{"id":691341,"date":"2026-04-26T10:13:10","date_gmt":"2026-04-26T08:13:10","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/"},"modified":"2026-04-26T10:13:10","modified_gmt":"2026-04-26T08:13:10","slug":"kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/","title":{"rendered":"KHO:2021:66 – Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet"},"content":{"rendered":"
\n
\n

A Abp \u00e4r koncernens moderbolag som st\u00e5r f\u00f6r koncernens centrerade finansieringsverksamhet. A Abp hade skaffat koncernextern finansiering och l\u00e5nat medel \u00e5t sitt dotterbolag B Ab, som i sin tur hade l\u00e5nat dessa medel vidare \u00e5t ZAO C som ingick i koncernen. Utg\u00e5ngspunkten f\u00f6r den r\u00e4nta som uppbars av ZAO C var kostnaderna f\u00f6r A Ab:s externa finansiering. I r\u00e4ntan hade d\u00e4rut\u00f6ver ing\u00e5tt en marginal p\u00e5 0,55 procent skatte\u00e5ret 2009, 0,58 procent skatte\u00e5ret 2010 och 0,54 procent skatte\u00e5ret 2011. Marginalerna grundade sig p\u00e5 marginalerna f\u00f6r A Abs externa finansiering \u00f6kade med 10 procent.<\/p>\n

Skattef\u00f6rvaltningen ans\u00e5g att niv\u00e5n p\u00e5 den r\u00e4nta som uppbars av ZAO C borde ha fastst\u00e4llts med beaktande av principerna om marknadsm\u00e4ssighet och separata bolag samt ZAO C:s kreditbetyg. F\u00f6r att r\u00e4kna ut den marknadsm\u00e4ssiga r\u00e4nteniv\u00e5n hade Skattef\u00f6rvaltningen fastst\u00e4llt ZAO C:s syntetiska kreditbetyg och fr\u00e5n Thomson Reuters DealScan-databas gjort en s\u00f6kning av j\u00e4mf\u00f6rbara l\u00e5n. Utg\u00e5ende fr\u00e5n dessa uppgifter ans\u00e5g Skattef\u00f6rvaltningen att den marknadsm\u00e4ssiga r\u00e4ntemarginalen var 2 procent skatte\u00e5ret 2009 och 3,75 procent skatte\u00e5ren 2010 och 2011. Till A Abp:s beskattningsbara inkomster lades, genom r\u00e4ttelse av beskattningen till den skattskyldiges nackdel, beloppen av skillnaderna mellan de r\u00e4ntemarginaler som ans\u00e5gs marknadsm\u00e4ssiga och de r\u00e4ntemarginaler som uppburits av ZAO C.<\/p>\n

$aa<\/p>\n

Lagen om beskattningsf\u00f6rfarande 31 \u00a7 och 56 \u00a7 1 mom. (520\/2010) samt 4 mom. (1079\/2005)<\/p>\n

\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski och Tero Leskinen. F\u00f6redragande Laura Peni.<\/p>\n

A Oyj oli konsernin emoyhti\u00f6, joka vastasi konsernin keskitetyst\u00e4 rahoitustoiminnosta. A Oyj oli hankkinut konsernin ulkopuolista rahoitusta ja lainannut varoja muun ohella tyt\u00e4ryhti\u00f6lleen B Oy:lle, joka puolestaan oli lainannut n\u00e4it\u00e4 varoja edelleen konserniin kuuluvalle ZAO C:lle. ZAO C:lt\u00e4 perityn koron l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat olleet A Oyj:n ulkoisen rahoituksen kustannukset. Korkoon oli lis\u00e4ksi sis\u00e4ltynyt 0,55 prosentin suuruinen marginaali verovuonna 2009, 0,58 prosentin suuruinen marginaali verovuonna 2010 ja 0,54 prosentin suuruinen marginaali verovuonna 2011. Marginaalit olivat perustuneet A Oyj:n ulkoisen rahoituksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen marginaaliin korotettuna 10 prosentilla.<\/p>\n

Verohallinto oli katsonut, ett\u00e4 ZAO C:lt\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4n koron tason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen olisi pit\u00e4nyt tapahtua markkinaehto- ja erillisyhti\u00f6periaate sek\u00e4 ZAO C:n luottoluokitus huomioon ottaen. Markkinaehtoisen korkotason laskemista varten oli m\u00e4\u00e4ritetty ZAO C:n synteettinen luottokelpoisuus ja tehty vertailukelpoisten lainojen haku Thomson Reutersin DealScan -tietokannasta. N\u00e4iden tietojen perusteella Verohallinto oli pit\u00e4nyt markkinaehtoisena korkomarginaalina 2 prosenttia verovuonna 2009 ja 3,75 prosenttia verovuosina 2010 ja 2011. A Oyj:n verotettaviin tuloihin oli verovelvollisen vahingoksi toimitetuissa verotuksien oikaisuissa lis\u00e4tty markkinaehtoisena pidettyjen korkomarginaalien ja ZAO C:lt\u00e4 perittyjen korkomarginaalien erotusten m\u00e4\u00e4r\u00e4t.<\/p>\n

$10e<\/p>\n

Laki verotusmenettelyst\u00e4 31 \u00a7 ja 56 \u00a7 1 momentti (520\/2010) sek\u00e4 4 momentti (1079\/2005)<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota valitus koskee<\/h3>\n

Helsingin hallinto-oikeus 3.6.2019 nro 19\/0438\/4<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

on toimittanut A Oyj:n verotukset verovuosilta 2009 – 2011 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 saatujen korkotuottojen osalta veroilmoitusten mukaisesti.<\/p>\n

Verotuksen oikaisut verovelvollisen vahingoksi ovat perustuneet Konserniverokeskuksen verotarkastuskertomukseen, jossa on muun ohella todettu, ett\u00e4 A Oyj on antanut lainaa tyt\u00e4ryhti\u00f6lleen B Oy:lle, joka on edelleen antanut lainaa ven\u00e4l\u00e4iselle ZAO C:lle. ZAO C:lt\u00e4 on todettu perityn 7,02 prosentin suuruista korkoa verovuonna 2009, 4,7 prosentin suuruista korkoa verovuonna 2010 ja 5 prosentin suuruista korkoa verovuonna 2011. Koron m\u00e4\u00e4rittelyn l\u00e4ht\u00f6kohtana on todettu olleen A Oyj:n ulkoisen rahoituksen kustannukset. Korkoon on lis\u00e4ksi sis\u00e4ltynyt 0,55 prosentin suuruinen marginaali verovuonna 2009, 0,58 prosentin suuruinen marginaali verovuonna 2010 ja 0,54 prosentin suuruinen marginaali verovuonna 2011. Marginaalit ovat perustuneet A Oyj:n ulkoisen rahoituksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen marginaaliin korotettuna 10 prosentilla.<\/p>\n

