{"id":783105,"date":"2026-04-30T15:25:58","date_gmt":"2026-04-30T13:25:58","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/"},"modified":"2026-04-30T15:25:58","modified_gmt":"2026-04-30T13:25:58","slug":"kho2018121-vattenhushallningsarende","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/","title":{"rendered":"KHO:2018:121 – Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Regionalf\u00f6rvaltningsverket hade avslagit bolagets ans\u00f6kan om att bygga en anl\u00e4ggning f\u00f6r konstgjort grundvatten i Kangasala och P\u00e4lk\u00e4ne kommuner. Verket hade ansett att f\u00f6rverkligande av projektet skulle inneb\u00e4ra en betydlig f\u00f6rs\u00e4mring av de naturv\u00e4rden som utgjort grunder f\u00f6r skyddet av Natura 2000-omr\u00e5dena Keisarinharju-Vehoniemenharju och Keini\u00e4nranta. F\u00f6rvaltningsdomstolen hade p\u00e5 besv\u00e4r av bolaget upph\u00e4vt regionalf\u00f6rvaltningsverkets beslut och \u00e5terf\u00f6rvisat \u00e4rendet till verket f\u00f6r ny behandling. F\u00f6rvaltningsdomstolen hade ansett att projektet, bland annat med iakttagande av begr\u00e4nsande tillst\u00e5ndsvillkor, var m\u00f6jligt att realisera utan att bryta mot det s\u00e5 kallade f\u00f6rs\u00e4mringsf\u00f6rbudet som g\u00e4ller Natura 2000-omr\u00e5den.<\/p>\n

I h\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen var fr\u00e5gan i f\u00f6rsta hand om de konsekvenser som det i bolagets tillst\u00e5ndsans\u00f6kan avsedda projektet f\u00f6r konstgjort grundvatten skulle ha f\u00f6r de tv\u00e5 ovan n\u00e4mnda Natura 2000-omr\u00e5dena. Bed\u00f6mningen av dessa konsekvenser och uppm\u00e4rksammandet av bed\u00f6mningens resultat skulle granskas s\u00e4rskilt i ljuset av EU-domstolens r\u00e4ttspraxis avseende artikel 6.1 i habitatdirektivet.<\/p>\n

$ba<\/p>\n

F\u00f6rvaltningsdomstolens beslut upph\u00e4vdes till den del det avsett grundvattenanl\u00e4ggningens produktionsomr\u00e5de 3, vars konsekvenser riktade sig mot Natura-omr\u00e5det Keini\u00e4nranta. Regionalf\u00f6rvaltningsverkets beslut om avslag sattes till denna del i kraft. P\u00e5 basis av den utredning som lagts fram f\u00f6rel\u00e5g risk f\u00f6r att anl\u00e4ggningen f\u00f6r konstgjort grundvatten skulle f\u00f6ranleda betydande f\u00f6rs\u00e4mring av de naturv\u00e4rden som utgjort grunden f\u00f6r skyddet av Natura-omr\u00e5det i fr\u00e5ga. F\u00f6rs\u00e4mringsf\u00f6rbudet enligt 66 \u00a7 1 mom. i naturv\u00e5rdslagen utgjorde hinder f\u00f6r beviljande av vattenhush\u00e5llningstillst\u00e5nd f\u00f6r produktionsomr\u00e5de 3. D\u00e4remot avslogs besv\u00e4ren i fr\u00e5ga om produktionsomr\u00e5den 1 och 2, det vill s\u00e4ga till den del de grundade sig p\u00e5 projektets konsekvenser f\u00f6r Natura-omr\u00e5det Keisarinharju-Vehoniemenharju.<\/p>\n

Vattenlagen (264\/1961) 1 kap. 23 c \u00a7<\/p>\n

Naturv\u00e5rdslagen 65 \u00a7 och 66 \u00a7 1 mom.<\/p>\n

Habitatdirektivet (92\/43\/EEG) artikel 6.3<\/p>\n

\u00c4rendet har avgjorts av justitier\u00e5den Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Sepp\u00e4l\u00e4 och Jaakko Autio samt milj\u00f6sakkunnigr\u00e5den Jukka Horppila och Harri Koivusalo. F\u00f6redragande Tuire Taina.<\/p>\n

Aluehallintovirasto oli hyl\u00e4nnyt yhti\u00f6n hakemuksen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Kangasalan ja P\u00e4lk\u00e4neen kunnissa katsoen, ett\u00e4 hank\u00adkeen toteuttaminen heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Keisarinharju-Vehoniemenharjun ja Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueiden suojelun perusteena olevia luonnon\u00adarvoja. Hallinto-oikeus oli yhti\u00f6n valituksen johdosta kumonnut aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja palauttanut asian sille uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi katsoen, ett\u00e4 hanke on muun muassa lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin rajoitettuna toteutettavissa siten, ett\u00e4 Natura 2000 -alueita koskevaa niin sanottua heikent\u00e4miskieltoa ei rikota.<\/p>\n

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ensisijaisesti kysymys yhti\u00f6n lupahakemuksessa tarkoitetun tekopohjavesihankkeen edell\u00e4 mainittuihin kahteen Natura 2000 -alueeseen kohdistuvista vaikutuksista. N\u00e4iden vaikutusten arviointia ja arvioinnin tulosten huomioon ottamista oli tarkasteltava erityisesti unionin tuomioistuimen luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa koskevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valossa.<\/p>\n

$380<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumottiin silt\u00e4 osin kuin se oli koskenut suunnitellun tekopohjavesilaitoksen tuotantoaluetta 3, jonka osalta hankkeen vaikutukset kohdistuivat Keini\u00e4nrannan Natura-alueeseen. Aluehallintoviraston hakemuksen hylk\u00e4\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatettiin t\u00e4lt\u00e4 osin voimaan. Esitetyn selvityksen perusteella oli olemassa vaara, ett\u00e4 tekopohjavesihanke merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4isi suojelun perusteena olevia luonnonarvoja Keini\u00e4nrannan Natura-alueella. Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin mukainen heikent\u00e4miskielto oli esteen\u00e4 vesitalousluvan my\u00f6nt\u00e4miselle tuotantoalueen 3 osalta. Valitukset sit\u00e4 vastoin hyl\u00e4ttiin tuotantoalueita 1 ja 2 koskien eli Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten perusteella tehtyin\u00e4.<\/p>\n

Vesilaki (264\/1961) 1 luku 23 c \u00a7<\/h3>\n

Luonnonsuojelulaki 65 \u00a7 ja 66 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n

Luontodirektiivi (92\/43\/ETY) 6 artikla 3 kohta<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, josta valitetaan<\/h3>\n

Vaasan hallinto-oikeus 12.4.2017 nro 17\/0124\/2<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

on, suoritettuaan alueella tarkastuksen 1. – 2.10.2014, 18.6.2015 viraston ymp\u00e4rist\u00f6lupavastuualueella vesilain (264\/1961) nojalla tehdyll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 nro 72\/2015\/2 hyl\u00e4nnyt Tavase Oy:n hakemuksen Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi ja pohja- ja tekopohjaveden ottamiseksi Kangasalan ja P\u00e4lk\u00e4neen kunnissa sek\u00e4 t\u00f6iden aloittamiseksi ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lainvoimaiseksi tulemista.<\/p>\n

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:<\/h3>\n

Uusi vesilaki (587\/2011) on tullut voimaan 1.1.2012. Sen 19 luvun 3 \u00a7:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireill\u00e4 olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jollei 19 luvussa muuta s\u00e4\u00e4det\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in ollen asiassa on sovellettu hakemuksen vireilletulohetkell\u00e4 18.9.2003 voimassa ollutta vesilakia (264\/1961). Hakija on 28.6.2012 toimittanut uuden hakemussuunnitelman, mutta ei ole peruuttanut alkuper\u00e4ist\u00e4 hakemustaan. Vesilain (264\/1961) 1 luvun 23 c \u00a7:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mit\u00e4 luonnonsuojelulaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hankkeessa on tarkoitus imeytt\u00e4\u00e4 Roineesta otettua vett\u00e4 imeytysalueilla kaivo-, sadetus- tai allasimeytyksen avulla Vehoniemen-Syrj\u00e4nharjun harjujaksolla ja johtaa maaper\u00e4st\u00e4 tuotantokaivoilla otettu vesi er\u00e4isiin Pirkanmaan alueen kuntiin juomavedeksi. Hanke sijoittuu osittain Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueelle ja Keini\u00e4nrannan Natura-alueen l\u00e4heisyyteen. Keini\u00e4nrannan Natura-alueelle ei sijoitu hankkeen toimintoja.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharju on Roineen ja L\u00e4ngelm\u00e4veden v\u00e4liin sijoittuva harjujakso. Natura-alue on kooltaan 268 hehtaaria. Suojelun perusteena ovat luontodirektiivin (SCI) harjumetsien ja tulvametsien luontotyypit. Tulvamets\u00e4t on priorisoitu luontotyyppi, sen edustavuus on erinomainen ja sit\u00e4 on noin yhden hehtaarin alalla. Harjumuodostumien metsien luontotyyppi\u00e4 on noin 242 hehtaaria ja sen luonnontila on arvioitu hyv\u00e4ksi. Alueella on my\u00f6s puustoiset suot ja vaihettumissuot ja rantasuot -luontotyyppi\u00e4, josta ei ole mainintaa Natura-tietolomakkeessa. Alueeseen kuuluu Suomen suurimpiin kuuluva suppakuoppa, Punamultalukko, jonka pohjalla on suo. Suppa ja sen pohjalla oleva suo ovat pohjavesivaikutteisia.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle sijoittuvat tuotantoalueen 1 kaivoalue KA1 ja sek\u00e4 imeytysalue IA1.1 osittain ja imeytysalue IA1.2. Tuotantoalueella 2 tekopohjaveden imeytt\u00e4minen tehd\u00e4\u00e4n Natura-alueiden ulkopuolella, mutta kaivoalue KA2 sijaitsee p\u00e4\u00e4osin Natura-alueella. Lis\u00e4ksi Natura-alueelle tulee siirtolinjoja, huoltov\u00e4yli\u00e4 ja siirtopumppaamo.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan Natura-alueen pinta-ala on 27 hehtaaria ja se on otettu Natura 2000 -suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Keini\u00e4nrannan tervalepp\u00e4korpi on er\u00e4s Pohjoismaiden edustavimmista tervalepp\u00e4metsist\u00e4. Keini\u00e4nrannan tervalepp\u00e4korvessa oleva vesi on Syrj\u00e4nharjusta purkautunutta pohja- ja orsivett\u00e4, joka purkautuessaan muodostaa ep\u00e4yhten\u00e4isen avovesipinnan, joka virtaa Mallasveteen. Pohja- ja orsivesi purkautuu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 tihkupintaisesti ja paikoin pistem\u00e4isesti. Alueella on letteikk\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 (tihkupintaa), miss\u00e4 vesi tihkuu maanpinnan l\u00e4pi. L\u00e4hteik\u00f6iss\u00e4 veden laatu poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4lipintojen ja laskupurojen vedenlaadusta. L\u00e4hteik\u00f6iss\u00e4 ja avovesipinnoilla vedenpinnantasot pysyv\u00e4t melko vakaana, vaikka l\u00e4hteiden virtaamat vaihtelevat suuresti.<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus on todennut Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen osalta, ett\u00e4 vaikutusten lievent\u00e4mistoimena ei ole k\u00e4sitelty imeytysalueiden sijoittamista luontotyypin ulkopuolisille alueille hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 harjun reuna-alueille soveltuvia imeytystapoja. Kaivoimeytyksell\u00e4 voidaan ohittaa sadetukseen soveltumattomia maakerroksia. Hakija ei ole selvitt\u00e4nyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti mahdollisuutta sijoittaa siirtopumppaamoa alueelle, jossa ei aiheutuisi harjumetsien luontotyypille pinta-alamenetyksi\u00e4. Natura-arviointi Keisarinharju-Vehoniemenharjun osalta on kuitenkin tehty p\u00e4\u00e4osin asianmukaisesti.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan Natura-alueen osalta arviointiin j\u00e4\u00e4neiden ep\u00e4varmuuksien vuoksi laadittua Natura-arviointia ei voida pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja asianmukaisena. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat hyv\u00e4ksy\u00e4 suunnitelman tai hankkeen vain, jos on riitt\u00e4v\u00e4sti arvioitu, ett\u00e4 hanke ei joko erikseen tai yhdess\u00e4 muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa vaikuta merkitt\u00e4v\u00e4sti Natura-alueen luontoarvoihin. Jos riitt\u00e4v\u00e4 arviointi puuttuu, lupaa ei voida varovaisuusperiaatteen mukaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 (Viittaus EUTI:n Vattimeren p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen C-127\/02, 7.9.2004).<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on todennut Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen osalta, ett\u00e4 tosiasialliset vaikutukset ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huomattavasti esitetty\u00e4 suurempia. Lis\u00e4ksi riski suurempien toimenpidetarpeiden esille nousemisesta laitoksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheessa on suuri. My\u00f6s iso osa heikennyksist\u00e4 ja ep\u00e4varmuustekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n kajoavia toimenpiteit\u00e4 kohdistuu juuri alueen luontoarvoiltaan arvokkaimmille alueille (Punamultalukko). Natura-arvioinninkaan perusteella ei voida ennalta objektiivisesti arvioiden poissulkea sit\u00e4, ettei tekopohjavesihanke heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Natura 2000 -alueen suojeluarvoja. Merkitt\u00e4v\u00e4n suojeluarvon heikent\u00e4misen mahdollisuutta ei voida sulkea pois ennakkoarvioinnilla ja t\u00e4m\u00e4n perusteella varovaisuusperiaatteen mukaan haittaa on pidett\u00e4v\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Keini\u00e4nranta<\/h3>\n

Hankkeen vaikutus Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueeseen aiheutuu pohjaveteen kohdistuvista muutoksista toiminnasta tuotantoalueella 3. Imeytys- ja merkkiainekoe P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 -loppuraportin mukaan Keini\u00e4nrannan virtaamat pieneniv\u00e4t 10 kuukauden koejakson aikana puoleen viiden vuoden seurantajakson keskiarvosta, kun alueelle imeytettiin vett\u00e4 enimmill\u00e4\u00e4n 7 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa, mik\u00e4 on 35 prosenttia hakemuksen mukaisesta vesim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Hakijan arvion mukaan virtaamat Keini\u00e4nrannassa saisivat muuttua enint\u00e4\u00e4n 10 – 15 prosenttia luontaisesta pitk\u00e4n ajan keskiarvosta, jotta Natura-alueen rakenne ja toiminta s\u00e4ilyisiv\u00e4t ennallaan. Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteikk\u00f6jen veden laatu poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4lipintojen ja laskupurojen vedenlaadusta.<\/p>\n

Hakemuksen mukaan muutokset estet\u00e4\u00e4n laitoksen ajotavalla ja hakemuksessa esitetyill\u00e4 toimenpiteill\u00e4, joita voidaan tarvittaessa tehd\u00e4 Keini\u00e4nrannan vesitaseen ja vedenlaadun hallitsemiseksi. Hakija ei kuitenkaan ole esitt\u00e4nyt tarvittavia ajotapaan liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, niiden toteuttamismahdollisuuksia ja vaikutuksia veden tuotantoon eik\u00e4 ole hakenut lupaa viimesijaisesti tarvittavaan suojaimeytyksen toteuttamiseen. Mallinnusten perusteella suojaimeytetyn veden kulku Keini\u00e4nrantaan j\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmaksi ja kaivoalueiden toimivuus muuttuu. Hakemuksen mukaan Keini\u00e4nrannan vesitaseen hallintaan liittyv\u00e4t toimenpiteet teht\u00e4isiin vasta 12 vuoden seurantajakson j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Aluehallintovirasto on katsonut, ett\u00e4 Keini\u00e4nrannan vesitaseen hallinta tuotannon aikana vaatii hakemusaineiston perusteella suojaustoimia, jotta Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueen suojeluperusteet s\u00e4ilyv\u00e4t. Hakemuksessa esitettyjen Keini\u00e4nrannan vesitaseen ja vedenlaadun hallinnan toimenpiteiden toimivuuteen j\u00e4\u00e4 hyvin paljon ep\u00e4varmuutta. Vesitaseen hallintaan liittyvien menetelmien ja koko laitoksen toimivuutta on arvioitu pohjavesimallin avulla. Mallisimulaatio antaa hyvin ep\u00e4varman kuvan laitoksen toimivuudesta Keini\u00e4nrannan alueella. Hakemusasiakirjoissa todetaankin pohjavesimallin kuvauksen j\u00e4\u00e4v\u00e4n ep\u00e4varmaksi reuna-alueilla sek\u00e4 mallin luotettavuuden k\u00e4rsiv\u00e4n suurista poikkeamista luonnontilaan verrattuna.<\/p>\n

Edell\u00e4 olevan perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ett\u00e4 hakemussuunnitelman mukaisilla suojaustoimilla ei voida varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 hanke ei aiheuta merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteikk\u00f6jen virtaamiin ja Natura-alueen luonnonolosuhteisiin. L\u00e4hteikk\u00f6jen luonnon\u00adtilaisen vedenlaadun s\u00e4ilymisest\u00e4 suoja- tai lis\u00e4imeytyksell\u00e4 ei ole varmuutta, koska virtausmatka l\u00e4hteik\u00f6ille j\u00e4\u00e4 hyvin lyhyeksi. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuotantoalueen toimivuuden ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien hallintatoimenpiteiden yhteensovittamisen mahdollisuudesta ei voida varmistua.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharju ja Punamultalukko<\/h3>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle sijoittuisi merkitt\u00e4v\u00e4 osa tuotantoalueiden 1 ja 2 toiminnoista. Erityisen suuri hankkeen vaikutus on Punamultalukon suppa-alueeseen. Hakemuksen selvitysten perusteella Punamultalukko on pohjavesivaikutteinen ja suurimmalta osin yhteydess\u00e4 imeytysalueilta kaivoalueille virtaavien pohjavesien kanssa. Virtausmallinnuksessa Punamultalukon kohdalla havaittiin pohjavedenpinnan muutoksia tuotannon aikana. Virtausmallin tulosten luotettavuutta heikent\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 mallinnetut alueet ovat p\u00e4\u00e4osin sijainneet Punamultalukon pohjaveden vaikutusalueen ulkopuolella. Lis\u00e4ksi hakemuksessa tuotantoalueet ovat eri paikoissa kuin mallissa. Hakija on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 Punamultalukon pohjavedenpinnan muutokset pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n laitoksen ohjauksella, mutta ei ole esitt\u00e4nyt tarvittavia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

Aluehallintovirasto on katsonut, ett\u00e4 pohjaveden liikkeist\u00e4 Punamultalukon alueella ei voida olla varmoja eik\u00e4 toimenpiteiden todellisia vaikutuksia suppasuohon pystyt\u00e4 arvioimaan. Hakemussuunnitelman perusteella ei voida varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 tekopohjavesilaitosta voitaisiin ohjata suurilla vesim\u00e4\u00e4rill\u00e4 niin, ett\u00e4 Punamultalukon alueen luonnonarvoille ei aiheutuisi merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia.<\/p>\n

Kaivoalueille rakennettavien kaivojen paikat eiv\u00e4t ole viel\u00e4 selvill\u00e4, vaan kaivot asennetaan mittausten mukaan parhaan antoisuuden antamille paikoille. Kaivojen sijainnit voivat muuttua ja tarvittavien huoltolinjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaivo-alueella voi olla huomattavasti suurempi kuin hakemuksessa on arvioitu. Kaivojen rakenteet sek\u00e4 huolto- ja putkilinjat tekev\u00e4t alueesta hyvin rikkonaisen. Natura-arvioinnissa kaivojen paikat, huoltotiealueet ja putkilinjat on kuitenkin m\u00e4\u00e4ritelty tarkasti ja eritt\u00e4in suppeasti. Kaivoalueille haetaan pysyvi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6oikeuksia. Hakemuksen perusteella k\u00e4ytt\u00f6oikeutta olisi vaikea rajata ilman, ett\u00e4 hankkeen toteuttaminen vaikeutuisi. T\u00e4m\u00e4 hankaloittaa toimenpiteiden todellisten vaikutusten arviointia ja lis\u00e4\u00e4 arvion ep\u00e4varmuutta. My\u00f6s imeytysalueiden k\u00e4yt\u00f6n tosiasiallista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja sen my\u00f6t\u00e4 vaikutuksia harjuluontoon on vaikea ennakoida. Alueiden rikkonainen sijainti heikent\u00e4\u00e4 suojelualueen eheytt\u00e4.<\/p>\n

Laitoksen k\u00e4ytt\u00f6ajaksi on arvioitu sata vuotta, mink\u00e4 vuoksi toiminta vaikuttaa Natura-alueisiin hyvin pitk\u00e4n ajan, eik\u00e4 alueiden palautuminen t\u00e4ysin entiselleen ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6aika lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s vaikutusten arvioinnin ep\u00e4varmuutta. Luontoarvoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pysyvi\u00e4.<\/p>\n

Mittavista selvityksist\u00e4 huolimatta Keisarinharju-Vehoniemenharjun osalta luonnonarvoja heikent\u00e4vien vaikutusten arvioihin j\u00e4\u00e4 paljon ep\u00e4varmuutta ja niit\u00e4 olisi joiltakin osin mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin. Hakija on kuitenkin katsonut, ett\u00e4 selvitykset ovat riitt\u00e4vi\u00e4 ja kun lis\u00e4ksi otetaan huomioon hakemuksen poikkeuksellisen pitk\u00e4 vireill\u00e4oloaika, aluehallintovirasto on katsonut, ett\u00e4 asia on jo tehtyjen selvitysten perusteella ratkaistava. Hanketta on my\u00f6s arvioitava kokonaisuutena.<\/p>\n

Aluehallintovirasto on katsonut, ett\u00e4 harjumets\u00e4luontotyypin heikentyv\u00e4\u00e4 osuutta on pidett\u00e4v\u00e4 suurempana kuin Natura-arvioinnissa on esitetty. Kun huomioidaan aiheutuva haitta Punamultalukon suppasuohon, kokonaisuudessaan suuri harjumets\u00e4luontotyypin heikentyv\u00e4 osuus, toiminta-alueen rikkonaisuus, vaikutusarvioiden ja toimivuuden ep\u00e4varmuuteen liittyv\u00e4t riskit ja pitk\u00e4 toiminta-aika, hankkeen toteuttaminen tuotantoalueilla 1 ja 2 merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4\u00e4 Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen luontoarvoja, jotka ovat olleet Natura 2000 -kohteen valintaperusteena.<\/p>\n

Hakemuksen mukaisilla suojaustoimenpiteill\u00e4 ei pystyt\u00e4 luotettavasti osoittamaan, ett\u00e4 Keini\u00e4nrannan alueen vesi- ja luonto-olosuhteet voitaisiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 nykyisess\u00e4 tilassaan tekopohjaveden tuotannon aikana. Suunnitelman mukaisesti toteutettuna hanke tuotantoalueella 3 heikent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti Keini\u00e4nrannan Natura-alueen luontoarvoja, jotka ovat Natura 2000 -kohteen valintaperusteina.<\/p>\n

Pirkanmaan vesihuollon kehitt\u00e4missuunnitelmassa Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesihanke on yksi mahdollisista kehitt\u00e4misvaihtoehdoista. Alueen pintavesien tilan paraneminen on parantanut niiden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta. Hankkeen alkuper\u00e4inen tarkoitus turvata hakijayhti\u00f6n osakaskuntien talousveden hankinta, on osittain menett\u00e4nyt merkityst\u00e4\u00e4n, kun kuntien vedenhankintaa varten on otettu tai suunnitellaan otettavaksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muita vedenottamoita. Tekopohjavesihankkeen toteuttaminen haetussa mittakaavassa ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alueen vesihuollon turvaamiseksi.<\/p>\n

N\u00e4in ollen luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4 hakemuksen mukaiselle tekopohjavesilaitokselle ei ole.<\/p>\n

Kun hakemus on hyl\u00e4tty, ei ole tarpeen erikseen vastata muistutuksissa ja lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n asian ratkaisuun sidotut k\u00e4ytt\u00f6oikeudet raukeavat, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s saa lainvoiman.<\/p>\n

Luonnonsuojelulaki 66 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n, toimitettuaan asiassa 1. – 2.11.2016 katselmuksen, j\u00e4tt\u00e4nyt Akaan kaupungin valituksen tutkimatta, mutta ottanut valituksen huomioon Tavase Oy:n valitusta tukevana vastineena sek\u00e4 hyl\u00e4nnyt E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa sek\u00e4 P:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa vaatimukset suullisen k\u00e4sittelyn toimittamisesta ja Tavase Oy:n velvoittamisesta kaiken tutkimusaineiston esitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on Tavase Oy:n valituksesta kumonnut aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi hallinto-oikeus on hyl\u00e4nnyt muun ohella E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan, silt\u00e4 osin kuin asiassa nyt on kysymys, seuraavasti:<\/h3>\n

Vaatimukset hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 38 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun suullisen k\u00e4sittelyn toimittamisesta<\/h3>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 38 \u00a7:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen k\u00e4sittely, jos yksityinen asianosainen pyyt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Asianosaisen pyyt\u00e4m\u00e4 suullinen k\u00e4sittely voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toimittamatta, jos vaatimus j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tutkimatta tai hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n heti tai jos suullinen k\u00e4sittely on asian laadun vuoksi tai muusta syyst\u00e4 ilmeisen tarpeeton.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on toimittanut katselmuksen, johon on liittynyt alkukokous. Alkukokouksessa ja katselmuksen kuluessa asianosaisilla on ollut mahdollisuus suullisesti esitt\u00e4\u00e4 hallinto-oikeudelle n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n hankkeesta. Silt\u00e4 osin kuin asiassa on t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi katsottava vaaditun hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 38 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun suullisen k\u00e4sittelyn toimittamista hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 hallinto-oikeudessa on kysymys L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 tehdyn Tavase Oy:n valituksen ratkaisemisesta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja kun otetaan huomioon asian laatu ja asiakirjoista ilmenev\u00e4 selvitys sek\u00e4 mahdollisuus suullisesti esitt\u00e4\u00e4 toimitetulla katselmuksella asiaan liittyvi\u00e4 seikkoja, on erillisen suullisen k\u00e4sittelyn toimittaminen asiassa E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa sek\u00e4 P:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa esitt\u00e4mien vaatimusten johdosta hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 38 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta.<\/p>\n

Vaatimus Tavase Oy:n velvoittamisesta esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimusaineisto<\/h3>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 42 \u00a7:n (799\/2015) mukaan valitusviranomaiselle voidaan esitt\u00e4\u00e4 todisteena asiakirja tai esine. Asiakirjan ja esineen esitt\u00e4miseen valitusviranomaiselle sovelletaan, mit\u00e4 siit\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 39 ja 40 \u00a7:ss\u00e4.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun (732\/2015) 40 \u00a7:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 esineen tai asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen taikka katselmuksen toimitettavaksi, jos esineell\u00e4 tai asiakirjalla voi olla merkityst\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 tai jos katselmuksen toimittamisella voi olla merkityst\u00e4 n\u00e4yt\u00f6n saamiseksi.<\/p>\n

Vesilain (264\/1961) 1 luvun 31 \u00a7:n mukaan, milloin jonkin vesist\u00f6\u00e4 koskevan yrityksen vaikutusten toteamiseksi, pohjavesivarojen selville saamiseksi tai muutoin t\u00e4ss\u00e4 laissa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamismahdollisuuksien selvitt\u00e4miseksi on tarpeen suorittaa maaper\u00e4-, vesim\u00e4\u00e4r\u00e4- tai muita tutkimuksia toiselle kuuluvalla alueella eik\u00e4 alueen omistajan tai haltijan suostumusta ole saatu, voi vesilautakunta hakemuksesta, kuultuaan tarvittaessa alueen omistajaa tai haltijaa, m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mins\u00e4 ehdoin antaa siihen luvan. Tutkimusta suoritettaessa on alueen omistajan ja muiden henkil\u00f6iden etujen aiheetonta loukkaamista v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4. Lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tutkimusten tulokset on annettava tiedoksi vesilautakunnalle sek\u00e4, milloin tutkimus koskee pohjavett\u00e4, my\u00f6s alueen omistajalle. Tutkimusten alkamisesta on, mik\u00e4li mahdollista, ilmoitettava alueen omistajalle tai haltijalle.<\/p>\n

Vaasan hallinto-oikeudessa on Tavase Oy:n valituksen johdosta ratkaistavana L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintoviraston vesilain mukaisena lupaviranomaisena tekem\u00e4n ratkaisun lainmukaisuus. E ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat hallinto-oikeudelle toimittamassaan kirjelm\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4neet vaatimuksen siit\u00e4, ett\u00e4 hallinto-oikeus v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n velvoittaa Tavase Oy:n antamaan mahdollisuuden tutustua kaikkeen tutkimusaineistoon vesilain 1 luvun 31 \u00a7:n mukaisesti. Aluehallintovirastossa ei ole ollut kysymys vesilain 1 luvun 31 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun hakemuksen ratkaisemisesta. Asiassa ei siten ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hallinto-oikeudessa kysymys mainitussa lainkohdassa tarkoitetun asian ratkaisemisesta eik\u00e4 Tavase Oy:t\u00e4 siten t\u00e4m\u00e4n valitusasian k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4 voida velvoittaa toimittamaan E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa tarkoittamia tietoja vesilain 1 luvun 31 \u00a7:n nojalla.<\/p>\n

Silt\u00e4 osin kuin E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa vaatimus on tulkittavissa hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 42 \u00a7:ss\u00e4 ja oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 40 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetuksi vaatimukseksi hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on perustunut olennaiselta osin hakijan sille toimittamaan lupahakemukseen ja siihen liitettyyn varsin laajaan aineistoon. Kun otetaan huomioon hallinto-oikeudessa ratkaistavana olevat seikat ja k\u00e4sill\u00e4 oleva asiakirja-aineisto sek\u00e4 valitusasetelma, ei E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa mainitsemalla muutoksenhakijan hallussa olevilla tutkimusaineistoilla voida arvioida saatavan nyt kysymyksess\u00e4 olevan asian k\u00e4sittelyn kannalta merkityksellist\u00e4 selvityst\u00e4 hankkeen vaikutuksista niihin seikkoihin, jotka ovat johtaneet lupahakemuksen hylk\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n

Mainituista syist\u00e4 hallinto-oikeus hylk\u00e4\u00e4 E:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa vaatimuksen Tavase Oy:n velvoittamisesta kaiken tutkimusaineiston esitt\u00e4miseen.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4asia<\/h3>\n

Vesilain (587\/2011, uusi vesilaki) 19 luvun 1 \u00a7:n 1 momentin mukaan mainittu laki tulee voimaan 1 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tammikuuta 2012.<\/p>\n

Uuden vesilain 19 luvun 3 \u00a7:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa mainituin lain voimaan tullessa vireill\u00e4 olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jollei mainitussa 19 luvussa muuta s\u00e4\u00e4det\u00e4.<\/p>\n

Vesilain 16 luvun 3 \u00a7:n mukaan, jos hakemukseen liitetty selvitys on puutteellinen tai erityist\u00e4 lis\u00e4selvityst\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 tarpeellisena, hakijalle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 aika hakemuksen t\u00e4ydent\u00e4miseen uhalla, ett\u00e4 asia muutoin voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sikseen.<\/p>\n

Vesilain 16 luvun 21 \u00a7:n 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voi tehd\u00e4 hakemukseen liitettyyn suunnitelmaan sellaisia muutoksia tai lis\u00e4yksi\u00e4, jotka ovat t\u00e4m\u00e4n lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset huomioon ottaen tarpeellisia.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksist\u00e4\u00e4n tai tarkasteltuna yhdess\u00e4 muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4\u00e4 valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sis\u00e4llytetyn alueen niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sis\u00e4llytetty tai on tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava n\u00e4m\u00e4 vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todenn\u00e4k\u00f6isesti on alueelle ulottuvia merkitt\u00e4vi\u00e4 haitallisia vaikutuksia. Edell\u00e4 tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s osana ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyst\u00e4 annetun lain (468\/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettely\u00e4.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 2 momentin mukaan luvan my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n tai suunnitelman hyv\u00e4ksyv\u00e4n viranomaisen on valvottava, ett\u00e4 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehd\u00e4\u00e4n. Viranomaisen on pyydett\u00e4v\u00e4 arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukselta ja silt\u00e4, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus itse on hankkeen suunnittelija tai toteuttaja, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 toinen elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus antaa lausunnon. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ei saa erikseen valittamalla hakea muutosta.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin (371\/1999) mukaan viranomainen ei saa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyv\u00e4ksy\u00e4 tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 \u00a7:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4n niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sis\u00e4llytetty tai on tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Natura 2000 -verkostoon.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain muutokset ja lain esity\u00f6t<\/h3>\n

Luonnonsuojelulain perusteluista (hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamiseksi, HE 79\/1996 vp, ja hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta, HE 76\/2003 vp) k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 luonnonsuojelulain 65 \u00a7:ll\u00e4 on pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimm\u00e4isess\u00e4 virkkeess\u00e4 edellytetty arviointimenettely ja ett\u00e4 66 \u00a7:ll\u00e4 on pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n muun ohella luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toinen virke ja 4 kohta.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 79\/1996 vp) on todettu muun ohella, ett\u00e4 viranomainen saa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti my\u00f6nt\u00e4\u00e4 luvan taikka hyv\u00e4ksy\u00e4 tai vahvistaa kaavan ja muun suunnitelman vain, jos hanke tai suunnitelma ei heikenn\u00e4 Natura 2000 -alueen tai valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman alueen luonnonarvoja. Heikent\u00e4mist\u00e4 on tulkittava samalla tavalla kuin edell\u00e4 65 \u00a7:n kohdalla eli niiden luontotyyppien ja lajien n\u00e4k\u00f6kulmasta, joita alueella on tarkoitus suojella. Alueellisen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja aluetta hallitsevan viranomaisen lausunnoille on luonnollisesti annettava huomattava paino Natura-alueen heikentymist\u00e4 koskevassa arvioinnissa. Asian ratkaiseminen on kuitenkin asianomaisen viranomaisen itsens\u00e4 harkinnassa.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain muuttamisesta annetun lain 371\/1999 s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneessa hallituksen esityksess\u00e4 (HE 236\/1998 vp) on todettu (kohta 1.3. Arviointis\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 koskevat tarkistukset), ett\u00e4 ehdotetuilla sanonnallisilla tarkennuksilla on tarkoitus t\u00e4sment\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sanamuodot vastaamaan paremmin luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan tavoiteltua sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja n\u00e4in korostaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Natura 2000 -verkostoa koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t rajoita tavanomaiseen maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Ainoastaan silloin, kun hanke tai suunnitelma merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4isi niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sis\u00e4llytetty tai tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Natura 2000 -verkostoon, ei lupaa saisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tai suunnitelmaa hyv\u00e4ksy\u00e4 tai vahvistaa.<\/p>\n

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eiv\u00e4t liity suoranaisesti alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan t\u00e4h\u00e4n alueeseen merkitt\u00e4v\u00e4sti joko erikseen tai yhdess\u00e4 muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin.<\/p>\n

Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella ja jollei 4 kohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyv\u00e4ksynt\u00e4ns\u00e4 t\u00e4lle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siit\u00e4, ett\u00e4 suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.<\/p>\n

Luontodirektiivin 6 artiklan 4 kohdan mukaan, jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisest\u00e4 tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n yleisen edun kannalta pakottavista syist\u00e4, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, j\u00e4senvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ett\u00e4 Natura 2000:n yleinen kokonaisuus s\u00e4ilyy yhten\u00e4isen\u00e4. J\u00e4senvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet.<\/p>\n

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/h3>\n

Edell\u00e4 mainitulla tavalla luonnonsuojelulailla on pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n luontodirektiivi. Luonnonsuojelulakia sovellettaessa on siten otettava huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esitetyt luontodirektiivin soveltamiseen liittyv\u00e4t seikat.<\/p>\n

EUT on asiassa C-127\/02<\/h3>\n

antamassaan tuomiossa vastauksena sille esitettyyn nelj\u00e4nteen ennakkoratkaisukysymykseen todennut, ett\u00e4 toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat hyv\u00e4ksy\u00e4 syd\u00e4nsimpukoiden mekaanisen pyynnin vain varmistuttuaan siit\u00e4, ett\u00e4 se ei vaikuta haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen, kun otetaan huomioon t\u00e4m\u00e4n toiminnan vaikutusten asianmukaista arviointia koskevat p\u00e4\u00e4telm\u00e4t. N\u00e4in on silloin, kun ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 t\u00e4llaisten vaikutusten aiheutumatta j\u00e4\u00e4misest\u00e4. Tuomioistuin totesi (tuomion kohta 60), ett\u00e4 p\u00e4invastaisessa tapauksessa syd\u00e4nsimpukoiden mekaaninen pyynti voidaan tarpeen vaatiessa hyv\u00e4ksy\u00e4 luontodirektiivin 6 artiklan 4 kohdan nojalla, jos siin\u00e4 vahvistetut edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

EUT on viitannut asiassa C-239\/04<\/h3>\n

antamassaan tuomiossa mainittuun tuomioon C-127\/02 ja todennut (tuomion kohta 20) katsoneensa, ett\u00e4 suunnitelma tai hanke voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4 vain sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmoja siit\u00e4, ettei sill\u00e4 ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. N\u00e4in on silloin, kun ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisia vaikutuksia ei aiheudu. Edelleen tuomioistuin on todennut (tuomion kohta 24), ett\u00e4 hetkell\u00e4, jolloin annetaan lupa hankkeen toteuttamiselle, ei saa olla olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olevan alueen koskemattomuuden kannalta haitallisia vaikutuksia ei aiheudu. Tuomioistuin on todennut (tuomion kohta 25), ett\u00e4 viranomaiset voivat joko kielt\u00e4yty\u00e4 antamasta lupaa kyseisen hankkeen toteuttamiselle tai hyv\u00e4ksy\u00e4 sen luontodirektiivin 6 artiklan 4 kohdan nojalla silt\u00e4 osin kuin siin\u00e4 vahvistetut edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

EUT on asiassa C-182\/10<\/h3>\n

antamassaan tuomiossa todennut (tuomion kohta 67), ett\u00e4 suunnitelma tai hanke voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4 vain sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 toimivaltaiset viranomaiset ovat varmoja siit\u00e4, ettei sill\u00e4 ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. N\u00e4in on silloin, kun ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisia vaikutuksia ei aiheudu. Lis\u00e4ksi edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olevan alueen koskemattomuuden kannalta haitallisia vaikutuksia ei aiheudu, ei saa olla mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 nimenomaan silloin, kun lupa hankkeen toteuttamiselle annetaan.<\/p>\n

EUT on asiassa C-258\/11<\/h3>\n

$38f<\/p>\n

$390<\/p>\n

Asiassa saatu selvitys<\/h3>\n

Alkuper\u00e4isell\u00e4, vuonna 2003 vireille pannulla hakemuksella on haettu lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen sek\u00e4 pohja- ja tekopohja\u00adveden ottamiseen Kangasalan ja P\u00e4lk\u00e4neen kunnissa sek\u00e4 lupaa t\u00f6iden aloittamiseen ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakemusta on t\u00e4ydennetty 7.10.2003 ja 20.1.2004. Hakemukseen on sis\u00e4llytetty ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyst\u00e4 (YVA-menettely) annetussa laissa tarkoitettu ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiselostus. Arviointiselostuksen liitteen\u00e4 on 15.4.2003 p\u00e4iv\u00e4tty Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitos – Natura-arviointi.<\/p>\n

Lupaa on haettu raakavedenotolle Roineesta, siirtolinjojen rakentamiseen imeytysalueille, raakaveden imeytt\u00e4miseen maaper\u00e4\u00e4n nelj\u00e4ll\u00e4 alueella, pohjaveden ottoon kolmelta alueelta, pohjaveden siirt\u00e4miseen kaivoilta siirtopumppaamolle, siirtopumppaamon rakentamiselle ja k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueille silt\u00e4 osin kuin niist\u00e4 ei ole saatu sovittua maanomistajien kanssa. Hakemuksen mukaan imeytett\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 mitoitustilanteessa olisi 70 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ja enimmill\u00e4\u00e4n 92 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Kaivoalueille sijoitettavien kaivojen pumppauskapasiteetti olisi yhteens\u00e4 70 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa.<\/p>\n

$392<\/p>\n

$393<\/p>\n

L\u00e4nsi-Suomen ymp\u00e4rist\u00f6lupavirasto on 11.2.2004 lausuntopyynn\u00f6ll\u00e4 pyyt\u00e4nyt ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n lausuntoa YVA-selostuksen liitteen\u00e4 olevasta Natura-arvioinnista. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on 28.5.2004 kirjeess\u00e4\u00e4n katsonut, ett\u00e4 Pirkanmaan ymp\u00e4rist\u00f6keskusta ei voida pit\u00e4\u00e4 hankkeen toteuttajana ja ett\u00e4 asiassa lausunnon antaja on alueellinen ymp\u00e4rist\u00f6keskus.<\/p>\n

$394<\/p>\n

$395<\/p>\n

$396<\/p>\n

P\u00e4ivitetyss\u00e4 hakemuksessa on todettu, ett\u00e4 hankkeella ei ole Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura-alueen suojeluarvoille merkitt\u00e4vi\u00e4 haitallisia vaikutuksia. Hakemusasiakirjoihin on liitetty Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelman Natura-arviointi (FCG Finnish Consulting Group Oy, 20.6.2012).<\/p>\n

L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto on 24.8.2012 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 lausuntopyynn\u00f6ll\u00e4 pyyt\u00e4nyt Pirkanmaan ELY-keskukselta luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 2 momentin mukaista lausuntoa mainitusta Natura-arviosta. Mets\u00e4hallitukselta vastaavaa lausuntoa on pyydetty 13.12.2012 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 lausuntopyynn\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon 22.2.2013 ja Mets\u00e4hallitus 15.3.2013. Lausuntojen sis\u00e4lt\u00f6 on olennaisilta osin selostettu j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4. Saatuaan ELY-keskuksen lausunnon aluehallintovirasto on 4.3.2013 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 t\u00e4ydennyspyynn\u00f6ll\u00e4 pyyt\u00e4nyt Tavase Oy:t\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n Natura-arviointia Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa mainittujen puutteiden osalta.<\/p>\n

Tavase Oy on t\u00e4ydent\u00e4nyt Natura-arviointia 29.4.2013 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 t\u00e4ydennyksell\u00e4 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy). My\u00f6s 28.6.2012 p\u00e4iv\u00e4tty\u00e4 hakemussuunnitelmaa on tuolloin t\u00e4ydennetty. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aluehallintovirasto on 17.5.2013 lausuntopyynn\u00f6ill\u00e4\u00e4n pyyt\u00e4nyt Mets\u00e4hallitukselta ja Pirkanmaan ELY-keskuksen ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonnonvarat -vastuualueelta luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 2 momentin mukaista lausuntoa t\u00e4ydennetyst\u00e4 Natura-arvioinnista. Edelleen aluehallintovirasto on 11.6.2013 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 lausuntopyynn\u00f6ll\u00e4 pyyt\u00e4nyt Natura-alueiden maanomistajilta luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 2 momentin mukaista lausuntoa Natura-arvioinnista.<\/p>\n

