa omalta osaltaan, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rikostuomioiden perusteella ei voida tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tulisi uusimaan rikollista menettely\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei ole syyllistynyt rikoksiin karkottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen. H\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n ei ole uhkaa yleiselle j\u00e4rjestykselle ja turvallisuudelle.<\/p>\n<p>(18) Muutoksenhakijat ovat lis\u00e4ksi esitt\u00e4neet, ett\u00e4 heill\u00e4 on vuosien asumisen my\u00f6t\u00e4 kiinte\u00e4t siteet Suomeen. Heid\u00e4n siteens\u00e4 Romaniaan ja Moldovaan ovat katkenneet. Perheen lapset puhuvat suomea, ja he ovat Suomessa koulussa ja p\u00e4iv\u00e4kodissa. Perheen taloudellinen tilanne romahtaa, jos heid\u00e4t karkotetaan. Perheen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pakko muuttaa Moldovaan, koska A:ta ja F:\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta perheenj\u00e4senet ovat Moldovan kansalaisia. F:n kohdalla unionin kansalaisen karkottamisen edellytykset eiv\u00e4t t\u00e4yty.<\/p>\n<p>(19) Korkein hallinto-oikeus on pyyt\u00e4nyt Maahanmuuttovirastoa lausumaan valituslupahakemusten ja valitusten johdosta sek\u00e4 erityisesti siit\u00e4, mik\u00e4 merkitys asioissa mahdollisesti on ulkomaalaislain 161 d \u00a7:n 3 momentissa tarkoitetulla oleskeluoikeuden s\u00e4ilytt\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n<p>(20) Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan todennut, ett\u00e4 muutoksenhakijoiden unionin kansalainen perheenkokoaja ei ole viel\u00e4 poistunut maasta. Ulkomaalaislain 161 d \u00a7 ja sen taustalla oleva vapaan liikkuvuuden direktiivin (2004\/38\/EY) 12 artikla koskevat tilanteita, joissa oleskeluoikeutta ei voida en\u00e4\u00e4 johtaa unionin kansalaisesta. Ulkomaalaislain 161 d \u00a7:n 3 momentin sanamuoto on \u201dpoistuessa maasta\u201d ja direktiivin 12 artiklan 3 kohdan sanamuoto on \u201dpoistuessa vastaanottavan j\u00e4senvaltion alueelta\u201d. Maahanmuuttovirasto on katsonut, ett\u00e4 ulkomaalaislain 161 d \u00a7 ja sen taustalla oleva direktiivin 12 artiklan 3 kohta tulevat sovellettavaksi vasta, kun perheenkokoaja on tosiasiassa poistunut maasta.<\/p>\n<p>(21) Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan lis\u00e4ksi todennut, ett\u00e4 asiassa on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, onko perheenj\u00e4senten oleskeluoikeus en\u00e4\u00e4 johdettavissa A:sta, ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 A ulkomaalaislain 158 a \u00a7:n 1 momentin mukaisia edellytyksi\u00e4 nyt, kun h\u00e4n on maassa. Tulorekisterin mukaan h\u00e4n on viimeksi saanut palkkaa 29.9.2023. Asiassa on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, onko A:n mahdollinen ulkomaalaislain 160 \u00a7:n mukainen ty\u00f6ntekij\u00e4n asema s\u00e4ilynyt.<\/p>\n<p>(22) Alaik\u00e4iset lapset C, D ja E opiskelevat peruskoulussa. Maahanmuuttovirasto on todennut, ett\u00e4 toisin kuin asetuksen (EU) N:o 492\/2011 10 artiklassa, jossa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n my\u00f6s koulutukseen osallistuvan lapsen ja h\u00e4nen huoltajansa oleskeluoikeudesta, ulkomaalaislain 161 d \u00a7:n 3 momentissa tai sen taustalla olevassa direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohdassa ei ole mainittu peruskoulutukseen osallistumista. Maahanmuuttoviraston mukaan Euroopan komission edustaja on tosin esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 asetuksen 10 artiklan mukaisen koulutuksen ja direktiivin 12 artiklan 3 kohdan mukaisen opiskelun olisi syyt\u00e4 katsoa kattavan sek\u00e4 perusopetuksen ett\u00e4 sen j\u00e4lkeiset opinnot.