$111<\/p>\n

Verohallinto on toimittanut verotuksen oikaisut verovelvollisen vahingoksi muutoin verotarkastuskertomuksen mukaisesti, mutta ZAO C:lt\u00e4 verovuonna 2009 peritt\u00e4v\u00e4n markkinaehtoisen korkomarginaalin suuruudeksi on vahvistettu 2 prosenttia. Verovelvollisen vahingoksi toimitetuissa verotuksen oikaisuissa yhti\u00f6lle ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tty veronkorotuksia.<\/p>\n

on 11.9.2017 tekemill\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 hyv\u00e4ksynyt yhti\u00f6n oikaisuvaatimuksen ZAO C:t\u00e4 verovuonna 2009 koskevan viitekoron osalta sek\u00e4 er\u00e4iden muiden vaatimusten osalta mutta hyl\u00e4nnyt muutoin yhti\u00f6n ZAO C:lt\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4\u00e4 korkoa koskevat vaatimukset. Yhti\u00f6n verotettaviin tuloihin tehtyjen lis\u00e4ysten m\u00e4\u00e4r\u00e4t on alennettu verovuoden 2009 osalta 13 519 301,63 eurosta 1 361 617,53 euroon, verovuoden 2010 osalta 7 204 240,85 eurosta 2 610 161,86 euroon ja verovuoden 2011 osalta 8 621 252,05 eurosta 3 774 483,24 euroon.<\/p>\n

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut verotuksen oikaisulautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kumoamista ja seurannaismuutosten peruuttamista. Verovuotta 2011 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s on ensisijaisesti vaadittu kumottavaksi. Yhti\u00f6 on toissijaisesti vaatinut verovuoden 2011 verotettavaan tuloon lis\u00e4tyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n alentamista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, joka vastaa ZAO C:n Y-luottoluokitusta.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4nnyt yhti\u00f6n valituksen.<\/p>\n

Selostettuaan verotusmenettelyst\u00e4 annetun lain 31 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ja sen esit\u00f6it\u00e4 (HE 107\/2006 vp), Suomen tasavallan hallituksen ja Ven\u00e4j\u00e4n federaation hallituksen v\u00e4lill\u00e4 tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen v\u00e4ltt\u00e4miseksi solmitun sopimuksen (SopS 109-110\/2002) 9 artiklan 1 kohdan, OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden (OECD Transfer Pricing Guidelines for Multinational Enterprises and Tax Administrations, 22 July 2010) 1 luvun kohdan 1.6, OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan ja asiassa saadun selvityksen hallinto-oikeus on perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n

A Oyj on antanut lainaa ensin tyt\u00e4ryhti\u00f6lleen B Oy:lle, joka on edelleen antanut lainaa ven\u00e4l\u00e4iselle tyt\u00e4ryhti\u00f6lle ZAO C:lle. Tosiasiallisena lainanantajana on pidetty A Oyj:t\u00e4 ja n\u00e4in ollen siirtohinnoitteluoikaisu on kohdistunut A Oyj:n tuloon. Ven\u00e4l\u00e4iselle tyt\u00e4ryhti\u00f6lle my\u00f6nnetyn rahoituksen korko on muodostunut viitekorosta ja korkomarginaalista. Marginaali on m\u00e4\u00e4ritelty A Oyj:n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen ulkoisen rahoituksen marginaalista korotettuna 10 prosentilla. Asiassa on ratkaistavana, voidaanko A Oyj:n ulkoisen rahoituksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkotasoa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen\u00e4 vertailukohteena m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 ZAO C:lle annetun lainan korkomarginaalia.<\/p>\n

$116<\/p>\n

Asiassa on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ratkaistava, onko Verohallinnon tekem\u00e4 luottoluokitus ja vertailuhaku ollut luotettava ja voidaanko se ottaa markkinaehtoisen korkotason m\u00e4\u00e4rittelyn l\u00e4ht\u00f6kohdaksi.<\/p>\n

Luottoluokituksen osalta asiassa on ratkaistava, tuleeko emoyhti\u00f6n A Oyj:n luottoluokitus ottaa huomioon ZAO C:lle teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 luottoluokituksessa. Yhti\u00f6 on vedonnut siihen, ett\u00e4 tosiseikka rahoitusmarkkinoilla on, ett\u00e4 riippumaton ulkopuolinen lainanantaja huomioi my\u00f6s konsernin luottoluokituksen tehdess\u00e4\u00e4n rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Yhti\u00f6 on my\u00f6s vedonnut 5.10.2015 julkaistun BEPS-raportin lukuun D 8. Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 yhti\u00f6n viittaamille BEPS-raporteille ei voida antaa merkityst\u00e4 verovuosien 2009 – 2011 verotuksissa. Yhti\u00f6 on viitannut my\u00f6s OECD:n BEPS-luonnosraporttiin (Base Erosion and Profit Shifting, 3.7.2018). Yhti\u00f6n n\u00e4kemyksen mukaan OECD on hyvin selke\u00e4sti tuonut esille konserniin kuulumisen huomioimisen rahoitusj\u00e4rjestelyiss\u00e4.<\/p>\n

$117<\/p>\n

Asiassa on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ratkaistava, voidaanko luottoluokitusta teht\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luottosyklioikaistua Credit Cycle Adjustment -mallia (CCA-malli), jonka perusteella yhti\u00f6n luottoluokitus on X, vai tuleeko arvion pohjaksi ottaa yhti\u00f6n vaatima pelkkien yhti\u00f6n tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietojen avulla tehty Financial Statement Only -malli (FSO-malli), jonka perusteella yhti\u00f6n luottoluokitus olisi Y. Yhti\u00f6n n\u00e4kemyksen mukaan CCA-malli yliarvioi luottoriskin eik\u00e4 sit\u00e4 voida luotettavasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luottoriskitason arvioimisessa. Osoituksena t\u00e4st\u00e4 yhti\u00f6 on tuonut esiin, ett\u00e4 Moody\u2019s on huhtikuussa 2016 tehnyt p\u00e4ivityksen soveltamaansa CCA-mallin laskentamenetelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja muuttanut tapaansa laskea maksuh\u00e4iri\u00f6riski\u00e4 markkinakehitykseen perustuen. Yhti\u00f6n mukaan vuoteen 2016 asti Moody\u2019sin CCA-mallin maksuh\u00e4iri\u00f6riskiarvio otti huomioon vain historiallisen markkinakehityksen, mutta huhtikuusta 2016 l\u00e4htien uusi laskentamenetelm\u00e4 ottaa paremmin huomioon ennustetun luottoriskitason ja tasoittaa riskin kausivaihtelua eli sykli\u00e4.<\/p>\n

$118<\/p>\n

Yhti\u00f6 on vedonnut asiassa my\u00f6s luottamuksensuojaan. Yhti\u00f6n mukaan se on noudattanut aikaisempaa Helsingin hallinto-oikeuden 2.2.2009 antamaa ratkaisua numero 09\/0099\/3, jossa on nimenomaan hyv\u00e4ksytty yhti\u00f6n tapa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 konsernin sis\u00e4inen lainoitus. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6n ei voida vaatia muuttavan vuonna 2009 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 mallia takautuvasti, koska Verohallinnon nyt tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 julkaisemaan tapaukseen KHO 2010:73, joka on voinut tullut yhti\u00f6n tietoon vasta tilikauden 2010 lopussa.<\/p>\n

