{"id":758584,"date":"2026-04-29T17:42:13","date_gmt":"2026-04-29T15:42:13","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/"},"modified":"2026-04-29T17:42:13","modified_gmt":"2026-04-29T15:42:13","slug":"kko201998-tjanstebrott","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/","title":{"rendered":"KKO:2019:98 &#8211; Tj\u00e4nstebrott"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>B hade kommit till en h\u00e4lsocentral p\u00e5 grund av sm\u00e4rtor i br\u00f6stet som hade b\u00f6rjat dagen innan. H\u00e4lsocentrall\u00e4karen A hade svarat f\u00f6r hennes v\u00e5rd. Utifr\u00e5n en hj\u00e4rtfilm hade B haft en hj\u00e4rtinfarkt. B hade dock varit ovillig att bege sig till centralsjukhuset f\u00f6r v\u00e5rd. A hade i strid med de v\u00e5rdanvisningar som skulle f\u00f6ljas l\u00e5tit bli att ge B medicinering enligt anvisningarna, l\u00e5tit bli att konsultera jourpolikliniken, efter flera timmars dr\u00f6jsm\u00e5l skickat B med taxi i st\u00e4llet f\u00f6r ambulans till sjukhuset och f\u00f6rsummat att underr\u00e4tta sjukhuset om att patienten skickats dit. B hade d\u00f6tt p\u00e5 sjukhuset f\u00f6ljande dag.<\/p>\n<p>H\u00f6gsta domstolen ans\u00e5g av de sk\u00e4l som framg\u00e5r av avg\u00f6randet att A hade gjort sig skyldig till brott mot tj\u00e4nsteplikt av oaktsamhet. D\u00e4remot f\u00f6rkastades \u00e5talet f\u00f6r d\u00f6dsv\u00e5llande, eftersom man utifr\u00e5n f\u00f6retedd utredning inte med stor sannolikhet kunde utesluta m\u00f6jligheten att B skulle ha d\u00f6tt till f\u00f6ljd av hj\u00e4rtinfarkten \u00e4ven f\u00f6r det fall att A inte hade gjort sig skyldig till oaktsamhet n\u00e4r han sk\u00f6tte henne. (Omr\u00f6stn.)<\/p>\n<h3>SL 40 kap 10 \u00a7<\/h3>\n<h3>SL 21 kap 8 \u00a7<\/h3>\n<h3>SL 3 kap 3 \u00a7<\/h3>\n<h3>SL 3 kap 7 \u00a7<\/h3>\n<h3>RB 17 kap 3 \u00a7<\/h3>\n<h3>L om patientens st\u00e4llning och r\u00e4ttigheter 3 \u00a7, 5 \u00a7, 6 \u00a7 och 12 \u00a7<\/h3>\n<h3>L om yrkesutbildade personer inom h\u00e4lso- och sjukv\u00e5rden 15 \u00a7<\/h3>\n<p>B oli tullut terveyskeskukseen edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkaneen rintakivun vuoksi. Terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4ri A oli vastannut h\u00e4nen hoidostaan. Syd\u00e4nfilmin perusteella B:ll\u00e4 oli ollut syd\u00e4ninfarkti. B oli kuitenkin ollut haluton l\u00e4htem\u00e4\u00e4n keskussairaalaan hoitoon. A oli noudatettavien hoito-ohjeiden vastaisesti j\u00e4tt\u00e4nyt antamatta B:lle ohjeen mukaisen l\u00e4\u00e4kityksen, j\u00e4tt\u00e4nyt konsultoimatta p\u00e4ivystyspoliklinikkaa, l\u00e4hett\u00e4nyt B:n sairaalaan usean tunnin viiveen j\u00e4lkeen taksilla ambulanssin sijaan ja j\u00e4tt\u00e4nyt ilmoittamatta sairaalalle potilaan l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4. B oli kuollut sairaalassa seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, ett\u00e4 A oli syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Sen sijaan kuolemantuottamusta koskeva syyte hyl\u00e4ttiin, koska esitetyn selvityksen perusteella ei voitu suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 sulkea pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 B olisi kuollut saamansa syd\u00e4ninfarktin seurauksena siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 A ei olisi syyllistynyt huolimattomuuteen h\u00e4nt\u00e4 hoitaessaan. (\u00c4\u00e4n.)<\/p>\n<h3>RL 40 luku 10 \u00a7<\/h3>\n<h3>RL 21 luku 8 \u00a7<\/h3>\n<h3>RL 3 luku 3 \u00a7<\/h3>\n<h3>RL 3 luku 7 \u00a7<\/h3>\n<h3>OK 17 luku 3 \u00a7<\/h3>\n<h3>L potilaan asemasta ja oikeuksista 3 \u00a7, 5 \u00a7, 6 \u00a7 ja 12 \u00a7<\/h3>\n<h3>L terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 15 \u00a7<\/h3>\n<h3>Asian k\u00e4sittely alemmissa oikeuksissa<\/h3>\n<h3>Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa<\/h3>\n<p>A:lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n<p>A vaati valituksessaan, ett\u00e4 syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Syytt\u00e4j\u00e4 vaati vastauksessaan, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Korkeimman oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<h3>Tuomiolauselma<\/h3>\n<p>Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Syyte kuolemantuottamuksesta syytekohdassa 2 hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja A vapautetaan t\u00e4lt\u00e4 osin tuomitusta rangaistuksesta.<\/p>\n<p>A tuomitaan h\u00e4nen syykseen syytekohdassa 1 luetusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30:een 91 euron m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen p\u00e4iv\u00e4sakkoon eli maksamaan sakkoa 2 730 euroa.<\/p>\n<p>Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.<\/p>\n<p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Pekka Koponen (eri mielt\u00e4), Jarmo Littunen, Tuomo Antila ja Tatu Lepp\u00e4nen. Esittelij\u00e4 Jukka Loiva (mietint\u00f6).<\/p>\n<h3>Esittelij\u00e4n mietint\u00f6 ja eri mielt\u00e4 olevan j\u00e4senen lausunto<\/h3>\n<p>Esittelij\u00e4n mietint\u00f6 oli kohtien 1-36 osalta, pois lukien kappaleen 33 hoidon aloittamisen viiv\u00e4stymisen pituutta koskeva arvio, Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Korkein oikeus lausunee seuraavan.<\/p>\n<h3>Kuolemantuottamus<\/h3>\n<p>Rikoslain 21 luvun 8 \u00a7:n mukaan, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enint\u00e4\u00e4n kahdeksi vuodeksi.<\/p>\n<p>Rikoslain 3 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin mukaan laiminly\u00f6nti on rangaistava my\u00f6s, jos tekij\u00e4 on j\u00e4tt\u00e4nyt est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnusmerkist\u00f6n mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka h\u00e4nell\u00e4 on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus se est\u00e4\u00e4. T\u00e4llainen velvollisuus voi muun ohella perustua virkaan, toimeen tai asemaan taikka teht\u00e4v\u00e4ksi ottamiseen.<\/p>\n<p>Virkarikoksen kohdalla todetuin tavoin A on menetellyt huolimattomasti ja virkavelvollisuutensa vastaisesti laiminly\u00f6dess\u00e4\u00e4n hoitaa B:t\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen hoitoprotokollan ja ty\u00f6ohjeen mukaisesti. Kokonaisuudessaan arvioiden B:n hoito on viiv\u00e4stynyt Valviran lausunnon mukaan 4-5 tuntia. Ottaen huomioon B:n oma menettely Korkein oikeus katsonee, ett\u00e4 hoito on viiv\u00e4stynyt A:n menettelyst\u00e4 johtuen noin kolme ja puoli tuntia.<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomioon kirjatuista todistajien ja A:n kertomuksista ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla B on ollut terveyskeskukseen tullessaan suhteellisen hyv\u00e4vointinen. B on istunut huoneessaan tuolilla ja k\u00e4ynyt k\u00e4vellen itsen\u00e4isesti WC:ss\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s kyennyt keskustelemaan hoidostaan A:n ja hoitajien kanssa. Valviran lausunnon mukaan B:n verenpaine oli terveyskeskuksessa 143\/52 mmHg ja pulssi tasainen 74 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa.<\/p>\n<p>$14b<\/p>\n<p>Valviran n\u00e4kemyksen mukaan A:n virheellisen menettelyn vuoksi B:n asianmukainen hoito viiv\u00e4styi usealla tunnilla ja t\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet selvit\u00e4 infarktista hengiss\u00e4 heikentyiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. Keskussairaalan johtajaylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnossa puolestaan todetaan, ett\u00e4 jos ennakkoilmoitus olisi tehty sairaalalle alueellisen hoito-ohjeen mukaisesti, angiografia ja pallolaajennus olisi p\u00e4\u00e4sty todenn\u00e4k\u00f6isesti aloittamaan huomattavasti aikaisemmin, mik\u00e4 olisi saattanut parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Keskussairaalan osastonylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnossa todetaan, ett\u00e4 B:n tapauksessa terveyskeskusp\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4n laiminly\u00f6nnit todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttivat siihen, ett\u00e4 infarktisuonessa oli niin paljon hyytym\u00e4\u00e4 toimenpiteess\u00e4, sepelvaltimovirtaus huonontui stentin asentamisen j\u00e4lkeen ja potilas oli kardiogeenisess\u00e4 sokissa ennen toimenpidett\u00e4, sen aikana ja sen j\u00e4lkeenkin. Lausunnon mukaan asianmukainen ennakkoilmoitus ja ambulanssin k\u00e4ytt\u00f6 olisi lyhent\u00e4nyt viivett\u00e4 toimenpiteen aloittamiseen noin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tunnilla, mutta mahdollisesti enemm\u00e4nkin, ja parantanut merkitt\u00e4v\u00e4sti potilaan mahdollisuuksia selvit\u00e4 infarktista hengiss\u00e4.