{"id":824343,"date":"2026-05-03T13:00:00","date_gmt":"2026-05-03T11:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/"},"modified":"2026-05-03T13:00:00","modified_gmt":"2026-05-03T11:00:00","slug":"kho2016199-ulkomaalaisasia","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/","title":{"rendered":"KHO:2016:199 – Ulkomaalaisasia"},"content":{"rendered":"
\n
\n

A hade tagits till Finland inom flyktingkvoten. P\u00e5 besv\u00e4r av A skulle avg\u00f6ras huruvida hans flyktingstatus hade kunnat upph\u00f6ra. Ytterligare skulle pr\u00f6vas om A som anl\u00e4nt till Finland \u00e5r 1996 kunde utvisas till sitt hemland Irak och meddelas inresef\u00f6rbud tills vidare till hela Schengenomr\u00e5det.<\/p>\n

Sedan A anl\u00e4nt till Finland hade betydande och permanenta \u00e4ndringar skett i Iraks samh\u00e4lleliga f\u00f6rh\u00e5llanden. \u00c4ndringarna kunde anses ha undanr\u00f6jt den fruktan f\u00f6r kr\u00e4nkning av A:s m\u00e4nskliga r\u00e4ttigheter p\u00e5 grund av hans verksamhet och politiska \u00e5sikt mot Saddam Husseins styre som legat till grund f\u00f6r hans flykt fr\u00e5n hemlandet. A ans\u00e5gs inte uppfylla kriterierna f\u00f6r beviljande av asyl i f\u00f6rh\u00e5llande till sitt hemland Irak. A ans\u00e5gs inte heller p\u00e5 grund av sina personliga omst\u00e4ndigheter vara i behov av alternativt skydd enligt 88 \u00a7 1 mom. 1 och 2 punkten i utl\u00e4nningslagen. Med beaktande av s\u00e4kerhetsl\u00e4get i Basra i s\u00f6dra Irak och A:s personliga omst\u00e4ndigheter som helhet ans\u00e5gs det inte f\u00f6religga n\u00e5gon verklig risk f\u00f6r A att uts\u00e4ttas f\u00f6r i 88 \u00a7 1 mom. 3 punkten i utl\u00e4nningslagen avsedd allvarlig fara som f\u00f6ranleds av urskillningsl\u00f6st v\u00e5ld om han \u00e5terv\u00e4nde till Basra.<\/p>\n

H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att de omst\u00e4ndigheter som r\u00e5dde d\u00e5 A blev flykting, hade upph\u00f6rt. F\u00f6r\u00e4ndringen i omst\u00e4ndigheterna var betydande och permanent. A var inte l\u00e4ngre i behov av internationellt skydd och s\u00e5dana tvingande sk\u00e4l p\u00e5 grund av f\u00f6rf\u00f6ljelse och allvarlig fara som lett till att A kunde v\u00e4gra att ty sig till sin nationalstats beskydd f\u00f6rel\u00e5g inte. A:s flyktingstatus hade kunnat upph\u00e4vas.<\/p>\n

A hade i Finland upprepade g\u00e5nger gjort sig skyldig till brott och genom sitt beteende visat sig vara till fara f\u00f6r andras s\u00e4kerhet. Mot en utvisning talade A:s familjeband i Finland och hans l\u00e5ngvariga vistelse i landet. A hade trots sin l\u00e5ngvariga vistelse i landet inte utvecklat betydande band till Finland. Med beaktande av den fara f\u00f6r allm\u00e4n ordning och s\u00e4kerhet som A l\u00e4nge orsakat stred en utvisning inte emot art. 8 i Europakonventionen. A hade kunnat utvisas till sitt hemland Irak och meddelas inresef\u00f6rbud tills vidare.<\/p>\n

Flyktingkonventionen (Konventionen om flyktingars r\u00e4ttsliga st\u00e4llning) art 1.C 5 punkten<\/p>\n

Europakonventionen art. 3 och 8<\/p>\n

Europaparlamentets och r\u00e5dets direktiv 2011\/95\/EU om normer f\u00f6r n\u00e4r tredjelandsmedborgare eller statsl\u00f6sa personer ska anses ber\u00e4ttigade till internationellt skydd, f\u00f6r en enhetlig status f\u00f6r flyktingar eller personer som uppfyller kraven f\u00f6r att betecknas som subsidi\u00e4rt skyddsbeh\u00f6vande, och f\u00f6r inneh\u00e5llet i det beviljade skyddet (det s.k. omarbetade skyddsgrundsdirektivet) art. 11.1 punkt e, art 11.2 och 3 samt art. 14.1 och 2<\/p>\n

Domstolens dom i de sammanslagna m\u00e5len C-175\/08, C-176\/08, C-178\/08 och C-179\/08,<\/h3>\n

Europadomstolens dom 18.10.2006 (<\/p>\n

)<\/p>\n

Utl\u00e4nningslagen 87 \u00a7 1 mom., 88 \u00a7 1 mom., 88 a \u00a7 (323\/2009) 1 mom., 107 \u00a7 1 mom. 5 punkten samt 3 och 4 mom., 146 \u00a7, 147 \u00a7, 149 \u00a7 1 mom. 2 och 3 punkten samt 3 mom. och 150 \u00a7 1 och 2 mom.<\/p>\n

Suomeen pakolaiskiinti\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksytyn Irakin kansalaisen A:n valituksen johdosta oli ratkaistava, oliko h\u00e4nen pakolaisasemansa voitu lakkauttaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oli erikseen tutkittava, oliko vuonna 1996 Suomeen saapunut A voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin ja toistaiseksi voimassa olevaan koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.<\/p>\n

Irakin yhteiskunnallisissa olosuhteissa oli katsottava A:n Suomeen saapumisen j\u00e4lkeen tapahtuneen pakolaisaseman kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 ja pysyv\u00e4ksi arvioitavia muutoksia, joiden voitiin katsoa poistavan h\u00e4nen kotimaasta pakenemisensa syyn\u00e4 olleen pelon joutua oikeudenloukkausten kohteeksi h\u00e4nen Saddam Husseinin hallinnon vastaisen poliittisen mielipiteens\u00e4 ja toimintansa vuoksi. A:n ei katsottu t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n turvapaikan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4 suhteessa kotimaahansa Irakiin. A:n ei h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisten olosuhteidensa perusteella katsottu olevan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun toissijaisen suojelun tarpeessa. Etel\u00e4-Irakissa sijaitsevan Basran l\u00e4\u00e4nin turvallisuustilanteesta ja A:n henkil\u00f6kohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen perusteella h\u00e4nen ei katsottu olevan todellisessa vaarassa joutua Basraan palautettuna k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 olosuhteet, joiden vallitessa A:sta oli tullut pakolainen, olivat lakanneet olemasta. Olosuhteiden muutos oli merkitt\u00e4v\u00e4 ja pysyv\u00e4. A ei en\u00e4\u00e4 ollut kansainv\u00e4lisen suojelun tarpeessa, eik\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 ollut aiemmin koetusta vainosta tai vakavasta haitasta johtuvia pakottavia syit\u00e4, joiden perusteella A olisi voinut kielt\u00e4yty\u00e4 turvautumasta kansalaisuusvaltionsa suojeluun. A:n pakolaisasema oli voitu lakkauttaa.<\/p>\n

A oli syyllistynyt Suomessa toistuvasti vakaviin rikoksiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. A:n karkottamista vastaan puhuivat h\u00e4nen Suomessa olevat perhesiteens\u00e4 ja h\u00e4nen pitk\u00e4 oleskelunsa Suomessa. A:lle ei h\u00e4nen pitk\u00e4st\u00e4 maassaolostaan huolimatta ollut kehittynyt Suomeen merkitt\u00e4vi\u00e4 siteit\u00e4. Kun otettiin huomioon A:n muiden turvallisuudelle ja yleiselle j\u00e4rjestykselle aiheuttama pitk\u00e4aikainen ja vakava uhka, h\u00e4nen karkottamistaan Etel\u00e4-Irakin Basraan ei ollut pidett\u00e4v\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan vastaisena. A oli voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin sek\u00e4 toistaiseksi voimassa olevaan maahantulokieltoon.<\/p>\n

Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus 1 artikla C kappale 5 alakohta<\/h3>\n

Euroopan ihmisoikeussopimus 3 ja 8 artikla<\/h3>\n

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011\/95\/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittelemiseksi kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saaviksi henkil\u00f6iksi, pakolaisten ja henkil\u00f6iden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sek\u00e4 my\u00f6nnetyn suojelun sis\u00e4ll\u00f6lle (<\/p>\n

) 11 artikla 1 kohta e alakohta, 2 ja 3 kohta sek\u00e4 14 artikla 1 ja 2 kohta<\/p>\n

Unionin tuomioistuimen tuomio yhdistetyiss\u00e4 asioissa C-175\/08, C-176\/08, C-178\/08 ja C-179\/08,<\/h3>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 18.10.2006 (<\/p>\n

Ulkomaalaislaki 87 \u00a7 1 momentti, 88 \u00a7 1 momentti, 88 a \u00a7 (323\/2009) 1 momentti, 107 \u00a7 1 momentti 5 kohta sek\u00e4 3 ja 4 momentti, 146 \u00a7, 147 \u00a7, 149 \u00a7 1 momentti 2 ja 3 kohta sek\u00e4 3 momentti ja 150 \u00a7 1 ja 2 momentti<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s, josta valitetaan<\/h3>\n

Helsingin hallinto-oikeus 26.2.2016 nro 16\/0376\/7<\/p>\n

Asian aikaisempi k\u00e4sittely<\/h3>\n

on 16.1.2015 lakkauttanut Irakin kansalaisen A:n pakolaisaseman ja m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt h\u00e4net karkotettavaksi Irakiin. Lis\u00e4ksi virasto on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt h\u00e4net toistaiseksi voimassa olevaan koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on selostanut soveltamansa s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n muun ohella seuraavasti:<\/h3>\n

A on saapunut Suomeen kiinti\u00f6pakolaisena Saudi-Arabiasta vuonna 1996 yhdess\u00e4 puolisonsa ja lastensa kanssa. H\u00e4nelle on my\u00f6nnetty pysyv\u00e4 oleskelulupa 4.11.1999. A:n pakolaisen matkustusasiakirjan voimassaoloaika on umpeutunut 5.11.2014.<\/p>\n

A:n on Suomessa oleskellessaan todettu syyllistyneen lukuisiin rikoksiin. Y:n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on tuominnut h\u00e4net laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelyn yrityksest\u00e4, kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kahdesta lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yhden vuoden nelj\u00e4n kuukauden yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A on tuomittu pakottamisesta sukupuoliyhteyteen kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Z:n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on tuominnut A:n raiskauksen yrityksest\u00e4, lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon sek\u00e4 t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 raiskauksesta viiden vuoden yhdeks\u00e4n kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen. Lis\u00e4ksi h\u00e4net on tuomittu lukuisiin sakkorangaistuksiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.<\/p>\n