<\/p>\n<p>(23) Muutoksenhakijat ovat vastaselityksess\u00e4\u00e4n katsoneet, ett\u00e4 A t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulkomaalaislain 156 \u00a7:n mukaiset oleskeluoikeuden edellytykset. Omaisuusrikokset eiv\u00e4t ole yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia, jos ne eiv\u00e4t ole toistuvia tai suunnitelmallisia. Direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohta kattaa sek\u00e4 perusopetuksen ett\u00e4 sen j\u00e4lkeiset opinnot. A:n ja B:n lapset k\u00e4yv\u00e4t koulua, ja heill\u00e4 on oikeus suorittaa opintonsa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Muutoksenhakijat ovat viitanneet unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n asiassa Baumbast ja R, C-413\/99, jossa on pidetty ratkaisevana seikkana sit\u00e4, ett\u00e4 lapset olivat integroituneet vastaanottavan j\u00e4senvaltion kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Ratkaisua on noudatettu my\u00f6hemmiss\u00e4 tapauksissa, ja se on muutoksenhakijoiden mukaan kodifioitu direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohtaan.<\/p>\n<h3>Kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n<p>(24) Ulkomaalaislain (301\/2004) 161 d \u00a7:n (360\/2007) 3 momentin mukaan unionin kansalaisen kuollessa tai poistuessa maasta h\u00e4nen lapsensa tai lasten tosiasiallisena huoltajana toimiva vanhempi ei, kansalaisuudestaan riippumatta, menet\u00e4 oleskeluoikeuttaan ennen lasten opintojen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, jos lapset opiskelevat Suomessa ja ovat kirjoilla oppilaitoksessa opiskellakseen siell\u00e4.<\/p>\n<p>(25) Ulkomaalaislain 156 \u00a7:n (360\/2007) 1 momentin mukaan unionin kansalaisen ja h\u00e4nen perheenj\u00e4senens\u00e4 maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 heid\u00e4n ei katsota vaarantavan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 tai yleist\u00e4 turvallisuutta.<\/p>\n<p>(26) Ulkomaalaislain 156 \u00a7:n 2 momentin mukaan maahantulon est\u00e4misen ja maasta poistamisen yleisen j\u00e4rjestyksen tai yleisen turvallisuuden vuoksi tulee perustua yksinomaan yksil\u00f6n omaan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, eik\u00e4 perusteena voida pit\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aikaisempia rikostuomioita. Yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen on muodostettava todellinen, v\u00e4lit\u00f6n ja riitt\u00e4v\u00e4n vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelut, jotka eiv\u00e4t liity yksitt\u00e4iseen tapaukseen tai jotka johtuvat yleist\u00e4vist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdista, eiv\u00e4t ole hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>(27) Ulkomaalaislain 168 \u00a7:n (565\/2019) 1 momentin mukaan unionin kansalainen, jonka oleskeluoikeus on rekister\u00f6ity, taikka unionin kansalaisen perheenj\u00e4sen, jolle on my\u00f6nnetty oleskelukortti, voidaan karkottaa maasta, jos h\u00e4n ei t\u00e4yt\u00e4 158 a, 161 d tai 161 e \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 oleskeluoikeuden edellytyksi\u00e4 taikka h\u00e4nen katsotaan vaarantavan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 tai yleist\u00e4 turvallisuutta 156 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyin edellytyksin taikka kansanterveytt\u00e4 156 a \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyin edellytyksin.<\/p>\n<p>(28) Ulkomaalaislain 168 \u00a7:n 4 momentin mukaan unionin kansalainen, joka on alaik\u00e4inen, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvist\u00e4 pakottavista syist\u00e4, jollei karkottaminen ole lapsen edun mukaista.