<\/p>\n<p>B on ollut kohtuullisen hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ennen terveyskeskuksesta l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nen kuntonsa on romahtanut heti sairaalaan saavuttua. Edell\u00e4 kerrottujen asiantuntijalausuntojen perusteella A:n menettelyst\u00e4 aiheutunut viive hoidon aloittamisessa on merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4nyt B:n mahdollisuuksia selvit\u00e4 infarktista hengiss\u00e4. Lausunnoista ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla B oli sairaalaan saavuttuaan vaipunut kardiogeeniseen sokkiin eik\u00e4 h\u00e4nelle voitu tehd\u00e4 kaikkia niit\u00e4 toimenpiteit\u00e4, jotka olisivat olleet tarpeen. Edell\u00e4 todetuin tavoin A:n viaksi j\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 laiminly\u00f6nnist\u00e4 aiheutunut viiv\u00e4stys B:n hoidon aloittamisessa on ollut noin kolme ja puoli tuntia. Asiassa ei j\u00e4\u00e4 varteen otettavaa ep\u00e4ilyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 A:n laiminly\u00f6ntin\u00e4 ilmenneen huolimattomuuden on katsottava B:n sepelvaltimosairauden ohella aiheuttaneen B:n kuoleman juuri siihen syd\u00e4ninfarktiin, jota A on ollut hoitamassa.<\/p>\n<p>Kun kysymys on laiminly\u00f6nnill\u00e4 tapahtuvasta aiheuttamisesta, A:n syyksi ei kuitenkaan voida lukea kuolemantuottamusta, jos oikeakaan toiminta ei olisi pelastanut B:n henke\u00e4. Asiassa on edell\u00e4 todetun lis\u00e4ksi siten viel\u00e4 arvioitava, olisiko B selvinnyt hengiss\u00e4 t\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kuolinsyyn\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4st\u00e4 syd\u00e4ninfarktista, jos A olisi menetellyt hoitoprotokollan mukaisesti.<\/p>\n<p>T\u00e4lt\u00e4 osin on kysymys hypoteettisesta arvioinnista tilanteessa, jossa jo tiedet\u00e4\u00e4n vahinkoseurauksen aiheutuneen ja on jo arvioitu vastaajan menetelleen vahinkoseurauksen est\u00e4misen kannalta relevantilla tavalla virheellisesti. Jos j\u00e4lkik\u00e4teen osoittautuu, ettei huolellinenkaan toiminta olisi vahinkoseurausta est\u00e4nyt, vastaajan syyksi ei voida lukea seurausrikosta, joka edellytt\u00e4\u00e4 tietyn seurauksen aiheuttamista. Arvioinnin hypoteettisuus vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. On suorastaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6, ettei j\u00e4lkik\u00e4teen ole saavutettavissa varmuutta siit\u00e4, miten tapahtumat olisivat edenneet, mik\u00e4li vastaaja olisi toiminut toisin. Hypoteettista arviota ei suoriteta uudestaan samoilla kriteereill\u00e4 kuin varsinaista syy-yhteysarviota. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja oikeuskirjallisuudessa onkin vakiintuneesti katsottu, ett\u00e4 arviointi on suoritettava k\u00e4\u00e4nteisesti harkitsemalla sit\u00e4, mik\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 vahinkoseuraus olisi aiheutunut my\u00f6s toimittaessa huolellisesti.<\/p>\n<p>Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1984 II 224 katsonut, ett\u00e4 kun voitiin pit\u00e4\u00e4 sangen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 asianmukaisten pelastusliivien antaminen uittoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n olisi est\u00e4nyt syntyneen seurauksen eli ty\u00f6ntekij\u00e4n hukkumisen, puutavarayhti\u00f6n toimitusjohtajaa ja uittoty\u00f6maan vastuunalaista ty\u00f6njohtajaa, jotka kumpikin tuomittiin rangaistukseen ty\u00f6turvallisuuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkomisesta, vastaan kuolemantuottamuksesta ajettu syyte hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n<p>Ratkaisussa KKO 1987:3 kysymyksess\u00e4 olleessa tilanteessa vastaajan kuljettama auto t\u00f6rm\u00e4si pys\u00e4kille pys\u00e4htyneen linja-auton edest\u00e4 maantielle juosseeseen lapseen seurauksin, ett\u00e4 lapsi kuoli. Korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 lapsen tulo tielle linja-auton edest\u00e4 oli ollut niin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onnettomuus todenn\u00e4k\u00f6isesti olisi seurannut varotoimenpiteist\u00e4 huolimatta. Vastaaja ei n\u00e4in ollen ollut varomattomuudellaan aiheuttanut kuolemaa.<\/p>\n<p>Ratkaisussa KKO 2002:43 oli kysymys kunnan liikuntahallissa katsomorakennelmaa siirrett\u00e4ess\u00e4 aiheutuneesta kuolemasta. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi asiassa riitt\u00e4v\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6iseksi, ett\u00e4 asianmukaiset varotoimet olisivat est\u00e4neet kuoleman, kun taas hovioikeus piti t\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmana. Korkein oikeus luki vastaajien syyksi kuolemantuottamuksen.<\/p>\n<p>Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4laista todenn\u00e4k\u00f6isyyden astetta edellytet\u00e4\u00e4n rikosvastuun poissulkemiselle k\u00e4sill\u00e4 olevassa arvioinnissa (ks. esim. Nuutila, Rikosoikeudellinen huolimattomuus, 1996, s. 419-428 ja 455-456; Fr\u00e4nde, Yleinen rikosoikeus, 2012, s. 203-204; Tapani &#8211; Tolvanen, Rikosoikeuden yleinen osa &#8211; vastuuoppi, 2013, s. 175).<\/p>\n<p>B:n sairauden ennusteesta Valvira on lausunut, ett\u00e4 syd\u00e4ninfarktipotilaan ennusteen arviointi on haasteellista ja yksitt\u00e4isen potilaan kohdalla ennusteen arviointi j\u00e4lkik\u00e4teen on useimmiten mahdotonta. Valviran k\u00e4sityksen mukaan B:n syd\u00e4ninfarktin taudinm\u00e4\u00e4ritys ja hoidon aloittaminen viiv\u00e4styiv\u00e4t usealla, arviolta 4-5 tunnilla, mik\u00e4 heikensi merkitt\u00e4v\u00e4sti h\u00e4nen mahdollisuuksiaan selvit\u00e4 hengiss\u00e4. Varhaisemmalla hoitoon toimittamisella B:n syd\u00e4nlihaksesta suurempi osa olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4\u00e4stynyt kuolioitumiselta, ja h\u00e4nen tilansa olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut itse toimenpiteess\u00e4 vakaampi. Valviran n\u00e4kemyksen mukaan ei voida kuitenkaan varmuudella j\u00e4lkik\u00e4teen arvioida, millainen B:n sairauden kulku olisi ollut, jos h\u00e4net olisi l\u00e4hetetty jatkohoitoon heti ensimm\u00e4isen syd\u00e4ns\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4n ottamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Keskussairaalan osastonylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnossa on arvioitu, ett\u00e4 asianmukainen ennakkoilmoitus ja ambulanssin k\u00e4ytt\u00f6 olisi lyhent\u00e4nyt viivett\u00e4 noin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tunnilla, mik\u00e4 olisi jo parantanut merkitt\u00e4v\u00e4sti B:n mahdollisuutta selvit\u00e4 hengiss\u00e4. Keskussairaalan johtajaylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnon mukaan asianmukainen ennakkoilmoitus olisi saattanut parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia.<\/p>\n<p>$14c<\/p>\n<p>Korkein oikeus todennee, ett\u00e4 kerrottujen asiantuntijalausuntojen mukaan syd\u00e4ninfarktipotilaan riski kuolla kasvaa huomattavasti, jos hoidon aloittaminen oleellisesti viiv\u00e4styy. Yksitt\u00e4isen potilaan osalta on silti mahdotonta sanoa varmuudella, olisiko h\u00e4n selvinnyt, jos hoito olisi aloitettu aikaisemmin.<\/p>\n<p>B:n hakeutuminen hoitoon oli viiv\u00e4stynyt jo h\u00e4nen saapuessaan terveyskeskukseen. Asiassa saadun selvityksen mukaan B:n tila muuttui kuitenkin olennaisesti terveyskeskuksessa ja kuljetuksessa aiheutuneen viiveen aikana. H\u00e4n oli edell\u00e4 todetuin tavoin terveyskeskukseen saapuessaan ulkoisesti melko hyv\u00e4kuntoinen, mutta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti keskussairaalaan saavuttaessa h\u00e4nen kuntonsa romahti. Lis\u00e4ksi on otettava huomioon, ett\u00e4 kuljetuksen tapahtuessa ohjeiden mukaisesti sairaankuljetusajoneuvolla, olisi potilaan kuntoa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t hoitotoimenpiteet voitu aloittaa jo matkan aikana.<\/p>\n<p>Asiassa esitetty selvitys ei osoita todenn\u00e4k\u00f6iseksi, ett\u00e4 B olisi kuollut nyt kysymyksess\u00e4 olevaan syd\u00e4ninfarktiin asianmukaisista hoitotoimenpiteist\u00e4 huolimatta. Korkein oikeus todennee t\u00e4ll\u00e4 ja edell\u00e4 faktisesta syy-yhteydest\u00e4 lausutulla perusteella, ett\u00e4 A:n on katsottava tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa kohdassa todetulla huolimattomalla menettelyll\u00e4\u00e4n aiheuttaneen B:n kuoleman.