X:n poliisilaitos on 20.8.2012 esitt\u00e4nyt A:n maasta karkottamista ja maahantulokieltoon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 rikoksiin syyllistymisen perusteella. Maahanmuuttovirasto on ottanut karkotusesityksen vuoksi pakolaisasemaa koskevan asian k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen ulkomaalaislain 116 \u00a7:n 1 momentin 6 kohdan nojalla.<\/p>\n

$170<\/p>\n

A on valittanut Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n 15.12.2014 katsonut, ett\u00e4 Maahanmuuttovirasto on voinut m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 A:n karkotettavaksi kotimaahansa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 h\u00e4net maahantulokieltoon. Helsingin hallinto-oikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n todennut, ett\u00e4 A:n kotimaassa vallitseva tilanne on olennaisesti muuttunut Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen, mink\u00e4 vuoksi A:n kansainv\u00e4lisen suojelun tarve on arvioitava uudelleen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 hallinto-oikeus on kumonnut Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja palauttanut asian virastolle uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi ottamatta ensi asteena ratkaistavakseen, mik\u00e4 merkitys A:n kotimaan muuttuneelle tilanteelle on annettava. Helsingin hallinto-oikeus on Irakin tilanteen osalta viitannut UNHCR:n lokakuussa 2014 julkaisemaan kannanottoon koskien turvapaikanhakijoiden palauttamista Irakiin.<\/p>\n

(- -)<\/p>\n

UNCHR:n kiinti\u00f6valinta-asiakirjojen perusteella A:n Irakista pakenemisen syyn\u00e4 vuonna 1991 on ollut h\u00e4nen pelkonsa joutua vainotuksi Saddam Husseinin hallinnon vastaisen poliittisen mielipiteen vuoksi. A on osallistunut kotimaassaan Irakissa vuonna 1991 puhjenneeseen kansannousuun.<\/p>\n

A on 23.2.2013 pidetyss\u00e4 turvapaikkapuhuttelussa vedonnut hengenvaaraan Irakin huonon turvallisuustilanteen vuoksi ja sen takia, ett\u00e4 Saddam Husseinin aikana Basrassa sotilasoikeustuomioistuimessa h\u00e4nelle langetettu kuolemantuomio on edelleen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npantavissa. Kuolemantuomion syyn\u00e4 on ollut A:n osallistuminen kansannousuun 1990-luvun alussa.<\/p>\n

Maatiedon mukaan Saddam Husseinin valtakaudella k\u00e4rsineiden Etel\u00e4-lrakin shiiamuslimien oli ennen Persianlahden sotaa arveltu nousevan sunnimuslimien miehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 hallintoa vastaan. Niinp\u00e4 Yhdysvaltain presidentti Bush kehotti Irakin kansaa nousemaan kapinaan. T\u00e4m\u00e4n tuloksena Irakin etel\u00e4osien shiiat ja pohjoisen kurdit nousivatkin Saddamia vastaan. Kapinointi alkoi maaliskuun 1991 alkup\u00e4ivin\u00e4 aluksi shiiamuslimien asuinalueilla etel\u00e4ss\u00e4, Basran kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Irakin etel\u00e4osien kapinalliset valtasivat monia kaupunkeja ja melkein saivat Basran. Saddamin armeija toimi t\u00e4ll\u00e4 kertaa tehokkaasti huonosti aseistettuja kapinallisia vastaan ja surmasi kymmeni\u00e4tuhansia kapinallisia. Kapinat olivat ohi seitsem\u00e4ss\u00e4 viikossa (<\/p>\n

). Saddamin hallinnon kukistaminen sai odottaa vuoteen 2003 ja Irakin sotaan. Saddam Hussein teloitettiin joulukuussa 2006.<\/p>\n

Saddamin aikana kuolemantuomion saaneen henkil\u00f6n kohtalosta Irakin nykyisen oikeuslaitoksen hallinnan alla on vaikeaa saada tietoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista l\u00e4hteist\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 Saddam teloitutti kiellettyjen puolueiden, kuten al-Dawa al-lslamiya -puolueen, j\u00e4seni\u00e4, hallituksen ja Baath-puolueen vastaisia henkil\u00f6it\u00e4, maan taloutta vahingoittavia tahoja, kuten salakuljettajia, opiskelijoita, sotakarkureita ja jopa lapsia (<\/p>\n

).<\/p>\n

Helmikuussa 2008 maassa tuli voimaan yleinen armahduslaki. Yleinen armahdus hy\u00f6dytti niit\u00e4, jotka olivat vuonna 2006 pid\u00e4tettyin\u00e4, ja etenkin niit\u00e4, joita ei ollut viel\u00e4 tuomittu, mutta my\u00f6s kapinallisuuksiin tai aseellisiin joukkoihin osallistuneita ja niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet osallistuneet sotarikoksiin tai kansanmurhiin. (<\/p>\n

.)<\/p>\n

Saddamin aikana poliittisina vankeina olleet ilmeisesti vapautettiin. Esimerkiksi Saddamin aikana Dawa-puolueeseen (Islamic Dawa Party) liittymisest\u00e4 poliittisena vankina kuolemaan tuomittu mies pakoili Saddamin hallintoa yli 20 vuotta, eik\u00e4 h\u00e4nen tuomiotaan pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n h\u00e4nen tullessaan esiin vuonna 2003 Yhdysvaltojen joukkojen tultua maahan. Irakin nykyhallitus kompensoi entisen hallinnon aikana poliittisiksi vangeiksi joutuneiden henkil\u00f6iden vahinkoja. (<\/p>\n

UNHCR:n vuodelta 2012 olevan Irak-kannanoton mukaan muun muassa seuraavia profiileja edustavat henkil\u00f6t ovat tapauksen erityispiirteist\u00e4 riippuen todenn\u00e4k\u00f6isesti kansainv\u00e4lisen suojelun tarpeessa: hallinnon virkamiehet ja ty\u00f6ntekij\u00e4t, entiset Irakin turvallisuusjoukkojen j\u00e4senet, poliittisten puolueiden j\u00e4senet, kansainv\u00e4lisen koalition joukkoihin kuuluvat ja Irakin viranomaisia vastustavat henkil\u00f6t (poliittinen oppositio).<\/p>\n

$176<\/p>\n

$177<\/p>\n

). Ottaen huomioon esitetty n\u00e4ytt\u00f6 kokonaisuutena ja edell\u00e4 selostettu maatieto ei voida pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ytettyn\u00e4, ett\u00e4 A on yh\u00e4 vaarassa tulla teloitetuksi v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Saddam Husseinin aikana langetetun tuomion perusteella johtuen osallistumisesta kansannousuun 1990-luvun alussa.<\/p>\n

Edell\u00e4 selostetun perusteella A:lla ei ole perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei ole esitetty merkitt\u00e4vi\u00e4 perusteita uskoa, ett\u00e4 A:ta uhkaisi kotimaassaan ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu ep\u00e4inhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.<\/p>\n

Irakin t\u00e4m\u00e4nhetkinen, ISIS-j\u00e4rjest\u00f6n johtamien sunnikapinallisten ja hallinnon sek\u00e4 sen tukijoiden v\u00e4linen konflikti keskittyy suurimmaksi osaksi Keski- ja Pohjois-lrakin alueelle lukuun ottamatta Kurdistanin autonomista aluetta. Yleinen turvallisuustilanne Etel\u00e4-lrakin shiiaenemmist\u00f6isill\u00e4 alueilla on parempi kuin etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoisemmilla Keski-lrakin kiistellyill\u00e4 alueilla sek\u00e4 Babelin l\u00e4\u00e4niss\u00e4 ja p\u00e4\u00e4kaupunki Bagdadissa. ISIS on tehnyt iskuja my\u00f6s Etel\u00e4-lrakin suurissa asutuskeskuksissa. ISIS sek\u00e4 omalta osaltaan shiialaiset \u00e4\u00e4riryhm\u00e4t ovat molemmat kohdistaneet Etel\u00e4-lrakissa v\u00e4kivaltaa muun muassa poliittisiin toimijoihin, uskonnollisiin ja heimojen johtajiin sek\u00e4 valtion ty\u00f6ntekij\u00f6ihin (<\/p>\n

). Etel\u00e4-lrakin turvallisuustilanne on kuitenkin my\u00f6s konfliktin kuluessa pysynyt siviiliv\u00e4est\u00f6lle merkitt\u00e4v\u00e4sti Keski-Irakia vakaampana. Etel\u00e4-lrakiin on paremman turvallisuustilanteen vuoksi paennut erityisesti shiiav\u00e4est\u00f6\u00e4 Keski-lrakista. Alueelle konfliktin my\u00f6t\u00e4 kohdistunut muuttoliike on silti j\u00e4\u00e4nyt huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi kuin sis\u00e4inen siirtyminen Kurdistanin autonomiselle alueelle. Aseellisten ryhmien hy\u00f6kk\u00e4ykset est\u00e4\u00e4kseen turvallisuusviranomaiset ovat lis\u00e4nneet ja kirist\u00e4neet toimintavalmiuttaan sek\u00e4 turvallisuustoimiaan my\u00f6s Etel\u00e4-lrakin l\u00e4\u00e4neiss\u00e4. (<\/p>\n

Etel\u00e4-lrakin l\u00e4\u00e4neiss\u00e4 Basrassa, Karbalassa, Missanissa, Muthannassa, Najafissa, Qadisiyah\u2019ssa, Thi-Qarissa ja Wassitissa vallitseva yleinen turvallisuustilanne on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vakaa, ett\u00e4 edellytykset kansainv\u00e4lisen suojelun my\u00f6nt\u00e4miseksi mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta johtuvan vakavan vaaran tai huonon turvallisuustilanteen vuoksi alueen asukkaille eiv\u00e4t t\u00e4yty.<\/p>\n

Irakin kansalaiset ovat maan perustuslain mukaan vapaita muuttamaan, matkustamaan ja asumaan miss\u00e4 tahansa maan sis\u00e4ll\u00e4 tai ulkomailla (<\/p>\n

). Basran kaupungissa on kansainv\u00e4linen lentokentt\u00e4, joten Etel\u00e4-lrakiin p\u00e4\u00e4see ulkomailta matkustamaan joutumatta kulkemaan turvallisuustilanteeltaan ep\u00e4vakaampien alueiden kautta. Julkiset palvelut, kuten terveyspalvelut ja koulut, ovat etenkin kaupunkialueilla helposti saatavilla (<\/p>\n

Helsingin hallinto-oikeus on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n 15.12.2014 Irakin tilanteen osalta viitannut UNHCR:n lokakuussa 2014 julkaisemaan kannanottoon, jossa UNHCR kehottaa valtioita olemaan palauttamatta turvapaikanhakijoita Irakiin ennen kuin maan turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteessa on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Maahanmuuttovirasto katsoo, ett\u00e4 edell\u00e4 mainittu kannanotto ei toistaiseksi aiheuta toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

A on etniselt\u00e4 taustaltaan arabi, uskonnoltaan shiiamuslimi ja kotoisin Basrasta. L\u00e4\u00e4nin turvallisuustilanteesta saatavien ajankohtaisten tietojen perusteella h\u00e4nell\u00e4 ei ole sinne palatessaan mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta kansainv\u00e4lisen tai maan sis\u00e4isen aseellisen selkkauksen yhteydess\u00e4 johtuvaa vakavaa ja henkil\u00f6kohtaista vaaraa.<\/p>\n