Verotusmenettelylain 26 \u00a7:n 2 momentin mukaan, jos asia on tulkinnanvarainen tai ep\u00e4selv\u00e4 ja jos verovelvollinen on toiminut vilpitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 viranomaisen noudattaman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava t\u00e4lt\u00e4 osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisist\u00e4 syist\u00e4 muuta johdu.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4 kaikkien siin\u00e4 mainittujen edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4. Luottamuksensuoja edellytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in ollen asian tulkinnanvaraisuutta tai ep\u00e4selvyytt\u00e4, verovelvollisen vilpit\u00f6nt\u00e4 mielt\u00e4 sek\u00e4 viranomaisen noudattaman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tai ohjeiden mukaista toimintaa.<\/p>\n

Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevaa asiaa ei ole pidett\u00e4v\u00e4 tulkinnanvaraisena tai ep\u00e4selv\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi kuten edell\u00e4 on todettu, yhti\u00f6n viittaama hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2009 on koskenut eri verovelvollista ja ollut olosuhteiltaan ja tapausseikastoltaan erilainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2010:73 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida katsoa muuttaneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 vaan vahvistaneen jo tuolloin voimassa ollutta erillisyhti\u00f6periaatetta. Luottamuksensuojaa koskeva s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei siten tule sovellettavaksi.<\/p>\n

Seurannaismuutoksen osalta hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan tuloon lis\u00e4tyn siirtohinnoitteluoikaisun lis\u00e4ys on otettu huomioon B Oy:n verotuksessa verotusmenettelyst\u00e4 annetun lain 75 \u00a7:n mukaisena seurannaismuutoksena. B Oy:n on itse haettava muutosta verotukseensa s\u00e4\u00e4dettyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikojen puitteissa. Asiassa ei voida tehd\u00e4 seurannaismuutosta.<\/p>\n

Perusteluissa mainittujen lis\u00e4ksi<\/h3>\n

Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 \u00a7 1 momentti ja 18 \u00a7 1 momentti 2 kohta<\/h3>\n

Laki verotusmenettelyst\u00e4 26 \u00a7 4 momentti, 56 \u00a7 (1079\/2005) 1, 2 ja 4 momentti ja 75 \u00a7<\/h3>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, poistaa yhti\u00f6n verotettavaan tuloon tehdyt oikaisut ja saattaa voimaan yhti\u00f6n verovuosilta 2009 – 2011 toimitetun s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisen verotuksen sek\u00e4 poistaa seurannaismuutokset.<\/p>\n

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Asiassa on kysymys markkinaehtoisen koron m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4 ja erityisesti siit\u00e4, voidaanko konserniin kuulumisesta saatava etu ottaa huomioon markkinaehtoista korkotasoa m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 valituksenalaisina verovuosina samalla tavalla kuin riippumaton osapuoli sen ottaisi huomioon. Lis\u00e4ksi asiassa on kysymys siit\u00e4, mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 veroviranomaiset voivat sivuuttaa verovelvollisen esitt\u00e4m\u00e4n siirtohinnoittelua koskevan materiaalin ja korvata sen paremmaksi katsomallaan hinnoittelumallilla ja verrokeilla.<\/p>\n

A Oyj:ll\u00e4 on keskitetty rahoitustoiminto, joka hankkii kaiken konsernin ulkopuolisen rahoituksen. Emoyhti\u00f6 toimii tyt\u00e4ryhti\u00f6iden keskitettyn\u00e4 rahoittajana ja lainaa ulkoisilta rahoitusmarkkinoilta hankkimansa varat edelleen tyt\u00e4ryhti\u00f6illeen. B Oy on konserniyhti\u00f6, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut rahoittaa ZAO C:t\u00e4 ja er\u00e4it\u00e4 muita konserniyhti\u00f6it\u00e4 emoyhti\u00f6lt\u00e4 saamillaan varoilla. Konsernin ulkoiset ja sis\u00e4iset lainasopimukset kielt\u00e4v\u00e4t A Oyj:n tyt\u00e4ryhti\u00f6it\u00e4 hankkimasta ulkoista rahoitusta omissa nimiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Erillisyhti\u00f6periaatteen tulkinnassa ei A-konsernin osalta ole mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. A Oyj on jo alkujaankin ottanut huomioon sis\u00e4isess\u00e4 rahoituksessaan t\u00e4m\u00e4n periaatteen ja veloittanut tyt\u00e4ryhti\u00f6ilt\u00e4\u00e4n ne korot, jotka n\u00e4iden kuuluu maksaa. Yhti\u00f6n kustannukseksi ei ole j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n korkoja, jotka sen olisi ven\u00e4l\u00e4iselt\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6lt\u00e4 pit\u00e4nyt peri\u00e4. Erillisyhti\u00f6periaatetta ei tule tulkita siten, ett\u00e4 verotuksessa tarkasteltava yhti\u00f6 eristett\u00e4isiin siit\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 eli konsernista, jossa se liiketoimintamallinsa puitteissa toimii. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on otettava huomioon, kun arvioidaan, onko tarkasteltavan yhti\u00f6n verotuksessa otettu lukuun kaikki ne tulot ja kulut, jotka yhti\u00f6lle kuuluvat, ja onko yhti\u00f6n suoritteistaan saama vastike ollut markkinaehtoinen.<\/p>\n

Yhti\u00f6 on toiminut OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaan ja etsinyt verrokkeja markkinalta, jossa yhti\u00f6 toimii. Kun sopivia verrokkeja ei ole l\u00f6ytynyt, yhti\u00f6 on jatkanut aiemman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamista.<\/p>\n

Yhti\u00f6 on prosessin eri vaiheissa esitt\u00e4nyt lukuisia Verohallinnon tekemi\u00e4 virheit\u00e4. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6 on siirtohinnoitteludokumentoinnissaan perustellut rahoituksen markkinaehtoisuuden. Verohallinto ei ole pit\u00e4v\u00e4sti ja perustellusti osoittanut, ett\u00e4 yhti\u00f6n dokumentointia tulisi pit\u00e4\u00e4 virheellisen\u00e4. Verohallinnon verrokkihakuun sis\u00e4llytetyt verrokit ovat yhdysvaltalaisia lainoja, kun tarkastelun kohteena oleva rahoitus on annettu Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sijaitsevalle yhti\u00f6lle ruplam\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4. Verrokkien valinta on ristiriidassa vuosikirjaratkaisusta KHO 2013:36 ilmenev\u00e4n oikeusohjeen kanssa.<\/p>\n

OECD:n valituksenalaisten verovuosien j\u00e4lkeen julkaisemia ohjeita ei voida sivuuttaa yksinomaan niiden julkaisuajankohdan perusteella. Vuosikirjaratkaisussa KHO 2013:36 OECD:n p\u00e4ivitettyjen siirtohinnoitteluohjeiden soveltamisen katsottiin olevan mahdollista niiden julkaisemista edelt\u00e4neiden verovuosien verotuksen arvioinnissa, kun ohjeiden p\u00e4ivitt\u00e4misess\u00e4 oli kysymys voimassa olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kirjaamisesta ja selkeytt\u00e4misest\u00e4. Vuosikirjaratkaisuista KHO 2013:36 ja 2018:173 ilmenevien oikeusohjeiden mukaisesti mahdollisuus soveltaa valituksenalaisten verovuosien j\u00e4lkeen julkaistua ohjeistusta tulee n\u00e4in ollen ratkaista arvioimalla ohjeiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ennen ja j\u00e4lkeen p\u00e4ivityksen julkaisemisen.<\/p>\n