<\/p>\n<p>(29) Ulkomaalaislain 168 b \u00a7:n (360\/2007) mukaan ennen yleiseen j\u00e4rjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin perustuvaa maasta karkottamista koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 on otettava huomioon, kuinka kauan unionin kansalainen tai h\u00e4nen perheenj\u00e4senens\u00e4 on oleskellut maassa, h\u00e4nen ik\u00e4ns\u00e4, terveydentilansa sek\u00e4 perhetilanteensa ja taloudellinen tilanteensa ja kuinka hyvin asianomainen on kotoutunut Suomen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Lis\u00e4ksi on otettava huomioon, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin unionin kansalaisella ja h\u00e4nen perheenj\u00e4senell\u00e4\u00e4n on yhteyksi\u00e4 kotimaahansa.<\/p>\n<h3>Unionin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n<p>(30) Direktiivin 12 artiklan 3 kohdan mukaan unionin kansalaisen poistuessa vastaanottavan j\u00e4senvaltion alueelta tai kuollessa h\u00e4nen lapsensa tai lasten tosiasiallisena huoltajana toimiva vanhempi eiv\u00e4t, kansalaisuudestaan riippumatta, menet\u00e4 oleskeluoikeuttaan ennen lasten opintojen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, jos lapset oleskelevat vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa ja ovat kirjoilla oppilaitoksessa opiskellakseen siell\u00e4.<\/p>\n<p>(31) Direktiivin 27 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei puheena olevan VI luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 muuta johdu, j\u00e4senvaltiot voivat rajoittaa unionin kansalaisen tai h\u00e4nen perheenj\u00e4sentens\u00e4, n\u00e4iden kansalaisuudesta riippumatta, vapaata liikkuvuutta ja oleskelua yleiseen j\u00e4rjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen taikka kansanterveyteen liittyvist\u00e4 syist\u00e4. N\u00e4ihin perusteisiin ei saa vedota taloudellisista syist\u00e4.<\/p>\n<p>(33) Edelleen artiklan 2 kohdan mukaan asianomaisen yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen on muodostettava todellinen, v\u00e4lit\u00f6n ja riitt\u00e4v\u00e4n vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelut, jotka eiv\u00e4t liity yksitt\u00e4iseen tapaukseen tai jotka johtuvat yleist\u00e4vist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdista, eiv\u00e4t ole hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>(34) Direktiivin 28 artiklan 1 kohdan mukaan vastaanottavan j\u00e4senvaltion on ennen yleiseen j\u00e4rjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin perustuvan karkottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemist\u00e4 otettava huomioon se, kuinka kauan asianomainen on oleskellut sen alueella, asianomaisen ik\u00e4, terveydentila, perhe- ja taloudellinen tilanne, kuinka hyvin asianomainen on kotoutunut vastaanottavan j\u00e4senvaltion yhteiskuntaan ja kulttuuriin, sek\u00e4 se, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin asianomaisella on yhteyksi\u00e4 kotimaahansa.<\/p>\n<p>(35) Asetuksen 10 artiklan mukaan, jos j\u00e4senvaltion kansalainen on tai on ollut ty\u00f6ss\u00e4 toisen j\u00e4senvaltion alueella, on h\u00e4nen lapsillaan, jos he asuvat kyseisess\u00e4 j\u00e4senvaltiossa, oikeus osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin t\u00e4m\u00e4n valtion kansalaisilla.<\/p>\n<p>(36) Edelleen artiklan mukaan j\u00e4senvaltioiden on tuettava toimenpiteit\u00e4, joilla pyrit\u00e4\u00e4n turvaamaan n\u00e4ille lapsille parhaat mahdolliset edellytykset osallistua t\u00e4h\u00e4n opetukseen.<\/p>\n<h3>Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/h3>\n<p>(37) Korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole tiedossaan unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka koskisi direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohdan soveltamista nyt kyseess\u00e4 olevan kaltaisessa tilanteessa (ks. kuitenkin Teixeira, C-480\/08, 68 \u2014 69 kohta).