Basran turvallisuustilanne ei ole heikentynyt ulkomaalaislain 88 a \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetuksi maan sis\u00e4iseksi selkkaukseksi. Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei Basran turvallisuustilanne est\u00e4 A:n palaamista alueelle ulkomaalaislain 88 a \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla, joten A ei ole humanitaarisen suojelun tarpeessa.<\/p>\n

A on ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla syyllistynyt rikoksiin, joista on s\u00e4\u00e4detty enimm\u00e4israngaistuksena v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vuosi vankeutta, sek\u00e4 syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Rikosten jatkuvaluonteisuuden vuoksi A:n voidaan katsoa suhtautuvan rikostensa seuraamuksiin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti h\u00e4nen jatkaessaan lainvastaista toimintaa. A on syyllistynyt Suomessa ollessaan muun ohella useaan lapsen seksuaaliseen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja t\u00f6rke\u00e4\u00e4n raiskaukseen. Syyksi luettujen rikosten m\u00e4\u00e4r\u00e4, laatu ja toistuvuus osoittavat A:n olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ulkomaalaislain mukaiset karkottamisperusteet ovat siten olemassa.<\/p>\n

A vastustaa karkottamista kotimaahansa Irakiin yleisen turvallisuustilanteen vuoksi ja sen takia, ett\u00e4 h\u00e4nen Irakin entisen hallinnon aikana saamansa kuolemantuomio on edelleen voimassa. N\u00e4ilt\u00e4 osin Maahanmuuttovirasto viittaa pakolaisaseman harkintaa koskeviin perusteluihin.<\/p>\n

A on syntynyt Basrassa Irakissa. H\u00e4n on Irakista pois l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n ollut 35-vuotias perheellinen mies. H\u00e4n on asunut Suomessa vuodesta 1996 alkaen. A:n puoliso ja lapset asuvat my\u00f6s Suomessa. (- -) H\u00e4n ei ole k\u00e4ynyt kotimaassaan Irakissa sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n l\u00e4hti sielt\u00e4 vuonna 1991. A:n kertoman mukaan h\u00e4nell\u00e4 ei ole siteit\u00e4 Irakiin eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n omaisuutta siell\u00e4.<\/p>\n

A ei ole Suomessa viett\u00e4miens\u00e4 noin 19 vuoden aikana hankkinut itselleen ammatillista koulutusta. H\u00e4nell\u00e4 ei ole Suomessa ty\u00f6paikkaa. H\u00e4nen suomen kielen taitonsa on edelleenkin heikko. A:n ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rikosten vuoksi katsoa integroituneen suomalaiseen yhteiskuntaan. A:n lasten etu ei edellyt\u00e4 h\u00e4nen maassa oleskeluaan ottaen erityisesti huomioon karkottamisperuste. A on kotimaasta pois l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n ollut aikuinen, itsen\u00e4inen mies. Vaikka h\u00e4n onkin muuttanut pois kotimaastaan vuonna 1991, h\u00e4nen on mahdollista sopeutua el\u00e4m\u00e4\u00e4n Irakissa, jossa h\u00e4nen isoveljens\u00e4 asuu. Asiassa esitetyn l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon mukaan A sairastaa diabetesta, johon h\u00e4n saa insuliinihoitoa. Maatiedon perusteella diabetespotilaille on yleisesti ottaen olemassa hoitoa ja l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 Irakissa.<\/p>\n

Kun kokonaisharkinnassa verrataan maasta karkottamisperusteita eli A:n toistuvaa rikollista toimintaa ja h\u00e4nen saamiaan tuomioita, joista viimeisin on annettu raiskauksen yrityksest\u00e4, kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4, t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 raiskauksesta, maasta karkottamista vastaan puhuviin seikkoihin, on maasta karkottamisperusteita pidett\u00e4v\u00e4 painavampina.<\/p>\n

A voidaan karkottaa kotimaahansa ilman, ett\u00e4 h\u00e4n voi joutua siell\u00e4 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun ep\u00e4inhimillisen kohtelun tai ulkomaalaislain 147 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai ett\u00e4 h\u00e4net voitaisiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 sellaiselle alueelle.<\/p>\n

Oleskelulupa raukeaa, kun ulkomaalainen karkotetaan maasta.<\/p>\n

(- -) Maahantulokiellon pituutta harkittaessa Maahanmuuttovirasto on ottanut huomioon niiden rikosten laadun, joihin A on Suomessa syyllistynyt, ja rikoksista saadut vankeusrangaistukset sek\u00e4 A:n siteet Suomeen sek\u00e4 h\u00e4nen kulttuuriset ja sosiaaliset siteens\u00e4 kotimaahansa Irakiin.<\/p>\n

Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

on valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n hyl\u00e4nnyt A:n valituksen ja suullisen k\u00e4sittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/h3>\n

A on kotoisin Basrasta, Etel\u00e4-Irakista. A on saapunut Suomeen kiinti\u00f6pakolaisena Saudi-Arabiasta vuonna 1996 yhdess\u00e4 puolisonsa ja lastensa kanssa. H\u00e4nelle on my\u00f6nnetty pysyv\u00e4 oleskelulupa 4.11.1999. UNHCR:n asiakirjojen mukaan A:n Irakista pakenemisen syyn\u00e4 on ollut h\u00e4nen pelkonsa joutua vainotuksi Saddam Husseinin hallinnon vastaisen mielipiteen vuoksi. A oli osallistunut kotimaassaan vuonna 1991 puhjenneeseen kansannousuun. Maahanmuuttovirasto on ottanut A:n pakolaisasemaa koskevan asian k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen X:n poliisilaitoksen tekem\u00e4n karkotusesityksen vuoksi. Poliisilaitoksen karkotusesitys on perustunut useisiin rikoksiin, joihin A on syyllistynyt Suomessa. A on kuulemisessa 23.2.2013 vastustanut pakolaisasemansa lakkauttamista sek\u00e4 karkottamista ja maahantulokieltoa. A on todennut, ett\u00e4 h\u00e4net tapetaan aikaisemman toimintansa vuoksi, mik\u00e4li h\u00e4n joutuu palaamaan Irakiin.<\/p>\n

Y:n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on tuominnut A:n laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelyn yrityksest\u00e4, kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kahdesta lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yhden vuoden ja nelj\u00e4n kuukauden yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Z:n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on tuominnut A:n pakottamisesta sukupuoliyhteyteen kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Z:n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on tuominnut A:n pahoinpitelyst\u00e4 ja raiskauksen yrityksest\u00e4, lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon sek\u00e4 t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 raiskauksesta viiden vuoden ja yhdeks\u00e4n kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen. Lis\u00e4ksi A on tuomittu lukuisiin sakkorangaistuksiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.<\/p>\n

A on aikaisemmassa 31.12.2013 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 valituksessaan hallinto-oikeudelle esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei tulisi karkottaa maasta sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n joutuisi Irakissa kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. A:n karkottaminen olisi kohtuutonta my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Suomessa lapsia ja vaimo. Nuorimmilla lapsilla on kiinte\u00e4t suhteet is\u00e4\u00e4ns\u00e4 huolimatta t\u00e4m\u00e4n vankilassa olosta. A vastustaa maasta karkottamistaan my\u00f6s terveydentilansa vuoksi. A:lla on diabetes.<\/p>\n

A on uudistanut edell\u00e4 mainitut, aikaisemmin hallinto-oikeudelle toimitetussa Maahanmuuttoviraston edellist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 koskevassa valituksessa esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 perusteet. Lis\u00e4ksi A on vedonnut Irakin t\u00e4m\u00e4nhetkiseen turvallisuustilanteeseen.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 107 \u00a7:n 1 momentin 5 kohdan mukaan henkil\u00f6n pakolaisasema lakkautetaan, jos h\u00e4n ei ilmeisesti en\u00e4\u00e4 ole suojelun tarpeessa, koska olosuhteet, joiden vallitessa h\u00e4nest\u00e4 tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta.<\/p>\n

$183<\/p>\n

Basra on Irakin etel\u00e4isin maakunta rajautuen Kuwaitiin ja Iraniin. Basrassa on \u00f6ljynvientisatama. Turvallisuustilanne Basrassa on suhteellisen vakaa muutamia yksitt\u00e4isi\u00e4 v\u00e4likohtauksia lukuun ottamatta. Muualla Irakissa vallalla oleva sekasorto ei ole saavuttanut Basraa. (<\/p>\n

Asiassa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkitt\u00e4vi\u00e4 perusteita uskoa A:n joutuvan kotimaassaan todelliseen vaaraan k\u00e4rsi\u00e4 vakavaa haittaa. A ei siten ole ulkomaalaislain 88 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa. Kun otetaan huomioon A:n kotimaassa vallitsevasta tilanteesta saatavilla oleva selvitys, h\u00e4n ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ulkomaalaislain 88 a \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla humanitaarisen suojelun tarpeessa.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on selostanut ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan, 150 \u00a7:n 1 ja 2 momentin sek\u00e4 146 \u00a7:n 1 momentin sis\u00e4ll\u00f6n ja perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n karkottamisen ja maahantulokiellon osalta seuraavasti:<\/p>\n

$186<\/p>\n

Kun otetaan huomioon perusteet, joihin A on vedonnut, asian k\u00e4sittelyn eri vaiheissa kirjallisesti esitetty selvitys ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva maatietous, suullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 ei ole saatavissa sellaista selvityst\u00e4, joka olisi asiakirjoista ilmenev\u00e4n ja A:n esitt\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tarpeen asian selvitt\u00e4miseksi ja ratkaisemiseksi. N\u00e4in ollen suullisen k\u00e4sittelyn j\u00e4rjest\u00e4minen on hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 38 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta.<\/p>\n

Ulkomaalaislaki 6 \u00a7<\/h3>\n

K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n

on pyyt\u00e4nyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja vaatinut maasta poistamisen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon kielt\u00e4mist\u00e4. Valituksessa on vaadittu, ett\u00e4 hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kumotaan. Lis\u00e4ksi A on vaatinut, ett\u00e4 korkeimmassa hallinto-oikeudessa toimitetaan suullinen k\u00e4sittely.<\/p>\n

