{"id":688226,"date":"2026-04-26T00:36:33","date_gmt":"2026-04-25T22:36:33","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/"},"modified":"2026-04-26T00:36:33","modified_gmt":"2026-04-25T22:36:33","slug":"kko202152-arbetsbrott","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/","title":{"rendered":"KKO:2021:52 – Arbetsbrott"},"content":{"rendered":"
\n
\n

F\u00f6retr\u00e4darna f\u00f6r en arbetsgivare \u00e5talades f\u00f6r arbetarskyddsbrott p\u00e5 den grunden att de hade l\u00e5tit arbetstagare utf\u00f6ra \u00f6vertidsarbete som betydligt \u00f6versteg det maximiantal arbetstimmar som var till\u00e5tet enligt arbetstidslagen.<\/p>\n

H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetstidslagens best\u00e4mmelser om maximiantalet \u00f6vertidstimmar inte kan anses vara s\u00e5dana arbetarskyddsbest\u00e4mmelser som avses i 47 kap. 1 och 8 \u00a7 strafflagen. Genom att l\u00e5ta arbetstagarna utf\u00f6ra avsev\u00e4rt f\u00f6r mycket \u00f6vertidsarbete hade f\u00f6retr\u00e4darna f\u00f6r arbetsgivaren dock brutit mot sina skyldigheter enligt best\u00e4mmelserna i arbetarskyddslagen att s\u00f6rja f\u00f6r arbetstagarnas s\u00e4kerhet och h\u00e4lsa i arbetet. F\u00f6retr\u00e4darna d\u00f6mdes p\u00e5 den grunden f\u00f6r arbetarskyddsbrott.<\/p>\n

Fr\u00e5ga \u00e4ven om brottsrekvisiten f\u00f6r arbetstidsbrott uppfylldes p\u00e5 grund av att arbetsgivarens f\u00f6retr\u00e4dare hade f\u00f6rsummat arbetstidsbokf\u00f6ringen.<\/p>\n

SL 47 kap 1 \u00a7<\/h3>\n

SL 47 kap 2 \u00a7<\/h3>\n

ArbetarskyddsL 8 \u00a7<\/h3>\n

ArbetarskyddsL 10 \u00a7<\/h3>\n

Ty\u00f6nantajan edustajia syytettiin ty\u00f6turvallisuusrikoksesta sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 he olivat teett\u00e4neet ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ylity\u00f6t\u00e4 huomattavasti yli ty\u00f6aikalaissa sallitun enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n

Korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 ty\u00f6aikalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ylity\u00f6n enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 rikoslain 47 luvun 1 ja 8 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuina ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksin\u00e4. Ty\u00f6nantajan edustajat olivat kuitenkin rikkoneet ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 johtuvia velvollisuuksiaan huolehtia ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuudesta ja terveydest\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 huomattavasti liikaa ylit\u00f6it\u00e4. Heid\u00e4t tuomittiin t\u00e4ll\u00e4 perusteella ty\u00f6turvallisuusrikoksesta.<\/p>\n

Kysymys my\u00f6s ty\u00f6aikasuojelurikoksen tunnusmerkist\u00f6n t\u00e4yttymisest\u00e4 ty\u00f6nantajan edustajien laiminly\u00f6ty\u00e4 ty\u00f6aikakirjanpidon pit\u00e4misen.<\/p>\n

RL 47 luku 1 \u00a7<\/h3>\n

RL 47 luku 2 \u00a7<\/h3>\n

Ty\u00f6turvallisuusL 8 \u00a7<\/h3>\n

Ty\u00f6turvallisuusL 10 \u00a7<\/h3>\n

Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n

A:lle ja B:lle my\u00f6nnettiin valituslupa oikeudenk\u00e4ymiskaaren 30 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymyst\u00e4, ovatko A ja B hovioikeuden selvitetyksi katsomalla menettelyll\u00e4 syyllistyneet syytekohdassa 1 ty\u00f6turvallisuusrikokseen ja syytekohdassa 2 ty\u00f6aikasuojelurikokseen.<\/p>\n

Yhteisess\u00e4 valituksessaan A ja B vaativat, ett\u00e4 syytteet hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Syytt\u00e4j\u00e4 vaati vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ty\u00f6suojeluviranomaisena toimiva Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi silt\u00e4 pyydetyn lausuman.<\/p>\n

V\u00e4litoimi<\/h3>\n

Korkein oikeus varasi A:lle ja B:lle sek\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4lle tilaisuuden lausua k\u00e4sityksens\u00e4 siit\u00e4, onko syytekohdan 2 teonkuvauksessa tarkoitettua menettely\u00e4 mahdollista arvioida syytteess\u00e4 viitatun rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 2 kohdan asemesta rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 kohdan perusteella.<\/p>\n

A ja B sek\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4 antoivat lausumat.<\/p>\n

Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Tuomiolauselma<\/h3>\n

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Pekka Koponen, Tuomo Antila, Jussi Tapani ja Timo Ojala. Esittelij\u00e4 Leena Ravi.<\/p>\n

Oulun k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 5.12.2018 nro 18\/154337<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi ty\u00f6turvallisuusrikoksen (syytekohta 1) osalta selvitetyksi, ett\u00e4 A X Oy:n (yhti\u00f6) toimitusjohtajana ja B yhti\u00f6n tosiasiallista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 eli ty\u00f6nantajan edustajana olivat huolimattomuuttaan rikkoneet ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 tai aiheuttaneet ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisen puutteellisuuden tai ep\u00e4kohdan taikka ainakin mahdollistaneet ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisen tilan jatkumisen laiminly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 valvoa ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten noudattamista alaisessaan ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

A ja B olivat laiminly\u00f6neet jatkuvasti tarkkailla ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6n tilaa ja huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 turvallisuutta ja terveellisyytt\u00e4 koskevat toimet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla. He olivat my\u00f6s laiminly\u00f6neet riitt\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti selvitt\u00e4\u00e4 ja tunnistaa ty\u00f6st\u00e4 ja etenkin ty\u00f6ajoista, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja muutoin ty\u00f6olosuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekij\u00f6it\u00e4 tai ainakin arvioida niiden merkityst\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuudelle ja terveydelle.<\/p>\n