<\/p>\n<p>(38) Sen sijaan unionin tuomioistuimella on vakiintunutta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka koskee asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklan tulkintaa ja soveltamista (suuren jaoston tuomio 6.10.2020, Jobcenter Krefeld, C-181\/19, EU:C:2020:794). Kyseinen artikla on sanamuodoltaan samanlainen kuin aiemmin voimassa olleen asetuksen N:o 1612\/68 12 artikla, joten my\u00f6s oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa unionin tuomioistuin on tulkinnut t\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, on edelleen ajankohtaista (tuomio 17.9.2002, Baumbast ja R, C-413\/99, EU:C:2002:493, suuren jaoston tuomio 23.2.2010, Teixeira,<\/p>\n<p>C-480\/08, EU:C:2010:83, ja suuren jaoston tuomio 23.2.2010, Ibrahim ja Secretary of State for the Home Department, C-310\/08, EU:C:2010:80).<\/p>\n<p>(39) Unionin tuomioistuin on tuomiossaan Baumbast ja R, C413\/99, todennut, ett\u00e4 Euroopan unionin kansalaisen lapsilla, jotka ovat asettuneet j\u00e4senvaltioon silloin kun vanhempi k\u00e4ytti oleskeluoikeuksiaan siirtoty\u00f6l\u00e4isen\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4senvaltiossa, on oikeus oleskella siell\u00e4 osallistuakseen peruskoulutukseen asetuksen N:o 1612\/68 12 artiklan mukaisesti. Sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 kyseisten lasten vanhemmat ovat t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin eronneet, ett\u00e4 ainoastaan toinen vanhemmista on unionin kansalainen eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole siirtoty\u00f6l\u00e4inen vastaanottavassa valtiossa tai ett\u00e4 lapset itse eiv\u00e4t ole unionin kansalaisia, ei ole t\u00e4lt\u00e4 osin mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 (tuomion 63 kohta). Tuomiosta Ibrahim ja Secretary of State for the Home Department, C310\/08, k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 oleskeluoikeus s\u00e4ilyy my\u00f6s silloin, kun unionin kansalainen on lopettanut ty\u00f6skentelyn ja sittemmin poistunut vastaanottavasta j\u00e4senvaltiosta.<\/p>\n<p>(40) Tuomiossa Baumbast ja R, C413\/99, on edelleen todettu, ett\u00e4 kun lapsilla on oikeus oleskella vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa osallistuakseen siell\u00e4 peruskoulutukseen asetuksen N:o 1612\/68 12 artiklan mukaisesti, t\u00e4t\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on tulkittava siten, ett\u00e4 lasten tosiasiallisena huoltajana oleva vanhempi saa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan kansalaisuudesta riippumatta oleskella heid\u00e4n kanssaan mainitun oikeuden k\u00e4ytt\u00e4misen helpottamiseksi huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat ovat t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin eronneet tai ett\u00e4 se vanhemmista, joka on Euroopan unionin kansalainen, ei en\u00e4\u00e4 ole siirtoty\u00f6l\u00e4inen vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa (tuomion 75 kohta).<\/p>\n<p>(41) Unionin tuomioistuin on sittemmin kehitt\u00e4nyt oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n toteamalla, ett\u00e4 asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklaa on sovellettava itsen\u00e4isesti suhteessa direktiivin 2004\/38 s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kaltaisiin unionin oikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin, joilla s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n oleskeluoikeuden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 toisessa j\u00e4senvaltiossa koskevia edellytyksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 j\u00e4senvaltion kansalaisen, joka on tai on ollut ty\u00f6ss\u00e4 vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa, lapset samoin kuin vanhempi, joka on n\u00e4iden tosiasiallinen huoltaja, voivat vedota j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 valtiossa itsen\u00e4iseen oleskeluoikeuteen jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklan nojalla joutumatta t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n direktiiviss\u00e4 2004\/38 m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 edellytyksi\u00e4, joihin kuuluu se, ett\u00e4 asianomaisilla on riitt\u00e4v\u00e4t varat ja kattava sairausvakuutusturva kyseisess\u00e4 valtiossa (Jobcenter Krefeld, C181\/19, 38 \u2014 39 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen).<\/p>\n<h3>Ennakkoratkaisupyynn\u00f6n tarve<\/h3>\n<p>(42) A oli oleskellut Suomessa Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ajankohtana noin 4,5 vuotta. H\u00e4neen on siten karkotuksen osalta sovellettu ulkomaalaislain 168 \u00a7:n 1 momenttia, jonka mukaan unionin kansalainen, jonka oleskeluoikeus on rekister\u00f6ity, voidaan karkottaa maasta, jos h\u00e4nen katsotaan vaarantavan yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 tai yleist\u00e4 turvallisuutta saman lain 156 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyin edellytyksin.<\/p>\n<p>(43) Korkein hallinto-oikeus ensinn\u00e4kin toteaa n\u00e4kemyksen\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden arvio siit\u00e4, ett\u00e4 A on rikostensa vakavuuden ja toistuvuuden perusteella vaarantanut yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta ulkomaalaislain 156 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, noudattaa vakiintunutta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Korkeimman hallinto-oikeuden alustavan n\u00e4kemyksen mukaan on my\u00f6s voitu katsoa, ettei asiassa ole ilmennyt ulkomaalaislain 168 b \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetussa kokonaisharkinnassa huomioitavia seikkoja, jotka olisivat maasta karkottamisperusteita painavampia. T\u00e4lt\u00e4 osin on kuitenkin huomattava, ett\u00e4 A:n maasta karkottamisen perusteita, ja erityisesti kokonaisharkinnassa huomioon otettavaa perhetilannetta, saattaa olla tarpeellista arvioida uudestaan, jos unionin tuomioistuin katsoo, ett\u00e4 A:n puolisolla ja lapsilla on itsen\u00e4inen oleskeluoikeus Suomessa my\u00f6s siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 A karkotetaan maasta (ks. kolmas ennakkoratkaisukysymys).<\/p>\n<p>(44) N\u00e4in ollen ennakkoratkaisun tarve asioissa liittyy ensisijaisesti siihen, onko direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohtaa (ensimm\u00e4inen ennakkoratkaisukysymys) tai asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklaa (toinen ennakkoratkaisukysymys) tulkittava siten, ett\u00e4 perheen lapsilla, jotka k\u00e4yv\u00e4t Suomessa peruskoulua, sek\u00e4 perheen \u00e4idill\u00e4, joka on lastensa tosiasiallinen huoltaja, on itsen\u00e4inen oleskeluoikeus Suomessa siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 perheen is\u00e4, joka on unionin kansalainen ja joka on ainakin ollut ty\u00f6ntekij\u00e4n asemassa, on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa Suomesta kotimaahansa Romaniaan yleisen j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen perusteella.<\/p>\n<p>(45) Kuten edell\u00e4 on todettu, unionin tuomioistuimella ei korkeimman hallinto-oikeuden k\u00e4sityksen mukaan n\u00e4ytt\u00e4isi olevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka koskisi direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohdan soveltumista nyt kyseess\u00e4 olevan kaltaisessa tilanteessa (ks. 37 kohta edell\u00e4). T\u00e4m\u00e4n vuoksi ensimm\u00e4inen ennakkoratkaisukysymys koskee sit\u00e4, onko kyseist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 tulkittava siten, ett\u00e4 se soveltuu t\u00e4m\u00e4n tapauksen olosuhteisiin sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 perheen lapset ja heid\u00e4n tosiasiallisena huoltajana toimiva vanhempansa eiv\u00e4t menet\u00e4 oleskeluoikeuttaan Suomessa ennen lasten opintojen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4.