A on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:<\/h3>\n

A joutuisi Irakissa kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. H\u00e4nen Irakissa Saddam Husseinin hallinnon aikana saamansa kuolemantuomio sek\u00e4 se seikka, ett\u00e4 h\u00e4n on Suomessa ollut vangittuna vakavista rikoksista, johtaisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4nen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n kiinniottamiseensa ja pid\u00e4tt\u00e4miseens\u00e4, jos h\u00e4net palautetaan Irakiin. H\u00e4n on aiemmin menett\u00e4nyt Irakin kansalaisuutensa, mist\u00e4 voisi seurata ongelmia h\u00e4nen maahantulonsa kannalta. A pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 maahantulon ja kiinniottamisen j\u00e4lkeen h\u00e4net toimitettaisiin Irakissa vankilaan, jossa h\u00e4n joutuisi ulkomaalaislain 147 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun ep\u00e4inhimillisen kohtelun kohteeksi. Vankilaolot eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n p\u00e4in Irakia ole tyydytt\u00e4v\u00e4t, eik\u00e4 vankien ihmisoikeuksia kunnioiteta v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Hallinto-oikeus ei ole kiinnitt\u00e4nyt huomiota siihen mahdollisuuteen, ett\u00e4 A voi joutua Suomessa tekemiens\u00e4 rikosten vuoksi vankilaan Irakissa. Lis\u00e4ksi A:lla on suora v\u00e4kivallan ja kuolemanrangaistuksen uhka Irakin nykyisen hallinnon taholta siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 Irakin parlamentissa ja nykyhallinnossa on mukana edelleen joitakin vanhan hallinnon j\u00e4seni\u00e4, jotka saattaisivat vainota h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Hallinto-oikeus on arvioinut Etel\u00e4-Irakin turvallisuustilanteen v\u00e4\u00e4rin. A:n Irakissa asuvilta sukulaisiltaan saamien tietojen mukaan alueella on yh\u00e4 v\u00e4likohtauksia ja alueen turvallisuustilanne on heikko.<\/p>\n

Hallinto-oikeus ei ole ottanut riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon A:n heikkoa terveydentilaa ja sit\u00e4 seikkaa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on useita alaik\u00e4isi\u00e4 lapsia ja vaimo Suomessa. Perheenj\u00e4senten erottaminen toisistaan on kohtuutonta. A:lla on l\u00e4heiset suhteet perheenj\u00e4seniins\u00e4, jotka luonnollisesti vastustavat h\u00e4nen karkotustaan.<\/p>\n

Suullisen k\u00e4sittelyn toimittaminen on tarpeen asian totuudenmukaisuuden selvitt\u00e4miseksi ja A:n oikeuksien turvaamiseksi. A:ta ei ole kuultu hallinto-oikeudessa.<\/p>\n

, ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus on 16.6.2016 antamallaan v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kielt\u00e4nyt maasta poistamisen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

on esitt\u00e4nyt lausunnossaan muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Pakolaisaseman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen menettelyist\u00e4 ja perusteista laaditun UNHCR:n k\u00e4sikirjan 56 kohdan mukaan vaino on erotettava lain rikkomisesta seuraavasta rangaistuksesta. Henkil\u00f6t, jotka pakenevat t\u00e4llaisesta rikoksesta johtuvaa syytteeseen panoa tai rangaistusta, eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole pakolaisia.<\/p>\n

Irakin rikoslain (111\/1969) 14 artiklan mukaan kaksinkertaiselle rikosseuraamukselle eli uudelle oikeudenk\u00e4ynnille Irakissa tarvitaan oikeusministerin lupa. Kaksinkertainen rikosseuraamus on mahdollinen, jos tuomiota ei ole k\u00e4rsitty kokonaisuudessaan tai jos henkil\u00f6 on saanut vapauttavan tuomion rikoksesta, josta tuomittaisiin Irakissa. (<\/p>\n

Irakin rikosmenettelylain (23\/1971) 301 artiklan mukaan kaksinkertainen rikosseuraamus on mahdollinen vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Rikosmenettelylain 303 artiklan mukaan uusi oikeudenk\u00e4ynti on mahdollinen, jos esimerkiksi rikoksella oli seuraamuksia, joita ei otettu huomioon alkuper\u00e4isess\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4. Uusi oikeudenk\u00e4ynti on my\u00f6s mahdollinen, jos on l\u00f6ydetty uutta todistusaineistoa. (<\/p>\n

Kaksinkertaisen rikosseuraamuksen ilmi\u00f6st\u00e4 Irakissa ei ole juurikaan raportoitu. Maatiedon perusteella kyseess\u00e4 ei ole laajamittainen ongelma. Vuonna 2004 Ruotsin Jordanian suurl\u00e4hetyst\u00f6 kertoi, ett\u00e4 toisessa maassa tuomittua henkil\u00f6\u00e4 ei voida tuomita uudelleen Irakissa. (<\/p>\n

Valituksessa ei ole esitetty mit\u00e4\u00e4n sellaista, jonka perusteella voitaisiin tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 A:n kohdalla olisi kyseess\u00e4 sellainen poikkeuksellinen tilanne, jonka vuoksi h\u00e4n joutuisi Irakissa tuomituksi Suomessa tekemiens\u00e4 rikosten vuoksi. Ottaen my\u00f6s huomioon edell\u00e4 selostettu maatieto A:lla ei ole perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa kotimaassaan Irakissa vainotuksi ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valitusvaiheessa esitetyn uuden syyn perusteella.<\/p>\n

Edell\u00e4 esitetyin perustein valituksessa ei ole esitetty merkitt\u00e4vi\u00e4 perusteita uskoa, ett\u00e4 A:ta uhkaisi kotimaassa ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu ep\u00e4inhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.<\/p>\n

$190<\/p>\n

Etel\u00e4-Irakissa sijaitsevissa Babylonin, Basran, Kerbalan, Missanin, Muthannan, Najafin, Qadissiyan, Thi-Qarin ja Wassitin l\u00e4\u00e4neiss\u00e4 vallitseva yleinen turvallisuustilanne on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vakaa, ett\u00e4 edellytykset kansainv\u00e4lisen suojelun my\u00f6nt\u00e4miseksi mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta johtuvan vakavan vaaran tai huonon turvallisuustilanteen vuoksi alueen asukkaille eiv\u00e4t t\u00e4yty.<\/p>\n

A:n kotikaupunki Basra on shiiojen dominoima, ja h\u00e4n on itsekin shiiataustainen. Basran turvallisuustilanteesta saatavien ajankohtaisten tietojen perusteella A:lla ei siten ole kotialueelle palatessaan ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta kansainv\u00e4lisen tai maan sis\u00e4isen aseellisen selkkauksen yhteydess\u00e4 johtuvaa vakavaa ja henkil\u00f6kohtaista vaaraa.<\/p>\n

Valituslupahakemukseen on liitetty kirjallisiksi todisteiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnot 6.5.2013 ja 23.8.2006. Esitettyjen asiakirjojen perusteella A sairastaa insuliinihoitoista diabetesta ja verenpainetautia sek\u00e4 kroonista ihottumaa. A on toimittanut Helsingin hallinto-oikeudelle 31.12.2015 tulostetun yhteenvedon s\u00e4hk\u00f6isist\u00e4 resepteist\u00e4 ja 11.8.2015 tulostetun potilasohjeen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 reseptist\u00e4. H\u00e4nen l\u00e4\u00e4kityksen\u00e4\u00e4n on ollut muun muassa insuliini-injektioneste, veren rasva-arvoja alentava tablettil\u00e4\u00e4ke, verenhyytymist\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tablettil\u00e4\u00e4kkeet, unta tasaava mielenterveysl\u00e4\u00e4ke, masennuksen hoitoon tarkoitettu tablettil\u00e4\u00e4ke ja ihottuman hoitoon tarkoitettu emulsiovoide.<\/p>\n

Yleisimpi\u00e4 kroonisia sairauksia Irakissa ovat korkea verenpaine (41,5 tapausta\/1 000 ihmist\u00e4), diabetes (21,8\/1 000), nivelsairaudet (18,6\/1 000), syd\u00e4nsairaudet (12\/1 000) ja ruoansulatuselimist\u00f6n sairaudet (11,2\/1 000). Irakin terveysministeri\u00f6 on sitoutunut ei-tarttuvien tautien ehk\u00e4isyyn ja hallintaan kansallisen ja alueellisesti jalkautetun toimintaohjelman puitteissa. Ei-tarttuvien tautien hoitoa ollaan implementoimassa tehokkaasti terveyskeskuksiin. Vuonna 2013 painopiste oli diabeteksen ja verenpainetaudin hoidossa. (<\/p>\n

Irakissa on ollut aktiivinen mielenterveysohjelma vuodesta 2003 eli vallanvaihdoksesta l\u00e4htien. Mielenterveysty\u00f6t\u00e4 on kehitetty monilla kansainv\u00e4lisill\u00e4 ja kansallisilla foorumeilla. Vuosille 2008 – 2013 tehty mielenterveysstrategia kaipaa p\u00e4ivityst\u00e4. Irakissa on melko paljon kokeneita ja p\u00e4tevi\u00e4 psykiatreja. Psykiatrisia palveluita on tarjolla kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 kaupungeissa. Mielenterveyspalveluita saa alle puolessa maan terveyskeskuksista. Posttraumaattisten oireiden hoito on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja keskittyy vain kuuteen klinikkaan (kaksi Bagdadissa, yksi Basrassa, yksi Diwanijassa, yksi Dohukissa ja yksi Mosulissa).<\/p>\n

Irakin terveydenhuolto on perinteisesti j\u00e4rjestetty siten, ett\u00e4 julkisen puolen sairaalat ovat olleet p\u00e4\u00e4osassa. Irakin terveysministeri\u00f6 on ollut terveydenhuollon keski\u00f6ss\u00e4. Noin puolessa terveyskeskuksista on ainakin yksi l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Lopuissa on muita koulutuksen saaneita terveydenalan ammattilaisia kuten terveydenhoitajia. Irakissa oli 2 331 terveyskeskusta ja 229 julkista sairaalaa vuonna 2010. (<\/p>\n

Julkisen puolen sairaaloissa hoito on halpaa. Terveyskeskusmaksut ovat my\u00f6s pieni\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta monet ihmiset hakeutuvat yksityisten tahojen yll\u00e4pit\u00e4miin terveyskeskuksiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen jonoja ja sen vuoksi, ett\u00e4 vallalla on k\u00e4sitys huonommasta hoidon tasosta julkisella puolella. Yksityisell\u00e4 terveydenhuollolla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli monen terveysammattilaisen toimiessa sek\u00e4 julkisella ett\u00e4 yksityisell\u00e4 puolella. Vuonna 2010 Irakissa oli 92 yksityist\u00e4 sairaalaa. Suurin osa oli kooltaan pieni\u00e4 ja toimi Bagdadissa. Terveydenhuollon instituutioissa on melko paljon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joiden maksuista vapaasta koulutuksesta vastaavat terveysministeri\u00f6 ja korkeakoulutuksesta vastaava ministeri\u00f6. Rekrytoitavien terveysammattilaisten kyvyist\u00e4 ja ty\u00f6harjoittelusta ei ole olemassa tietokantaa. (<\/p>\n

Valituslupahakemukseen liitetyist\u00e4 asiakirjoista ei ilmene, ett\u00e4 A:n kohdalla olisi kysymys Suomessa sairaalahoitojaksoja vaativan erikoissairaanhoidon katkaisemisesta. A:n p\u00e4\u00e4asiallisena hoitomuotona on l\u00e4\u00e4kehoito. Edell\u00e4 selostetun maatiedon perusteella A:n on mahdollista saada tarvitsemaansa l\u00e4\u00e4kityst\u00e4, hoitoa ja terveydentilan seurantaa omassa kotimaassaan.<\/p>\n