L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamista sek\u00e4 t\u00f6iden aloittamista ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lainvoimaiseksi tulemista koskevan hakemuksen kuulutuksella, joka on pidetty n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 17.6. – 1.8.2013. Asiassa on annettu lukuisia muistutuksia ja lausuntoja. Pirkanmaan ELY-keskuksen ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonnonvarat -vastuualue on antanut luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n mukaisen lausunnon 17.9.2013 ja Mets\u00e4hallitus 23.9.2013. Viimeksi mainittujen lausuntojen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on selostettu j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto on 26.9.2013 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 selityspyynn\u00f6ll\u00e4 varannut Tavase Oy:lle tilaisuuden kirjallisen selityksen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Tavase Oy on antanut 31.3.2014 p\u00e4iv\u00e4tyn selityksen, sen j\u00e4lkeen kun selityksen antamiseen varattua m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa on pidennetty. Tavase Oy on toimittanut selityksen ja sen liitteen\u00e4 muun ohella p\u00e4ivitetyn hakemussuunnitelman (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 31.3.2014) ja t\u00e4ydennetyn Natura-arvioinnin (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 28.3.2014). Hakemussuunnitelman sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on selostettu j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto on 14.4.2014 pyyt\u00e4nyt Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Mets\u00e4hallitukselta luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 2 momentin mukaisia lausuntoja 28.3.2014 t\u00e4ydennetyst\u00e4 Natura-arvioinnista. Annettujen 16.6.2014 p\u00e4iv\u00e4ttyjen lausuntojen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on selostettu j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4. Tavase Oy:lle on 4.7.2014 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 vastinepyynn\u00f6ll\u00e4 varattu tilaisuus antaa vastine Natura-arvioinnin t\u00e4ydennyksen (28.3.2014) lausunnoista. Yhti\u00f6 on antanut vastineen 1.9.2014.<\/p>\n

Aluehallintovirasto on todennut varanneensa tilaisuuden vastineen antamiseen niille viranomaisille ja muistuttajille, jotka ovat sit\u00e4 erikseen muistutuksissaan pyyt\u00e4neet. Aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenev\u00e4t tahot ovat antaneet selityksen tai vastineen. Aluehallintovirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen 1. – 2.10.2014.<\/p>\n

Aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on perustunut p\u00e4ivitettyyn (31.3.2014) ja hakijan mukaan aikaisemmat versiot korvaavaan hakemussuunnitelmaan. Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat hakemukseen.<\/p>\n

Hankkeen sijainnista ja l\u00e4ht\u00f6kohdista<\/h3>\n

Hakemussuunnitelman mukaan tekopohjavesilaitos sijoittuu Vehoniemenharju-Syrj\u00e4nharju harjujaksolle Kangasalan ja P\u00e4lk\u00e4neen kuntien alueella. Vehoniemenharju-Syrj\u00e4nharju on luode-kaakkoissuunnassa kulkeva harjujakso, joka on osa Yl\u00f6j\u00e4rvelt\u00e4 Kangasalle ja P\u00e4lk\u00e4neelle ulottuvaa saumamuodostumaa.<\/p>\n

Vehoniemenharju on vesimaisemaan, maaseudun kulttuurimaisemaan ja liikennev\u00e4ylien maisema-alueeseen hallitsevana liittyv\u00e4 harjualue, joka on geologisesti ja maisemallisesti eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4. Harjualue on my\u00f6s biologisesti merkitt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 monik\u00e4yt\u00f6n kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\/eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4. Alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 suurehkon (168 hehtaaria), varsin jyrkk\u00e4rinteisen saumaharjusel\u00e4nteen, joka paikoin on melko kapealakinen. Kaakkoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on sel\u00e4nnelaajentuma harjuhautoineen ja -kuoppineen, matalia sivusel\u00e4nteit\u00e4 ja -harjanteita. Muodostuman rinteill\u00e4 on useita edustavia muinaisrantoja, joissa on t\u00f6rmi\u00e4 ja terasseja. Suurin lakikorkeus on 140 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolella, l\u00e4hes 60 metri\u00e4 Roineen ja L\u00e4ngelm\u00e4veden pinnasta. P\u00e4\u00e4osin sel\u00e4nne on 25 – 50 metri\u00e4 korkea.<\/p>\n

Syrj\u00e4nharjun-Isokankaan alue on P\u00e4lk\u00e4neen taajaman ja maaseudun kulttuurimaisemiin, osaksi vesimaisemaan ja liikennev\u00e4ylien maisema-alueeseen liittyv\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti erottuva, geologisesti ja maisemallisesti eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 biologisesti ja monik\u00e4yt\u00f6n kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 harjualue. Harju kohoaa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n noin 50 metrin korkeuteen. Kaakkoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n se on kapea, jyrkk\u00e4rinteinen ja luoteisp\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n se levi\u00e4\u00e4 laajaksi Isokankaan deltaksi. Harjun keskell\u00e4 on per\u00e4kk\u00e4in lukuisia suppia, joista syvimm\u00e4t ovat 25 – 35 metri\u00e4.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitos koostuu kolmesta erillisest\u00e4 tekopohjaveden tuotantoalueesta (TUA), jotka koostuvat imeytysalueista (IA) ja kaivoalueista (KA). Tekopohjavesilaitoksen kolme tuotantoaluetta sijoittuvat omiin akvifereihinsa Vehoniemen-Syrj\u00e4nharjun harjujaksolla. Tuotantoalueet TUA1 ja TUA2 sijaitsevat Kangasalan kunnan alueella. Tuotantoalue TUA3 sijaitsee P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueella. Imeytett\u00e4v\u00e4 raakavesi otetaan Roineen Hiedanper\u00e4nlahdesta. Se imeytet\u00e4\u00e4n imeytysalueille kaivo-, sadetus- ja allasimeytyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Imeytetty vesi otetaan maaper\u00e4st\u00e4 pohjavesikaivoilla, jotka sijaitsevat eri kaivoalueilla. Pohjavesikaivoista vesi pumpataan siirtopumppaamoon, joista vesi siirret\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin luvitettavien siirtolinjojen kautta Tavase Oy:n osakaskuntien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

$398<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen raakavedenoton suunniteltu suurin vuosittainen vuorokausikeskiarvo on 75 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (3 125 kuutiometri\u00e4 tunnissa). Raakavedenotto pidet\u00e4\u00e4n tasaisena. Erilaisia imeytyksen huolto- sek\u00e4 mahdollisia teknisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 varten joudutaan hetkellisesti ja alueellisesti imeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskiarvoa suurempia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Raakaveden oton maksimitilanteessa vett\u00e4 voidaan ottaa vuorokaudessa 97 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (4 045 kuutiometri\u00e4 tunnissa) sis\u00e4lt\u00e4en 5 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen vedenoton mahdollisesti tarvittavaa yli-imeytyst\u00e4 varten.<\/p>\n

Hankealueen pohjavesiolosuhteista<\/h3>\n

Vehoniemenharju-Syrj\u00e4nharju -harjujaksolle on tyypillist\u00e4 hyvin vaihteleva kerrosj\u00e4rjestys, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 siltti\u00e4, hiekkaa, soraa ja moreenia. Maakerrosten kokonaispaksuus on Vehoniemenharjulla 50 – 80 metri\u00e4 ja Isokankaan-Syrj\u00e4nharjun alueella 10 – 70 metri\u00e4. Kalliokohoumat jakavat harjun erillisiin akvifereihin. Kukin kolmesta tuotantoalueesta sijoittuu omaan akviferiinsa.<\/p>\n

Pohjoisin Vehoniemen tuotantoalue, jossa Raikun vedenottamo sijaitsee, koostuu yhdest\u00e4 kaivoalueesta ja kolmesta imeytyslohkosta. Keskimm\u00e4inen tekopohjaveden tuotantoalue sijoittuu niin ik\u00e4\u00e4n Kangasalan kunnan alueelle. Tuotantoalue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yhden kaivoalueen akviferin l\u00e4nsiosassa ja kaksi imeytyslohkoa sek\u00e4 vara-alueet sen koillispuolella. Etel\u00e4isin tuotantoalue sijoittuu P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueelle. Tuotantoalueeseen kuuluu nelj\u00e4 kaivoaluetta ja viisi imeytyslohkoa.<\/p>\n

Vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4 I luokan Vehoniemenharjun pohjavesialue (0421104) jakaantuu kahteen virtauskuvaltaan erilliseen osaan; luoteispuoleiseen Kaivannon kanavaan suuntautuvaan muodostuman osaan (tuotantoalue TUA1) ja kaakkoispuoleiseen Punamultalukon alueeseen (tuotantoalue TUA2). Tuotantoalueiden v\u00e4lill\u00e4 on linjalla Naistenlinna – Umpiper\u00e4 kallion muodostama l\u00e4hes pohjois-etel\u00e4suuntainen jakaja-alue, joka jakaa pohjaveden virtauksen luoteeseen kohti Kaivannon kanavaa ja lounaaseen kohti Matilansalmea. Vehoniemenharjun luoteisosalla pohjavesi virtaa jakaja-alueelta muodostuman suuntaisesti luoteeseen purkautuen Roineeseen.<\/p>\n

Vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4 I luokan Isokankaan-Syrj\u00e4nharjun pohjavesialue (0463551A) jakaantuu kahteen virtauskuvaltaan selke\u00e4sti erilliseen osaan; luoteispuoleiseen Kangasalan kunnan rajalle ulottuvaan muodostumaan, jossa sijaitsee P\u00e4lk\u00e4neen kunnan Kinnalan vedenottamo, ja kaakkoispuoleiseen P\u00e4lk\u00e4neen keskustaajamaan suuntautuvaan muodostumaan, jossa tekopohjavett\u00e4 on suunniteltu muodostettavan. Muodostumien v\u00e4lill\u00e4 on lounas-koillissuuntainen kalliokynnys, joka toimii vedenjakaja-alueena. Isokankaan-Syrj\u00e4nharjun alueella parhaiten vett\u00e4 johtava harjun ydinosa kulkee luode-kaakko -suuntaisesti. Hieman ennen Taustialantien kynnyst\u00e4, eli pohjaveden virtaussuunnassa poikittaista moreeni- ja kalliokynnyst\u00e4 harjun ydinosa haarautuu kahdeksi p\u00e4\u00e4haaraksi. N\u00e4m\u00e4 kaksi p\u00e4\u00e4haaraa kulkevat tuotantokaivojen K3 ja K4 v\u00e4liss\u00e4. Kaakkoon, P\u00e4lk\u00e4neen keskustan suuntaan ment\u00e4ess\u00e4, on vesitornin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 l\u00e4htien j\u00e4lleen vain yksi harjuydin, joka jatkuu edelleen P\u00e4lk\u00e4neen keskustaan saakka.<\/p>\n

Tuotantoalueen TUA3 osalta muodostuma on synkliininen eli vett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4v\u00e4. Pohjaveden p\u00e4\u00e4virtaussuunta on harjuytimen mukaisesti luoteesta kaakkoon sek\u00e4 etel\u00e4\u00e4n Keini\u00e4nrannan suuntaan. Pohjavett\u00e4 purkautuu Keini\u00e4nrannan alueella l\u00e4hteisiin ja avo-ojiin. Orsivett\u00e4 esiintyy tuotantokaivon K3 ja Keini\u00e4nrannan v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Orsiveden pinnan korkeus on noin 6 – 13 metri\u00e4 pohjaveden pinnan yl\u00e4puolella. Taustialantien kynnyksen luoteispuolella pohjaveden virtausyhteytt\u00e4 Kankaanmaan suuntaan rajoittavat muodostuman suuntaiset kalliokohoumat. Imeytysalueelta 4.1 luoteeseen Kinnalan suuntaan ment\u00e4ess\u00e4 on kuiva kalliokynnys. Tuotantoalueella pohjaveden luontainen virtaussuunta on harjun kulkusuunnan mukainen luoteesta kaakkoon. Hydraulisesti alue on muita haastavampi kallion muodostaessa alun perin suunniteltujen kaivo- ja imeytysalueiden v\u00e4liin tekopohjaveden virtausta osittain est\u00e4v\u00e4n kynnyksen, ns. Taustialantien kynnyksen.<\/p>\n

Imeytys- ja ottoj\u00e4rjestelyt<\/h3>\n

Tekopohjaveden tuotantoalueille suunnitellut imeytysalueet on m\u00e4\u00e4ritelty alueen hydrogeologisten ominaisuuksien perusteella. Imeytystapoina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaivo-, sadetus- ja allasimeytyst\u00e4. Kullekin imeytysalueelle on m\u00e4\u00e4ritetty ensisijainen imeytystapa, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Suurimmalla osalla imeytysalueista varaudutaan imeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kaivo- ett\u00e4 sadetusimeytyksell\u00e4. Tuotantoalueella TUA3 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n imeytysalueen sijoittelussa osittain hyv\u00e4ksi my\u00f6s ns. k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 gradienttia, jossa imeytysvett\u00e4 saadaan kaivo- ja imeytysj\u00e4rjestelyill\u00e4 kulkeutumaan luontaista pohjaveden virtaussuuntaa vastaan, jolloin suhteellisen lyhyell\u00e4kin matkalla saadaan aikaan veden puhdistumisen kannalta riitt\u00e4v\u00e4 viipym\u00e4.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen tuotannon mitoituksen vuorokausikeskiarvo on 70 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (=2 920 kuutiometri\u00e4 tunnissa). Vedenotto pohjavesikaivoista pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman tasaisena tekopohjaveden tuotannon vuorokausikeskiarvon tuntumassa. Erilaisia imeytyksen huolto- sek\u00e4 mahdollisia teknisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tilanteita varten joudutaan hetkellisesti ja alueellisesti imeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vastaavasti ottamaan keskiarvoa suurempia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 vett\u00e4 vesitaseen s\u00e4ilytt\u00e4miseksi vaarantamatta osakaskuntien tasaista vedensaantia. Koko laitoksen mitoituksen maksimi-imeytysm\u00e4\u00e4r\u00e4 vuorokausitasolla on 92 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (=3 830 kuutiometri\u00e4 tunnissa). T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi varaudutaan tarvittaessa yli-imeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n 5 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Yli-imeytyst\u00e4 on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikilla kolmella tuotantoalueella.<\/p>\n

Taulukossa on imeytett\u00e4v\u00e4t vesim\u00e4\u00e4r\u00e4t tuotanto- ja imeytysalueittain:<\/h3>\n

Kaivoimeytyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensisijaisena imeytystapana imeytysalueilla IA1.1, IA1.2, IA2.2, ja IA4.1 – 4.5. Imeytyskaivojen kapasiteetit tarkentuvat my\u00f6hemmin teht\u00e4viss\u00e4 imeytyskokeissa. Kokemuksen perusteella imeytyskaivojen kapasiteetit vaihtelevat v\u00e4lill\u00e4 1 000 – 7 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Kun imeytyskaivon laskentaperusteena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varovaista arviota 2 000 m<\/p>\n

\/kaivo\/d, saadaan uusien rakennettavien imeytyskaivojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi enint\u00e4\u00e4n 24 kpl. Tuotantoalueen TUA3 imeytysalueelle 4.1 on jo rakennettu tehty\u00e4 merkkiainekoetta varten imeytyskaivot IK1, IK2 ja IK3. Uusien kaivojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on arvioitu kuusi imeytysalueella IA1.1, viisi imeytysalueella IA1.2, nelj\u00e4 imeytysalueella IA2.2, yksi imeytysalueella IA4.1 ja kaksi kullakin imeytysalueista IA4.2 – IA4.5. Imeytett\u00e4v\u00e4n veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 mitataan virtausmittarilla ja s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00f6venttiilill\u00e4. Vedenpintaa kaivossa mitataan ja sen perusteella s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n virtausta.<\/p>\n

Allasimeytyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tuotantoalueen TUA2 imeytysalueella IA 2.1. Altaan mitoitusvesim\u00e4\u00e4r\u00e4 on 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ja se mitoitetaan k\u00e4ytt\u00e4en 0,1 m\/h pintakuormaa, jolloin allaspinta-alaa tarvitaan noin 8 300 neli\u00f6metri\u00e4. Allasimeytyksess\u00e4 varataan lis\u00e4imeytyspinta-alaa puhdistus- ja huoltotoimenpiteit\u00e4 varten. Mitoituksen peruste on se, ett\u00e4 mitoitusvesim\u00e4\u00e4r\u00e4n imeytys tapahtuu kahdella altaalla ja varalla on kaksi muuta allasta, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huolto- ja puhdistustoimenpiteiden aikana. Imeytysaltaat muotoillaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetulle maa-ainesten ottoalueelle (sorakuoppa).<\/p>\n

Sadetusimeytyst\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikilla tuotantoalueilla. Sadetusimeytys toimii rinnakkaisena vaihtoehtona kaivoimeytykselle. Imeytykseen varatut pinta-alat on mitoitettu niin, ett\u00e4 kullakin imeytysalueella on varauduttu imeytyspaikkojen sek\u00e4 imeytystapojen vuorotteluun kaivoimeytyksen kanssa. Jokainen imeytysalue jaetaan imeytysputkistoj\u00e4rjestelyin useampaan imeytyspaikkaan. Yksi tai kaksi imeytyspaikoista on kerrallaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muiden imeytyspaikkojen ollessa levossa. Mitoituspinta-alavarauksia laskettaessa on oletettu, ett\u00e4 yksi alue on kerralla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vastaavan kokoinen alue on levossa. Sadetusimeytys on ajallisesti suunniteltu siten, ett\u00e4 aluetta sadetetaan yksi vuosi ja sen j\u00e4lkeen se on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden levossa. Sadetusimeytysalueiden mitoituksessa on pintakuormana k\u00e4ytetty 0,07 – 0,09 m\/h. Sadetusimeytyskokeissa on pintakuormana k\u00e4ytetty ongelmitta t\u00e4t\u00e4 huomattavasti suurempia pintakuormia.<\/p>\n

Taulukossa on sadetusimeytykseen varattavat pinta-alat tuotanto- ja imeytysalueittain:<\/h3>\n

Vesi otetaan maaper\u00e4st\u00e4 yl\u00f6s pohjavesikaivoilla, jotka sijaitsevat eri kaivoalueilla.<\/p>\n

Imeytysolosuhteet<\/h3>\n

$39e<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan vesitaseen hallinta<\/h3>\n

Seurantatulosten perusteella Keini\u00e4nrannassa purkautuu luonnontilassa vett\u00e4 tihkupinnoilta ja l\u00e4hteist\u00e4 noin 1 100 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Imeytys- ja merkkiainekokeen aikana Keini\u00e4nrannan vesitaseessa todettiin 500 kuutiometrin vuorokaudessa virtaaman v\u00e4heneminen. Tuotantoalueen TUA3 tekopohjavesikapasiteetiksi on m\u00e4\u00e4ritetty 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Yli-imeytystarve on siten luokkaa 2 – 3 prosenttia alueen tulevasta vesitaseesta. Tekopohjavesilaitoksen toimiessa Keini\u00e4nrannan vesitaseen yll\u00e4pito voidaan tarvittaessa toteuttaa nelj\u00e4ll\u00e4 tavalla alla mainitussa j\u00e4rjestyksess\u00e4:<\/p>\n

1. Tekopohjavesilaitoksen ajotavalla<\/p>\n

2. Yli-imeytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raakavett\u00e4 erityisesti imeytysalueella 4.3 ja tarvittaessa imeytysalueella 4.2<\/p>\n

3. Kohdennetulla yli-imeytyksell\u00e4 tekopohjavett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en imeytysalueella 4.3<\/p>\n

4. Suojaimeytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tekopohjavedell\u00e4<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan vesitaseen yll\u00e4pito ja eri vaiheiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen perustuu mm. Keini\u00e4nrannan virtaamien, veden laadun sek\u00e4 pohjaveden pinnankorkeuksien seurantatuloksiin. Yksityiskohtaiset tark\u00adkailuohjelmat laaditaan my\u00f6hemmin ja hyv\u00e4ksytet\u00e4\u00e4n valvontaviranomaisilla. Tekopohjavesilaitoksen ajotavalla tarkoitetaan tuotannon optimointia, jossa seurantatulosten perusteella muutetaan sek\u00e4 imeytysaluekohtaisia ett\u00e4 vedenottoaluekohtaisia vesim\u00e4\u00e4ri\u00e4 kokonaistuotannon ja luvan asettamissa puitteissa.<\/p>\n

$39f<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen toimintaan liittyy Keini\u00e4nrannan Natura-alueen vesitaseen seuranta. Seurannalla varmistetaan, ett\u00e4 haitallisia muutoksia vesitaseeseen ei synny. Toiminnan alkaessa vesitaseen hallinta toteutetaan tekopohjavesilaitoksen ajotapaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Jos laitoksen ajotapaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei saavuteta riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 virtaamaa Keini\u00e4nrannan Natura-alueelle, aloitetaan lis\u00e4ksi yli-imeytys. Tarvittaessa voidaan seurantatuloksiin perustuen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yli-imeytyst\u00e4 tekopohjavedell\u00e4 tai sen lis\u00e4ksi suojaimeytyst\u00e4 tekopohjavedell\u00e4.<\/p>\n

Liikennej\u00e4rjestelyt<\/h3>\n

Huoltoyhteysverkosto suunnitellaan ja rakennetaan siten, ett\u00e4 mahdollisimman paljon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisi\u00e4 ajouria ja polkuja. Kokonaan uusia huoltoyhteysuria ei alueelle tarvitse rakentaa kuin imeytysalueelle IA4.3 ja kaivoalueelle KA3.4. P\u00e4\u00e4huoltoteiden tulee olla 4 – 5 metri\u00e4 leveit\u00e4. V\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t huoltoyhteydet ovat hieman kapeampia. Ensisijaisesti vanhat ajourat parannetaan poistamalla mahdollinen kasvillisuus ja humus tiepohjalta tarvittavalta leveydelt\u00e4\u00e4n ja ajetaan pinnoitteeksi 150 – 200 millimetrin murskekerros. Teiden kuivatus varmistetaan tarvittaviin kohtiin kaivettavilla sivuojilla ja rummuilla. Natura-alueilla huoltoyhteysv\u00e4yl\u00e4t pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman luonnontilaisina. Siirtopumppaamoalueen tulotie sek\u00e4 piha-alue asfaltoidaan. Raakavesipumppaamoalue sek\u00e4 sen huoltoyhteys rakennetaan murskepintaisena ja pumppaamon piha-alue aidataan maisemaan soveltuvalla aidalla.<\/p>\n

Tarvittavat rakenteet ja putkilinjat<\/h3>\n

Imuputki rakennetaan kahdesta erillisest\u00e4 putkesta, jotka ottavat vett\u00e4 eri syvyyksilt\u00e4, toinen noin 17 metrin syvyyteen keskivedenpinnasta ja toinen noin 4 – 5 metrin syvyyteen keskivedenpinnasta. Imuputket sijoittuvat rinnakkain. Imuputken pituus on enimmill\u00e4\u00e4n 1 700 metri\u00e4. Imuputket rakennetaan DN 1200 muoviputkesta upottaen ne j\u00e4rven pohjaan. Ranta-alueella se kaivetaan maahan.<\/p>\n

Imuputki p\u00e4\u00e4ttyy rakennettavan raakavesipumppaamon imualtaaseen, jonka poikkipinta-ala on noin 67 neli\u00f6metri\u00e4. Imualtaaseen asennetaan nelj\u00e4 uppomoottoripumppua, joista yksi on varayksikk\u00f6. Imuputken pumppaamon puoleiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n rakennetaan automaattisesti toimiva v\u00e4lpp\u00e4, joka poistaa raakavedest\u00e4 suurikokoisimmat kiintoaineet.<\/p>\n

$3a0<\/p>\n

$3a1<\/p>\n

Tekopohjaveden ottamista varten kaivoalueille rakennetaan pohjavesikaivoja. Kaivoista pumpattu tekopohjavesi pumpataan kaivoalueen 2 l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevaan siirtopumppaamoon ja sielt\u00e4 edelleen osakaskuntien vesilaitoksille. Siirtopumppaamo (s\u00e4ili\u00f6n tehollinen tilavuus noin 3 500 kuutiometri\u00e4) sijoittuu tasolle noin +137 metri\u00e4. Siirtopumppaamoon kuuluva kaksiosainen, halkaisijaltaan noin 36 metrin vesis\u00e4ili\u00f6 sijoitetaan osittain rinteeseen. Vesis\u00e4ili\u00f6n eteen (siihen kiinni) rakennetaan pumppaamosiipi, joka on mitoiltaan noin 13 metri\u00e4 x 18 metri\u00e4. Siirtopumppaamolle rakennetaan liikenneyhteys Varalantielt\u00e4. S\u00e4ili\u00f6n ylivuotoputki johdetaan Vanhan P\u00e4lk\u00e4neentien alitse ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n vesist\u00f6\u00f6n. Ylivuotoj\u00e4rjestelyn toteutus tarkentuu toteutussuunnittelun yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Toiminnan lopettaminen<\/h3>\n

Tekopohjavesilaitoksen k\u00e4ytt\u00f6ajaksi on suunniteltu 100 vuotta. Kun laitoksen toiminta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n lopettaa, sen vedentuotanto ajetaan alas vuoden aikana. Vesim\u00e4\u00e4ri\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n eri tuotantoalueilla hallitusti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 luonnontilainen vesitase. Lopettamista varten laaditaan erillinen tarkkailuohjelma, johon sis\u00e4ltyy my\u00f6s j\u00e4lkiseuranta. Rakennetut laitteet puretaan ja poistetaan. Kaikki rakennetut kohteet on mahdollista ennallistaa. Ennallistamisesta laaditaan ennen toiminnan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 suunnitelma. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on maisemoida rakentamiskohdat luonnontilaisiksi.<\/p>\n

Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat p\u00e4ivitettyyn ja aikaisemmat versiot korvanneeseen 28.3.2014 p\u00e4iv\u00e4ttyyn Natura-arviointiin.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alue (FI0316001)<\/h3>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharju on kahden suurj\u00e4rven, Roineen ja L\u00e4ngelm\u00e4veden v\u00e4liin sijoittuva harjujakso. Alueeseen kuuluu Suomen suurimpiin kuuluva suppakuoppa, Punamultalukko. Natura-alue on kooltaan 268 ha. Suojelun perusteena on luontodirektiivi (SCI). Puolet alueesta kuuluu ennest\u00e4\u00e4n valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, jonka alueesta noin puolet on valtion luonnonsuojelualuetta, joita tekopohjavesilaitokseen liittyv\u00e4t rakentamistoimenpiteet eiv\u00e4t kuitenkaan koske. Lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4osin Natura-alueella on Punamultalukko -kiinteist\u00f6 (25 hehtaaria), joka on hankittu suojelutarkoitukseen vuonna 1996.<\/p>\n

$3a3<\/p>\n

Tietolomakkeen mukaan Natura-alueella pesii lintudirektiivin liitteen I lajeista pyy. Lajista on havaintoja imeytysalueiden IA1.1 ja IA1.2 l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n

Punamultalukko on Keisarinharjun ja Vehoniemenharjun pitkitt\u00e4isharjun keskell\u00e4 oleva suuri suppa, jonka pohjalla on suo. Punamultalukko on Suomen suurimpia suppia. Punamultalukon suojelukohteen koko on 25 hehtaaria. P\u00e4\u00e4osa alueesta kuuluu Natura-alueeseen. Supan lounais- ja l\u00e4nsireunalle sijoittuu harjun karkea ydinosa. Sen it\u00e4reunalla sijaitsee my\u00f6s suppakuoppien rikkoma deltamainen harjulaajentuma, ja kallio nousee paikoin pohjavesipinnan yl\u00e4puolelle noin 105 metrin (mpy) tasolle asti. Supan pohjalla oleva suo sijaitsee jyrkk\u00e4piirteisess\u00e4 noin 40 – 50 metri\u00e4 kapeassa ja suurelta osin hienoaineksen (hHk-Si) rajaamassa painanteessa. Suota reunustavat hieno hiekka ja silttikerrokset sijoittuvat p\u00e4\u00e4osin pohjavesipinnan yl\u00e4puolelle. Supan l\u00e4nsireunan pohjalla on hienon hiekan kerroksia noin 3 metri\u00e4 paksun turpeen alla.<\/p>\n

Suppasuon pinta-ala on 0,24 hehtaaria ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Valuma-alueella on m\u00e4nty- ja kuusimets\u00e4\u00e4 sek\u00e4 taimikoita ja sen poikki menee Varalantie. Valuma-alueelle sijoittuu laitoksen imeytysalue 2.3, huoltoyhteys imeytysalueille 2.4 ja Varalantien varteen sijoitettava painelinja. My\u00f6s tilap\u00e4inen linja sijoittuu p\u00e4\u00e4osin valuma-alueelle.<\/p>\n

Suppasuon keskell\u00e4 on oligotrofinen jouhisaravaltainen suursaraneva. Pohjakerroksen valtalaji on sararahkasammal. Kuivilla kohdilla kasvaa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kyt\u00f6karhunsammalta. Kentt\u00e4kerrosta luonnehtivat mutasara ja tupasvilla. Suon keskell\u00e4 kasvaa pieni\u00e4 m\u00e4ntyj\u00e4 ja joitain pieni\u00e4 hieskoivuja. Turpeen paksuus suon keskell\u00e4 maatutkaluotauksen perusteella on kolme metri\u00e4. Laiteella on vetist\u00e4 luhtasara- ja kastikkakasvillisuutta, jonka pohjakerroksen valtalajina ovat haprarahkasammal ja luhtakuirisammal. Laiteella turpeen paksuus on alle metrin ja sill\u00e4 osalla ei ole l\u00e4hteit\u00e4. Suppasuon kasvisto, erityisesti laidekasvisto viittaa siihen, ett\u00e4 suokasvillisuuteen vaikuttaa sek\u00e4 l\u00e4hteisyys (pohjavesivaikutus) ett\u00e4 luhtaisuus (pintavesivaikutus).<\/p>\n

Natura-alueelle sijoittuu noin 2 440 metri\u00e4 erityyppist\u00e4 putkilinjaa. Putkilinjojen asentamisen yhteydess\u00e4 kasvillisuus muuttuu pysyv\u00e4sti noin 0,1 hehtaarin alalla ja v\u00e4liaikaisesti 0,85 hehtaarin alalla, eli haitta kohdistuu noin 0,4 prosentille harjumetsi\u00e4. Hyv\u00e4ksi luokitettavaa harjumets\u00e4\u00e4 sijoittuu linjojen vaikutuspiiriin noin 0,3 hehtaaria. Putkilinjan rakentamisen vaikutus kohdistuu kangaskasvillisuuteen. Putkilinjojen rakentaminen ei olennaisesti muuta harjumetsien ominaispiirteit\u00e4 tai ekologisia olosuhteita. Harjumets\u00e4t eiv\u00e4t pirstoudu, koska linjoja ei rakenneta yhten\u00e4isten metsik\u00f6iden l\u00e4pi, vaan olemassa olevien tieurien ja teiden kohdille.<\/p>\n

Kaivoalueilla kasvillisuus muuttuu rakentamisen takia pysyv\u00e4sti noin 0,2 hehtaarin alalla ja v\u00e4liaikaisesti 0,2 hehtaarin alalla. Suurin rakennelma, joka rakennetaan Natura-alueelle, on siirtopumppaamo, ja se vie kasvillisuutta pysyv\u00e4sti 0,27 hehtaaria. Kaikkiaan rakentamisen takia harjumetsien levinneisyys heikkenee noin 0,6 hehtaarilla (putkilinjat, siirtopumppaamo ja muut rakenteet).<\/p>\n

Laitoksen rakentamisen pirstoutumisvaikutus harjumetsiin on v\u00e4h\u00e4inen, koska rakenteet, linjat, kaivot, huoltoyhteydet ja rakennukset sijoitetaan olemassa oleville tieurille, reunavy\u00f6hykkeelle tai teiden viereen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 reunavaikutus ei alueella juuri lis\u00e4\u00e4nny. Alueella harjoitettava mets\u00e4talous on vaikuttanut tai vaikuttaa selv\u00e4sti merkitt\u00e4v\u00e4mmin metsien pirstoutumiseen kuin tekopohjavesilaitoksen rakentaminen. Rakenteet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katkaise alueen ekologisia yhteyksi\u00e4. Rakentamisen melu ja p\u00f6ly\u00e4minen on v\u00e4liaikaista ja vaikutus luontotyyppiin j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseksi.<\/p>\n

Imeytysalueella sadetus tulee muuttamaan harjumetsien kasvillisuuden luonnetta. Kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat noin 1,8 hehtaarin alalle. Sadetuksen kasvillisuusvaikutukset eiv\u00e4t ulotu imeytysalueen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Puuston osalta ei ole odotettavissa merkitt\u00e4vi\u00e4 haittavaikutuksia. Pienilmasto ei muutu imeytysalueella 1.1, mutta imeytysalueella 1.2 voi ilmet\u00e4 pienilmastovaikutuksia.<\/p>\n

Imeytysalueiden IA1.1 ja IA1.2 l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4 pyy voi rakennusvaiheessa h\u00e4iriinty\u00e4 ja siirty\u00e4 hieman kauemmaksi. Laitoksen k\u00e4ynniss\u00e4 ollessa sadetuksen aikana pyy v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 imeytysaluetta. Lajin pesint\u00e4- tai elinmahdollisuudet eiv\u00e4t olennaisesti heikkene alueella. Vaikutukset Punamultalukon suojelukohteella keskittyv\u00e4t kaivoalueen 2 osalle ja putkilinjojen rakentamispaikoille. Laitoksen toiminta ei aiheuta Punamultalukon suppasuolle kasvillisuusvaikutuksia laitoksen ohjauksen takia. Suojelutavoitteet (=alueen eheys) Punamultalukon suojelukohteella eiv\u00e4t vaarannu ja vaikutukset suojelukohteelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t kohtalaiselle tasolle. Muun muassa alueella olevat arvokkaat paisterinteet s\u00e4ilyv\u00e4t. Kaikkiaan Punamultalukon kiinteist\u00f6ll\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n kasvillisuutta pysyv\u00e4sti noin 0,14 hehtaaria (kiinteist\u00f6n pinta-alasta 0,6 prosenttia). V\u00e4liaikaisesti vaikutus kohdistuu noin 0,14 hehtaarin alaan. Pitk\u00e4aikaiset vaikutukset harjuluontoon ovat suhteellisen v\u00e4h\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen rakentamisen ja toiminnan takia Natura-alueella muuttuu noin 2,38 hehtaaria harjumets\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vastaa 0,98 prosentin osuutta harjumetsien levinneisyydest\u00e4 Natura-alueella. Rakentamisaikana v\u00e4liaikainen vaikutus kohdistuu noin 1,18 hehtaarin alalle. V\u00e4liaikainen vaikutus kest\u00e4\u00e4 muutamia vuosia ja n\u00e4ill\u00e4 kohteilla kasvillisuus palautuu ennalleen. Edustavuusluokitukseltaan hyv\u00e4\u00e4n luokkaan kuuluvaa harjumets\u00e4\u00e4 muuttuu 1,8 hehtaaria (osuus 1,2 prosenttia), merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n luokkaan kuuluvaa 0,1 hehtaaria (0,1 prosenttia) ja ei merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n luokkaan kuuluvaa 0,5 hehtaaria (0,9 prosenttia). Muutos kohdistuu luontotyypin luontaiseen levinneisyyteen ja paikallisesti luontotyypin rakenteellisiin ominaispiirteisiin. Vaikutusten todenn\u00e4k\u00f6isyys on eritt\u00e4in suuri. Laitoksen toiminta ja rakentaminen heikent\u00e4\u00e4 liev\u00e4sti harjumetsien suojelua Natura-alueella. Laitoksen rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta harjumetsien perustavanlaatuisten ominaispiirteiden h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 Natura-alueella.<\/p>\n

Harjumetsien suotuisa suojelutaso Suomessa ei hankkeen toteuttamisen seurauksena heikkene merkitt\u00e4v\u00e4sti. Hanke heikent\u00e4\u00e4 Natura-alueiden harjumetsien levinneisyytt\u00e4 0,01 – 0,02 prosenttia. Suomessa Natura-alueella on noin 200 – 380 neli\u00f6kilometri\u00e4 harjumetsi\u00e4. Harjumetsien suojelutason on arvioitu olevan Suomessa ep\u00e4suotuisa huono ja heikkenev\u00e4.<\/p>\n

Natura-arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen halki menev\u00e4lle valtatielle 12 on laadittu vuonna 2008 tiet\u00e4 parantava tiesuunnitelma, joka koskee v\u00e4li\u00e4 Huutij\u00e4rvi – Laitikkala. Tiesuunnitelmassa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tielle muun muassa ohituskaistoja ja j\u00e4rjestell\u00e4\u00e4n yksityistieliittymi\u00e4. Natura-alueen kohdalla tehd\u00e4\u00e4n pohjavesisuojaus, hirviaita ja ohituskaista sek\u00e4 poistetaan yksityistieliittymi\u00e4. Arvioinnissa todetaan, ett\u00e4 muutokset eiv\u00e4t aiheuta merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia Natura-alueelle. Suunnitelman toteuttamisella on todettu olevan my\u00f6nteinen vaikutus Natura-alueen luontoarvoille, koska pohjavesisuojauksella ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n pohjaveden pilaantumisriski onnettomuustilanteissa ja se parantaa pohjaveden laatua nykytilaan verrattuna pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tiesuolauksesta johtuvaa kloridikuormitusta.<\/p>\n

$3a4<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan Natura-alue (FI0338005)<\/h3>\n

Keini\u00e4nrannan Natura-alueen pinta-ala on 27 hehtaaria ja se on otettu Natura 2000 -suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Alue kuuluu ennest\u00e4\u00e4n valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Keini\u00e4nrannan tervalepp\u00e4korpi on er\u00e4s Pohjoismaiden edustavimmista tervalepp\u00e4metsist\u00e4.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan tervalepp\u00e4korvessa oleva vesi on Syrj\u00e4nharjusta purkautunutta pohja- ja orsivett\u00e4, joka purkautuessaan muodostaa ep\u00e4yhten\u00e4isen avovesipinnan, joka virtaa edelleen Mallasveteen. Pohja- ja orsiveden purkautumistasot ovat vakiokorkeudella. Pohjavesi virtaa harjualueella kaakkoon ja suuri osa siit\u00e4 purkautuu Keini\u00e4nrannan alueella. Maanpinta on tasolla NN +97,5 metri\u00e4, orsiveden pinta NN +93,5 metri\u00e4, pohjaveden pinta on tasolla NN +87,5 metri\u00e4, avovesipinnat vaihtelevat tasojen NN +86 ja NN +84 metri\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 ja Mallasveden pinta on tasolla NN +84 metri\u00e4.<\/p>\n

Pohja- ja orsivesi purkautuu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 tihkupintaisesti ja paikoin pistem\u00e4isesti. Alueella on letteikk\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 (tihkupintaa), miss\u00e4 vesi tihkuu maanpinnan l\u00e4pi. L\u00e4hteik\u00f6iss\u00e4 veden laatu poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4lipintojen ja laskupurojen vedenlaadusta. L\u00e4hteik\u00f6iss\u00e4 ja avovesipinnoilla vedenpinnantasot pysyv\u00e4t alueella melko vakaina, vaikka l\u00e4hteiden virtaamat vaihtelevat suuresti.<\/p>\n

Natura-tietolomakkeen mukaan Natura-alueen suojeluperusteena ovat seuraavat luontotyypit: vaihettumis- ja rantasuot (7140), mets\u00e4luhdat (9080, priorisoitu luontotyyppi) ja puustoiset suot (91D0, priorisoitu luontotyyppi). Kasvillisuuskartoituksen perusteella n\u00e4iden lis\u00e4ksi alueella on boreaalista lehtoa (9050), jonka pinta-alaosuus on 52 prosenttia. Lehtoa ei ole ilmoitettu Natura-tietolomakkeessa ja Natura-tietolomakkeessa esitetyt suojeltavien luontotyyppien pinta-alaosuudet eiv\u00e4t n\u00e4ilt\u00e4 osin ole oikeat. Taulukossa on luontotyyppien pinta-alat ja niiden osuudet:<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan vaihettumis- ja rantasoiden edustavuus on luokassa merkitt\u00e4v\u00e4 ja luonnontila luokassa hyv\u00e4. Mets\u00e4luhtien edustavuus ja luonnontila on arvioitu luokkaan hyv\u00e4. Puustoiset suot -luontotyypin edustavuus ja luonnontila on luokassa hyv\u00e4. Boreaaliset lehdot ovat edustavuudeltaan luokassa erinomainen ja lehtojen luonnontila on luokassa hyv\u00e4.<\/p>\n

Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyv\u00e4t harmaap\u00e4\u00e4tikka, palok\u00e4rki ja lis\u00e4ksi yksi uhanalainen laji.<\/p>\n

$3a7<\/p>\n

Laitoksen toimintaa ohjataan siten, ett\u00e4 vaikutuksia Keini\u00e4nrannan vesitaseeseen ei muodostu. Tekopohjavesilaitoksen toimiessa Keini\u00e4nrannan vesitase pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vakaana tekopohjavesilaitoksen ajotavalla, yli-imeytyksell\u00e4 ja tarvittaessa suojaimeytyksell\u00e4. Yli-imeytyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 Keini\u00e4nrannan vesitase s\u00e4ilyy luonnontilan kaltaisena, eik\u00e4 yli- tai suojaimeytys aiheuta riski\u00e4 alueen toiminnoille. Imeytystarpeen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 on keskeist\u00e4 Keini\u00e4nrannan vesitilanteen seuranta.<\/p>\n

Arvio tekopohjaveden vaikutuksesta l\u00e4hteik\u00f6iden vedenlaatuun perustuu siihen, ett\u00e4 l\u00e4hteiden virtaamassa ei tapahdu muutoksia. Veden laatu pidet\u00e4\u00e4n luontaisena tekopohjavesilaitoksen ajotavalla, yli-imeytyksell\u00e4 ja tarvittaessa suojaimeytyksell\u00e4. Yli-imeytyksess\u00e4 imeytysalueella 4.3 ja mahdollisessa suojaimeytyksess\u00e4 voidaan imeytt\u00e4\u00e4 tekopohjavett\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 varmistetaan Keini\u00e4nrannan veden laadun s\u00e4ilyminen luonnontilan kaltaisena. Kun virtaamat pysyv\u00e4t luonnonvaihtelun rajoissa, puustoiset suot ja lehdot luontotyyppien ekologiassa ja ominaispiirteiss\u00e4 ei tule tapahtumaan muutoksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Tervalep\u00e4n juurissa el\u00e4vien Frankinia s\u00e4desienibakteerien elinolosuhteet eiv\u00e4t muutu. Vaikutukset ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 tai merkityksett\u00f6mi\u00e4 mets\u00e4luhdat tai vaihettumis- ja rantasuot luontotyyppeihin. N\u00e4m\u00e4 luontotyypit ovat suurelta osin riippuvaisia Mallasveden pintavedest\u00e4 ja Mallasveden vedenpinnan vaihtelusta, joihin hanke ei vaikuta.<\/p>\n

Alueen nykyisess\u00e4 kasvistossa ei tapahdu muutoksia, koska laitoksen toiminnalla on vain v\u00e4h\u00e4n vaikutusta Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteiden veden laatuun. Vaikka imeytett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n suoloja kuin luontaisessa pohjavedess\u00e4, vaikutukset l\u00e4hteikk\u00f6vesien laatuun ovat suhteellisen pienet. Laitoksen toiminta ei heikenn\u00e4 harmaap\u00e4\u00e4tikan, palok\u00e4rjen ja uhanalaisen lajin esiintymist\u00e4 alueella, koska n\u00e4iden lajien esiintymiseen vaikuttaa ensisijaisesti lahopuuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja puuston rakenne. Suojelutoimet edist\u00e4v\u00e4t edell\u00e4 mainittujen lajien viihtymist\u00e4 alueella, kun lahopuuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulevaisuudessa kasvaa.<\/p>\n

Vaikutuksia Keini\u00e4nrannan vesitaseeseen voidaan pitk\u00e4lti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tuotannon ohjauksella. Veden laatumuutokset eiv\u00e4t heikenn\u00e4 luontotyyppien ominais-piirteit\u00e4 tai muuta ominaislajistoa. Tekopohjavesilaitoksen toiminta ei heikenn\u00e4 lehtojen ja puustoiset suot luontotyyppien suojelutasoa.<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus 22.2.2013<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskuksen ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonnonvarat -vastuualue on 22.2.2013 lausunnossaan 20.6.2012 p\u00e4iv\u00e4tyst\u00e4 Natura-arvioinnista todennut muun ohella, ett\u00e4 Natura-arvioinnissa esitettyihin vaikutusarviointeihin liittyy sellaisia puutteita, ett\u00e4 arviointia ei voida pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin asianmukaisena. Jotta voitaisiin ottaa kantaa hankkeen aiheuttamien vaikutusten merkitt\u00e4vyyteen, arviointia tulee t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 lausunnosta tarkemmin ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla seuraavasti:<\/p>\n