<\/p>\n<p>(46) Korkein hallinto-oikeus tuo esille, ett\u00e4 Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle katsonut, ett\u00e4 ulkomaalaislain 161 d \u00a7:n 3 momentti ja sen taustalla oleva direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohta tulevat sovellettavaksi vasta, kun unionin kansalainen perheenkokoaja on tosiasiassa poistunut maasta. Karkotusp\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole lainvoimainen eik\u00e4 karkotusta ole pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4isen ennakkoratkaisukysymyksen tarkoituksena on siten selvitt\u00e4\u00e4, johtuuko Maahanmuuttoviraston esille tuomasta seikasta tai jostain muusta direktiivin 2004\/38\/EY tulkintaan ja soveltamiseen liittyv\u00e4st\u00e4 seikasta se, ett\u00e4 kyseist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, ja erityisesti siihen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 \u201dunionin kansalaisen poistuessa vastaanottavan j\u00e4senvaltion alueelta\u201d, ei sovelleta nyt kyseess\u00e4 olevan tilanteen olosuhteissa.<\/p>\n<p>(47) Toisen ennakkoratkaisukysymyksen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 ensimm\u00e4iseen kysymykseen vastataan kielteisesti, onko asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklaa kuitenkin tulkittava ja sovellettava niin, ett\u00e4 asian olosuhteissa lapsilla on itsen\u00e4inen oleskeluoikeus Suomessa ja ett\u00e4 my\u00f6s heid\u00e4n tosiasiallisella huoltajallaan on lasten oleskeluoikeudesta johdettava oleskeluoikeus Suomessa.<\/p>\n<p>(48) T\u00e4lt\u00e4 osin korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklaa koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella se, ett\u00e4 siirtoty\u00f6l\u00e4inen ja h\u00e4nen aviopuolisonsa eroavat ja mainittu ty\u00f6ntekij\u00e4 palaa samassa yhteydess\u00e4 alkuper\u00e4iseen j\u00e4senvaltioonsa mutta h\u00e4nen aviopuolisonsa j\u00e4\u00e4 vastaanottavaan j\u00e4senvaltioon lasten kanssa, ei kyseenalaista kyseisten lasten oikeutta osallistua koulutukseen viimeksi mainitussa j\u00e4senvaltiossa. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella lasten aseman vahvempi oikeussuoja vaikuttaa ep\u00e4suorasti lasten huoltajana olevan vanhemman asemaan siten, ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n oleskeluoikeus voi jatkua niin kauan kuin lapset k\u00e4yv\u00e4t koulua. Merkityst\u00e4 ei ole sill\u00e4, ett\u00e4 alun perin ty\u00f6ntekij\u00e4n asemassa ollut vanhempi ei ole s\u00e4ilytt\u00e4nyt ty\u00f6ntekij\u00e4n asemaansa, eik\u00e4 liioin sill\u00e4, ovatko lapset ja tosiasiallinen huoltaja unionin kansalaisia vai eiv\u00e4t.<\/p>\n<p>(49) Korkein hallinto-oikeus toteaa edell\u00e4 mainitun oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltumisesta nyt kysymyksess\u00e4 olevaan perheeseen seuraavaa: A, jonka perusteella lapset ovat alun perin saaneet oikeutensa osallistua koulutukseen, on ainakin vuosina 2017 \u2014 2019 ja mahdollisesti my\u00f6s vuonna 2023 ollut ty\u00f6ntekij\u00e4n asemassa Suomessa. Kolme perheen lapsista on k\u00e4ynyt Suomessa peruskoulua. Nelj\u00e4 perheen viidest\u00e4 lapsesta sek\u00e4 perheen \u00e4iti eiv\u00e4t ole unionin kansalaisia, mutta t\u00e4ll\u00e4 ei oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella ole merkityst\u00e4 itsen\u00e4isen oleskeluoikeuden muodostumisen kannalta. Merkityst\u00e4 ei t\u00e4lt\u00e4 osin ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sill\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 perheen lapset ja heid\u00e4n tosiasiallinen huoltajansa direktiiviss\u00e4 2004\/38\/EY s\u00e4\u00e4detyt riitt\u00e4vi\u00e4 varoja ja kattavaa sairausvakuutusturvaa koskevat edellytykset. N\u00e4in ollen vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 perheen lapsilla ja \u00e4idill\u00e4 olisi alustavasti katsottava olevan itsen\u00e4inen oleskeluoikeus Suomessa tilanteessa, jossa perheen is\u00e4 poistuisi maasta.