A ja B olivat laiminly\u00f6neet valvoa ylit\u00f6iden tekemist\u00e4 koskevaa ty\u00f6aikas\u00e4\u00e4nn\u00f6sten noudattamista ja teett\u00e4neet ylit\u00f6it\u00e4 ainakin seitsem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 yli sallitun 250 tunnin. Ylit\u00f6it\u00e4 oli teetetty n\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 yhteens\u00e4 3 678 tuntia. N\u00e4in menetelless\u00e4\u00e4n A ja B olivat kuormittaneet ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 runsaasti yli laissa sallitun m\u00e4\u00e4r\u00e4n menevill\u00e4 ylit\u00f6ill\u00e4 ja siten laiminly\u00f6neet huolehtia siit\u00e4, etteiv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t kuormitu ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n liikaa ja terveytt\u00e4 vaarantavalla tavalla.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli katsottu ylity\u00f6n kuormittavuuden olevan terveytt\u00e4 vaarantavaa silloin, kun se on ylitt\u00e4nyt noin 500 tuntia vuodessa. Osalla X Oy:n ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 oli teetetty ylity\u00f6t\u00e4 yli 1 000 tuntia mukaan luettuna sallitut 250 tuntia. Ottaen viel\u00e4 huomioon, ett\u00e4 ylity\u00f6t\u00e4 oli teetetty erilaisia ajoneuvoja kuljettavilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 eli ty\u00f6ss\u00e4, jossa on korostunut onnettomuuden riski v\u00e4syneen\u00e4, k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus piti jo yleisen el\u00e4m\u00e4nkokemuksen nojalla selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat kuormittuneet liikaa ja terveytt\u00e4 vaarantavalla tavalla.<\/p>\n

A ja B olivat syytekohdassa 1 tarkoitetulla menettelyll\u00e4\u00e4n syyllistyneet ty\u00f6turvallisuusrikokseen, jonka tekoaika oli 1.5.2013-27.12.2016.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi ty\u00f6aikasuojelurikoksen (syytekohta 2) osalta, ett\u00e4 A ja B olivat tahallaan tai t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 huolimattomuudesta menetelleet ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rangaistavaksi s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla ty\u00f6suojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta huolimatta j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuukausipalkkaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6aikakirjanpidon.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi A:n ja B:n syyllistyneen syytekohdassa 2 tarkoitetulla menettelyll\u00e4\u00e4n ty\u00f6aikasuojelurikokseen, jonka tekoaika oli 1.5.2013-16.6.2017.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus tuomitsi A:n ja B:n heid\u00e4n syykseen luetuista rikoksista sakkorangaistukseen.<\/p>\n

Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Mika-Pekka Sarkkinen.<\/h3>\n

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 15.11.2019 nro 19\/150194<\/p>\n

A ja B valittivat hovioikeuteen ja vaativat syytteiden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Hovioikeus katsoi syytekohdan 1 osalta asiassa tulleen n\u00e4ytetyksi, ett\u00e4 syytteess\u00e4 mainitut X Oy:n ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat ty\u00f6skennelleet kalenterivuonna 2016 yhteens\u00e4 2 136-2 942,75 tuntia. Yhden syytteess\u00e4 tarkoitetun ty\u00f6ntekij\u00e4n osalta sallittu ylity\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ollut ylittynyt, mutta A ja B olivat teett\u00e4neet kuudella muulla ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 ylity\u00f6t\u00e4 111,5-694,75 tuntia yli laissa sallitun 250 tunnin enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n. N\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli teetetty vuonna 2016 ylit\u00f6it\u00e4 yhteens\u00e4 2 952,25 tuntia yli suurimman sallitun ylity\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n

Hovioikeus totesi, ett\u00e4 rangaistusvastuu ty\u00f6turvallisuusrikoksissa ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n terveytt\u00e4 olisi vaarannettu, vaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 tietyt olosuhteet ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vaarallisia. Ratkaisevaa merkityst\u00e4 arvioinnissa ei ole sill\u00e4, miten yksitt\u00e4inen ty\u00f6ntekij\u00e4 on ty\u00f6n kuormittavuuden kokenut, vaan sill\u00e4, ovatko ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu olleet yleisell\u00e4 tasolla omiaan aiheuttamaan ty\u00f6ntekij\u00f6ille psyykkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 kuormitusta.<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli katsottu asiantuntijatodistelun perusteella, ett\u00e4 suurimman sallitun ylity\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ylitt\u00e4minen 500 – 600 tunnilla on omiaan vaarantamaan ty\u00f6ntekij\u00e4n terveytt\u00e4 ja turvallisuutta ty\u00f6ss\u00e4. Syytteess\u00e4 tarkoitetut yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat ty\u00f6teht\u00e4vin\u00e4\u00e4n kuljettaneet moottoriajoneuvoja tai tehneet muita kuljetust\u00f6ihin liittyvi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Ty\u00f6teht\u00e4vien laatu ja teetettyjen ylity\u00f6tuntien huomattavan suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 teetetyt ylity\u00f6t olivat olleet omiaan aiheuttamaan heille fyysist\u00e4 ja psyykkist\u00e4 kuormitusta. Ylity\u00f6t olivat siten vaarantaneet yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6iden terveyden, mink\u00e4 lis\u00e4ksi ne olivat olleet omiaan vaarantamaan my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuuden ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

$117<\/p>\n

A ja B olivat siten edell\u00e4 mainituin ylity\u00f6tuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koskevin tarkennuksin syyllistyneet siihen ty\u00f6turvallisuusrikokseen, josta heille oli vaadittu rangaistusta.<\/p>\n

Hovioikeus totesi syytekohdan 2 osalta asiassa olevan riidatonta, ettei yhti\u00f6ss\u00e4 ollut pidetty kuukausipalkalla olleiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden osalta ty\u00f6aikakirjanpitoa. Ty\u00f6aikakirjanpidon puutteesta oli annettu yhti\u00f6lle ja sen edustajille toimiohje aluehallintoviraston tarkastuskertomuksessa 9.2.2015. Sanottu toimiohje oli j\u00e4tetty voimaan tarkastuskertomuksessa 24.2.2017. A ja B olivat siten ainakin t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 huolimattomuudesta menetelleet ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rangaistavaksi s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla ty\u00f6suojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta huolimatta. He olivat t\u00e4ll\u00e4 menettelyll\u00e4\u00e4n syyllistyneet ty\u00f6aikalain (605\/1996) 42 \u00a7:n ja rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n mukaiseen ty\u00f6aikasuojelurikokseen.<\/p>\n