$3a9<\/p>\n

$3aa<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus 15.3.2013<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on 15.3.2013 antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, ett\u00e4 Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueeseen kuuluvat muun muassa Mets\u00e4hallituksen hallinnassa oleva Vehoniemenharjun luonnonsuojelualue ja valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu Punamultalukon alue. Mets\u00e4hallitus on hakenut kiinteist\u00f6toimitusta tilan liitt\u00e4miseksi Vehoniemen luonnonsuojelualueeseen. L\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueella, jonka osa Punamultalukko on, toteutuskeinona on p\u00e4\u00e4osin luonnonsuojelulaki.<\/p>\n

$3ab<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on lausunnossaan katsonut, ett\u00e4 hankkeen vaikutukset Natura 2000 -alueen luonnonarvoille Punamultalukon osalta ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4. Natura 2000 -alueen koskemattomuus ja eheys k\u00e4rsisi siit\u00e4, ett\u00e4 yksi luonnonsuojeluarvojen kannalta merkitt\u00e4vist\u00e4 kohteista (Punamultalukko) selke\u00e4sti heikkenisi luontoarvoiltaan. Mets\u00e4hallitus on johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt, ettei hankkeelle voi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lupaa t\u00e4llaisenaan.<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus 17.9.2013<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus on 17.9.2013 antamassaan luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n mukaisessa lausunnossa todennut, ett\u00e4 suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten synnyn est\u00e4miseen ei ole kiinnitetty riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota tekopohjavesilaitoksen hankesuunnitelmaa laadittaessa. Hankesuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana tulee olla se, ett\u00e4 vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleville arvoille ei synny. Luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutuksien v\u00e4hent\u00e4miseksi arvioinnissa on esitetty useita keinoja, mutta kaikilta osin lievent\u00e4miskeinoja ei voida pit\u00e4\u00e4 realistisina. Hakija ei ole kuvannut hankkeen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 eik\u00e4 luontotyyppien ennallistamismahdollisuuksia ole arvioitu. Lis\u00e4ksi ELY-keskus on todennut, ett\u00e4 arvioidun hankkeen ja hakemussuunnitelman v\u00e4lill\u00e4 on eroja, esimerkiksi kaikkia hakemussuunnitelmassa esitettyj\u00e4 toimia ei ole k\u00e4sitelty Natura-arvioinnissa.<\/p>\n

ELY-keskus on todennut Keisarinharju-Vehoniemenharjun osalta, ett\u00e4 harjumetsien luontotyypin edustavuuskarttaa Natura-alueelta on p\u00e4ivitetty, mutta hankkeen vuoksi muuttuvilta alueilta ei ole tehty kattavia, ajantasaisia maastoinventointeja, joten muuttuvien alueiden arvoista ei ole luotettavaa tietoa. Rakentamisaikaisten vaikutusten osalta arvio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta, sill\u00e4 muun muassa maaston muodoista johtuen ty\u00f6aikaiset vaikutukset saattavat ulottua ennakoitua laajemmalle. Asiakirjoissa esitetyill\u00e4 tiedoilla ei ELY-keskuksen n\u00e4kemyksen mukaan pystyt\u00e4 arvioimaan Punamultalukon suppasuon ja pohjaveden yhteytt\u00e4, ja sen vuoksi arviointiin j\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta mahdollisen pohjavedenpinnan aleneman vaikutuksesta suppasuon kasvillisuuteen. ELY-keskus on pit\u00e4nyt harjumetsien luontotyyppiin kohdistuvia pinta-alamenetyksi\u00e4 niiden kohdistuessa suurelta osalta kohteella esiintyv\u00e4n luontotyypin edustavimpaan osaan merkitt\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

ELY-keskus on todennut Keini\u00e4nrannan osalta muun ohella, ett\u00e4 Syrj\u00e4nharjun alueella imeytysalueilla IA4.3 – 4.5:n ja kaivoalueella KA3.4 ei ole tehty varsinaisia tutkimuksia. Tuotannon toteuttamissuunnitelma perustuu virtausmallin simulaatioon, ei aluetta koskeviin vastaavan tason tutkimuksiin kuin alueen luoteisosassa. ELY-keskus on edelleen todennut, ett\u00e4 vedenlaatumuutoksiin varautumista ei ole p\u00e4ivitetyss\u00e4 Natura-arvioinnissa k\u00e4sitelty, vaikka siin\u00e4 todetaan l\u00e4hteiden meiofaunassa ja mikrobiel\u00e4imist\u00f6ss\u00e4 voivan tapahtua muutoksia, ja lis\u00e4ksi tutkimustiedon puutteen tekopohjaveden pitk\u00e4aikaisvaikutuksista l\u00e4hdekasvillisuuteen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tuovan arviointiin ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n

$3ac<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus 23.9.2013<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on 23.9.2013 lausunnossaan todennut, ett\u00e4 sen n\u00e4kemys vaikutuksista Natura 2000 -alueeseen on edelleen edellisen lausunnon mukainen. Hankkeen vaikutukset Natura 2000 -alueen luonnonarvoille Punamultalukon osalta ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4. Natura 2000 -alueen koskemattomuus k\u00e4rsisi siit\u00e4, ett\u00e4 yksi alueen luonnonsuojeluarvojen kannalta merkitt\u00e4vist\u00e4 kohteista (Punamultalukko) selke\u00e4sti heikkenisi luontoarvoiltaan.<\/p>\n

Edelleen Mets\u00e4hallitus on todennut muun ohella, ett\u00e4 rakentamisen konkreettiset vaikutukset tulevat olemaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurempia kuin yleissuunnitelmassa ja sen pohjalta tehdyss\u00e4 arvioinnissa esitet\u00e4\u00e4n. Suunnitelman yleispiirteisyys ja puutteellinen tutkimustieto tekopohjavesihankkeiden vaikutuksista ei riit\u00e4 arvioimaan toimenpiteiden tosiasiallisia vaikutuksia alueen luonto- ja pohjavesiarvoihin. Pohjavesien liikkeist\u00e4 ja kaikkien toimenpiteiden todellisista vaikutuksista esimerkiksi Punamultalukon suppasuohon ei voida olla varmoja.<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus 16.6.2014<\/p>\n

$3ad<\/p>\n

Edelleen ELY-keskus on todennut, ett\u00e4 tekopohjavesihankkeen vuoksi aiheutuvaa harjumetsien luontotyyppiin kohdistuvaa menetyst\u00e4 voidaan noin yhden prosentin osalta pit\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4isluonteisena ja osittain my\u00f6s peruuttamattomana. Hankkeen toiminta-ajan on ilmoitettu olevan sata vuotta. Lis\u00e4ksi toiminnan loputtua suojelun perusteena olevan luontotyypin ennallistuminen voi vied\u00e4 useita vuosikymmeni\u00e4 ja palautuminen on ep\u00e4varmaa. Peruuttamattomana ELY-keskus on pit\u00e4nyt menetyst\u00e4, joka aiheutetaan 0,27 hehtaarin laajuisella harjun leikkauksella siirtopumppaamon rakentamisen yhteydess\u00e4. Pysyv\u00e4st\u00e4 menetyksest\u00e4 (2,38 hehtaaria) noin 75 prosenttia (1,8 hehtaaria) kohdistuu Keisarinharju-Vehoniemenharjun harjumetsien luontotyypin edustavimpaan osaan (edustavuusluokka hyv\u00e4). Hankkeen vaikutuksia aiheuttavien toimintojen sijoittuminen hajalleen harjualueelle voidaan lausunnon mukaan katsoa heikent\u00e4v\u00e4n jossain m\u00e4\u00e4rin harjumets\u00e4n luontotyypin yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

$3ae<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus 16.6.2014<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on 16.6.2014 antamassaan lausunnossa todennut, ett\u00e4 hankesuunnitelmaan tehdyt muutokset ovat Punamultalukon osalta osittain oikeansuuntaisia, mutta edelleen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja tosiasialliset vaikutukset ovat edelleen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurta ep\u00e4varmuutta aiheuttavia. Ep\u00e4varmuus johtuu suurelta osin suunnitelmien suurpiirteisyydest\u00e4 ja suunnitteluvaiheen tutkimusten riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 arvioida tekopohjavesihankkeen yksityiskohtaisia vaikutuksia. Lausunnon mukaan iso osa maaper\u00e4\u00e4n ja luontotyyppiin kajoavasta toiminnasta kohdistuu suojelualueeksi tarkoitetulle Punamultalukon suojelukohteelle ja sen harjumets\u00e4luontotyyppiin. Mets\u00e4hallitus on katsonut, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on alueen luontotyypin osittainen merkitt\u00e4v\u00e4 heikent\u00e4minen.<\/p>\n

$3af<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on edelleen todennut, ett\u00e4 hankkeen vaikutukset sijoittuvat hyvin hajalleen Natura-alueella, jonka voidaan katsoa heikent\u00e4v\u00e4n luontotyypin yhten\u00e4isyytt\u00e4. Kokonaisuuden hahmottaminen erillisist\u00e4 selvityksist\u00e4 ja osittain puutteellisista kuviokartoista on ollut ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja vaikeaa. Yksitt\u00e4isiin kohteisiin keskittyminen erillisin\u00e4 asioina ei avaa hyvin esimerkiksi mahdollisuutta arvioida Natura 2000 -alueen yhten\u00e4isyyden heikentymist\u00e4. Mets\u00e4hallitus on todennut, ett\u00e4 sen k\u00e4sityksen mukaan virtausmallinnusta ei ole YVA-viranomaisen lausuman j\u00e4lkeen Punamultalukon osalta tarkistettu. Vaikutusten arviointi ei siten t\u00e4lt\u00e4 osin ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajan tasalla. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 laitoksen toiminta edellytt\u00e4isi tulevaisuudessa lis\u00e4toimenpiteit\u00e4, joiden vaikutuksia Natura 2000 -alueen luonnonarvoille ei pystytty viel\u00e4 arvioimaan.<\/p>\n

Mets\u00e4hallitus on arvioinut edelleen tosiasiallisten vaikutusten olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huomattavasti esitetty\u00e4 suurempia, ja my\u00f6s riskin suurempien toimenpidetarpeiden esille nousemisesta laitoksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheessa olevan suuren. Iso osa heikennyksist\u00e4 ja ep\u00e4varmuustekij\u00f6ist\u00e4, sek\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n kajoavista toimenpiteist\u00e4 kohdistuu juuri alueen luonnonarvoiltaan arvokkaimmille alueille (Punamultalukko). Mets\u00e4hallitus on katsonut, ett\u00e4 Natura-arvioinnin perusteella ei voida poissulkea, etteik\u00f6 tekopohjavesihanke heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Natura 2000 -alueen suojeluarvoja. Mets\u00e4hallitus on todennut, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n suojeluarvon heikent\u00e4misen mahdollisuutta ei voida sulkea pois ennakkoarvioinnilla ja t\u00e4m\u00e4n perusteella varovaisuusperiaatteen mukaan haittaa on t\u00e4ll\u00f6in pidett\u00e4v\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Tavase Oy:n selitys 1.9.2014<\/p>\n

Aluehallintovirasto on 4.7.2014 varannut Tavase Oy:lle tilaisuuden selityksen antamiseen Natura-arvioinnin (28.3.2014) johdosta saaduista lausunnoista. Tavase Oy on antanut 1.9.2014 p\u00e4iv\u00e4tyn selityksen.<\/p>\n

Tavase Oy on selityksess\u00e4\u00e4n todennut muun ohella, ett\u00e4 Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelta on tehty kaikilta osin ajantasaiset kasvillisuusinventoinnit. Viimeisin kartoitus on tehty 19.8.2014, eiv\u00e4tk\u00e4 vaikutusten arvioinnin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset muutu kartoituksen tulosten perusteella. Hankkeen toteutumisen kannalta ei ole mahdollista sijoittaa kaikkia tekopohjavesilaitoksen rakenteita Natura-alueen ulkopuolelle, koska t\u00e4ll\u00f6in laitos ei ole toimintavarma. Harjumetsien levinneisyys heikkenee hankkeen takia vain 0,98 prosentilla. Pinta-alamenetys on vain 2,38 hehtaaria.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan alueella on tehty eritt\u00e4in laajat virtausmallinnusta palvelevat tutkimukset. Tutkimukset ovat keskittyneet erityisesti Keini\u00e4nrannan Natura-alueen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n juuri sille alueelle, jossa Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia voisi synty\u00e4. N\u00e4iden tutkimusten laajuus on samaa suuruusluokkaa kuin Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossaan viittaamalla tuotantoalueen TUA3:n luoteisella osalla tehdyt tutkimukset. N\u00e4kemys tutkimusten v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4 on virheellinen, eik\u00e4 kyseist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Keini\u00e4nrantaa koskevien johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteluna.<\/p>\n

Sek\u00e4 hankkeen vaikutusta Keini\u00e4nrannan Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin ett\u00e4 erityisesti vaikutusten hallintatoimien k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta voidaan selvitt\u00e4\u00e4 pohjavesimallin avulla simuloimisen lis\u00e4ksi my\u00f6s empiiriseen tutkimustietoon perustuen. Lausuma siit\u00e4, ett\u00e4 vaikutuksia ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta voisi arvioida vain pohjavesimallin avulla simuloimalla, on virheellinen. Hakija on tarkastellut vaikutuksia ja hallintatoimia pohjavesimallilla simuloimalla, mutta lis\u00e4ksi vaikutuksia ja hallintatoimia on arvioitu empiiriseen todellisuuteen perustuen.<\/p>\n

$3b0<\/p>\n

Viel\u00e4 selityksess\u00e4 on todettu, ett\u00e4 ennakoimattomia riskej\u00e4 ei ole. Tekopohjavesilaitoksen rakenteiden sijoittuminen hajalleen Natura-alueelle heikent\u00e4\u00e4 alueen yhten\u00e4isyytt\u00e4, mutta ei merkitt\u00e4v\u00e4sti. Hankkeesta ei aiheudu osittaistakaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa. Hanke ei toteutuessaan heikenn\u00e4 Punamultalukon kiinteist\u00f6n tavoitteiden toteutumista tulevaisuudessa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Arviointi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kattavat ja yksiselitteiset tiedot hankkeen mahdollisista vaikutuksista, eik\u00e4 hankkeeseen liity sellaisia riskej\u00e4 tai ep\u00e4varmuutta, jonka perusteella haitta olisi varovaisuusperiaatteen mukaan merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Vehoniemen – Isonkankaan – Syrj\u00e4nharjun yleispiirteiset virtausmallit<\/h3>\n

Asiakirjoihin on liitetty Vehoniemen – Isonkankaan – Syrj\u00e4nharjun yleispiirteiset virtausmallit -raportti (Jaakko P\u00f6yry Infra Maa ja Vesi, 22.9.2003). Raportissa on todettu, ett\u00e4 laitoksen tuotantotilanteessa kaivoalueella 3 (otto 20 000, imeytys 20 000) pohjavedenpinta nousee imeytysalueella noin 11 metri\u00e4 ja alenema on kaivojen l\u00e4hipiiriss\u00e4 0,5 – 1 metrin luokkaa. Malli yliarvioi ylenem\u00e4\u00e4 imeytysalueella ja vastaavasti aliarvioi aleneman suuruutta kaivoalueilla. Vesitase pysyy imeytyksess\u00e4 luonnontilan kaltaisena, muutokset purkausm\u00e4\u00e4riss\u00e4 ovat pieni\u00e4. Muodostuma ei juuri pura pohjavett\u00e4 peltoalueilla. Purku tapahtuu suurelta osin rantavy\u00f6hykkeell\u00e4. Osa pohjavedest\u00e4 purkautuu suoraan Mallasveteen. Kaikkien kaivoalueiden (1 – 3) osalta on tehty esityksi\u00e4 jatkotoimista.<\/p>\n

Virtausmallien p\u00e4ivitys<\/h3>\n

$3b2<\/p>\n

Virtausmalli Syrj\u00e4nharjusta<\/h3>\n

Hakemusasiakirjoihin on liitetty P\u00e4lk\u00e4neen Syrj\u00e4nharjun monikerroksinen pohjaveden virtausmalli -raportti (18.3.2011). Raportissa todetaan, ett\u00e4 ty\u00f6n tavoitteena oli luoda uusi virtausmalli, joka toistaa yksikerroksisia virtausmalleja paremmin sek\u00e4 alueen pohjaveden pinnan luonnontilan ett\u00e4 imeytyskokeiden yhteydess\u00e4 havaitut pohjaveden pinnat. Mallilla on tehty simulointeja koko alueen toimivuudesta tuotantovesim\u00e4\u00e4rill\u00e4 (20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa). Tarkkoja arvioita esimerkiksi yksitt\u00e4isten tuotantokaivojen toiminnasta tai toimivuudesta ei valmistetulla mallilla kuitenkaan ole mahdollista tehd\u00e4. Virtausmalli tehtiin seitsem\u00e4nkerroksiseksi. Raportista k\u00e4y edelleen ilmi, ett\u00e4 varsinaiseen pohjaveden virtauksen kuvaamiseen mallissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuutta ylint\u00e4 kerrosta.<\/p>\n

Raportin mukaan malli rajattiin alueelta aiemmin tehtyjen virtausmallien rajausten mukaan. Mallin vedenjohtavuusarvojen jakauma perustui alueelta tehtyihin sedimentologisiin selvityksiin. Vedenjohtavuusvy\u00f6hykkeisiin tehtiin tarkennuksia mallinnuksen yhteydess\u00e4. Malliin sy\u00f6tettiin pohjavedenpintaa kuvaava matriisi, joka oli tehty 149 havaintopisteest\u00e4 mitattujen pintojen avulla. Kaikista havainnoista valittiin marraskuussa 2009 tai mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa ajankohtaa mitattujen pintojen tiedot. Kallion pinnan laskemisessa k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi kaikkea saatavilla olevaa aineistoa. Aineisto koostui 88 varmasta kairaushavainnosta, 134 avokalliohavainnosta, 12 kairauksiin perustuvasta arvioidusta kalliopinnan havainnosta ja 16 maatutkaluotauksiin perustuvasta havainnosta. N\u00e4iden lis\u00e4ksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oli yli 340 geofysikaalisiin mittauksiin perustuvaa kalliopinnan tason tulkintaa.<\/p>\n

Mallin mukaan imeytysalueilta l\u00e4htev\u00e4t virtausreitit ovat keskittyneet harjun kapeaan ydinvy\u00f6hykkeeseen, kunnes Taustialantien kynnys alkaa rajoittaa virtausyhteytt\u00e4 ja virtaus jakaantuu useaan osaan. Kynnyksen j\u00e4lkeen osa vedest\u00e4 purkautuu Keini\u00e4nrannassa ja osa vedest\u00e4 virtaa edelleen harjun ydinvy\u00f6hykkeess\u00e4 P\u00e4lk\u00e4neen keskustan suuntaan.<\/p>\n

Tutkimusalueella toteutettiin merkkiainekoe sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t pumppaukset ja imeytykset 28.12.2009 – 1.11.2010. Raportissa on kuvallisesti esitetty virtausmallin laskema merkkiainekokeen aiheuttama pohjavedenpinnan muutos luonnontilaan verrattuna. Raportin mukaan kuvasta huomataan, ett\u00e4 pohjaveden pintojen nousu imeytysalueella on l\u00e4hes kolme metri\u00e4 ja pintojen alenema kaivoalueilla noin 2,6 metri\u00e4. Tulokset vastaavat melko hyvin imeytys- ja pumppauskokeen yhteydess\u00e4 havaittuja muutoksia.<\/p>\n

Edelleen raportissa todetaan, ett\u00e4 mallilla tarkasteltiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia muutoksia Keini\u00e4nrannan alueella. Luonnontilassa mallin laskema purkautumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 1 600 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Merkkiainekokeen vaikutuksesta mallin laskemat virtaamat putosivat tasolle 700 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Tulos on samansuuntainen mittapadoista tehtyjen virtaamamittausten tulosten kanssa, joissa oli havaittavissa virtaaman pienenemist\u00e4 merkkiainekokeen aikana. Kyseess\u00e4 oli kuitenkin lyhyt seurantajakso, jonka aikaisia muutoksia muissa virtaamiin vaikuttavissa tekij\u00f6iss\u00e4 ei ollut saatavilla. Raportissa on todettu, ett\u00e4 mallin antamiin tuloksiin vaikuttavat malliin sy\u00f6tetyt reunaehdot, joiden laatu ja kattavuus ratkaisevat tulosten oikeellisuuden.<\/p>\n

Pohjaveden virtausmallilla on tehty useita simulaatioita tekopohjaveden tuotannon toteuttamisesta. Eri simulaatioiden yhteydess\u00e4 tehtyjen vesitasetarkastelujen perusteella voitiin puolestaan todeta, ett\u00e4 erilaisin imeytysteknisin ratkaisuin (muun muassa yli-imeytyksell\u00e4) voidaan tekopohjavesilaitoksen vaikutuksia Keini\u00e4nrannan vesitasapainoon merkitt\u00e4v\u00e4sti lievent\u00e4\u00e4 tai poistaa kokonaan.<\/p>\n

Raportin yhteenvedossa on todettu, ett\u00e4 malli toteuttaa tutkimusalueella mitatut luonnontilaiset pohjaveden pinnat, virtausreitit ja viipym\u00e4t hyvin. Mallin kuvaus j\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmaksi reuna-alueilla, joilta ei ollut saatavissa kattavaa tutkimustietoa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi paikoin ohuina aktiivisina mallikerroksina, jotka aiheuttavat ep\u00e4vakautta mallin laskentaan. T\u00e4st\u00e4 johtuen mallin luotettavuus k\u00e4rsii simulaatioissa, jotka poikkeavat paljon luonnontilasta. Virtausmalli kuitenkin toteuttaa melko tarkasti merkkiainekokeen yhteydess\u00e4 havaitut pohjaveden pinnan ylenem\u00e4t imeytysalueilla ja alenemat ottokaivojen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Raportissa on viel\u00e4 todettu, ett\u00e4 monikerroksisella virtausmallilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ratkaisevasti yksikerroksista virtausmallia parempaan ja luotettavampaan pohjavesiesiintym\u00e4n kuvaukseen. T\u00e4m\u00e4 korostuu erityisesti Syrj\u00e4nharjun alueella, jossa kallionpinta vaihtelee jyrk\u00e4sti aiheuttaen virtausesteit\u00e4, jotka katkovat ohutta pohjavesikerrosta.<\/p>\n

$3b3<\/p>\n

Selvityksess\u00e4 todetaan edelleen, ett\u00e4 esitetyll\u00e4 suunnitelmalla, joka sis\u00e4lsi 8 imeytysaluetta ja 4 vedenottoaluetta, pystyttiin my\u00f6s vaikuttamaan edell\u00e4 mainittuihin tekopohjaveden viipymiin luomalla ns. k\u00e4\u00e4nteisen gradientin alueita, joilla imeytetty vesi virtaa tuotantokaivoille luontaista pohjaveden virtausta vastaan. N\u00e4ill\u00e4 alueilla pohjaveden gradientti on hyvin tasainen ja viipym\u00e4 on siten tarpeeksi pitk\u00e4 lyhyist\u00e4 virtausmatkoista huolimatta. Muutokset Keini\u00e4nrannan vesitaseeseen pysyiv\u00e4t edell\u00e4 esitetyss\u00e4 simulaatiossa samalla tasolla merkkiainekokeen simulaatioon verrattuna, vaikka esitetyss\u00e4 tuotantosimulaatiossa imeytetyt ja pumpatut vesim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat l\u00e4hes kolme kertaa merkkiainekokeessa k\u00e4ytettyj\u00e4 imeytys- ja pumppausm\u00e4\u00e4ri\u00e4 suuremmat.<\/p>\n

$3b4<\/p>\n

$3b5<\/p>\n

$3b7<\/p>\n

Asiakirjoihin on liitetty Maatutkaluotaus Kangasalan Punamultalukko -niminen raportti (Geo-Work Oy 20.11.2013). Maatutkalla suoritettujen maaper\u00e4tutkimusten tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 maa-aineksen rakenteita, pohjaveden pinnan ja kallionpinnan tasoa. Erityist\u00e4 huomiota kiinnitettiin pohjaveden liikkuvuuteen vaikuttaviin maa- ja kalliorakenteisiin.<\/p>\n

$3b8<\/p>\n

Raportissa on todettu, ett\u00e4 supan pohjalla on suo, joka oli luotausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 niin m\u00e4rk\u00e4, ett\u00e4 sen keskelt\u00e4 ei voinut tehd\u00e4 luotauksia. Pohjavesi n\u00e4ytt\u00e4isi olevan hyvin l\u00e4hell\u00e4 supan pinnan tasoa eli noin 99 – 100 metrin tasolla. (Linjojen 3 ja 4 tulkittu pohjavesitaso on v\u00e4h\u00e4n alempana, mutta pohjavesirajapinta on hyvin heikko ja se on jouduttu luotaamaan sivukaltevassa maastossa, jolloin heijaste tulee v\u00e4h\u00e4n sivusta ja n\u00e4in ollen se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan todellista syvemm\u00e4ll\u00e4.) Linjat 5 ja 6 on luodattu poikki supan ja n\u00e4ill\u00e4 linjoilla supan pohjavesi n\u00e4ytt\u00e4isi olevan 100 metrin tasolla. Se n\u00e4ytt\u00e4isi laskevan loivasti id\u00e4n suuntaan.<\/p>\n

$3b9<\/p>\n

Punamultalukon suppa-alueen osalta toiminnan vaikutukset voivat ilmet\u00e4 pohjavesipinnan nousuna.<\/p>\n

Punamultalukon supan reunalla olevien pohjavesiputkien (nrot 31 ja 48) seurantatietojen perusteella supan kohdalla vuosina 1997 – 2011 pohjaveden pinnan taso vaihteli v\u00e4lill\u00e4 98,04 – 99,58 metri\u00e4 (mpy). Suppasuon taso vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 noin 99 – 99,50 metri\u00e4 (mpy). Supan pohjalla on vett\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maakerros ja suolle on syntynyt saravaltainen neva. Havaintoputkista tehdyn pohjavesipinnan tarkkailun perusteella pohjaveden pinta on noussut kaksi kertaa Punamultalukon laiteen vesipinnan yl\u00e4puolelle.<\/p>\n

Joni M\u00e4kinen on 17.12.2015 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 lausunnossaan todennut, ett\u00e4 aluehallintoviraston tekem\u00e4 yleistys, ett\u00e4 Punamultalukko on pohjavesivaikutteinen ei ole oikein. Punamultalukon rakenneselvityksen (2013) perusteella ainoastaan Punamultalukon pohjalla oleva suo on pohjavesivaikutteinen, sill\u00e4 supan reunat ovat kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 korkeaa harjua, joka ei ole yhteydess\u00e4 pohjaveteen. Supan pohjalla oleva suo on noin yksi prosentti Punamultalukon pinta-alasta.<\/p>\n

Suppasuo on ajoittain pohjavesivaikutteinen. Suo on suhteellisen pitki\u00e4 aikoja (useita vuosia) tilassa, jossa pohjavesivaikutus suohon on pieni tai olematon. N\u00e4in\u00e4 jaksoina suon vesitalous on pintavesien eli sateen varassa. Pohjavesimallilla laskettuna saadaan Punamultalukon kohdalla noin 0,5 metrin pohjaveden pinnan alenema tuotannon aikana.<\/p>\n

Alenemalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vaikutusta suppasuon kasvillisuuteen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Mahdollisia pohjaveden pinnan muutoksia suppasuolla voidaan lievent\u00e4\u00e4 tai v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kokonaan laitoksen ohjauksella.<\/p>\n

$3ba<\/p>\n

Asiakirjoihin on liitetty yhteenveto Tavase Oy:n tutkimusalue 3 P\u00e4lk\u00e4ne (TA3) maatutkaluotausten (Geo-Work 2009 – 2010) rakennetulkinnoista -raportti (FT Joni M\u00e4kinen, 9.3.2011). Raportin mukaan yhteenvedon tarkoituksena on kuvata P\u00e4lk\u00e4neen tutkimusalue 3 maatutkaluotausten tulkintoihin perustuva harjurakenteen p\u00e4\u00e4yksik\u00f6t sek\u00e4 tutka-aineistosta tulkitut kallioper\u00e4n p\u00e4\u00e4piirteet.<\/p>\n

$3bb<\/p>\n

$3bc<\/p>\n

Raportissa on todettu harjualueen reunan hienorakenteisista kerrostumista, ett\u00e4 harjualueen reunoilla esiintyy veteen kerrostuneita hienoja hiekkoja tai silttivaltaisia kerrostumia. L\u00e4nsireunalla hienorakeiset kerrostumat rajoittuvat p\u00e4\u00e4osin harjun liepeille Taustin omakotialueen ja palvelukeskuksen muodostaman linjan lounaispuolelle, kun taas it\u00e4reunalla ne sijoittuvat kauemmas deltojen distaaliosiin. Palvelukeskuksen etel\u00e4puolella mahdollinen kalliokohouma jakaa Keini\u00e4nrannan l\u00e4hell\u00e4 olevat kerrostumat kahteen osaan. Luoteispuolen kerrostumat ovat p\u00e4\u00e4osin hienorakeista ainesta. Sen sijaan kaakkoispuolella hienorakeisen pintaosan alla esiintyy Syrj\u00e4nharjun deltan muodostumiseen liittyvi\u00e4 hiekka- ja sorakerrostumia, ja kalliopinta on p\u00e4\u00e4osin noin 70 – 80 metrin tasolla. Keini\u00e4nrannan ja P\u00e4lk\u00e4neelle viev\u00e4n tien v\u00e4lisell\u00e4 alueella kallio ja moreeni nousevat maatutka-aineiston tulkinnan perusteella kuitenkin noin 85 – 90 metrin tasoon l\u00e4helle pohjaveden pintaa.<\/p>\n

$3bd<\/p>\n

Asiakirjoihin on liitetty 30.3.2011 (P\u00f6yry Finland Oy) p\u00e4iv\u00e4tty Tavase Oy Imeytys- ja merkkiainekoe P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 -loppuraportti. Pumpatuista ja imeytetyist\u00e4 vesim\u00e4\u00e4rist\u00e4 on todettu, ett\u00e4 vedenottokaivoina k\u00e4ytettiin kaivoja K3 ja K4. Kaivojen tuottoa nostettiin portaittain vesim\u00e4\u00e4riin 4 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (K3) ja 3 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (K4). Pohjavesi johdettiin kaivoista siirtolinjaa pitkin imeytysalueelle 4. Imeytysalue 4 on jaettu kahteen osaan, vuosien 1999 – 2000 kokeessa k\u00e4ytetty alue sek\u00e4 vuosien 2009 – 2010 kokeessa k\u00e4ytetty alue. Imeytyskoe tehtiin osin sadetuksena ja osin imeytyskaivojen kautta. Vuosien 2009 – 2010 imeytysalueelle rakennettiin kaksi imeytyskaivoa (IKI ja IK2) ja vuosien 1999 – 2000 imeytysalueelle yksi imeytyskaivo (IK3). Vuosien 1999 – 2000 imeytysalueelle rakennettiin etel\u00e4inen (EH) ja pohjoinen (PH) imeytysharava.<\/p>\n

Raportin mukaan 11.5.2010 l\u00e4htien molemmista kaivoista pumpattiin 3 500 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa eli yhteens\u00e4 7 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Merkkiainekoe aloitettiin 29.3.2010. Vesi imeytettiin 6.5.2010 saakka imeytyskaivoihin IKI, IK2 ja IK3. My\u00f6s etel\u00e4inen ja pohjoinen sadetusimeytysharava otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 6.5.2010 ja 18.5.2010 l\u00e4htien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat ainoastaan sadetusimeytysharavat. Hein\u00e4kuun aikana siirryttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n 1\/3 haravia suuremman pintakuorman saavuttamiseksi. Kokeen loppuvaiheessa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rinneharava (RH) ja luoteinen harava (LH). Elokuun lopussa otettiin j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n imeytyskaivo IKI imeytysharavien lis\u00e4ksi. Syyskuussa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat kaikki imeytyskaivot vuorotellen. Lokakuussa imeytettiin ainoastaan kaivoon IK2. Kokeen aikana pumpattavaa ja imeytett\u00e4v\u00e4\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 muutettiin. Pumpatun veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli aina yht\u00e4 suuri kuin imeytett\u00e4v\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4. Imeytys ja pumppaus p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 1.11.2010.<\/p>\n

Merkkiainekokeen tuloksista on todettu, ett\u00e4 merkkiainetutkimuksen tulokset osoittavat merkkiaineella merkityn veden levi\u00e4mismallin kohtalaisen monimutkaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtuu geologisen rakenteen kompleksisuudesta, kallioper\u00e4n topografian suurista vaihteluista sek\u00e4 hydraulisen johtavuuden heterogeenisuudesta (sek\u00e4 pituus- ett\u00e4 sivuttaissuunnassa). Vaikka pohjaveden pintatiedot osoittavatkin, ett\u00e4 imeytysvedell\u00e4 on selv\u00e4 vaikutus suurimpaan osaan systeemi\u00e4, ei merkkiaineesta saatu kuin 4 – 5 prosenttia takaisin vedenottokaivoista K3 ja K4. Merkkiaine on kulkeutunut kaivojen v\u00e4list\u00e4 ennen kuin vedenpintojen tasapainotila on saavutettu.<\/p>\n

$3bf<\/p>\n

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos<\/h3>\n

Kun Akaan kaupungin valitus on edelt\u00e4 ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla j\u00e4tetty tutkimatta, on asiassa Tavase Oy:n valituksesta ratkaistavana kysymys siit\u00e4, onko L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto voinut valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4t\u00e4 Tavase Oy:n vesitalouslupahakemuksen aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenevin perustein. Aluehallintovirasto on valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa viitannut sovellettuina s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4 vesilain (264\/1961) 1 luvun 23 c \u00a7:\u00e4\u00e4n ja luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momenttiin. N\u00e4in ollen aluehallintovirasto ei ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ottanut kantaa vesilain 9 luvussa tarkoitettuihin luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksiin, eik\u00e4 asiassa siten l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hallinto-oikeudessa tule ratkaistavaksi kysymys siit\u00e4, voitaisiinko lupa my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 se ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ole l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti toimivaltainen ensi asteena my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n vesilain mukaista vesitalouslupaa, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 erityisesti nyt kysymyksess\u00e4 olevan hankkeen suuruus ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 turvattuihin muutoksenhakumahdollisuuksiin liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kohdat huomioon ottaen ole mahdollista siin\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa, ett\u00e4 hallinto-oikeus toteaisi, ettei aluehallintovirasto ole voinut hyl\u00e4t\u00e4 lupahakemusta mainitsemillaan perusteilla. Jos hallinto-oikeus arvioi, ett\u00e4 aluehallintovirasto ei ole voinut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4\u00e4n ilmenevin perustein hyl\u00e4t\u00e4 lupahakemusta, on asia palautettava aluehallintovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi sen arvioimiseksi, voitaisiinko lupa muut kuin aluehallintovirastossa jo arvioitavana olleet lainkohdat huomioon ottaen my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

$3c1<\/p>\n

Aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut ja sovelletut oikeusohjeet sek\u00e4 Tavase Oy:n valituksessa esitetyt n\u00e4k\u00f6kohdat huomioon ottaen hallinto-oikeudessa on otettava kantaa siihen, aiheutuuko hankkeesta Keini\u00e4nrannan Natura-alueelle aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa todettuja vaikutuksia, onko aluehallintovirasto voinut ratkaista asian varaamatta Tavase Oy:lle tilaisuutta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 hakemusta Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusarviointien osalta, aiheutuuko hankkeesta Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todettuja vaikutuksia ja onko aluehallintovirasto voinut hyl\u00e4t\u00e4 hakemuksen todeten, ett\u00e4 hankkeen toteuttaminen haetussa mittakaavassa ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alueen vesihuollon turvaamiseksi.<\/p>\n

Aluehallintoviraston tekem\u00e4 ratkaisu ja sen perustelut huomioon ottaen hallinto-oikeudessa ei ole ratkaistavana, aiheutuuko tai voiko hankkeesta aiheutua esimerkiksi sellainen luonnonsuojelulaissa tarkoitettu seuraus, ett\u00e4 hankkeen toteuttaminen edellytt\u00e4isi luonnonsuojelulain 49 \u00a7:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeamisen saamista tai muuta luonnonsuojelulaissa tarkoitettua poikkeuslupaa.<\/p>\n

$3c3<\/p>\n

$3c5<\/p>\n

Euroopan komissio on vuonna 2000 julkaissut oppaan Natura 2000 -alueiden suojelu ja k\u00e4ytt\u00f6, jonka tarkoituksena on helpottaa j\u00e4senvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ty\u00f6t\u00e4 niiden tulkitessa luontodirektiivin 6 artiklaa. Mainitulla oppaalla ei ole oikeudellisesti sitovaa merkityst\u00e4, mutta se voidaan ottaa huomioon selvitysaineistona tulkittaessa luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momenttia. Oppaan mukaan suojelun taso m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n direktiivin 1 artiklassa seuraavasti:<\/p>\n

Luontotyypin tai lajin suotuisaa suojelun tasoa on tarkasteltava koko sen luontaisen levinneisyysalueen kannalta 1 artiklan e ja i kohdan mukaisesti, toisin sanoen luonnonmaantieteellisell\u00e4 tasolla, joka on samalla Natura 2000 -verkoston taso. Koska kuitenkin verkoston ekologinen yhten\u00e4isyys riippuu siit\u00e4, miten kukin yksitt\u00e4inen alue tukee sit\u00e4, ja n\u00e4in ollen siit\u00e4, mik\u00e4 on kyseisen alueen luontotyyppien ja lajien suojelun tila, suotuisan suojelun taso on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 arvioida aina aluekohtaisesti.<\/p>\n

Heikentymist\u00e4 ja h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 arvioidaan kyseisten lajien ja luontotyyppien suojelun tason perusteella. Aluekohtaisesti suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 on arvioitava niiden alkuper\u00e4isten olosuhteiden perusteella, jotka on ilmoitettu Natura 2000 -tietolomakkeilla, kun aluetta ehdotettiin valittavaksi tai muodostettavaksi, ottaen huomioon alueen vaikutus verkoston ekologiseen yhten\u00e4isyyteen. T\u00e4ss\u00e4 menettelyss\u00e4 olisi noudatettava dynaamista tulkintaa ottaen huomioon luontotyypin tai lajin suojelun tason kehittyminen.<\/p>\n

Luontotyyppi heikentyy alueella, kun kyseisell\u00e4 alueella oleva luontotyypin kattama ala supistuu tai t\u00e4lle luontotyypille luonteenomaisten lajien tai niiden suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4miseksi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tarpeellinen erityinen rakenne ja erityiset toiminnot supistuvat alkuper\u00e4iseen tasoonsa verrattuna. T\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa otetaan huomioon, miten alue vaikuttaa verkoston yhten\u00e4isyyteen.<\/p>\n

Lajin h\u00e4irint\u00e4\u00e4 alueella tapahtuu, jos lajin kannan kehittymist\u00e4 kyseisell\u00e4 alueella koskevat tiedot osoittavat, ett\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 tilanteesta poiketen laji ei voi en\u00e4\u00e4 muodostaa sen elinkelpoista osaa. T\u00e4m\u00e4 arviointi tehd\u00e4\u00e4n sen perusteella, miten alue vaikuttaa verkoston yhten\u00e4isyyteen.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 on huomioitava suunnitelmien tai hankkeiden yhteisvaikutukset, jotta kumulatiiviset vaikutukset voidaan ottaa lukuun. Yhteisvaikutusta koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen on tarpeen rajoittaa valmiisiin projektisuunnitelmiin tai -hankkeisiin.<\/p>\n

Direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu arviointi on kohdistettava alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin alueen suojelutavoitteiden kannalta. Arviointimenettelyss\u00e4 voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 direktiiviss\u00e4 85\/337\/ETY s\u00e4\u00e4detty\u00e4 menettely\u00e4. Erityisesti mahdollisten lievent\u00e4vien toimenpiteiden ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu voi mahdollistaa varmistumisen siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisten ratkaisujen tai lievent\u00e4vien toimenpiteiden avulla suunnitelma tai hanke ei vaikuta kielteisesti alueeseen. Yhdess\u00e4 toteutuvat vaikutukset on my\u00f6s otettava arvioinnissa huomioon.<\/p>\n

Lievent\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ovat hanketta tai suunnitelmaa koskevien eritelmien kiinte\u00e4 osa. Niit\u00e4 voi ehdottaa hankkeen tai suunnitelman edustaja, ja\/tai niit\u00e4 voivat vaatia toimivaltaiset kansalliset viranomaiset.<\/p>\n

Ne voivat liitty\u00e4 esimerkiksi<\/h3>\n

– toteuttamisajankohtaan ja -aikatauluun (esimerkiksi toimintaa ei toteuteta tietyn lajin lis\u00e4\u00e4ntymiskauden aikana)<\/p>\n

– k\u00e4ytett\u00e4viin v\u00e4lineisiin ja toteutettavaan toimintaan (esimerkiksi tietynlaisen kaivinkoneen k\u00e4ytt\u00f6 sovitulla et\u00e4isyydell\u00e4 rannasta, jotta v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n herkk\u00e4\u00e4n luontotyyppiin kohdistuvilta vaikutuksilta)<\/p>\n

– ehdottomasti kiellettyihin alueisiin suojelualueen sis\u00e4ll\u00e4 (esimerkiksi jonkin el\u00e4inlajin talvipes\u00e4t).<\/p>\n

Direktiivin asiayhteyden ja tarkoituksen perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin. On esimerkiksi mahdollista, ett\u00e4 suunnitelma tai hanke vaikuttaa haitallisesti alueen koskemattomuuteen vain visuaalisesti tai vain sellaisten luontotyyppien tai lajien osalta, joita ei ole lueteltu liitteess\u00e4 I tai liitteess\u00e4 II. T\u00e4llaisissa tapauksissa vaikutukset eiv\u00e4t ole 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia, jos verkoston yhten\u00e4isyys ei vaarannu.<\/p>\n

K\u00e4sitteen koskemattomuus merkitykseksi voidaan katsoa, ett\u00e4 se tarkoittaa ehj\u00e4n\u00e4 tai t\u00e4ydellisen\u00e4 olemista. Dynaamisessa ekologisessa asiayhteydess\u00e4 siihen voidaan my\u00f6s katsoa kuuluvan kest\u00e4vyys ja kyky kehitty\u00e4 tavoilla, jotka edist\u00e4v\u00e4t s\u00e4ilymist\u00e4.<\/p>\n

Alueen koskemattomuuden on k\u00e4ytt\u00f6kelpoisesti m\u00e4\u00e4ritelty tarkoittavan alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan yhdenmukaisuutta koko alueen mittakaavassa tai luontotyyppien ja niiden yhdistelmien tai niiden lajien kantojen yhdenmukaisuutta, joita varten alue on luokiteltu tai luokitellaan.<\/p>\n

Aluetta voidaan kuvata suurelta osin koskemattomaksi, jos alueen suojelutavoitteiden luontaiset saavuttamismahdollisuudet on voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi, korjautuvuus- ja uusiutuvuuskapasiteetti dynaamisissa olosuhteissa on s\u00e4ilynyt ja ulkoista hoitotukea tarvitaan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Alueen koskemattomuutta tarkasteltaessa on sen vuoksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon koko joukko eri tekij\u00f6it\u00e4 mukaan lukien lyhyell\u00e4, keskipitk\u00e4ll\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ilmenevien vaikutusten mahdollisuus.<\/p>\n

Alueen koskemattomuus liittyy sen ekologisiin ominaisuuksiin. P\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, vaikuttaako jokin seikka koskemattomuuteen, on teht\u00e4v\u00e4 ottaen huomioon yksinomaan alueen suojelutavoitteet.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 tekopohjavesihankkeessa vaikutukset eiv\u00e4t ole vastaavalla tavalla peruuttamattomia ja korjaamattomia kuin esimerkiksi Irlannin (C-258\/11) tapauksessa on ollut kyse. Vaikka merkitt\u00e4vyyden arviointiin vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus, on arviointi suhteutettava kyseisen Natura-alueen kokoon, sen luontoarvojen merkitt\u00e4vyyteen ja sijoittumiseen. Lis\u00e4ksi on huomioitava, ett\u00e4 luontotyypit ovat ekologisilta ominaispiirteilt\u00e4\u00e4n erilaisia. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 jollakin luontotyypill\u00e4, kuten esimerkiksi paljailla kalkkikallioilla, muutaman aarin menetys luontotyypin alueesta voi olla merkitt\u00e4v\u00e4, kun alueella kasvaa runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja, kun taas laajan mets\u00e4n kannalta vastaava menetys voi olla l\u00e4hes merkitykset\u00f6n.<\/p>\n

