TT 2023:9 — Palkanmaksu

Kunta- ja hyvinvointialan työriidan ratkaisemiseksi oli sovittu erillissopimus. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä laiminlöi maksaa eräät erillissopimuksessa mainitut palkat viimeistään sopimuksessa sovittuna päivänä. Työtuomioistuin katsoi, että näin menetellessään kuntayhtymän oli perustellusti pitänyt tietää rikkovansa erillissopimuksen määräystä. Asiassa ei ollut esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko olisi voitu jättää kokonaan tuomitsematta. Asiassa ei myöskään ollut tullut esille seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Kuntayhtymän sijaan tullut hyvinvointialue tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (ent. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä)

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n 3.10.2022 hyväksymän erillissopimuksen (ajalle 1.5.2022 — 30.4.2025) mukaan keväällä 2022 toteutuneiden lakkopäivien osalta palkansaajille ei aiheudu lomaraha- tai lomaoikeuksien menetyksiä. Mahdollisesti pidätetyt edut maksetaan 30.11.2022 mennessä. Työnantajat suorittavat lakon aikana tehdystä suojelutyöstä vielä maksamattomat palkat 30.11.2022 mennessä. Palkansaajille ei aiheudu palkanmenetyksiä siirtokiellon noudattamisesta. Mahdollisesti pidätetty palkka maksetaan takaisin 30.11.2022 mennessä. Sote ry peruu välittömästi asettamansa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä tilapäisen siirron kiellon. Lisäksi Sote ry lopettaa valmistelun liittyen joukkoirtisanoutumisiin tai muihin työtaistelutoimenpiteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Edellä mainittu erillissopimus solmittiin kunta- ja hyvinvointialan työriidan ratkaisemiseksi. Sopimuksen tulkinnasta ei ole riitaa käsillä olevan asian osalta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole maksanut osaa kanteessa tarkoitetuista suojelutyön palkoista erillissopimuksen edellyttämällä tavalla 30.11.2022 mennessä. Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on tehnyt asiasta valvontapyynnön Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle (KT) 1.12.2022. KT on vastannut valvontapyyntöön 8.12.2022.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävät ovat siirtyneet 1.1.2023 lukien Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

KANNE

VASTAUS

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän rikkoneen työehtosopimuksen erillissopimuksen 3.10.2022 määräystä, koska se ei ole maksanut työntekijöiden palkkasaatavia 30.11.2022 mennessä,

2. tuomitsee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta,

3. tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

Perusteet

Oikea-aikainen ja -määräinen palkanmaksu on työnantajan päävelvoite. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue rikkoo tätä velvollisuutta 3.10.2022 tehdyssä erillissopimuksessa tarkoitettujen suojelutyöpalkkojen osalta jatkuvasti siihen saakka, kunnes palkat on kokonaisuudessaan maksettu.

Vastauksessaan 8.12.2022 Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n (Sote ry) valvontapyyntöön Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (KT) on todennut, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PPSHP) oli tehnyt parhaansa, jotta palkat saataisiin maksuun oikeansuuruisena ja että KT oli muistuttanut kuntayhtymää ehdon sisällöstä. KT:n valvonta asiassa oli täysin riittämätön, eikä se ollut vaikuttanut työnantajan toimintaan.

PPSHP on ilmoittanut 30.11.2022 omassa intranetissään muun muassa, että työtaistelun aikaisia palkkoja korjattiin edelleen. Ilmoituksen mukaan tavoitteena oli, että kaikki olisi käsitelty ja palkat maksettu vuoden loppuun mennessä.

Erillissopimuksen rikkominen on selvää ja riidatonta. Kuntayhtymällä oli ollut runsaasti aikaa laskea ja maksaa suojelutyön palkat siinä aikataulussa, johon erillissopimuksessa oli sitouduttu.

Hyvityssakko voidaan jättää tuomitsematta erityisestä syystä, ja se tulee kysymykseen työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomisasiassa vain poikkeuksellisesti. Palkanmaksun laiminlyöminen ei ole rikkomuksena niin vähäinen, että hyvityssakko voitaisiin jättää tuomitsematta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaajat ovat vaatineet, että vaatimukset hyvityssakon määräämisestä ja kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään. Vastaajat ovat lisäksi vaatineet, että Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 2.300 eurolla korkoineen.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta (ent. PPSHP) vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus

Asian arvioinnissa on huomioitava, että esimerkiksi erilaisista teknisistä ongelmista ja inhimillisistä virheistä johtuen palkanmaksussa ei voida saavuttaa täydellistä virheettömyyttä, eikä tällä tavoin syntyneitä virheitä voida katsoa työehtosopimuksen tietensä rikkomiseksi. Näin ollen kantajan vaatimus hyvityssakon määräämisestä työehtosopimuksen tieten rikkomisesta tulee hylätä perusteettomana.

Toissijaisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee erityisen syyn vuoksi jättää tuomitsematta hyvityssakkoon edellä mainittujen seikkojen perusteella (TT 2002:39). Työnantajan rikkomus on kokonaisuutena arvioiden vähäinen. Myöhästyneet saatavat ovat olleet suuruudeltaan muutamista euroista enintään muutamiin satoihin euroihin.

KT:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus

KT on vastannut Sote ry:n valvontapyyntöön viivytyksettä ja asianmukaisesti.

KT on Sote ry:n valvontapyynnön johdosta 8.12.2022 muistuttanut PPSHP:ta erillissopimuksen sisällöstä ja kehottanut sairaanhoitopiiriä maksamaan lakon aikana tehdyn suojelutyön palkat erillissopimuksessa edellytetyssä aikataulussa. KT:lla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa sairaanhoitopiiriin muilla tavoin suojelutyön palkkojen maksamista nopeuttaakseen. KT ei ole hyväksynyt työnantajan virheellistä menettelyä eikä ole asettunut tukemaan sitä.