<\/p>\n<p>$104<\/p>\n<p>$105<\/p>\n<h3>Korkeimman hallinto-oikeuden v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6s ennakkoratkaisun pyyt\u00e4misest\u00e4 unionin tuomioistuimelta<\/h3>\n<p>(52) Korkein hallinto-oikeus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt lyk\u00e4t\u00e4 asian k\u00e4sittely\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 unionin tuomioistuimelta SEUT 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisun pyyt\u00e4minen on tarpeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireill\u00e4 olevien asioiden ratkaisemiseksi.<\/p>\n<h3>Ennakkoratkaisukysymykset<\/h3>\n<p>1. Onko Euroopan unionin kansalaisten ja heid\u00e4n perheenj\u00e4sentens\u00e4 oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti j\u00e4senvaltioiden alueella annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004\/38\/EY 12 artiklan 3 kohtaa tulkittava niin, ett\u00e4 unionin kansalaisen vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa peruskoulussa kirjoilla olevat lapset ja lasten tosiasiallisena huoltajana toimiva vanhempi eiv\u00e4t menet\u00e4 oleskeluoikeuttaan ennen lasten opintojen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 tilanteessa, jossa kyseinen unionin kansalainen on p\u00e4\u00e4tetty karkottaa vastaanottavasta j\u00e4senvaltiosta yleisen j\u00e4rjestyksen tai yleisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6s maasta poistamisesta ei ole lainvoimainen eik\u00e4 maasta poistamista ole pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja kyseinen unionin kansalainen edelleen oleskelee vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa?<\/p>\n<h3>Jos ensimm\u00e4iseen kysymykseen vastataan kielteisesti:<\/h3>\n<p>2. Onko ty\u00f6ntekij\u00f6iden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 492\/2011 10 artiklaa tulkittava niin, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n asemassa olleen unionin kansalaisen vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa peruskoulussa kirjoilla olevat lapset ja lasten tosiasiallisena huoltajana toimiva vanhempi eiv\u00e4t menet\u00e4 oleskeluoikeuttaan ennen lasten opintojen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 tilanteessa, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4n asemassa ollut unionin kansalainen vanhempi maahanmuuttoviranomaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 karkotetaan vastaanottavasta j\u00e4senvaltiosta yleisen j\u00e4rjestyksen tai yleisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella?<\/p>\n<h3>Jos ensimm\u00e4iseen tai toiseen kysymykseen vastataan my\u00f6nteisesti:<\/h3>\n<p>3. Onko direktiivin 2004\/38\/EY 28 artiklan 1 kohtaa, jossa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n niist\u00e4 seikoista, jotka vastaanottavan j\u00e4senvaltion on otettava huomioon ennen yleiseen j\u00e4rjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin perustuvan karkottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemist\u00e4, tulkittava niin, ett\u00e4 karkottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohteena olevan unionin kansalaisen maasta poistamisen edellytykset on otettava uudelleen tarkasteltavaksi, jos h\u00e4nen lapsillaan ja aviopuolisollaan on karkottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen todettu olevan itsen\u00e4inen oleskeluoikeus vastaanottavassa j\u00e4senvaltiossa ja n\u00e4m\u00e4 perheenj\u00e4senet haluavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4h\u00e4n j\u00e4senvaltioon? Jos n\u00e4in on, mink\u00e4 seikkojen tarkastelua nyt kyseess\u00e4 olevan kaltaisessa tilanteessa erityisesti direktiivin 2004\/38\/EY 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perhe- ja taloudellisen tilanteen huomioon ottaminen, luettuna yhdess\u00e4 Euroopan unionin perusoikeuskirjan yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n kunnioittamista koskevan 7 artiklan ja lapsen oikeuksia koskevan 24 artiklan 2 ja 3 kohdan kanssa, edellytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Toni Kaarresalo ja Emil Waris. Asian esittelij\u00e4 Satu Niemel\u00e4-Ahokas.