Maahanmuuttovirastolla ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 A:lla olisi useita alaik\u00e4isi\u00e4 lapsia Suomessa. V\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 olevien tietojen mukaan A:lla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi huollettava lapsi Suomessa. A ei asu samassa osoitteessa alaik\u00e4isen lapsen ja puolison kanssa. Vankilasta vapautumisen j\u00e4lkeen A:n on ep\u00e4ilty syyllistyneen laittomaan uhkaukseen. T\u00e4m\u00e4 uhkaus on kohdistunut A:n puolisoon ja lapsiin. N\u00e4m\u00e4 seikat huomioon ottaen v\u00e4itteet, ett\u00e4 A:lla on l\u00e4heiset suhteet perheenj\u00e4seniins\u00e4 ja ett\u00e4 perheenj\u00e4senten erottaminen toisistaan on kohtuutonta, eiv\u00e4t ole uskottavia. A:n tapauksessa viranomaiset saavat puuttua perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaan yleisen turvallisuuden vuoksi.<\/p>\n

Valituslupahakemuksessa tarkoitettu pakolaisaseman lakkauttamista, maasta karkottamista ja maahantulokieltoa koskeva asia ei ole poikkeuksellinen, eik\u00e4 tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s poikkea muista samanlaisissa asioissa tehdyist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Ulkomaalaislain 196 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettuja perusteita valitusluvan my\u00f6nt\u00e4miselle ei ole.<\/p>\n

on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. H\u00e4n on ilmoittanut, ettei h\u00e4n anna vastaselityst\u00e4.<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n

Korkein hallinto-oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan ja tutkii asian.<\/p>\n

1. Vaatimus suullisen k\u00e4sittelyn toimittamisesta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Perustelut<\/h3>\n

A on vaatinut, ett\u00e4 asiassa toimitetaan suullinen k\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa. H\u00e4n on pyyt\u00e4nyt, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kuultaisiin suullisesti asian totuudenmukaisuuden selvitt\u00e4miseksi ja h\u00e4nen oikeuksiensa turvaamiseksi.<\/p>\n

Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6lain 37 \u00a7:n 1 momentin mukaan asian selvitt\u00e4miseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen k\u00e4sittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A on pyyt\u00e4nyt suullisen k\u00e4sittelyn toimittamista, sek\u00e4 asiakirjoista saatava selvitys, suullisen k\u00e4sittelyn toimittaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole tarpeen asian selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Asiassa on kysymys pakolaisaseman lakkauttamisesta, karkottamisesta ja maahantulokiellon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/h3>\n

Asiassa on ensin ratkaistava, onko A:n pakolaisasema voitu lakkauttaa. Jotta pakolaisasema voitaisiin lakkauttaa, niiden olosuhteiden, joiden vallitessa asianomaisesta tuli pakolainen, on tullut lakata olemasta. Olosuhteiden muutoksen on oltava merkitt\u00e4v\u00e4 ja pysyv\u00e4. Pakolaisaseman lakkauttaminen edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi, ettei henkil\u00f6 en\u00e4\u00e4 ole suojelun tarpeessa ja ettei k\u00e4sill\u00e4 ole henkil\u00f6n aiemmin kokemasta vainosta tai vakavasta haitasta johtuvia pakottavia syit\u00e4, joiden perusteella h\u00e4n voisi kielt\u00e4yty\u00e4 turvautumasta kansalaisuusvaltionsa suojeluun.<\/p>\n

Pakolaisaseman lakkauttamisen lis\u00e4ksi on viel\u00e4 erikseen tutkittava, onko A voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin ja toistaiseksi voimassa olevaan koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.<\/p>\n

Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 1 artiklan C kappaleen 5 alakohdan mukaan yleissopimuksen soveltaminen lakkaa, jos henkil\u00f6 ei voi en\u00e4\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 olosuhteet, joiden vallitessa h\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin pakolaiseksi, ovat lakanneet olemasta, kielt\u00e4yty\u00e4 ottamasta vastaan kansalaisuusmaansa suojelua.<\/p>\n

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain p\u00e4\u00e4valtuutetun viraston (UNHCR) laatimassa k\u00e4sikirjassa pakolaisaseman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen menettelyist\u00e4 ja perusteista yleissopimuksen 1 artiklan C kappaleen 5 kohdasta on lausuttu muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittelemiseksi kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saaviksi henkil\u00f6iksi, pakolaisten ja henkil\u00f6iden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sek\u00e4 my\u00f6nnetyn suojelun sis\u00e4ll\u00f6lle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011\/95\/EU (niin kutsuttu<\/p>\n

) 11 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkil\u00f6 lakkaa olemasta pakolainen, jos h\u00e4n ei voi en\u00e4\u00e4 kielt\u00e4yty\u00e4 ottamasta vastaan kansalaisuusvaltionsa suojelua, koska olosuhteet, joiden vallitessa h\u00e4net tunnustettiin pakolaiseksi, ovat lakanneet olemasta.<\/p>\n

Uudelleenlaaditun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 11 artiklan 2 kohdan mukaan j\u00e4senvaltioiden on 1 kohdan e alakohdan osalta tarkasteltava, onko olosuhteiden muutos niin merkitt\u00e4v\u00e4 ja pysyv\u00e4, ettei pakolaisella en\u00e4\u00e4 ole perusteltua aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa vainotuksi. Artiklan 3 kohdan mukaan 1 kohdan e alakohtaa ei sovelleta pakolaiseen, joka voi aiemmin koetusta vainosta johtuvien pakottavien syiden perusteella kielt\u00e4yty\u00e4 turvautumasta suojeluun kansalaisuusvaltiossaan tai, jos pakolainen on kansalaisuudeton henkil\u00f6, entisess\u00e4 pysyv\u00e4ss\u00e4 asuinmaassaan.<\/p>\n

Direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaan, kun kyseess\u00e4 ovat direktiivin 2004\/83\/EY voimaantulon j\u00e4lkeen tehdyt kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua koskevat hakemukset, j\u00e4senvaltioiden on peruutettava, lakkautettava tai j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 uusimatta valtion elimen, hallinnollisen elimen, tuomioistuimen tai laink\u00e4ytt\u00f6elimen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkil\u00f6n pakolaisasema, jos h\u00e4n on 11 artiklan mukaisesti lakannut olemasta pakolainen.<\/p>\n

Direktiivin 14 artiklan 2 kohdan mukaan pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4neen j\u00e4senvaltion on yksil\u00f6llisesti osoitettava, ett\u00e4 asianomainen henkil\u00f6 on t\u00e4m\u00e4n artiklan 1 kohdan mukaisesti lakannut olemasta pakolainen tai ei ole koskaan ollut siin\u00e4 tarkoitettu pakolainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakolaisen velvollisuutta ilmoittaa 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja toimittaa h\u00e4nen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n olevat asiaan vaikuttavat asiakirjat.<\/p>\n

Yhdistetyiss\u00e4 asioissa C-175\/08, C-176\/08, C-178\/08 ja C-179\/08,<\/h3>\n

., 2.3.2010 antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin on muun ohella k\u00e4sitellyt 20.10.2004 – 21.12.2013 voimassa olleen kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 pakolaisiksi tai muuta kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua tarvitseviksi henkil\u00f6iksi koskevista v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista sek\u00e4 my\u00f6nnetyn suojelun sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 annetun neuvoston direktiivin 2004\/83\/EY (niin kutsuttu<\/p>\n

) 11 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 14 artiklan 1 kohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jotka vastaavat uudelleenlaaditun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin kyseisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Unionin tuomioistuimen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tilanne, jossa j\u00e4senvaltion kansallisessa oikeudessa viitattiin direktiivin s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4n valtion t\u00e4ysin sis\u00e4iseen tilanteeseen sovellettavien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen m\u00e4\u00e4rittelemiseksi. Tuomioistuin lausui, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa tilanteessa yhteis\u00f6ll\u00e4 on selv\u00e4 intressi siihen, ett\u00e4 yhteis\u00f6n oikeudesta lainattuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tulkitaan yhdenmukaisesti, jotta v\u00e4ltett\u00e4isiin my\u00f6hemm\u00e4t tulkintaerot (tuomion 48 kohta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6viittauksineen). Unionin tuomioistuin lausui tuomiossaan muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

– pakolaisasema lakkaa, jos kyseess\u00e4 olevassa kolmannessa valtiossa tapahtuneen sellaisen merkitt\u00e4v\u00e4n ja pysyv\u00e4n olosuhteiden muutoksen valossa ne olosuhteet, joiden johdosta pakolaisella oli perusteltu aihe pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa vainotuksi jostakin direktiivin 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetusta syyst\u00e4 ja joiden perusteella pakolaisasema my\u00f6nnettiin, ovat lakanneet olemasta eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole muita perusteita pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa vainotuksi direktiivin 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla<\/p>\n

– arvioidakseen olosuhteiden muutosta j\u00e4senvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistuttava pakolaisen henkil\u00f6kohtaisen tilanteen suhteen siit\u00e4, ett\u00e4 direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suojelun tarjoaja tai tarjoajat ovat toteuttaneet asianmukaisia toimenpiteit\u00e4 vainon est\u00e4miseksi, ett\u00e4 niill\u00e4 on muun muassa tehokas oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 vainoksi katsottavien tekojen toteamiseksi, niist\u00e4 syytteeseen asettamiseksi ja niist\u00e4 rankaisemiseksi ja ett\u00e4 kyseisell\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 on siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 h\u00e4nen pakolaisasemansa lakkaa, mahdollisuus saada t\u00e4llaista suojelua<\/p>\n

– direktiivin 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suojelun tarjoajat voivat olla kansainv\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan, ja my\u00f6s siten, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 alueella toimii monikansallinen sotilasjoukko.<\/p>\n

2) Silloin, kun olosuhteet, joiden johdosta pakolaisasema my\u00f6nnettiin, ovat lakanneet olemasta ja kun j\u00e4senvaltion toimivaltaiset viranomaiset varmistuvat siit\u00e4, ettei ole olemassa muita olosuhteita, joiden perusteella kyseess\u00e4 oleva henkil\u00f6 voi pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa vainotuksi joko alun perin kyseess\u00e4 olleesta syyst\u00e4 tai jostain muusta direktiivin 2 artiklan c alakohdassa mainitusta syyst\u00e4, todenn\u00e4k\u00f6isyysperuste, jonka mukaisesti n\u00e4ist\u00e4 muista olosuhteista aiheutuvaa vaaraa arvioidaan, on sama kuin pakolaisaseman my\u00f6nt\u00e4misen yhteydess\u00e4 sovellettu todenn\u00e4k\u00f6isyysperuste.<\/p>\n

Uudelleenlaaditun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset koskevat 14 artiklan 1 kohdassa s\u00e4\u00e4detyn soveltamisalan ajallisen rajoituksen perusteella nimenomaisesti vain aiemman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin voimaantulon j\u00e4lkeen tehdyn hakemuksen perusteella my\u00f6nnetyn pakolaisaseman lakkauttamista. Direktiivin s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tulkintavaikutuksen on unionin tuomioistuimen yhdistetyiss\u00e4 asioissa<\/p>\n