Luontotyyppien osalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa voidaan arvioida sen perusteella, kohdistuuko vahinko niin laajalle alueelle, ett\u00e4 kyseisen luontotyyppikohteen pinta-alan pieneneminen tai luontotyypin ominaispiirteiden muuttuminen on merkitt\u00e4v\u00e4 sen suojelutason kannalta. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ohjeen (2012) mukaan vaikutus suojelun tasoon on yleens\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi, jos vahinko kohdistuu luontotyypin levinneisyyden reuna-alueille. Lis\u00e4ksi vaikutus on merkitt\u00e4v\u00e4mpi, jos vahinko aiheuttaa luontotyypin rakenteessa ja toiminnassa pysyvi\u00e4 ja vaikeasti palautettavia muutoksia.<\/p>\n

Euroopan komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen koskemattomuuteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkitt\u00e4vi\u00e4. Luontodirektiiviss\u00e4 ja komission tulkintaohjeissa korostetaan, ett\u00e4 hanke ei saa uhata alueen koskemattomuutta. Luontodirektiivin koskemattomuutta arvioidaan sill\u00e4 perusteella, heikentyv\u00e4tk\u00f6 varsinaiset suojeluarvot merkitt\u00e4v\u00e4sti hankkeen toteutumisen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Natura-alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan t\u00e4ytyy s\u00e4ily\u00e4 elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen t\u00e4ytyy s\u00e4ily\u00e4 elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon.<\/p>\n

EU:n tuomioistuimen oikeustapausten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa kielletyn heikennyksen on oltava merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaikkien suojeltujen luontoarvojen eli luontotyyppien, elinymp\u00e4rist\u00f6jen ja lajien kannalta.<\/p>\n

Vehoniemenharju-Syrj\u00e4nharju -harjujaksolle sijoittuva hankealue on varsin laaja ja hakemusasiakirjoista ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla kalliokohoumat jakavat harjun erillisiin akvifereihin. Kukin kolmesta tuotantoalueesta sijoittuu omaan akviferiinsa. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle kohdistuvat todenn\u00e4k\u00f6isesti haitallisimmat vaikutukset aiheutuvat alueella suoritettavista hankkeen vaatimista rakennust\u00f6ist\u00e4 (putkien ja kaivo- ja imeytysalueiden sijoittaminen) ja niist\u00e4 mahdollisista vaikutuksista, joita varsinaisella tekopohjaveden muodostamisella voi olla erityisesti Punamultalukon alueella. Keini\u00e4nrannan Natura-alueen osalta taas todenn\u00e4k\u00f6isesti haitallisimmat vaikutukset aiheutuvat tekopohjaveden muodostamiseen liittyvist\u00e4 mahdollisista virtaamamuutoksista tai muutoksista veden laadussa, ja niiden edelleen aiheuttamista mahdollisista muutoksista tervalepp\u00e4korvessa.<\/p>\n

Asiassa on esitetty varsin merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaista selvityst\u00e4, jota on osittain siteerattu edell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4. Hakemus on ollut vireill\u00e4 aluehallintovirastossa kokonaisuudessaan yli kymmenen vuotta. Aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustana olevat tuotantoalueille sijoittuvien imeytys- ja kaivoalueiden lopulliset sijainnit on esitetty muutetussa hakemussuunnitelmassa 31.3.2014.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharju<\/h3>\n

Rakentamisen vaikutukset<\/h3>\n

Kangasalan puolella sijaitseva Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alue (FI0316001) on edelt\u00e4 tarkemmin ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla harjujakso, johon kuuluu Suomen suurimpiin kuuluva suppakuoppa, Punamultalukko. Natura-alue on kooltaan 268 hehtaaria. Alueen suojelu kohdistuu luontodirektiivin luontotyyppeihin harjumets\u00e4t (9060) ja tulvamets\u00e4t (91E0), joista viimeksi mainittu ei sijoitu hankealueelle. Punamultalukko on Keisarinharjun ja Vehoniemenharjun pitkitt\u00e4isharjun keskell\u00e4 oleva suuri suppa, jonka pohjalla on suo.<\/p>\n

Natura 2000-luontotyyppioppaan (Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, ymp\u00e4rist\u00f6opas 46, 2001) luontotyypin Harjumets\u00e4t kuvauksen mukaan harjujen lakia luonnehtivat yleens\u00e4 m\u00e4ntymets\u00e4t, rinteill\u00e4 kasvaa joskus kuusta sek\u00e4 mahdollisesti lehtipuita. Harjut ovat j\u00e4\u00e4kauden aikana syntyneit\u00e4 geologisia muodostumia, jotka koostuvat j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisvesien lajittelemasta aineksesta, hiekasta ja sorasta. Tyypillisimmill\u00e4\u00e4n harjut ovat yli 20 metri\u00e4 korkeita harjanteita, joiden ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteet vaihtelevat voimakkaammin kuin ymp\u00e4r\u00f6ivien tasamaiden kasvuolosuhteet. Erityisesti harjujen paiste- ja varjorinteiden v\u00e4liset pienilmastolliset erot voivat olla hyvin merkitt\u00e4vi\u00e4. Siten rinteen ekspositio ja kaltevuus, joilla on vaikutusta rinteelle tulevan auringon s\u00e4teilyn m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sek\u00e4 sit\u00e4 kautta edelleen maaper\u00e4n ja ilman l\u00e4mp\u00f6tiloihin, ovat harjuluonnon keskeisi\u00e4 ekologisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

$3c6<\/p>\n

Oppaan mukaan harjutyypin edustavuutta kuvastavat topografisista piirteist\u00e4 harjumuodostuman suhteellinen korkeus ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n korkeat ja melko jyrk\u00e4t paisterinteet. Kasvillisuuden pohjakerroksen aukkoisuus, humuskerros ohut. Harvapuustoisuus, paikoitellen ketomaisia tai niittym\u00e4isi\u00e4 aukkoja. Harjukasvien runsaus ja\/tai puolilehto- ja kuivalehtokasvillisuuden edustavuus ja peitt\u00e4vyys.<\/p>\n

Harjumetsien luonnontilaa kuvaa oppaan mukaan metsik\u00f6n kehityshistorian ja rakenteen luonnontilaisuus (ks. boreaaliset luonnonmets\u00e4t). Ihmistoiminta voi kuitenkin taata harjukasvillisuuden s\u00e4ilymisen luonnontilaisen kaltaisena, esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvillisuuden aukkoisuutta ja laikuttaisuutta. Luonnontilassa ei kuitenkaan ole harjukasveja tai -kasvillisuutta vaarantavaa toimintaa (maa-ainesten ottoa, ei tiheit\u00e4 istutusmetsi\u00e4 tai taimikoita).<\/p>\n

Hakemussuunnitelman mukaan tuotantoalueen 1 kohdalla kaivoalue KA1 sijoittuu kokonaisuudessaan kyseiselle Natura-alueelle. Imeytysalueet IA1.1 ja IA1.2, joista osa alueesta IA1.1. (pinta-ala 9 463 m2) ja IA1.2. (pinta-ala 8 558 m2) kokonaisuudessaan sijoittuvat my\u00f6s Natura-alueelle. Lis\u00e4ksi Natura-alueelle sijoittuvat tieurien kohdalle teht\u00e4v\u00e4t hankkeen toteuttamisen vaatimat siirtoputki- ja painelinjat sek\u00e4 siirtolinjat imeytysalueille.<\/p>\n

Tuotantoalueen 2 osalta imeytysalueet sijoittuvat Natura-alueen ulkopuolelle. Kaivoalue KA2 sijoittuu osittain mainitulle Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle. Kaivojen tarkka sijainti on suunniteltu selvitett\u00e4v\u00e4ksi kaivonpaikkatutkimuksilla.<\/p>\n

Siirtopumppaamo olisi hakemussuunnitelman mukaan ainoa isompi rakennelma, joka tultaisiin sijoittamaan luonnonvaraiseen harjumets\u00e4\u00e4n. Siihen kuuluu kaksiosainen, halkaisijaltaan 36 metrin vesis\u00e4ili\u00f6 ja etuosaan kuuluva pumppaamosiipi. Varalantielt\u00e4 rakennetaan liikenneyhteys siirtopumppaamolle.<\/p>\n

$3c7<\/p>\n

Natura-alueen yhten\u00e4isyytt\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t nykyisin jossain m\u00e4\u00e4rin erityyppiset tiet ja ajopolut, jotka ovat p\u00e4\u00e4osin traktorilla ajamalla syntyneit\u00e4 liikenn\u00f6it\u00e4vi\u00e4 v\u00e4yli\u00e4. Alueella on muutamia paikallisteit\u00e4, mets\u00e4autoteit\u00e4 ja ajopolkuja yhteens\u00e4 noin 13 kilometri\u00e4. Lis\u00e4ksi alueella on runsaasti polkuja, yhteens\u00e4 noin 15 kilometri\u00e4. Natura-aluetta sivuaa hankealueen kohdalla my\u00f6s valtatie 12 ja alueelle sijoittuu voimalinja. Hankealueelle sijoittuvalle Natura-alueelle ei sijoitu maa-ainestenottoalueita tai maanteiden rakentamista, joiden katsotaan erityisesti vaarantavan alueen luonnontilaa ja yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

Katselmuksella sek\u00e4 karttatarkastelun perusteella alueen maastonmuodoista tehtyjen havaintojen perusteella alueen rakentaminen hakemussuunnitelmassa ja katselmuksella esitetyll\u00e4 tavalla tulee paikoin olemaan haasteellista.<\/p>\n

$3c8<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen osalta on tehty useita maastokartoituksia, joiden perusteella alueen luonto ja kasvillisuus tunnetaan. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueella on selvitetty kaikkien kaivo- ja imeytysalueiden sek\u00e4 siirto- ja paineputkilinjoille sijoittuvien luontotyyppien ja kasvillisuuden nykytila maastokartoituksella 19.8.2014. Kartoitus on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kannalta oikea-aikaisesti. Toiminta-alueella ei esiinny uhanalaisia lajeja. Harvinaisista harjukasveista toiminta-alueella tavattiin kangaskeltalieko sek\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4t kangasajuruoho ja sarjatalvikki. Niiden kasvupaikat sijoittuvat Varalantien tiepenkalle. N\u00e4iden lajien osalta voidaan ennen hankkeen rakentamisvaihetta tehd\u00e4 siirtoistutuksia siementen, taimien tai kokonaisten yksil\u00f6iden avulla.<\/p>\n

Hallinto-oikeus pit\u00e4\u00e4 oikeana hakijan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 arviota hankkeen rakentamisen aikaisista vaikutuksista Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueeseen. Asiakirjojen ja maastokatselmuksen perusteella harjumetsien levinneisyys heikkenee hankkeen takia 0,98 prosenttia ja pinta-alamenetys on 2,38 hehtaaria. L\u00e4hes kaikki kaivannot sijoittuvat olemassa oleville urille ja uutta tieuraa tehd\u00e4\u00e4n 820 metri\u00e4, kaivo- ja imeytysalueita ei aidata ja ne sijoittuvat pitkitt\u00e4in Natura-alueeseen n\u00e4hden, joten harjumetsiin kohdistuva pirstoutuva vaikutus on v\u00e4h\u00e4inen. Pysyv\u00e4 menetys on siirtopumppaamon 0,27 hehtaarin alue. Imeytysalueilla IA1.1 ja IA1.2 imeytys toteutetaan ensisijaisesti kaivoimeytyksell\u00e4, mink\u00e4 takia menetett\u00e4v\u00e4 harjumets\u00e4n levinneisyys voi olla edell\u00e4 mainittua v\u00e4h\u00e4isempi. Hankesuunnitelma sitoo hakijaa, joten pinta-alamenetykset eiv\u00e4t voi olla esitettyj\u00e4 suurempia.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 Mets\u00e4hallituksen lausunnossaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 rakentamist\u00f6iden konkreettisista vaikutuksista suhteessa yleissuunnitelmaan ja Natura-arviointiin ei n\u00e4in ollen voida pit\u00e4\u00e4 oikeansuuntaisena. Natura-arvioinnissa on kuvattu my\u00f6s muita aluetta koskevia suunnitelmia ja jo toteutettuja hankkeita (Raikunseudun vesiosuuskunnan vesihuoltohanke ja valtatie 12 tiesuunnitelma). Vesihuoltohanke on jo toteutettu ja asiasta on lainvoimainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s (KHO 16.12.2016). Valtatie 12 ei sijoitu hankealueen kohdalla Natura-alueelle vaan sivuaa sit\u00e4. Tekopohjavesihankkeen ja n\u00e4iden hankkeiden ennalta arvioitavissa ja jo todettavissa olevat yhteisvaikutukset eiv\u00e4t hallinto-oikeuden n\u00e4kemyksen mukaan ennalta arvioiden my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaikuta heikent\u00e4v\u00e4sti Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueeseen. Hankkeen uuden k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 mahdollisuutta sijoittaa tekopohjavesihankkeen putket samaan kaivantoon kuin Raikunseudun vesiosuuskunnan vesihuoltohankkeen putket.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo my\u00f6s, ett\u00e4 hanke muuttaa harjumetsien luonnetta vain paikallisesti. Imeytys- ja kaivoalueet tai muut rakennettavat kohteet eiv\u00e4t sijoitu uhanalaiseen harjumetsien paahdeymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Hanke ei heikenn\u00e4 Natura 2000 -verkoston yhten\u00e4isyytt\u00e4 harjumetsien osalta. Suomessa Natura-alueilla on harjumets\u00e4\u00e4 noin 200 – 380 km2. Harjumets\u00e4\u00e4 on laajasti my\u00f6s Natura-alueiden ulkopuolella. Hanke heikent\u00e4\u00e4 kansallisesti Natura-alueiden harjumetsien kokonaissuojelualaa noin 0,01 – 0,02 prosenttia. T\u00e4ten rakentamisen vaikutuksen luontotyypin suojelu\u00adtasoon Suomessa voidaan arvioida olevan v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n

Edell\u00e4 olevan perusteella hallinto-oikeus arvioi, ett\u00e4 rakentamisenaikaiset vaikutukset voidaan pit\u00e4\u00e4 rajattuina ja muuttuvilta alueilta on riitt\u00e4v\u00e4t tiedot kasvillisuudesta ja luontoarvoista. Kaivojen lopulliset paikat p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n kaivonpaikkatutkimusten perusteella. Lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 on syyt\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ennen kaivojen ja putkilinjojen rakentamista hakija hyv\u00e4ksytt\u00e4\u00e4 niiden rakentamissuunnitelmat Pirkanmaan ELY-keskuksella. Rakentamissuunnitelmassa hakijan on esitett\u00e4v\u00e4 yksityiskohtainen suunnitelma lopullisista kaivojen m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja paikoista sek\u00e4 niit\u00e4 yhdist\u00e4vien siirtoputkien ja huoltoajopolkujen sijainnista.<\/p>\n

Tuotantotoiminnan aikaiset vaikutukset<\/h3>\n

Tekopohjavesilaitoksen toiminnan vaikutukset keskittyv\u00e4t Keisarinharju-Vehoniemenharju Natura-alueelle sijoittuville imeytysalueille. Imeytysalueella sadetus tulee muuttamaan harjumetsien aluskasvillisuuden luonnetta ennalta arvioiden vain v\u00e4liaikaisesti. Sadetuksen pitk\u00e4aikaisvaikutuksista puustoon ja muuhun kasvillisuuteen ei ole tutkimustietoa.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei tuo merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta arviointiin, koska koko arviointi pohjautuu siihen, ett\u00e4 Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle sijoittuvilla imeytysalueilla laitoksen vaikutus kohdistuu koko imeytysalueelle, vaikka imeytys p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tapahtuu kaivoimeytyksell\u00e4 ja hetkitt\u00e4isesti sadetusimeytyksell\u00e4. Kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat noin 1,8 hehtaarin alalle. Imeytys- ja kaivoalueita ei aidata, joten laitoksen rakenteet eiv\u00e4t est\u00e4 liikkumista alueella eiv\u00e4tk\u00e4 vaikuta alueen virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai maisemakuvaan.<\/p>\n

Punamultalukon suppa-alueen osalta toiminnan vaikutukset voivat ilmet\u00e4 pohjavesipinnan nousuna. Punamultalukon osalta asiakirjoissa on esitetty selvityst\u00e4 muun ohella supan rakenteesta. Supan pohjalla on vett\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maakerros ja suolle on syntynyt saravaltainen neva. Punamultalukon alueelta on tehty kasvillisuuskartoitus vuonna 2013 ja Mets\u00e4hallitus on laatinut luontotyyppikartoituksen vuonna 2012. Kartoituksen perusteella suon kasvillisuuteen vaikuttaa sek\u00e4 luhtaisuus ett\u00e4 l\u00e4hteisyys.<\/p>\n

Punamultalukon suon pinta-ala on 0,24 hehtaaria ja sen valuma-alue on 25 hehtaaria. Alueen pohjavesipintoja on tarkkailtu vuodesta 1997 alkaen. Havaintoputkista tehdyn pohjavesipinnan tarkkailun perusteella pohjaveden pinta on noussut kaksi kertaa Punamultalukon laiteen vesipinnan yl\u00e4puolelle.<\/p>\n

Natura-arviointia ja hakemussuunnitelmaa varten Punamultalukon supan geologinen rakenne, valuma-alue, suppasuon pinnan tasot ja turpeen paksuus on selvitetty syksyll\u00e4 2013.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo my\u00f6s, ett\u00e4 Punamultalukon pohjavesivaikutteisuus rajoittuu sen pohjalla olevan suon noin yhden prosentin alalle. Asiakirjoissa olevan perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 varsinaisen pohjaveden vaikutus kohdistuu Punamultalukon suon alueelle hyvin harvoin ja laitoksen ajotavalla, tarkkailulla ja seurannalla voidaan turvata Punamultalukon alueen vesitase ja luontoarvot.<\/p>\n

Pohjaveden virtausta on mallinnettu edell\u00e4 mainituin virtausmallein, joiden perusteella hallinto-oikeus katsoo toisin kuin aluehallintovirasto, ett\u00e4 Punamultalukon alue sijoittuu alueelta laaditun virtausmallin aktiivisen mallialueen vaikutusalueelle. Natura-arvioinnin t\u00e4ydennyksess\u00e4 28.3.2014 todetaan, ett\u00e4 tekopohjavesilaitoksen toiminta ei muuta (Punamultalukon) alueen pohjaveden virtausolosuhteita, koska laitos hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Vehoniemen harjun luontaisia pohjavesiolosuhteita. Imeytetty vesi virtaa luontaisen pohjaveden virtausreittej\u00e4 maan alla.<\/p>\n

$3c9<\/p>\n

Edell\u00e4 olevan perusteella hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu hakemussuunnitelman mukaan toteutettuna ennalta varautumisen periaate huomioon ottaen luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuja merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia niille luonnonarvoille, joiden vuoksi Keisarinharju-Vehoniemenharjun alue on sis\u00e4llytetty Natura 2000 -verkostoon. Lis\u00e4ksi haittoja voidaan lievent\u00e4\u00e4 lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin ja ennallistaa asiakirjoissa ja hakemuksessa esitetyill\u00e4 tavoilla. Hakija vastaa siit\u00e4, ett\u00e4 hanke on suunniteltu asianmukaisesti ja ett\u00e4 se voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.<\/p>\n

P\u00e4lk\u00e4neen puolella olevalla Keini\u00e4nrannan Natura-alueella sijaitseva tervalepp\u00e4korpi on er\u00e4s Pohjoismaiden edustavimmista tervalepp\u00e4metsist\u00e4. Tervalepp\u00e4korvessa oleva vesi on osin Syrj\u00e4nharjusta purkautunutta pohja- ja orsivett\u00e4, joka purkautuessaan muodostaa ep\u00e4yhten\u00e4isen avovesipinnan, joka virtaa edelleen Mallasveteen. My\u00f6s Mallasveden vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat Natura-alueen vesitaseeseen. Natura-alueen pinta-ala on 27 hehtaaria. Alueen suojeluperusteena ovat olleet luontotyypit vaihettumis- ja rantasuot (7140), mets\u00e4luhdat (9080) ja puustoiset suot (91D0), joista kaksi viimeksi mainittua ovat priorisoituja luontotyyppej\u00e4.<\/p>\n

Hakemuksen mukaisen tuotantotoiminnan aikana tekopohjavesihankkeella voi olla vaikutusta pohjaveden tasoon ja sen korkeuden vaihteluihin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n purkautuvan pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja ominaisuuksiin. Mahdolliset muutokset pohjaveden purkautumisessa ja laadussa voivat vaikuttaa Keini\u00e4nrannan Natura-alueen luontoarvoihin, sill\u00e4 sen kasvillisuus ja luontotyypit ovat osittain pohjaveden virtaamasta riippuvaisia. Suurin vaikutus ilmenee, jos l\u00e4hteet ja tihkupinnat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kuivumaan. Kasvillisuuden kannalta erityisen herkki\u00e4 ovat kasvukauden aikaiset kuivat kaudet. Jos tekopohjavett\u00e4 muodostetaan enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 otetaan on mahdollista, ett\u00e4 vett\u00e4 purkautuu alueelle nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Liikavetisyys voi aiheuttaa puuston kuolemista ja muutoksia muussa kasvillisuudessa.<\/p>\n

$3ca<\/p>\n

Pohjaveden virtausmalleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein vedenottohankkeissa vaikutusarvioiden t\u00e4sment\u00e4miseksi ja vedenottovaihtoehtojen optimoimiseksi. Virtausmallien laatiminen etenee vaiheittain tutkimustiedon karttuessa ja niiden t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 vahvuutena on se, ett\u00e4 niiden avulla voidaan hallita eritt\u00e4in suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 alueen tutkimustietoa. Ennen kuin virtausmalleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ne kalibroidaan vastaamaan vallitsevaa luonnon tilaa ja tehtyjen koepumppaus- ja imeytyskokeiden aikana havaittuja seurantatuloksia. Virtausmallilla ajetut simulaatiot tarjoavat hyv\u00e4n keinon tarkastella laitosmittakaavaisia vaikutuksia pohjavesialueeseen.<\/p>\n

Tutkimusaineiston perusteella alueelle on laadittu sedimentologinen rakennetulkinta, joka muodostaa perustan virtausmallille. Virtausmalli on monikerroksinen, jotta alueen erityispiirteet on voitu paremmin huomioida.<\/p>\n

Monikerroksisella virtausmallilla on ajettu kymmeni\u00e4 simulaatioita liittyen suunnitellun tuotantotilan optimointiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pohjaveden virtausmallilla on tehty useita simulaatioita Natura-arvioinnin lievent\u00e4mistoimista Keini\u00e4nrannan alueella. Virtausmallitarkasteluilla haetaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tilannetta suunnitteluratkaisujen pohjaksi.<\/p>\n

Seurantatulosten perusteella Keini\u00e4nrannassa purkautuu luonnontilassa vett\u00e4 tihkupinnoilta ja l\u00e4hteist\u00e4 noin 1 100 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Imeytys- ja merkkiainekokeen aikana Keini\u00e4nrannan vesitaseessa todettiin 500 kuutiometrin vuorokaudessa virtaaman v\u00e4heneminen. Tuotantoalueen TUA3 tekopohjavesikapasiteetiksi on m\u00e4\u00e4ritetty 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Yli-imeytystarve on siten luokkaa 2 – 3 prosenttia alueen tulevasta vesitaseesta.<\/p>\n

Aluehallintovirasto on todennut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa, ett\u00e4 hakemuksen mukaan Keini\u00e4nrannan vesitaseen hallintaan liittyv\u00e4t toimenpiteet teht\u00e4isiin vasta 12 vuoden seurantajakson j\u00e4lkeen. Hakijan mukaan Keini\u00e4nrannan suojaimeytys on osa vesitaseen hallintaa yli-imeytyksen ohella. Suojaimeytyksen seurantatarpeesta on todettu hakemussuunnitelmassa, ett\u00e4 suojaimeytyksen tarve p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n vesitaseen seurannan perusteella. Seurantajakson pituus on 12 vuotta ja sit\u00e4 jatketaan tarvittaessa 6 vuotta. Keini\u00e4nrannan virtaamien, avovesipintojen ja veden laadun seuranta on jatkuvaa koko laitoksen toiminnan ajan, mutta seurantajaksolla arvioidaan suojaimeytyksen tarve kolmen vuoden v\u00e4lein. T\u00e4ten hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 aluehallintoviraston n\u00e4kemys on virheellinen.<\/p>\n

P\u00e4ivitetyss\u00e4 hakemussuunnitelmassa on esitetty, miten hakija aikoo hallita Keini\u00e4nrannan Natura-alueen (FI0338005) vesitasetta ja veden laatua tekopohjavesilaitoksen toiminnan aikana. Tekopohjavesilaitoksen ajotavan lis\u00e4ksi mahdollisia hallintatoimenpiteit\u00e4 ovat yli-imeytys, kohdennettu yli-imeytys tekopohjavett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en ja suojaimeytys tekopohjavett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

Hakemuksen mukaan Keini\u00e4nrannan vesitaseen yll\u00e4pito ja eri vaiheiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen perustuu muun muassa Keini\u00e4nrannan virtaamien, veden laadun sek\u00e4 pohjaveden pinnankorkeuksien seurantatuloksiin. Yksityiskohtaiset tarkkailuohjelmat laaditaan my\u00f6hemmin ja hyv\u00e4ksytet\u00e4\u00e4n valvontaviranomaisilla.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen ajotavalla hakija on tarkoittanut tuotannon optimointia, jolloin seurantatulosten perusteella muutetaan sek\u00e4 imeytysaluekohtaisia ett\u00e4 vedenottoaluekohtaisia vesim\u00e4\u00e4ri\u00e4 kokonaistuotannon ja luvan asettamissa puitteissa. Toiminnan alkaessa vesitaseen hallinta on tarkoitus toteuttaa tekopohjavesilaitoksen ajotapaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Jos laitoksen ajotapaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei saavuteta riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 virtaamaa Keini\u00e4nrannan Natura-alueelle, aloitetaan lis\u00e4ksi yli-imeytys. Tarvittaessa voidaan seurantatuloksiin perustuen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yli-imeytyst\u00e4 tekopohjavedell\u00e4 tai sen lis\u00e4ksi suojaimeytyst\u00e4 tekopohjavedell\u00e4.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan luontoarvot ovat jossain m\u00e4\u00e4rin riippuvaisia my\u00f6s alueelle purkautuvan pohjaveden laadusta. Hakija on Natura-selvityksen t\u00e4ydennyksess\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt arvionsa tekopohjaveden vaikutuksesta l\u00e4hteikk\u00f6jen vedenlaatuun. Arvion mukaan pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pohjaveden virtaus Keini\u00e4nrantaan nykyisell\u00e4 tasolla ei alueen veden laadussa tapahdu muutoksia, vaan l\u00e4hteik\u00f6iden veden laatu pysyy luonnontilaisen kaltaisena.<\/p>\n

Alueen kasvillisuussuksessioon vaikuttavat useat tekij\u00e4t. Muutokset alueen luonteessa eiv\u00e4t tapahdu nopeasti, vaan niihin kuluu useampi vuosi, jolloin on mahdollista j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 laitoksen hallintatoimien laajuus ja ohjaus siten, ett\u00e4 muutoksia ei ehdi synty\u00e4. My\u00f6s pohjaveden korkeusmuutokset ovat suhteellisen hitaita.<\/p>\n

Hakija on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 esitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n toimilla vesitaseen ja veden laadun hallinnasta voidaan turvata Keini\u00e4nrannan ekologinen luonne. Kun seurataan laitoksen toimintaa, Keini\u00e4nrannan alueen pohjaveden korkeuksia sek\u00e4 Keini\u00e4nrannan virtaamia, avovesipintoja ja veden laatua, voidaan arvioida ja tunnistaa luontotyyppeihin kohdistuvat muutokset nopeasti. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tiedot kasvillisuusseurantatietoihin saadaan luotua malli, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pohjavesimallin ohella laitoksen ohjaukseen.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen pitk\u00e4aikainen toiminta ei hakemuksen mukaan aiheuta seurauksia l\u00e4hdekasvillisuuteen silloinkaan, kun laitos lopettaa toimintansa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 imeytyksess\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n ei j\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin humusaineita, jotka hajotessaan aiheuttaisivat hapen v\u00e4henemisen pohjavedess\u00e4. Sadetuksessa raakaveden humus j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti maannoskerroksiin kasvien k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Kaivoimeytyksess\u00e4 vesi menee eritt\u00e4in runsaan hapen mukana maaper\u00e4\u00e4n ja humus hajoaa biologisen toiminnan k\u00e4ynnistytty\u00e4 sit\u00e4 mukaa, kun humuspitoista vett\u00e4 imeytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 viimeisin tuotantoalueelta 3 laadittu virtausmalli vastaa merkitt\u00e4v\u00e4sti aiempaa paremmin mitattua l\u00e4ht\u00f6tilannetta sek\u00e4 imeytys- ja merkkiainekokeen aikaista tilannetta koko mallinnetulla alueella. Virtausmallin tarkkuustaso on riitt\u00e4v\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioimiseksi ja tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelman laatimiseksi. Hakijan esitt\u00e4m\u00e4t suunnitelmat Keini\u00e4nrannan vesitaseen hallinnasta, joka pohjautuu alueelta laadittuun pohjaveden virtausmalliin, on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa riitt\u00e4v\u00e4. Keini\u00e4nrantaan purkautuvan pohjaveden laatu ei hankkeen seurauksena muutu niin ratkaisevasti, ett\u00e4 siit\u00e4 aiheutuisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa niille luontoarvoille, joiden perusteella alue on liitetty Natura-verkostoon. Tekopohjavesilaitoksen ajotavalla, vesitaseen ja luontoarvojen tarkkailulla ja seurannalla voidaan riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin turvata alueen luontoarvot.<\/p>\n

Hakija on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin voidaan edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Keini\u00e4nrannan pohjaveden purkaumien, pohjaveden laadun ja kasvillisuuden seurantaa sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 ennen t\u00e4yteen tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n koek\u00e4ytt\u00f6vaihe pienemm\u00e4ll\u00e4 kapasiteetilla. Tarvittaessa hakija voidaan velvoittaa suojaimeytyssuunnitelman laatimiseen ja suojaimeytyksen toteuttamiseen. Lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset voidaan velvoittaa my\u00f6s tarkistettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan kuluessa. Tarkistamishakemukseen voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 liitett\u00e4v\u00e4ksi erilaisia selvityksi\u00e4.<\/p>\n

Esitetyn selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 hyvin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 suunniteltu hanke voidaan my\u00f6s tuotantomittakaavassa toteuttaa hankesuunnitelmassa esitetyll\u00e4 tavalla ilman, ett\u00e4 hanke merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4isi Keini\u00e4nrannan Natura-alueen niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sis\u00e4llytetty Natura 2000 -verkostoon.<\/p>\n

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu hakemussuunnitelman mukaan toteutettuna ennalta varautumisen periaate huomioon ottaen luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuja merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia niille luonnonarvoille, joiden vuoksi Keini\u00e4nrannan alue on sis\u00e4llytetty Natura 2000 -verkostoon. Lis\u00e4ksi haittoja voidaan lievent\u00e4\u00e4 lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin asiakirjoissa ja hakemuksessa esitetyill\u00e4 tavoilla. Hakija vastaa siit\u00e4, ett\u00e4 hanke on suunniteltu asianmukaisesti ja ett\u00e4 se voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 luvan my\u00f6nt\u00e4minen hankkeelle on mahdollista tietyin edellytyksin. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 tulee antaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, joilla varmistetaan, ett\u00e4 kiellettyj\u00e4 vaikutuksia ei aiheudu. Lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin voidaan varmistaa, ettei hanke merkitt\u00e4v\u00e4sti heikenn\u00e4 Keisarinharju-Vehoniemenharju ja Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueiden suojelun perusteena olevia luontotyyppej\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden n\u00e4kemyksen mukaan varovaisuusperiaate tai tieteelliset ep\u00e4varmuudet eiv\u00e4t ole luvanmy\u00f6nt\u00e4misen este, vaan varovaisuusperiaate edellytt\u00e4\u00e4 arvioinnin ja selvitysten osoittamien ep\u00e4varmuuksien poistamista ja mahdollisten kiellettyjen vaikutusten ehk\u00e4isemist\u00e4 lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Koska arviointi- tai lausuntomenettely tai muukaan objektiivisesti arvioitu asia ei varmuudella osoita, ett\u00e4 hanke aiheuttaa kiellettyj\u00e4 seurauksia, lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 puuttuu muutoksenhakijan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla sen tarkastelu, miten lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 olisi voitu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haitallisia vaikutuksia. Hankkeen aiheuttamat mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat objektiivisesti arvioiden riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 asiakirjoissa esitetyill\u00e4 toimilla ja alueiden vesitaseen hallinnalla ja siten my\u00f6s lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten, tarkkailu- ja seurantavelvoitteen ja valvonnallisin keinoin.<\/p>\n

Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 aluehallintovirasto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ysin huomioinut, ett\u00e4 hakija on olennaisesti v\u00e4hent\u00e4nyt toiminnan vaikutuksia ja Natura-alueiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 alkuper\u00e4isist\u00e4 suunnitelmista Pirkanmaan ELY-keskuksen esitt\u00e4mien n\u00e4kemysten mukaisesti.<\/p>\n

Tekopohjavesihankkeessa vaikutukset eiv\u00e4t ole vastaavalla tavalla peruuttamattomia ja korjaamattomia kuin esimerkiksi Irlannin (C-258\/11) tapauksessa on ollut kyse.<\/p>\n

Edell\u00e4 olevan perusteella hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 lupa-asia tulee ratkaista vesilain mukaisesti intressivertailussa ja palauttaa asian aluehallintovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Kaikkeen arviointiin liittyy aina ep\u00e4varmuuksia, eik\u00e4 niit\u00e4 voida t\u00e4ysin poistaa. Hakijan hakemuksessa ei ole tarkoin m\u00e4\u00e4ritelty tuotanto- eik\u00e4 imeytyskaivojen tarkkaa sijaintia. Hakija on kuitenkin esitt\u00e4nyt hakemuksessaan k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueet, jotka on varattu ko. tarkoitukseen. Toiminnat eiv\u00e4t voi sijoittua n\u00e4iden alueiden ulkopuolelle. Hakemuksessa on esitetty kaikkien tuotantoalueiden osalta kaksivaiheinen kierr\u00e4tyskoe ensin alueen pohjavedell\u00e4, joka on maksimissaan 10 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Kaikilla alueilla suoritetaan valmistelevina toimina kaivojen (imeytys- ja tuotantokaivo) ja siirtolinjojen rakentaminen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suoritetaan kaikilla tuotantoalueilla koek\u00e4ytt\u00f6 Roineen vedell\u00e4 maksimissaan 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Valmistelevina toimina on raakavesipumppaamon, siirtopumppaamon, siirtolinjojen ja kaivojen rakentaminen.<\/p>\n

Kaivojen rakenne ja sijoittaminen sek\u00e4 imeytys- ja vedenottosuunnitelmat niin sanotun koetoimintavaiheen aikana ja siirrytt\u00e4ess\u00e4 sen j\u00e4lkeen t\u00e4ysimittakaavaiseen toimintaan ovat olennainen osa lupaharkinnassa arvioitavaa hanketta ja sen vaikutuksia. Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 selvitys n\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 on olennainen osa vesilain 16 luvun 1 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua lupahakemukseen liittyv\u00e4\u00e4 suunnitelmaa. Koetoimintavaiheen toimenpiteit\u00e4 koskeva yksityiskohtainen imeytys- ja vedenottosuunnitelma on esitett\u00e4v\u00e4 aluehallintovirastolle. Mik\u00e4li koetoiminnan aikana ilmenee tarvetta muuttaa suunnitelmaa t\u00e4ysimittakaavaiseen toimintaan siirtymisen osalta, on luvan saajan teht\u00e4v\u00e4 aluehallintovirastolle hakemus lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten muuttamiseksi. Suunnitelman johdosta mahdollisesti tarvittavien uusien k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueiden osalta on my\u00f6s otettava huomioon, ett\u00e4 vain aluehallintovirastolla on toimivalta niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n

Lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin tulee my\u00f6s varmistaa, ett\u00e4 Punamultalukon suppasuon alueella pohjavedenpinnan vaihtelu tulee veden imeytyst\u00e4 ja vedenottoa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ennen laitoksen tuotantok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tehdyn pitk\u00e4aikaisen pohjavedenpintojen seurannan osoittamalla luontaisella vaihteluv\u00e4lill\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en vuodenaikaisvaihtelun. Pohjaveden virtausmallit tulee tuotantoalueiden 1 ja 2 osalta p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 alueella tehtyjen koetoimintavaiheiden j\u00e4lkeen. Samassa yhteydess\u00e4 voidaan antaa my\u00f6s uusia lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

Tuotantoalueella 3 Keini\u00e4nrannan osalta on annettava luontoarvojen turvaamista varten lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jolla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 aloitus- ja koetoimintavaihe, josta tarkkailutulosten ja -seurannan perusteella voidaan siirty\u00e4 tuotantovaiheeseen. Keini\u00e4nrannan pohjaveden purkautuminen tulee veden imeytyst\u00e4 ja vedenottoa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tarvittaessa muilla keinoilla pit\u00e4\u00e4 ennen laitoksen tuotantok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tehdyn pitk\u00e4aikaisen virtaamaseurannan osoittamalla luontaisella vaihteluv\u00e4lill\u00e4 ottaen huomioon vuodenaikaisvaihtelu sek\u00e4 vedenlaatutiedot. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tiedot kasvillisuusseurantatietoihin saadaan luotua malli, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pohjavesimallin ohella laitoksen ohjaukseen. Pohjaveden virtausmalli tulee tuotantoalueen 3 osalta p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 alueella tehtyjen koetoimintavaiheiden j\u00e4lkeen. Samassa yhteydess\u00e4 voidaan antaa my\u00f6s uusia lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

Tuotantoalueen 1 osalta hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 asian jatkok\u00e4sittelyss\u00e4 aluehallintovirastossa on syyt\u00e4 ottaa huomioon mahdollisuus selvityksen laatimiseen hakijan Natura-selvityksen t\u00e4ydennyksess\u00e4 esiin tuoman vesijohtojen sijoittamisen samaan kaivantoon Raikunseudun vesiosuuskunnan putkien kanssa.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan suojaimeytys on osa vesitaseen hallintaa yli-imeytyksen ohella. Suojaimeytyksen seurantatarpeesta on todettu hakemussuunnitelmassa, ett\u00e4 suojaimeytyksen tarve p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n vesitaseen seurannan perusteella. Seurantajakson pituus on 12 vuotta ja sit\u00e4 jatketaan tarvittaessa 6 vuotta. Keini\u00e4nrannan virtaamien, avovesipintojen ja veden laadun seuranta on jatkuvaa koko laitoksen toiminnan ajan, mutta seurantajaksolla arvioidaan suojaimeytyksen tarve kolmen vuoden v\u00e4lein. T\u00e4ll\u00f6in seuranta-aineistoa on olemassa riitt\u00e4v\u00e4sti tilastollisen tarkastelun tekemist\u00e4 varten, jotta esimerkiksi yksitt\u00e4isen vuoden s\u00e4\u00e4 tai muu ulkoinen tekij\u00e4 ei vaikuttaisi suojaimeytyksen tarpeen arviointiin. Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 suojaimeytyksest\u00e4 hakemuksessa esitetty seurantavelvoite on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4li hankkeesta kuitenkin havaittaisiin aiheutuvan sellaisia seurauksia eik\u00e4 luvan haltija ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin seurausten est\u00e4miseksi, voidaan asia k\u00e4sitell\u00e4 aluehallintovirastossa vesilain 2 luvun 27 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuna asiana.<\/p>\n

Aluehallintoviraston teht\u00e4viin ei kuulu hankkeen tarpeellisuuden arvioiminen muutoin kuin liittyen vesilain mukaiseen intressivertailuun, jota nyt ei ole suoritettu. Aluehallintoviraston ei siten olisi tullut hyl\u00e4t\u00e4 hakemusta luonnonsuojelulain 66 \u00a7:\u00e4\u00e4n viitaten siihen perustuen, ettei hanke ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alueen vesihuollon turvaamiseksi.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan on siten todettava, ett\u00e4 hanke ei aiheuta hakemussuunnitelman mukaisesti toteutettuna Keisarinharju-Vehoniemenharjun eik\u00e4 Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -verkostoon sis\u00e4llytettyjen alueiden luonnonarvoille luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia. N\u00e4it\u00e4 seurauksia voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 vesilain 16 luvun 21 \u00a7:n 2 momentin nojalla lupaviranomaisen toimivallassa olevilla hakemussuunnitelmaan teht\u00e4vill\u00e4 muutoksilla ja lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 antamalla. Edell\u00e4 mainitun vuoksi aluehallintoviraston ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hyl\u00e4t\u00e4 Tavase Oy:n hakemusta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi asia on palautettava aluehallintovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Asiaa uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon hallinto-oikeuden t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa lausutut seikat sek\u00e4 se, ett\u00e4 uuden vesilain 19 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin mukaan, jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, johon on sovellettava uuden vesilain voimaan tullessa voimassa olleita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi, asia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja ratkaistaan uuden vesilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti. Hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 kun otetaan huomioon t\u00e4ss\u00e4 asiassa annettu ratkaisu ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut sek\u00e4 vesilain 19 luvun 3 \u00a7:n 2 momentin perustelut (HE 277\/2009 vp) on asiaa uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 noudatettava uuden vesilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimukset<\/h3>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenk\u00e4yntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 joutuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan.<\/p>\n

Kun otetaan huomioon hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7:n 1 momentti ja hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulos, ei ole kohtuutonta, ett\u00e4 (—), E ja h\u00e4nen asiakumppaninsa, (—) joutuvat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi esitetyt oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimukset on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

1.<\/p>\n

ovat valituksessaan vaatineet, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatetaan voimaan. Lis\u00e4ksi he ovat vaatineet, ett\u00e4 Tavase Oy velvoitetaan luovuttamaan asianosaisille kaikki tutkimusaineisto ja materiaalin luovutusvelvollisuudesta pyydet\u00e4\u00e4n tarvittaessa unionin tuomioistuimen lausunto. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee toimittaa asiassa suullinen kuuleminen. Mik\u00e4li lupahakemuksen k\u00e4sittely\u00e4 jatketaan, Tavase Oy tulee velvoittaa tekem\u00e4\u00e4n uusi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiselostus sek\u00e4 yksi yhten\u00e4inen hakemussuunnitelma koko tekopohjavesihankkeesta mukaan lukien siirtoputket. Tavase Oy tulee my\u00f6s velvoittaa korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenk\u00e4yntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.<\/p>\n

A ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat viitanneet asiassa aikaisemmin lausumaansa ja perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:<\/p>\n

Hallinto-oikeuden olisi tullut toimittaa suullinen k\u00e4sittely todistajineen, koska esimerkiksi professori Helj\u00e4-Sisko Helmisaaren lausunnot ovat j\u00e4\u00e4neet hallinto-oikeuden perusteluissa k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 ja vaille huomiota.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on hyl\u00e4nnyt vaatimuksen Tavase Oy:n velvoittamiseksi esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallussaan oleva tutkimusaineisto kokonaisuudessaan. Esimerkiksi merkkiainekokeet ja niiden tutkimustulokset ovat sellaista materiaalia, jolla on suuri merkitys asian ratkaisemisen kannalta, koska niist\u00e4 ilmenee, ettei imeytys ja merkkiaineiden kulkeutuminen ole toiminut suunnitellulla tavalla. Hallinto-oikeus ei tied\u00e4 eik\u00e4 ole selvitt\u00e4nyt, mit\u00e4 asiakirjoja Tavase Oy:ll\u00e4 on hallussaan. Tavase Oy:n hallussa on my\u00f6s muuta tutkimusaineistoa, raportteja ja asiakirjoja, joiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 valittajat eiv\u00e4t tunne.<\/p>\n

