{"id":825382,"date":"2026-05-03T15:54:54","date_gmt":"2026-05-03T13:54:54","guid":{"rendered":"https:\/\/kohenavocats.com\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/"},"modified":"2026-05-03T15:54:54","modified_gmt":"2026-05-03T13:54:54","slug":"kho2016189-kommunalarende","status":"publish","type":"kji_decision","link":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/","title":{"rendered":"KHO:2016:189 &#8211; Kommunal\u00e4rende"},"content":{"rendered":"<div class=\"kji-decision\">\n<div class=\"kji-full-text\">\n<p>Kommunen X hade under en l\u00e5ng tid i kommunen tillhandah\u00e5llit inte bara kommunens stadig-varande inv\u00e5nare utan ocks\u00e5 i andra kommuner bosatta kommunmedlemmar b\u00e5tplatser, som kunde anv\u00e4ndas som hemmahamn f\u00f6r b\u00e5tar. Tekniska n\u00e4mnden besl\u00f6t \u00e4ndra hyres- och uppl\u00e5-telsegrunderna f\u00f6r b\u00e5tbryggorna och besl\u00f6t samtidigt att de som inte var bosatta i kommunen skulle betala dubbel hyra j\u00e4mf\u00f6rt med kommunens egna inv\u00e5nare. Som grund f\u00f6r s\u00e4rbehand-lingen anf\u00f6rde tekniska n\u00e4mnden i f\u00f6rvaltningsdomstolen att kommunen h\u00f6ll b\u00e5tplatserna del-vis med skattemedel och att de som var stadigvarande bosatta i kommunen genom att betala kommunalskatt finansierade sin hemkommuns tj\u00e4nster i st\u00f6rre utstr\u00e4ckning \u00e4n p\u00e5 annan ort bosatta kommunmedlemmar.<\/p>\n<p>$af<\/p>\n<p>H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen ans\u00e5g att n\u00e4r det var fr\u00e5gan om en s\u00e5dan rekreationstj\u00e4nst som uthyrning av b\u00e5tplatser, som faller inom ramen f\u00f6r kommunens allm\u00e4nna kompetens, kunde det inte anses r\u00e5da ett s\u00e5dant direkt och tillr\u00e4ckligt r\u00e4ttsligt samband mellan den kommunala be-skattningen och den f\u00f6r stadigvarande inv\u00e5nare i kommunen j\u00e4mf\u00f6rt med andra betydligt l\u00e4gre b\u00e5tplatshyran vilket hade beh\u00f6vts f\u00f6r att arrangemanget skulle anses godtagbart, \u00e4ven om verk-samheten delvis skulle finansieras med skattemedel. Sambandet mellan den dubbla hyran f\u00f6r dem som inte var bosatta i kommunen och kommunens str\u00e4van att fr\u00e4mja sina inv\u00e5nares v\u00e4l-f\u00e4rd var ocks\u00e5 t\u00e4mligen avl\u00e4gset och svagt.<\/p>\n<p>Med anledning av vad som konstaterats ovan och n\u00e4r man dessutom tog h\u00e4nsyn till att kom-munens f\u00f6rfarande, som innebar att de som inte var stadigvarande bosatta i kommunen bem\u00f6t-tes annorlunda \u00e4n de stadigvarande bosatta, inte hade anknytning till n\u00e5gon annan lagstiftning \u00e4n att det kunde h\u00e4rledas till best\u00e4mmelserna i kommunallagen, var f\u00f6rfarandet att ta ut dubbel b\u00e5tplatshyra av andra \u00e4n dem som var stadigvarande bosatta i kommunen inte att betrakta som en metod som stod i r\u00e4tt proportion till m\u00e5ls\u00e4ttningen, som i och f\u00f6r sig var godtagbar med h\u00e4nsyn till systemet med grundl\u00e4ggande r\u00e4ttigheter och kunde h\u00e4rledas till kommunallagen. N\u00e5gon godtagbar grund hade s\u00e5ledes inte anf\u00f6rts f\u00f6r s\u00e4rbehandling n\u00e4r det g\u00e4llde hyran f\u00f6r tj\u00e4nsten. H\u00f6gsta f\u00f6rvaltningsdomstolen upph\u00e4vde f\u00f6rvaltningsdomstolens beslut, med vilket A:s besv\u00e4r avslagits, samt tekniska n\u00e4mndens beslut.<\/p>\n<p>Omr\u00f6stning 4 &#8211; 3.<\/p>\n<p>Kommunallagen (365\/1995) 1 \u00a7 3 mom.<\/p>\n<p>Finlands grundlag 6 \u00a7 1 och 2 mom. samt 121 \u00a7 1 mom.<\/p>\n<h3>Jfr HFD 1988 A 24<\/h3>\n<p>X:n kunta oli tarjonnut pitk\u00e4n aikaa kotisatamak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n venepaikkoja kunnasta kunnan vakituisten asukkaiden lis\u00e4ksi my\u00f6s muualla asuville kunnan j\u00e4senille. Tekninen lautakunta p\u00e4\u00e4tti muuttaessaan venelaitureiden vuokraperusteita ja luovutusperusteita, ett\u00e4 ulkopaikkakuntalaisilta perit\u00e4\u00e4n kaksinkertainen vuokra verrattuna kunnan asukkailta peritt\u00e4v\u00e4\u00e4n vuokraan. Tekninen lautakunta esitti erilaiselle kohtelulle perusteeksi hallinto-oikeudessa sen, ett\u00e4 venepaikkoja yll\u00e4pidettiin osittain verovaroin ja ett\u00e4 kunnan vakituiset asukkaat kunnallisveron maksajina osallistuivat kotikuntansa palveluiden rahoittamiseen laajemmin kuin muualla asuvat muut kunnan j\u00e4senet.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus totesi, ett\u00e4 venepaikkojen vuokraamisessa oli kysymys kunnan tarjoamasta vastikkeellisesta virkistystoimintaan liittyv\u00e4st\u00e4 palvelusta. Kunta voi perustuslain 6 \u00a7:n 2 momentin est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarjota kyseisess\u00e4 asiassa tarkoitetun kaltaisia virkistyspalveluja vain asukkailleen etenkin silloin, kun palvelua &#8211; t\u00e4ss\u00e4 vuokrattavia venepaikkoja &#8211; oli tarjolla selke\u00e4sti rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kunta voi vastaavasti asettaa kunnassa vakituisesti asuvat kunnan j\u00e4senet etusijalle muualla asuviin kunnan j\u00e4seniin n\u00e4hden venepaikkoja my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4. T\u00e4llaisella etusijalle asettamismenettelyll\u00e4 voitiin katsoa olevan v\u00e4lit\u00f6n liitynt\u00e4 kuntalain (365\/1995) 1 \u00a7:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan pyrkimykseen edist\u00e4\u00e4 omien asukkaidensa hyvinvointia. Erilaiseen asemaan asettamiselle palvelun saamiseksi oli siten esitett\u00e4viss\u00e4 perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy, joka palautui viime k\u00e4dess\u00e4 kunnalliseen itsehallintoon.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus katsoi, ett\u00e4 venepaikan vuokraamisen kaltaisen kunnan yleiseen toimialaan kuluvan virkistyspalvelun ollessa kyseess\u00e4 kunnallisella verotuksella ja kunnan vakinaisten asukkaiden merkitt\u00e4v\u00e4sti ulkopaikkakuntalaisia alhaisemmalla venepaikkavuokralla ei voitu katsoa olevan j\u00e4rjestelyn hyv\u00e4ksymiseksi vaadittavaa oikeudellisesti v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4, vaikka toiminnasta aiheutuneet kustannukset rahoitettaisiinkin osin verovaroin. Ulkopaikkakuntalaisilta peritt\u00e4vien kaksinkertaisten vuokrien yhteys kunnan pyrkimykseen edist\u00e4\u00e4 asukkaidensa hyvinvointia oli samoin varsin et\u00e4inen ja v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 todetun vuoksi ja kun lis\u00e4ksi otettiin huomioon, ettei kunnan menettelylle kohdella kunnan vakituisia ja ei-vakituisia asukkaita eri tavoin ollut muuhun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kuin kuntalakiin palautuvaa yhteytt\u00e4, kaksinkertaisen venepaikkavuokran perimist\u00e4 muilta kuin kunnassa vakituisesti asuvilta ei voitu pit\u00e4\u00e4 oikeasuhteisena keinona sin\u00e4ns\u00e4 perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n, kuntalakiin palautuvan, tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaiseen asemaan asettamiselle palvelusta maksettavan vuokran suhteen ei siten ollut esitetty hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jolla A:n valitus oli hyl\u00e4tty, ja teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumottiin. \u00c4\u00e4nestys 4 &#8211; 3.