. tarkoittamalla tavalla katsottava kuitenkin ulottuvan pakolaisaseman lakkauttamiseen my\u00f6s tilanteissa, joissa henkil\u00f6 on hakenut turvapaikkaa tai tullut hyv\u00e4ksytyksi Suomeen pakolaiskiinti\u00f6ss\u00e4 ennen aiemman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin voimaantuloa 20.10.2004.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos h\u00e4n oleskelee kotimaansa tai pysyv\u00e4n asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on perustellusti aihetta pel\u00e4t\u00e4 joutuvansa siell\u00e4 vainotuksi alkuper\u00e4n, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos h\u00e4n pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 \u00a7:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eiv\u00e4t t\u00e4yty, mutta on esitetty merkitt\u00e4vi\u00e4 perusteita uskoa, ett\u00e4 jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyv\u00e4\u00e4n asuinmaahansa, h\u00e4n joutuisi todelliseen vaaraan k\u00e4rsi\u00e4 vakavaa haittaa, ja h\u00e4n on kykenem\u00e4t\u00f6n tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:<\/p>\n

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;<\/p>\n

2) kidutusta tai muuta ep\u00e4inhimillist\u00e4 tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;<\/p>\n

3) mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta kansainv\u00e4lisen tai maan sis\u00e4isen aseellisen selkkauksen yhteydess\u00e4 johtuvaa vakavaa ja henkil\u00f6kohtaista vaaraa.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 88 a \u00a7:n (323\/2009) 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 \u00a7:n mukaisia edellytyksi\u00e4 turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta h\u00e4n ei voi palata kotimaahansa tai pysyv\u00e4\u00e4n asuinmaahansa siell\u00e4 tapahtuneen ymp\u00e4rist\u00f6katastrofin takia taikka siell\u00e4 vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainv\u00e4lisest\u00e4 tai maan sis\u00e4isest\u00e4 aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 107 \u00a7:n 1 momentin 5 kohdan mukaan henkil\u00f6n pakolaisasema lakkautetaan, jos h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ole suojelun tarpeessa, koska olosuhteet, joiden vallitessa h\u00e4nest\u00e4 tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta. Pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun olosuhteiden muutoksen on oltava merkitt\u00e4v\u00e4 ja pysyv\u00e4. Mit\u00e4 1 momentin 5 kohdassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ei kuitenkaan sovelleta henkil\u00f6\u00f6n, joka voi aiemmin koetusta vainosta tai vakavasta haitasta johtuvien pakottavien syiden perusteella kielt\u00e4yty\u00e4 turvautumasta kansalaisuusvaltionsa tai entisen pysyv\u00e4n asuinmaansa suojeluun. Pyk\u00e4l\u00e4n 4 momentin mukaan pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttamista harkittaessa tulee suorittaa yksil\u00f6llinen tutkinta.<\/p>\n

Ulkomaalaislain ja er\u00e4iden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 166\/2007 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan ulkomaalaislain 107 \u00a7:n osalta muun ohella seuraavaa:<\/p>\n

$1a1<\/p>\n

$1a2<\/p>\n

Yhdistyneen kuningaskunnan maahanmuuttoviranomaisen elokuussa 2016 julkaisemassa Irakia koskevassa maatietoraportissa on todettu muun ohella, ett\u00e4 turvallisuustilanne on parantunut satunnaisista terrori-iskuista huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4sti muutaman viime vuoden aikana Basran l\u00e4\u00e4niss\u00e4. Islamilaiseksi valtioksi itse\u00e4\u00e4n kutsuvan ryhmittym\u00e4n (<\/p>\n

, ISIS) taistelijoiden ja Irakin turvallisuusjoukkojen v\u00e4lill\u00e4 ei ole ollut suoria yhteenottoja Basran l\u00e4\u00e4niss\u00e4. (<\/p>\n

Ruotsin maatietopalvelun 18.7.2016 julkaiseman Irakin turvallisuustilannetta k\u00e4sittelev\u00e4n raportin mukaan Etel\u00e4-Irakin l\u00e4\u00e4nit ovat s\u00e4\u00e4styneet v\u00e4kivallalta suhteellisen hyvin, ja niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n verrattain turvallisina. Ilmituleva v\u00e4kivalta liittyy rikollisryhmien toimintaan ja heimokiistoihin. ISISin iskujen on kuitenkin raportoitu lis\u00e4\u00e4ntyneen, ja Babylonin ja Karbalan l\u00e4\u00e4nej\u00e4 on koeteltu yksitt\u00e4isill\u00e4 itsemurha- ja autopommi-iskuilla. Muissa etel\u00e4n l\u00e4\u00e4neiss\u00e4 olosuhteet ovat turvallisemmat. (<\/p>\n

Etel\u00e4-Irakin Basrasta kotoisin oleva A on saapunut Suomeen kiinti\u00f6pakolaisena Saudi-Arabiasta vuonna 1996 yhdess\u00e4 puolisonsa ja lastensa kanssa.<\/p>\n

UNCHR:n 22.8.1993 p\u00e4iv\u00e4tyn rekister\u00f6intilomakkeen mukaan A oli ollut pid\u00e4tettyn\u00e4 huhtikuusta lokakuuhun vuonna 1986, koska h\u00e4n oli kielt\u00e4ytynyt liittym\u00e4st\u00e4 Baath-puolueeseen. H\u00e4nt\u00e4 ei kertomansa mukaan ollut tuomittu. A on UNHCR:n edustajalle kertonut ep\u00e4inhimillisest\u00e4 kohtelusta vankilassa pid\u00e4tyksens\u00e4 aikana. H\u00e4n on lis\u00e4ksi kertonut paenneensa asepalveluksesta vuonna 1977, josta l\u00e4htien h\u00e4n oli pysytellyt piilossa. A on edelleen kertonut osallistuneensa aseellisesti maaliskuun 1991 kansannousuun. H\u00e4n on kertomansa mukaan auttanut loukkaantuneiden ja tarvikkeiden kuljettamisessa sek\u00e4 paennut kolme viikkoa my\u00f6hemmin Saudi-Arabian Safwaan.<\/p>\n

Suomea edustaneiden virkamiesten henkil\u00f6kohtaisessa haastattelussa Saudi-Arabiassa A on 24.11.1995 kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n oli karannut armeijasta vuonna 1976 palveltuaan seitsem\u00e4n kuukautta. H\u00e4n oli kertomansa mukaan toiminut armeijan autonkuljettajana vuoteen 1988, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n oli ajanut taksia. H\u00e4n on my\u00f6s kertonut olleensa Irakin – Iranin sodassa jalkav\u00e4en sotilaana. H\u00e4net oli kertomansa mukaan pid\u00e4tetty vuonna 1986, ja pid\u00e4tyksen ainoana syyn\u00e4 oli armeijasta karkaaminen. Tuomion pituus oli 4 kuukautta, ja h\u00e4n vapautui yleisen armahduksen perusteella. H\u00e4n on kertonut osallistuneensa 1990-luvun alun kansannousuun Irakissa vapauttamalla vankeja, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puoluetoimistoon ja kuljettamalla haavoittuneita.<\/p>\n

A on X:n poliisilaitoksen 20.8.2012 tekem\u00e4n karkotusesityksen johdosta 7.12.2012 antamassaan lausumassa ilmoittanut, ett\u00e4 h\u00e4net on Irakissa vuonna 1990 tuomittu elinkautiseen rangaistukseen. H\u00e4n oli kertomansa mukaan yhdysvaltalaisten hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt vapaaksi vankilasta ja karannut Saudi-Arabiaan amerikkalaisten avustamana. Turvapaikkapuhuttelussa 23.2.2013 h\u00e4n on kertonut olleensa ep\u00e4onnistuneen vallankumouksen vuoksi vangittuna Basrassa ja Bagdadissa l\u00e4hes puoli vuotta vuonna 1990 ja saaneensa Irakissa kuolemantuomion sotilasoikeudessa satojen muiden tapaan. A on turvapaikkapuhuttelussa edelleen kertonut, ettei h\u00e4nell\u00e4 ja h\u00e4nen vaimollaan ole en\u00e4\u00e4 Irakin kansalaisuutta. A on kertonut pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kuolemantuomion t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa kotimaassaan sek\u00e4 kotialueensa heikkoa turvallisuustilannetta.<\/p>\n

A:n on Suomessa todettu syyllistyneen pahoinpitelyn yritykseen, laittomaan uhkaukseen, kahteen pakottamiseen seksuaaliseen tekoon ja kahteen lapsen seksuaaliseen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joista h\u00e4nelle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty yhteinen yhden vuoden nelj\u00e4n kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. A on tuomittu pakottamisesta sukupuoliyhteyteen kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. H\u00e4net on edelleen tuomittu raiskauksen yrityksest\u00e4, pahoinpitelyst\u00e4, lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 raiskauksesta yhteiseen viiden vuoden yhdeks\u00e4n kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Lis\u00e4ksi A on tuomittu lukuisiin sakkorangaistuksiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Pakolaisaseman lakkauttamista koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen muutosta hakiessaan A on vedonnut siihen, ett\u00e4 h\u00e4n voisi joutua Suomessa tekemiens\u00e4 rikosten vuoksi vankilaan Irakissa.<\/p>\n

A on v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ilmenevien tietojen mukaan avioliitossa Irakin kansalaisen B:n kanssa. Puolisoilla on useita lapsia, joista yksi on alaik\u00e4inen ja vanhempien yhteisess\u00e4 huollossa. A on asunut eri osoitteessa kuin puolisonsa 31.12.2014 lukien. H\u00e4nen huollettavana oleva lapsensa asuu \u00e4itins\u00e4 kanssa.<\/p>\n

A on otettu Suomeen pakolaiskiinti\u00f6ss\u00e4 ja h\u00e4nelle on my\u00f6nnetty pysyv\u00e4 oleskelulupa pakolaisuuden perusteella. H\u00e4nen pakolaisasemansa on perustunut UNHCR:n arvioon h\u00e4nen pakolaisuudestaan sek\u00e4 Suomea edustaneiden virkamiesten Saudi-Arabiassa tekem\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaiseen haastatteluun.<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto on 16.1.2015 tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todennut A:n kotimaasta pakenemisen syyksi h\u00e4nen pelkonsa joutua vainotuksi Saddam Husseinin hallinnon vastaisen poliittisen mielipiteen vuoksi. Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ja lausunnossa esitetyn edelleen ajankohtaisena pidett\u00e4v\u00e4n maatiedon perusteella Irakin yhteiskunnallisissa olosuhteissa on katsottava A:n Suomeen saapumisen j\u00e4lkeen tapahtuneen pakolaisaseman kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 ja pysyviksi arvioitavia muutoksia, joiden voidaan katsoa poistavan h\u00e4nen pelkonsa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi Saddam Husseinin hallinnon vastaisen poliittisen mielipiteens\u00e4 ja toimintansa perusteella.<\/p>\n