Hovioikeus alensi A:lle ja B:lle tuomittuja sakkorangaistuksia. Muilta osin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Sakari Laukkanen, Teija Ahola ja Janne Mononen.<\/h3>\n

Perustelut<\/h3>\n

1. A on syytteess\u00e4 tarkoitettuna aikana toiminut X Oy:n (jatkossa yhti\u00f6) toimitusjohtajana ja B on k\u00e4ytt\u00e4nyt yhti\u00f6ss\u00e4 tosiasiallista m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa. He ovat ty\u00f6nantajan edustajina olleet vastuussa ty\u00f6turvallisuutta ja ty\u00f6aikaa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten noudattamisesta yhti\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

2. Hovioikeus on katsonut selvitetyksi, ett\u00e4 kuusi yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joiden ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli moottoriajoneuvojen kuljettaminen tai muut kuljetust\u00f6ihin liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t, oli tehnyt vuonna 2016 ylity\u00f6t\u00e4 v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n 111,5 tuntia ja enimmill\u00e4\u00e4n 694,75 tuntia yli laissa sallitun ylity\u00f6n enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n. A ja B eiv\u00e4t olleet riitt\u00e4v\u00e4sti seuranneet ty\u00f6ntekij\u00f6iden ylit\u00f6it\u00e4 tai puuttuneet liian suuriin ylity\u00f6kertymiin. T\u00e4ll\u00e4 perusteella hovioikeus on syytekohdassa 1 lukenut heid\u00e4n syykseen ty\u00f6turvallisuusrikoksen.<\/p>\n

3. Lis\u00e4ksi hovioikeus on todennut, ett\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 ei ollut pidetty kuukausipalkkaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden osalta ty\u00f6aikakirjanpitoa. T\u00e4st\u00e4 puutteesta oli annettu yhti\u00f6lle toimintaohje ty\u00f6suojelutarkastuksen tarkastuskertomuksessa 9.2.2015. Sama puute oli havaittu uudessa ty\u00f6suojelutarkastuksessa ja toimintaohje oli j\u00e4tetty voimaan tarkastuskertomuksessa 24.2.2017.<\/p>\n

4. Hovioikeus on katsonut A:n ja B:n ainakin t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 huolimattomuudesta menetelleen ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rangaistavaksi s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla ty\u00f6suojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta huolimatta. Hovioikeus on t\u00e4ll\u00e4 perusteella syytekohdassa 2 lukenut heid\u00e4n syykseen ty\u00f6aikasuojelurikoksen.<\/p>\n

5. Korkeimmassa oikeudessa on A:n ja B:n valituksen perusteella kysymys siit\u00e4, ovatko he syyllistyneet menettelyll\u00e4\u00e4n ty\u00f6turvallisuusrikokseen ja ty\u00f6aikasuojelurikokseen.<\/p>\n

2.1 Tarkennettu kysymyksenasettelu<\/p>\n

6. A:lle ja B:lle on vaadittu rangaistusta ty\u00f6turvallisuusrikoksesta sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat tehneet ylity\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n kuin tekoaikaan voimassa olleessa ty\u00f6aikalaissa (605\/1996) oli s\u00e4\u00e4detty ylity\u00f6n enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Kysymys on siten siit\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4llainen ylit\u00f6iden teett\u00e4minen ty\u00f6turvallisuusrikoksen tunnusmerkist\u00f6n. Asiassa on ensiksi ratkaistava, ovatko ty\u00f6aikalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ty\u00f6turvallisuusrikoksen tunnusmerkist\u00f6ss\u00e4 tarkoitettuja ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Jos vastaus t\u00e4h\u00e4n kysymykseen on kielt\u00e4v\u00e4, asiassa on ratkaistava, voiko liian suurten ylity\u00f6m\u00e4\u00e4rien teett\u00e4minen ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 merkit\u00e4 ty\u00f6turvallisuuslaissa s\u00e4\u00e4dettyjen ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomista ja siten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6turvallisuusrikoksen tunnusmerkist\u00f6n.<\/p>\n

2.2 Rikoslain 47 luvun 1 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja sen tulkinta<\/p>\n

7. Ty\u00f6turvallisuusrikoksesta tuomitaan rikoslain 47 luvun 1 \u00a7:n 1 momentin mukaan ty\u00f6nantaja tai t\u00e4m\u00e4n edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 tai 2) aiheuttaa ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisen puutteellisuuden tai ep\u00e4kohdan taikka mahdollistaa ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisen tilan jatkumisen laiminly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 valvoa ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten noudattamista alaisessaan ty\u00f6ss\u00e4 tai j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolehtimatta taloudellisista, toiminnan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 koskevista tai muista ty\u00f6suojelun edellytyksist\u00e4.<\/p>\n

8. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 ty\u00f6turvallisuusrikoksen tunnusmerkist\u00f6ss\u00e4 ei edellytet\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6turvallisuuden tosiasiallista vaarantamista, vaan teon rangaistavuus perustuu suoraan ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomiseen tai ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisen tilan aiheuttamiseen. Ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty se ty\u00f6turvallisuustaso, jonka toteutuminen ty\u00f6nantajan ja t\u00e4m\u00e4n edustajien on varmistettava suojellakseen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n liittyvilt\u00e4 vaaratekij\u00f6ilt\u00e4.<\/p>\n

9. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 ty\u00f6turvallisuusrikokseen voi syyllisty\u00e4 joko aktiivisella teolla tai laiminly\u00f6nnill\u00e4. Ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 asetetaan ty\u00f6nantajalle ja t\u00e4m\u00e4n edustajille velvollisuuksia huolehtia monenlaisista ja -ta\u00acsoisista ty\u00f6turvallisuuteen liittyvist\u00e4 seikoista. N\u00e4iden velvollisuuksien vastainen menettely voi ilmet\u00e4 siten, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 asetettu toimintavelvollisuus laiminly\u00f6d\u00e4\u00e4n tai sit\u00e4 rikotaan aktiivisella teolla.<\/p>\n