<\/p>\n<h3>Rangaistuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen<\/h3>\n<p>Korkein oikeus hyv\u00e4ksynee hovioikeuden tuomion lopputuloksen rangaistuksen mittaamisen osalta.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 esitetyill\u00e4 perusteilla Korkein oikeus lausunee tuomiolauselmanaan seuraavan. Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n<h3>Syyte Pohjois-Karjalan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/h3>\n<p>Syytt\u00e4j\u00e4 vaati A:lle rangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (syytekohta 1) ja kuolemantuottamuksesta (syytekohta 2) seuraavilla perusteilla:<\/p>\n<p>A oli terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin tai m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin perustuvan virkavelvollisuutensa B:lle antamassaan hoidossa, eik\u00e4 teko ollut kokonaisuutena arvostellen v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n<p>B oli saapunut terveyskeskukseen 12.11.2014 edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaulalla ja rinnalla alkaneen kivun vuoksi. H\u00e4n oli kuvannut kivun voimakkuudeltaan kovaksi (VAS-asteikolla 7\/10). H\u00e4nest\u00e4 klo 12.00 otetussa ensimm\u00e4isess\u00e4 syd\u00e4nfilmiss\u00e4 oli havaittu ST-muutoksia useissa kytkenn\u00f6iss\u00e4. B:t\u00e4 hoitanut A oli laiminly\u00f6nyt asettaa syd\u00e4ninfarktin ty\u00f6diagnoosin t\u00e4m\u00e4n syd\u00e4nfilmin perusteella ja aloittaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syd\u00e4ninfarktin hoidon alueellisen hoito-ohjeistuksen mukaisesti eli antaa oikean l\u00e4\u00e4kityksen, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 B:n keskussairaalaan sairaankuljetusajoneuvolla ja ilmoittaa ja konsultoida potilaasta keskussairaalan p\u00e4ivystyspoliklinikalle. Sen sijaan A oli tutkinut ja hoitanut B:t\u00e4 terveyskeskuksessa noin kolmen tunnin ajan ja l\u00e4hett\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n keskussairaalaan taksilla ilmoitusta tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>A:n laiminly\u00f6nnin johdosta B:n syd\u00e4ninfarktin taudinm\u00e4\u00e4ritys ja hoidon aloittaminen olivat viiv\u00e4styneet usealla, arviolta 4-5 tunnilla, mik\u00e4 oli heikent\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti B:n mahdollisuuksia selvit\u00e4 hengiss\u00e4. B oli menehtynyt keskussairaalassa 13.11.2014 infarktin aiheuttamaan verenkierron vajaukseen siell\u00e4 saamastaan asianmukaisesta hoidosta huolimatta. B:ll\u00e4 oli laaja-alainen sepelvaltimotauti.<\/p>\n<p>Silt\u00e4 osin kuin B:n hoidon aloittamisen viiv\u00e4stys mahdollisesti oli johtunut h\u00e4nen omasta menettelyst\u00e4\u00e4n, oli A, mit\u00e4 ilmeisimmin syd\u00e4ninfarktin ty\u00f6diagnoosin puutteesta johtuen, laiminly\u00f6nyt kertoa h\u00e4nelle h\u00e4nen tilansa vakavuudesta ja sen edellytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n hoidon tarpeesta siten, ett\u00e4 B olisi asian oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt ja kyennyt sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hoidostaan ajoissa.<\/p>\n<h3>Menettelyll\u00e4\u00e4n A oli terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6n\u00e4 ammattitoiminnassaan B:t\u00e4 hoitaessaan laiminly\u00f6nyt:<\/h3>\n<p>&#8211; soveltaa yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ja kokemusper\u00e4isi\u00e4 perusteltuja menettelytapoja l\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksensa mukaisesti,<\/p>\n<p>&#8211; antaa laadultaan hyv\u00e4\u00e4 terveyden- ja sairaanhoitoa, ja<\/p>\n<p>&#8211; antaa B:lle riitt\u00e4v\u00e4n selvityksen h\u00e4nen terveydentilastaan ja hoitoon liittyvist\u00e4 seikoista siten, ett\u00e4 B olisi riitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4nyt selvityksen sis\u00e4ll\u00f6n tai toissijaisesti, mik\u00e4li A oli kyseisenlaisen selvityksen antanut ja B oli joltain osin hoidosta kielt\u00e4ytynyt, oli A laiminly\u00f6nyt tehd\u00e4 siit\u00e4 tarpeelliset merkinn\u00e4t potilasasiakirjoihin.<\/p>\n<p>Syytekohdassa 1 kuvatulla menettelyll\u00e4\u00e4n A oli huolimattomuudellaan aiheuttanut B:n kuoleman.<\/p>\n<h3>Vastaus<\/h3>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 24.10.2016 nro 16\/143862<\/p>\n<p>Syytekohdan 1 osalta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi n\u00e4ytetyksi, ett\u00e4 A oli laiminly\u00f6nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 B:lle alueellisen hoito-ohjeen mukaiset Asa 250-500 mg ja Klexane -l\u00e4\u00e4kkeet. A oli menetellyt hoito-ohjeen vastaisesti my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 konsultoimatta hoitolinjasta, l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 B:n keskussairaalaan viivytysten j\u00e4lkeen ambulanssin sijasta taksilla sek\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuolloin ennakkoilmoituksen tekem\u00e4tt\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi lis\u00e4ksi, ett\u00e4 mainittujen laiminly\u00f6ntien oli t\u00e4ytynyt olla seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 A oli laiminly\u00f6nyt asettaa syd\u00e4ninfarktin ty\u00f6diagnoosin ensimm\u00e4isen B:st\u00e4 otetun syd\u00e4nfilmin j\u00e4lkeen. A:n laiminly\u00f6ntej\u00e4 ei ollut pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4h\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n<p>$150<\/p>\n<p>Syytekohdan 2 osalta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus viittasi Valviran antamaan lausuntoon, jossa oli korostettu nopean taudinm\u00e4\u00e4rityksen ja viiveett\u00f6m\u00e4n hoidon aloituksen t\u00e4rkeytt\u00e4. Lausunnossa oli arvioitu, ett\u00e4 B:n hoidon aloittaminen oli viiv\u00e4stynyt 4-5 tunnilla ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viive oli merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4nyt h\u00e4nen mahdollisuuksiaan selvit\u00e4 hengiss\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 alueellisen hoito-ohjeen mukainen menettely olisi parantanut merkitt\u00e4v\u00e4sti B:n mahdollisuuksia selvit\u00e4 infarktista.<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi A:n ja kahden terveyskeskuksessa hoitajana toimineen henkil\u00f6n kertomuksista ilmenev\u00e4n, ett\u00e4 B oli terveyskeskukseen tullessaan ollut suhteellisen hyv\u00e4vointinen. B oli istunut huoneessaan tuolilla ja k\u00e4ynyt k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 itsen\u00e4isesti vessassa. N\u00e4ist\u00e4 seikoista voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 B:n hengen pelastaminen olisi pikaisella alueellisen hoito-ohjeen mukaiseen hoitoon saattamisella viel\u00e4 saattanut olla mahdollista. Sellaiseen hoitoon saattaminen olisi ollut A:n toimenpiteiden varassa. A oli laiminly\u00f6nneill\u00e4\u00e4n osaltaan my\u00f6t\u00e4vaikuttanut siihen, ett\u00e4 B oli keskussairaalassa kuollut.<\/p>\n<p>N\u00e4ill\u00e4 perusteilla k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi A:n syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja kuolemantuottamukseen ja tuomitsi h\u00e4net niist\u00e4 yhteiseen 50 p\u00e4iv\u00e4sakon sakkorangaistukseen.<\/p>\n<h3>Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Juha Tykkyl\u00e4inen.<\/h3>\n<p>It\u00e4-Suomen hovioikeuden tuomio 9.6.2017 nro 17\/123747<\/p>\n<p>A:n haettua muutosta hovioikeus ei muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion lopputulosta. Hovioikeus t\u00e4ydensi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion perusteluita toteamalla syytekohdan 2 osalta esitetyn selvityksen osoittavan, ett\u00e4 mik\u00e4li A ei olisi laiminly\u00f6nyt syytekohdassa 1 tarkoitettua virkavelvollisuuttaan ja olisi ensimm\u00e4isen B:st\u00e4 otetun syd\u00e4nfilmin j\u00e4lkeen aloittanut v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syd\u00e4ninfarktin hoidon alueellisen hoito-ohjeistuksen mukaisesti, olisi laiminly\u00f6ty toiminta eli asianmukainen menettely varsin todenn\u00e4k\u00f6isesti est\u00e4nyt B:n kuoleman.<\/p>\n<h3>Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Pirjo Soininen, Harri Hyv\u00e4rinen ja Kari Puukka.<\/h3>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<p>1. B oli saapunut 12.11.2014 terveyskeskukseen edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaulalla ja rinnalla alkaneen kivun vuoksi. A oli tuolloin toiminut terveyskeskuksessa terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin virassa ja vastannut B:n hoidosta. B:st\u00e4 kello 12.00 otetussa ensimm\u00e4isess\u00e4 syd\u00e4nfilmiss\u00e4 oli havaittu ST-muutoksia useissa kytkenn\u00f6iss\u00e4, mik\u00e4 viittasi alkaneeseen syd\u00e4ninfarktiin. B oli saapunut kello 16.35 terveyskeskuksesta keskussairaalaan, jossa h\u00e4nelle oli tehty pallolaajennus. B kuitenkin kuoli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sepelvaltimotaudin aiheuttamaan syd\u00e4ninfarktiin ja syd\u00e4men vajaatoimintaan.