<\/p>\n<h3>Kuntalaki (365\/1995) 1 \u00a7 3 momentti<\/h3>\n<h3>Suomen perustuslaki 6 \u00a7 1 ja 2 momentti ja 121 \u00a7 1 momentti<\/h3>\n<p>Vrt. KHO 1988 A 24<\/p>\n<h3>P\u00e4\u00e4t\u00f6s, josta valitetaan<\/h3>\n<p>It\u00e4-Suomen hallinto-oikeus 10.10.2014 nro 14\/5192\/4<\/p>\n<h3>Asian k\u00e4sittely X:n kunnassa<\/h3>\n<p>on 22.5.2012 tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 (\u00a7 45) muuttanut L:n venelaitureiden A ja B vuokraperusteet ja luovutusperusteet. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdan 1 mukaan pitk\u00e4aikaisvuokrapaikat muutetaan vuosivuokrapaikoiksi niin, ett\u00e4 vuokrausperuste muuttuu 20-vuotisvuokrasopimuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdan 4 mukaan vuosivuokran suuruus on sama kuin L:n muissa vuosivuokrapaikoissa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy laituripaikan pituuden mukaan (laituripaikan ollessa alle 3 metri\u00e4 vuosivuokra 158,29 euroa ja yli 3 metri\u00e4 vuosivuokra 232,89 euroa). P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdan 5 mukaan ulkopaikkakuntalaisilta peritt\u00e4v\u00e4t maksut ovat kaksinkertaiset.<\/p>\n<p>on 11.12.2012 tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 (\u00a7 120) hyl\u00e4nnyt A:n oikaisuvaatimuksen teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n<h3>Oikaisuvaatimuksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 on perusteltu muun ohella seuraavasti:<\/h3>\n<p>L:n vuosivuokravenepaikkojen luovutusperiaatteet on hyv\u00e4ksytty teknisess\u00e4 lautakunnassa 16.6.1993 (\u00a7 49). L:n venepaikkojen vuosivuokrien tarkistaminen on tehty 28.10.2009 (\u00a7 100). Tuolloin on p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 ulkopaikkakuntalaisilta peritt\u00e4v\u00e4t vuokrat ovat kaksinkertaiset.<\/p>\n<p>20-vuotisvenepaikkojen hoitomaksuista ja vuokrista on pyydetty Kuntaliiton lausunto vuonna 2004 ja 2008. Kuntaliiton mukaan ulkokuntalaisuus on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 peruste esimerkiksi peri\u00e4 venepaikan haltijalta korkeampaa venepaikkamaksua kuin kunnan asukkaalta. Kunta ei loukkaa m\u00f6kkil\u00e4isten ja kunnassa kotipaikan omaavien tasapuolisuutta, koska kunnan asukkailla on enemm\u00e4n oikeuksia ja velvollisuuksia ja venepaikkojen suuri kysynt\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 etusijaj\u00e4rjestyksen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Vuoden 2008 lausunnossa on lis\u00e4ksi todettu, ett\u00e4 puheena olevan kaltainen asia ei ole EU-sopimuksiin ja -s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin perustuva.<\/p>\n<p>Venepaikkojen vuokraaminen ei ole kunnan lakis\u00e4\u00e4teinen vaan yleiseen toimialaan kuuluva teht\u00e4v\u00e4. Maksu perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, johon voi vapaaehtoisesti sitoutua. Kunta on yksityisoikeudellisen maksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti samassa asemassa kuin vastaava yksityinen palveluntuottaja.<\/p>\n<p>Nykyiset venepaikkojen vuokrat eiv\u00e4t kata venepaikkojen kunnossapitokuluja, vaan tuottavat kunnalle tappiota. Tekninen lautakunta onkin esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 kunnan pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 mahdollisimman pian kokonaan eroon venepaikoista esimerkiksi myym\u00e4ll\u00e4 ne veneseuroille tai muille sellaisille.<\/p>\n<p>Oikaisuvaatimuksen tekij\u00e4n tapauksessa 20-vuotisvenepaikka muuttuu vuosivuokrapaikaksi vasta vuonna 2024.<\/p>\n<p>Tekninen lautakunta p\u00e4\u00e4tti hyl\u00e4t\u00e4 oikaisuvaatimuksen aiheettomana perustuen Kuntaliiton antamiin lausuntoihin ja koska teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ei ollut muutettu aikaisempaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ulkokuntalaisten vuosivuokran kaksinkertaisesta maksusta.<\/p>\n<p>on valittanut X:n teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 It\u00e4-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaatinut, ett\u00e4 teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kumotaan. Erityisesti teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 22.5.2012 (\u00a7 45) kohta 5 on poistettava. Mik\u00e4li valitusta ei hyv\u00e4ksyt\u00e4, asiassa tulee pyyt\u00e4\u00e4 lausunto Euroopan unionin tuomioistuimelta. Lis\u00e4ksi X:n kunta on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenk\u00e4yntikulut.<\/p>\n<p>Venepaikkavuokran kohtuuton korotus muualla asuville kunnan j\u00e4senille ja ulkopuolisille rikkoo yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Kaksinkertainen maksu on my\u00f6s kohtuuton ja kohdistuu mielivaltaisesti kunnan asukkaisiin ja muualla asuviin.<\/p>\n<p>on antanut lausunnon, jossa se on ensisijaisesti vaatinut valituksen tutkimatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja toissijaisesti valituksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Tekninen lautakunta on viitannut oikaisuvaatimuksen hylk\u00e4\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluihin, mink\u00e4 lis\u00e4ksi lautakunta on todennut muun ohella seuraavaa:<\/p>\n<p>Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tehd\u00e4 valittajan vaatimaa vahvistusp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 poistamalla valituksenalaisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 yksi kohta. Valituksenalaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on ollut asiaratkaisuna kysymys 20-vuotisvenepaikkojen vuokraperusteiden muuttamisesta vuosivuokrapaikoiksi teknisen lautakunnan ohjeiden mukaisesti. Vuokrausperuste muuttuu vasta 20-vuotisvuokrasopimuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Nykyiset 20-vuotisvenepaikan vuokraajat ovat etusijalla saamaan vuosivuokrapaikat, ja t\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s ulkokuntalaisia.<\/p>\n<p>Valituksenalaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4tetty ulkokuntalaisten vuosivuokran m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteista, koska niist\u00e4 on p\u00e4\u00e4tetty kunnassa jo aikaisemmin. Teknisen lautakunnan aikaisempi p\u00e4\u00e4t\u00f6s on lainvoimainen. Teknisen lautakunnan nyt kysymyksess\u00e4 oleva p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei siten sis\u00e4ll\u00e4 valituskelpoista ratkaisua. Valitus tulee t\u00e4ll\u00e4 perusteella j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkimatta.<\/p>\n<p>Kunta voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 periaatteessa vapaasti itsehallintoonsa kuuluvan tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella venepaikkamaksuista. Maksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen ei kuulu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Maksuja m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 noudatetaan yleisi\u00e4 hallinnollisia periaatteita kuten yhdenvertaisuusperiaatetta.