10. Ty\u00f6turvallisuusrikoksen tunnusmerkist\u00f6st\u00e4 ja siin\u00e4 viitatuista ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 seuraa, ett\u00e4 ty\u00f6nantajalla on velvollisuus my\u00f6s est\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 menettelem\u00e4st\u00e4 tavalla, joka vaarantaa heid\u00e4n oman ty\u00f6turvallisuutensa. Ty\u00f6ntekij\u00e4n suostumus tai edes oma-aloitteisuus ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomiseen ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti poista ty\u00f6nantajan vastuuta.<\/p>\n

2.3 Ovatko ty\u00f6aikalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4<\/p>\n

11. Rikoslain 47 luvun 8 \u00a7:n 1 momentin 4 kohdassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 kyseisess\u00e4 luvussa tarkoitetaan. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 tarkoitetaan ty\u00f6turvallisuuslakiin, ty\u00f6terveyshuoltolakiin, laivav\u00e4en ty\u00f6- ja asuinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 ruokahuollosta aluksella annettuun lakiin tai muuhun ty\u00f6turvallisuutta koskevaan lakiin sis\u00e4ltyvi\u00e4 taikka t\u00e4llaisen lain nojalla annettuja ty\u00f6n turvallisuutta tai terveellisyytt\u00e4 koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, joita on noudatettava toisen suojelemiseksi.<\/p>\n

12. Asiassa on siten arvioitava, onko ty\u00f6aikalaki edell\u00e4 mainitussa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettu muu ty\u00f6turvallisuutta koskeva laki.<\/p>\n

13. Ty\u00f6aikalaki on merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden suojelua koskeva laki, ja ty\u00f6aikasuojelu kuuluu laajassa merkityksess\u00e4 ty\u00f6suojelun alaan. T\u00e4m\u00e4 puoltaisi tulkintaa, jonka mukaan ty\u00f6aikalakia olisi pidett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6turvallisuutta koskevana lakina. Vastakkaisen tulkintavaihtoehdon puolesta puhuu se, ett\u00e4 ty\u00f6aikalain rikkominen on erikseen s\u00e4\u00e4detty rangaistavaksi tekoaikana voimassa olleen ty\u00f6aikalain (605\/1996) 42 \u00a7:ss\u00e4 ty\u00f6aikarikkomuksena ja rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:ss\u00e4 ty\u00f6aikasuojelurikoksena. Nykyisin enimm\u00e4isty\u00f6aikaa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkomisesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n vastaavalla tavalla ty\u00f6aikalain (872\/2019) 44 \u00a7:ss\u00e4 ja viittauss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 45 \u00a7:ss\u00e4.<\/p>\n

14. S\u00e4\u00e4nn\u00f6sten keskin\u00e4isest\u00e4 suhteesta on rikoslain 47 luvun s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneessa hallituksen esityksess\u00e4 todettu, ett\u00e4 ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rikkominen voi tulla rangaistavaksi yhdess\u00e4 ty\u00f6turvallisuusrikoksen kanssa, jos rikkomuksella on aiheutettu ty\u00f6turvallisuuden vaarantumiseksi katsottava seuraus (HE 94\/1993 vp s. 166). T\u00e4m\u00e4n esity\u00f6lausuman perusteella j\u00e4\u00e4 avoimeksi, voidaanko ty\u00f6aikalakia pit\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettuna ty\u00f6turvallisuutta koskevana lakina.<\/p>\n

15. Tulkintakysymyst\u00e4 arvioitaessa on otettava huomioon my\u00f6s rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Sit\u00e4 koskevan rikoslain 3 luvun 1 \u00a7:n 1 momentin mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkell\u00e4 on laissa nimenomaan s\u00e4\u00e4detty rangaistavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa laink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle osoitettua kieltoa menn\u00e4 lain sanamuodon ulkopuolelle ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 lakia rikosasian vastaajan vahingoksi analogiap\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n turvautumalla (HE 44\/2002 vp s. 29). Laillisuusperiaatteella on t\u00e4m\u00e4 merkitys riippumatta siit\u00e4, onko tulkittavana varsinainen rangaistuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s vai rikoslain 47 luvun 8 \u00a7:n kaltainen s\u00e4\u00e4nn\u00f6s, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n rangaistuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 k\u00e4ytettyjen k\u00e4sitteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja joka siten osaltaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 rangaistavan menettelyn alaa.<\/p>\n

$11a<\/p>\n

17. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan direktiivill\u00e4 ei kuitenkaan voi itsess\u00e4\u00e4n ja sen soveltamiseksi annetusta j\u00e4senvaltion sis\u00e4isest\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 riippumatta olla sellaista vaikutusta, ett\u00e4 direktiivin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 rikkovien henkil\u00f6iden rikosoikeudellinen vastuu m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n tai sit\u00e4 ankaroitetaan direktiivin perusteella (tuomio 20.12.2017, Vaditrans, C-102\/16, EU:C:2017:1012, 56 kohta ja siin\u00e4 viitattu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6). Siten ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n puitedirektiiville ei voida antaa rikoslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tulkittaessa rikosvastuuta perustavaa merkityst\u00e4.<\/p>\n

18. Korkein oikeus pit\u00e4\u00e4 tulkintakysymyksen ratkaisun kannalta olennaisena sit\u00e4, ett\u00e4 rikoslain 47 luvun systematiikassa on selv\u00e4sti erotettu toisistaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 luvun 1 \u00a7:n mukainen ty\u00f6turvallisuusrikos, joka koskee ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomista, ja toisaalta luvun 2 \u00a7:n mukainen ty\u00f6aikasuojelurikos, joka koskee ty\u00f6aika- tai vuosilomas\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rikkomista. T\u00e4m\u00e4 tukee vahvasti k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6aikaa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkomisen ei ole sellaisenaan tarkoitettu tulevan rangaistavaksi ty\u00f6turvallisuusrikoksena, vaan ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:ss\u00e4 olevien rangaistuss\u00e4\u00e4nn\u00f6sten perusteella.<\/p>\n