Yhti\u00f6 on valituksensa t\u00e4ydennyksess\u00e4 lis\u00e4ksi esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 konserniin kuulumisesta saatavaa hy\u00f6ty\u00e4 koskeva tulkintaperiaate on sis\u00e4ltynyt jo vuoden 1995 siirtohinnoitteluohjeiden kohtaan 7.13, joka on identtinen vuoden 2010 ohjeistuksen vastaavan kohdan kanssa. Vuoden 2010 j\u00e4lkeen julkaistut p\u00e4ivitykset ovat sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n periaatteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tulkintaa selkeytt\u00e4vi\u00e4 ohjeita ja esimerkkej\u00e4. OECD:n helmikuussa 2020 julkaiseman rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelua selvent\u00e4v\u00e4n ohjeistuksen johdannossa on todettu, ett\u00e4 julkaistun ohjeistuksen tarkoitus on edesauttaa aiemmin julkaistujen ohjeiden tulkintaa rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelukysymyksiss\u00e4. Uusi ohjeistus on n\u00e4in ollen vuosikirjaratkaisuun KHO 2013:36 sis\u00e4ltyv\u00e4n oikeusohjeen mukaisesti mahdollista ottaa huomioon yhti\u00f6n tapaukseen soveltuvin osin.<\/p>\n

OECD:n helmikuussa 2020 julkaiseman lis\u00e4ohjeistuksen kohdan 10.76 mukaan konserniin kuulumisen katsotaan parantavan yhti\u00f6n luottokelpoisuutta kahdella tapaa, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 mainitaan jaetut k\u00e4yt\u00e4nteet ja itsen\u00e4ist\u00e4 yrityst\u00e4 paremmat tiedot rahoitusmarkkinoista ja toisena konsernin passiivinen tai implisiittinen tuki lainanottajan mahdollisen luottoh\u00e4iri\u00f6tilanteen varalta. Konsernin implisiittinen tuki tarkoittaa hy\u00f6ty\u00e4, joka ei perustu sitovaan kirjalliseen sopimukseen ja jota lainanottaja saisi konsernilta, mik\u00e4li sen liiketoimintaa h\u00e4iritsisi joku seikka, jolla olisi olennaisesti lainanhoitokyky\u00e4 haittaava vaikutus. OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaan ulkopuolinen lainanantaja ottaisi huomioon lainanhakijan kytk\u00f6ksen konserniin arvioidessaan velallisen luottokelpoisuutta. OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden l\u00e4ht\u00f6kohta on siis se, ett\u00e4 rahoitusmarkkinoilla velallisen konserniside on osa normaalia luottokelpoisuuden arviointia.<\/p>\n

OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa on vuodesta 1995 alkaen ollut johdonmukainen linja siit\u00e4, ett\u00e4 konserniin kuuluminen ja siit\u00e4 mahdollisesti syntyv\u00e4 oheishy\u00f6ty verovelvolliselle on otettava luottokelpoisuuden arvioinnissa huomioon. Erityisesti on tuotu esille konserniin kuulumisen oheishy\u00f6ty nimenomaan yhti\u00f6n luottoluokitusta parantavana tekij\u00e4n\u00e4 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alhaisempana korkokustannuksena. Koska esimerkiksi ulkopuoliset pankit ottaisivat konsernisiteen huomioon tyt\u00e4ryhti\u00f6lle lainaa antaessaan, ei passiivisen konserniin kuulumisen oheishy\u00f6dyn huomioon ottaminen ole ristiriidassa erillisyhti\u00f6periaatteen tai verotusmenettelylain 31 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun markkinaehtoperiaatteen kanssa.<\/p>\n

on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja esitetty muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Asiassa on kysymys siit\u00e4, voidaanko A Oyj:n ulkoisen rahoituksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkotasoa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen\u00e4 vertailukohteena m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 ZAO C:lle annetun lainan korkomarginaalia. Asiassa on lis\u00e4ksi kysymys siit\u00e4, voidaanko luottoluokitusta teht\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luottosyklioikaistua Credit Cycle Adjustment -mallia (CCA-malli).<\/p>\n

Konserniyhti\u00f6iden verotuksessa noudatetaan vakiintuneesti verovelvollisten erillisyyden periaatetta, jonka mukaan kutakin konserniyhti\u00f6t\u00e4 verotetaan sen oman toiminnan tuloksesta. Verovelvollisten erillisyyden periaatetta noudatetaan siten my\u00f6s korkojen markkinaehtoisuuden arvioimisessa. Hallinto-oikeuden on n\u00e4in ollen pit\u00e4nyt valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perusteluissa ottaa huomioon erillisyhti\u00f6periaate. Hallinto-oikeus on todennut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi, ett\u00e4 korkomarginaalia ei voida m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 emoyhti\u00f6n ulkoisen rahoituksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen korkotason perusteella vaan koron m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 tulee ottaa huomioon lainanottajan olosuhteet. Hallinto-oikeus on siten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ottanut huomioon my\u00f6s toimintaymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n

OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa (2010) on todettu, ett\u00e4 markkinaehtoperiaatteen mukaan monikansalliseen konserniin kuuluvia yrityksi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erillisin\u00e4 yksikk\u00f6in\u00e4 eik\u00e4 konsernin yhdistetyn liiketoiminnan erottamattomina osina. Erillisten yksik\u00f6iden liiketoimia verrataan riippumattomien yritysten vertailukelpoisissa liiketoimissa ja olosuhteissa tekemiin liiketoimiin. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2010:73 katsonut, ett\u00e4 konsernin sis\u00e4isten lainojen markkinaehtoista korkotasoa ei voida m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 koko konsernin ulkopuolisen rahoituksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen koron perusteella, vaan korkotason ja muiden ehtojen m\u00e4\u00e4rittelyn tulee tapahtua yhti\u00f6kohtaisesti.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu on vahvistanut jo aiemmin verotusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 noudatetun OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisen erillisyhti\u00f6periaatteen merkityksen. Yhti\u00f6n soveltamaa tapaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iselle tyt\u00e4ryhti\u00f6lle ZAO C:lle annetun lainan korko yhti\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen ulkoisen rahoituksen koron perusteella ei voida pit\u00e4\u00e4 markkinaehtoisena.<\/p>\n

Verohallinnon ohjeessa OECD:n rahoitusliiketoimia koskeva siirtohinnoitteluohjeistus on todettu, ett\u00e4 OECD:n p\u00e4ivitetyn ohjeen mukaan implisiittisen tuen vaikutukset tulee ottaa huomioon osana konserniyhti\u00f6n luottokelpoisuusanalyysi\u00e4 ja ettei mahdollisesta konserniin kuulumisesta syntyv\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dyst\u00e4 (implisiittisest\u00e4 tuesta) ole ohjeistuksen mukaan maksettava korvausta. P\u00e4ivitetyn ohjeistuksen mukaan konsernin luottoluokitusta voidaan jatkossa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna luottokelpoisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4, jos erillisyhti\u00f6n luottoluokituksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen luotettavasti ei ole mahdollista ja jos muut tosiasiat tukevat t\u00e4llaista l\u00e4hestymistapaa. OECD:n helmikuussa 2020 antama ohjeistus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 perustavanlaatuisen uuden tulkintasuosituksen luottokelpoisuuden arvioinnista, eik\u00e4 ohjeistusta siten voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulkintal\u00e4hteen\u00e4 ennen ohjeiden julkaisua p\u00e4\u00e4ttyneisiin verovuosiin.<\/p>\n