\u00c5rhusin sopimus huomioon ottaen valittajien on saatava tutustua kaikkeen tutkimusaineistoon, joka Tavase Oy:\u00f6\u00f6n on kertynyt. T\u00e4lt\u00e4 osin valittajat ovat viitanneet my\u00f6s unionin tuomioistuimen suuren jaoston tuomioon asiassa C-279\/12, joka koskee ennakkoratkaisupyynt\u00f6\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tiedon julkisesta saatavuudesta. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee tarvittaessa pyyt\u00e4\u00e4 unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asiasta. Tavase Oy on kuntien perustama osakeyhti\u00f6, joka hoitaa kuntien lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vesihuolto. Tavase Oy hoitaa osakaskunnille vesihuoltolaissa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 veden hankintaan liittyv\u00e4\u00e4 julkista hallintoteht\u00e4v\u00e4\u00e4, mink\u00e4 vuoksi sen on toiminnassaan noudatettava hallintolakia. Valittajat ovat viitanneet my\u00f6s vesihuoltolain 16 \u00a7:\u00e4\u00e4n, hallintolain 2 \u00a7:n 3 momenttiin sek\u00e4 \u00c5rhusin sopimuksen 4 ja 9 artiklaan ja sopimuksen viranomaisk\u00e4sitteen osalta 2 artiklaan.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on tulkinnut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perusteluissa varovaisuusperiaatetta yleisest\u00e4 tulkintalinjasta poiketen. Se on kritiikitt\u00e4 hyv\u00e4ksynyt kaiken Tavase Oy:n ja sen puolesta esitetyn asiantuntija-aineiston.<\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus ei lausunnossaan 30.11.2016 ole pit\u00e4nyt Keini\u00e4nrannan osalta Natura-arviointia riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja asianmukaisena. Mets\u00e4hallitus on lausunnossaan 16.6.2014 todennut, ettei Natura-arvioinnin perusteella voida poissulkea, etteik\u00f6 tekopohjavesihanke heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueen suojeluarvoja. N\u00e4iden asiantuntijaviranomaisten mielipide on j\u00e4tetty hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa huomiotta.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitos ei saa edes Natura-alueen ulkopuolelta aiheuttaa Natura-alueelle ulottuvia vahingollisia seurauksia. Imeytysalueet sijaitsevat Natura-alueilla tai niiden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. Alueilla ei ole suoritettu sellaisia tutkimuksia, jotka tieteellisell\u00e4 varmuudella todistaisivat laitoksen toimivan suunnitellulla tavalla, tai tutkimukset ja niiden tulokset ovat vanhentuneet ja siksi k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia. Mitk\u00e4\u00e4n lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t poista hankkeen vaikutuksiin liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oleva hanke koskee vain tekopohjavesilaitosta. Laitos on toimintakyvyt\u00f6n, ellei samalla haeta lupaa kuntiin meneville siirtoputkille. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 lupahakemuksen ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnin pit\u00e4isi kattaa my\u00f6s siirtoputkien rakentaminen ja niiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset. Siirtoputkilla on vahingollisia vaikutuksia alueen yhten\u00e4isyyteen ja luontoarvoihin.<\/p>\n

Hankealueella Hiedanper\u00e4nlahdessa, mihin on suunniteltu Roineesta raakavedenottopumppaamo, imuputket ja tekopohjaveden siirtoputki Tampereelle, on todettu viitasammakkopopulaatio. Viitasammakon lis\u00e4\u00e4ntymis- ja lev\u00e4hdyspaikan h\u00e4vitt\u00e4minen ja heikent\u00e4minen on luonnonsuojelulain 49 \u00a7:n 1 momentin mukaan kielletty. Siirtoputkien rakentaminen ja sijoittaminen lahden pohjaan aiheuttaa suuria luontovahinkoja, koska lahti on matala ja siksi pohjaa on ruopattava usean sadan metrin matkalta, jotta putket saadaan riitt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4lle pohjaan routarajan alapuolelle. Putket on sijoitettava usean metrin syvyyteen l\u00e4hell\u00e4 rantaa j\u00e4rven pohjaan, jotta raakavedenottamo saa tarpeellisen veden.<\/p>\n

Luontoselvitys on puutteellinen ja tarvittavat tutkimukset ovat t\u00e4lt\u00e4 osin tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Tavase Oy:n hankealue on p\u00e4\u00e4asiassa yksityisten omistamaa salaojitettua hyv\u00e4laatuista peltoa sek\u00e4 mets\u00e4maata, joilla harjoitetaan maa- ja mets\u00e4taloutta. P\u00e4lk\u00e4neen puolella on alueelle rakennettu Taustialan asuinalue sek\u00e4 harjun toiselle puolelle Kankaanmaan teollisuusalue. Molemmat alueet ovat laajentuneet hankkeen pitk\u00e4n vireill\u00e4oloajan aikana. My\u00f6s hankealue on kokonaisuudessaan muuttunut ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiselostus on vuodelta 2003. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi on teht\u00e4v\u00e4 uudelleen.<\/p>\n

Tavase Oy on hankkeen aikana useita kertoja muuttanut hankettaan eik\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n pystynyt todistamaan hankkeen toimivuutta. Tavase Oy:n hakemus on p\u00e4iv\u00e4tty 18.9.2003, ja uusi hakemussuunnitelma 28.6.2012 on korvannut kokonaisuudessaan aiemman suunnitelman. Suunnitelmien erilaisuus osoittaa tieteellisen tason ep\u00e4varmuuden, eik\u00e4 vuoden 2012 p\u00e4ivitysk\u00e4\u00e4n ole en\u00e4\u00e4 ajantasainen. My\u00f6s Tavase Oy:n tekem\u00e4\u00e4 Natura-arviointia on lukuisia kertoja muutettu ja p\u00e4ivitetty. Imeytysalueet ovat muuttuneet. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on kohtuutonta, ett\u00e4 puutteellinen hakemus palautetaan uudelleen aluehallintoviraston k\u00e4sittelyyn ja sama kierre jatkuu. Prosessi on katkaistava ja hakemus on puutteellisena hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitos vaikeuttaa kohtuuttomasti maa- ja mets\u00e4talouden harjoittamista sek\u00e4 yritystoimintaa alueella. Imeytysalueilla sadetusimeytys est\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n ja kohtuullisen mets\u00e4talouden harjoittamisen. Varsinkin maan ollessa roudassa sadetusimeytys aiheuttaa valumalla erityisesti jyrkiss\u00e4 rinteiss\u00e4 imeytysalueen ulkopuolelle huomattavia ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen on tarkoitus imeytt\u00e4\u00e4 Roineen puhdistamatonta j\u00e4rvivett\u00e4 ja johtaa sit\u00e4 ilman esipuhdistusta imeytysalueille pohjaveteen imeytett\u00e4v\u00e4ksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen tiedotteen mukaan Roineesta on l\u00f6ytynyt sinilev\u00e4\u00e4 vuonna 2016. Roineen vett\u00e4 ei voida esipuhdistamattomana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hankesuunnitelman mukaisesti tekopohjaveden raaka-aineena. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 j\u00e4rvivesi on esipuhdistettava ennen kuin sit\u00e4 johdetaan imeytyskaivojen kautta pohjavesikerrokseen. Pohjavedess\u00e4 toksiinit voivat aiheuttaa koko harjun pohjaveden pilaantumisen terveydelle vaaralliseksi.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen on suunniteltu toimivan sata vuotta. T\u00e4n\u00e4 aikana sek\u00e4 luonto-olosuhteet, tekniikka ja muut olosuhteet muuttuvat siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 hakemus on ep\u00e4realistinen. Ei ole selvityst\u00e4 tai kokemuksia siit\u00e4, miten alue ennallistetaan ja miten mahdolliset vahingot korjataan laitoksen purkamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Jokaiselle kaivo- ja imeytysalueelle on oltava kuorma-autolla ajokelpoinen tie ja k\u00e4\u00e4nt\u00f6paikka. Murskeella p\u00e4\u00e4llystetyt harjun rinteeseen leikatut tiet muuttavat peruuttamattomasti harjun ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 ja luonto-olosuhteita. N\u00e4ilt\u00e4 toimenpiteilt\u00e4 ei v\u00e4ltyt\u00e4 edes Kangasalan puolen Natura-alueilla. Kaivantoon upotettavat havaintoputket ynn\u00e4 muut laitteet est\u00e4v\u00e4t kaivantojen k\u00e4yt\u00f6n kulkuv\u00e4yl\u00e4n\u00e4. T\u00e4llainen murskeella p\u00e4\u00e4llystetty tie muuttaa peruuttamattomasti alueen luonto-olosuhteet hankealueella.<\/p>\n

Tavase Oy hakee rajoittamatonta lupaa liikkua moottoriajoneuvolla laitoksen toiminta-alueen kiinteist\u00f6jen alueilla. T\u00e4m\u00e4 oikeus liikkumiseen on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja yleinen. Esimerkiksi pelloilla liikkuminen kelirikkoaikaan moottoriajoneuvolla aiheuttaa tuntuvia painumis- ja muita vaurioita ja saattaa rikkoa salaojaputket sek\u00e4 rummut. Mets\u00e4ss\u00e4 liikkuminen levent\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n uusia ja olemassa olevia k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueita ja aiheuttaa juuristovaurioita. Tutkimussuunnitelmassa ei ole otettu huomioon teiden talvikunnossapitoa. Tiet on aurattava ja niiden on oltava ajokelpoisia ymp\u00e4ri vuoden. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa tiepohjan routimista ja vaurioita, mink\u00e4 lis\u00e4ksi kaikki putket ja s\u00e4hk\u00f6kaapelit on sijoitettava routarajan alapuolelle.<\/p>\n

2.<\/p>\n

ovat valituksessaan vaatineet, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatetaan voimaan. Lis\u00e4ksi he ovat vaatineet, ett\u00e4 Tavase Oy velvoitetaan luovuttamaan asianosaisille kaikki tutkimusaineisto. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee toimittaa asiassa suullinen kuuleminen, jossa valittajille varataan tilaisuus kuulla todistajia.<\/p>\n

F ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat viitanneet asiassa aikaisemmin lausumaansa ja perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:<\/p>\n

Hankkeen suunnitelmat ovat edelleen keskener\u00e4isi\u00e4. Hanke on kaikkien tuotantoalueidensa osalta ollut vuodesta 2003 alkaen tutkimuslupavaiheessa, mihin se on edennyt Tavase Oy:n muutettua suunnitelmiaan. Edellytyksi\u00e4 luvan antamiselle ei ole.<\/p>\n

Harjun rakenteen tunteminen on olennaista. Kaikille tuotantoalueille on tehty maatutkaluotauksia sek\u00e4 sedimentologinen rakenneselvitys vuosina 2009 – 2013. Selvitykset olivat huomattavasti kattavampia kuin alkuper\u00e4iset rakenneselvitykset ja muuttivat k\u00e4sityst\u00e4 harjun rakenteesta merkitt\u00e4v\u00e4sti kaikkien tuotantoalueiden osalta. Kuitenkaan maatutkaluotauksilla ei edes hyviss\u00e4 olosuhteissa kyetty mittaamaan pohjavesikerrokseen asti suurella osalla tuotantoalueista. Pohjaveden virtausten arvioimiseksi on oleellista tuntea pohjavedenpinta ja sen alapuoliset harjurakenteet. Useilta alueilta maatutkaluotaukset ovat tekem\u00e4tt\u00e4, kuten tuotantoalueiden TUA1 ja TUA2 kaivoalueilta.<\/p>\n

Tieto harjun rakenteesta (sedimentologinen rakennetulkinta) on virtausmallin perusta. Edelleen virtausmalli on kalibroitava koepumppausten ja -imeytystutkimuksien aikana luonnosta suoritettujen mittausten perusteella. Luotettavasti toimiva virtausmalli on avainasemassa laitoksen suunnittelussa sek\u00e4 sen toimivuuden ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioimisessa.<\/p>\n

Hakemussuunnitelmassa on esitetty teht\u00e4v\u00e4ksi kaikkien tuotantoalueiden osalta pohjaveden kierr\u00e4tyskoe, miss\u00e4 pohjavett\u00e4 otetaan kaivoalueelta ja imeytet\u00e4\u00e4n takaisin maaper\u00e4\u00e4n imeytysalueella. Kokeella selvitet\u00e4\u00e4n, imeytyyk\u00f6 vesi suunnitellusti, kulkeutuuko vesi kaivoille vai jonnekin muualle ja miten pohjavedenpinnankorkeudet muuttuvat. Tulosten perusteella korjataan virtausmallia ja suunnitelmia tai laaditaan uusi suunnitelma. Ennen n\u00e4iden kokeiden ja kaivoalueiden koepumppauksien toteuttamista on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain puutteellisia tietoja imeytysalueiden toimivuudesta ja harjun rakenteesta, mik\u00e4 aiheuttaa virhett\u00e4 virtausmalliin ja suunnitelmiin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiin.<\/p>\n

Tuotantoalueiden TUA1 ja TUA2 osalta yksikerroksista virtausmallia vuodelta 2003 ei ole p\u00e4ivitetty harjun rakenneselvitysten mukaisiksi. Hakijan raportin mukaan monikerroksisella virtausmallilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kuitenkin ratkaisevasti yksikerroksista virtausmallia parempaan ja luotettavampaan pohjavesiesiintym\u00e4n kuvaukseen.<\/p>\n

Tuotantoalueiden TUA1 ja TUA2 imeytysalueet on siirretty alueille, joita ei ole tutkittu pohjaveden kierr\u00e4tyskokeilla ja joilla veden virtausreitit eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti aiemmin tutkituista. Koska Tavase Oy:n esitt\u00e4m\u00e4t suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen virtausmalliin, suunnitelma ja arviot ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista ovat ep\u00e4luotettavia.<\/p>\n

Punamultalukon rakenneselvityksen perusteella maaper\u00e4 poikkeaa t\u00e4ysin virtausmallissa k\u00e4ytetyst\u00e4. Hakijan raporteissa esitettyjen maa-ainesten, kuten hiekan ja moreenin, vedenjohtavuudet ovat useita kertaluokkia eli 10 – 10 000 kertaa pienempi\u00e4 kuin virtausmallissa k\u00e4ytetyn soran. Hakijan virtausmallinnusraportin 12.12.2003 perusteella vedenjohtavuuden pieneneminen kymmenenteen osaan aiheuttaisi imeytysalueella pohjaveden pinnan nousun alle 2 metrist\u00e4 15 metriin eli l\u00e4hes kymmenkertaiseksi hakijan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n verrattuna. Alueella on my\u00f6s useita kallio- ja moreenikynnyksi\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t veden virtauksen. Niit\u00e4 ei ole kuitenkaan huomioitu virtausmallissa.<\/p>\n

Vuoden 1998 imeytystutkimuksen osalta on valokuvia Punamultalukon suppasuosta sek\u00e4 talvelta ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kuvissa pohjaveden pinta on noussut jopa kaksi metri\u00e4 korkeammalle kuin Tavase Oy on raportoinut. N\u00e4in muodostunut lampi peitti alleen koko suppasuon, joka on suojeltu kohde. Lammen muodostuminen jo pienill\u00e4 koeimeytysm\u00e4\u00e4rill\u00e4 harjun omaa pohjavett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 laitoksen toiminnalle tuotannon aikaisilla l\u00e4hes kymmenkertaisilla imeytysm\u00e4\u00e4rill\u00e4 ei ole edellytyksi\u00e4. Sorakuopan imeytysalueen IA1 lis\u00e4ksi my\u00f6s imeytysalueen IA2 vesien pit\u00e4isi kulkeutua Punamultalukon kautta, mik\u00e4 kasvattaa ongelmaa.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 mainituilla lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4, joilla rajoitettaisiin pohjaveden pinnan vaihteluita suppasuon kohdalla, todenn\u00e4k\u00f6isesti estett\u00e4isiin hankkeen toimintaa siten, ett\u00e4 se eroaisi laajuudeltaan huomattavasti lupahakemuksessa esitetyst\u00e4.<\/p>\n

Tuotantoalueen TUA3 virtausmalli vuodelta 2003 on p\u00e4ivitetty harjun rakenneselvitysten (2009 – 2010) mukaiseksi heti vuoden 2010 tehdyn imeytys- ja merkkiainekokeen j\u00e4lkeen. P\u00e4lk\u00e4neen Syrj\u00e4nharjun monikerroksisen virtausmallin raportista 18.3.2011 ei l\u00f6ydy tietoa, ett\u00e4 malli olisi kalibroitu. Koej\u00e4rjestely vastasi alkuper\u00e4isen laitossuunnitelman mukaisia j\u00e4rjestelyj\u00e4, mik\u00e4 poikkeaa t\u00e4ysin hakemussuunnitelman mukaisesta. Uudistetun virtausmallin perusteella voitiin todeta, ett\u00e4 tuotantoalueen TUA3 alkuper\u00e4inen suunnitelma ei toiminut. T\u00e4m\u00e4n johdosta ainoan imeytysalueen IA4 imeytysm\u00e4\u00e4r\u00e4 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa muutettiin 9 000 kuutiometriksi vuorokaudessa (IA4.1). Uudet nelj\u00e4 imeytysaluetta IA4.2 – 5 suunniteltiin 1,0 – 2,5 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n alkuper\u00e4isest\u00e4 imeytysalueesta. N\u00e4ill\u00e4 uusilla alueilla ei ole tehty imeytyskokeita eik\u00e4 niilt\u00e4 siten ole saatavissa mittaustietoa virtausmallin kalibroimiseksi.<\/p>\n

Koska tuotantotoiminnan suurien vesim\u00e4\u00e4rien simulaatiot poikkeavat luonnontilan pienill\u00e4 vesim\u00e4\u00e4rill\u00e4 tehdyist\u00e4 simulaatioista, virtausmallinnus ei ole luotettava. Tavase Oy perustelee tuotantotoiminnan haitattomuutta virtausmallinnuksillaan, mutta se ei vaatimuksista huolimatta ole esitt\u00e4nyt olennaisia tuloksia, muun muassa pohjavedenpinnan korkeuksia tuotannon aikaisista virtausmallinnuksista. Tarkat tiedot pohjavedenpinnan korkeuksista Keini\u00e4nrannan alueella ovat t\u00e4rke\u00e4t, koska Natura-alueen l\u00e4hteet ja tervalepikko voivat kuivua tai vetisty\u00e4 liikaa.<\/p>\n

L\u00e4hdepurot est\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4n kuivumisen ja syv\u00e4n routaantumisen, joka voisi kaataa leppi\u00e4. Jos veden pinta nousee lep\u00e4n tyvim\u00e4tt\u00e4ille, se est\u00e4\u00e4 lep\u00e4n juurinystyr\u00e4bakteerien toiminnan ja vaikuttaa kasvualustan typpipitoisuuteen. Leppien kasvu pys\u00e4htyy ja ne keloutuvat. Suunnitellun laitoksen s\u00e4\u00e4t\u00e4misaikana muutokset kasviyhdyskunnan rakenteessa ja Frankia alni -bakteerikannassa saattavat kumuloitua peruuttamattomiksi. Heilahduksen j\u00e4lkeen tervalepp\u00e4ekosysteemi ei en\u00e4\u00e4 palaudu, vaan koko sen rakenne muuttuu. Toteutuessaan hankkeen vaikutukset Keini\u00e4nrannan tervalepikkoon ovat ilmeisi\u00e4 ja pysyvi\u00e4. Vaikka virtaamat pysyisiv\u00e4t nykyisell\u00e4 tasolla, l\u00e4hdepurojen veden laatu muuttuu.<\/p>\n

Pohjaveden pinnan nousu voi aiheuttaa Keini\u00e4nrannan rinteen stabiliteetin menetyksen. Hakijan arviointi rinteen stabiliteetista on keskener\u00e4inen. Rinteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on omakotitaloja sek\u00e4 niiden piharakennuksia.<\/p>\n

Virtausmallin toteutuksessa on tehty merkitt\u00e4vi\u00e4 virheit\u00e4. Muun muassa pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 luonnontilassa on k\u00e4ytetty 43 prosenttia suurempaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuin todellisuudessa. Siten mallin s\u00e4\u00e4t\u00e4minen vastaamaan luonnontilan mittaustuloksia on tehty v\u00e4\u00e4rin perustein. Tuotantotilanteen simuloinneissa vesim\u00e4\u00e4rien moninkertaistuessa my\u00f6s virheen vaikutus moninkertaistuu.<\/p>\n

Harjualueen rakenteen selvitt\u00e4minen on osoittautunut erityisen vaikeaksi. Merkkiainekokeessa selvitettiin vain osaa tuotantoalueen TUA3 harjun rakenteen kompleksisuudesta ja vain harjun pituussuunnassa muttei poikittaissuunnassa. Heterogeeninen rakenne vaatisi nykyist\u00e4 yksityiskohtaisempaa tietoa, jotta virtaukset ja mahdolliset oikovirtaukset kyett\u00e4isiin luotettavasti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Oikovirtauksissa pohjaveden viipym\u00e4 j\u00e4\u00e4 hyvin lyhyeksi, jolloin riski bakteerien ja virusten kulkeutumisesta ottokaivoille ja laajemmalle alueelle kasvaa. T\u00e4m\u00e4 tekee vedest\u00e4 talousvedeksi kelpaamatonta.<\/p>\n

Tavase Oy:n alkuper\u00e4inen lupahakemus vuodelta 2003 ja sen korvannut p\u00e4ivitys 28.6.2012 eiv\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4neet kierr\u00e4tyskoetta pohjavedell\u00e4 ja koek\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Roineen vedell\u00e4. Hakija oli lis\u00e4nnyt sen t\u00e4ydennykseens\u00e4 vasta 31.1.2013. Koko laitosta koskeville pohjaveden kierr\u00e4tyskokeille olisi tullut hakea vesilain mukaista tutkimuslupaa ennen kuin on perusteita hakea lupaa laitoksen rakentamiselle.<\/p>\n

Kierr\u00e4tyskokeita tarvitaan laitosten suunnittelussa eik\u00e4 valmiiksi suunnitellun laitoksen optimoinnissa. Koko hankealueen kaikkia imeytys- ja kaivoalueita koskeva tutkimustarve osoittaa suuren ep\u00e4varmuuden suunnitelman toimivuudesta kaikilta osiltaan. Hakijan lis\u00e4ksi my\u00f6s YVA-yhteysviranomainen on todennut vastaavan tutkimustarpeen ja ongelmat jo vuonna 2003 lausunnossaan.<\/p>\n

Hakija my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ep\u00e4suorasti hakemussuunnitelmansa perustuvan puuttuviin tutkimuksiin. Siten laitoksen vaikutusten arviointiin sis\u00e4ltyy merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta eik\u00e4 vaikutuksia voida arvioida luotettavasti. Jos hakija olisi varma suunnitelman toimivuudesta, kierr\u00e4tyskoetta ei tarvittaisi, vaan voitaisiin suoraan rakentaa laitos ja aloittaa sen koek\u00e4ytt\u00f6. Koska ep\u00e4varmuus koskee koko laitosta, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa imeytys- ja kaivoalueita tulee siirt\u00e4\u00e4 uusille paikoille tai toimintaa supistaa. Vastaava muutostarve jatkuu koko elinkaaren ajan.<\/p>\n

Tavase Oy hakee laajoja k\u00e4ytt\u00f6oikeuksia muiden omistamille maa-alueille. K\u00e4ytt\u00f6oikeusalueiden hakemiselle pit\u00e4isi olla selke\u00e4 tutkimuksiin perustuva tarve. Esimerkiksi kaivoalueiden KA1 ja KA2 osalta haetaan Natura-alueelta pysyvi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueita 3,8 hehtaaria, mutta Natura-arviossa tarpeeksi todetaan vain 0,2 hehtaaria.<\/p>\n

P\u00e4invastoin kuin hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluissa katsotaan, ei lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 aina voida poistaa ep\u00e4varmuuksia. Hallinto-oikeuden k\u00e4sitys varovaisuusperiaatteesta ei vastaa vallitsevaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Vesilain 16 luvun 21 \u00a7:n 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi tehd\u00e4 vesilupahakemukseen liitettyyn suunnitelmaan sellaisia muutoksia tai lis\u00e4yksi\u00e4, jotka ovat vesilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset huomioon ottaen tarpeellisia. Viranomaisella ei kuitenkaan ole toimivaltaa antaa sellaisia lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, joiden my\u00f6t\u00e4 hanke eroaisi laajuudeltaan huomattavasti lupahakemuksessa esitetyst\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut vastaavat jopa sanasta sanaan hakijan arviointia. Hakijaan rinnastuvat my\u00f6s hankkeen perustamiseen, suunnitteluun ja lausuntojen laatimiseen osallistuneet ELY-keskuksen virkamiehet. Hankkeen perustamista valmistelleen ty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja oli Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja sihteeri Pirkanmaan liitosta. N\u00e4m\u00e4 tahot my\u00f6s toimivat kokoonkutsujina yhti\u00f6t\u00e4 perustettaessa. T\u00e4ll\u00e4 asialla on ollut vaikutusta ELY-keskuksen lausuntoihin ja Pirkanmaan vesihuollon kehitt\u00e4missuunnitelmaan sek\u00e4 sen perusteella laadittuun Pirkanmaan maakuntakaavaehdotukseen.<\/p>\n

Hallinto-oikeus olisi voinut palauttaa Natura-vaikutuksia koskevan asian uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi aluehallintovirastolle tai keskeytt\u00e4\u00e4 hankkeen, mutta hakemusasiakirjojen perusteella ei voi todeta, ett\u00e4 hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia.<\/p>\n

ELY-keskus toteaa vastineessaan 30.9.2015 hakijan antaneen harhaanjohtavaa tietoa Natura-lausunnoista. Mets\u00e4hallitus toteaa lausunnossaan 16.6.2014, ett\u00e4 Mets\u00e4hallituksella ei ole annetun lausuntoajan puitteissa mahdollisuuksia syventy\u00e4 Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -arviointiin. Natura-alueesta 4,1 hehtaaria siirtyi valtion omistukseen vuonna 2009. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee pyyt\u00e4\u00e4 lainmukaiset Natura-lausunnot Mets\u00e4hallitukselta sek\u00e4 my\u00f6s Keini\u00e4nrannan muilta maanomistajilta.<\/p>\n

Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 16.6.2014 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 lausunnossa Pirkanmaan ELY-keskus on p\u00e4\u00e4osin ottanut kantaa Natura-arvioinnin riitt\u00e4vyyteen ja asianmukaisuuteen arvioimatta yksityiskohtaisesti arvioinnin lopputulosten oikeellisuutta. ELY-keskus on pit\u00e4nyt arviointia Keisarinharju-Vehoniemenharjun alueen osalta p\u00e4\u00e4osin riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja asianmukaisena. Keini\u00e4nrannan osalta ELY-keskus ei ole pit\u00e4nyt arviointia riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja asianmukaisena. Mets\u00e4hallitus on lausunnossaan 16.6.2014 todennut, ettei Natura-arvioinnin perusteella voida poissulkea, etteik\u00f6 tekopohjavesihanke heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueen suojeluarvoja.<\/p>\n

ELY-keskuksen viimeisess\u00e4 lausunnossa 30.11.2016 viitataan sen 16.6.2014 antamaan lausuntoon ja todetaan, ett\u00e4 Tavase Oy:n hallinto-oikeudelle tekem\u00e4n valituksen t\u00e4ydennyksess\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4t lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t olennaisesti muuta lausunnon johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja Natura-arviointiin sis\u00e4lt\u00e4neit\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4 ja ett\u00e4 esitetyt vaikutusalueiden pinta-alat eiv\u00e4t poikkea Natura-arvioinnissa esitetyst\u00e4. Lis\u00e4ksi lausunnossa on tarkennettu mahdollista Keini\u00e4nrannan pohjaveden purkautumisen huomioimista lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4. ELY-keskus ei ole pit\u00e4nyt riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kokonaisvirtausm\u00e4\u00e4r\u00e4n turvaavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, vaan lis\u00e4ksi tulisi antaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, joka turvaa pohjaveden jakautumisen koko Keini\u00e4nrannan alueelle, jolle se luontaisesti purkautuu. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 muutos verrattuna ELY-keskuksen vastineessa 30.9.2015 esitettyyn sek\u00e4 hakijan esityksiin.<\/p>\n

Hankkeen rakentamisen aikaiset vaikutukset Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueeseen voivat olla yli kymmenkertaiset arviossa esitettyyn n\u00e4hden. Olennaisimmat syyt arvioinnin puuttuviin vaikutuksiin ovat seuraavat: putkilinjojen ja huoltoteiden aliarvioitu tilantarve, 1,0 hehtaaria, imetysalueiden reunavaikutukset huomioimatta 2,4 hehtaaria, imeytysalueiden pinta-alojen alimitoitus 23,7 hehtaaria, kaivoalueiden k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueista huomioimatta 3,3 hehtaaria sek\u00e4 muita hankkeita huomioimatta 1,1 hehtaaria.<\/p>\n

Imeytysalueiden alimitoituksen merkitys korostuu, koska hakija kertoo k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sadetusimeytyst\u00e4 erityisesti silloin, kun raakavedess\u00e4 on lev\u00e4\u00e4. Jo heikkolaatuinen raakavesi yksist\u00e4\u00e4n tukkii maanpinnan, mutta runsas piilev\u00e4 yhdistettyn\u00e4 poikkeuksellisen suuriin sadetuksen pintakuormiin tukkii maanpinnan nopeasti ja pitk\u00e4aikaisesti.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on todennut, ett\u00e4 koska hankesuunnitelma sitoo hakijaa, eiv\u00e4t pinta-alamenetykset voi olla esitettyj\u00e4 suurempia. Hallinto-oikeuden k\u00e4sitys on t\u00e4lt\u00e4 osin virheellinen. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaivoalueille KA1 ja KA2 haetut Natura-alueen k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueet ovat 3,8 hehtaaria, mutta vaikutuksiksi on hakija arvioinut 0,2 hehtaaria. Hakija voi luvan saatuaan aiheuttaa pysyv\u00e4n vaikutuksen koko k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueellensa, jolloin hankkeen vaikutus 2,5-kertaistuu Natura-arviossa esitetyst\u00e4 2,38 hehtaarista.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen liitetty \u00e4\u00e4nestyslausunto vastaa p\u00e4\u00e4osin valittajien n\u00e4kemyksi\u00e4 hankkeen vaikutuksista Natura-alueisiin. Tuotannonaikaisen toiminnan vaikutukset Keisarinharju-Vehoniemenharjun alueeseen tulisivat kuitenkin olemaan huomattavasti suuremmat kuin \u00e4\u00e4nestyslausunnossa esitet\u00e4\u00e4n, koska sadetuksesta aiheutuu vaikutuksia my\u00f6s sadetusalueiden ulkopuolelle muun muassa rinnevalumina ja eroosiona. Keini\u00e4nrannan osalta on imeytysalueiden lis\u00e4ksi on otettava huomioon my\u00f6s ottokaivoalueet.<\/p>\n

Nykyisen suunnitelman ja virtausmallinnuksen mukaan imeytys tapahtuu Punamultalukon alueella sorakuoppaan. L\u00e4hes kaikki virtausviivat kulkevat Punamultalukon kautta kohdista, miss\u00e4 on kallio- ja moreenikynnyksi\u00e4, joita ei ole virtausmallissa huomioitu. Alkuper\u00e4isen suunnitelman mukaisilta imeytysalueilta, joilta imeytyskokeet on tehty, virtausviivat kulkevat p\u00e4\u00e4osin Punamultalukon ohi. Osin virtausviivat kulkevat my\u00f6s Punamultalukon kautta, mik\u00e4 ei nykytiedon mukaan ole mahdollista kallio- ja moreenikynnysten sek\u00e4 maaper\u00e4n heikon vedenjohtavuuden takia.<\/p>\n

Luontaisesti Punamultalukon alueella virtaavan pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vain osa koko pohjavesialueen vesim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 eli muutamia satoja kuutioita vuorokaudessa. Hakemussuunnitelmassa suurin tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 on 36 500 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona. Virtaavan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4n suuruusluokaltaan tuhatkertaistumisella on suuri vaikutus pohjaveden virtauksiin.<\/p>\n

YVA-arvioinnin mukaiseen vuoden 2003 suunnitelmaan verrattuna Tavase Oy:ll\u00e4 on nykyisess\u00e4 suunnitelmassaan uusia tekopohjaveden muodostamisalueita v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (TUA1), 33 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (TUA2) ja 14 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa (TUA3), mik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 kaikkien tuotantoalueiden osalta YVA-asetuksen 6 \u00a7:n mukaisen rajan 8 218 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ainakin 2 – 4-kertaisesti. Alueiden muutokset ovat koskeneet 90 prosenttia laitoksen kapasiteetista.<\/p>\n

Vanhentuneeseen tietoon perustuvassa YVA-arvioinnissa esitettyjen yhteenvetojen tiedot ovat virheellisi\u00e4. Suunnitelmien muutosten takia muun muassa imeytysalueita on siirretty 1,0 – 2,5 kilometri\u00e4 P\u00e4lk\u00e4neen keskustan suuntaan. Nyky\u00e4\u00e4n laitoksen suunnitellut rakenteet sijaitsevat kunnan keskustassa ja pihojen tuntumassa.<\/p>\n

Tavase Oy hakee oikeutta rakentaa, huoltaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tarkkailun kannalta tarpeellisia rakenteita ja laitteita ja suorittaa niist\u00e4 mittauksia sek\u00e4 asentaa niiden viereen mittalaitteita. Yhti\u00f6 hakee my\u00f6s vapaata oikeutta kulkea moottoriajoneuvoilla ja liikkua kaikkialla. P\u00e4lk\u00e4neen imeytys- ja merkkiainekokeessa vuonna 2010 t\u00e4m\u00e4 oikeus tarkoitti 10 metri\u00e4 leveiden ja satoja metrej\u00e4 pitkien v\u00e4ylien raivaamista metsiin ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 oli esitetty suunnitelmissa. Hakemussuunnitelmasta ei ilmene laitoksen toiminta-alueen rajoja. Kulkureittej\u00e4 sek\u00e4 tarkkailussa tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoituspaikkoja ei ole merkitty.<\/p>\n

Luonnonsuojelulaissa ei ole menettelyllisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 hankkeen saattamisesta lain 66 \u00a7:n mukaiseen poikkeuslupaharkintaan. Laista ei kuitenkaan aiheudu lupaviranomaiselle suoranaista velvollisuutta my\u00f6t\u00e4vaikuttaa asian saattamiseen poikkeuslupaharkintaan. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 esitetyt perustelut, ett\u00e4 aluehallintovirasto olisi toiminut v\u00e4\u00e4rin, kun se ei kuullut hakijaa mahdollisuudesta vied\u00e4 asia valtioneuvoston k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi, ovat virheellisi\u00e4. Lupaviranomainen voi ja sen tuleekin selvitt\u00e4\u00e4 jo ennen vesilain mukaista intressivertailua, onko vesitaloushankkeelle yleist\u00e4 tarvetta. Intressivertailu on tarpeeton, mik\u00e4li vesitaloushankkeelle ei ole ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 tarvetta. Hakija on ollut tietoinen mahdollisuudesta vied\u00e4 asia valtioneuvostoon, mutta se ei ole ollut aktiivinen asiassa. Merkitt\u00e4v\u00e4t Natura-vaikutukset ovat olleet yhten\u00e4 esteen\u00e4 hankkeen lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teolle jo vuodesta 2003 alkaen.<\/p>\n

Raakavesi ei sovellu suoraan pohjavesikerrokseen imeytett\u00e4v\u00e4ksi. Roineen raakaveden orgaanisen aineksen pitoisuus on alhainen, mutta veden laatua heikent\u00e4v\u00e4t ajoittain hyvin runsaat piilev\u00e4esiintym\u00e4t ja muihin tekopohjavesilaitoksiin verrattuna korkea kiintoainepitoisuus. Imeytett\u00e4v\u00e4n raakaveden on oltava laadultaan hyv\u00e4\u00e4, jotta tekopohjavesilaitoksella olisi toimintaedellytykset. Kemiallisella esik\u00e4sittelyll\u00e4 voitaisiin ratkaisevasti est\u00e4\u00e4 tukkeutumista ja pohjaveden pilaantumista sek\u00e4 parantaa tekopohjaveden laatua. L\u00e4hes kaikilla suurilla tekopohjavesilaitoksilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kemiallista esik\u00e4sittely\u00e4, vaikka raakaveden kiintoainepitoisuus on alhaisempi kuin Roineella. Suunniteltu toiminta, miss\u00e4 kaivo\u00adimeytet\u00e4\u00e4n huonolaatuista raakavett\u00e4 suoraan pohjaveteen, olisi pohja\u00advesien pilaamiskiellon vastaista.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitos ei paranna talousveden laatua eik\u00e4 varmuutta. Tekopohjavesi vastaa laadultaan l\u00e4hinn\u00e4 raakaveten\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4rvivett\u00e4, ei alueen hyv\u00e4laatuista pohjavett\u00e4. My\u00f6s tekopohjaveden l\u00e4mp\u00f6tila seuraa j\u00e4rviveden l\u00e4mp\u00f6tilaa. Uudessa suunnitelmassa, jossa imeytys- ja kaivoalueet ovat siirtyneet l\u00e4helle toisiaan (erityisesti TUA1 ja TUA3), tilanne on vain pahentunut. Veden viipym\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4 pienenee, kun et\u00e4isyydet pienenev\u00e4t, jolloin imeytetyn raakaveden orgaanisen aineksen poistuminen v\u00e4henee. Lis\u00e4ksi vaara bakteerien sek\u00e4 virusten kulkeutumisesta ottokaivoille kasvaa.<\/p>\n

P\u00e4lk\u00e4neen merkkiainekokeen raportti ei ole ollut julkinen. Suunniteltu laitos sijaitsee my\u00f6s ainakin osin (TUA2) arseeniriskialueella. Arseenia ei ole suunnittelualueella asiallisesti tutkittu. Imeytett\u00e4v\u00e4 em\u00e4ksinen Roineen pintavesi muuttaa maaper\u00e4n tasapainotilaa, jolloin maaper\u00e4\u00e4n sitoutunut arseeni voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle.<\/p>\n

3.<\/p>\n

ovat valituksessaan vaatineet, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatetaan voimaan.<\/p>\n

Yhdistykset ovat viitanneet asiassa aikaisemmin lausumaansa ja perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:<\/h3>\n

Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n mukaan vaihtoehdon olemassaolo on ehdoton este hankkeen sallimiselle. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarjolla. Pirkanmaalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi nimenomaan tekopohjavesiteknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vedenkulutus ei ole kasvanut siten kuin 1980 – 1990-luvun suunnitelmissa arvioitiin ja Tavase Oy:n hakemuksessa esitet\u00e4\u00e4n. Vedenhankinnassa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekopohjavett\u00e4, jos pinta- ja pohjavesi\u00e4 ei ole saatavilla tai ne ovat saastuneita. Keski-Euroopassa ja ehk\u00e4 Turun seudulla n\u00e4in voi olla, mutta ei Tampereen seudulla.<\/p>\n

Tavase Oy katsoo, ett\u00e4 raakaveten\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Roineen vesi ei edellyt\u00e4 esik\u00e4sittely\u00e4, jota korkein hallinto-oikeus edellytti TSV:n Virttaankankaan laitoksella (KHO 2008:58). T\u00e4h\u00e4nastiset imeytyskokeet on kuitenkin tehty talousvedell\u00e4. J\u00e4rvivesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aina humusta, ja sen vaikutukset imeytysalueiden maaper\u00e4\u00e4n ovat huomattavia ja pitk\u00e4aikaisia. Laajamittaisesta ja pitk\u00e4aikaisesta j\u00e4rviveden imeytt\u00e4misest\u00e4 jyrkk\u00e4rinteisell\u00e4 Vehoniemen-Isokankaan harjulla ei ole koe- tai kokemusper\u00e4ist\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Roineen vett\u00e4 on hakemuksen mukaan tarkoitus imeytt\u00e4\u00e4 kolmella imeytysalueella TUA1 – TUA3, joiden pinta-alaksi ilmoitetaan nyt 14,1 hehtaaria. T\u00e4st\u00e4 vain 0,98 prosenttia olisi Natura 2000 -alueella. Yhti\u00f6n aiemmissa suunnitelmissa luku on ollut nelj\u00e4n prosentin luokkaa. Pienempi luku on saatu aikaan ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen ulkopuolelta uusia imeytysalueita ja -menetelmi\u00e4, joita ei ole tutkittu kokeellisesti eik\u00e4 koeimeytyksin. Luonnonsuojelulain 65 \u00a7 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Natura 2000 -alueiden ulkopuolella olevien toimintojen ottamista huomioon, jos niiden vaikutukset ulottuvat Natura 2000 -alueelle, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Asiantuntija-arvioiden mukaan jyrkk\u00e4rinteisell\u00e4 Vehoniemen-Isokankaanharjulla ei ole mahdollista imeytt\u00e4\u00e4 70 000 – 90 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa vain 14,146 hehtaarin alueella. Luvan my\u00f6nt\u00e4minen Tavase Oy:n laitokselle laukaisee ketjureaktion: joko imeytysalueita on tuntuvasti laajennettava Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueella ja sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4, tai on rakennettava toinen laitos, kuten yhti\u00f6 on esitt\u00e4nytkin.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden virheellinen ratkaisu perustuu osin puutteelliseen k\u00e4sitykseen ennalta varautumisen periaatteen merkityksest\u00e4 ja unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todetaan, ett\u00e4 arviointi- tai lausuntomenettely tai muukaan objektiivisesti arvioitu asia ei varmuudella osoita, etta\u0308 hanke aiheuttaa kiellettyja\u0308 seurauksia. Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti vaatimus on p\u00e4invastainen: suunnitelma tai hanke voidaan hyva\u0308ksya\u0308 vain silla\u0308 edellytyksella\u0308, etta\u0308 toimivaltainen viranomainen on varma siita\u0308, ettei ole olemassa mita\u0308a\u0308n tieteelliselta\u0308 kannalta ja\u0308rkeva\u0308a\u0308 epa\u0308ilya\u0308 siita\u0308, etta\u0308 haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen ei aiheudu. Hankkeen arviointi- ja lausuntomenettely ei riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella osoita, ettei kiellettyj\u00e4 seurauksia voi aiheutua. Yhdistykset ovat viitanneet t\u00e4lt\u00e4 osin my\u00f6s Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Mets\u00e4hallituksen lausuntoihin sek\u00e4 hallinto-oikeudessa eri mielt\u00e4 olleiden j\u00e4senten \u00e4\u00e4nestyslausuntoihin.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todetaan my\u00f6s, ett\u00e4 lupapa\u0308a\u0308to\u0308ksesta\u0308 puuttuu sen tarkastelu, miten lupama\u0308a\u0308ra\u0308yksilla\u0308 olisi voitu va\u0308henta\u0308a\u0308 haitallisia vaikutuksia. Ei kuitenkaan ole lupaviranomaisen teht\u00e4v\u00e4 esitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 haittoja voidaan riitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 luvan my\u00f6nt\u00e4misedellytykset mahdollisesti t\u00e4yttyisiv\u00e4t. Lupaviranomaisen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vain arvioida, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 hakemus sille asetetut edellytykset. Lupaviranomainen voi toki asettaa luvassa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t hankkeen haittoja ja mahdollisesti jopa poistavat luvan my\u00f6nt\u00e4misesteen. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista, koska arviointi- ja lausuntomenettely on j\u00e4tt\u00e4nyt huomattavia ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, joita lupaviranomainen ei k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan aineiston perusteella voi poistaa.<\/p>\n