19. Korkein oikeus pit\u00e4\u00e4 edell\u00e4 lausutun nojalla perusteltuna tulkita rikoslain 47 luvun 8 \u00a7:n 1 momentin 4 kohtaa siten, ett\u00e4 siin\u00e4 tarkoitettuina ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksin\u00e4 ei pidet\u00e4 ty\u00f6aikalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jotka koskevat ylity\u00f6n enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

2.4 Ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkinta<\/p>\n

20. Syytteess\u00e4 rangaistusvaatimusta on perusteltu my\u00f6s ty\u00f6turvallisuuslain 8, 10 ja 25 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4. Edell\u00e4 kohdassa 11 todetulla tavalla rikoslain 47 luvun 8 \u00a7:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 tarkoitetaan muun muassa ty\u00f6turvallisuuslakiin sis\u00e4ltyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, joita on noudatettava toisen suojelemiseksi. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, voiko liian suurten ylity\u00f6m\u00e4\u00e4rien teett\u00e4minen ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 merkit\u00e4 ty\u00f6turvallisuuslaissa s\u00e4\u00e4dettyjen ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomista ja siten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6turvallisuusrikoksen tunnusmerkist\u00f6n.<\/p>\n

2.4.1 Asiassa merkitykselliset ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n

21. Ty\u00f6turvallisuuslain 8 \u00a7:n 1 momentin mukaan ty\u00f6nantaja on tarpeellisilla toimenpiteill\u00e4 velvollinen huolehtimaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuudesta ja terveydest\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa ty\u00f6nantajan on otettava huomioon ty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6olosuhteisiin ja muuhun ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n samoin kuin ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisiin edellytyksiin liittyv\u00e4t seikat. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin mukaan ty\u00f6nantajan on jatkuvasti tarkkailtava ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ty\u00f6yhteis\u00f6n tilaa ja ty\u00f6tapojen turvallisuutta. Ty\u00f6nantajan on my\u00f6s tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ty\u00f6n turvallisuuteen ja terveellisyyteen.<\/p>\n

22. Ty\u00f6turvallisuuslain 10 \u00a7:n 1 momentin mukaan ty\u00f6nantajan on ty\u00f6n ja toiminnan luonne huomioon ottaen riitt\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti selvitett\u00e4v\u00e4 ja tunnistettava ty\u00f6st\u00e4, ty\u00f6ajoista, ty\u00f6tilasta, muusta ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja ty\u00f6olosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekij\u00e4t sek\u00e4, jos niit\u00e4 ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuudelle ja terveydelle. S\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on muutettu 1.6.2013 voimaan tulleella lailla 329\/2013 siten, ett\u00e4 ty\u00f6ajat mainitaan nimenomaisesti yhten\u00e4 seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekij\u00e4t ty\u00f6nantajan on selvitett\u00e4v\u00e4 ja arvioitava. Lainmuutokseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 201\/2012 vp s. 8) on todettu, ett\u00e4 vaarojen selvitt\u00e4misess\u00e4 ja arvioinnissa ty\u00f6nantajan on ty\u00f6n ja toiminnan luonteesta riippuen otettava huomioon muun ohella tehdyt ylity\u00f6t ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

23. Ty\u00f6turvallisuuslain 25 \u00a7:n mukaan jos ty\u00f6ntekij\u00e4n todetaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kuormittuvan h\u00e4nen terveytt\u00e4\u00e4n vaarantavalla tavalla, ty\u00f6nantajan on asiasta tiedon saatuaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n olevin keinoin ryhdytt\u00e4v\u00e4 toimiin kuormitustekij\u00f6iden selvitt\u00e4miseksi sek\u00e4 vaaran v\u00e4ltt\u00e4miseksi tai v\u00e4hent\u00e4miseksi. Ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneessa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 59\/2002 vp s. 39) on todettu, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on kyse terveytt\u00e4 vaarantavasta yksil\u00f6n haitallisesta fyysisest\u00e4 tai psyykkisest\u00e4 kuormittumisesta. Yhten\u00e4 mahdollisena haitallisena kuormitustekij\u00e4n\u00e4 on mainittu muun muassa yht\u00e4jaksoisesti kuormittava ty\u00f6.<\/p>\n

2.4.2 Ty\u00f6ajat ja ty\u00f6turvallisuus<\/p>\n

24. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 ty\u00f6turvallisuuslain 8 ja 10 \u00a7:st\u00e4 seuraa ty\u00f6nantajalle velvollisuus tarkkailla muun ohella ty\u00f6ajoista ty\u00f6turvallisuudelle johtuvia haitta- ja vaaratekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 tarpeellisilla toimenpiteill\u00e4 varmistaa, etteiv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4n turvallisuus ja terveys vaarannu ty\u00f6aikojen vuoksi. Mik\u00e4li ty\u00f6nantaja saa tiedon yksitt\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n kuormittumisesta ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n terveytt\u00e4 vaarantavalla tavalla muun ohella ty\u00f6aikojen vuoksi, ty\u00f6nantajan on ty\u00f6turvallisuuslain 25 \u00a7:n nojalla k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n olevin keinoin ryhdytt\u00e4v\u00e4 toimiin kuormitustekij\u00f6iden selvitt\u00e4miseksi sek\u00e4 vaaran v\u00e4ltt\u00e4miseksi tai v\u00e4hent\u00e4miseksi. Liian suurten ylity\u00f6m\u00e4\u00e4rien teett\u00e4minen ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 voi siis olla ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastaista ja tulla rangaistavaksi ty\u00f6turvallisuusrikoksena.<\/p>\n

25. Monet seikat vaikuttavat siihen, milloin ylity\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on niin suuri, ett\u00e4 ylity\u00f6n teett\u00e4mist\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6turvallisuuslain edell\u00e4 selostettujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastaisena. Yhten\u00e4 suuntaa antavana mittapuuna arvioinnissa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6aikalaissa olevaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ylit\u00f6iden enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, vaikka ty\u00f6aikalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkomisesta ei voidakaan sellaisenaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6turvallisuuslakia olisi rikottu.<\/p>\n