Kun otetaan huomioon vuoden 2009 taloustilanne ja erityisesti finanssikriisin vaikutus Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, riippumaton taho olisi ottanut markkinatilanteen huomioon. CCA-mallin k\u00e4ytt\u00f6 on siten perusteltua yhti\u00f6n tapauksessa. Markkinaehtoisen korkotason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 verotarkastuskertomuksessa esitetty\u00e4 vertailuhakua. Vertailuhakujen lopullisiin verrokkijoukkoihin kuuluvat vertailulainat ovat riitt\u00e4v\u00e4n vertailukelpoisia ZAO C:lle my\u00f6nnettyjen lainojen kanssa. Asiassa ei ole esitetty perusteita poiketa verotuksen oikaisup\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ZAO C:n oikaistuista korkomarginaalin tasoista.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on otettu huomioon kaikki nyt k\u00e4sill\u00e4 olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tosiseikat. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n luottamuksensuojan my\u00f6nt\u00e4misen edellytykset eiv\u00e4t t\u00e4yty asiassa.<\/p>\n

on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

A-konsernin rahoitusmalli on muodostanut er\u00e4\u00e4nlaisen rahoituksen kustannustenjakoj\u00e4rjestelyn, jossa A Oyj on kanavoinut rahoituksen konserniyhti\u00f6ille ja veloittanut konserninsis\u00e4isesti ulkoisen rahoituksen keskikustannukseen perustuvan koron lis\u00e4ttyn\u00e4 10 prosentilla. Rahoitusj\u00e4rjestelyyn osalliset tyt\u00e4ryhti\u00f6t ovat jakaneet rahoituksen riskit vakuuksien puitteissa, jolloin annetuista vakuuksista ei ole maksettu erillisi\u00e4 palkkioita. Konsernin valitsemassa rahoitusmallissa kustannukset ja hy\u00f6dyt on jaettu siten j\u00e4rjestelyyn osallisten yhti\u00f6iden kesken. Rahoitusrakenne on tehnyt mahdolliseksi riitt\u00e4v\u00e4n rahoituksen saamisen koko konsernille ja edullisemmat lainaehdot my\u00f6s Suomen yhti\u00f6lle, koska sen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut koko konsernin vakuuspotentiaali.<\/p>\n

Vastaselitys on annettu tiedoksi<\/h3>\n

.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan ja tutkii asian.<\/p>\n

Valitus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja Verohallinnon verovelvollisen vahingoksi toimittamat verotuksen oikaisut kumotaan sek\u00e4 yhti\u00f6n verovuosilta 2009 – 2011 toimitetut verotukset saatetaan voimaan ZAO C:lt\u00e4 perittyjen korkomarginaalien osalta.<\/p>\n

Verohallinto muuttaa verotusta ja palauttaa takaisin liikaa maksetun veron korkoseuraamuksineen.<\/p>\n

Verotusmenettelyst\u00e4 annetun lain 31 \u00a7:n 1 momentin mukaan, jos verovelvollisen ja h\u00e4neen etuyhteydess\u00e4 olevan osapuolen v\u00e4lisess\u00e4 liiketoimessa on sovittu ehdoista tai m\u00e4\u00e4r\u00e4tty ehtoja, jotka poikkeavat siit\u00e4, mit\u00e4 toisistaan riippumattomien osapuolten v\u00e4lill\u00e4 olisi sovittu, ja verovelvollisen elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan verotettava tulo on t\u00e4m\u00e4n johdosta j\u00e4\u00e4nyt pienemm\u00e4ksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tuloon m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka olisi kertynyt ehtojen vastatessa sit\u00e4, mit\u00e4 toisistaan riippumattomien osapuolten v\u00e4lill\u00e4 olisi sovittu.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen esit\u00f6iden (HE 107\/2006 vp) mukaan pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 ehdotetaan s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4ksi veroviranomaisen oikeudesta oikaista verotusta, jos etuyhteyssuhteessa olevien osapuolten v\u00e4lisess\u00e4 liiketoimessa on sovittu tai m\u00e4\u00e4r\u00e4tty ehdoista, jotka poikkeavat siit\u00e4, mit\u00e4 toisistaan riippumattomien osapuolten v\u00e4lill\u00e4 olisi sovittu, ja verotettava tulo on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt pienemm\u00e4ksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se olisi ollut, jos hinnoittelu olisi ollut markkinaehtoista. Veroviranomainen voisi t\u00e4ll\u00f6in toimittaa verotuksen niin kuin markkinaehtoperiaatetta olisi noudatettu. Tulon lis\u00e4\u00e4minen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen nojalla verotuksen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen edellytt\u00e4isi lis\u00e4ksi verotuksen oikaisemista verovelvollisen vahingoksi koskevan 56 \u00a7:n edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4.<\/p>\n

Verotusmenettelyst\u00e4 annetun lain 56 \u00a7:n 1 momentin (520\/2010) nojalla, jos verovelvollinen on j\u00e4\u00e4nyt osaksi tai kokonaan verottamatta tai h\u00e4nelle on muuten j\u00e4\u00e4nyt panematta s\u00e4\u00e4detty vero, Verohallinto voi oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin (1079\/2005) mukaan silt\u00e4 osin kuin verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai h\u00e4n on antanut puutteellisen, erehdytt\u00e4v\u00e4n tai v\u00e4\u00e4r\u00e4n veroilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka muuten laiminly\u00f6nyt ilmoittamisvelvollisuutensa, verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on teht\u00e4v\u00e4 viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 seuraavan vuoden alusta.<\/p>\n

OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden<\/h3>\n

kohdan 1.20 mukaan kahden riippumattoman yrityksen v\u00e4lisess\u00e4 kaupank\u00e4ynniss\u00e4 korvaus tavallisesti kuvastaa kummankin yrityksen suorittamia toimintoja (ottaen huomioon k\u00e4ytetty omaisuus ja otetut riskit). Osapuolten suorittamien toimintojen vertailu on sen vuoksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kun m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n, ovatko etupiiritoimet ja riippumattomat liiketoimet tai vastaavat yksik\u00f6t vertailukelpoisia. Vertailu perustuu toimintoarviointiin, jossa yritet\u00e4\u00e4n tunnistaa ja vertailla niit\u00e4 taloudellisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 toimintoja ja vastuita, joita riippumattomilla yrityksill\u00e4 ja etupiiriyrityksill\u00e4 on tai tulee olemaan. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa on erityist\u00e4 huomiota kiinnitett\u00e4v\u00e4 ryhm\u00e4n rakenteeseen ja organisaatioon. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 juridisessa ominaisuudessa verovelvollinen toimintonsa suorittaa.<\/p>\n