<\/p>\n<p>2. Syytt\u00e4j\u00e4 on vaatinut A:lle rangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta seuraavilla perusteilla:<\/p>\n<p>3. A oli laiminly\u00f6nyt asettaa syd\u00e4ninfarktin ty\u00f6diagnoosin B:st\u00e4 otetun syd\u00e4nfilmin perusteella ja aloittaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syd\u00e4ninfarktin hoidon alueellisen hoito-ohjeistuksen mukaisesti eli antaa oikean l\u00e4\u00e4kityksen, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 B:n keskussairaalaan sairaankuljetusajoneuvolla sek\u00e4 ilmoittaa ja konsultoida potilaasta keskussairaalan p\u00e4ivystyspoliklinikan kanssa. Sen sijaan A oli tutkinut ja hoitanut B:t\u00e4 terveyskeskuksessa noin kolmen tunnin ajan ja l\u00e4hett\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n keskussairaalaan taksilla ilmoitusta tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>4. A:n laiminly\u00f6ntien johdosta B:n syd\u00e4ninfarktin taudinm\u00e4\u00e4ritys ja hoidon aloittaminen olivat viiv\u00e4styneet usealla, arviolta 4-5 tunnilla, mik\u00e4 oli heikent\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti B:n mahdollisuuksia selvit\u00e4 hengiss\u00e4. B oli menehtynyt keskussairaalassa saamastaan asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Syytteen mukaan A oli huolimattomuudellaan aiheuttanut B:n kuoleman.<\/p>\n<p>5. Silt\u00e4 osin kuin B:n hoidon aloittamisen viiv\u00e4stys oli mahdollisesti johtunut h\u00e4nen omasta menettelyst\u00e4\u00e4n, oli A, mit\u00e4 ilmeisimmin syd\u00e4ninfarktin ty\u00f6diagnoosin puutteesta johtuen, laiminly\u00f6nyt kertoa B:lle tilan vakavuudesta ja sen edellytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n hoidon tarpeesta siten, ett\u00e4 B olisi asian oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt ja kyennyt sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hoidostaan ajoissa.<\/p>\n<p>6. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on syytteen mukaisesti lukenut A:n syyksi tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen ja kuolemantuottamuksen ja tuominnut h\u00e4net niist\u00e4 yhteiseen 50 p\u00e4iv\u00e4sakon sakkorangaistukseen. Hovioikeus ei ole muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiota.<\/p>\n<p>7. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen johdosta kysymys siit\u00e4, onko h\u00e4n menettelyll\u00e4\u00e4n syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja kuolemantuottamukseen. Asiassa on valituksen perusteiden johdosta erityisesti arvioitava, miten A:n vastuuseen vaikuttaa se, ett\u00e4 B on aluksi kielt\u00e4ytynyt l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 keskussairaalaan. Arvioitavaksi tulee, onko t\u00e4st\u00e4 aiheutunut hoitoviive syytteess\u00e4 v\u00e4itetyll\u00e4 tavalla johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 A oli informoinut B:t\u00e4 puutteellisesti hoidon tarpeesta. Jos A:n katsotaan menetelleen huolimattomasti B:t\u00e4 hoitaessaan, tulee arvioitavaksi my\u00f6s kysymys, onko B:n kuolema aiheutunut A:n huolimattomuudesta.<\/p>\n<p>3.1 Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n<p>8. Rikoslain 40 luvun 10 \u00a7:n mukaan virkamies on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon, jos h\u00e4n virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin saman luvun 5 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin tai m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eik\u00e4 teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyv\u00e4t seikat ole kokonaisuutena arvostellen v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n<p>9. Rikoslain 3 luvun 7 \u00a7:n 1 momentin mukaan tekij\u00e4n menettely on huolimatonta, jos h\u00e4n rikkoo olosuhteiden edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja h\u00e4nelt\u00e4 vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka h\u00e4n olisi kyennyt sit\u00e4 noudattamaan (tuottamus).<\/p>\n<p>10. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 \u00a7:n 1 momentin mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat teht\u00e4v\u00e4t asianmukaisesti ja viivytyksett\u00e4 noudattaen asianomaisia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6nantajan ty\u00f6njohto- ja valvontam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Virkavelvollisuuden sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy siten muun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja alemman asteisten s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten perusteella taikka ty\u00f6nantajan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten nojalla. Vakiintuneille tavoille, kuten terveydenhuollossa kehittyneelle hyv\u00e4n hoidon standardille, voidaan antaa merkityst\u00e4, kun arvioidaan teht\u00e4vien suorittamisen asianmukaisuutta.<\/p>\n<p>11. Terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 annetun lain 15 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6iden ammattieettisist\u00e4 velvollisuuksista. Pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n muun muassa, ett\u00e4 terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6n on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ja kokemusper\u00e4isi\u00e4 perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota h\u00e4nen on pyritt\u00e4v\u00e4 jatkuvasti t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6ll\u00e4 on velvollisuus ottaa huomioon, mit\u00e4 potilaan oikeuksista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>12. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) 3 \u00a7:n 2 momentin mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyv\u00e4\u00e4n terveyden- ja sairaanhoitoon. H\u00e4nen hoitonsa on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 on kohdeltava siten, ettei h\u00e4nen ihmisarvoaan loukata sek\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen vakaumustaan ja h\u00e4nen yksityisyytt\u00e4\u00e4n kunnioitetaan.<\/p>\n<p>13. Potilaslain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan potilasta on hoidettava yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Jos potilas kielt\u00e4ytyy tietyst\u00e4 hoidosta tai hoitotoimenpiteest\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan muulla l\u00e4\u00e4ketieteellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>14. Potilaslain 5 \u00a7:n 1 momentin mukaan potilaalle on annettava selvitys h\u00e4nen terveydentilastaan, hoidon merkityksest\u00e4, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sek\u00e4 muista h\u00e4nen hoitoonsa liittyvist\u00e4 seikoista, joilla on merkityst\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 h\u00e4nen hoitamisestaan. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6st\u00f6n on annettava selvitys siten, ett\u00e4 potilas riitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00f6n.<\/p>\n<p>15. Kuten potilaslain perusteluista (HE 185\/1991 vp s. 15-16) ilmenee, potilaalla on erityisesti oikeus sellaisen selvityksen saamiseen, jolla on merkityst\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 h\u00e4nen hoitamisestaan. T\u00e4lt\u00e4 osin potilaan tiedonsaantioikeus on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 potilaan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen. Jotta potilas voisi harkita hoitoon suostumistaan, h\u00e4nell\u00e4 on sit\u00e4 ennen oltava riitt\u00e4v\u00e4sti tietoja hoidon merkityksest\u00e4 ja vaikutuksesta. Selvitys tulee antaa my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 seurauksia potilaalle voi aiheutua, jos toimenpide j\u00e4tet\u00e4\u00e4n suorittamatta. Selvitys on annettava sellaisella tavalla, ett\u00e4 potilas kykenee riitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen sis\u00e4ll\u00f6n ja merkityksen. Selvityst\u00e4 annettaessa on otettava my\u00f6s huomioon potilaan ik\u00e4, koulutus, \u00e4idinkieli ja muut henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet.<\/p>\n<p>16. Potilaslain 12 \u00a7:n 1 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6n tulee merkit\u00e4 potilasasiakirjoihin potilaan hoidon j\u00e4rjest\u00e4misen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Jos potilas kielt\u00e4ytyy tutkimuksesta tai hoidosta, kielt\u00e4ytymisest\u00e4 tulee potilasasiakirjoista annetun sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksen 18 \u00a7:n 3 momentin mukaan tehd\u00e4 luotettavalla tavalla vahvistettu merkint\u00e4 potilasasiakirjoihin.<\/p>\n<p>3.2 Terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin velvollisuudet ja tekem\u00e4t toimenpiteet<\/p>\n<p>17. Terveyskeskuksessa on tapahtuma-aikaan ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 alueellinen ST-infarktin hoitoprotokolla ja ST-nousuinfarktipotilas p\u00e4ivystyksess\u00e4 -niminen ty\u00f6ohje. Ty\u00f6ohjeen mukaan terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin on pyydett\u00e4v\u00e4 hoito-ohje keskussairaalan p\u00e4ivystyksest\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4 aikainen ennakkoilmoitus potilaasta sairaalalle. Hoitoprotokollan ja ty\u00f6ohjeen mukaan syd\u00e4ninfarktipotilaalle on annettava seuraava l\u00e4\u00e4kitys: Asa 250-500 mg p.o., Brilique (tikagrelori) 180 mg p.o. ja Klexane (enoksapariini) 0,5 mg\/kg bolus i.v. Ohjeen mukaan potilas kuljetetaan sairaalaan ambulanssilla.<\/p>\n<p>18. Korkein oikeus katsoo Valviran asiantuntijalausunnon mukaisesti, ett\u00e4 hoitoprotokolla ja ty\u00f6ohje kuvaavat yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ja kokemusper\u00e4isi\u00e4 perusteltuja menettelytapoja, joita A on edell\u00e4 mainittujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten perusteella ollut velvollinen noudattamaan.<\/p>\n<p>19. B:n oireiden perusteella A oli ohjeistuksen mukaisesti ottanut t\u00e4lt\u00e4 syd\u00e4nfilmin. A:n mukaan h\u00e4nelle oli ollut selv\u00e4\u00e4 jo ensimm\u00e4isen syd\u00e4nfilmin ottamisen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 B:ll\u00e4 oli syd\u00e4ninfarkti, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut ep\u00e4selvyytt\u00e4 hoitolinjasta. A ei ollut pyyt\u00e4nyt hoito-ohjetta keskussairaalan p\u00e4ivystyksest\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n ollut ilmoittanut p\u00e4ivystyspoliklinikalle B:n l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 keskussairaalaan. A on kertonut pit\u00e4neens\u00e4 konsultointia hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4n\u00e4, koska B oli kielt\u00e4ytynyt l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 sairaalaan. A:n mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ennakkoilmoitus ei ollut tarpeellinen, koska ilmoitus tuli tehd\u00e4 vain ambulanssilla kuljetettavista potilaista.<\/p>\n<p>20. A oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt B:lle voimakasta kipul\u00e4\u00e4kett\u00e4 ja n\u00e4r\u00e4stysl\u00e4\u00e4kett\u00e4, mutta ei hoitoprotokollan ja ty\u00f6ohjeen mukaista kohdassa 17 mainittua l\u00e4\u00e4kityst\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiossa todetulla tavalla A ei kuitenkaan ole vastuussa Brilique-l\u00e4\u00e4kkeen antamatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4, koska sit\u00e4 ei ollut ollut terveyskeskuksen l\u00e4\u00e4kevarastossa.<\/p>\n<p>21. Valviran lausunnon mukaan B:n rintakivun voimakkuus ja luonne yhdess\u00e4 syd\u00e4nfilmin selkeiden syd\u00e4ninfarktiin sopivien muutosten kanssa olisivat riitt\u00e4neet syd\u00e4ninfarktin ty\u00f6diagnoosin asettamiseen jo ensimm\u00e4isen, kello 12 otetun syd\u00e4nfilmin perusteella. Syd\u00e4ninfarktin hoito olisi tuolloin pit\u00e4nyt aloittaa alueellisen ohjeistuksen mukaisesti. A:n olisi tullut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 B mahdollisimman nopeasti keskussairaalaan hoitoon. Valvira on katsonut, ett\u00e4 my\u00f6s B:n kuljetustavan valinnassa oli menetelty virheellisesti, sill\u00e4 potilas olisi tullut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 taksin sijasta ambulanssilla, jotta mahdollisen \u00e4killisen tilan muutoksen yhteydess\u00e4 olisi ollut mahdollisuus hoitotoimenpiteisiin matkan aikana.<\/p>\n<p>22. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 hoitoprotokolla ja ty\u00f6ohje ovat selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4neet annettavan l\u00e4\u00e4kityksen ja muut toimenpiteet, joihin terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin on ryhdytt\u00e4v\u00e4 havaittuaan potilaalla syd\u00e4ninfarktiin sopivat oireet ja merkit syd\u00e4nfilmiss\u00e4. Toisin kuin A on esitt\u00e4nyt, velvollisuus konsultoida keskussairaalaa ja ilmoittaa potilaan l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 on hoito-ohjeessa asetettu ehdottomassa muodossa. A ei siten ole noudattanut terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 velvoittavia menettelytapoja, kun h\u00e4n ei ole antanut B:lle asianmukaista terveyskeskuksessa saatavilla ollutta l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 eik\u00e4 pyyt\u00e4nyt hoito-ohjeita keskussairaalasta. A on toiminut ohjeistuksen vastaisesti my\u00f6s, kun h\u00e4n oli l\u00e4hett\u00e4nyt B:n sairaalaan ambulanssin sijasta taksilla ja oli j\u00e4tt\u00e4nyt ennakkoilmoituksen tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>23. Asiassa on kuitenkin arvioitava, ovatko puutteet B:n hoidon aloittamisessa johtuneet syytteess\u00e4 tarkoitetuin tavoin A:n menettelyst\u00e4 vai onko B kielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 sairaalahoidosta itse aiheuttanut puutteet ja hoitoviiveen.<\/p>\n<p>3.3 Potilaan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden vaikutukset t\u00e4ss\u00e4 asiassa<\/p>\n<p>24. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus kielt\u00e4yty\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisesti perustelluistakin hoidosta ja tutkimuksista. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri ei saa pakottaa tai painostaa potilasta hoitotoimenpiteisiin. Jos potilas omasta tilastaan ja hoitovaihtoehdoista tietoisena vastustaa hoitoa tai tutkimuksia ja ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4, ei kysymys ole siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri olisi laiminly\u00f6nyt potilaan asianmukaisen hoidon.<\/p>\n<p>25. Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 B on aluksi kielt\u00e4ytynyt l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 keskussairaalaan, vaikka A oli esitt\u00e4nyt ep\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4 syd\u00e4nper\u00e4ist\u00e4 sairautta. B ei ollut halunnut l\u00e4hte\u00e4 sairaalaan toiselle paikkakunnalle. Lis\u00e4ksi B oli ollut itse sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen oireensa johtuivat n\u00e4r\u00e4styksest\u00e4, josta h\u00e4n oli k\u00e4rsinyt aikaisemminkin. Terveyskeskuksessa B:lle oli tehty lis\u00e4tutkimuksia, jotka vahvistivat alkaneen syd\u00e4ninfarktin. Vasta usean suostutteluyrityksen j\u00e4lkeen B oli suostunut l\u00e4htem\u00e4\u00e4n taksilla keskussairaalaan.<\/p>\n<p>26. Valviran lausunnon mukaan B:t\u00e4 koskevissa potilasasiakirjoissa ei ole merkint\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 B olisi kielt\u00e4ytynyt A:n suosittelemasta hoidosta. Asiakirjoista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilmene, mink\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6inen selvitys B:lle on annettu h\u00e4nen terveydentilastaan, hoitovaihtoehdoista ja erityisesti siit\u00e4, mit\u00e4 seurauksia h\u00e4nelle voi aiheutua, jos h\u00e4nen hoitoaan ei pikaisesti jatketa keskussairaalassa.<\/p>\n<p>27. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 on selvitetty B:n ensin kielt\u00e4ytyneen sairaalahoidosta, vaikka kielt\u00e4ytymisest\u00e4 ei ole merkint\u00e4\u00e4 potilasasiakirjoissa. Potilasasiakirjamerkint\u00f6jen puutteellisuuden vuoksi ei kuitenkaan ole tarkemmin selvill\u00e4, millaisissa olosuhteissa B on kielt\u00e4ytynyt A:n suosittelemasta hoidosta tai onko A antanut B:lle selvityst\u00e4 hoidosta kielt\u00e4ytymisen mahdollisista seurauksista t\u00e4m\u00e4n terveydelle. Oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 A ei ole edes v\u00e4itt\u00e4nyt kertoneensa B:lle, ett\u00e4 syd\u00e4nfilmi osoitti merkkej\u00e4 jo alkaneesta syd\u00e4ninfarktista ja ett\u00e4 sairaalahoidosta kielt\u00e4ytyminen voi johtaa t\u00e4m\u00e4n menehtymiseen.