26. Sek\u00e4 tekoaikaan voimassa olleessa ett\u00e4 nykyisess\u00e4 ty\u00f6aikalaissa on s\u00e4\u00e4detty ylit\u00f6iden enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4rist\u00e4. Ty\u00f6paikkakohtaisesti sek\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuksin on tietyin edellytyksin mahdollista sopia esimerkiksi lis\u00e4ylit\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6aikaa koskevien vertailujaksojen pituudesta. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleen ty\u00f6aikalain (872\/2019) mukaan ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6ajan enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin 48 tuntia viikossa nelj\u00e4n kuukauden ajanjakson aikana. Tekoaikaan voimassa olleen ty\u00f6aikalain mukainen vuosittainen enimm\u00e4isty\u00f6aika oli 2 250 tuntia ja uuden ty\u00f6aikalain mukainen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 on 2 304 tuntia (HE 158\/2018 vp s. 100).<\/p>\n

$11b<\/p>\n

28. Tutkimusten perusteella tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 pitk\u00e4t, yli 50 tai yli 55 tunnin ty\u00f6viikot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t aivoinfarktin ja sepelvaltimotaudin riski\u00e4 (Kivim\u00e4ki ym., Lancet 2015, vol 386, s. 1739-46 ja Virtanen ym., American Journal of Epidemiology, 2012, vol 176(7), s. 586-596). Pitkien ty\u00f6viikkojen on todettu my\u00f6s alentavan kognitiivista toimintakyky\u00e4 (Virtanen ym., American Journal of Epidemiology, 2009, vol 169(5), s. 596-605).<\/p>\n

29. Korkein oikeus toteaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 edell\u00e4 esitetyst\u00e4, ett\u00e4 ainakin selv\u00e4sti ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sallittua suurempien ylity\u00f6m\u00e4\u00e4rien teett\u00e4mist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastaisena menettelyn\u00e4.<\/p>\n

30. Sit\u00e4, kuinka suuria ylity\u00f6kertymien on oltava, jotta ylit\u00f6iden teett\u00e4mist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6turvallisuuslain vastaisena, on arvioitava tilannekohtaisesti ottaen ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien lis\u00e4ksi huomioon muun muassa se, onko kysymys liian suurten ylity\u00f6m\u00e4\u00e4rien teett\u00e4misest\u00e4 jatkuvasti tai toistuvasti vai ainoastaan tilap\u00e4isesti tai satunnaisesti. Arvioinnissa on merkityst\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6teht\u00e4vien laadulla. Ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vastainen tila voi aiheutua esimerkiksi jatkuvaa keskittymist\u00e4 ja tarkkaavaisuutta vaativassa ty\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 sallitun ylity\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ylitt\u00e4misell\u00e4 kuin muun tyyppisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

2.4.3 Arviointi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa<\/p>\n

31. Kuten edell\u00e4 on todettu, asiassa on selvitetty, ett\u00e4 yhti\u00f6n kuusi ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ovat ty\u00f6skennelleet kalenterivuonna 2016 siten, ett\u00e4 heill\u00e4 on teetetty ylity\u00f6t\u00e4 v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n 111,5 tuntia ja enimmill\u00e4\u00e4n 694,75 tuntia yli laissa sallitun 250 tunnin enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n. Ylity\u00f6t\u00e4 on siten teetetty huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Mik\u00e4li sallittu 250 ylity\u00f6tuntia jaettaisiin tasaisesti kalenterivuodelle, ottamatta vuosiloma-aikaa huomioon, ylity\u00f6t\u00e4 saisi tehd\u00e4 vajaat viisi tuntia jokaista viikkoa kohti. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ylity\u00f6tunteja oli enimmill\u00e4\u00e4n l\u00e4hes 700 tuntia yli sallitun vuosittaisen enimm\u00e4istuntim\u00e4\u00e4r\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on merkinnyt, ett\u00e4 kyseinen ty\u00f6ntekij\u00e4 olisi tehnyt ylity\u00f6t\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin noin 18 tuntia viikossa siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 olisi tehty lomia pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koko vuoden ajan.<\/p>\n

32. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 A:n ja B:n olisi ty\u00f6nantajan edustajina tullut puuttua ty\u00f6ntekij\u00f6iden tekemiin selv\u00e4sti liiallisiin ylity\u00f6m\u00e4\u00e4riin. T\u00e4t\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tukee my\u00f6s se, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat liittyneet moottoriajoneuvojen kuljettamiseen. Merkityst\u00e4 ei ole sill\u00e4, ovatko ty\u00f6ntekij\u00e4t tehneet ylity\u00f6t\u00e4 oma-aloitteisesti. A ja B ovat siten laiminly\u00f6neet ryhty\u00e4 ty\u00f6turvallisuuslain 8 ja 10 \u00a7:ss\u00e4 edellytettyihin tarpeellisiin toimenpiteisiin ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6turvallisuudesta huolehtimiseksi.<\/p>\n

33. Yhti\u00f6n yhden ty\u00f6ntekij\u00e4n on selvitetty k\u00e4yneen l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 ty\u00f6uupumuksen vuoksi ja j\u00e4\u00e4neen sairauslomalle. J\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puuttumatta tiedossaan olleeseen kuormitukseen A ja B ovat laiminly\u00f6neet my\u00f6s ty\u00f6turvallisuuslain 25 \u00a7:st\u00e4 johtuvat velvollisuutensa.<\/p>\n

34. A ja B ovat laiminly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kohdissa 32 ja 33 todetuin tavoin ty\u00f6turvallisuuslain 8, 10 ja 25 \u00a7:st\u00e4 seuraavat velvollisuutensa rikkoneet ty\u00f6turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 rikoslain 47 luvun 1 \u00a7:n 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin ja t\u00e4ll\u00e4 menettelyll\u00e4\u00e4n syyllistyneet hovioikeuden heid\u00e4n syykseen lukemaan ty\u00f6turvallisuusrikokseen.<\/p>\n