Siirtohinnoitteluohjeiden luvussa VII tarkastellaan ryhm\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 palveluja koskevia erityisn\u00e4k\u00f6kohtia. Ohjeiden kohdan 7.1 mukaan t\u00e4ss\u00e4 luvussa k\u00e4sitelt\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4 esiintyy silloin, kun siirtohinnoittelua varten m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n, onko yksi monikansallisen yritysryhm\u00e4n j\u00e4sen suorittanut palveluja ryhm\u00e4n muille j\u00e4senille, ja vastauksen ollessa my\u00f6nteinen, kun m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n markkinaehtoista hinnoittelua n\u00e4ille ryhm\u00e4n sis\u00e4isille palveluille.<\/p>\n

Kohdan 7.2 mukaan l\u00e4hes kaikkien monikansallisten yritysryhmien t\u00e4ytyy j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 monia erilaisia, erityisesti hallinnollisia, teknisi\u00e4, rahoituksellisia ja kaupallisia palveluja j\u00e4seni\u00e4\u00e4n varten. Kohdassa on edelleen todettu, ett\u00e4 yleens\u00e4 sis\u00e4isesti suoritettavien palvelujen (yrityksen itsens\u00e4 suorittamat palvelut kuten keskitetty tilintarkastus, rahoitusneuvonta tai henkil\u00f6kunnan koulutus) lis\u00e4ksi ryhm\u00e4n sis\u00e4isiin palveluihin kuuluu usein my\u00f6s palveluja, joita voidaan tyypillisesti hankkia ulkoisista l\u00e4hteist\u00e4 eli riippumattomilta yrityksilt\u00e4 (kuten oikeudelliset palvelut ja laskentapalvelut).<\/p>\n

Kohdan 7.4 mukaan ryhm\u00e4n sis\u00e4inen palvelutoiminta saattaa vaihdella huomattavasti monikansallisesta yritysryhm\u00e4st\u00e4 toiseen, ja my\u00f6s n\u00e4iden toimintojen yhdelle tai useammalle ryhm\u00e4n j\u00e4senelle tuottaman tai niist\u00e4 odotetun hy\u00f6dyn m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa vaihdella. Jokainen tapaus on riippuvainen omista tosiasioistaan ja olosuhteistaan ja ryhm\u00e4n sis\u00e4isist\u00e4 sopimuksista. Hajautetussa yritysryhm\u00e4ss\u00e4 emoyhti\u00f6 esimerkiksi saattaa rajoittaa ryhm\u00e4n sis\u00e4isen toimintansa osakkaana tapahtuvaan tyt\u00e4ryhti\u00f6investointiensa tarkkailuun. Keskitetyss\u00e4 tai integroidussa ryhm\u00e4ss\u00e4 hallitus ja emoyhti\u00f6n ylempi johto sen sijaan saattavat tehd\u00e4 kaikki tyt\u00e4ryhti\u00f6iden asioita koskevat t\u00e4rke\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja emoyhti\u00f6 saattaa hoitaa kaikki markkinointi-, koulutus- ja varainhoitoteht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Kohdan 7.6 mukaan markkinaehtoperiaatetta sovellettaessa pit\u00e4\u00e4 vastauksen kysymykseen, onko suoritettu ryhm\u00e4n sis\u00e4inen palvelu, kun ryhm\u00e4n j\u00e4sen on suorittanut jonkin toiminnan ryhm\u00e4n yhden tai useamman muun j\u00e4senen hyv\u00e4ksi, m\u00e4\u00e4r\u00e4yty\u00e4 sen mukaan, antaako toiminta kyseiselle ryhm\u00e4n j\u00e4senelle taloudellista tai kaupallista arvoa, joka parantaa j\u00e4senen kaupallista asemaa. T\u00e4m\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 harkitsemalla sit\u00e4, olisiko riippumaton yritys ollut vertailukelpoisessa tilanteessa halukas maksamaan toiminnasta, jos toinen riippumaton yritys olisi sen sille suorittanut, tai olisiko riippumaton yritys suorittanut toiminnan sis\u00e4isen\u00e4 palveluna itselleen. Jos toiminta ei ole sellainen, ett\u00e4 riippumaton yritys olisi ollut halukas siit\u00e4 maksamaan tai olisi halunnut suorittaa sen itse, toimintaa ei markkinaehtoperiaatteen mukaan tavallisesti ole pidett\u00e4v\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4isen\u00e4 palveluna.<\/p>\n

$124<\/p>\n

$125<\/p>\n

Kohdan 7.19 mukaan sen j\u00e4lkeen, kun on m\u00e4\u00e4ritetty, ett\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4inen palvelu on suoritettu, on, kuten muunlaisissakin ryhm\u00e4n sis\u00e4isiss\u00e4 siirroissa, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, onko veloituksen (sik\u00e4li kuin veloitusta perit\u00e4\u00e4n) m\u00e4\u00e4r\u00e4 markkinaehtoperiaatteen mukainen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4isist\u00e4 palveluista veloitettavan maksun pit\u00e4\u00e4 olla sama kuin mit\u00e4 riippumattomat yritykset vertailukelpoisessa tilanteessa olisivat suorittaneet ja hyv\u00e4ksyneet. N\u00e4in ollen t\u00e4llaisia liiketoimia ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen vuoksi, ett\u00e4 liiketoimet on tehty sellaisten yritysten v\u00e4lill\u00e4, jotka sattuvat olemaan etupiiriyrityksi\u00e4, pid\u00e4 verotuksessa k\u00e4sitell\u00e4 eri tavalla kuin vertailukelpoisia riippumattomien yritysten v\u00e4lisi\u00e4 liiketoimia.<\/p>\n

$126<\/p>\n

Kohdan 2.32 mukaan kustannusvoittolis\u00e4menetelm\u00e4\u00e4 sovellettaessa aloitetaan kustannuksista, joita omaisuuden (tai palvelujen) hankkijalle etupiiritoimessa kertyy, kun etupiiriin kuuluvalle ostajalle siirret\u00e4\u00e4n omaisuutta tai suoritetaan palveluja. N\u00e4ihin kustannuksiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sitten sopiva kustannusvoittolis\u00e4, jotta aikaansaadaan sopiva voitto ottaen huomioon suoritetut toiminnot ja markkinaolosuhteet. Tulosta, johon p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n, kun kustannusvoittolis\u00e4 on lis\u00e4tty edell\u00e4 mainittuihin kustannuksiin, voidaan pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen etupiiritoimen markkinaehtoisena hintana. T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 on luultavasti hy\u00f6dyllisin silloin, kun etupiiriosapuolet k\u00e4yv\u00e4t kauppaa puolivalmisteilla, kun etupiiriosapuolet ovat tehneet sopimuksia yhteisist\u00e4 laitteistoista tai pitk\u00e4aikaisia osto- ja hankintasopimuksia tai kun etupiiritoimi on palvelujen suorittamista.<\/p>\n

Edell\u00e4 selostettuja vuoden 1995 siirtohinnoitteluohjeiden luvun VII kohtia vastaavat kohdat sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s OECD:n vuoden 2010 siirtohinnoit-teluohjeiden lukuun VII (OECD Transfer Pricing Guidelines for Multinational Enterprises and Tax Administrations, 22 July 2010). Vuoden 1995 siirtohinnoitteluohjeiden kohdat 1.20 ja 2.32 vastaavat vuoden 2010 ohjeiden kohtia 1.42 ja 2.39.<\/p>\n