Kyseenalainen on my\u00f6s hallinto-oikeuden v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 unionin tuomioistuimen oikeustapausten perusteella voidaan todeta, etta\u0308 luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa kielletyn heikennyksen on oltava merkitta\u0308va\u0308a\u0308 kaikkien suojeltujen luontoarvojen eli luontotyyppien, elinympa\u0308risto\u0308jen ja lajien kannalta. Kyseinen luontodirektiivin kohta ei sis\u00e4ll\u00e4 luontotyyppien ja lajien elinymp\u00e4rist\u00f6jen heikentymisen osalta merkitt\u00e4vyyden vaatimusta, toisin kuin lajeihin kohdistuvien h\u00e4iri\u00f6iden kohdalla. T\u00e4m\u00e4 todetaan my\u00f6s hallinto-oikeuden viittaamassa Euroopan komission tulkintaohjeessa. Nyt k\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa on kuitenkin kyse saman direktiivin 6 artiklan 3 kohdan soveltamisesta, joten t\u00e4ll\u00e4 ei ole v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 merkityst\u00e4. Arvioitaessa mahdollisia vaikutuksia alueen koskemattomuuteen kokonaisuutena t\u00e4m\u00e4kin on otettava huomioon.<\/p>\n

Hankkeen hyv\u00e4ksymisen edellytyksi\u00e4 on arvioitava kokonaisuutena sek\u00e4 luonnonsuojelulain, luontodirektiivin ett\u00e4 unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valossa. T\u00e4ll\u00f6in keskeinen on etenkin ratkaisu C-127\/02, jossa todetaan muun ohella, ett\u00e4 kun suunnitelmasta tai hankkeesta kyseisen alueen koskemattomuudelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten puuttuminen on ep\u00e4varmaa, toimivaltaisen viranomaisen on kielt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 sit\u00e4. Hyv\u00e4ksyminen on mahdollista vain, kun ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 t\u00e4llaisten vaikutusten aiheutumatta j\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perusteluksi esitt\u00e4nyt v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, joita toimivilla tekopohjavesilaitoksilla tehdyt tieteelliset tutkimukset eiv\u00e4t tue.<\/p>\n

$3d0<\/p>\n

Sadetuksen pitk\u00e4aikaisvaikutuksista (yli 10 vuotta imeytyksest\u00e4) on nyt uutta tutkimustietoa. Helsingin yliopisto yhdess\u00e4 Luonnonvarakeskuksen kanssa on tutkinut vuosina 2013 – 2017 Vuonteenharjun tekopohjavesilaitoksen kasvillisuuden ja maaper\u00e4n palautumista j\u00e4rvivedell\u00e4 tapahtuneesta imeytyksest\u00e4, joka tehtiin tutkituilla alueilla vuosina 1999 – 2001.<\/p>\n

Tulosten perusteella imeytysalueiden maaper\u00e4 ja kasvillisuus ei toipunut j\u00e4rviveden imeytyksest\u00e4 12 vuoden aikana. Maaper\u00e4n orgaanisen kerroksen pH oli huomattavasti, yhden pH-yksik\u00f6n, korkeampi imeytysaloilla imeytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin vertailualoihin verrattuna. Muun muassa typen mineralisaatio oli alueella, jota sadetettiin viimeksi vuonna 2001, yli kymmenkertaista sadettamattomaan alueeseen n\u00e4hden, eli maaper\u00e4 ei ollut toipunut imeytyksest\u00e4. Maaper\u00e4n muuttuneen kemiallisen tilan takia my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aluskasvillisuus ei ollut palautunut imeytyst\u00e4 edelt\u00e4neeseen tilaan tai imeytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien alueiden kaltaiseksi. Herk\u00e4t lajit, kuten j\u00e4k\u00e4l\u00e4t, puuttuivat alueelta kokonaan.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueella esiintyy tervalepp\u00e4korpea, kosteaa tervalepp\u00e4valtaista lehtomets\u00e4\u00e4 ja tervalepp\u00e4luhtaa. N\u00e4iden luontotyyppien esiintyminen edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n korkealla olevaa pohjaveden tasoa sek\u00e4 osaksi riitt\u00e4vi\u00e4 tulvia. Tervalepp\u00e4korven alueen kasvillisuustyypit esiintyv\u00e4t tietyill\u00e4, niille ominaisilla kosteustasoilla. Pohjaveden pinnan tason muutokset vaikuttavat kasvillisuuteen suuresti sek\u00e4 kasvukauden aikana ett\u00e4 my\u00f6s muulloin. Jos pohjaveden taso on talvikaudella liian alhaalla, kasviston juuristo voi vaurioitua vakavasti j\u00e4\u00e4tymisen tai kuivumisen seurauksena. Syrj\u00e4nharjun juurella oleva Keini\u00e4nrannan tervalepp\u00e4korpi saa harjusta pohjavett\u00e4 monesta kohtaa, ja alueella on muun muassa hetteisi\u00e4 tihkupintoja. Keini\u00e4nrannan alueella pohjaveden luontainen pinnankorkeus ja sen vuodenaikainen vaihtelu on tunnettava hyvin, jotta Natura 2000 -alueen kasviyhdyskunnat ja kasvilajisto voidaan turvata.<\/p>\n

Tekopohjavesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 imeytysalueita viel\u00e4 runsaasti humusaineita eik\u00e4 ole luontaisen pohjaveden kaltaista. Suomessa toimivilla tekopohjavesilaitoksilla tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on todettu humusaineiden kulkeutuvan kokonaisuudessaan pohjavesivy\u00f6hykkeeseen tekopohjaveteen, eik\u00e4 niit\u00e4 pid\u00e4ty lainkaan maannoskerroksiin. P\u00e4invastoin, maaper\u00e4n ylimm\u00e4t kerrokset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tekopohjaveteen orgaanista hiilt\u00e4. Humusaineet ovat j\u00e4rvivedess\u00e4 orgaanisena hiilen\u00e4, josta valtaosa on liukoista orgaanista hiilt\u00e4. Kaikki j\u00e4rviveden liukoinen orgaaninen hiili kulkeutuu imeytyksess\u00e4 syv\u00e4lle pohjavesikerrokseen. Niinp\u00e4 imeytysalueiden alla tekopohjavesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ne humusaineet, joita on imeytetyss\u00e4 j\u00e4rvivedess\u00e4.<\/p>\n

Sadetusimeytysalueiden runsastuva yksivuotinen hein\u00e4- ja ruohokasvillisuus tuottaa runsaasti orgaanista ainetta maaper\u00e4n pintakerrokseen, mill\u00e4 voi pitemm\u00e4ll\u00e4 ajalla olla tukkeuttava vaikutus. T\u00e4m\u00e4n vuoksi sadetusimeytyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien laitosten imeytysaluevarausten on oltava riitt\u00e4v\u00e4n suuria.<\/p>\n

Imeytysveden humusaineet muuttavat l\u00e4hteiden veden laatua l\u00e4hell\u00e4 imeytysalueita, kuten Keini\u00e4nrannassa. Keini\u00e4nrantaan on imeytysalueelta hakijan uuden suunnitelman mukaan vain alle parisataa metri\u00e4, joten toimivilta tekopohjavesilaitoksilta saadun tutkimustiedon perusteella on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteisiin virtaava vesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 runsaasti orgaanista ainetta ja on l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin luontainen pohjavesi. T\u00e4m\u00e4 laadullinen muutos tulee merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttamaan Keini\u00e4nrannan l\u00e4hde-eli\u00f6st\u00f6n olosuhteita.<\/p>\n

Hakijan mainitsemasta yli- tai suojaimeytyksest\u00e4 ei ole kokemuksia eik\u00e4 apua eli\u00f6st\u00f6\u00e4 muuttaviin veden laadun muutoksiin. Imeytys tehd\u00e4\u00e4n j\u00e4rvivedell\u00e4 ja imeytysm\u00e4\u00e4r\u00e4t samalle alueelle ovat vuoden aikana jopa tuhatkertaisia luontaiseen sadantaan verrattuna. Vaikka j\u00e4rviveden orgaanisen aineen pitoisuudet eiv\u00e4t olisikaan korkeita, luontaiseen pohjaveteen ja syv\u00e4lle pohjavesivy\u00f6hykkeeseen kulkeutuu suurten j\u00e4rvivesimassojen mukana runsaasti orgaanista ainetta. Esimerkiksi Ahvenistonharjulla imeytetyst\u00e4 pintavedest\u00e4 j\u00e4i pohjavesivy\u00f6hykkeen maaper\u00e4\u00e4n yli 10 tonnia humusaineita vuodessa.<\/p>\n

Tutkimuksissa ei ole havaittu humusaineiden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hajoamista syv\u00e4ll\u00e4 pohjavesivy\u00f6hykkeess\u00e4. Adsorptio eli pid\u00e4ttyminen maapartikkeleihin v\u00e4hitellen pohjavesivy\u00f6hykkeess\u00e4 virtausmatkan aikana on t\u00e4rkein tapa, jolla tekopohjaveden orgaanisen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee. Tutkimusten mukaan Suomessa erilaisilla tekopohjavesilaitoksilla orgaanisen hiilen pitoisuuden riitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4heneminen (alle kahteen milligrammaan litrassa vett\u00e4) vaati 160 – 1 300 metrin virtausmatkan, ja tarvittava kulkeutumismatka riippuu pohjavesivy\u00f6hykkeen maaper\u00e4n rakenteesta.<\/p>\n

Yhti\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi suunnitelman, joka poikkeaa t\u00e4ysin sen aiemmin tutkimista, toimimattomaksi todetuista suunnitelmista. Ei ole objektiivisesti ja tieteellisesti katsoen takeita edes siit\u00e4, toimisiko suunnitelma. Varmaa on ainoastaan se, ett\u00e4 suunnitelma muuttaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti suojeltuja Natura-alueita.<\/p>\n

4.<\/p>\n

on valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan ja aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatetaan voimaan. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s tulee kumota my\u00f6s silt\u00e4 osin kuin se on ottanut Akaan kaupungin tekem\u00e4n valituksen huomioon Tavase Oy:n valitusta tukevana vastineena.<\/p>\n

Kunnanhallitus on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:<\/h3>\n

Hallinto-oikeus on tehnyt virheellisen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen aluehallintovirastossa tapahtuneesta menettelyst\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Aluehallintovirastolla on ollut oikeus ja velvollisuus arvioida ennen vesilain mukaista intressivertailua, onko Tavase Oy:ll\u00e4 tarvetta hakemuksessa mainitulle vesitaloushankkeelle. Kysymys on ollut tosiasiassa siit\u00e4, mahdollistaako vesilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vesitalousluvan my\u00f6nt\u00e4misen siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 hakijalla ei ole edes tosiasiallista tarkoitusta aloittaa vesitaloushanketta, vaan lupaa haetaan niin sanotusti varastoon. Aluehallintovirastolla on ollut oikeus ennen intressivertailua ratkaista, ett\u00e4 vesitaloushankkeelle ei ole silt\u00e4 edellytett\u00e4v\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 tarvetta. Kun aluehallintovirasto on katsonut, ett\u00e4 vesitaloushankkeelle ei ole esitetty yleist\u00e4 tarvetta, ei sen ole pit\u00e4nytk\u00e4\u00e4n suorittaa intressivertailua. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vuoksi lupahakemus on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Tavase Oy on hakenut lupaa kolmelle vedenottoalueelle. Tuotantoalue TUA3 sijaitsee kokonaisuudessaan P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueella ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 itse asiassa nelj\u00e4 erillist\u00e4 kaivoaluetta. N\u00e4iden kaivoalueiden suurin keskin\u00e4inen et\u00e4isyys on 1,1 kilometri\u00e4. Lis\u00e4ksi hakija ilmoittaa tarpeesta yli-imeytt\u00e4\u00e4 5 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueelle sijoitettaisiin my\u00f6s erillinen suojaimeytysalue Keini\u00e4nrannan yl\u00e4puolelle. Sen sijaintipaikkaa ei ole kuitenkaan esitetty hakijan laatimassa yleiskartassa.<\/p>\n

Tavase Oy:n vuonna 2003 ilmoittamat vesim\u00e4\u00e4r\u00e4varaukset eiv\u00e4t vastaa en\u00e4\u00e4 nykyisi\u00e4 olosuhteita. Hanketta ei siten ole perusteita ulottaa P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueelle.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden olisi tullut hyl\u00e4t\u00e4 Tavase Oy:n lupahakemus my\u00f6s sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 yhti\u00f6n lupa-asiakirjat ovat olleet puutteellisia. Asiassa ei ole voitu osoittaa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vesilain ja luonnonsuojelulain edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 hankkeen haitattomuutta.<\/p>\n

Yhti\u00f6n lupahakemuksessa on ollut muun ohella seuraavia puutteita ja virheellisyyksi\u00e4: aiemmin tehty ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n uuden lupahakemuksen mukaiseen hankkeeseen, koska toiminta-alueita on olennaisesti muutettu; vedenotto- ja imeytysalueiden sijainti on muuttunut eik\u00e4 uusilla vedenotto- ja imeytysalueilla ole suoritettu koepumppauksia ja imetyskokeita; asianmukaisia virtausmallinnuksen tuloksia taikka koetilanteiden kalibrointituloksia tai vesitaselaskelmia ei ole esitetty; talousveden pilaantumista ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti estetty; karttaliitteet ovat puutteellisia ja ep\u00e4selvi\u00e4 sek\u00e4 osittain ristiriidassa hakemussuunnitelman kanssa; Keini\u00e4nrannan l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevien imeytys- ja vedenottoalueiden vaikutuksia Natura- ja luonnonsuojelualueille ei ole selvitetty riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 laajuudessa; uuden vesilain edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 valmistelulupaa ei ole haettu.<\/p>\n

Tavase Oy nojautuu hankkeen vaikutusten arvioinnissa virtausmallin tuloksiin. Mik\u00e4li virtausmallin tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, tulee tulokset voida tarkistaa my\u00f6s mallinnuksessa k\u00e4ytettyjen l\u00e4ht\u00f6tietojen osalta. Tavase Oy ei ole n\u00e4it\u00e4 tietoja kuitenkaan toimittanut.<\/p>\n

Tarkentavia tutkimuksia olisi tullut suorittaa pohjavesimallinnukseen sis\u00e4ltyvien virheellisyyksien v\u00e4hent\u00e4miseksi varsinkin niill\u00e4 alueilla, joilla kiinteist\u00f6jen omistajien vedenhankinta tai elinkeinotoiminta voi vaarantua hankkeen vuoksi. Tavase Oy on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiselostuksessa ilmoittanut, ett\u00e4 hanke ei aiheuta uusia rajoituksia P\u00e4lk\u00e4neen kunnan yhdyskuntarakenteen kehittymiselle eik\u00e4 est\u00e4 uusien yritysten sijoittumista muun muassa Kankaanmaan teollisuusalueelle tai pakota siell\u00e4 sijaitsevia yrityksi\u00e4 siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintojaan muualle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Tavase Oy on kuitenkin muuttanut hakemustaan oleellisesti ja uusia imeytys- ja vedenottoalueita on sijoitettu muun muassa Keini\u00e4nrannan suojelualueen ja jakeluaseman v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen.<\/p>\n

Osalla imeytys- ja vedenottoalueita ei ole imeytyskokeiden ja tutkimusten puuttumisen vuoksi varmuutta imeytyksen ja vedenoton onnistumisesta. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi my\u00f6s hakemussuunnitelmasta, jonka mukaan on tarpeen viel\u00e4 tehd\u00e4 pohjavedell\u00e4 kierr\u00e4tyskokeet, joiden aikana tutkittaisiin 5 – 8 kuukauden ajan alueen virtausyhteyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen olisi edelleen tarpeen suorittaa imeytyskokeita Roineesta saatavalla pintavedell\u00e4. Vaikka Tavase Oy ei viel\u00e4 tied\u00e4, soveltuvatko alueet hakemuksen mukaiseen toimintaan ja miten toiminta vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, yhti\u00f6 hakee kuitenkin pakkolunastusta kyseisille alueille.<\/p>\n

Merkkiainekokeen yhteydess\u00e4 tuli ilmi, ett\u00e4 imeytysvesi\u00e4 kulkeutui my\u00f6s valtatien 12 koillispuolelle alueelle, jossa sijaitsee suojeltu rauniokirkko. Niin ik\u00e4\u00e4n merkkiainepitoisuudet kasvoivat Kinnalan vedenottamon suunnassa, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 imeytysalueelta voi kulkeutua imeytysvesi\u00e4 vedenottamon suuntaan. Asian tarkemmaksi arvioimiseksi hakijan tulisi toimittaa merkkiainekokeen raportti helmikuulta 2011 suomenkielisen\u00e4 versiona.<\/p>\n

Hakemusasiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 k\u00e4ytetyt virtausmallit ovat keskeisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 arvioitaessa tekopohjavesilaitoksen toimivuutta ja vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja elinoloihin. Kaikkia t\u00e4rkeimpi\u00e4 tutkimustietoja, kuten vuonna 2011 valmistuneessa t\u00e4ydennysraportissa mainittuja vedenjohtavuusmittauksia ja merkkiainekokeen raportteja, ei ole kuitenkaan esitetty hakemusasiakirjoissa. Ne tulisi toimittaa asianosaisille. Lis\u00e4ksi Tavase Oy:n tulee toimittaa kaikkia vedenotto- ja imetysalueita ja niiden vaikutusalueita kuvaavat selke\u00e4t kartat. Vaikutusalueen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi yhti\u00f6n on teht\u00e4v\u00e4 luotettava ja tarkistettavissa oleva arvio tekopohjaveden muodostamisen ja ottamisen aiheuttamista pohjaveden pinnan tason muutoksista alueen eri osissa. Yhti\u00f6n tulee esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksityiskohtaiset kaavatiedot karttoineen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksineen.<\/p>\n

Tavase Oy on olennaisilta osin muuttanut YVA-menettelyss\u00e4 arvioitua ja vuoden 2003 lupahakemuksessa esitetty\u00e4 suunnitelmaansa P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueella siten, ett\u00e4 imeytett\u00e4v\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut 35 000 kuutiometrist\u00e4 vuorokaudessa yhteens\u00e4 26 500 kuutiometriin vuorokaudessa imeytysalueilla 4.1 – 4.5. N\u00e4ist\u00e4 uusia ja t\u00e4ysin tutkimattomia imeytysalueita ovat 4.3 – 4.5, joiden yhteisvirtaama on suuruudeltaan 9 500 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ja yli-imeytystilanteissa enemm\u00e4nkin.<\/p>\n

Poikkeuksellisen suuren tekopohjavesilaitoksen imeytys- ja vedenottoalueiden sijoittaminen asutuksen ja kuntakeskuksen keskelle ja suojelualueen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen ilman asianmukaista koetoimintaa on menettelyn\u00e4 vesilain vastainen jo suurien turvallisuusriskien vuoksi. Menettely poikkeaisi olennaisesti tavanomaisesta lupak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Jo muutaman sadan kuutiometrin pohjavedenottamolta vaaditaan pitk\u00e4aikaista koepumppausta luvan my\u00f6nt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Euroopan unionin tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 C-258\/11 on korostettu suojelutason merkityst\u00e4 ja sen arvioimista kokonaisarvioinnilla sek\u00e4 varovaisuusperiaatteen noudattamista. Pinta-alamenetyksen merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ei voi arvioida pelk\u00e4ll\u00e4 prosenttiosuudella.<\/p>\n

Tavase Oy:n mainitsemassa korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 KHO 2008:58 ELY-keskus, hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat olleet yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 pinta-alamenetys ei aiheuta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa. Kyseisess\u00e4 tapauksessa oli katsottu, ett\u00e4 hankkeen vaikutukset oli arvioitu asianmukaisella tavalla ja ett\u00e4 hankkeen vaikutusalueella olevat Natura-alueet eiv\u00e4t ole luontotyypin edustavinta osaa. Tavase Oy:n hanke kohdistuu puolestaan Natura-alueille, jotka ovat edustavuudeltaan erinomaisia. Lis\u00e4ksi kysymys oli olennaisesti erilaisesta maastosta ja kaava-alueesta.<\/p>\n

Prosessiekonomisista syist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole perusteltua palauttaa asiaa aluehallintovirastoon uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Edes intressivertailun perusteella Tavase Oy:lle ei ole mahdollista my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lupaa.<\/p>\n

on viitannut antamaansa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja sen perusteluihin sek\u00e4 ilmoittanut, ett\u00e4 se ei anna valitusten johdosta lausuntoa.<\/p>\n

on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja todennut muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Vesitaloushankkeen vaikutuksia muun muassa asumisoloihin ja turvallisuuteen tulee tarkastella muun muassa imeytys- ja merkkiainekokeiden tarkkailun tulosten ja hydrogeologisen arvioinnin perusteella. ELY-keskus valvoi merkkiainekokeiden aikana kokeen vaikutuksia laajan tarkkailuohjelman avulla. P\u00e4invastoin kuin P\u00e4lk\u00e4neen kunta esitt\u00e4\u00e4, ei tarkkailussa havaittu merkkiaineen pitoisuuden kasvua niiss\u00e4 havaintoputkissa, jotka sijaitsevat koealueen ja Kinnalan vedenottamon v\u00e4lisen vedenjakajana toimivan kalliokynnyksen takana suhteessa merkkiaineen sy\u00f6tt\u00f6paikkaan. Tarkkailutulosten perusteella merkkiainetta ei kulkeutunut vedenottamon valuma-alueelle.<\/p>\n

P\u00e4lk\u00e4neen Rauniokirkon kohdalla pohjaveden pinta on noin 13 metrin syvyydess\u00e4 ja imeytyskokeessa havaitut pinnan tason muutokset olivat muutamia senttimetrej\u00e4.<\/p>\n

Imeytys- ja merkkiainekokeen tarkkailussa havaittiin Taustialantien kohdalla pohjaveden pinnan nousun olleen suurimmillaan 1,5 metri\u00e4 noin tasolle +93 metri\u00e4, kun Taustialantie kulkee harjun yli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n +110 metrin korkeudella. P\u00e4lk\u00e4neen kunnan esitt\u00e4m\u00e4 uhkakuva Taustialantien vallin murtumismahdollisuudesta veden paineen vuoksi on perusteeton.<\/p>\n

ELY-keskus ei ole aiemmissa lausunnoissaan esitt\u00e4nyt uuden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnin tarvetta.<\/p>\n

F ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat valituksessaan esitt\u00e4neet, ett\u00e4 ELY-keskuksen virkamiehet olisivat puolueellisia hankkeen valvonnassa sen aiemman valmistelun takia. Asiaan on n\u00e4iden v\u00e4itteiden osalta otettu kantaa korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 18.4.2012 taltionumero 912, jossa todettiin, ettei virkamiesten puolueettomuus asiassa ollut vaarantunut.<\/p>\n

kalatalous\u00adviranomaisena on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valitusten johdosta.<\/p>\n

on antanut valitusten johdosta vastineen, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

on antanut valitusten johdosta vastineen, jossa se on katsonut, ett\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s tulisi valitusten johdosta kumota. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Tavase Oy:n uusi hakemussuunnitelma edellytt\u00e4\u00e4 uuden YVA-selvityksen tekemist\u00e4. Kaivo- ja imeytysalueet ovat laajentuneet niin paljon uusille alueille, ettei vanha ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi ole riitt\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 ajantasainen.<\/p>\n

Laitos toimisi sata vuotta luvan saatuaan, joten sen vaikutuksia on pidett\u00e4v\u00e4 pysyvin\u00e4. Pintaveden k\u00e4ytt\u00f6 tekopohjaveden saamiseksi voi olla pohjaveden pilaamiskiellon vastaista, jolloin lupaa ei voida my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Pohjavesi tulisi hyvin suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 muuttumaan kemialliselta tilaltaan huonommaksi. Keini\u00e4nrannan tervalepp\u00e4korven osalta Tavase Oy:n suunnitelmat ovat kaikkein ep\u00e4varmimmalla pohjalla eik\u00e4 korjaavia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 voida antaa vasta luvan my\u00f6nt\u00e4misen j\u00e4lkeen valvonnallisesti. Keini\u00e4nrannan yl\u00e4puoliset kaivoalueet voivat aiheuttaa my\u00f6s vakavia vaaratilanteita alueen rakennuksille muun muassa kellarikerrosten kosteusvaurioina tai pahimmillaan maaper\u00e4n liikkuessa sortumisvaaraa.<\/p>\n

on antanut A:n ja t\u00e4m\u00e4n asiakumppaneiden valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, ett\u00e4 valitus tulee hyl\u00e4t\u00e4. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Tavase Oy:n tekopohjavesilaitos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osakkaana olevien kuntien ja seutukunnan talousveden riitt\u00e4vyyden, kriisi- ja poikkeustilanteiden vedenjakelun toimintavarmuuden ja elinkeinotoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta kilpailukyvyn ja joustavuuden takaamiseksi.<\/p>\n

on antanut valitusten, lausuntojen ja vastineiden johdosta vastineen, jossa on vaadittu valitusten ja oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskevien sek\u00e4 muiden vaatimusten hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Vastineessa on viitattu yhti\u00f6n asian aikaisemmissa vaiheissa esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja todettu muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n

Tavase Oy:n tekopohjavesilaitos on tarpeellinen Tampereen ja Valkeakosken seudun yli 300 000 asukkaan juomaveden saannin turvaamiseksi. Hanketta on suunniteltu ja tutkimuksia tehty 1990-luvulta l\u00e4htien. Hankkeen rakenteita sijoitettaisiin Kangasalan kunnassa Natura-alueelle ja P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 Natura-alueen l\u00e4heisyyteen. Hankesuunnittelun keskeisi\u00e4 tavoitteita ja perusteita on ollut, ett\u00e4 Natura-alueelle sijoitetaan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n rakenteita ja hankkeen vaikutukset Natura-alueelle rajoitetaan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n

Hyv\u00e4n vedenhankintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti vedenhankinnassa pit\u00e4\u00e4 olla kaksi toisistaan riippumatonta p\u00e4\u00e4vesil\u00e4hdett\u00e4, joista toinen voi olla tilap\u00e4isesti pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Suurimmassa Tavase Oy:n osakkaana olevassa kunnassa Tampereella vedenhankinta turvataan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4vesil\u00e4htein\u00e4 Roinetta (nyt Ruskon vedenk\u00e4sittelylaitos) ja N\u00e4sij\u00e4rve\u00e4 (Kaupinojan vedenk\u00e4sittelylaitos). Tavase Oy:n tekopohjavesilaitos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Roineen vett\u00e4. Tekopohjavedell\u00e4 korvataan Ruskon alun perin vuonna 1972 rakennettu pintavesilaitos, joka olisi muuten perusteellisesti saneerattava l\u00e4hiaikoina. Vastaavalla tavalla tekopohjavesilaitos turvaa my\u00f6s muiden osakkaana olevien kuntien vedenhankintaa. Vesihuollon poikkeustilanteissa Tampereella on ratkaiseva merkitys, koska Tampere pystyy ainoana seudun kuntana toimittamaan merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 lis\u00e4vett\u00e4 naapurikunnilleen.<\/p>\n

Hankkeen vaikutusalue ja keskeiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat t\u00e4ysin samat kuin vuosina 2002 – 2003 toteutetussa ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyss\u00e4. YVA-selostuksessa luontovaikutusten arviointi perustui kuitenkin siihen, ett\u00e4 kaikki imeytett\u00e4v\u00e4 vesi imeytet\u00e4\u00e4n sadetusimeytyksen\u00e4, kun nykyisess\u00e4 hakemussuunnitelmassa allasimetyksen osuus on noin 30 prosenttia suunnitellusta tuotannosta. Toimintaa Natura-alueilla on oleellisesti v\u00e4hennetty. YVA-menettelyss\u00e4 on tarkasteltu sek\u00e4 tekopohjavesilaitos ett\u00e4 sen siirtolinjat. On vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 vesitaloushankkeille haetaan itsen\u00e4isesti vesilain mukaiset luvat ja siirtolinjat luvitetaan erikseen. Tavase Oy ei hallinnoi siirtolinjojen toteutusta, vaan osakkaana olevat kunnat vastaavat itse siirtolinjojensa luvituksesta ja toteutuksesta.<\/p>\n

Tavase Oy:n lupahakemus ja Natura-arviointi perustuvat hankkeen yleissuunnitelmaan. Yleisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti suurissa vesihuoltohankkeissa haetaan vesilain mukaista lupaa sen yleissuunnitelmavaiheessa.<\/p>\n

Tavase Oy:n hankkeen suunnittelun aikana on tehty Suomen mittakaavassa eritt\u00e4in runsaasti tutkimuksia. Tutkimusten perusteella kaikille tuotantoalueille on tehty sedimentologinen rakennemalli sek\u00e4 pohjaveden virtausmalli. Virtausmalleja on p\u00e4ivitetty aina, kun tutkimuksissa on tullut esille sellaisia seikkoja, jotka vaikuttavat oleellisesti pohjavesiolosuhteisiin. Suunnittelun pohjana sek\u00e4 vaikutusten arvioinnissa k\u00e4ytetyt virtausmallit on kalibroitu ja ne ovat tarkkuudeltaan sellaisia, ett\u00e4 hankkeen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti.<\/p>\n

Luvan saamisen j\u00e4lkeen hankkeessa tehd\u00e4\u00e4n tekopohjavesilaitoksen toiminnan optimoimiseksi detaljisuunnitelma, jota varten tehd\u00e4\u00e4n muun muassa kaivonpaikkatutkimuksia. Detaljisuunnitelma k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi yksityiskohtaista rakenteiden suunnittelua ohjepiirustuksineen sek\u00e4 toteutussuunnittelua. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pohjaveden virtausmallit p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n, jotta niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekopohjavesilaitoksen toiminnan ohjaamisessa (ajotapa) sek\u00e4 tuotannon optimoinnissa. Tarkentavien tutkimusten j\u00e4lkeenkin toimitaan hakemussuunnitelman ja lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisesti.<\/p>\n

Tavase Oy on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 sen on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 aluehallintovirastolle hakemus lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten tarkistamiseksi viimeist\u00e4\u00e4n viiden vuoden kuluttua vedenoton aloittamisesta. N\u00e4in voidaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 tekopohjavesilaitoksen toiminnasta aiheutuu mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n haittavaikutuksia. Tavase Oy on vastuussa imeytys- ja kaivoalueiden sek\u00e4 koko tekopohjavesilaitoksen toimivuudesta.<\/p>\n

Hanke ei heikenn\u00e4 niit\u00e4 luontoarvoja, jotka ovat olleet Natura-alueiden valintakriteerin\u00e4.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen kasvillisuusvaikutukset johtuvat p\u00e4\u00e4osin rakentamisesta eli siit\u00e4, ett\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 kaivetaan tai kasvillisuus j\u00e4\u00e4 rakenteiden tai l\u00e4jitetyn maan alle. Toiminnan aikaiset sadetusimeytyksen vaikutukset ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 ja vaikutukset johtuvat siit\u00e4, ett\u00e4 sadetusimeytysalueilla maaper\u00e4n fysikaalinen ja kemiallinen ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi kasvillisuusvaikutuksia saattaa toiminnan aikana aiheutua pohjavesiolosuhteiden muutosten vuoksi. Keini\u00e4nrannassa tekopohjavesilaitoksen toiminnasta saattaa aiheutua muutoksia Keini\u00e4nrannan virtaamiin ja vedenlaatuun, jolla puolestaan on vaikutusta puustoiset suot ja lehdot-luontotyyppien kasvillisuuteen ja el\u00e4imist\u00f6\u00f6n. Vaikutuksia ei kohdistu mets\u00e4luhdat tai vaihettumis- ja rantasuot -luontotyyppeihin, koska n\u00e4m\u00e4 luontotyypit ovat suurelta osin riippuvaisia Mallasveden pintavedest\u00e4 ja Mallasveden vedenpinnan vaihtelusta, joihin hanke ei vaikuta. Tekopohjaveden muodostaminen saattaa aiheuttaa vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuteen, mik\u00e4 saattaa aiheuttaa kasvillisuusmuutoksia Punamultalukon suppasuolla. N\u00e4iden vaikutusten syntyminen voidaan est\u00e4\u00e4 tekopohjavesilaitoksen ajotavan avulla.<\/p>\n

Punamultalukon l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevissa havaintoputkissa pohjavesipinnat ovat mittaustietojen mukaan vaihdelleet luonnontilassa vuosina 2002 – 2017 noin v\u00e4lill\u00e4 98,0 – 99,5 metri\u00e4 meren pinnan yl\u00e4puolella. Pohjavesipinta on molemmissa putkissa samalla tasolla ja pinnan korkeuden vaihtelut ovat molemmissa putkissa hyvin samankaltaisia. Mittaussarja on riitt\u00e4v\u00e4 luonnontilaisen vaihteluv\u00e4lin arvioimiseen ja vaihteluv\u00e4li\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4. Vuosina 1997 – 1998 on tehty koepumppauksia ja imeytyskoe, joten t\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 pohjavesipinnat eiv\u00e4t ole luonnontilaisia. Koetoiminnan vuoksi pohjavedenpinta laski. Havaintoputkien seurantamittaustulosten perusteella pohjavesi on ollut suppasuon pinnan tuntumassa 20 vuoden seurantajakson aikana kaksi kertaa. Suppa ei ole soistunut pohjaveden vuoksi, vaan merkitt\u00e4vin komponentti on pintavesi, jota kertyy suppasuon pohjalla olevien hienoaineskerroksien p\u00e4\u00e4lle. Pohjavesivaikutteisuuden merkitys ei ole suuri ajallisesti tai alueellisesti tarkastellen.<\/p>\n

Pysyvi\u00e4 vaikutuksia ovat kasvillisuuden h\u00e4vi\u00e4minen ja muuttuminen. Muutokset palautuvat osittain ennalleen ja t\u00e4ll\u00f6in vaikutukset ovat tilap\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Kasvillisuuspeite h\u00e4vi\u00e4\u00e4 tekopohjavesilaitoksen rakenteiden kohdalta. T\u00e4llaisia rakenteita ovat siirtopumppaamo sek\u00e4 osittain huoltov\u00e4yl\u00e4t. Suurin osa huoltov\u00e4ylist\u00e4 sijoittuu tie-, mets\u00e4autotie- tai ajouralinjoille. Osa huoltov\u00e4ylist\u00e4 sijaitsee Natura-alueen ulkopuolella.<\/p>\n

Kasvillisuus muuttuu Natura-alueelle sijoittuvassa sadetusimeytyksess\u00e4 l\u00e4hes koko sille varatulla alalla. Sadetuksen kasvillisuusvaikutukset eiv\u00e4t ulotu imeytysalueen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n est\u00e4v\u00e4t vuorottelu ja sadetuksen pintakuorma. My\u00f6s Vuonteen tekopohjavesilaitoksella ja P\u00e4lk\u00e4neen koeimeytyksess\u00e4 tehdyt havainnot vahvistavat t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4. Natura-alueella sijaitsevat uudet vedenottokaivot ja imeytyskaivot sek\u00e4 putkilinjat ja mittakaivot sijoittuvat huoltov\u00e4ylille eik\u00e4 niist\u00e4 aiheudu vaikutuksia erikseen. Muuntamo ja s\u00e4hk\u00f6keskus sijoittuvat olemassa olevien kaivojen viereen tai Natura-alueen ulkopuolelle.<\/p>\n

Kasvillisuus palautuu niilt\u00e4 kohdin, mihin putkilinjojen kaivumaat on sijoitettu v\u00e4liaikaisesti rakentamisen aikana. Pintakasvillisuus palautuu putkilinjoille, mutta puut poistetaan linjoilta. Er\u00e4\u00e4t harjulajit hy\u00f6tyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueella vaikutukset harjumetsiin, kun otetaan huomioon muut suunnitelmat ja alueelle rakennettu Raikun vedenottamo, ovat seuraavat: kaivojen, putkilinjojen ja huoltoteiden rakentaminen 0,3 hehtaaria, siirtopumppaamon rakentaminen 0,27 hehtaaria, imetysalueet 1,81 hehtaaria, ja sadetus muuttaa kasvillisuuden. Raikun vedenottamon tontti on huomioitu Natura-arvioinnissa, kun harjumetsien levinneisyytt\u00e4 ja edustavuutta on selvitetty. Raikun vedenottamon tonttia ei ole laskettu mukaan harjumetsien pinta-alaan, koska alueella ei ole harjumets\u00e4\u00e4 eik\u00e4 muutakaan suojeltavaa luontotyyppi\u00e4. Arvioinnissa on huomioitu vuonna 2008 valtatielle 12 laadittu tiesuunnitelma ja Raikun seudun vesiosuuskunnan vesihuoltohanke.<\/p>\n

Hankkeeseen liittyv\u00e4 rakentaminen ja toiminta on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pyritty rajaaman Natura-alueiden ulkopuolelle. Natura-alueelle sijoittuu 820 metri\u00e4 uutta huoltotiet\u00e4 ja veden siirtolinjaa, sadetusimeytysalue ja siirtopumppaamorakennus. Kohteiden suunniteltu sijainti on t\u00e4rke\u00e4 laitoksen toimintavarmuuden kannalta, mink\u00e4 vuoksi niit\u00e4 ei ole ollut mahdollista siirt\u00e4\u00e4 kokonaisuudessaan Natura-alueen ulkopuolelle. Tuotantoalueiden sijoituksen ja kapasiteettien optimointiin ovat vaikuttaneet ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten minimointi, veden imeytysolosuhteet ja alueen pohjaveden virtausolosuhteet.<\/p>\n

Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura-alueen yhten\u00e4isyytt\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t eli pirstoavat nykyisin erityyppiset tiet ja ajopolut, jotka ovat traktorilla ajamalla syntyneit\u00e4 liikenn\u00f6it\u00e4vi\u00e4 v\u00e4yli\u00e4. Valtatie 12 jakaa Natura-alueen, mutta ei hankealueen kohdalla. Alueella on kaikkiaan ajoteit\u00e4, paikallisteit\u00e4, mets\u00e4autoteit\u00e4 ja ajopolkuja yhteens\u00e4 noin 13 kilometri\u00e4. Lis\u00e4ksi alueella on runsaasti polkuja, yhteens\u00e4 noin 15 kilometri\u00e4. Natura-aluetta pirstoo my\u00f6s voimalinja. Alue on hyv\u00e4ksytty Natura 2000 -verkostoon sellaisena kuin se nyt on.<\/p>\n

Linjojen ja huoltoajopolkujen rakentamisen pirstoutumisvaikutus kohdistuu kolmeen yhten\u00e4iseen metsikk\u00f6kuvioon, joiden pinta-ala on 20 – 46 hehtaaria. Rakentaminen kohdistuu n\u00e4iden kuvioiden reunaosille, jolloin pirstoutumisvaikutus on v\u00e4h\u00e4isempi kuin rakentaminen metsikk\u00f6kuvioiden keskelle. Yhten\u00e4isten metsik\u00f6iden (mukana taimikot) keskikoko on Natura-alueella 8,9 hehtaaria. Tekopohjalaitoksen rakentaminen ei juuri lis\u00e4\u00e4 reunavaikutusta, koska kaivoalueet tai rakennettavat alueet sijoittuvat alueille, joihin vaikuttaa jo reunavaikutus, tai m\u00e4nnikk\u00f6\u00f6n, miss\u00e4 reunavaikutus ei ole merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 lajistolle.<\/p>\n

Viitasammakoiden esiintymist\u00e4 on kartoitettu Hiedanper\u00e4nlahdelta 18. ja 20.5.2016 sek\u00e4 20. ja 24.5.2017. Lajin lis\u00e4\u00e4ntymis- ja lev\u00e4hdysalueet eiv\u00e4t sijoitu rakennettaville imu- tai siirtoputkilinjoille. Lis\u00e4\u00e4ntymis- ja lev\u00e4hdyspaikat sijoittuvat lahden etel\u00e4- ja pohjoisosiin, miss\u00e4 on ruovikkoa. Ruovikko on suojainen paikka nuijap\u00e4ille eik\u00e4 laji kude avoimilla rannoilla, mihin putkilinjat rakennetaan. Kes\u00e4ll\u00e4 viitasammakko el\u00e4\u00e4 maalla, yleens\u00e4 kosteassa mets\u00e4ss\u00e4 tai niityll\u00e4. L\u00e4heinen kostea tervalepp\u00e4mets\u00e4 on lajille sopiva kes\u00e4elinymp\u00e4rist\u00f6. Siirtopumppaamo ei sijoitu t\u00e4h\u00e4n mets\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hankkeeseen liittyv\u00e4t ep\u00e4varmuustekij\u00e4t voidaan poistaa tehokkaasti lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 tulee antaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, joilla varmistetaan, ett\u00e4 kiellettyj\u00e4 vaikutuksia ei aiheudu. Hankkeen aiheuttamat mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat objektiivisesti arvioiden riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 asiakirjoissa esitetyill\u00e4 toimilla ja alueiden vesitaseen hallinnalla ja siten my\u00f6s lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten, tarkkailu- ja seurantavelvoitteen ja valvonnallisin keinoin.<\/p>\n

Tavase Oy:n hankkeessa Natura-alueella olevilla imeytysalueilla p\u00e4\u00e4imeytysmenetelm\u00e4n\u00e4 on kaivoimeytys, jonka Natura-vaikutukset ovat huomattavasti sadetusta pienemm\u00e4t. Tavase Oy on esitt\u00e4nyt annettavaksi lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jossa se sitoutuu imeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sadettamalla enint\u00e4\u00e4n puolet haetusta tuotannosta. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6 on esitt\u00e4nyt tutkijoiden suositusten mukaisen lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jonka mukaan vuoden sadetuksen j\u00e4lkeen sadetusalue pidet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden levossa. Sadetusimeytyksess\u00e4 maaper\u00e4n ja kasvillisuuden lep\u00e4\u00e4minen imeytysten v\u00e4lill\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 imeytyksen pitk\u00e4aikaiselle toimivuudelle. Hankkeessa sadetusalueiden tukkeutuminen estet\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sadetusalue v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden levossa ja sadettamalla aluetta alle puolet haetusta vuosituotannosta.<\/p>\n

Kohteiden rakentamisesta on esitetty suunnitelmat, joiden perusteella rakentamisajan haitalliset vaikutukset voidaan rajata Natura-alueella mahdollisimman pieniksi. Vesihuollon ja kunnallistekniikan rakentamisesta pienill\u00e4 ja ahtailla toiminta-alueilla on paljon kokemusta esimerkiksi kaupunkien keskustojen katualueilla. Hankkeen toteutukseen liittyen Tavase Oy on esitt\u00e4nyt rakennustekniset ratkaisut ja ehdotuksen lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4, jotta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvat haitat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pieniksi. Rakentamisen aikana ja laitoksen k\u00e4ynnistysvaiheessa arvokkailla luontokohteilla tehd\u00e4\u00e4n kasvillisuus- ja pohjavesiseurantaa viranomaisten hyv\u00e4ksym\u00e4n ohjelman mukaan. Seurannalla varmistetaan suunnitelmien mukainen toiminta ja luontoarvojen s\u00e4ilyminen. Seurannan tulokset dokumentoidaan.<\/p>\n

Hankkeesta aiheutuvaa pirstoutumishaittaa on v\u00e4hennetty sijoittamalla rakenteet p\u00e4\u00e4osin olemassa oleville tieurille, reunavy\u00f6hykkeelle tai teiden viereen. Huolto- ja putkilinjat rakennetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti olemassa olevien ajourien ja -teiden kohdalle. My\u00f6s siirtopumppaamo on sijoitettu tien viereen. Kaivoille ei rakenneta varsinaista huoltotiet\u00e4, vaan huoltoliikenne hoidetaan traktorilla johtolinjaa pitkin (ajopolku). Mitta- ja pumppauskaivot rakennetaan huoltov\u00e4yl\u00e4lle, joten niiden rakentaminen ei lis\u00e4\u00e4 alueen pirstoutumista. Tekopohjavesilaitoksen my\u00f6t\u00e4 alueella muodostuu huoltoajopolkujen ja linjojen rakentamisen yhteydess\u00e4 uutta mets\u00e4traktorilla ajettavaa ajopolkua vain 820 metri\u00e4 eli tiest\u00f6n osuus kasvaa 5,5 prosenttia.<\/p>\n

Laitoksen ajotavalla on mahdollista pit\u00e4\u00e4 pohjavesipinta Punamultalukon suppasuon kohdalla halutulla tasolla. Tavase Oy on esitt\u00e4nyt ehdottamassaan lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4, ett\u00e4 pohjaveden pinnankorkeus pidet\u00e4\u00e4n ajotavalla luonnontilaisella v\u00e4lill\u00e4 98,0 – 99,5 metri\u00e4. Tarvittaessa pohjavesipinta voidaan pit\u00e4\u00e4 eri tasoilla eri vuodenaikoina, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 eri vaihteluv\u00e4li eri vuosille tai nostaa pinta normaalia korkeammalle esimerkiksi viiden vuoden v\u00e4lein. Tekopohjavesilaitoksen ajotavan s\u00e4\u00e4t\u00e4minen pohjavesipintojen seurannan avulla on tavanomaista pohjavesitekniikkaa.<\/p>\n