<\/p>\n<p>Venepaikkojen vuokraaminen ei ole kunnan lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4. Kunta on ottanut yleiseen toimialaansa kuuluvan teht\u00e4v\u00e4n vapaaehtoisesti itsehallintonsa nojalla hoidettavakseen. Vuokraamistoiminta ei ole julkisen vallan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Vuokrasopimuksen tekeminen venepaikoista on yksityisoikeudellinen oikeustoimi. Venepaikkamaksu on yksityisoikeudellinen maksu. Kuntalaisella ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada venepaikkaa kunnasta.<\/p>\n<p>Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 kunnan j\u00e4seni\u00e4 ei saa asettaa kesken\u00e4\u00e4n eriarvoiseen asemaan ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4. Kunnassa asuvia ja muualla asuvia kunnan j\u00e4seni\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kohdeltava samalla tavoin. Yhdenvertaisuutta ei katsota kuitenkaan loukatun, jos erilaiseen kohteluun on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t perusteet. Kunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa yhdenvertaisuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s on sovitettava yhteen kunnan itsehallinnon perustuslainsuojan (Suomen perustuslain 121 \u00a7) kanssa.<\/p>\n<p>Kuntalain (365\/1995) 1 \u00a7:n 3 momentissa s\u00e4\u00e4detty kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edist\u00e4minen voi muodostaa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n perusteen ihmisten asettamiselle eri asemaan heid\u00e4n asuinpaikkansa perusteella (PeVL 14\/2006 vp). Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on hyv\u00e4ksytty kunnan asukkaiden ja muiden erilainen kohtelu kunnan toimenpiteen\u00e4, jos sille on osoitettu asianmukaiset perusteet. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (KHO 1988 A 24) on hyv\u00e4ksytty, ett\u00e4 kunnan j\u00e4senelle, joka ei asu kunnassa vakituisesti, voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 korkeampi venepaikkamaksu kuin niille kuntalaisille, joiden kotikunta kyseinen kunta on.<\/p>\n<p>Kunnan asukkaat osallistuvat kotikuntansa palveluiden rahoittamiseen laajemmin kuin muut kunnan j\u00e4senet. Heid\u00e4n oikeutensa ja velvollisuutensa suhteessa kotikuntaansa ovat laajemmat kuin esimerkiksi pelkk\u00e4\u00e4 kiinteist\u00f6veroa m\u00f6kkikuntaansa maksavilla kes\u00e4asukkailla. Venepaikkamaksuilla ei ole katettu laitureiden investointikustannuksia, vaan niihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n verovaroja.<\/p>\n<h3>Asiassa ei ole kysymys Euroopan unionin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen p\u00e4tevyydest\u00e4 tai tulkinnasta.<\/h3>\n<p>ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt h\u00e4nelle varattua tilaisuutta antaa vastaselitys.<\/p>\n<h3>Hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<h3>Hallinto-oikeus on perustellut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 osin seuraavasti:<\/h3>\n<p>(&#8212;)<\/p>\n<p>Valittaja on pyyt\u00e4nyt, ett\u00e4 hallinto-oikeus pyyt\u00e4isi Euroopan unionin tuomioistuimelta lausunnon.<\/p>\n<p>Koska Euroopan unionin tuomioistuin ei anna lausuntoja, vaan ennakkoratkaisuja kansallisen tuomioistuimen pyynn\u00f6st\u00e4, on valittajan arvioitava tarkoittaneen ennakkoratkaisun pyyt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeus voi pyyt\u00e4\u00e4 Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu perussopimusten tulkinnasta ja unionin toimielimen antaman s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen p\u00e4tevyydest\u00e4 ja tulkinnasta. Kyseess\u00e4 oleva kysymys venepaikan vuokrauksen ehdoista ei ole ensisijaisesti Euroopan unionin sopimuksiin ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin perustuva tai niiden tulkintaan liittyv\u00e4 asia. Ennakkoratkaisun pyyt\u00e4minen Euroopan unionin tuomioistuimelta ei siten ole asian ratkaisemiseksi tarpeen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi valittajan vaatimus ennakkoratkaisun pyyt\u00e4miseksi hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Valittajan mukaan venepaikkavuokran kohtuuton korotus muualla asuville kunnan j\u00e4senille rikkoo yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. X:n kunnan kaksinkertainen maksu muualla asuville on kohtuuton. Lis\u00e4ksi korotus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kohdistuvan mielivaltaisesti kunnan asukkaisiin ja muualla asuviin vuosivuokrapaikoissa ja 20-vuotispaikoissa, joita molempia p\u00e4\u00e4t\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskee, sill\u00e4 kuntaan my\u00f6hemmin muuttanut joutuu maksamaan korotettua vuokraa jatkossakin. Vastaavasti kunnassa sopimuksentekovuoden alussa henkikirjoitettu henkil\u00f6 voi muuttaa pois, ja silti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 puolitetun vuokran.<\/p>\n<p>Suomen perustuslain 121 \u00a7:n 1 momentin mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkai\u00adden itsehallintoon. Perustuslain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edess\u00e4.<\/p>\n<p>Kuntalain 1 \u00a7:n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalain 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja laissa sille s\u00e4\u00e4detyt teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Hallintolain 6 \u00a7:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyv\u00e4ksytt\u00e4viin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. Niiden on suojattava oikeusj\u00e4rjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.<\/p>\n<p>Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 1988 A 24 katsonut, ett\u00e4 valtuusto ei ollut ylitt\u00e4nyt toimivaltaansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n venepaikkamaksujen korotuksista niiden osalta, jotka eiv\u00e4t olleet henkikirjoitettuna kyseisess\u00e4 kunnassa.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeus on todennut, ett\u00e4 vaikka kunnan teht\u00e4v\u00e4t koskevat ensi sijassa kunnan asukkaiden asioiden hoitoa, kunnalla on mahdollisuus hoitaa my\u00f6s kunnan muita yhteisi\u00e4 asioita. Venepaikkojen vuokraamisesta ei ole s\u00e4\u00e4detty lailla, vaan se on kunnan yleiseen toimialaan kuuluva teht\u00e4v\u00e4. Kunnalla on mahdollisuus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 venepaikkojen yll\u00e4pidosta ja vuokraamisesta my\u00f6s ulkokuntalai\u00adsille. Venepaikkamaksussa on kysymys yksityisoikeudellisesta maksusta ja paikkojen vuokraus perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen.<\/p>\n<p>Hallinto-oikeus on edelleen todennut, ett\u00e4 yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukset merkit\u00adsev\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 kunnan j\u00e4se\u00adni\u00e4 on kohdeltava kunnan toimenpiteiss\u00e4 samalla tavoin ja vain hyv\u00e4k\u00adsytt\u00e4v\u00e4t perusteet oikeuttavat erilaiseen kohteluun. Kunnalla ei ole velvollisuutta vuokrata venepaikkoja. Solmittaessa sopimuksia sopimusten tulee perustua yhdenvertaiseen kohteluun ja samassa tilanteessa olevia on kohdeltava samoin perustein. Kuntalaisia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4.<\/p>\n<p>$13b<\/p>\n<h3>Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajalle ei tule korvausta kuluistaan.<\/h3>\n<h3>Perusteluissa mainitut<\/h3>\n<h3>Kuntalaki (365\/1995) 4 ja 90 \u00a7<\/h3>\n<h3>Hallintolaink\u00e4ytt\u00f6laki 74 \u00a7<\/h3>\n<h3>K\u00e4sittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa<\/h3>\n<p>on valituksessaan vaatinut, ett\u00e4 It\u00e4-Suomen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja X:n teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kumotaan. Teknisen lautakunnan 22.5.2012 tekem\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 on poistettava kohta 5. Pyht\u00e4\u00e4n kunta on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenk\u00e4yntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. A:lle ei tule m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 maksettavaksi oikeudenk\u00e4yntimaksua.<\/p>\n<h3>Vaatimustensa tueksi A on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esitt\u00e4nyt lis\u00e4ksi muun ohella seuraavaa:<\/h3>\n<p>Erilainen kohtelu maksun m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisess\u00e4 kohdistuu mielivaltaisesti kunnassa asuviin ja kuntaan tai sielt\u00e4 pois muuttaneisiin. Syrjint\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kohdistunut sattumanvaraisesti kunnan j\u00e4seniin.<\/p>\n<p>Toimintaa rahoittavien kunnan asukkaiden ja muiden v\u00e4lille ei korotetun maksun osalta saa synty\u00e4 kohtuutonta eroa. Venepaikkojen osalta 100 prosentin korotus on kohtuuton, eik\u00e4 se ole muutenkaan perusteltu. Kohtuuttomat korotukset ovat kiellettyj\u00e4 my\u00f6s ulkopuolisten osalta.<\/p>\n<p>Kunnan mukaan laituripaikkojen vuokrat eiv\u00e4t kata yll\u00e4pitokustannuksia. N\u00e4in ollen kunta on subventoinut vuokria vapaassa kilpailussa yksityisten palveluntarjoajien kanssa v\u00e4\u00e4rist\u00e4en kilpailua kielletyll\u00e4 tavalla. Syntynytt\u00e4 vajetta on korjattu perim\u00e4ll\u00e4 kaksinkertaisia maksuja muualla asuvilta kunnan j\u00e4senilt\u00e4 ja ulkokuntalaisilta. Menettely on ollut moitittavaa ja ristiriidassa kansallisen ja Euroopan unionin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kanssa. Vastaava syrjint\u00e4 ei ole mahdollista yksityiselle kilpailijalle, joka joutuu hinnoittelemaan palvelun kustannuksia vastaavasti.<\/p>\n<p>X:n kunta on vuonna 2014 antanut venesatamatoiminnot hoidettavaksi yksityiselle toimijalle, joka on luopunut henkil\u00f6\u00f6n perustuvasta syrjinn\u00e4st\u00e4. N\u00e4in ollen asia on tulevien vuokranm\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteiden osalta ratkennut.<\/p>\n<p>Asialla on kuitenkin merkityst\u00e4 kunnan ennen vuotta 2014 perimien maksunkorotusten palauttamisvaatimusten osalta. Lis\u00e4ksi kyseess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 linjaus kunnan j\u00e4senten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamisessa. Hallinto-oikeuden mainitseman korkeimman hallinto-oikeuden vuodelta 1988 olevan ratkaisun j\u00e4lkeen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on muuttunut. Yhteiskunnalliset arvot ovat muuttuneet my\u00f6s kunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa syrjint\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n salliviksi.<\/p>\n<p>A on 20-vuotislaituripaikan haltija. Vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei nyt vuosivuokrapaikoiksi muuttuvien paikkojen osalta koske h\u00e4nt\u00e4, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samat periaatteet koskevat my\u00f6s my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4ttyvi\u00e4 20-vuotism\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja.<\/p>\n<p>on antanut selityksen ja asiassa aikaisemmin lausutun uudistaen vaatinut, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 1988 A 24 todennut kunnan voivan kohdella asukkaitaan ja muita henkil\u00f6it\u00e4 eri tavalla, jos siihen on osoitettavissa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t perusteet. Venepaikoista peritt\u00e4v\u00e4 maksu oli tuossa aikaisemmassa tapauksessa 2,4 kertaa korkeampi ulkopaikkakuntalaisille, joten X:n kunnassa nyt k\u00e4ytetty kaksinkertainen maksu ulkopaikkakuntalaisille ei ole ollut kohtuuton.<\/p>\n<p>Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksest\u00e4 laeiksi er\u00e4iden opetustointa koskevien lakien muuttamiseksi antamassaan lausunnossa (PeVL 9\/2000 vp) todennut, ett\u00e4 oppilasmaksujen tulee kaikissa tapauksissa olla kohtuullisia sek\u00e4 oman ett\u00e4 toisen kunnan oppilaiden osalta. Maksujen v\u00e4lisi\u00e4 eroja ei siten saa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kohtuuttoman suuriksi.<\/p>\n<p>Lausunnossa k\u00e4sitellyiss\u00e4 maksuissa kysymys on ollut lakis\u00e4\u00e4teisen teht\u00e4v\u00e4n hoitamiseen liittyvist\u00e4 maksuista, joiden perusteista on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 lailla. Sen sijaan vapaa-ajan viettoon liittyv\u00e4n vapaaehtoisen maksun ei voida katsoa olevan perustuslakivaliokunnan lausunnossa lausutun periaatteen soveltamispiiriss\u00e4, vaan kysymys on kunnan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen kuuluvasta asiasta.<\/p>\n<p>on antanut vastaselityksen.<\/p>\n<p>ett\u00e4 korkein hallinto-oikeus on 13.3.2015 siirt\u00e4nyt hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 perityn oikeudenk\u00e4yntimaksun palauttamista koskevan vaatimuksen It\u00e4-Suomen hallinto-oikeuteen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>, ett\u00e4 It\u00e4-Suomen hallinto-oikeus on 27.3.2015 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n nro 15\/0105\/4 korjannut valituksenalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen sivun 4 5. kappaleen valtuustoa koskevat kohdat muotoon tekninen lautakunta.<\/p>\n<h3>Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu<\/h3>\n<p>2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. It\u00e4-Suomen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumotaan. Samoin kumotaan X:n kunnan teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s 22.5.2012 (\u00a7 45) p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdan 5 osalta ja X:n kunnan teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s 11.12.2012 (\u00a7 120) A:n oikaisuvaatimuksen hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>3. A:n oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Perustelut<\/h3>\n<p>Suomen perustuslain 121 \u00a7:n 1 momentin mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.