<\/p>\n<p>28. Esitetyn selvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei B:ll\u00e4 ole ollut laissa tarkoitettuja riitt\u00e4vi\u00e4 tietoja hoidostaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen. Puutteena voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 A ei ole selv\u00e4sti kertonut B:lle, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tila on hengenvaarallinen ja ett\u00e4 seuraukset voivat olla kohtalokkaat, jos t\u00e4m\u00e4 ei kiireellisesti l\u00e4hde jatkohoitoon keskussairaalaan. Suorasanaisempi informaatio olisi ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun on osoittautunut, ett\u00e4 B ei muuten ymm\u00e4rr\u00e4 tilansa vakavuutta ja sairaalahoidon kiireellisyytt\u00e4. B:ll\u00e4 ei n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa ole ollut mahdollisuutta tehd\u00e4 asianmukaisiin tietoihin perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 omasta hoidostaan yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 A:n kanssa.<\/p>\n<p>29. A on ollut vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 B:t\u00e4 on informoitu riitt\u00e4v\u00e4sti ja ett\u00e4 B on ymm\u00e4rt\u00e4nyt saamansa informaation. Kun n\u00e4in ei ole tapahtunut, viiv\u00e4stys sairaalaan l\u00e4htemisess\u00e4 ei alkuvaiheen j\u00e4lkeen ole johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 B olisi k\u00e4ytt\u00e4nyt itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuttaan. Asiassa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esitetty, ett\u00e4 B olisi kielt\u00e4nyt yhteydenpidon keskussairaalan kanssa tai ett\u00e4 h\u00e4n olisi kielt\u00e4ytynyt asianmukaisesta l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4.<\/p>\n<p>3.4 Hoidon viiv\u00e4styminen<\/p>\n<p>30. A on ensimm\u00e4isen syd\u00e4nfilmin ottamisen j\u00e4lkeen jatkanut B:n hoitamista terveyskeskuksessa l\u00e4hes kolmen tunnin ajan ennen t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 keskussairaalaan klo 14.45 laaditulla l\u00e4hetteell\u00e4. Keskussairaalan osastonylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin selvityksen mukaan kyseisen sairaalan alueella ST-nousuinfarktipotilaat oli vuonna 2014 toimitettu sairaalaan keskim\u00e4\u00e4rin 1 tunnin 41 minuutin kuluttua siit\u00e4, kun potilas oli saapunut terveyskeskukseen.<\/p>\n<p>31. Hoitoviivett\u00e4 ennen keskussairaalassa aloitettuja toimenpiteit\u00e4 on tullut viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4, koska A oli l\u00e4hett\u00e4nyt B:n sairaalaan taksilla eik\u00e4 ollut ilmoittanut potilaan l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 sairaalaan. Kun B oli saapunut keskussairaalaan kello 16.35, tarvittava hoitohenkil\u00f6kunta ei ollut valmiina sairaalassa vaan se oli jouduttu h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotoa. T\u00e4st\u00e4 oli keskussairaalan osastonylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnon mukaan aiheutunut noin tunnin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen viive.<\/p>\n<p>32. Korkein oikeus katsoo, ettei edell\u00e4 mainittujen lukujen perusteella laskettava viive ole kokonaisuudessaan aiheutunut A:n huolimattomasta menettelyst\u00e4. Vaikka A on puutteellisesti informoinut B:t\u00e4 kiireellisen hoidon v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, on my\u00f6s B:n oman suhtautumisen vaikutus otettava huomioon. T\u00e4sm\u00e4lliset tiedot tilanteen vakavuudesta olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti saaneet B:n nopeammin muuttamaan mielens\u00e4 ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ambulanssikuljetuksen. Tilanne on kuitenkin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut A:lle yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja yhteisymm\u00e4rrykseen pyrkiminen on ollut tarpeen. Tarvittavien tietojen ja harkinta-ajan antaminen potilaalle, joka on aluksi suhtautunut kielteisesti keskussairaalaan l\u00e4htemiseen ja my\u00f6s ambulanssin k\u00e4ytt\u00e4miseen, olisi joka tapauksessa vaatinut terveyskeskuksessa oman aikansa. A:n menettelyst\u00e4 ei suoraan johdu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neest\u00e4 syyst\u00e4 yleens\u00e4 tunnin pituinen ajomatka sairaalaan oli kest\u00e4nyt l\u00e4hes kaksi tuntia.<\/p>\n<p>33. Kaikkien edell\u00e4 esitettyjen seikkojen perusteella Korkein oikeus arvioi, ett\u00e4 A:n menettely on viiv\u00e4stytt\u00e4nyt operaation aloittamista noin kolmella tunnilla. Valviran lausunnosta ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla usean tunnin viive on merkitt\u00e4v\u00e4sti korottanut B:n kuoleman riski\u00e4.<\/p>\n<p>3.5 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta<\/p>\n<p>34. Korkein oikeus toteaa edell\u00e4 esitetyn mukaisesti, ett\u00e4 A on suurelta osin j\u00e4tt\u00e4nyt noudattamatta alueellisessa hoitoprotokollassa ja ty\u00f6ohjeessa edellytetyn menettelytavan, vaikka h\u00e4n on jo ensimm\u00e4isen syd\u00e4nfilmin perusteella tiennyt, ett\u00e4 B on syd\u00e4ninfarktipotilas. Koska A ei ole antanut B:lle riitt\u00e4vi\u00e4 tietoja t\u00e4m\u00e4n tilan vakavuudesta ja hoidon kiireellisyydest\u00e4, B:n oma kielteinen suhtautuminen sairaalaan l\u00e4htemiseen ei ole poistanut A:n vastuuta, vaikka sill\u00e4 onkin ollut vaikutusta hoidon viiv\u00e4stymiseen.<\/p>\n<p>35. Hoitavana terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 A:n on tullut tuntea asianmukaiset hoitok\u00e4yt\u00e4nteet ja noudattaa niit\u00e4 syd\u00e4ninfarktipotilaan hoidossa. Sama koskee potilaslaissa edellytetty\u00e4 potilaan informoimista. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi A:lla ei olisi ollut kyky\u00e4 ja tilaisuutta toimia B:n hoitamisessa huolellisuusvelvollisuutensa mukaisesti.<\/p>\n<p>36. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 A on terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin virkaansa hoitaessaan huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin perustuvan virkavelvollisuutensa ja syyllistynyt siten hovioikeuden h\u00e4nen syykseen lukemaan tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syytekohdassa 1. Tekoa ei ole kokonaisuutena arvostellen pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 ottaen huomioon, ett\u00e4 A on B:n hoidosta vastaavana l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 j\u00e4tt\u00e4nyt noudattamatta alueellista hoito-ohjeistusta suurelta osin ja ett\u00e4 A:n menettelyst\u00e4 johtunut viive B:n hoidon aloittamisessa on korottanut merkitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n kuoleman riski\u00e4.<\/p>\n<p>4.1 Rikosoikeudellisen arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/p>\n<p>37. Rikoslain 21 luvun 8 \u00a7:n mukaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enint\u00e4\u00e4n kahdeksi vuodeksi. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sanamuodosta ilmenevin tavoin kuolemantuottamuksesta rankaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 uhrin kuolema on johtunut tekij\u00e4n huolimattomuudesta eli ett\u00e4 tekij\u00e4n huolimattomuuden ja uhrin kuoleman v\u00e4lill\u00e4 on syy-yhteys.<\/p>\n<p>38. Rikoslain 3 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin mukaan laiminly\u00f6nti on rangaistava, jos tekij\u00e4 on j\u00e4tt\u00e4nyt est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnusmerkist\u00f6n mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka h\u00e4nell\u00e4 on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus se est\u00e4\u00e4. T\u00e4llainen velvollisuus voi muun ohella perustua virkaan, toimeen tai asemaan.<\/p>\n<p>4.2 Todistustaakka ja n\u00e4ytt\u00f6kynnys<\/p>\n<p>40. Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 3 \u00a7:n mukaan rikosasiassa kantajan on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ne seikat, joihin h\u00e4nen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksen\u00e4 on, ettei vastaajan syyllisyydest\u00e4 j\u00e4\u00e4 varteenotettavaa ep\u00e4ily\u00e4.<\/p>\n<p>41. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 edell\u00e4 kohdassa 37 tarkoitettu syy-yhteys on sellainen rangaistusvastuun edellytyksiin kuuluva oikeustosiseikka, joka syytt\u00e4j\u00e4n tulee oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 3 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteen. N\u00e4in on riippumatta siit\u00e4, v\u00e4itet\u00e4\u00e4nk\u00f6 uhrin kuoleman aiheutuneen jostakin aktiivisesta teosta vai laiminly\u00f6nnist\u00e4 ryhty\u00e4 asianmukaisiin toimenpiteisiin uhria uhanneen kuoleman est\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>42. Syy-yhteydell\u00e4 tarkoitetaan yleisesti sit\u00e4, ett\u00e4 tarkasteltavana oleva menettely tai laiminly\u00f6nti on vallitsevissa olosuhteissa ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys seurauksen syntymiselle. Laiminly\u00f6ntirikoksissa syy-yhteys voidaan todentaa osoittamalla, ett\u00e4 oikea toiminta olisi est\u00e4nyt seurauksen. Kuten Korkein oikeus on usein todennut, n\u00e4ytt\u00f6kynnykseen ei vaikuta se, kuinka vaikeaa suoran tai yksiselitteisen n\u00e4yt\u00f6n hankkiminen on (KKO 2013:96, kohta 5 ja KKO 2017:12, kohta 7). Keskeisiin rikosoikeudellisiin periaatteisiin kuuluu my\u00f6s se, ett\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6tilanteessa asia ratkaistaan vastaajan eduksi.