A Oyj on A-konsernin emoyhti\u00f6. Yhti\u00f6 on omistanut D Oy:n ja B Oy:n koko osakekannat. D Oy on puolestaan omistanut muun ohella ven\u00e4l\u00e4isen ZAO C:n koko osakekannan.<\/p>\n

A-konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty A Oyj:hin. Yhti\u00f6 on hankkinut kaiken konsernin ulkopuolisen rahoituksen ja toiminut tyt\u00e4ryhti\u00f6iden keskitettyn\u00e4 rahoittajana lainaamalla ulkoisilta rahoitusmarkkinoilta hankkimansa varat edelleen tyt\u00e4ryhti\u00f6illeen. Rahoitusmallilla on pyritty riitt\u00e4v\u00e4n rahoituksen saamiseen edullisilla ehdoilla koko konsernille. Konsernin ulkoiset ja sis\u00e4iset lainasopimukset ovat kielt\u00e4neet A Oyj:n tyt\u00e4ryhti\u00f6it\u00e4 hankkimasta ulkoista rahoitusta omissa nimiss\u00e4\u00e4n. Tyt\u00e4ryhti\u00f6t ovat antaneet tarvittaessa vakuuksia emoyhti\u00f6n ottamille veloille. T\u00e4llaisista vakuuksista ei ole maksettu erillisi\u00e4 palkkioita.<\/p>\n

B Oy:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut rahoittaa ZAO C:t\u00e4 ja er\u00e4it\u00e4 muita konserniyhti\u00f6it\u00e4 emoyhti\u00f6lt\u00e4 saamillaan varoilla. Yhti\u00f6 on niin sanottu tulppayhti\u00f6, jolla ei vuoden 2009 j\u00e4lkeen ole ollut muuta toimintaa kuin toimia yhti\u00f6n\u00e4, jonka kautta konsernin sis\u00e4inen rahoitus muodollisesti kulkee. B Oy:n ZAO C:lle antaman lainan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tilikauden 2009 lopussa ollut 63 255 942,88 euroa, tilikauden 2010 lopussa 97 573 218,86 euroa ja tilikauden 2011 lopussa 122 537 894 euroa.<\/p>\n

B Oy:n ja ZAO C:n v\u00e4lisiss\u00e4 lainasopimuksissa korko on sovittu kiinte\u00e4ksi. Korko on kuitenkin m\u00e4\u00e4ritetty vuodeksi kerrallaan vuoden 2009 loppuun saakka siten, ett\u00e4 jokaiselta vuodelta on olemassa muutossopimus. Kerran vuodessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4\u00e4 korkoa on pidetty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaihtuvana. A Oyj:n ja B Oy:n v\u00e4lisess\u00e4 lainasopimuksessa korko on sovittu vaihtuvaksi siten, ett\u00e4 sopimuksessa on viitattu erikseen viitekorkoon ja marginaaliin. Vuoden 2010 alussa tehdyll\u00e4 muutossopimuksella sek\u00e4 A Oyj:n ja B Oy:n ett\u00e4 B Oy:n ja ZAO C:n v\u00e4listen lainasopimusten sanamuotoa on muutettu siten, ett\u00e4 niiss\u00e4 viitataan erikseen viitekorkoon ja marginaaliin.<\/p>\n

ZAO C:lt\u00e4 perityn koron m\u00e4\u00e4r\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritetty niin, ett\u00e4 kunakin vuonna k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n viitekorkoon on lis\u00e4tty keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen marginaali.<\/p>\n

Vuonna 2009 ZAO C:lt\u00e4 peritty korko on perustunut 12 kuukauden MOSIBOR-viitekorkoon ja A Oyj:n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen ulkoisen rahoituksen marginaaliin korotettuna 10 prosentilla. Vuoden 2010 alusta l\u00e4htien korko on perustunut yhden kuukauden MosPrime-viitekorkoon ja A Oyj:n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen ulkoisen rahoituksen marginaaliin korotettuna 10 prosentilla. ZAO C:lt\u00e4 peritty korko on ollut 7,02 prosenttia verovuonna 2009, 4,7 prosenttia verovuonna 2010 ja 5 prosenttia verovuonna 2011. A Oyj on korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoittamassaan vastineessa ilmoittanut, ett\u00e4 se on veloittanut konsernin sis\u00e4isesti ulkoisen rahoituksen keskikustannukseen perustuvan koron lis\u00e4ttyn\u00e4 10 prosentilla.<\/p>\n

Verohallinto on katsonut, ett\u00e4 ZAO C:lt\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4n koron tason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen olisi pit\u00e4nyt tapahtua markkinaehto- ja erillisyhti\u00f6periaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon muun muassa lainanottajan luottokelpoisuus. ZAO C:n luottokelpoisuutena on pidetty niin sanotun synteettisen luottoluokituksen perusteella luokkaa X. Markkinaehtoisen koron selvitt\u00e4miseksi on lis\u00e4ksi tehty lainoja koskeva vertailuhaku. N\u00e4iden tietojen perusteella ZAO C:lt\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4\u00e4n markkinaehtoiseen korkoon luettavan marginaalin suuruudeksi on katsottu 2 prosenttia verovuonna 2009 sek\u00e4 3,75 prosenttia verovuosina 2010 ja 2011. Markkinaehtoiseksi katsottujen korkoveloitusten ja ZAO C:lt\u00e4 vuosina 2009 – 2011 perittyjen korkojen erotukset on verovelvollisen vahingoksi toimitetuissa verotuksien oikaisuissa lis\u00e4tty A Oyj:n verotettaviin tuloihin.<\/p>\n

Asiassa on ratkaistava, onko A Oyj:n verovuosien 2009 – 2011 verotuksia voitu oikaista verovelvollisen vahingoksi ja tehd\u00e4 yhti\u00f6n verotettaviin tuloihin lis\u00e4yksi\u00e4 verotusmenettelylain 31 \u00a7:n nojalla, koska ZAO C:n suomalaisille konserniyhti\u00f6ille maksaman korkomarginaalin taso on j\u00e4\u00e4nyt alle sen tason, jota ZAO C:n olisi pit\u00e4nyt maksaa, jos se olisi hankkinut rahoitusta riippumattomalta osapuolelta.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2010:73 koskee tilannetta, jossa uusi omistaja oli yrityskaupan j\u00e4lkeen rahoittanut uudelleen suomalaisen osakeyhti\u00f6n. Suomalaisen osakeyhti\u00f6n uudelle konsernin sis\u00e4iselle velalle maksama korko on ollut osakeyhti\u00f6n aiemmin ulkopuoliselle taholle maksamaa korkoa olennaisesti suurempi, mit\u00e4 korkein hallinto-oikeus ei ole katsonut markkinaehtoiseksi. Nyt esill\u00e4 olevassa asiassa ei ole kysymys t\u00e4llaisesta tilanteesta vaan siit\u00e4, onko ZAO C voinut hy\u00f6ty\u00e4 taloudellisesti konsernin suomalaisten yhti\u00f6iden kautta saadusta rahoituksesta.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus on aiemmassa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n todennut, ett\u00e4 OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisia markkinaehtoisuuden arviointimenetelmi\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tulkintal\u00e4hteen\u00e4, kun tarkastellaan toteutetun liiketoimen ehtojen markkinaehtoisuutta (KHO 2013:36, KHO 2014:119, KHO 2017:146, KHO 2018:173, KHO 2020:34 ja KHO 2020:35). Edell\u00e4 selostetulla tavalla OECD:n vuosina 1995 ja 2010 julkaisemat siirtohinnoitteluohjeet ovat esill\u00e4 olevan asian kannalta olennaisilta osiltaan saman sis\u00e4lt\u00f6iset. N\u00e4in ollen asiassa ei ole arvioitava sit\u00e4, onko yhti\u00f6n verovuoden 2009 verotusta voitu oikaista verovelvollisen vahingoksi OECD:n vuoden 2010 siirtohinnoitteluohjeiden perusteella.<\/p>\n