My\u00f6s Keini\u00e4nrannan Natura-alueen vesitase ja veden laadun turvaaminen tapahtuu ensisijassa tekopohjavesilaitoksen ajotavalla. Laitoksen toimintaa ohjataan mittaus- ja seurantatulosten perusteella. Koska pohjaveden pinnan muutokset tapahtuvat hitaasti, ei mahdollisessa muuttuneessa tilanteessa viel\u00e4 aiheuteta pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia. Muutokset havaitaan tarkkailun avulla ja niihin voidaan reagoida s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ajotapaa. Ajotavan s\u00e4\u00e4t\u00e4misen avulla pohjavesiolosuhteita pystyt\u00e4\u00e4n muuttamaan p\u00e4iviss\u00e4 ja viikoissa. Mik\u00e4li ajotapaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei saada pidetty\u00e4 Keini\u00e4nrannan virtaamia riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla, aloitetaan yli-imeytys. Yli-imeytys voidaan toteuttaa nopeasti ja vaikutukset ilmenev\u00e4t Keini\u00e4nrannassa viikoissa. Sen lis\u00e4ksi vesitaseen ja veden laadun varmentamiseksi on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 suojaimeytysmenetelm\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarvittaessa.<\/p>\n

$3d9<\/p>\n

Tekopohjaveden tuotanto on hallittua ja kontrolloitua toimintaa. L\u00e4ht\u00f6kohtana tuotannossa on maahan imeytett\u00e4v\u00e4n pintaveden ja maasta vesilaitokselle pumpattavan pohjaveden m\u00e4\u00e4rien s\u00e4\u00e4t\u00e4minen. Molempia voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ja s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tuotantoalueittain, kaivo- ja imeytysaluekohtaisesti. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tekopohjaveden valmistaminen poikkeaa pohjavedenotosta, sill\u00e4 luontainen vesitase voidaan tekopohjaveden valmistuksessa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Olennaista toiminnassa on se, ett\u00e4 imeytetty vesi virtaa vedenottokaivoille. My\u00f6s vedenottajan etu on, ett\u00e4 vedet eiv\u00e4t purkaudu luonnontilasta poiketen prosessin ulkopuolelle.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen toiminta on alueellisesti tarkoin rajattua ja maanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 laitosrakenteita on v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n vuoksi maisemavaikutukset ovat pieni\u00e4. Olennaisin osa toiminnasta sijaitsee maan alla, kuten imeytys- ja vedenottokaivot sek\u00e4 siirtolinjat ja pohjaveden virtaus sora- ja hiekkakerroksissa. Monin paikoin pohjavesi virtaa kymmenien metrien syvyydess\u00e4, kuten nykyisinkin. P\u00e4\u00e4virtaussuuntiin ei tule muutoksia. Imeytys- ja kaivoalueille on valittu paikat, joilla voidaan tehd\u00e4 muutamien metrien muutoksia pohjaveden luonnolliseen pinnantasoon. Pohjavesiseurannalla sek\u00e4 imeytys- ja vedenottom\u00e4\u00e4ri\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varmistetaan, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hankkeen vaikutukset tunnetaan hyvin eik\u00e4 hankkeen vaikutuksiin liity sellaisia ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 hankkeen vaikutusten olisi katsottava olevan merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Suomessa on 26 toimivaa tekopohjavesilaitosta. Vuonna 2015 tekopohjaveden osuus Suomen vesilaitosten jakamasta vedest\u00e4 oli 17 prosenttia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 65 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa. Useimmat laitoksista ovat olleet toiminnassa 10 – 30 vuotta ja siten laitoksilla on runsaasti k\u00e4ytt\u00f6kokemusta tuotannon ohjaamisesta.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitosten toiminnasta aiheutuvia merkitt\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vahinkoja ei ole raportoitu Suomessa. Monet vanhemmista laitoksista on toteutettu huomattavasti pienemm\u00e4ll\u00e4 tutkimustoiminnalla kuin uudemmat. Nykyisill\u00e4 pohjavesi- tai tekopohjavesihankkeilla tutkimus- ja lupaprosessit ovat kest\u00e4neet useita vuosia.<\/p>\n

Useita Suomen pohjavesialueita tarkasteltaessa vedenotto tai alueen vedenhankinnallinen status yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 harjujakson tai muun geologisen muodostuman s\u00e4ilymisen luonnontilan kaltaisena muun muassa pohjaveden muodostumisen ja pohjavesiriskien suhteen. T\u00e4t\u00e4 kautta vedenhankinta edist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua. Tekopohjaveden valmistuksesta ei aiheudu p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Pirkanmaan maakuntahallitus m\u00e4\u00e4r\u00e4si 29.5.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 201 \u00a7:n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavan 2040 aluevarauksissa on varauduttu tekopohjavesihankkeeseen. Kaavamerkinn\u00e4ll\u00e4 tk on osoitettu pohjavesialueet, joilla tulee varautua seudulliseen vedenhankintaan. Lis\u00e4ksi erityism\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 em9 ja em10 on tarkennettu alueiden Kangasala ja P\u00e4lk\u00e4ne\/Isokangas-Syrj\u00e4nharjun ja Vehoniemenharjun pohjavesialueiden maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua ja Natura-alueiden huomioimista.<\/p>\n

Natura-vaikutusten huomioon ottamiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessissa liittyy ep\u00e4varmuutta, mit\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 muun muassa se, ett\u00e4 Tavase Oy:n lupa-asiaa koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa molemmat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat olleet \u00e4\u00e4nestysratkaisuja. Valtioneuvoston poikkeuslupamenettely vaatii siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hakijan resursseja, ett\u00e4 lupa-asiaa ei ole tarkoituksenmukaista vied\u00e4 valtioneuvoston k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi varmuuden vuoksi esimerkiksi tilanteissa, joissa arviointi- ja lausuntomenettelyss\u00e4 ilmenee toisistaan ristiriitaisia loppup\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Hakijan oikeusturva edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa hakijalta pyydet\u00e4\u00e4n nimenomaisesti poikkeusluvan hakemista, jos k\u00e4sittelev\u00e4 viranomainen katsoo, ett\u00e4 hanke heikent\u00e4\u00e4 Natura-alueen luontoarvoja luonnonsuojelulain kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Tavase Oy on toimittanut hakemussuunnitelman liitteen\u00e4 kaiken asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisen asiakirja-aineiston. Valittajat eiv\u00e4t ole yksil\u00f6ineet, mit\u00e4 asiakirjoja jo toimitettujen asiakirjojen lis\u00e4ksi he vaativat n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Tekopohjavesihankkeella ei ole vaikutusta alueen yksityiskaivojen veden laatuun. Suojaimeytyksess\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 pintavett\u00e4, vaan luontaisen pohjaveden kaltaista tekopohjavett\u00e4, jolla ei ole haitallisia vaikutuksia Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteiden vedenlaatuun, eli\u00f6st\u00f6\u00f6n eik\u00e4 kasvillisuuteen.<\/p>\n

ovat antaneet lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen. He ovat ilmoittaneet yhtyv\u00e4ns\u00e4 F:n ja t\u00e4m\u00e4n asiakumppaneiden vastaselityksess\u00e4 esitettyyn sek\u00e4 todenneet lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen Valkeakosken kaupunki on kaupunginvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 eronnut Tavase Oy:n osakkuudesta.<\/p>\n

Muutoksenhakijat eiv\u00e4t tied\u00e4, millaista tutkimusaineistoa Tavase Oy:ll\u00e4 on olemassa, joten he eiv\u00e4t voi yksil\u00f6id\u00e4 vaatimiensa asiakirjojen laatua tai m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ainakin aineistossa on t\u00e4ydelliset tiedot suoritetuista merkkiainekokeiden tuloksista sek\u00e4 koeputkien pohjaveden tasotiedot.<\/p>\n

ovat antaneet lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen. Vastaselityksess\u00e4 on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Punamultalukon supan pohjavedenpinnan korkeuksien rajoittaminen lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin est\u00e4isi tekopohjavesilaitoksen tuotantotoiminnan, koska pohjavedenpinta nousee hallitsemattomasti, kun imeytetty\u00e4 vett\u00e4 kulkeutuu Punamultalukon alueelle. Vuosien 1997 – 1998 imeytystutkimuksen tulosten perusteella Punamultalukon suppasuo j\u00e4isi tuotantotoiminnan aikana pysyv\u00e4sti veden alle. Vastaavasti Keini\u00e4nrannan Natura-alueella pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutokset muuttaisivat koko ekosysteemin rakennetta. Tekopohjaveden tuotanto ei ole mahdollista ilman n\u00e4it\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia. Tekopohjavesilaitoksen ajotavalla ei voida est\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia vaikutuksia.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee pyyt\u00e4\u00e4 YVA-yhteysviranomaiselta lausunto siit\u00e4, miten sen lausunto on hankkeessa otettu huomioon. Lausunnon sis\u00e4ll\u00f6n tulisi vastata nykyisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyst\u00e4 annetussa laissa tarkoitettua perusteltua p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 muun muassa YVA-selostuksen ajantasaisuuden selvitt\u00e4miseksi. Hankkeen muutosten osalta ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointivelvollisuuteen tulee soveltaa uutta YVA-lakia.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee velvoittaa Tavase Oy luovuttamaan asianosaisille tuotantoalueen TUA3 virtausmallin (18.3.2011) simuloinneista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vastaavat tiedot kuin aikaisemmassa virtausmalliraportissa 12.12.2003 on esitetty.<\/p>\n

Sel\u00e4np\u00e4\u00e4n tekopohjavesihankkeen Natura-arvioinnisssa 3.11.2016 mainitaan, ett\u00e4 valmis putkilinja vaatii puustosta vapaana pidett\u00e4v\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6oikeusalueen, joka on noin 10 metri\u00e4 leve\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Tavase Oy:n arvioinnissa vastaavaa puustosta vapaana pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 aluetta ei ole otettu huomioon. Kaivannon leveys ei ole ainoa putkilinjojen vaikutusalueeseen liittyv\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n

Vehoniemen-Isokankaan harjualueella on sek\u00e4 luonnonsuojelu- ett\u00e4 Natura 2000 -alueita. Se on kansallismaisemaa, jonka s\u00e4ilymien tuleville sukupolville on yleisen edun mukaista. Tavase Oy ei ole ainoa ymp\u00e4rist\u00f6n pilaaja harjualueella. Maa-ainesten otto jatkuu. Vesiosuuskunta rakensi vesijohdon Natura-alueen l\u00e4pi. Liikennevirasto hyv\u00e4ksyi 13.9.2017 valtatien 12 laajentamisen kolmikaistaiseksi. T\u00e4m\u00e4 kuluttaa 2,3 hehtaaria Natura-aluetta, jolla sijaitsee jo Raikun vedenk\u00e4sittelylaitos. Luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n mukaan hankkeen vaikutuksia tulee tarkastella yhdess\u00e4 muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.<\/p>\n

Varovaisuusperiaate edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li kielteisist\u00e4 vaikutuksista j\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta, hanketta ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4. Olennaista on kiellettyjen seurausten mahdollisuus, ei niiden aukoton osoittaminen.<\/p>\n

on antanut lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen. Vastaselityksess\u00e4 on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Tavase Oy ei ole laatinut riitt\u00e4vi\u00e4 luontoselvityksi\u00e4 muun ohella P\u00e4lk\u00e4neen ampumaradan tai Syrj\u00e4nharjun paahdeymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tiedossa on, ett\u00e4 ampumaradan ja Syrj\u00e4nharjun alueilla on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 paahdekasvillisuutta. Syrj\u00e4nharjun alueelta tunnetaan monia uhanalaisia tai silm\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteislajeja. Ep\u00e4varmuudet tulee poistaa uusilla ja ajantasaisiin tietoihin perustuvilla mittauksilla ja selvityksill\u00e4.<\/p>\n

Suullinen k\u00e4sittely ja katselmus<\/h3>\n

Suullinen k\u00e4sittely on toimitettu muutoksenhakijoiden vaatimuksesta lis\u00e4selvityksen saamiseksi erityisesti mets\u00e4luonnon palautumiskyvyst\u00e4 ja tekopohjavesilaitoksen vaikutuksista luontoon. Suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 on kuultu todistajana professori Helj\u00e4-Sisko Helmisaarta.<\/p>\n

Katselmus on toimitettu Kangasalla suunnitellun tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueilla 1 ja 2 ja Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueella sek\u00e4 P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 tuotantoalueella 3 ja Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueella.<\/p>\n

Suullisesta k\u00e4sittelyst\u00e4 ja katselmuksesta laaditut p\u00f6yt\u00e4kirjat on liitetty asiakirjoihin ja l\u00e4hetetty tiedoksi suulliseen k\u00e4sittelyyn ja katselmukseen kutsutuille.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus on muiden muutoksenhakijoiden valituksista tutkinut asian.<\/p>\n

2. Korkein hallinto-oikeus hylk\u00e4\u00e4 A:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa sek\u00e4 F:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa vaatimukset Tavase Oy:n velvoittamisesta toimittamaan kaikki tutkimusaineisto muutoksenhakijoille.<\/p>\n

3. A:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa vaatimus ennakkoratkaisun pyyt\u00e4misest\u00e4 unionin tuomioistuimelta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

4. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan silt\u00e4 osin kuin se on koskenut suunnitellun tekopohjavesilaitoksen tuotantoaluetta 3 ja Keini\u00e4nrannan Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. T\u00e4lt\u00e4 osin aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatetaan voimaan. Muilta osin valitukset hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ei n\u00e4ilt\u00e4 osin muuteta.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

Vesilain (587\/2011) 19 luvun 3 \u00a7:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa mainitun lain voimaan tullessa 1.1.2012 vireill\u00e4 olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jollei mainitussa 19 luvussa toisin s\u00e4\u00e4det\u00e4. Vesilain (264\/1961) 17 luvun 1 \u00a7:n (1391\/2009) 2 momentin 1 kohdan mukaan muutosta aluehallintoviraston vesilain nojalla antamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saa hakea se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Vesilain 17 luvun 8 \u00a7:n (88\/2000) 1 momentin mukaan Vaasan hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 saa valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle siten kuin hallintolaink\u00e4ytt\u00f6laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tavase Oy:n lupahakemuksen mukainen tekopohjavesihanke sijoittuu Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle Kangasalan ja P\u00e4lk\u00e4neen kuntien alueelle. P asuu Valkeakosken kaupungissa. Tavase Oy:n lupahakemuksen mukainen hankealue sijaitsee niin et\u00e4\u00e4ll\u00e4 P:n asuinpaikasta, etteiv\u00e4t hankkeen vaikutukset saata koskea P:n oikeutta ja etua. Valkeakosken kunnan j\u00e4senyys ei merkitse, ett\u00e4 P olisi vesilain 17 luvun 1 \u00a7:n 2 momentin 1 kohdan mukainen asianosainen, eik\u00e4 perustuslain 20 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n johdu, ett\u00e4 P:t\u00e4 olisi pidett\u00e4v\u00e4 mainitun vesilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaisena asianosaisena. F:n ja h\u00e4nen asiakumppaneidensa valitus on n\u00e4in ollen P:n osalta j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 puuttuvan valitusoikeuden perusteella tutkimatta.<\/p>\n

A ja h\u00e4nen asiakumppaninsa sek\u00e4 F ja h\u00e4nen asiakumppaninsa ovat hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemiss\u00e4\u00e4n valituksissa vaatineet, ett\u00e4 Tavase Oy velvoitetaan luovuttamaan asianosaisille kaikki tutkimusaineisto ja materiaali. Esimerkkin\u00e4 luovutettavaksi vaaditusta materiaalista valituksissa on mainittu muun ohella merkkiainekokeet ja niiden tutkimustulokset sek\u00e4 virtausmallin simulointia koskevat tiedot vuodelta 2011.<\/p>\n

Tavase Oy on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa katsonut, ett\u00e4 se on toimittanut hakemussuunnitelman liitteen\u00e4 kaiken asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisen asiakirja-aineiston ja ett\u00e4 muutoksenhakijat eiv\u00e4t ole yksil\u00f6ineet, mit\u00e4 asiakirjoja he jo toimitettujen asiakirjojen lis\u00e4ksi vaativat n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Silt\u00e4 osin kuin muutoksenhakijoiden vaatimat asiakirjat on ollut mahdollista yksil\u00f6id\u00e4, on Tavase Oy sille tehdyn asiakirjapyynn\u00f6n johdosta toimittanut edell\u00e4 mainitut 30.3.2011 ja 18.3.2011 p\u00e4iv\u00e4tyt asiakirjat korkeimmalle hallinto-oikeudelle, ja ne on l\u00e4hetetty edelleen muutoksenhakijoille tiedoksi. F ja h\u00e4nen asiakumppaninsa sek\u00e4 P\u00e4lk\u00e4neen kunnanhallitus ovat kuitenkin edelleen vaatineet, ett\u00e4 Tavase Oy velvoitetaan toimittamaan asianosaisille tuotantoaluetta 3 koskevia virtausmallinnukseen ja merkkiainekokeeseen liittyvi\u00e4 raportteja.<\/p>\n

Muutoksenhakijat ovat vedonneet vaatimustensa tueksi tiedon saannista, yleis\u00f6n osallistumisoikeudesta sek\u00e4 muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta tehtyyn yleissopimukseen (<\/p>\n

, SopS 122\/2004) ja direktiiviin 2003\/4\/EY ymp\u00e4rist\u00f6tiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90\/313\/ETY kumoamisesta (ymp\u00e4rist\u00f6tietodirektiivi) sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tietodirektiivin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n panemiseksi s\u00e4\u00e4dettyihin vesihuoltolain 16 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin (54\/2005).<\/p>\n

Valituksen kohteena olevassa aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on ollut kysymys vesilain mukaista lupaa koskevasta hakemusasiasta. Hakijan tulee vesilain nojalla esitt\u00e4\u00e4 jo lupaviranomaiselle riitt\u00e4v\u00e4 selvitys hakemuksensa tueksi. Asiassa ei ole kysymys vesihuoltolain 16 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetusta vesihuoltolaitoksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, jolla olisi ratkaistu tiedonsaantia asiakirjoista koskeva asia, eik\u00e4 t\u00e4llaisen tiedonsaantia koskevan vaatimuksen tutkiminen kuulu korkeimman hallinto-oikeuden ensi asteen toimivaltaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edell\u00e4 ilmenev\u00e4t hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut ja siin\u00e4 mainitut oikeusohjeet sek\u00e4 korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja lis\u00e4ksi korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4asian osalta tekem\u00e4 ratkaisu, hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen tutkimusaineiston esitt\u00e4mist\u00e4 koskevan vaatimuksen osalta ei ole perusteita.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 velvollisuutta tehd\u00e4 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyynt\u00f6 ei ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista ep\u00e4ily\u00e4 unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamismahdollisuudesta asiaan tai jos on t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, miten unionin oikeutta on kyseisess\u00e4 tilanteessa asianmukaisesti sovellettava.<\/p>\n

Kun otetaan huomioon edell\u00e4 mainittu sek\u00e4 korkeimman hallinto-oikeuden perusteluissa tutkimusaineistojen toimittamista koskevien vaatimusten ja p\u00e4\u00e4asiaratkaisun osalta esitetty, ei asiassa ole tullut esille sellaista kysymyst\u00e4, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynn\u00f6n esitt\u00e4minen olisi tarpeen.<\/p>\n

Asiassa sovellettavan vesilain (264\/1961) 1 luvun 23 c \u00a7:n 1 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 muutoin mainitun lain mukaista toimenpidett\u00e4 suoritettaessa on, sen lis\u00e4ksi mit\u00e4 mainitussa laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, noudatettava, mit\u00e4 muinaismuistolaissa (295\/1963) ja luonnonsuojelulaissa (1096\/1996) sek\u00e4 niiden nojalla s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 3 \u00a7:n mukaan sanotulla lailla pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n muun ohella luontotyyppien sek\u00e4 luonnonvaraisen el\u00e4imist\u00f6n ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92\/43\/ETY, j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 luontodirektiivi.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 1 momentin (371\/1999) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksist\u00e4\u00e4n tai tarkasteltuna yhdess\u00e4 muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4\u00e4 valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sis\u00e4llytetyn alueen niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sis\u00e4llytetty tai on tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnista annetun lain (468\/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettely\u00e4, asianmukaisella tavalla arvioitava n\u00e4m\u00e4 vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todenn\u00e4k\u00f6isesti on alueelle ulottuvia merkitt\u00e4vi\u00e4 haitallisia vaikutuksia.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 65 \u00a7:n 2 momentin (1259\/2014) mukaan luvan my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n tai suunnitelman hyv\u00e4ksyv\u00e4n viranomaisen on valvottava, ett\u00e4 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehd\u00e4\u00e4n. Viranomaisen on pyydett\u00e4v\u00e4 arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukselta ja silt\u00e4, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on.<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyv\u00e4ksy\u00e4 tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 \u00a7:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4n niit\u00e4 luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sis\u00e4llytetty tai on tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Natura 2000 -verkostoon.<\/p>\n

Luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaan j\u00e4senvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia k\u00e4ytt\u00f6suunnitelmia, jotka koskevat erityisesti n\u00e4it\u00e4 alueita tai jotka sis\u00e4ltyv\u00e4t muihin kehityssuunnitelmiin, sek\u00e4 tarpeellisia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteit\u00e4, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteess\u00e4 II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla.<\/p>\n

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eiv\u00e4t liity suoranaisesti alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat vaikuttamaan t\u00e4h\u00e4n alueeseen merkitt\u00e4v\u00e4sti joko erikseen tai yhdess\u00e4 muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella ja jollei 4 kohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyv\u00e4ksynt\u00e4ns\u00e4 t\u00e4lle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siit\u00e4, ett\u00e4 suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on korostettu, ett\u00e4 luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa erotetaan toisistaan kaksi vaihetta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ensimm\u00e4inen virke koskee ensimm\u00e4ist\u00e4, arviointivelvollisuuden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaihetta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen toisen virkkeen mukainen vaihe seuraa arviointia ja liittyy suunnitelman tai hankkeen hyv\u00e4ksymiseen.<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimm\u00e4isen virkkeen perusteella tehdyss\u00e4 arvioinnissa ei saa olla aukkoja, ja siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla t\u00e4ydellisi\u00e4, t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ja lopullisia toteamuksia ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4, joilla voidaan h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 kaikenlainen perusteltu tieteellinen ep\u00e4ilys asianomaisella suojelualueella suunniteltujen t\u00f6iden vaikutuksista (ks. muun muassa tuomio 17.4.2018, komissio v. Puolan tasavalta, C-441\/17, 114 kohta, tuomio 11.4.2013, Sweetman ym., C-258\/11, 44 kohta ja tuomio 21.7.2016, Orleans ym., C-387\/15 ja C\u2011388\/15, 50 kohta).<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan se, ettei alueen koskemattomuuteen luontotyyppin\u00e4 vaikuteta luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeess\u00e4 tarkoitetulla tavalla, edellytt\u00e4\u00e4 alueen suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 merkitsee alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4, jotka liittyv\u00e4t sellaisen luontotyypin esiintymiseen, jonka suojelutavoite on oikeuttanut asianomaisen alueen merkitsemisen yhteis\u00f6n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pit\u00e4mien alueiden luetteloon direktiiviss\u00e4 tarkoitetulla tavalla (ks. muun muassa tuomio 17.4.2018, komissio v. Puolan tasavalta, C-441\/17, 116 kohta, tuomio 11.4.2013, Sweetman ym., C-258\/11, 39 kohta ja tuomio 21.7.2016, Orleans ym., C\u2011387\/15 ja C-388\/15, 47 kohta).<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua suunnitelmaa tai hanketta koskeva lupa voidaan siten my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vain edellytt\u00e4en, ett\u00e4 toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmistuneet siit\u00e4, ett\u00e4 se ei vaikuta pysyv\u00e4ll\u00e4 tavalla haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen. N\u00e4in on silloin, kun ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n tieteelliselt\u00e4 kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 t\u00e4llaisten vaikutusten aiheutumatta j\u00e4\u00e4misest\u00e4 (ks. muun muassa tuomio 17.4.2018, komissio v. Puolan tasavalta, C-441\/17, 117 kohta, tuomio 11.4.2013, Sweetman ym., C-258\/11, 40 kohta ja tuomio 8.11.2016, Lesoochran\u00e1rske zoskupenie VLK, C-243\/15, 42 kohta).<\/p>\n

Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eiv\u00e4t n\u00e4in ollen voi hyv\u00e4ksy\u00e4 toimintaa, joka voi vaarantaa pysyv\u00e4sti sellaisten alueiden ekologiset ominaispiirteet, joilla esiintyy yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mi\u00e4 tai ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppej\u00e4. N\u00e4in olisi muun muassa silloin, kun toiminta voi johtaa t\u00e4llaisen kyseisell\u00e4 alueella esiintyv\u00e4n luontotyypin h\u00e4vi\u00e4miseen tai osittaiseen ja korjaamattomaan tuhoutumiseen (ks. tuomio 17.4.2018, komissio v. Puolan tasavalta, C-441\/17, 119 kohta, tuomio 24.11.2011, komissio v. Espanja, C\u2011404\/09, 163 kohta ja tuomio 11.4.2013, Sweetman ym., C\u2011258\/11, 43 kohta).<\/p>\n

$3e6<\/p>\n

Yleist\u00e4<\/h3>\n

Asiassa saatua selvityst\u00e4 on kuvattu jo laajasti edell\u00e4 hallinto-oikeuden perusteluissa. Niiss\u00e4 todetun mukaisesti on Tavase Oy:n lupahakemuksen viimeisin t\u00e4ydennys aluehallintovirastolle p\u00e4iv\u00e4tty 31.3.2014 ja Natura-arvioinnin t\u00e4ydennys 28.3.2014. Koepumppaus- ja imeytyskokeet on tehty tuotantoalueella 1 vuonna 1997 ja tuotantoalueella 2 vuosina 1997 – 1998. Tuotantoalueella 3 on tehty imeytyskoe vuosina 1999 – 2000 ja imeytys- ja merkkiainekokeet vuosina 2009 – 2010. N\u00e4iden tutkimusten tulokset samoin kuin muun muassa maatutkaluotausten ja rakenneselvitysten tulokset on otettu huomioon laadituissa pohjaveden virtausmalleissa.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen mitoitusarvo on 70 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ja raakaveden enimm\u00e4isottom\u00e4\u00e4r\u00e4 90 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Tekopohjavesilaitoksen toiminta sijoittuu lupahakemuksen mukaan kolmelle erilliselle tuotantoalueelle siten, ett\u00e4 Kangasalan kunnan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 ja 2 osuus koko tekopohjavesilaitoksen mitoitusarvosta on yhteens\u00e4 50 000 (22 000 ja 28 000) kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa ja P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueella sijaitsevan tuotantoalueen 3 osuus 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa. Tekopohjaveden imeytys tapahtuu kaivo-, sadetus- ja allasimeytyksen\u00e4. Tuotantoalueilla 1 ja 3 kaivoimeytys on ensisijainen imeytystapa ja sadetusimeytys toissijainen. Allasimeytyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain tuotantoalueella 2, jolla on lis\u00e4ksi mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sadetusalueita.<\/p>\n

Kukin tuotantoalue sijoittuu omaan akviferiinsa siten, ett\u00e4 tuotantoalueet 1 ja 2 ovat Vehoniemenharjun pohjavesialueella (0421104) ja tuotantoalue 3 Isokankaan-Syrj\u00e4nharjun pohjavesialueella (0463551A). Kummallekin alueelle on ominaista harjun keskialueiden suuri hydraulinen johtavuus ja verraten paksu vedell\u00e4 kyll\u00e4stynyt kerros. Alueiden pienipiirteisyys kalliopohjan korkeustason vaihtelun ja maakerrosten ominaisuuksien suhteen aiheuttaa ep\u00e4varmuutta pohjavesiolosuhteiden mallintamisessa sek\u00e4 pohjavedenpintojen korkeuksien ja virtausreittien kuvaamisessa.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura 2000 -alueen (FI0316001) kokonaispinta-ala on 267,8 hehtaaria ja se sijoittuu kokonaisuudessaan Kangasalan kunnan alueelle. Alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (Sites of Community Importance), ja sen suojelun perusteena ovat luontotyyppi harjumets\u00e4t (9060) ja ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tulvamets\u00e4t (91E0). Sittemmin muun ohella mainittu kohde on m\u00e4\u00e4ritelty erityisten suojelutoimien alueeksi (SAC) 17.4.2015 voimaan tulleella ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksella (354\/2015). Tekopohjavesihankkeen vaikutukset kohdistuvat harjumets\u00e4t -luontotyyppiin, jonka pinta-ala on tietolomakkeen mukaan yhteens\u00e4 222 hehtaaria.<\/p>\n

Muina t\u00e4rkein\u00e4 alueella esiintyvin\u00e4 lajeina tietolomakkeella on mainittu pyy (Bonasa bonasia), joka ei kuitenkaan kuulu alueen suojeluperusteisiin.<\/p>\n

Tavase Oy:n hakemussuunnitelman mukaan suunnitellun tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella 1 Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle sijoittuisivat kaivoalue 1 alueella jo olemassa olevan Raikun vedenottamon l\u00e4heisyyteen sek\u00e4 osa imeytysalueesta 1.1 ja koko imeytysalue 1.2 vajaa kilometri kaivoalueelta etel\u00e4\u00e4n. Imeytysalueiden 1.1 ja 1.2 pinta-alavaraukset ovat kokonaisuudessaan 11 680 neli\u00f6metri\u00e4 ja 9 460 neli\u00f6metri\u00e4. Tuotantoalueella 2 Natura-alueelle sijoittuisivat kaivoalue 2 ja siirtopumppaamo. Imeytysalueet 2.1 ja 2.2 sijoittuisivat puolestaan Natura-alueen it\u00e4puolelle.<\/p>\n

Molemmilla tuotantoalueilla Natura-alueelle sijoittuisi my\u00f6s putkilinjoja ja huoltov\u00e4yli\u00e4. Putkilinjoja rakennettaisiin Natura-alueelle noin 2 440 metri\u00e4. Natura-alueella on jo nykyisin ajoteit\u00e4, mets\u00e4autoteit\u00e4 ja ajopolkuja. Hankkeesta aiheutuvaa pirstoutumishaittaa on hakemussuunnitelman mukaan pyritty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoittamalla rakenteita p\u00e4\u00e4osin olemassa oleville tieurille tai teiden viereen, mik\u00e4 voitiin todeta my\u00f6s katselmuksella tehtyjen havaintojen perusteella. Tuotantoalueella 2 siirtoputki- ja painelinjat rakennetaan Natura-alueella Varalantien ja mets\u00e4autoteiden tiealueille tai muita traktoriuria pitkin. Varalantien kohdalla siirtopumppaamon l\u00e4nsipuolella ty\u00f6alueen kokonaisleveys on 13 metri\u00e4, josta tiealueen osuus on 8 metri\u00e4. Varalantien kohdalla kasvillisuus muuttuu noin 5 – 6 metrin alalta, muualla muutosalueen leveys on v\u00e4h\u00e4n pienempi (4 – 5 metri\u00e4).<\/p>\n

Tavase Oy on esitt\u00e4nyt muun ohella tuotantoalueen 1 imeytysalueiden 1.1 ja 1.2 osalta lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen asettamista siten, ett\u00e4 sadetusimeytyksell\u00e4 voidaan imeytt\u00e4\u00e4 alle puolet tuotantoalueelle haetusta vuosituotannosta. Sadetus tulee edell\u00e4 mainituilla imeytysalueilla j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 vuoden sadetuksen j\u00e4lkeen sadetetun alueen tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosi levossa. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6 on esitt\u00e4nyt tekopohjavesilaitoksen ajotapaa koskevan lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen asettamista siten, ett\u00e4 pohjavedenpinta pysyy Punamultalukon kohdalla v\u00e4lill\u00e4 +98,0 – 99,6 metri\u00e4 meren pinnan yl\u00e4puolella. Luvan saajan tulisi seurata pohjavesipinnan tasoa pysyv\u00e4sti. Punamultalukon kasvillisuusseurantaa tulisi tehd\u00e4 kolme vuotta ennen vedenoton aloittamista ja viisi vuotta toiminnan aikana.<\/p>\n

$3e8<\/p>\n

Punamultalukon suppasuon osalta Natura-arvioinnin t\u00e4ydennyksess\u00e4 on todettu, ett\u00e4 varalla oleva imeytysalue 2.3 sijoittuu suppasuon valuma-alueelle, mutta sen vaikutus pintavesim\u00e4\u00e4riin tai valumavesien luonteeseen on v\u00e4h\u00e4inen. Tekopohjavesilaitoksen toiminnan ei arvioida muuttavan alueen pohjaveden virtausolosuhteita. Pintavesi imeytet\u00e4\u00e4n maan sis\u00e4\u00e4n pohjavesivy\u00f6hykkeeseen imeytysalueilla, jotka eiv\u00e4t sijaitse Punamultalukon alueella. Pintavaluntaa ei muodostu, eli sadetuksen vaikutukset eiv\u00e4t ulotu Punamultalukon alueelle. Imeytetty vesi virtaa luontaisen pohjaveden virtausreittej\u00e4 maan alla. Rakennetulkinnan mukaan supalla ei esiinny pohjaveden virtaukseen oleellisesti vaikuttavia hienosta aineksesta koostuvia reunoja. Pohjavesimallilla laskettuna havaittu noin 0,5 metrin pohjaveden pinnan alenema Punamultalukon kohdalla voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 laitoksen ohjauksella.<\/p>\n

Natura-arvioinnin t\u00e4ydennyksess\u00e4 todetaan lis\u00e4ksi Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen eheyteen kohdistuvien vaikutuksista, ett\u00e4 tekopohjavesilaitoksen rakentaminen osittain Natura-alueelle ei h\u00e4vit\u00e4 suojelun kannalta olennaisia arvoja merkitt\u00e4v\u00e4sti, vaan harjumetsien ominaispiirteet ja ekologinen toimintakyky alueella s\u00e4ilyv\u00e4t suurelta osin.<\/p>\n

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen Natura-arvioinnin johdosta 16.6.2014 antamassa lausunnossa on todettu, ett\u00e4 Keisarinharju-Vehoniemenharjun osalta laadittu Natura-arviointi on p\u00e4\u00e4osin riitt\u00e4v\u00e4 ja asianmukainen. Tekopohjavesihankkeen vuoksi aiheutuvaa harjumetsien luontotyyppiin kohdistuvaa menetyst\u00e4 voidaan noin yhden prosentin osalta pit\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4isluonteisena ja osittain my\u00f6s peruuttamattomana. Hankkeen vaikutuksia aiheuttavien toimintojen sijoittumisen hajalleen harjualueelle voidaan katsoa heikent\u00e4v\u00e4n jossain m\u00e4\u00e4rin harjumets\u00e4t-luontotyypin yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueen (FI0338005) pinta-ala on 27 hehtaaria ja se sijaitsee P\u00e4lk\u00e4neen kunnan alueella Mallasveden rannalla. Alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena, ja sen suojelun perusteena ovat luontotyyppi vaihettumissuot ja rantasuot (7140) sek\u00e4 ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit mets\u00e4luhdat (9080) ja puustoiset suot (91D0). Mainittu kohde on sittemmin niin ik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelty erityisten suojelutoimien alueeksi (SAC) 17.4.2015 voimaan tulleella ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksella (354\/2015).<\/p>\n

Muina t\u00e4rkein\u00e4 alueella esiintyvin\u00e4 lajeina tietolomakkeella on mainittu lintudirektiiviin liitteen I lajeista harmaap\u00e4\u00e4tikka (<\/p>\n

), palok\u00e4rki (<\/p>\n

) ja yksi uhanalainen laji sek\u00e4 muista t\u00e4rkeist\u00e4 kasvi- ja el\u00e4inlajeista id\u00e4nuunilintu (<\/p>\n

), pikkutikka (<\/p>\n

), pyrst\u00f6tiainen (<\/p>\n

), k\u00e4rs\u00e4koilaji (<\/p>\n

), keltaselk\u00e4mittari (<\/p>\n

), koisay\u00f6kk\u00f6nen (<\/p>\n

), kuusamamittari (<\/p>\n

), lehmuskiit\u00e4j\u00e4 (<\/p>\n

), palsamikentt\u00e4mittari (<\/p>\n

), sammalmataramittari (<\/p>\n

), verkkomittari (<\/p>\n

), hiirenporras (<\/p>\n

), isok\u00e4enrieska (<\/p>\n

), karheanurmikka (<\/p>\n

), kev\u00e4tlinnunsilm\u00e4 (<\/p>\n

), korpipaatsama (<\/p>\n

), kotkansiipi (<\/p>\n

), lehtoarho (<\/p>\n

), lehtopalsami (<\/p>\n

), liere\u00e4sara (<\/p>\n

), myrkkykeiso (<\/p>\n

), pitk\u00e4p\u00e4\u00e4sara (<\/p>\n

), pohjanpunaherukka (<\/p>\n

), punakoiso (<\/p>\n

), purolitukka (<\/p>\n

), rantayrtti (<\/p>\n

), suovehka<\/p>\n

), t\u00e4htisara (<\/p>\n

), taikinamarja (<\/p>\n

), terttuselja (<\/p>\n

Tavase Oy:n hakemussuunnitelman mukaan Keini\u00e4nrannan Natura-alueelle ei tulisi sijoittumaan tekopohjavesihankkeeseen liittyvi\u00e4 rakennelmia. Tuotantoalueelle 3 tulisi sijoittumaan viisi imeytysaluetta (4.1 – 4.5) ja nelj\u00e4 kaivoaluetta (3.1 – 3.4). L\u00e4himm\u00e4s Keini\u00e4nrannan Natura-aluetta sijoittuisivat imeytysalueet 4.3 ja 4.5 sek\u00e4 kaivoalue 3.4 noin 100 – 250 metrin et\u00e4isyydelle Natura-alueen rajasta. Muista tuotantoalueista poiketen tuotantoalueella 3 on tarkoitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin sanottua k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 gradienttia eli k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 pohjaveden virtaus kolmella alueella luontaista veden virtaussuuntaa vastaan veden viipym\u00e4ajan kasvattamiseksi. Riitt\u00e4v\u00e4 viipym\u00e4aika on veden puhdistumisen kannalta t\u00e4rke\u00e4 ja sill\u00e4 on merkityst\u00e4 my\u00f6s arvioitaessa, millaisia vaikutuksia tekopohja\u00advesihankkeella on Keini\u00e4nrannan vedenlaatuun.<\/p>\n

Tuotantoalueen 3 toiminnasta voi aiheutua Keini\u00e4nrannan Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia pohjaveden laadussa ja vesitaseessa tapahtuvien muutosten kautta. Tavase Oy on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 pohjaveden virtaamiin ja laatuun kohdistuvia vaikutuksia Keini\u00e4nrannan Natura-alueella voidaan hallita useilla eri toimenpiteill\u00e4, joista ensisijainen on laitoksen ajotapa. Tarvittaessa lis\u00e4toimenpitein\u00e4 tulevat kyseeseen yli-imeytys imeytysalueilta 4.3 ja 4.2 tuotantokaivojen avulla joko raakavett\u00e4 tai tekopohjavett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en ja viimesijaisena keinona suojaimeytys tekopohjavedell\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen erikseen rakennettavista kaivoista.<\/p>\n

Tavase Oy on esitt\u00e4nyt tuotantoalueen 3 toiminnan osalta muun ohella tekopohjavesilaitoksen ajotapaa koskevan lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen asettamista siten, ett\u00e4 Keini\u00e4nrannan virtaamat pysyv\u00e4t luontaisella vaihteluv\u00e4lill\u00e4 700 – 2 300 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa silloin, kun virtaamat ovat mitattavissa. Luvan saajan olisi seurattava virtaamia pysyv\u00e4sti. Lis\u00e4ksi luvan saajan olisi seurattava Keini\u00e4nrannan veden laatua, avovesipintojen tasoja sek\u00e4 kasvillisuutta.<\/p>\n

Natura-arvioinnin p\u00e4ivityksess\u00e4 28.3.2014 on Keini\u00e4nrannan Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten osalta todettu, ett\u00e4 imeytyskokeen aikana tehtyjen havaintojen, tilastotarkastelun ja pohjavesimallin simulaatioajojen perusteella aikaisemman hakemussuunnitelman mukainen tekopohjavesilaitos olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti alentanut Natura-alueen virtaamia. Tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelmaa muutettiin imeytyskokeen perusteella tuotantoalueen 3 osalta siten, ett\u00e4 voitiin pienent\u00e4\u00e4 imeytyksest\u00e4 ja vedenotosta aiheutuvia pohjaveden pinnan muutoksia. Laitoksen toimintaa tullaan Natura-arvioinnin mukaan ohjaamaan siten, ett\u00e4 vaikutuksia Keini\u00e4nrannan vesitaseeseen ei aiheudu. Keini\u00e4nrannan vesitase pidet\u00e4\u00e4n vakaana tekopohjavesilaitoksen ajotavalla, yli-imeytyksell\u00e4 ja tarvittaessa suojaimeytyksell\u00e4. Imeytystarpeen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 on keskeist\u00e4 Keini\u00e4nrannan vesitaseen seuranta.<\/p>\n

Natura-arvioinnin mukaan Keini\u00e4nrannan kasvillisuuteen vaikuttavat pitk\u00e4lti kasvualustan ravinteisuus ja vesitalous. L\u00e4hteikk\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kasvillisuuden kannalta t\u00e4rkeimm\u00e4t tekij\u00e4t ovat pohjavesivaikutus ja veden pinnan taso. Kun virtaamat pysyv\u00e4t luonnonvaihtelun rajoissa, puustoiset suot ja boreaaliset lehdot -luontotyyppien ekologiassa ja ominaispiirteiss\u00e4 ei tule tapahtumaan muutoksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vaikutukset ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 tai merkityksett\u00f6mi\u00e4 mets\u00e4luhdat tai vaihettumis- ja rantasuot -luontotyyppeihin, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia Mallasveden pintavedest\u00e4 ja vedenpinnan vaihtelusta, joihin tekopohjavesihanke ei vaikuta.<\/p>\n

Natura-arvioinnin p\u00e4ivityksess\u00e4 on todettu tekopohjavesihankkeen vaikutuksista l\u00e4hteik\u00f6iden vedenlaatuun vaikutusten arvioinnin perustuvan siihen, ett\u00e4 l\u00e4hteiden virtaamassa ei tapahdu muutoksia. Luontaisesti veden laatu vaihtelee erityisesti raudan ja mangaanin suhteen laajoissa rajoissa, ja vaihtelua tapahtuu my\u00f6s tekopohjaveden valmistuksen aikana. Natura-alueen kasvistossa ei tapahdu muutoksia, koska toiminnalla on vain v\u00e4h\u00e4n vaikutuksia l\u00e4hteiden veden laatuun.<\/p>\n

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen Natura-arvioinnin johdosta 16.6.2014 antamassa lausunnossa on todettu, ett\u00e4 hankkeen vaikutusta Keini\u00e4nrannan Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin ja vaikutusten hallintatoimenpiteiden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta voidaan ilman laitosmittakaavan kokeita ja lis\u00e4tutkimuksia selvitt\u00e4\u00e4 vain k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan pohjavesimallin avulla simuloimalla. Keini\u00e4nrannan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 olevan hankkeen osa-alue sijoittuu pohjavesimallin reuna-alueelle. Pohjavesimallin on todettu olevan reuna-alueiltaan ep\u00e4tarkka. N\u00e4in ollen edelleen, my\u00f6s hallintatoimenpiteiden tarkemman kuvauksen j\u00e4lkeen, Keini\u00e4nrannan Natura-alueen suojelu\u00adperusteisiin kohdistuvien vaikutusten ja niiden lievent\u00e4miskeinojen arviointiin j\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta. Elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus ei pit\u00e4nyt laadittua arviointia Keini\u00e4nrannan osalta riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja asianmukaisena.<\/p>\n