<\/p>\n<p>43. Korkein oikeus on melko vanhassa ratkaisussaan KKO 1984 II 224 tarkastellut laiminly\u00f6nnin ja seurauksen v\u00e4list\u00e4 syy-yhteytt\u00e4. Tapauksessa uittoty\u00f6ss\u00e4 ollut henkil\u00f6, jolle ei ollut varattu henkil\u00f6kohtaiseksi suojav\u00e4lineeksi pelastusliivej\u00e4, oli veneest\u00e4 pudottuaan hukkunut. Syytteet kuolemantuottamuksesta hyl\u00e4ttiin, kun voitiin pit\u00e4\u00e4 sangen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 asianmukaisten pelastusliivien antaminen uittoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n olisi est\u00e4nyt syntyneen seurauksen.<\/p>\n<p>$155<\/p>\n<p>45. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4laista todenn\u00e4k\u00f6isyyden astetta edellytet\u00e4\u00e4n, jotta laiminly\u00f6nnin yhteys seuraukseen voidaan todeta tai vaihtoehtoisesti sulkea pois (Nuutila: Rikosoikeudellinen huolimattomuus, 1996, s. 213-214 ja s. 424 sek\u00e4 tosiasiallisen syy-yhteyden tultua n\u00e4ytetyksi s. 445 ja 456 ja Fr\u00e4nde, Yleinen rikosoikeus, 2012, s. 203-204 ja s. 213 sek\u00e4 Tapani &#8211; Tolvanen, Rikosoikeuden yleinen osa &#8211; vastuuoppi, 2013, s. 175).<\/p>\n<p>46. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 edell\u00e4 kohdissa 43 ja 44 mainituissa ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ei ole asetettu sellaista s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka yleisesti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi laiminly\u00f6ntirikoksissa sovellettavan n\u00e4ytt\u00f6kynnyksen. Ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 on ratkaistu vain se, mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyyden aste seurauksen syntymiselle noissa tilanteissa ainakin on johtanut rikosvastuusta vapautumiseen.<\/p>\n<p>47. Kuten esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:93 ilmenee (kohta 8), n\u00e4ytt\u00f6harkinnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida asian k\u00e4sittelyss\u00e4 esiin tulleiden seikkojen perusteella vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen mahdollisuutta. Yleisten kokemuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen soveltaminen ja vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen tai selitysten tarkastelu kuuluvat siten n\u00e4yt\u00f6n harkintaan.<\/p>\n<p>48. Edell\u00e4 esitetyst\u00e4 seuraa t\u00e4m\u00e4n tapauksen kannalta, ett\u00e4 kuolemantuottamuksen lukeminen A:n syyksi edellytt\u00e4\u00e4 sellaista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jonka perusteella voidaan vailla varteenotettavaa ep\u00e4ily\u00e4 todeta, ett\u00e4 A olisi est\u00e4nyt B:n kuoleman, jos h\u00e4n olisi hoitanut B:t\u00e4 asianmukaisesti ja operaatio keskussairaalassa olisi voitu aloittaa ilman noin kolmen tunnin pituiseksi arvioitua viivett\u00e4. Toiselta kannalta tarkasteltuna kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 esitetyn selvityksen perusteella tulee voida vastaavalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 sulkea pois se vaihtoehto, ett\u00e4 B olisi kuollut saamansa syd\u00e4ninfarktin seurauksena, vaikka h\u00e4n olisikin p\u00e4\u00e4ssyt viivytyksett\u00e4 keskussairaalaan.<\/p>\n<p>4.3 Syy-yhteytt\u00e4 koskeva l\u00e4\u00e4ketieteellinen n\u00e4ytt\u00f6<\/p>\n<p>49. B:st\u00e4 oli otettu terveyskeskuksessa syd\u00e4nfilmien lis\u00e4ksi my\u00f6s troponiinitesti, jonka mukaan syd\u00e4ninfarkti oli alkanut jo aiemmin. B:n vointi oli rintakipua lukuun ottamatta ollut verraten hyv\u00e4 viel\u00e4 terveyskeskuksessa. Heti keskussairaalaan saavuttuaan h\u00e4n oli kuitenkin joutunut kardiogeeniseen sokkiin. B:n heikon tilan vuoksi h\u00e4nelle oli voitu keskussairaalassa tehd\u00e4 pallolaajennus vain yhteen sepelvaltimoon. B oli kuollut seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noin kello 10.30.<\/p>\n<p>50. Valviran lausunnossa on todettu, ett\u00e4 syd\u00e4ninfarktipotilaan ennusteen arviointi on haasteellista ja yksitt\u00e4isen potilaan kohdalla ennusteen arviointi j\u00e4lkik\u00e4teen on useimmiten mahdotonta. Valviran k\u00e4sityksen mukaan B:n syd\u00e4ninfarktin taudinm\u00e4\u00e4ritys ja hoidon aloittaminen olivat viiv\u00e4styneet usealla, arviolta 4-5 tunnilla, mik\u00e4 oli heikent\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti h\u00e4nen mahdollisuuksiaan selvit\u00e4 hengiss\u00e4. Varhaisemmalla hoitoon toimittamisella B:n syd\u00e4nlihaksesta suurempi osa olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4\u00e4nyt tuhoutumatta, ja h\u00e4nen tilansa olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut itse toimenpiteess\u00e4 vakaampi. Valviran n\u00e4kemyksen mukaan ei voida kuitenkaan varmuudella j\u00e4lkik\u00e4teen arvioida, millainen B:n sairauden kulku olisi ollut, jos h\u00e4net olisi l\u00e4hetetty jatkohoitoon heti ensimm\u00e4isen syd\u00e4ns\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4n ottamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>51. B:ll\u00e4 oli laaja-alainen, niin sanottu kolmen suonen sepelvaltimotauti. Valviran lausunnon mukaan ruumiinavauksessa on havaittu vajaan kahden vuorokauden ik\u00e4inen syd\u00e4nlihaskudosvaurio. Sepelvaltimot olivat p\u00e4\u00e4haaroiltaan kalkkiutuneet, ja operoidun oikeanpuoleisen valtimon lis\u00e4ksi my\u00f6s vasemman sepelvaltimon laskevassa p\u00e4\u00e4haarassa oli merkitt\u00e4v\u00e4 ahtauma. Terveyskeskuksessa todettu kohonnut troponiinitaso on my\u00f6s aina huonon ennusteen merkki. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 Valvira on todennut, ettei voida varmuudella sanoa, millainen B:n ennuste olisi ollut toisin toimien.<\/p>\n<p>52. Keskussairaalan johtajaylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri on lausunnossaan todennut, ett\u00e4 jos ennakkoilmoitus olisi tehty alueellisen hoito-ohjeen mukaisesti, syd\u00e4men kuvaus ja pallolaajennus olisi p\u00e4\u00e4sty todenn\u00e4k\u00f6isesti aloittamaan huomattavasti aikaisemmin, mik\u00e4 olisi saattanut parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia. Kohdassa 31 todetulla tavalla keskussairaalan osastonylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 asianmukainen ennakkoilmoitus ja ambulanssin k\u00e4ytt\u00f6 olisivat lyhent\u00e4neet viivett\u00e4 pallolaajennuksen aloittamiseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tunnilla, mik\u00e4 olisi parantanut merkitt\u00e4v\u00e4sti B:n mahdollisuuksia selvit\u00e4 infarktista hengiss\u00e4.<\/p>\n<p>53. Kardiologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 on pyydetty esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiantuntijalausunnossaan arvio B:n ennusteesta ensimm\u00e4isen, kello 12 otetun syd\u00e4nfilmin perusteella. Lausunnon mukaan syd\u00e4nfilmist\u00e4 havaittava pieni Q-aalto viittaa siihen, ett\u00e4 suonen tukkeutumisesta oli kulunut jo useampi tunti. V\u00e4est\u00f6aineiston keskiarvotietojen mukaan arvioituna optimaalisella hoidolla potilaan eloonj\u00e4\u00e4misennuste vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 olisi ollut 75-80 % ja siten kuolleisuuden mahdollisuus 20-25 %.<\/p>\n<p>$156<\/p>\n<p>4.4 Korkeimman oikeuden arviointi<\/p>\n<p>55. Edell\u00e4 kuvatuissa l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 asiantuntijalausunnoissa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 todetaan viiveiden yleisesti heikent\u00e4v\u00e4n syd\u00e4ninfarktipotilaiden ennustetta. Toisaalta lausunnoissa korostetaan potilaiden taudinkulun erilaisuutta ja vaikeutta ennustaa syd\u00e4ninfarktin ja suonten tukkeutumisen etenemist\u00e4. Vaikka lausunnoissa on katsottu A:n menettelyn merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4nneen kuoleman riski\u00e4, lausunnoissa ei ole esitetty kannanottoja sen puolesta, ett\u00e4 oikea menettelytapa olisi varmasti tai edes todenn\u00e4k\u00f6isesti est\u00e4nyt B:n kuoleman.