3.1 Tarkennettu kysymyksenasettelu<\/p>\n

35. A:lle ja B:lle on vaadittu rangaistusta ty\u00f6aikasuojelurikoksesta, koska he ovat laiminly\u00f6neet kuukausipalkkaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6aikakirjanpidon. Ty\u00f6aikakirjanpitoa koskevasta puutteesta oli ty\u00f6suojeluviranomaisen tekem\u00e4ss\u00e4 tarkastuksessa annettu ty\u00f6nantajalle toimintaohje. Sama puute oli havaittu edelleen my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 tarkastuksessa.<\/p>\n

36. Asiassa on ensiksi ratkaistava, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 A:n ja B:n menettely syytteess\u00e4 viitatun 47 luvun 2 \u00a7:n 2 kohdassa tarkoitetun ty\u00f6aikasuojelurikoksen tunnusmerkist\u00f6n. Mik\u00e4li n\u00e4in ei ole, asiassa on seuraavaksi arvioitava, voidaanko syytteess\u00e4 kuvattu ty\u00f6aikakirjanpidon laiminly\u00f6nti lukea A:n ja B:n syyksi saman rangaistuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 1 kohdan perusteella. T\u00e4lt\u00e4 osin kysymys on my\u00f6s syytesidonnaisuudesta.<\/p>\n

3.2 Ty\u00f6aikasuojelurikosta koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 2 kohdan soveltuminen<\/p>\n

37. Ty\u00f6aikasuojelurikoksesta tuomitaan rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 2 kohdan mukaan ty\u00f6nantaja tai t\u00e4m\u00e4n edustaja, joka tahallaan tai t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 huolimattomuudesta menettelee ty\u00f6aika- tai vuosilomalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rangaistavaksi s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla ty\u00f6suojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 tai kiellosta huolimatta.<\/p>\n

38. Rikoksen tekoaikana voimassa olleen ty\u00f6aikalain (605\/1996) 42 \u00a7:n 1 momentissa on rangaistavaksi s\u00e4\u00e4detty ty\u00f6aikalain tai sen nojalla annettujen muiden kuin maksuvelvollisuutta, sopimista, oikeustoimen muotoa, ty\u00f6aikakirjanpitoa tai n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n\u00e4pitoa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tai m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkominen. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentissa todetaan, ett\u00e4 rangaistus lain 37 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettua ty\u00f6aikakirjanpitoa koskevasta laiminly\u00f6nnist\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:ss\u00e4. Ty\u00f6aikakirjanpidon laiminly\u00f6nnin rikosoikeudellisista seuraamuksista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n samanlaisella tavalla my\u00f6s nykyisess\u00e4 ty\u00f6aikalaissa.<\/p>\n

39. Korkein oikeus toteaa, ettei ty\u00f6aikakirjanpidon laiminly\u00f6nti\u00e4 ole s\u00e4\u00e4detty rangaistavaksi ty\u00f6aikalaissa, vaan yksinomaan rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin 1 kohdassa. N\u00e4in ollen ty\u00f6nantajan ty\u00f6aikakirjanpitoa koskeva laiminly\u00f6nti ei voi tulla rangaistavaksi rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdan nojalla.<\/p>\n

3.3 Ty\u00f6aikasuojelurikosta koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen 1 kohdan soveltuminen<\/p>\n

3.3.1 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

40. Rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 kohdan mukaan ty\u00f6aikasuojelurikoksesta tuomitaan ty\u00f6nantaja tai t\u00e4m\u00e4n edustaja, joka tahallaan tai t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 huolimattomuudesta ty\u00f6ntekij\u00e4n vahingoksi laiminly\u00f6 ty\u00f6aika- tai vuosilomakirjanpidon, pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, muuttaa, k\u00e4tkee tai h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sen taikka tekee sen mahdottomaksi lukea.<\/p>\n

41. Lainkohtaa koskevissa esit\u00f6iss\u00e4 on todettu, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 tarkoitettua vahinkoa olisi esimerkiksi ylity\u00f6tuntien enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n ylittyminen kirjanpidon virheellisyyksien vuoksi. Edelleen esit\u00f6iss\u00e4 on todettu, ett\u00e4 kun ty\u00f6aika- tai vuosilomakirjanpidon ep\u00e4luotettavuus sin\u00e4ns\u00e4 on yleens\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille ep\u00e4edullinen asia, selvennett\u00e4isiin menettelyn vahingollisuutta ty\u00f6ntekij\u00e4n kannalta koskevalla edellytyksell\u00e4 vain, ettei rangaistavaa ole esimerkiksi vuosiloman kirjaaminen lyhyemp\u00e4n\u00e4 kuin se on pidetty (HE 94\/1993 vp s. 169).<\/p>\n

42. Tekoaikana voimassa olleen ty\u00f6aikalain 37 \u00a7:n 1 momentin mukaan ty\u00f6nantajan on kirjattava tehdyt ty\u00f6tunnit ja niist\u00e4 suoritetut korvaukset ty\u00f6ntekij\u00f6itt\u00e4in. Kirjanpitoon on merkitt\u00e4v\u00e4 joko s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ty\u00f6ajan ty\u00f6tunnit, lis\u00e4-, yli-, h\u00e4t\u00e4- ja sunnuntaity\u00f6tunnit sek\u00e4 niist\u00e4 suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt ty\u00f6tunnit samoin kuin erikseen yli-, h\u00e4t\u00e4- ja sunnuntaity\u00f6tunnit sek\u00e4 niist\u00e4 suoritetut korotusosat.<\/p>\n

3.3.2 Syytesidonnaisuutta koskeva v\u00e4ite<\/p>\n

43. A ja B ovat Korkeimmalle oikeudelle antamassaan lausumassa vedonneet muun ohella siihen, ettei heid\u00e4n syykseen voida lukea rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 kohdan mukaista ty\u00f6aikasuojelurikosta, sill\u00e4 syytteess\u00e4 ei ole edes v\u00e4itetty, ett\u00e4 ty\u00f6aikakirjanpito olisi laiminly\u00f6ty ty\u00f6ntekij\u00f6iden vahingoksi.<\/p>\n

44. Syytt\u00e4j\u00e4 on lausunut, ett\u00e4 asiassa on mahdollista soveltaa my\u00f6s rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 kohtaa, sill\u00e4 ty\u00f6aikakirjanpidon ep\u00e4luotettavuus on sin\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle ep\u00e4edullista ja ty\u00f6ntekij\u00e4n vahingoksi.<\/p>\n