<\/p>\n<p>Kuntalain (365\/1995) 1 \u00a7:n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalain 2 \u00a7:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa s\u00e4\u00e4detyt teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Perustuslain 6 \u00a7:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edess\u00e4. Saman pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella.<\/p>\n<p>Perustuslain esit\u00f6iden mukaisesti yhdenvertaisuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s kohdistuu my\u00f6s lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4\u00e4n. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmi\u00e4 toisia edullisempaan tai ep\u00e4edullisempaan asemaan. Perustuslain yhdenvertaisuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei kuitenkaan edellyt\u00e4 kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleiv\u00e4t asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusn\u00e4k\u00f6kohdilla on merkityst\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 lailla etuja ja oikeuksia kansalaisille ett\u00e4 asetettaessa heille velvollisuuksia. Toisaalta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lle on ominaista, ett\u00e4 se kohtelee tietyn hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisi\u00e4 eri tavoin edist\u00e4\u00e4kseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (HE 309\/1993 vp s. 42 &#8211; 43, PeVL 31\/2014 vp s. 3).<\/p>\n<p>Perustuslain 6 \u00a7:n 2 momentissa s\u00e4\u00e4detty syrjint\u00e4kielto t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 yhdenvertaisuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Perustuslakivaliokunnan tulkintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan momentissa lueteltuja erotteluperusteita voidaan pit\u00e4\u00e4 syrjint\u00e4kiellon ydinalueena. Luetteloa ei ole kuitenkaan tarkoitettu tyhjent\u00e4v\u00e4ksi, vaan eri asemaan asettaminen on kielletty my\u00f6s muun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella. T\u00e4llainen syy voi olla esimerkiksi henkil\u00f6n asuinpaikka (HE 309\/1993 vp s. 43 &#8211; 44, PeVL 19\/2014 vp s. 3).<\/p>\n<p>Kuten perustuslain perusoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6sten esit\u00f6iss\u00e4 (HE 309\/1993 vp) on todettu, perustuslain edell\u00e4 tarkoitetut s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t toisaalta kiell\u00e4 kaikenlaista erontekoa ihmisten v\u00e4lill\u00e4, vaikka erottelu perustuisi syrjint\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista esit\u00f6iden mukaan on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti syrjint\u00e4kieltos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 lueteltujen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (HE 309\/1993 vp s. 44). Perustuslakivaliokunta on lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n kiinnitt\u00e4nyt huomiota valitun keinon oikeasuhtaisuuteen (PeVL 3\/2014 vp, s. 7).<\/p>\n<p>X:n tekninen lautakunta on 22.5.2012 (\u00a7 45) muuttanut L:n venelaitureiden A ja B vuokraperusteita ja luovutusperiaatteita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 tarkemmin ilmenevin tavoin.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen esittelytekstist\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kunta oli vuonna 1992 rakentanut L:n venesatamaan kaksi laituria (A ja B), jotka oli vuokrattu veneilij\u00f6ille 20 vuodeksi. Laituria A oli vuonna 2004 rakennettu lis\u00e4\u00e4. Venepaikan vuokra maksettiin kokonaan etuk\u00e4teen, jolloin vuokratuloilla kustannettiin osa laitureiden investointikustannuksista. Vuonna 2012 oli umpeutumassa 34 edell\u00e4 tarkoitettua vuokrasopimusta, kun laituripaikkoja oli kaikkiaan 72.<\/p>\n<p>Esittelytekstin mukaan molemmissa laitureissa on sopimuksia eri pituisilla vuokra-ajoilla. Kunnan tarkoituksena oli, ett\u00e4 sopimukset saataisiin p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n samaan aikaan. Sopimukset olivat kesken\u00e4\u00e4n erilaisia my\u00f6s siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 nyt p\u00e4\u00e4ttyviss\u00e4 sopimuksissa ei ollut mainintaa venepaikan vuokraajan etuoikeudesta vuokrakautensa p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 saada kysymyksess\u00e4 oleva venepaikka vuokralle uudella sopimuksella. My\u00f6hemmiss\u00e4 sopimuksissa oli t\u00e4llainen maininta etuoikeudesta. Vuonna 1992 tehdyiss\u00e4 sopimuksissa 2,5 metri\u00e4 leve\u00e4n venepaikan 20-vuotisvuokra oli noin 1 500 euroa. Vuonna 2004 tehdyiss\u00e4 sopimuksissa samanlaisen venepaikan 20 vuoden vuokra oli 1 963 euroa. Lis\u00e4ksi vuokralaisilta laskutettiin vuosittain noin 40 euroa erilaisista hoitokustannuksista.<\/p>\n<p>Teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 mainituiksi ulkokuntalaisiksi on katsottu henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t ole vuoden alussa henkikirjoitettuja Pyht\u00e4\u00e4n kunnassa.<\/p>\n<p>Tekninen lautakunta on todennut oikaisuvaatimuksen johdosta antamassaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4, ett\u00e4 L:n venepaikkojen vuosivuokran perusteet on m\u00e4\u00e4ritelty teknisen lautakunnan aiemmin tekem\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 28.10.2009 (\u00a7 100). Tuossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 on jo m\u00e4\u00e4ritelty, ett\u00e4 ulkokuntalaisilta perit\u00e4\u00e4n kaksinkertainen vuokra.<\/p>\n<p>Kunnan venepaikkojen vuokraamisessa ei ole ollut kysymys p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekohetkell\u00e4 voimassa olleen yhdenvertaisuuslain (21\/2004) soveltamisalan piiriin kuuluneesta toiminnasta, joten asiaa ei ole arvioitava yhdenvertaisuuslain pohjalta.<\/p>\n<p>Venepaikkojen vuokraamisen on vanhastaan katsottu kuuluvan kunnan yleiseen toimialaan. Venepaikkavuokran perusteista ei ole kuntalaissa eik\u00e4 muuallakaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erikseen s\u00e4\u00e4detty. Kunnalla on siten l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti oikeus itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 venepaikkojen yll\u00e4pidosta ja vuokraamisesta sek\u00e4 venepaikkavuokran perusteista ja suuruudesta.