Kysymyksenasettelu<\/h3>\n

L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto on 18.6.2015 hyl\u00e4nnyt Tavase Oy:n hakemuksen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi katsoen, ett\u00e4 hankkeen toteuttaminen heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Keisarinharju-Veho\u00adniemenharjun ja Keini\u00e4nrannan Natura 2000 -alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Hallinto-oikeus on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 12.4.2017 Tavase Oy:n valituksesta katsonut, ett\u00e4 hanke on muun muassa lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin rajoitettuna toteutettavissa siten, ett\u00e4 Natura 2000 -alueita koskevaa niin sanottua heikent\u00e4miskieltoa ei rikota. Hallinto-oikeus on palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyiss\u00e4 valituksissa on vaadittu hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kumoamista ja aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pit\u00e4mist\u00e4 voimassa.<\/p>\n

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensisijaisesti kysymys Tavase Oy:n lupahakemuksessa tarkoitetun tekopohjavesihankkeen edell\u00e4 mainittuihin kahteen Natura 2000 -alueeseen kohdistuvista vaikutuksista. Kun aluehallintovirasto tai hallinto-oikeus eiv\u00e4t ole viel\u00e4 arvioineet vesilain mukaisia luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n korkeimman hallinto-oikeuden ole mahdollista ottaa ensi asteena kantaa valituksissa esitettyihin vaatimuksiin ja v\u00e4itteisiin silt\u00e4 osin kuin ne liittyv\u00e4t vesilain nojalla teht\u00e4v\u00e4\u00e4n lupaharkintaan tai esimerkiksi luonnonsuojelulain 49 \u00a7:n mukaisen poikkeusluvan tarpeeseen.<\/p>\n

$415<\/p>\n

Koska kumpikin kysymyksess\u00e4 olevista Natura 2000 -alueista sis\u00e4ltyy verkostoon vain luontodirektiiviss\u00e4 tarkoitettuna SAC-alueena, alueella esiintyvill\u00e4 lintulajeilla ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole merkityst\u00e4 arvioitaessa sit\u00e4, aiheutuuko hankkeesta luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitettua merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 heikentymist\u00e4. Merkityst\u00e4 ei liioin ole tietolomakkeen kohdassa 3.3 mainituilla muilla lajeilla. Lajien esiintymisell\u00e4 voi kuitenkin olla merkityst\u00e4 muun ohella suojelun perusteena olevaa luontotyyppi\u00e4 ilment\u00e4vin\u00e4 ja sen edustavuutta kuvaavina lajeina.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueella Tavase Oy:n lupahakemuksen mukaisen tekopohjavesihankkeen pinta-alaltaan merkitt\u00e4vimm\u00e4t vaikutukset kohdistuvat Natura-alueelle sijoittuviin imeytys- ja kaivoalueisiin tuotantoalueella 1 ja kaivoalueeseen tuotantoalueella 2. Lis\u00e4ksi Natura-alueelle rakennettaisiin putkilinjoja ja huoltov\u00e4yli\u00e4 sek\u00e4 siirtopumppaamo tuotantoalueelle 2.<\/p>\n

Erityisesti tuotantoalueella 1 pohjavesimallinnus ja sen l\u00e4ht\u00f6tietona oleva sedimentologinen aineisto antavat varsin selke\u00e4n kuvan tekopohjaveden tuotannon toteutuksesta ja vaikutuksista. My\u00f6s tuotantoalueella 2 mallinnuksessa k\u00e4ytetyn aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 mallin luotettavuuden kannalta. Hankesuunnitelmaan ja tuotantoalueiden sijoitteluun tehdyt muutokset ovat olleet perusteltuja Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi, eik\u00e4 k\u00e4ytettyjen pohjavesimallien tulosten tulkinta ole n\u00e4iden muutosten johdosta olennaisesti muuttunut.<\/p>\n

Tekopohjavesihankkeen rakentamisen ja tuotannon aikaiset vaikutukset imeytys- ja kaivoalueilla ovat esitetyn selvityksen perusteella varsin hyvin ennakoitavissa, mutta jonkin verran enemm\u00e4n ep\u00e4varmuutta liittyy my\u00f6s suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 esitetyn perusteella siihen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin imeytys vaikuttaa n\u00e4iden alueiden ulkopuolella. Sadetusimeytys muuttaa harjumetsi\u00e4 imeytysalueilla ja mahdollisesti my\u00f6s niiden l\u00e4hialueilla, mist\u00e4 syyst\u00e4 ainakin hakemussuunnitelmassa esitetty tauotus ja imeytysalueiden vuorottelu on tarpeen. Asiakirjojen ja katselmushavaintojen perusteella imeytysalueet tulevat osin sijoittumaan harjualueen jyrkkiin rinteisiin tai niiden l\u00e4hist\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sadetuksesta aiheutuvan pintavalunnan ja eroosion riski\u00e4.<\/p>\n

Tuotantoalueen 1 osalta Tavase Oy:n edustajat ovat viel\u00e4 suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 ja katselmuksellakin ilmoittaneet, ett\u00e4 kaivoimeytys on tarkoitettu siell\u00e4 p\u00e4\u00e4asialliseksi imeytysmenetelm\u00e4ksi ja ett\u00e4 sadetusimeytyst\u00e4 on varauduttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti Roineen raakavesil\u00e4hteen lyhytaikaisten piilev\u00e4esiintymien aikana. Tuotantoalueella 2 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sadetusimeytyst\u00e4 vain Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvalla imeytysalueella 2.2. Sadetusimeytyksen enimm\u00e4isosuutta koko vuosituotannosta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen asettaminen tuotantoalueen 1 osalta on perusteltua, jotta sadetusimeytyksen haitallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa. Lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin sadetusimeytyksen osuutta voidaan tarvittaessa rajoittaa my\u00f6s enemm\u00e4n kuin Tavase Oy on esitt\u00e4nyt, kun otetaan huomioon edell\u00e4 kaivoimeytyksen ensisijaisuudesta esitetty. Lis\u00e4ksi on mahdollista tarvittaessa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 sadetusalueen tarkemmasta sijainnista ottaen huomioon alueeseen kohdistuvat muut k\u00e4ytt\u00f6tarpeet, kuten ulkoiluk\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen suojelun perusteena olevien luonnonarvojen osalta voidaan lis\u00e4ksi todeta, ett\u00e4 harjuluonnon keskeisi\u00e4 ominaispiirteit\u00e4 ovat erityisesti rinteiden ekspositio ja kaltevuus, joihin hanke ei tuotantoalueiden ulkopuolella vaikuta. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueella ei ole lainkaan edustavuusluokitukseltaan erinomaisessa luokassa olevaa harjumets\u00e4\u00e4. Tekopohjavesihankkeen vaikutukset kohdistuvat n\u00e4in ollen tuotantoalueilla 1 ja 2 harjumets\u00e4t-luontotyypin edustavuudeltaan hyv\u00e4\u00e4n, merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ja ei merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n luokkaan kuuluviin osiin.<\/p>\n

Tuotantoalueella 2 imeytysalueiden ja kaivoalueen v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 Punamultalukon suppa, joka yksitt\u00e4isen\u00e4 kohteena on selkeimmin alttiina tekopohjaveden tuotannon aiheuttamille pohjavedenpintojen muutoksille. Punamultalukko ei kuitenkaan sis\u00e4lly Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin, vaikka se mainitaankin Natura-tietolomakkeella alueen kuvauksessa. Natura-alueen suojelutavoitteisiin kohdistuvien vaikutusten merkitt\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tietolomakkeen mukaisten tietojen pohjalta. Lis\u00e4ksi pohjaveden pinnan taso vaikuttaa vain osaan supan pohjalla olevaa suota eik\u00e4 suppa kokonaisuudessaan ole pohjavesivaikutteinen. Pohjavesimallinnuksen mukaan pohjaveden pinnat muuttuvat tekopohjavesilaitoksen tuotannon aikana Punamultalukon pohjalla vain joitakin kymmeni\u00e4 senttimetrej\u00e4. Korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan imeytyksen Punamultalukon vedenpintoihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi voidaan edell\u00e4 mainittuun n\u00e4hden antaa tarvittavia lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen ei voida katsoa luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavoin merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4n Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, kun otetaan edell\u00e4 kuvatusta unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja komission ohjeesta ilmenevin tavoin huomioon suojeltavan alueen erityispiirteet ja luonnonolosuhteet. Kokonaisuudessaan pysyv\u00e4sti muuttuvan harjumets\u00e4n pinta-ala on noin yksi prosentti harjumetsist\u00e4 kyseisell\u00e4 Natura-alueella. Tekopohjavesihankkeen Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia ja harjumets\u00e4t-luontotyypin ominaispiirteiss\u00e4 tapahtuvia muutoksia voidaan Tavase Oy:n esitt\u00e4mien ja tarvittaessa my\u00f6s muiden lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten avulla rajoittaa ja lievent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset tekopohjavesihankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen vastaavat korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjoista sek\u00e4 suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 ja katselmuksella saamaa k\u00e4sityst\u00e4, eik\u00e4 hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulosta ole tuotantoalueiden 1 ja 2 ja Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen osalta perusteita muuttaa.<\/p>\n

Tuotantoalueella 3 Natura-alueelle ei sijoitettaisi tuotantorakenteita. Imeytys- ja kaivoalueita on tuotantoalueella 3 useampia kuin tuotantoalueilla 1 ja 2, ja tuotantoalueen kokonaiskuva on pirstaleisempi. Pohjavesimallinnuksen kannalta kyse on koko hankealueen haastavimmasta kohteesta, sill\u00e4 maaper\u00e4 on geologisesti monimutkainen ja pohjaveden virtauskent\u00e4ss\u00e4 on suuria vaihteluita muun ohella erityyppisten kalliokynnysten esiintymisen vuoksi. Lis\u00e4ksi Keini\u00e4nrannassa esiintyv\u00e4ll\u00e4 orsivedell\u00e4 on osaltaan vaikutusta Natura-alueen vesitaseeseen.<\/p>\n

Imeytyskokeiden perusteella virtaamat Keini\u00e4nrannassa v\u00e4heniv\u00e4t l\u00e4hes puolella, mutta imeytyskokeissa k\u00e4ytettiin harjun omaa pohjavett\u00e4, joten koetilanne ei ole suoraan verrannollinen tuotantotilanteeseen. Merkkiainekokeen tulokset osoittivat puolestaan merkkiaineella merkityn veden levi\u00e4mismallin monimutkaiseksi eik\u00e4 merkkiaineesta saatu kuin v\u00e4h\u00e4inen osa takaisin vedenottokaivojen vedess\u00e4.<\/p>\n

Pohjavesimallinnuksen perusteella tekopohjaveden tuotannolla on vaikutuksia pohjaveden purkautumiseen Keini\u00e4nrantaan. Mallin tuottamaan kuvaukseen pohjavesialueen olosuhteista j\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta erityisesti sen reuna-alueilla, kuten Keini\u00e4nrannan Natura-alueella. Lis\u00e4ksi mallin luotettavuus k\u00e4rsii simulaatioissa, jotka poikkeavat paljon luonnontilasta. Pohjavesimallinnus osoittaa sen, ett\u00e4 tuotannon ohjauksella voidaan yleisesti ottaen vaikuttaa pohjaveden purkautumiseen Keini\u00e4nrannan suuntaan.<\/p>\n

My\u00f6s Natura-arvioinnin t\u00e4ydennyksess\u00e4 28.3.2014 on todettu tekopohjavesilaitoksen toiminnan todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttavan Keini\u00e4nrannan Natura-alueen virtaamiin ja kuvattu keinoja t\u00e4m\u00e4n vaikutuksen est\u00e4miseksi tai lievent\u00e4miseksi. Yhti\u00f6n esitt\u00e4m\u00e4n lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan Keini\u00e4nrannan virtaamat tulisi ensisijaisesti tekopohjavesilaitoksen ajotavan hallinnalla saada pysym\u00e4\u00e4n luontaisella vaihteluv\u00e4lill\u00e4 700 – 2 300 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa.<\/p>\n

Tuotantoalueen 3 suunniteltu tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 20 000 kuutiometri\u00e4 vuorokaudessa on moninkertainen Keini\u00e4nrannan suuntaan purkautuvaan vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. N\u00e4in ollen suhteellisen pienikin muutos tuotantotavassa voi vaikuttaa Keini\u00e4nrannan vesitaseeseen. Hakemussuunnitelmassa ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti, miten veden virtaussuunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen pohjaveden luontaista virtaussuuntaa vastaan sek\u00e4 yli- ja suojaimeytyksen k\u00e4ytt\u00f6 Keini\u00e4nrannan vesitaseen hallinnassa vaikuttaisivat virtaamiin Keini\u00e4nrannan Natura-alueella. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten lievent\u00e4miseksi esitettyj\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ja niiden toimivuutta ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hakemussuunnitelmassa tehtyjen muutosten j\u00e4lkeen testattu imeytyskokeilla tai muilla keinoin.<\/p>\n

Natura-arvioinnin t\u00e4ydennyksen mukaan Keini\u00e4nrannan kasvillisuuteen vaikuttavat pitk\u00e4lti kasvualustan ravinteisuus ja vesitalous. Kun virtaamat pysyv\u00e4t luonnonvaihtelun rajoissa, puustoiset suot ja boreaaliset lehdot-luontotyypeiss\u00e4 ei tapahtuisi muutoksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 boreaaliset lehdot-luontotyyppi ei tietolomakkeen mukaan sis\u00e4lly Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin.<\/p>\n

Natura-arvioinnissa on my\u00f6s todettu, ett\u00e4 vaikutukset olisivat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 tai merkityksett\u00f6mi\u00e4 mets\u00e4luhdat tai vaihettumissuot ja rantasuot-luontotyyppeihin, jotka olisivat suurelta osin riippuvaisia Mallasveden pinta\u00advedest\u00e4 ja sen vaihtelusta, mihin tekopohjaveden tuotanto ei vaikuttaisi. Suullisen k\u00e4sittelyn ja katselmuksen yhteydess\u00e4 on kuitenkin tullut esiin, ett\u00e4 my\u00f6s alueen mets\u00e4luhdat sek\u00e4 vaihettumissuot ja rantasuot-luontotyypit ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin pohjavesist\u00e4 riippuvaisia, eik\u00e4 Mallasveden pinnankorkeuden vaihteluilla ole niin olennaisia vaikutuksia n\u00e4ihin luontotyyppeihin kuin Natura-arvion t\u00e4ydennyksess\u00e4 on kuvattu.<\/p>\n

$416<\/p>\n

Keini\u00e4nrannan Natura-alue on kokonaispinta-alaltaan suhteellisen pieni (27 hehtaaria) ja kokonaisuutena olennaisesti pohjavesist\u00e4 riippuvainen ekosysteemi, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit ovat herkki\u00e4 pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja laadussa tapahtuville muutoksille ja tekopohjavesihankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset voivat aiheuttaa pysyvi\u00e4 muutoksia alueen kasvillisuudessa suurella osalla aluetta. Hankkeen mahdollisia heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia suojeltaviin luontotyyppeihin ei ole siten riitt\u00e4v\u00e4sti poissuljettu, ja erityisen\u00e4 ongelmana on mahdollisten vaikutusten laaja-alaisuus suhteessa Natura-alueen kokoon. Korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan Keini\u00e4nrannan vesitaseeseen kohdistuvien vaikutusten rajoittaminen ja varmistaminen riitt\u00e4v\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llisin lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksin ei nyt k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon perusteella ole mahdollista.<\/p>\n

Tehty Natura-arviointi t\u00e4ydennyksineen tai muu esitetty selvitys ei sis\u00e4ll\u00e4 sellaisia unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoitettuja toteamuksia ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4, joilla voidaan h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 kaikenlainen perusteltu tieteellinen ep\u00e4ilys suunniteltujen t\u00f6iden vaikutuksista Keini\u00e4nrannan suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin. Esitetyn selvityksen perusteella on olemassa vaara, ett\u00e4 tekopohjavesihanke merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4\u00e4 suojelun perusteena olevia luonnonarvoja Keini\u00e4nrannan Natura-alueella. N\u00e4in ollen viranomainen ei ole saadun selvityksen perusteella voinut my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lupaa tekopohjavesihankkeelle tuotantoalueen 3 toiminnan Keini\u00e4nrannan Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten takia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kumottava ja aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s on t\u00e4lt\u00e4 osin saatettava voimaan.<\/p>\n

T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t perustelut ja lopputulos<\/h3>\n

Vesitalousluvan my\u00f6nt\u00e4minen Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen toteuttamiseen hakemussuunnitelman mukaisessa laajuudessa ei edell\u00e4 kuvattujen Keini\u00e4nrannan Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten perusteella ole luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin mukaan sallittua. Aluehallintoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s 18.6.2015 on kuitenkin perustunut Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen osalta erilaiseen arvioon tekopohjavesihankkeen vaikutuksista suojelun perusteena oleviin luonnon\u00adarvoihin kuin mihin korkein hallinto-oikeus on edell\u00e4 p\u00e4\u00e4tynyt.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen toiminta jakautuu t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa teknisesti ja my\u00f6s vaikutustensa kannalta kolmelle erilliselle tuotantoalueelle, ja vaikutukset kohdistuvat kahteen toisistaan erilliseen Natura-alueeseen. Luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 1 momentin mukainen luvan my\u00f6nt\u00e4miseste koskee tuotantoaluetta 3 sen Keini\u00e4nrannan Natura-alueen suojeltuihin luonnonarvoihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi, mutta tuotantoalueiden 1 ja 2 osalta lupak\u00e4sittely\u00e4 olisi mahdollista jatkaa my\u00f6s erikseen. Lupak\u00e4sittelyn kohteena olevan hankkeen muuttaminen rajaamalla hanketta alueellisesti tai tuotantom\u00e4\u00e4rien osalta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti edellyt\u00e4 uuden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyn toteuttamista silloin, jos muutokset tehd\u00e4\u00e4n nimenomaan hankkeen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvien vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi eiv\u00e4tk\u00e4 vaikutukset ole olennaisesti erilaisia kuin arviointiselostuksessa on esitetty.<\/p>\n

Tavase Oy on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa katsonut, ett\u00e4 luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettu valtioneuvoston poikkeuslupamenettely vaatii siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin resursseja, ett\u00e4 lupa-asiaa ei ole tarkoituksenmukaista saattaa valtioneuvoston k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi tilanteessa, jossa arviointi- ja lausuntomenettelyss\u00e4 ilmenee toisistaan poikkeavia loppup\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Yhti\u00f6n on kuitenkin my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mahdollista hakea valtioneuvostolta luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta heikent\u00e4miskiellosta Keini\u00e4nrannan Natura-alueen osalta.<\/p>\n

Edell\u00e4 kuvatuista syist\u00e4 lupa-asia on palautettava aluehallintovirastolle ja hakijalle varattava tilaisuus ilmoittaa, haluaako se, ett\u00e4 hakemuksen k\u00e4sittely\u00e4 jatketaan tuotantoalueiden 1 ja 2 osalta vai aikooko se mahdollisesti viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 hakemustaan tuotantoalueen 3 osalta luonnonsuojelulain nojalla tarvittavilla poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 tai muuttaa suunnitelmaa niin, ett\u00e4 luonnonsuojelulain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t est\u00e4 hankkeen toteuttamista.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edell\u00e4 ilmenev\u00e4t hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustelut ja siin\u00e4 mainitut oikeusohjeet sek\u00e4 korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen enemm\u00e4lti ei ole perusteita.<\/p>\n

Osaksi asian laatuun ja osaksi sen lopputulokseen n\u00e4hden ja kun otetaan huomioon hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 74 \u00a7, A:lle ja h\u00e4nen asiakumppaneilleen ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maksettavaksi korvausta oikeudenk\u00e4ynti\u00adkuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Sepp\u00e4l\u00e4 ja Jaakko Autio sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Harri Koivusalo. Asian esittelij\u00e4 Tuire Taina.<\/p>\n

), tervalepp\u00e4 (<\/p>\n

), tuomi (<\/p>\n

), vata (<\/p>\n

), velholehti (<\/p>\n

) ja vesinen\u00e4tti<\/p>\n

). N\u00e4m\u00e4 lajit eiv\u00e4t kuulu alueen suojelu\u00adperusteisiin.<\/p>\n

Allasimeytyksess\u00e4 osa kiintoaineesta pid\u00e4ttyy altaan pohjaan ja sadetusimeytyksess\u00e4 mets\u00e4maahan. N\u00e4iden imeytysmenetelmien osalta veden esik\u00e4sittely ei ole tarpeellista. Kaivoimeytyksess\u00e4 sen sijaan imeytett\u00e4v\u00e4n veden kiintoaine kulkeutuu suoraan maaper\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi pintakuorma on kaivoimeytyksess\u00e4 allas- ja sadetusimeytyst\u00e4 selv\u00e4sti suurempi. Varmaa tietoa kiintoaineksen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 kaivoimeytyksess\u00e4 ei ole.<\/p>\n

Esik\u00e4sittelyn tarvetta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaivoja vuorotellen tai vuorottelemalla kaivo- ja sadetusimeytyst\u00e4. Sadetusimeytyksen k\u00e4ytt\u00f6 voisi olla perusteltua esim. syksyisin j\u00e4rven t\u00e4yskierron aikaan, jolloin veden kiintoainepitoisuus on korkeimmillaan. Tarvittaessa kaivoimeytett\u00e4v\u00e4n veden esik\u00e4sittelymenetelm\u00e4n\u00e4 tulisi kyseeseen l\u00e4hinn\u00e4 mekaaninen suodatus, kuten mikrosiivil\u00f6inti.<\/p>\n

Orgaanisen aineksen pitoisuus (TOC) vaikuttaa tuotettavan veden laatuun. TEMU-tutkimuksessa raportoidun k\u00e4sittelyviipym\u00e4n ja TOC-poistuman v\u00e4lisen riippuvuuden perusteella Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksen TOC-poistuman voidaan arvioida olevan 65 – 80 prosenttia, mik\u00e4 tarkoittaa tuotetun veden TOC-pitoisuutta 1,3 – 2,3 mg\/l. Maaper\u00e4n vedenjohtokyvyn ja TOC-poistuman v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 tekopohjaveden valmistuksessa ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole tutkittu. Tekopohjaveden valmistus tuottaa biologisesti stabiilia ja hygieenisesti hyv\u00e4laatuista talousvett\u00e4.<\/p>\n

Hakija on Natura-arvion t\u00e4ydennyksess\u00e4\u00e4n 28.3.2014 arvioinut hankkeen toiminnan vaikutuksia Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteik\u00f6iden vedenlaatuun seuraavasti. Arvio tekopohjaveden vaikutuksesta l\u00e4hteik\u00f6iden vedenlaatuun (taulukko 22) perustuu siihen, ett\u00e4 l\u00e4hteiden virtaamassa ei tapahdu muutoksia. Veden laatu pidet\u00e4\u00e4n luontaisena tekopohjavesilaitoksen ajotavalla, yli-imeytyksell\u00e4 ja tarvittaessa suojaimeytyksell\u00e4. Yli-imeytyksess\u00e4 imeytysalueella 4.3 ja mahdollisessa suojaimeytyksess\u00e4 voidaan imeytt\u00e4\u00e4 tekopohjavett\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 varmistetaan Keini\u00e4nrannan veden laadun s\u00e4ilyminen luonnontilan kaltaisena.<\/p>\n

Luontaisesti l\u00e4hteik\u00f6iden veden laatu, erityisesti raudan ja mangaanin suhteen, vaihtelee laajoissa rajoissa. T\u00e4ten vaihtelua tapahtuu my\u00f6s tekopohjaveden valmistuksen alkamisen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

Tekopohjaveden happipitoisuuden on arvioitu olevan noin 3 – 6 mg\/l ja alueen luontaisen pohjaveden 6,4 – 7,0 mg\/l. L\u00e4hteik\u00f6iden veden happi\u00adpitoisuuksista ei ole mitattua tietoa. Ne ovat kuitenkin selv\u00e4sti alempia kuin alueen luontaisissa pohjavesiss\u00e4 ja vaihtelevat laajoissa rajoissa. Sellaisissa vesiss\u00e4, joiden rautapitoisuus on korkea, ei voi olla korkeaa happipitoisuutta, koska rauta hapettuisi jo pohjavedess\u00e4. Nitraatti toimii my\u00f6s hapen l\u00e4hteen\u00e4, jos happea ei ole.<\/p>\n

Tekopohjaveden nitraattipitoisuuden on arvioitu olevan noin 1 100 \u03bcg\/l (= imeytett\u00e4v\u00e4n veden kokonaistyppi). L\u00e4hteik\u00f6iden veden nitraattipitoisuus vaihtelee. Joskus se on korkeampi alueelle tulevasta hajakuormituksesta johtuen, joskus pienempi hajakuormituksen vaihdellessa.<\/p>\n

Tekopohjaveden ja pohjaveden sekoitussuhde huomioiden, ei tuotetun tekopohjaveden liukoisen typen pitoisuus kohoaisi nykyisest\u00e4 pohjaveden pitoisuudesta. Keini\u00e4nrannan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti fosfori on kasvua rajoittava tekij\u00e4, koska fosfori on yli 5,5 pH:ssa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 heikosti liukoista. Yleens\u00e4 turvemailla kasvillisuuden minimiravinteena on typpi. L\u00e4hteik\u00f6iden purkaumien ravinnepitoisuuksien muutokset ovat oletettavasti lievi\u00e4.<\/p>\n

Tekopohjavesi tulee alentamaan l\u00e4hteik\u00f6iden veden kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Kloridipitoisuus ei ilmeisesti ole luontaista ja sulfaattikin saattaa olla per\u00e4isin maaper\u00e4ss\u00e4 tapahtuvista ioninvaihtoreaktioista (veden kloridia korvautunut sulfaatilla). Koska kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat kasvien kasvun kannalta v\u00e4h\u00e4iset, ei pitoisuuksien alenemisella ole vaikutusta kasvilajistoon ja kasvillisuuteen. T\u00e4ll\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaikutusta el\u00e4imist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Nykytilanteessa Syrj\u00e4nharjuun tulee vett\u00e4 ainoastaan sateena. Sadeveden kokonaisfosforipitoisuus on luokkaa 15 – 20 \u03bcg\/l ja liukoista typpe\u00e4 on noin 700 – 800 \u03bcg\/l. Yleens\u00e4 l\u00e4hteik\u00f6ist\u00e4 purkautuvassa pohjavedess\u00e4 liukoista typpe\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin 600 \u03bcg\/l. Sadeveden typest\u00e4 osa pid\u00e4ttyy maakerroksiin (mm. kasvit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osan ja pieni osa denitrifioituu). Alkaliteetti ja s\u00e4hk\u00f6njohtavuus alenevat hieman tai pysyv\u00e4t nykyisell\u00e4\u00e4n. L\u00e4hteik\u00f6iden pH -arvo ei muutu.<\/p>\n

Roineen raakavesi on laadultaan hyv\u00e4\u00e4, joten esik\u00e4sittelyyn ei ole tarvetta. Imeytyskaivojen toiminnan optimoinnin ja pitk\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n varmistamiseksi varaudutaan kuitenkin raakaveden mekaaniseen esik\u00e4sittelyyn Roineessa kev\u00e4t- ja syyskierron aikana ajoittain lyhytaikaisesti esiintyvien piilev\u00e4esiintymien aikana.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen TOC-poistuman (viipym\u00e4 50 – 75 p\u00e4iv\u00e4\u00e4) voidaan teoreettisesti arvioida olevan 65 – 80 prosenttia, jolloin tuotetun veden TOC on 1,3 – 2,3 mg\/l.<\/p>\n

Olettaen TOC:n biologisen hajoamisen osuuden olevan 30 – 50 prosenttia kokonaispoistumasta, tekopohjaveden happipitoisuuden arvioidaan olevan noin 2 – 9 mg\/l. Viipym\u00e4t imeytysalueilta kaivoalueille sek\u00e4 alueen luontaisen pohjaveden happipitoisuus tasoittavat vaihteluita.<\/p>\n

Tekopohjaveden yleisten laatuparametrien on arvioitu olevan seuraavat: hiilidioksidipitoisuus 8 mg\/l, alkaliteetti 0,25 mmol\/l, pH 6,5 ja kalsiumpitoisuus 5 mg\/l.<\/p>\n

Roineen veden mikro-organismit ja virukset eiv\u00e4t aiheuta ongelmaa tuotettavan tekopohjaveden laadulle. Bakteerit poistuvat hyvin nopeasti. My\u00f6s viruksien poistuminen on merkitt\u00e4v\u00e4: jo 12 vuorokauden viipym\u00e4ll\u00e4 saatiin keinotekoisesti lis\u00e4tyt, virusten tavoin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t bakteriofagit v\u00e4henem\u00e4\u00e4n tasolle 1\/10 000 000 alkuper\u00e4isest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Tekopohjaveden valmistus tuottaa biologisesti stabiilia ja hygieenisesti hyv\u00e4laatuista talousvett\u00e4.<\/p>\n

Syanobakteerit (sinilev\u00e4t) ja niiden tuottamat toksiinit poistuivat vedenk\u00e4sittelyss\u00e4 tehokkaasti biohajoamalla ja adsorptiolla. Roineen vedess\u00e4 syanobakteereiden osuus biomassasta on alhainen.<\/p>\n

Alueen luontainen pohjavesi on tyypillist\u00e4 suomalaista pohjavett\u00e4, jonka pH ja alkaliteetti on nostettava ennen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n johtamista vedenjakeluj\u00e4rjestelm\u00e4n korroosion ehk\u00e4isemiseksi. T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa tekopohjaveden laatu muistuttaa luontaista pohjavett\u00e4. Tavase Oy vastaa tekopohjaveden laadusta lukuun ottamatta pH:n ja kovuuden s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 sek\u00e4 desinfiointia. Tarvittava j\u00e4lkik\u00e4sittely tapahtuu osakaskuntien omilla vesilaitoksilla. Alkaliteetin nostotarve on kuitenkin tekopohjavesilaitoksilla v\u00e4h\u00e4isempi kuin kemiallisilla vedenk\u00e4sittelylaitoksilla johtuen veden pienemm\u00e4st\u00e4 sulfaatti- ja kloridipitoisuudesta.<\/p>\n

Veden laadun muutoksien vaikutuksista luontotyyppien kasvillisuuteen on Natura-arvion t\u00e4ydennyksess\u00e4 esitetty seuraavaa.<\/p>\n

Alueen nykyisess\u00e4 kasvistossa ei tapahdu muutoksia, koska laitoksen toiminnalla on vain v\u00e4h\u00e4n vaikutusta Keini\u00e4nrannan l\u00e4hteiden veden laatuun. Vaikka imeytett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n suoloja kuin luontaisessa pohjavedess\u00e4, vaikutukset l\u00e4hteikk\u00f6vesien laatuun ovat suhteellisen pienet.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6njohtavuus-, pH ja kalsiumpitoisuusolosuhteet eiv\u00e4t juuri muutu. T\u00e4m\u00e4n voi todeta kun tarkastelee Keini\u00e4nrannassa esiintyvien yleisempien sammalten pH, johtokyvyn ja kalsiumpitoisuuden optimi- ja toleranssitietoja ja vertaa niit\u00e4 muuttuvan pohjaveden pH, johtokyky ja kalsiumpitoisuusarvoihin.<\/p>\n

Yksitt\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4n suhteen Keini\u00e4nrannan nykyiset olosuhteet eiv\u00e4t osalle sammalista ole niiden optimialueella. T\u00e4m\u00e4 on tulkittava siten, ett\u00e4 yksist\u00e4\u00e4n pH:n, johtokyvyn, magnesium- ja kalsiumpitoisuuden perusteella ei voida kasvien menestyst\u00e4 arvioida Keini\u00e4nrannassa, koska veden muut kemialliset ominaisuudet, veden virtaaminen, vedenkorkeus ja niiden vuorovaikutus vaikuttavat kasvien kasvuun ja el\u00e4miseen.<\/p>\n

L\u00e4hteiden meio- ja mikrobifaunassa ei ole odotettavissa muutoksia. My\u00f6s tervalep\u00e4n Frankinia s\u00e4desienibakteerikanta s\u00e4ilyy.<\/p>\n

Tekopohjavesilaitoksen pitk\u00e4aikainen toiminta ei aiheuta seurauksia l\u00e4hdekasvillisuuteen silloinkaan, kun laitos lopettaa toimintansa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 imeytyksess\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n ei j\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin humusaineita, jotka hajotessaan aiheuttaisivat hapen v\u00e4henemisen pohjavedess\u00e4. Er\u00e4\u00e4n tekopohjavesilaitoksen tutkimuksissa todettiin, ett\u00e4 orgaanisesta aineesta poistui 44 prosenttia bakteerien mineralisoidessa humuksen, 23 prosenttia muiden prosessien, kuten pid\u00e4ttymisen vaikutuksesta ja 14 prosenttia laimenemiseen. Muissa tutkimuksissa biologisen poistuman osuus on ollut 32 – 52 prosenttia. Sadetuksessa raakaveden humus j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti maannoskerroksiin kasvien k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Kaivoimeytyksess\u00e4 vesi menee eritt\u00e4in runsaan hapen mukana maaper\u00e4\u00e4n ja humus hajoaa biologisen toiminnan k\u00e4ynnistytty\u00e4 sit\u00e4 mukaa, kun humuspitoista vett\u00e4 imeytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaikutukset ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 mets\u00e4luhdat tai vaihettumis- ja rantasuot -luontotyyppeihin.<\/p>\n

Jos hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4 voimaan ja asia palautetaan aluehallintovirastoon, on samalla m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 aluehallintoviraston on kaikilta osin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 asia uudelleen. Hankkeen toteuttamisedellytysten olemassaolo on saatettava luonnonsuojelulain 66 \u00a7:n 2 momentin mukaisesti valtioneuvoston harkittavaksi.<\/p>\n

Tavase Oy:n toimittamat asiakirjat on l\u00e4hetetty tiedoksi<\/h3>\n

.<\/p>\n

ovat heille osoitetun selvityspyynn\u00f6n johdosta toimittaneet lis\u00e4selvityst\u00e4 P:n valitusoikeuden perusteista. Selvityksess\u00e4 on todettu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

P on valkeakoskelainen vedenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. H\u00e4n olisi yksi Tavase Oy:n kustannusten ja vahinkojen maksajista sek\u00e4 tekopohjaveden k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4. Siten Tavase Oy:n hakemus koskee h\u00e4nen oikeuttaan ja etuaan. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on perustuslain 20 \u00a7:n 1 momentin mukaisesti vastuussa luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4. Valkeakosken irtautuminen Tavase Oy:st\u00e4 on tapahtunut vasta sen j\u00e4lkeen, kun asia on tullut korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireille, eik\u00e4 se vaikuta P:n asianosaisuuteen.<\/p>\n

Selvityksen liitteen\u00e4 on ollut yhdeks\u00e4n henkil\u00f6n P:lle osoittamat valtakirjat toimia valtakirjan antajan asiamiehen\u00e4 suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 ja katselmuksessa 12.6.2018. Valtakirjan ovat P:lle antaneet F:n asiakumppaneista Saarioisten Taimistot Oy, J ja L.<\/p>\n

ovat toimittaneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle H\u00e4meenlinnan hallinto-oikeuden 23.5.2018 antaman Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 18\/019\/2. P\u00e4\u00e4t\u00f6s on l\u00e4hetetty tiedoksi<\/p>\n

sek\u00e4<\/p>\n

ovat toimittaneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausuman ja selvityst\u00e4 Tavase Oy:n pohjaveden virtausmallinnusraporttien sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ja merkityksest\u00e4. Lausumassa ja selvityksess\u00e4 on muun ohella vaadittu, ett\u00e4 Tavase Oy:n tulee luovuttaa asianosaisille my\u00f6s tuotantoalueelle TUA3 laaditun monikerroksisen virtausmallinnuksen asianmukainen raportti sek\u00e4 kolme Geosigman raporttia merkkiainekokeesta vuosilta 2008, 2009 ja 2011. Lis\u00e4ksi Tavase Oy:n on t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 hakemussuunnitelmansa liitteen\u00e4 6 ollutta luetteloa hankkeen tutkimusraporteista.<\/p>\n

Lausuma ja selvitys on toimitettu tiedoksi<\/h3>\n

on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle Keisarinharju-Vehoniemenharjun ja Keini\u00e4nrannan Natura-alueita koskevat alkuper\u00e4iset tietolomakkeet sek\u00e4 tiivistelm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ehdotuksesta 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston t\u00e4ydent\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4nsi- Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto<\/h3>\n

Keskeiset lainkohdat<\/h3>\n

Toimintojen sijoittuminen ja Natura-alueet<\/h3>\n

Vaikutus Natura-alueisiin<\/h3>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Aluehallintoviraston soveltamat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/h3>\n

Vaasan hallinto-oikeus<\/h3>\n

Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee ym.<\/p>\n

Komissio v. Portugali<\/p>\n

Marie-No\u00eblle Solvay ym.<\/p>\n

Peter Sweetman ym<\/h3>\n

Hakemuksen k\u00e4sittelyn p\u00e4\u00e4asialliset vaiheet olennaisilta osin<\/h3>\n

Hakemussuunnitelma<\/h3>\n

Taulukko 1<\/h3>\n

Taulukko 2<\/h3>\n

Natura-arviointi<\/h3>\n

Taulukko 3<\/h3>\n

Virtausmallit<\/h3>\n

Maatutkaluotauksista ja rakenneselvityksist\u00e4<\/h3>\n

Imeytys- ja merkkiainekoe<\/h3>\n

Ratkaistavana oleva asia<\/h3>\n

Hakemuksen puutteellisuuteen liittyv\u00e4t seikat<\/h3>\n

Arviointi hankkeen Natura-vaikutusten osalta<\/h3>\n

Lopuksi<\/h3>\n

A, B, C, D ja E<\/h3>\n

F, Saarioisten Taimistot Oy, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U ja Vehoniemen vesiyhtym\u00e4<\/h3>\n

Kangasalan luonto ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry<\/h3>\n

P\u00e4lk\u00e4neen kunnanhallitus<\/h3>\n

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus (ELY-keskus)<\/h3>\n

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukselle<\/h3>\n

Kangasalan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluviranomainen<\/h3>\n

P\u00e4lk\u00e4neen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluviranomainen<\/h3>\n

Akaan kaupunginhallitus<\/h3>\n

Tavase Oy<\/h3>\n

A ja h\u00e4nen asiakumppaninsa<\/h3>\n

F ja h\u00e4nen asiakumppaninsa<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus<\/h3>\n

1. Tutkimatta j\u00e4tt\u00e4minen<\/p>\n

2. Tutkimusaineistojen toimittamista koskevat vaatimukset<\/p>\n

\u00c5rhusin yleissopimus<\/h3>\n

3. Ennakkoratkaisupyynn\u00f6n tekeminen<\/p>\n

4. P\u00e4\u00e4asiaratkaisu<\/p>\n

Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/h3>\n

Luontodirektiivi\u00e4 koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja komission ohje<\/h3>\n

Picus canus<\/h3>\n

Dryocopus martius<\/h3>\n

Phylloscopus trochiloides<\/h3>\n

Dendrocopus minor<\/h3>\n

Aegithalos caudatus<\/h3>\n

Ethmia pusiella<\/h3>\n

Ecliptopera capitata<\/h3>\n

Schrankia costaestrigalis<\/h3>\n

Apeira syringaria<\/h3>\n

Mimas tiliae<\/h3>\n

Xanthorhoe biriviata<\/h3>\n

Colostygia olivata<\/h3>\n

Estroma reticulatum<\/h3>\n

Athyrium filix-femina<\/h3>\n

Gagea lutea<\/h3>\n

Poa trivialis<\/h3>\n

Chrysosplenium alternifolium<\/h3>\n

Frangula alnus<\/h3>\n

Matteuccia struthiopteris<\/h3>\n

Moehringia trinervia<\/h3>\n

Impatiens noli-tangere<\/h3>\n

Carex diandra<\/h3>\n

Cicuta virosa<\/h3>\n

Carex elongata<\/h3>\n

Ribes spicatum<\/h3>\n

Cardamine amara<\/h3>\n

Lycopus europaeus<\/h3>\n

(Calla palustris<\/p>\n

Carex echinata<\/h3>\n

Ribes alpinum<\/h3>\n

5. Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/p>\n

Sambucus racemosa<\/h3>\n

Alnus glutinosa<\/h3>\n

Prunus padus<\/h3>\n

Myosoton aquaticum<\/h3>\n

Circaea alpina<\/h3>\n

(Rorippa amphibia<\/p>\n

Tekopohjaveden laatu<\/h3>\n

muutoksenhakijoille<\/p>\n

Tavase Oy:lle<\/h3>\n

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/h3>\n

Sovellettavat oikeusohjeet<\/h3>\n<\/div>\n
\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Regionalf\u00f6rvaltningsverket hade avslagit bolagets ans\u00f6kan om att bygga en anl\u00e4ggning f\u00f6r konstgjort grundvatten i Kangasala och P\u00e4lk\u00e4ne kommuner. Verket hade ansett att f\u00f6rverkligande av projektet skulle inneb\u00e4ra en betydlig f\u00f6rs\u00e4mring av de naturv\u00e4rden som utgjort grunder f\u00f6r skyddet av Natura 2000-omr\u00e5dena Keisarinharju-Vehoniemenharju och Keini\u00e4nranta. F\u00f6rvaltningsdomstolen hade p\u00e5 besv\u00e4r av bolaget upph\u00e4vt regionalf\u00f6rvaltningsverkets beslut och \u00e5terf\u00f6rvisat…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[47917],"kji_subject":[7612],"kji_keyword":[20869,28676,19576,29033,49020],"kji_language":[7746],"class_list":["post-783105","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-47917","kji_subject-fiscal","kji_keyword-ansett","kji_keyword-forvaltningsdomstolen","kji_keyword-natura","kji_keyword-projektet","kji_keyword-verket","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2018:121 - Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2018:121 - Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Regionalf\u00f6rvaltningsverket hade avslagit bolagets ans\u00f6kan om att bygga en anl\u00e4ggning f\u00f6r konstgjort grundvatten i Kangasala och P\u00e4lk\u00e4ne kommuner. Verket hade ansett att f\u00f6rverkligande av projektet skulle inneb\u00e4ra en betydlig f\u00f6rs\u00e4mring av de naturv\u00e4rden som utgjort grunder f\u00f6r skyddet av Natura 2000-omr\u00e5dena Keisarinharju-Vehoniemenharju och Keini\u00e4nranta. F\u00f6rvaltningsdomstolen hade p\u00e5 besv\u00e4r av bolaget upph\u00e4vt regionalf\u00f6rvaltningsverkets beslut och \u00e5terf\u00f6rvisat...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"155 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2018121-vattenhushallningsarende\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2018121-vattenhushallningsarende\\\/\",\"name\":\"KHO:2018:121 - Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-30T13:25:58+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2018121-vattenhushallningsarende\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2018121-vattenhushallningsarende\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2018121-vattenhushallningsarende\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2018:121 – Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2018:121 - Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KHO:2018:121 - Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende","og_description":"Regionalf\u00f6rvaltningsverket hade avslagit bolagets ans\u00f6kan om att bygga en anl\u00e4ggning f\u00f6r konstgjort grundvatten i Kangasala och P\u00e4lk\u00e4ne kommuner. Verket hade ansett att f\u00f6rverkligande av projektet skulle inneb\u00e4ra en betydlig f\u00f6rs\u00e4mring av de naturv\u00e4rden som utgjort grunder f\u00f6r skyddet av Natura 2000-omr\u00e5dena Keisarinharju-Vehoniemenharju och Keini\u00e4nranta. F\u00f6rvaltningsdomstolen hade p\u00e5 besv\u00e4r av bolaget upph\u00e4vt regionalf\u00f6rvaltningsverkets beslut och \u00e5terf\u00f6rvisat...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"155 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/","name":"KHO:2018:121 - Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-04-30T13:25:58+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2018121-vattenhushallningsarende\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2018:121 – Vattenhush\u00e5llnings\u00e4rende"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/783105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=783105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=783105"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=783105"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=783105"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=783105"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=783105"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=783105"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=783105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}