$129<\/p>\n

A-konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty A Oyj:hin. Konsernin ulkoiset ja sis\u00e4iset lainasopimukset ovat kielt\u00e4neet A Oyj:n tyt\u00e4ryhti\u00f6it\u00e4 hankkimasta ulkoista rahoitusta omissa nimiss\u00e4\u00e4n. Tyt\u00e4ryhti\u00f6t ovat antaneet tarvittaessa vakuuksia emoyhti\u00f6n ottamille veloille. Rahoitusmallilla on pyritty riitt\u00e4v\u00e4n rahoituksen saamiseen edullisilla ehdoilla koko konsernille. Kun verrataan B Oy:n ZAO C:lt\u00e4 verovuosina 2009 – 2011 perimien korkojen tasoa verotarkastuksessa m\u00e4\u00e4ritettyyn ZAO C:n omaan luottoluokitukseen perustuvaan korkojen tasoon, konsernin rahoitustoiminnoilla on ollut ZAO C:lle taloudellista arvoa. ZAO C on siten saanut konsernin sis\u00e4isen rahoituspalvelun A Oyj:n B Oy:n kautta antaman rahoituksen muodossa. A Oyj on puolestaan toiminut t\u00e4ll\u00f6in konsernin keskitettyjen rahoituspalveluiden tuottajana.<\/p>\n

Edell\u00e4 selostetuissa OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa on pidetty kustannusvoittolis\u00e4menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyllisimp\u00e4n\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4, kun arvioidaan konsernin sis\u00e4isten palveluiden hinnoittelua. Menetelm\u00e4\u00e4 sovellettaessa palvelun tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sopiva kustannusvoittolis\u00e4. N\u00e4in ollen ZAO C:lt\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4n koron m\u00e4\u00e4r\u00e4 on voitu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 rahoituksen hankkimisesta konsernin suomalaisille yhti\u00f6ille aiheutuneiden kustannusten perusteella lis\u00e4ttyn\u00e4 kustannuksille laskettavalla voittolis\u00e4ll\u00e4, ja ZAO C on siten voinut hy\u00f6ty\u00e4 omaa luottokelpoisuuttaan paremmasta konsernin emoyhti\u00f6n luottokelpoisuudesta.<\/p>\n

N\u00e4in ollen A Oyj:n verovuosien 2009 – 2011 verotuksia ei ole voitu oikaista verovelvollisen vahingoksi sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 ZAO C:lt\u00e4 perittyyn korkoon sis\u00e4ltynyt marginaali olisi j\u00e4\u00e4nyt alle markkinaehtoisen tason, koska korkomarginaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi pit\u00e4nyt m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 erillisyhti\u00f6periaatteen mukaisesti ja ottamalla huomioon yhti\u00f6n oma luottoluokitus. Asiassa ei ole edes v\u00e4itetty, ettei ZAO C:lt\u00e4 olisi verovuosina 2009 – 2011 peritty korkojen muodossa korkomarginaali mukaan lukien markkinaehtoista korvausta A Oyj:n ja B Oy:n sille antamista rahoituspalveluista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset sek\u00e4 verovelvollisen vahingoksi toimitetut verotuksen oikaisut on kumottava ZAO C:lt\u00e4 peritt\u00e4vien korkomarginaalien osalta.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelij\u00e4 Laura Peni.<\/p>\n

Verohallinto<\/h3>\n

Verotuksen oikaisulautakunta<\/h3>\n

A Oyj<\/h3>\n

Helsingin hallinto-oikeus<\/h3>\n

Hallinto-oikeuden oikeudellinen arvio ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Luottamuksensuoja<\/h3>\n

Seurannaismuutos<\/h3>\n

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet<\/h3>\n

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Olli Kurkela, Marianne Lastikka ja Katja Saukkonen, joka on my\u00f6s esitellyt asian.<\/p>\n

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikk\u00f6<\/h3>\n

Verosaajien oikeudenvalvontayksik\u00f6lle<\/h3>\n

Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja niiden esit\u00f6it\u00e4<\/h3>\n

OECD:n siirtohinnoitteluohjeet<\/h3>\n

Asiassa saatu selvitys<\/h3>\n

Oikeudellinen arviointi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A Abp \u00e4r koncernens moderbolag som st\u00e5r f\u00f6r koncernens centrerade finansieringsverksamhet. A Abp hade skaffat koncernextern finansiering och l\u00e5nat medel \u00e5t sitt dotterbolag B Ab, som i sin tur hade l\u00e5nat dessa medel vidare \u00e5t ZAO C som ingick i koncernen. Utg\u00e5ngspunkten f\u00f6r den r\u00e4nta som uppbars av ZAO C var kostnaderna f\u00f6r A Ab:s…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[36297],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[32895,39160,39161,25002,31676],"kji_language":[7746],"class_list":["post-691341","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-36297","kji_subject-divers","kji_keyword-finansiering","kji_keyword-koncernens","kji_keyword-lanat","kji_keyword-procent","kji_keyword-skattearet","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2021:66 - Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2021:66 - Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"A Abp \u00e4r koncernens moderbolag som st\u00e5r f\u00f6r koncernens centrerade finansieringsverksamhet. A Abp hade skaffat koncernextern finansiering och l\u00e5nat medel \u00e5t sitt dotterbolag B Ab, som i sin tur hade l\u00e5nat dessa medel vidare \u00e5t ZAO C som ingick i koncernen. Utg\u00e5ngspunkten f\u00f6r den r\u00e4nta som uppbars av ZAO C var kostnaderna f\u00f6r A Ab:s...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"25 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\\\/\",\"name\":\"KHO:2021:66 - Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-26T08:13:10+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2021:66 – Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2021:66 - Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KHO:2021:66 - Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet","og_description":"A Abp \u00e4r koncernens moderbolag som st\u00e5r f\u00f6r koncernens centrerade finansieringsverksamhet. A Abp hade skaffat koncernextern finansiering och l\u00e5nat medel \u00e5t sitt dotterbolag B Ab, som i sin tur hade l\u00e5nat dessa medel vidare \u00e5t ZAO C som ingick i koncernen. Utg\u00e5ngspunkten f\u00f6r den r\u00e4nta som uppbars av ZAO C var kostnaderna f\u00f6r A Ab:s...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"25 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/","name":"KHO:2021:66 - Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-26T08:13:10+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho202166-beskattning-av-inkomst-av-naringsverksamhet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2021:66 – Beskattning av inkomst av n\u00e4ringsverksamhet"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/691341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=691341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=691341"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=691341"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=691341"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=691341"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=691341"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=691341"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=691341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}