A on h\u00e4nen pakolaisasemansa lakkauttamista ja karkottamista k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 ilmoittanut saaneensa Irakissa kuolemantuomion sek\u00e4 menett\u00e4neens\u00e4 tuomion ja maasta pakenemisen vuoksi Irakin kansalaisuutensa. H\u00e4n ei ole maininnut lainkaan kuolemantuomiosta eik\u00e4 kansalaisuuden menett\u00e4misest\u00e4, kun h\u00e4nt\u00e4 haastateltiin vuosina 1993 ja 1995 Saudi-Arabiassa. Pakolaisaseman lakkauttamista k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 A:n esitt\u00e4m\u00e4 kertomus kotimaan tapahtumista on siten ristiriidassa h\u00e4nen aiemmin kertomansa kanssa, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sen uskottavuutta. Kun otetaan lis\u00e4ksi huomioon, ettei kuolemantuomiosta tai kansalaisuuden menett\u00e4misest\u00e4 ole esitetty selvityst\u00e4, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei A:n pelkoa v\u00e4itetyn kuolemantuomion t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta tai mahdollisista ongelmista v\u00e4itetyn kansalaisuuden menett\u00e4misen vuoksi ole pidett\u00e4v\u00e4 perusteltuna.<\/p>\n

A on pakolaisaseman lakkauttamista koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen muutosta hakiessaan esitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi voivansa joutua Suomessa tekemiens\u00e4 rikosten vuoksi vangituksi Irakissa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ett\u00e4 A on syyllistynyt rikoksiin Suomessa ja suorittanut rangaistuksensa t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kun otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston lausunnossa kaksinkertaisesta rankaisemisesta esitetty edelleen ajankohtaisena pidett\u00e4v\u00e4 maatieto ja se seikka, ettei A ole esitt\u00e4nyt v\u00e4itett\u00e4\u00e4n tukevaa selvityst\u00e4, h\u00e4nen pelkoaan ei t\u00e4lt\u00e4k\u00e4\u00e4n osin ole pidett\u00e4v\u00e4 perusteltuna.<\/p>\n

Edell\u00e4 esitetyn perusteella A:n ei ole katsottava t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ulkomaalaislain 87 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetun turvapaikan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4 suhteessa kotimaahansa Irakiin. A:n henkil\u00f6kohtaisista olosuhteista saadun selvityksen perusteella h\u00e4nen ei ole katsottava olevan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kuolemanrangaistuksen, teloituksen, kidutuksen taikka muun ep\u00e4inhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun tai rangaistuksen vaarassa.<\/p>\n

Islamilaiseksi valtioksi itse\u00e4\u00e4n kutsuvaan ryhmittym\u00e4\u00e4n (<\/h3>\n

, ISIS) liittyv\u00e4 konflikti ei ole vaikuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti shiiaenemmist\u00f6isten Etel\u00e4-Irakin l\u00e4\u00e4nien yleiseen turvallisuustilanteeseen, ja sosiaaliset, taloudelliset sek\u00e4 poliittiset rakenteet Etel\u00e4-Irakissa ovat olemassa. Koska mielivaltaisen v\u00e4kivallan ei sellaisenaan ole katsottava aiheuttavan A:lle sellaista vakavaa ja henkil\u00f6kohtaista vaaraa, joka edellytt\u00e4isi toissijaisen suojelun my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen perusteella, ett\u00e4 h\u00e4n on kotoisin Etel\u00e4-Irakin Basrasta, asiassa on viel\u00e4 ratkaistava, onko A ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun toissijaisen suojelun tarpeessa henkil\u00f6kohtaisille olosuhteilleen ominaisten seikkojen takia.<\/p>\n

Shiiamuslimina A kuuluu Basran l\u00e4\u00e4niss\u00e4 enemmist\u00f6n\u00e4 olevaan v\u00e4est\u00f6nosaan. H\u00e4n on asunut kotimaassaan l\u00e4hes 35-vuotiaaksi. H\u00e4nen ei voida katsoa olevan kotikaupungissaan erityisen mielenkiinnon kohteena h\u00e4nen aiemman toimintansa tai h\u00e4nen Suomessa tekemiens\u00e4 rikosten perusteella. Arabian kielen taitoisen ja alueella oleviin tuttaviin ja sukulaisiin yhteytt\u00e4 pit\u00e4neen A:n henkil\u00f6kohtaisista olosuhteista kokonaisuutena saatu selvitys ja Basran turvallisuustilanteesta edell\u00e4 lausuttu huomioon ottaen h\u00e4nen ei ole katsottava olevan ulkomaalaislain 88 \u00a7:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla mielivaltaisesta v\u00e4kivallasta maan sis\u00e4isen aseellisen selkkauksen yhteydess\u00e4 johtuvassa vakavassa ja henkil\u00f6kohtaisessa vaarassa kotialueellaan. Basran l\u00e4\u00e4niss\u00e4 vallitsevasta tilanteesta saatu selvitys huomioon ottaen h\u00e4n ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemisen ajankohtana voimassa olleen ulkomaalaislain 88 a \u00a7:n (323\/2009) 1 momentissa tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa.<\/p>\n

$1aa<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa kiduttaa, eik\u00e4 kohdella tai rangaista ep\u00e4inhimillisell\u00e4 tai halventavalla tavalla.<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan 2 kappaleen mukaan viranomaiset eiv\u00e4t saa puuttua t\u00e4m\u00e4n oikeuden k\u00e4ytt\u00e4miseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai ep\u00e4j\u00e4rjestyksen tai rikollisuuden est\u00e4miseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkil\u00f6iden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.<\/p>\n

Sopimusm\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 sovellettaessa on otettava huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja muun ohella suuren jaoston 18.10.2006 antamasta tuomiosta asiassa<\/p>\n

$1ae<\/p>\n

Ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on s\u00e4\u00e4detty enimm\u00e4israngaistuksena v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Kyseisen momentin 3 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. Pyk\u00e4l\u00e4n 3 momentin mukaan pakolaisen saa karkottaa 1 momentin 2 – 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyv\u00e4\u00e4n asuinmaahansa, johon n\u00e4hden h\u00e4n on edelleen kansainv\u00e4lisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan h\u00e4net vastaan.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 150 \u00a7:n 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan p\u00e4\u00e4syn ep\u00e4\u00e4mist\u00e4, k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mist\u00e4 tai maasta karkottamista koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 maahantulokielto. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan maahantulokielto m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n enint\u00e4\u00e4n viiden vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi tai toistaiseksi. Laadultaan t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 tai ammattimaisesta rikoksesta rangaistukseen tuomitulle ulkomaalaiselle maahantulokielto voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toistaiseksi silloin, kun h\u00e4n muodostaa vakavan uhan yleiselle j\u00e4rjestykselle tai turvallisuudelle.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 146 \u00a7:n 1 momentin mukaan p\u00e4\u00e4syn ep\u00e4\u00e4mist\u00e4, k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mist\u00e4 ja maasta karkottamista sek\u00e4 maahantulokiellon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja pituutta harkittaessa on otettava huomioon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteena olevat seikat sek\u00e4 asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota lapsen etuun ja perhe-el\u00e4m\u00e4n suojaan. Harkinnassa muutoin huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sek\u00e4 ulkomaalaiselle my\u00f6nnetyn oleskeluluvan luonne, h\u00e4nen siteens\u00e4 Suomeen sek\u00e4 h\u00e4nen perheeseen liittyv\u00e4t, kulttuuriset ja sosiaaliset siteens\u00e4 kotimaahan. Jos p\u00e4\u00e4syn ep\u00e4\u00e4minen, k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen tai maasta karkottaminen taikka siihen liittyv\u00e4 maahantulokielto perustuisi ulkomaalaisen rikolliseen toimintaan, on otettava huomioon teon vakavuus sek\u00e4 yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle aiheutunut haitta, vahinko tai vaara.<\/p>\n

Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan maahantulokiellon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja pituutta harkittaessa on lis\u00e4ksi otettava huomioon, onko ulkomaalaisella sellaisia perhe- tai ty\u00f6siteit\u00e4 Suomeen tai muuhun Schengen-valtioon, joiden hoitamista maahantulokielto kohtuuttomasti vaikeuttaisi. Harkittaessa maahantulokiellon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 ulkomaalaiselle, jonka kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua koskeva hakemus on j\u00e4tetty tutkimatta tai hyl\u00e4tty, huomiota voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hakemuksen tutkimatta j\u00e4tt\u00e4misen tai hylk\u00e4\u00e4misen perusteena olleisiin seikkoihin sek\u00e4 siihen, onko ulkomaalainen omalla toiminnallaan pyrkinyt olennaisesti vaikeuttamaan turvapaikkahakemuksen k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n

Ulkomaalaislain 147 \u00a7:n mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4, karkottaa tai p\u00e4\u00e4syn ep\u00e4\u00e4misen seurauksena palauttaa alueelle, jolla h\u00e4n voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eik\u00e4 alueelle, jolta h\u00e4net voitaisiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sellaiselle alueelle.<\/p>\n

A on syyllistynyt useisiin rikoksiin, joista on s\u00e4\u00e4detty enimm\u00e4israngaistuksena v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vuotta vankeutta. H\u00e4nen on lis\u00e4ksi todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. H\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. N\u00e4in ollen ulkomaalaislain 149 \u00a7:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa s\u00e4\u00e4detyt karkottamisen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. Asiassa on ulkomaalaislain 146 \u00a7:n 1 momentin mukaisesti kuitenkin otettava huomioon karkottamista koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteena olevat seikat sek\u00e4 asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan.<\/p>\n

A:n karkottamista puoltaa h\u00e4nen toistuva syyllistymisens\u00e4 rikoksiin. H\u00e4n on syyllistynyt Suomessa oleskellessaan muun ohella useaan pakottamiseen seksuaaliseen tekoon, useaan lapsen seksuaaliseen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, t\u00f6rke\u00e4\u00e4n lapsen seksuaaliseen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja t\u00f6rke\u00e4\u00e4n raiskaukseen. H\u00e4n on syyllistynyt toistuvasti my\u00f6s muihin rikoksiin. Maahanmuuttoviraston korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan A:n ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi syyllistyneen puolisoonsa ja lapsiinsa kohdistuneeseen laittomaan uhkaukseen Maahanmuuttoviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

A:n karkottamista vastaan puhuvat h\u00e4nen perhesiteens\u00e4 ja pitk\u00e4 oleskelunsa Suomessa. A on hyv\u00e4ksytty Suomeen pakolaiskiinti\u00f6ss\u00e4, ja h\u00e4n on tullut maahan vuonna 1996. Sittemmin h\u00e4nelle on my\u00f6nnetty pysyv\u00e4 oleskelulupa. H\u00e4n on saapunut Suomeen ollessaan noin 40-vuotias ja oleskellut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 20 vuotta. Ennen Suomeen tuloa h\u00e4n oli oleskellut Saudi-Arabiassa noin viisi vuotta ja asunut kotimaassaan Irakissa 35-vuotiaaksi. A:lla on Suomessa aviopuoliso, joka on Irakin kansalainen. Aviopuolisoilla on useita lapsia, joista yksi on alaik\u00e4inen ja molempien vanhempiensa yhteisess\u00e4 huollossa. A ei 31.12.2014 lukien ole asunut yhdess\u00e4 puolisonsa ja huollossaan olevan lapsensa kanssa. Puolisoon ja lapsiin ei ole kerrottu kohdistuneen perheen yhteisess\u00e4 kotimaassa Irakissa vainoa tai vakavan haitan uhkaa.<\/p>\n