<\/p>\n<p>Aikaisemmassa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (KHO 1988 A 24) on hyv\u00e4ksytty, ett\u00e4 ulkopaikkakuntalaisilta voidaan peri\u00e4 venepaikoista korkeampaa maksua kuin kunnassa vakituisesti asuvilta henkil\u00f6ilt\u00e4. Aikaisemman oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4 arvioitaessa on otettava huomioon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 perustuu ennen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa voimassa olleeseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Perustuslakivaliokunta on lausuntok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt mahdollisena, ett\u00e4 kunnan asukkaat voidaan joissakin tapauksissa asettaa parempaan asemaan kuin ulkokuntalaiset, kun t\u00e4llaiselle s\u00e4\u00e4ntelylle on samalla perustuslain 121 \u00a7:\u00e4\u00e4n palautuva hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy. Esimerkiksi asunnon sijaintikunnan j\u00e4sen voitiin aravarajoituslain mukaan asettaa etusijalle kunnan tai kuntien tosiasiallisessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa olevien aravavuokra- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Koska s\u00e4\u00e4ntely merkitsi asunnon hakijoiden asettamista eri asemaan heid\u00e4n asuinpaikkansa perusteella, asiaan liittyv\u00e4 hallituksen esitys (HE 47\/2006 vp) oli perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Perustuslakivaliokunta arvioi lausunnossaan (PeVL 14\/2006 vp) edell\u00e4 tarkoitettua hallituksen esityst\u00e4 erityisesti perustuslain 121 \u00a7:ss\u00e4 turvatun kunnallisen itsehallinnon ja 6 \u00a7:n 2 momentissa s\u00e4\u00e4detyn syrjint\u00e4kiellon n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 perustuslain 19 \u00a7:n 4 momentissa julkiselle vallalle s\u00e4\u00e4detyn asumisoikeuden edist\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n kannalta.<\/p>\n<p>Perustuslakivaliokunnan lausunnossaan toteamalla tavalla kunnallisen itsehallinnon n\u00e4k\u00f6kulmasta oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kunnan asukkaiden asumistarpeiden tyydytt\u00e4minen kuuluu kunnan harjoittaman asuntopolitiikan perusl\u00e4ht\u00f6kohtiin. N\u00e4in toimiessaan kunta pyrkii kuntalain 1 \u00a7:n 3 momentin mukaisesti edist\u00e4m\u00e4\u00e4n asukkaidensa hyvinvointia ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnan j\u00e4senten asumisoloja asunto-olojen kehitt\u00e4mislaissa s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla. Kunnan j\u00e4senen etusijalle oli perustuslakivaliokunnan kannan mukaan siten perustuslain 6 \u00a7:n 2 momentissa tarkoitettu ja viime k\u00e4dess\u00e4 perustuslain 121 \u00a7:ss\u00e4 vahvistettuun kunnalliseen itsehallintoon palautuva hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy.<\/p>\n<p>Hallituksen esityksest\u00e4 laeiksi er\u00e4iden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta antamassaan lausunnossa (PeVL 9\/2000 vp) perustuslakivaliokunta puolestaan arvioi taiteen perusopetuksesta annetun lain muutosta perustuslain 6 \u00a7:n 2 momentissa s\u00e4\u00e4detyn syrjint\u00e4kiellon kannalta, koska laissa ehdotettiin s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4ksi mahdollisuudesta ottaa henkil\u00f6n asuinpaikka huomioon oppilaiden valinnassa ja oppilasmaksujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>$149<\/p>\n<p>X:n tekninen lautakunta on valituksenalaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 ulkokuntalaisilta perit\u00e4\u00e4n venepaikasta kaksinkertainen vuokra verrattuna kunnan asukkailta peritt\u00e4v\u00e4\u00e4n vuokraan. Asiassa on sin\u00e4ns\u00e4 selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lautakunta on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n asettanut kunnan asukkaat ja ulkopaikkakuntalaiset eri asemaan asuinpaikan perusteella. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole perustuslakivaliokunnan aikaisemmin arvioimien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kaltaisia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, joihin kunta voisi perustaa omien asukkaidensa paremman kohtelun. Asian oikeudellisen arvioinnin kannalta olennaista on siten, voidaanko t\u00e4m\u00e4 erottelu perustella perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Venepaikkojen vuokraamisessa on kysymys kunnan tarjoamasta vastikkeellisesta virkistystoimintaan liittyv\u00e4st\u00e4 palvelusta. Palvelun j\u00e4rjest\u00e4minen ei ole kunnan lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4, mutta kunta voi itsehallintonsa nojalla ottaa t\u00e4llaisen teht\u00e4v\u00e4n vapaaehtoisesti hoidettavakseen.<\/p>\n<p>Kunta voi perustuslain syrjint\u00e4kieltos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarjota t\u00e4ss\u00e4 asiassa tarkoitetun kaltaisia virkistyspalveluja vain asukkailleen etenkin silloin, kun palvelua &#8211; t\u00e4ss\u00e4 vuokrattavia venepaikkoja &#8211; on tarjolla selke\u00e4sti rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kunta voi vastaavasti asettaa kunnassa vakituisesti asuvat kunnan j\u00e4senet etusijalle muualla asuviin kunnan j\u00e4seniin n\u00e4hden venepaikkoja my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4. T\u00e4llaisella etusijalle asettamismenettelyll\u00e4 voidaan katsoa olevan v\u00e4lit\u00f6n liitynt\u00e4 kuntalain (365\/1995) 1 \u00a7:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan pyrkimykseen edist\u00e4\u00e4 omien asukkaidensa hyvinvointia. Erilaiseen asemaan asettamiselle palvelun saamiseksi on siten esitett\u00e4viss\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy, joka palautuu viime k\u00e4dess\u00e4 kunnalliseen itsehallintoon.<\/p>\n<p>X:n kunta ei ole kuitenkaan rajoittanut ulkokuntalaisten mahdollisuutta vuokrata venepaikkoja eik\u00e4 asettanut kunnassa vakituisesti asuvia etusijalle venepaikkoja my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4. Esill\u00e4 olevassa asiassa kunta on tarjonnut venepaikkoja kunnasta my\u00f6s muille kuin oman kunnan asukkaille kotisatamak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kunnan asukkaat ja muualla asuvat kunnan j\u00e4senet sek\u00e4 muut henkil\u00f6t ovat palvelun k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti siten samanlaisessa asemassa.<\/p>\n<p>Muualla asuvien kunnan j\u00e4senten ja muiden henkil\u00f6iden kaksinkertaiselle vuokralle ei ole esitetty perusteita teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 22.5.2012 (\u00a7 45). Tekninen lautakunta on esitt\u00e4nyt t\u00e4llaisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyl\u00e4tess\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vastatessaan valitukseen hallinto-oikeudessa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa perusteita on esitetty kunnanhallituksen selityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Kunta on korkeimman hallinto-oikeuden aiemman oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja perustuslakivaliokunnan lausuntok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella katsonut, ett\u00e4 kuntalain (365\/1995) 1 \u00a7:n 3 momentissa s\u00e4\u00e4detty kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edist\u00e4minen voi muodostaa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n perusteen ihmisten asettamiselle eri asemaan heid\u00e4n asuinpaikkansa perusteella. Kunta on erisuuruisten vuokrien perusteena vedonnut erityisesti siihen, ett\u00e4 kunnassa vakituisesti asuvat henkil\u00f6t osallistuvat verotuksen kautta kotikuntansa palveluiden rahoittamiseen verovaroin laajemmin kuin muut kunnan j\u00e4senet. Kunnan vakituisten asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa kotikuntaansa ovat siten laajemmat kuin esimerkiksi pelkk\u00e4\u00e4 kiinteist\u00f6veroa m\u00f6kkikuntaansa maksavilla kes\u00e4asukkailla. Kunta on my\u00f6s todennut, ett\u00e4 vuokrat eiv\u00e4t kata laitureiden kunnossapitokuluja. Laitureita joudutaan siten rahoittamaan osittain kunnan verovaroin.