46. Korkeimman oikeuden ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on todettu, ett\u00e4 syytesidonnaisuutta arvioidaan ensi sijassa syytteen teonkuvauksen sanamuodon mukaisen merkityksen perusteella (KKO 2017:7, kohta 17). Koska vastaajalla tulee olla asianmukainen mahdollisuus puolustautua syytett\u00e4 vastaan, syyksilukeminen ei saa perustua muihin seikkoihin kuin niihin, joihin syytteen teonkuvauksessa on vedottu rangaistusvaatimuksen tueksi (KKO 2020:51, kohta 11).<\/p>\n

47. Korkeimman oikeuden ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on toisaalta todettu, ettei syytteen teonkuvauksessa ole tarkoitus toistaa rangaistuss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja ilmaisuja. Olennaista on se, miten tapahtumat, subjektiiviset edellytykset ja olosuhteet on tosiseikkoina esitetty. L\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 tunnusmerkist\u00f6n toteuttava historiallinen tapahtumainkulku kuvataan yleiskielisesti ja erityisesti puolustuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla (KKO 2020:51, kohta 12).<\/p>\n

$11d<\/p>\n

3.3.3 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset kohdan 1 soveltumisesta<\/p>\n

49. Korkein oikeus toteaa A:n ja B:n esitt\u00e4m\u00e4n ty\u00f6aikakirjanpitovelvollisuutta koskevan v\u00e4itteen johdosta, ett\u00e4 ty\u00f6antajan velvollisuus ty\u00f6ajan kirjaamiseen on koskenut tekoaikana voimassa olleen ty\u00f6aikalain 37 \u00a7:n perusteella my\u00f6s kuukausipalkkaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4in ollen A ja B ovat laiminly\u00f6neet heille kuuluneen ty\u00f6aikakirjanpitovelvollisuutensa.<\/p>\n

50. Asiassa on selvitetty, ett\u00e4 ty\u00f6aikakirjanpidon laiminly\u00f6nnin seurauksena on ollut, ett\u00e4 kuukausipalkkaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6tunteja ei ole voitu selvitt\u00e4\u00e4. Edelleen asiassa on selvitetty, ett\u00e4 ainakin yksi kuukausipalkkainen ty\u00f6ntekij\u00e4 on tehnyt ylity\u00f6t\u00e4. Ottaen huomioon ty\u00f6ajan seurannan merkityksen ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6turvallisuuden ja -terveyden sek\u00e4 muiden oikeuksien kannalta Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 ty\u00f6aikakirjanpito on laiminly\u00f6ty ty\u00f6ntekij\u00f6iden vahingoksi.<\/p>\n

51. Edell\u00e4 mainituin perustein Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 A ja B ovat menettelyll\u00e4\u00e4n syyllistyneet rikoslain 47 luvun 2 \u00a7:n 1 kohdassa tarkoitettuun ty\u00f6aikasuojelurikokseen. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole.<\/p>\n

1 Asian tausta ja kysymyksenasettelu<\/p>\n

2 Ty\u00f6turvallisuusrikosta koskeva syyte<\/p>\n

3 Syyte ty\u00f6aikasuojelurikoksesta<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

F\u00f6retr\u00e4darna f\u00f6r en arbetsgivare \u00e5talades f\u00f6r arbetarskyddsbrott p\u00e5 den grunden att de hade l\u00e5tit arbetstagare utf\u00f6ra \u00f6vertidsarbete som betydligt \u00f6versteg det maximiantal arbetstimmar som var till\u00e5tet enligt arbetstidslagen. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetstidslagens best\u00e4mmelser om maximiantalet \u00f6vertidstimmar inte kan anses vara s\u00e5dana arbetarskyddsbest\u00e4mmelser som avses i 47 kap. 1 och 8 \u00a7 strafflagen. Genom att…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[38532,33596,21616,24539,34861],"kji_language":[7746],"class_list":["post-688226","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-fiscal","kji_keyword-arbetarskyddsbrott","kji_keyword-arbetsbrott","kji_keyword-arbetsgivare","kji_keyword-atalades","kji_keyword-foretradarna","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKKO:2021:52 - Arbetsbrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2021:52 - Arbetsbrott\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"F\u00f6retr\u00e4darna f\u00f6r en arbetsgivare \u00e5talades f\u00f6r arbetarskyddsbrott p\u00e5 den grunden att de hade l\u00e5tit arbetstagare utf\u00f6ra \u00f6vertidsarbete som betydligt \u00f6versteg det maximiantal arbetstimmar som var till\u00e5tet enligt arbetstidslagen. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetstidslagens best\u00e4mmelser om maximiantalet \u00f6vertidstimmar inte kan anses vara s\u00e5dana arbetarskyddsbest\u00e4mmelser som avses i 47 kap. 1 och 8 \u00a7 strafflagen. Genom att...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"22 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202152-arbetsbrott\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202152-arbetsbrott\\\/\",\"name\":\"KKO:2021:52 - Arbetsbrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-25T22:36:33+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202152-arbetsbrott\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202152-arbetsbrott\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko202152-arbetsbrott\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2021:52 – Arbetsbrott\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2021:52 - Arbetsbrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KKO:2021:52 - Arbetsbrott","og_description":"F\u00f6retr\u00e4darna f\u00f6r en arbetsgivare \u00e5talades f\u00f6r arbetarskyddsbrott p\u00e5 den grunden att de hade l\u00e5tit arbetstagare utf\u00f6ra \u00f6vertidsarbete som betydligt \u00f6versteg det maximiantal arbetstimmar som var till\u00e5tet enligt arbetstidslagen. H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g att arbetstidslagens best\u00e4mmelser om maximiantalet \u00f6vertidstimmar inte kan anses vara s\u00e5dana arbetarskyddsbest\u00e4mmelser som avses i 47 kap. 1 och 8 \u00a7 strafflagen. Genom att...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"22 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/","name":"KKO:2021:52 - Arbetsbrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-25T22:36:33+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko202152-arbetsbrott\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2021:52 – Arbetsbrott"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/688226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=688226"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=688226"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=688226"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=688226"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=688226"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=688226"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=688226"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=688226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}