A on kotoisin Etel\u00e4-Irakin Basrasta, jossa oleskeleviin sukulaisiin ja tuttaviin h\u00e4n on kertonut pit\u00e4neens\u00e4 yhteytt\u00e4 Suomesta. H\u00e4nelle ei h\u00e4nen pitk\u00e4st\u00e4 maassaolostaan huolimatta ole kehittynyt Suomeen merkitt\u00e4vi\u00e4 siteit\u00e4. H\u00e4nen ei ole esitetty k\u00e4yv\u00e4n ansioty\u00f6ss\u00e4 tai opiskelevan, ja h\u00e4nen suomen kielen taitonsa on asiakirjoista saadun selvityksen perusteella heikko. A:n ei n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa voida katsoa integroituneen osaksi suomalaista yhteiskuntaa.<\/p>\n

Kun otetaan huomion A:n toistuva rikollinen toiminta, joka on vakavimmillaan kohdistunut alaik\u00e4isten seksuaaliseen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen ja ruumiillisen koskemattomuuteen, h\u00e4nen on katsottava muodostavan vakavan uhan muiden turvallisuudelle ja yleiselle j\u00e4rjestykselle. A:n aiheuttaman uhan ei ole katsottava poistuneen tai ratkaisevasti v\u00e4hentyneen, kun otetaan huomioon useita vuosia jatkunut rikollinen toiminta ja viimeisest\u00e4 rikostuomiosta kulunut suhteellisen lyhyt aika. A:lla on Suomessa perhesiteit\u00e4 ja h\u00e4n on oleskellut maassa pitk\u00e4\u00e4n. Karkottaminen merkitsee siten h\u00e4nen elinolojensa heikkenemist\u00e4. A:n karkottamista Etel\u00e4-Irakin Basraan ei kuitenkaan ole h\u00e4nen yhteiskunnan turvallisuudelle aiheuttamansa pitk\u00e4aikainen ja vakava uhka huomioon ottaen pidett\u00e4v\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaisena.<\/p>\n

Kun otetaan huomioon lis\u00e4ksi A:n terveydentilasta sek\u00e4 terveydenhuollon ja l\u00e4\u00e4kityksen saatavuudesta Irakissa esitetty selvitys, h\u00e4neen ei ole katsottava kohdistuvan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa ja ulkomaalaislain 147 \u00a7:ss\u00e4 kielletty\u00e4 kohtelua kotimaassaan. A on voitu m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin sek\u00e4 toistaiseksi voimassa olevaan koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.<\/p>\n

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonp\u00e4\u00e4, Sakari Vanhala, Janne Aer, Petri Helander ja Tuomas Kuokkanen. Asian esittelij\u00e4 Elina Immonen.<\/p>\n

Salahadin Abdullay m.fl.<\/p>\n

\u00dcner v. Nederl\u00e4nderna<\/p>\n

uudelleenlaadittu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivi<\/p>\n

Salahadin Abdulla ym.<\/p>\n

\u00dcner v. Alankomaat<\/p>\n

Maahanmuuttovirasto<\/h3>\n

Maassa oleskelu<\/h3>\n

Perustelut kansainv\u00e4lisen suojelun osalta<\/h3>\n

Wiener 2008; CIA, s. 481 ja 482<\/p>\n

Amnesty International: Iraq – Unjust and Unfair: The Death Penalty in Iraq, 20.4.2007<\/p>\n

UNAMI:n erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n raportti: Report ot the Secretary-General pursuant to paragraph 30 of resolution 1546 (2004), 5.12.2006; UNAMI:n erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n raportti: Report of the Secretary-General pursuant to paragraph 6 of resolution 1770 (2007), 28.7.2008<\/p>\n

Mail Online: Iraqi political prisoner lived in his cellar for 22 years as he hid from Saddam death sentence, 18.3.2012<\/p>\n

UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Iraq, 31.5.2012<\/p>\n

UNHCR 2014<\/h3>\n

International Organization for Migration (IOM) – Iraq Mission: Kerbala Governorate Profile, 9 September 2014; IOM – Iraq Mission: Najaf Governorate Profile, 9 September 2014; IOM – Iraq Mission: Southern Governorates of Iraq, 25 September 2014<\/p>\n

Iraqi Constitution<\/h3>\n

IOM 2013<\/h3>\n

Perustelut karkottamisen osalta<\/h3>\n

Perustelut maahantulokiellon osalta<\/h3>\n

Helsingin hallinto-oikeus<\/h3>\n

Asiassa saatu selvitys<\/h3>\n

Selvityksen arviointi ja hallinto-oikeuden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Pakolaisaseman lakkauttaminen<\/h3>\n

International Organization for Migration, Iraq Mission, Basrah governorate profile, June 2015<\/h3>\n

Suullinen k\u00e4sittely<\/h3>\n

Hallinto-oikeuden soveltamat muut oikeusohjeet<\/h3>\n

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Sirpa Tammisalo, Hanna L\u00e4hdeniemi ja Sampo L\u00f6f-Rezessy. Esittelij\u00e4 Mari Tarro-Achamyelehe.<\/p>\n

A<\/h3>\n

Merkit\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

Ministry of Justice – Statutory Notice. The Penal Code with Amendments. Third Edition<\/p>\n

Warnock, Dan: The Iraqi Criminal Justice System, An Introduction, 30.11.2010<\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 20.1.2009 asiassa F.H. v. Ruotsi, 32621\/06<\/p>\n

BBC Monitoring Middle East: Al Sabah al-Jadid, 28.5.2011; CEDOCA: COI Focus – Iraq: Security Situation in South Iraq, 29.5.2015; Independent: Iraq: Crime soars in Basra as army leaves to fight Isis, 10.1.2016; Institute for the Study of War (ISW): Control of Terrain in Iraq: July 20, 2015; ISW: Iraq Situation report: January 7 – 11, 2016; ISW: Iraq Situation report: January 12 – January 19, 2016; Landinfo\/Migrationsverket: Sikkerhetssituasjonen i Irak, Delrapport fra Migrationsverkets og Landinfos informasjonsinnhentingsreise til Bagdad og Erbil 16. – 22.11.2013, 2014; MENAFI – The Journal of Turkish Weekly\/Factiva: Iraq – At least 11 Daesh Militants Killed in Anbar, 29.8.2015; Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu: Irakin tilanne, lokakuu 2015; Musings on Iraq: Security in Iraq, Feb 15 – 21, 2016; UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Iraq, 2012<\/p>\n

World Health Organization: Country Cooperation Strategy for WHO and Iraq 2012 – 2017, 2013 (WHO 2013)<\/h3>\n

WHO 2013<\/h3>\n

A:lle<\/h3>\n

2.2.1 Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus<\/p>\n

2.2.2 Euroopan unionin oikeus<\/p>\n

Salahadin Abdulla ym<\/h3>\n

aiempi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivi<\/p>\n

2.2.3 Ulkomaalaislain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja niit\u00e4 koskevat esity\u00f6t<\/p>\n

2.2.4 Maatietoutta Basran l\u00e4\u00e4nin turvallisuustilanteesta<\/p>\n

Islamic State of Iraq and al-Sham<\/h3>\n

Center f\u00f6r landinformation och landanalys inom migrationsomr\u00e5det (Lifos) temarapport: Irak: s\u00e4kerhetsl\u00e4get – f\u00f6rsta halv\u00e5ret 2016, 18.7.2016<\/p>\n

2.2.5 Asiassa esitetty selvitys<\/p>\n

2.2.6 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n

2.3.1 Sovellettavat oikeusohjeet<\/p>\n

2.3.2 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n

1. Suullinen k\u00e4sittely<\/p>\n

2. P\u00e4\u00e4asia<\/p>\n

2.1 Kysymyksenasettelu<\/p>\n

2.2 Pakolaisaseman lakkauttaminen<\/p>\n

2.3 Karkottaminen ja maahantulokielto<\/p>\n<\/div>\n

\n

Sources officielles :<\/strong> consulter la page source<\/a><\/p>\n

Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A hade tagits till Finland inom flyktingkvoten. P\u00e5 besv\u00e4r av A skulle avg\u00f6ras huruvida hans flyktingstatus hade kunnat upph\u00f6ra. Ytterligare skulle pr\u00f6vas om A som anl\u00e4nt till Finland \u00e5r 1996 kunde utvisas till sitt hemland Irak och meddelas inresef\u00f6rbud tills vidare till hela Schengenomr\u00e5det. Sedan A anl\u00e4nt till Finland hade betydande och permanenta \u00e4ndringar skett…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[61603],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[13133,62479,9004,32040,28788],"kji_language":[7746],"class_list":["post-824343","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-61603","kji_subject-divers","kji_keyword-finland","kji_keyword-flyktingkvoten","kji_keyword-skulle","kji_keyword-tagits","kji_keyword-ulkomaalaisasia","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"\nKHO:2016:199 - Ulkomaalaisasia - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2016:199 - Ulkomaalaisasia\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"A hade tagits till Finland inom flyktingkvoten. P\u00e5 besv\u00e4r av A skulle avg\u00f6ras huruvida hans flyktingstatus hade kunnat upph\u00f6ra. Ytterligare skulle pr\u00f6vas om A som anl\u00e4nt till Finland \u00e5r 1996 kunde utvisas till sitt hemland Irak och meddelas inresef\u00f6rbud tills vidare till hela Schengenomr\u00e5det. Sedan A anl\u00e4nt till Finland hade betydande och permanenta \u00e4ndringar skett...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"42 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016199-ulkomaalaisasia\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016199-ulkomaalaisasia\\\/\",\"name\":\"KHO:2016:199 - Ulkomaalaisasia - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-03T11:00:00+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016199-ulkomaalaisasia\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016199-ulkomaalaisasia\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016199-ulkomaalaisasia\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2016:199 – Ulkomaalaisasia\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2016:199 - Ulkomaalaisasia - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KHO:2016:199 - Ulkomaalaisasia","og_description":"A hade tagits till Finland inom flyktingkvoten. P\u00e5 besv\u00e4r av A skulle avg\u00f6ras huruvida hans flyktingstatus hade kunnat upph\u00f6ra. Ytterligare skulle pr\u00f6vas om A som anl\u00e4nt till Finland \u00e5r 1996 kunde utvisas till sitt hemland Irak och meddelas inresef\u00f6rbud tills vidare till hela Schengenomr\u00e5det. Sedan A anl\u00e4nt till Finland hade betydande och permanenta \u00e4ndringar skett...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"42 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/","name":"KHO:2016:199 - Ulkomaalaisasia - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-05-03T11:00:00+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016199-ulkomaalaisasia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2016:199 – Ulkomaalaisasia"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/824343","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=824343"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=824343"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=824343"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=824343"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=824343"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=824343"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=824343"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=824343"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}