<\/p>\n<p>Korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 venepaikan vuokraamisen kaltaisen kunnan yleiseen toimialaan kuuluvan virkistyspalvelun ollessa kyseess\u00e4 kunnallisella verotuksella ja kunnan vakinaisten asukkaiden merkitt\u00e4v\u00e4sti ulkopaikkakuntalaisia alhaisemmalla venepaikkavuokralla ei voida katsoa olevan j\u00e4rjestelyn hyv\u00e4ksymiseksi vaadittavaa oikeudellisesti v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4, vaikka toiminnasta aiheutuneet kustannukset rahoitettaisiinkin osin verovaroin. Ulkopaikkakuntalaisilta peritt\u00e4vien kaksinkertaisten vuokrien yhteys kunnan pyrkimykseen edist\u00e4\u00e4 asukkaidensa hyvinvointia on samoin varsin et\u00e4inen ja v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 todetun vuoksi ja ottaen lis\u00e4ksi huomioon, ettei kunnan menettelylle kohdella kunnan vakituisia ja ei-vakituisia asukkaita eri tavoin ole muuhun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kuin kuntalakiin palautuvaa yhteytt\u00e4, ei kaksinkertaisen venepaikkavuokran perimist\u00e4 muilta kuin kunnassa vakituisesti asuvilta voida pit\u00e4\u00e4 oikeasuhteisena keinona sin\u00e4ns\u00e4 perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n, kuntalakiin palautuvan, tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaiseen asemaan asettamiselle palvelusta maksettavan vuokran suhteen ei siten ole esitetty hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta. Hallinto-oikeuden ja teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset on t\u00e4m\u00e4n vuoksi kumottava edell\u00e4 ratkaisuosasta ilmenev\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Kun otetaan huomioon asian laatu ja asiassa saatu selvitys, ei ole kohtuutonta, ett\u00e4 A korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksesta huolimatta on joutunut hallinto-oikeudessa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa vahinkonaan. Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jolla on hyl\u00e4tty A:n oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, muuttamiseen ei ole perusteita.<\/p>\n<p>Samalla perusteella A:lle ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 korvausta oikeudenk\u00e4yntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.<\/p>\n<p>Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo J\u00e4\u00e4skinen, Matti Hal\u00e9n, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Petri Helander ja Maarit Lindroos. Asian esittelij\u00e4 Riitta Kreula.<\/p>\n<p>Eri mielt\u00e4 olleen hallintoneuvos Outi Suvirannan \u00e4\u00e4nestyslausunto, johon hallintoneuvokset Alice Guimaraes-Purokoski ja Matti Hal\u00e9n yhtyiv\u00e4t:<\/p>\n<p>Asiassa merkitykselliset oikeusohjeet, lainvalmisteluaineisto ja perustuslakivaliokunnan lausunnot ilmenev\u00e4t enemmist\u00f6n esitt\u00e4mist\u00e4 perusteluista. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 9\/2000 vp ilmenee enemmist\u00f6n perusteluissa todetun ohella, ett\u00e4 lausunnolla olleessa esityksess\u00e4 ehdotettiin s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4ksi koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n oikeudesta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 oppilailta peritt\u00e4v\u00e4t maksut erisuuruisiksi siit\u00e4 riippuen, tuleeko oppilas omasta tai kustannusten jakamisesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevasta kunnasta vai muualta. Perustuslakivaliokunta totesi, ett\u00e4 erisuuruisille oppilasmaksuille oli lausunnossa edell\u00e4 esitetyt &#8211; edelt\u00e4 enemmist\u00f6n perusteluista ilmenev\u00e4t &#8211; kunnalliseen itsehallintoon liittyv\u00e4t hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t syyt. Valiokunta korosti edelleen, ett\u00e4 oppilasmaksujen tulee kaikissa tapauksissa olla ehdotetussa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 mainitulla tavalla kohtuullisia. Maksujen v\u00e4lisi\u00e4 eroja ei siten saa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kohtuuttoman suuriksi.<\/p>\n<p>Katson samoin kuin enemmist\u00f6, ett\u00e4 kunta voi perustuslain syrjint\u00e4kieltos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asettaa kunnan asukkaat etusijalle ulkokuntalaisiin n\u00e4hden venepaikkoja my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 erilaiseen asemaan asettamisella voidaan katsoa olevan v\u00e4lit\u00f6n liitynt\u00e4 kuntalain (365\/1995) 1 \u00a7:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan pyrkimykseen edist\u00e4\u00e4 omien asukkaidensa hyvinvointia. Venepaikkojen vuokraaminen on ollut kunnan vapaaehtoinen teht\u00e4v\u00e4, jonka kunta on itsehallintonsa nojalla voinut ottaa hoidettavakseen.<\/p>\n<p>$14c<\/p>\n<p>Asian esittelij\u00e4n esittelij\u00e4neuvos Riitta Kreulan esitys asian ratkaisemiseksi oli samansis\u00e4lt\u00f6inen kuin hallintoneuvos Outi Suvirannan \u00e4\u00e4nestyslausunto.<\/p>\n<h3>X:n tekninen lautakunta<\/h3>\n<h3>A<\/h3>\n<h3>It\u00e4-Suomen hallinto-oikeus<\/h3>\n<h3>Pyynt\u00f6 lausunnon pyyt\u00e4miseksi Euroopan unionin tuomioistuimelta<\/h3>\n<p>Teknisen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s 22.5.2012 \u00a7 45<\/p>\n<h3>Hallinto-oikeuden oikeudellista arviointia ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h3>\n<h3>Oikeudenk\u00e4yntikulut<\/h3>\n<h3>Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet<\/h3>\n<p>Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden j\u00e4senet Mirjami Paso, Anu Klemetti ja Jukka Hartikainen, joka on my\u00f6s esitellyt asian.<\/p>\n<h3>X:n kunnanhallitus<\/h3>\n<h3>Merkit\u00e4\u00e4n,<\/h3>\n<h3>Merkit\u00e4\u00e4n<\/h3>\n<p>1. Oikeudenk\u00e4yntimaksun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 koskeva vaatimus<\/p>\n<p>2. P\u00e4\u00e4asian ratkaisu<\/p>\n<p>2.1 Perustuslain ja kuntalain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/p>\n<p>2.2 Asiakirjoista saatu selvitys<\/p>\n<p>2.3 Arvioinnin taustaa<\/p>\n<p>2.4 Oikeudellinen arviointi<\/p>\n<p>3. Oikeudenk\u00e4yntikulujen korvaamista koskeva vaatimus<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"kji-sep\" \/>\n<p class=\"kji-source-links\"><strong>Sources officielles :<\/strong> <a class=\"kji-source-link\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/en\/case-law\/supreme-administrative-court\/precedents\/2016\/189\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">consulter la page source<\/a><\/p>\n<p class=\"kji-license-note\"><em>Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kommunen X hade under en l\u00e5ng tid i kommunen tillhandah\u00e5llit inte bara kommunens stadig-varande