<\/p>\n<p>56. Korkein oikeus toteaa, ett\u00e4 B:n oireet olivat alkaneet jo terveyskeskukseen saapumista edelt\u00e4neen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. H\u00e4n oli hakeutunut terveyskeskukseen kuitenkin vasta seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puolenp\u00e4iv\u00e4n aikoihin. Jo yksist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 seikka on siis huomattavasti viiv\u00e4stytt\u00e4nyt hoidon aloittamista.<\/p>\n<p>57. B on tapahtuma-aikaan ollut 82-vuotias, ja h\u00e4nell\u00e4 on kohdassa 51 todetuin tavoin ollut laaja-alainen, kolmen suonen sepelvaltimotauti eli vaikea perussairaus. Terveyskeskuksessa otettujen kokeiden mukaan sepelvaltimo oli ollut tukkeutuneena useita tunteja aikaisemmin. J\u00e4lkik\u00e4teen on ruumiinavauksen yhteydess\u00e4 voitu todeta, ett\u00e4 B:n syd\u00e4ninfarkti ja siten syd\u00e4nlihaksen solujen peruuttamaton tuhoutuminen olivat alkaneet jo paljon aikaisemmin, terveyskeskukseen saapumista edelt\u00e4neen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>58. Lis\u00e4ksi Korkein oikeus kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 Valviran asiantuntijalausunnossa on arvioitu 4-5 tunnin pituisen hoitoviiveen vaikutusta B:n ennusteeseen. Edell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tuomiossa on Valviran arviosta poiketen katsottu, ett\u00e4 A:n huolimattomuudesta aiheutunut hoitoviive on ollut lyhyempi, noin kolme tuntia.<\/p>\n<p>59. L\u00e4\u00e4ketieteellisen selvityksen perusteella voidaan pit\u00e4\u00e4 luotettavasti selvitettyn\u00e4, ett\u00e4 hoitoviive on merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4nyt B:n mahdollisuutta selvit\u00e4 syd\u00e4ninfarktista hengiss\u00e4. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon B:n korkea ik\u00e4 ja vaikea perussairaus, kauan jatkunut syd\u00e4ninfarkti ja siten pitk\u00e4 viive jo ennen terveyskeskukseen hakeutumista sek\u00e4 lausunnoissa kuvatut yksil\u00f6tason ennusteeseen liittyv\u00e4t huomattavat ep\u00e4varmuustekij\u00e4t. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 kaiken asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida edell\u00e4 kappaleessa 48 kuvatulla suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 sulkea pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 B olisi kuollut saamansa syd\u00e4ninfarktin seurauksena siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 A ei olisi syyllistynyt h\u00e4nen syykseen syytekohdassa 1 luettuun huolimattomuuteen B:t\u00e4 hoitaessaan.<\/p>\n<p>60. Korkein oikeus katsoo j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A:n huolimattomuuden ja B:n kuoleman v\u00e4lill\u00e4 on syy-yhteys. Siten syyte kuolemantuottamuksesta syytekohdassa 2 on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>61. Rikoslain 6 luvun 4 \u00a7:n mukaan rangaistus on mitattava niin, ett\u00e4 se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sek\u00e4 rikoksesta ilmenev\u00e4\u00e4n muuhun tekij\u00e4n syyllisyyteen.<\/p>\n<p>62. A on tuomittu alemmissa tuomioistuimissa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta 50 p\u00e4iv\u00e4sakon sakkorangaistukseen. Korkeimmassa oikeudessa A:n syyksi on luettu vain tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen.<\/p>\n<p>63. A:n on katsottu menetelleen hoitoprotokollan ja ty\u00f6ohjeen vastaisesti hoitaessaan B:t\u00e4. A:n syyksi luetun huolimattoman menettelyn on katsottu nostaneen B:n kuoleman riski\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. N\u00e4m\u00e4 ovat A:n syyllisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 ja rangaistusta ankaroittavia seikkoja. Korkein oikeus ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tavoin sen, ett\u00e4 viive hoidon aloittamisessa on johtunut osittain B:n omasta menettelyst\u00e4. Korkein oikeus on lis\u00e4ksi arvioinut A:n huolimattomuudesta aiheutuneen viiveen lyhyemm\u00e4ksi kuin alemmat tuomioistuimet. Viimeksi mainitut seikat alentavat rangaistusta.<\/p>\n<p>64. Korkein oikeus katsoo, ett\u00e4 oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta rikoksesta on 30 p\u00e4iv\u00e4sakkoa.<\/p>\n<h3>M\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen vanhempi oikeussihteeri Loiva:<\/h3>\n<h3>Oikeusneuvos Koponen:<\/h3>\n<h3>Syytekohta 1<\/h3>\n<h3>Syytekohta 2<\/h3>\n<p>1. Asian tausta<\/p>\n<p>2. Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa<\/p>\n<p>3. Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen<\/p>\n<p>4. Kuolemantuottamus<\/p>\n<p>5. Rangaistuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-court\/precedents\/2019\/98\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>B hade kommit till en h\u00e4lsocentral p\u00e5 grund av sm\u00e4rtor i br\u00f6stet som hade b\u00f6rjat dagen innan. H\u00e4lsocentrall\u00e4karen A hade svarat f\u00f6r hennes v\u00e5rd. Utifr\u00e5n en hj\u00e4rtfilm hade B haft en hj\u00e4rtinfarkt. B hade dock varit ovillig att bege sig till centralsjukhuset f\u00f6r v\u00e5rd. A hade i strid med de v\u00e5rdanvisningar som skulle f\u00f6ljas l\u00e5tit&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[7741],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[45029],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[45540,45539,24430,30291,28337],"kji_language":[7746],"class_list":["post-758584","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-45029","kji_subject-fiscal","kji_keyword-halsocentral","kji_keyword-kommit","kji_keyword-latit","kji_keyword-sjukhuset","kji_keyword-tjanstebrott","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.5 (Yoast SEO v27.5) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KKO:2019:98 - Tj\u00e4nstebrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KKO:2019:98 - Tj\u00e4nstebrott\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"B hade kommit till en h\u00e4lsocentral p\u00e5 grund av sm\u00e4rtor i br\u00f6stet som hade b\u00f6rjat dagen innan. H\u00e4lsocentrall\u00e4karen A hade svarat f\u00f6r hennes v\u00e5rd. Utifr\u00e5n en hj\u00e4rtfilm hade B haft en hj\u00e4rtinfarkt. B hade dock varit ovillig att bege sig till centralsjukhuset f\u00f6r v\u00e5rd. A hade i strid med de v\u00e5rdanvisningar som skulle f\u00f6ljas l\u00e5tit...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"33 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko201998-tjanstebrott\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko201998-tjanstebrott\\\/\",\"name\":\"KKO:2019:98 - Tj\u00e4nstebrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-29T15:42:13+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko201998-tjanstebrott\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko201998-tjanstebrott\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kko201998-tjanstebrott\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KKO:2019:98 &#8211; Tj\u00e4nstebrott\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KKO:2019:98 - Tj\u00e4nstebrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KKO:2019:98 - Tj\u00e4nstebrott","og_description":"B hade kommit till en h\u00e4lsocentral p\u00e5 grund av sm\u00e4rtor i br\u00f6stet som hade b\u00f6rjat dagen innan. H\u00e4lsocentrall\u00e4karen A hade svarat f\u00f6r hennes v\u00e5rd. Utifr\u00e5n en hj\u00e4rtfilm hade B haft en hj\u00e4rtinfarkt. B hade dock varit ovillig att bege sig till centralsjukhuset f\u00f6r v\u00e5rd. A hade i strid med de v\u00e5rdanvisningar som skulle f\u00f6ljas l\u00e5tit...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"33 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/","name":"KKO:2019:98 - Tj\u00e4nstebrott - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-29T15:42:13+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kko201998-tjanstebrott\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KKO:2019:98 &#8211; Tj\u00e4nstebrott"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/758584","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=758584"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=758584"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=758584"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=758584"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=758584"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=758584"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=758584"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=758584"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}