<\/p>\n<p>Euroopan unionin kansalaisten ja heid\u00e4n perheenj\u00e4sentens\u00e4 oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti j\u00e4senvaltioiden alueella annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004\/38\/EY)<\/p>\n<h3>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 492\/2011<\/h3>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-administrative-court\/precedents\/2024\/132\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u200dFamiljens pappa A, som \u00e4r rum\u00e4nsk medborgare, ska utvisas till sitt hemland eftersom han anses \u00e4ventyra den allm\u00e4nna ordningen och s\u00e4kerheten p\u00e5 grund av sina brott. Familjens mamma B, som \u00e4r moldavisk medborgare, samt makarnas gemensamma minder\u00e5riga barn ska utvisas eller avvisas av den orsaken att de p\u00e5 grund av A:s utvisning inte l\u00e4ngre har&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[8677],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[20489,29841,18924,29077,29842],"kji_language":[7746],"class_list":["post-646173","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-8677","kji_subject-divers","kji_keyword-eller","kji_keyword-familjens","kji_keyword-grund","kji_keyword-medborgare","kji_keyword-utvisas","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.5 (Yoast SEO v27.5) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KHO:2024:132 - Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2024:132 - Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"\u200dFamiljens pappa A, som \u00e4r rum\u00e4nsk medborgare, ska utvisas till sitt hemland eftersom han anses \u00e4ventyra den allm\u00e4nna ordningen och s\u00e4kerheten p\u00e5 grund av sina brott. Familjens mamma B, som \u00e4r moldavisk medborgare, samt makarnas gemensamma minder\u00e5riga barn ska utvisas eller avvisas av den orsaken att de p\u00e5 grund av A:s utvisning inte l\u00e4ngre har...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"20 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\\\/\",\"name\":\"KHO:2024:132 - Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-22T07:27:54+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2024:132 &#8211; Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2024:132 - Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KHO:2024:132 - Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen","og_description":"\u200dFamiljens pappa A, som \u00e4r rum\u00e4nsk medborgare, ska utvisas till sitt hemland eftersom han anses \u00e4ventyra den allm\u00e4nna ordningen och s\u00e4kerheten p\u00e5 grund av sina brott. Familjens mamma B, som \u00e4r moldavisk medborgare, samt makarnas gemensamma minder\u00e5riga barn ska utvisas eller avvisas av den orsaken att de p\u00e5 grund av A:s utvisning inte l\u00e4ngre har...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"20 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/","name":"KHO:2024:132 - Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-22T07:27:54+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2024132-begaran-om-forhandsavgorande-av-eu-domstolen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2024:132 &#8211; Beg\u00e4ran om f\u00f6rhandsavg\u00f6rande av EU-domstolen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/646173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=646173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=646173"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=646173"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=646173"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=646173"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=646173"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=646173"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=646173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}