inv\u00e5nare utan ocks\u00e5 i andra kommuner bosatta kommunmedlemmar b\u00e5tplatser, som kunde anv\u00e4ndas som hemmahamn f\u00f6r b\u00e5tar. Tekniska n\u00e4mnden besl\u00f6t \u00e4ndra hyres- och uppl\u00e5-telsegrunderna f\u00f6r b\u00e5tbryggorna och besl\u00f6t samtidigt att de som inte var bosatta i kommunen skulle betala dubbel hyra j\u00e4mf\u00f6rt&#8230;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"template":"","meta":{"_crdt_document":""},"kji_country":[7740],"kji_court":[28668],"kji_chamber":[7742],"kji_year":[61603],"kji_subject":[7646],"kji_keyword":[29423,63173,43941,28713,29306],"kji_language":[7746],"class_list":["post-825382","kji_decision","type-kji_decision","status-publish","hentry","kji_country-finlande","kji_court-cour-supreme-administrative-de-finlande","kji_chamber-precedents","kji_year-61603","kji_subject-divers","kji_keyword-andra","kji_keyword-bosatta","kji_keyword-invanare","kji_keyword-kommunen","kji_keyword-kommunens","kji_language-multilingue"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO Premium plugin v27.5 (Yoast SEO v27.5) - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-premium-wordpress\/ -->\n<title>KHO:2016:189 - Kommunal\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"zh_CN\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"KHO:2016:189 - Kommunal\u00e4rende\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kommunen X hade under en l\u00e5ng tid i kommunen tillhandah\u00e5llit inte bara kommunens stadig-varande inv\u00e5nare utan ocks\u00e5 i andra kommuner bosatta kommunmedlemmar b\u00e5tplatser, som kunde anv\u00e4ndas som hemmahamn f\u00f6r b\u00e5tar. Tekniska n\u00e4mnden besl\u00f6t \u00e4ndra hyres- och uppl\u00e5-telsegrunderna f\u00f6r b\u00e5tbryggorna och besl\u00f6t samtidigt att de som inte var bosatta i kommunen skulle betala dubbel hyra j\u00e4mf\u00f6rt...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"23 \u5206\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016189-kommunalarende\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016189-kommunalarende\\\/\",\"name\":\"KHO:2016:189 - Kommunal\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-05-03T13:54:54+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016189-kommunalarende\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016189-kommunalarende\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/kho2016189-kommunalarende\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jurisprudences\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/jurisprudences\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"KHO:2016:189 &#8211; Kommunal\u00e4rende\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"description\":\"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"zh-Hans\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#organization\",\"name\":\"Kohen Avocats\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"zh-Hans\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Logo-2-1.webp\",\"width\":2114,\"height\":1253,\"caption\":\"Kohen Avocats\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kohenavocats.com\\\/zh-hans\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO Premium plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"KHO:2016:189 - Kommunal\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/","og_locale":"zh_CN","og_type":"article","og_title":"KHO:2016:189 - Kommunal\u00e4rende","og_description":"Kommunen X hade under en l\u00e5ng tid i kommunen tillhandah\u00e5llit inte bara kommunens stadig-varande inv\u00e5nare utan ocks\u00e5 i andra kommuner bosatta kommunmedlemmar b\u00e5tplatser, som kunde anv\u00e4ndas som hemmahamn f\u00f6r b\u00e5tar. Tekniska n\u00e4mnden besl\u00f6t \u00e4ndra hyres- och uppl\u00e5-telsegrunderna f\u00f6r b\u00e5tbryggorna och besl\u00f6t samtidigt att de som inte var bosatta i kommunen skulle betala dubbel hyra j\u00e4mf\u00f6rt...","og_url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/","og_site_name":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"\u9884\u8ba1\u9605\u8bfb\u65f6\u95f4":"23 \u5206"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/","name":"KHO:2016:189 - Kommunal\u00e4rende - Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat en droit p\u00e9nal \u00e0 Paris","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website"},"datePublished":"2026-05-03T13:54:54+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/#breadcrumb"},"inLanguage":"zh-Hans","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/kho2016189-kommunalarende\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jurisprudences","item":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/jurisprudences\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"KHO:2016:189 &#8211; Kommunal\u00e4rende"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#website","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","name":"Kohen Avocats","description":"Ma\u00eetre Hassan Kohen, avocat p\u00e9naliste \u00e0 Paris, intervient exclusivement en droit p\u00e9nal pour la d\u00e9fense des particuliers, notamment en mati\u00e8re d\u2019accusations de viol. Il assure un accompagnement rigoureux d\u00e8s la garde \u00e0 vue jusqu\u2019\u00e0 la Cour d\u2019assises, veillant au strict respect des garanties proc\u00e9durales.","publisher":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"zh-Hans"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#organization","name":"Kohen Avocats","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"zh-Hans","@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","contentUrl":"https:\/\/kohenavocats.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Logo-2-1.webp","width":2114,"height":1253,"caption":"Kohen Avocats"},"image":{"@id":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision\/825382","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_decision"}],"about":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kji_decision"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=825382"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kji_country","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_country?post=825382"},{"taxonomy":"kji_court","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_court?post=825382"},{"taxonomy":"kji_chamber","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_chamber?post=825382"},{"taxonomy":"kji_year","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_year?post=825382"},{"taxonomy":"kji_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_subject?post=825382"},{"taxonomy":"kji_keyword","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_keyword?post=825382"},{"taxonomy":"kji_language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kohenavocats.com\/zh-hans\/wp-json\/wp\/v2\/kji_language?post=825382"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}