Kantaja on nostanut kanteen asiassa heti valvontaa seuraavana päivänä. KT:lle ei näin ollen ole annettu mahdollisuutta seurata ja arvioida valvonnan vaikutusta työnantajan menettelyyn. Se, että työehtosopimuksen vastaista menettelyä ei ole saatu nopeasti — tai tässä tapauksessa välittömästi — valvonnan jälkeen korjatuksi, ei sellaisenaan aiheuta KT:lle hyvityssakkovastuuta. Myöskään työnantajalla ei ole ollut kanteen välittömän nostamisen vuoksi mahdollisuutta pyrkiä suojelutyön palkkojen nopeampaan maksamiseen valvonnan johdosta.

KT on näin ollen toiminut asiassa mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävän joutuisasti, eikä sen voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajien kirjalliset todisteet

Perustelut

Työehtosopimusmääräyksen rikkominen

KT ja Sote ry ovat 3.10.2022 hyväksyneet erillissopimuksen, jonka mukaan työnantajat muun muassa suorittavat kevään 2022 lakon aikana tehdystä suojelutyöstä vielä maksamattomat palkat 30.11.2022 mennessä. Työtuomioistuin katsoo sopimuksen sanamuodosta ilmenevän osapuolten tiedossa olleen sopimusta tehdessään, että keväällä 2022 tehdystä suojelutyöstä oli palkkoja maksamatta vielä sopimuksen tekohetkellä eli lokakuun alkupuolella.

KT:n on siten katsottava sitoutuneen erillissopimukseen ja sen osana viivästyneiden palkkojen maksuaikatauluun tietoisena siitä, että sen edustamien työnantajien olisi mahdollisesti maksettava palkkoja takautuvasti ja että palkkojen maksamisessa oli ollut ongelmia. PPSHP on ollut sopimukseen sidottu työnantaja, joka ei ole kyennyt maksamaan palkkoja siinä aikataulussa, johon työnantajapuoli oli sitoutunut. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että PPSHP:n on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa erillissopimuksen määräystä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, kun se ei ole maksanut kaikkia keväällä 2022 tehdystä suojelutyöstä maksettavia palkkoja erillissopimuksen mukaisesti 30.11.2022 mennessä. (ks. TT 2002:39)

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.

Asiassa ei ole väitetty, että KT:n olisi pitänyt tietää ennen Sote ry:n valvontakirjeen vastaanottamista 1.12.2022, että PPSHP ei pystyisi maksamaan kaikkia keväällä 2022 tehdystä suojelutyöstä maksettavia palkkoja erillissopimuksen mukaisesti 30.11.2022 mennessä. Asiassa ei siten ole perustetta katsoa, että KT:lla olisi ollut aihetta ryhtyä valvontatoimiin PPSHP:ta kohtaan ennen 30.11.2022 varmistaakseen sen, että kaikkia erillissopimuksen määräyksiä noudatettaisiin.

Kun KT on vastaanottanut Sote ry:n valvontakirjeen, PPSHP oli jo edellä todetulla tavalla rikkonut erillissopimuksen määräystä eräiden palkkojen maksamisen aikataulusta. Työtuomioistuin katsoo, että KT:lla ei ole ollut joulukuussa 2022 tai myöhemmin mitään keinoa saada PPSHP:ta maksamaan 30.11.2022 mennessä niitä palkkoja, joita PPSHP ei ollut maksanut tuohon päivään mennessä. Jo tapahtunutta sopimusmääräyksen rikkomista ei ole ollut mahdollista poistaa 1.12.2022 tai sen jälkeen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että KT ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. KT:hen kohdistettu hyvityssakkovaatimus on siten hylättävä.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin toteaa, että hyvityssakon tarkoituksena on korvata toiselle osapuolelle loukkaus, jonka työehtosopimuksen vastainen toiminta on aiheuttanut, ja tehostaa työehtosopimuksen noudattamista jatkossa. Hyvityssakko on näin ollen korvausta muusta kuin laiminlyönnin mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen työehtosopimusmääräyksen rikkomisasiassa on poikkeuksellista. Se on tullut kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut kokonaisuutena vähäinen (TT 2002:39) tai laiminlyönnin vähäisyyden lisäksi työnantajayritys on ollut pieni eikä laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa (TT 2015:133).

Työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Työtuomioistuin katsoo palkan maksamisella oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti olevan suuri merkitys palkansaajalle. Ottaen tämän lisäksi huomioon, että kysymys on ollut palkoista, jotka ovat olleet maksamatta keväästä 2022 lukien, erillissopimuksen määräyksen rikkomista ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Tähän arvioon ei vaikuta se vastaajapuolen väittämä seikka, että myöhästyneet saatavat ovat olleet suuruudeltaan muutamista euroista enintään muutamiin satoihin euroihin.

Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta. Asiassa ei myöskään ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.

PPSHP on siirretty varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 7 ja 20 §:n sekä erikoissairaanhoitolain 7 §:n nojalla. Työtuomioistuin toteaa, että PPSHP:n menettelyn johdosta tuomittava hyvityssakko tulee siten määrätä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maksettavaksi.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo, että huomioon ottaen käsillä olevassa asiassa riidattomiksi todetut seikat asiaa ei ole pidettävä edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla epäselvänä. Asiassa ei siten ole perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt asianosainen korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

Vastaajilla ei ole ollut huomauttamista Sote ry:n kulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrään. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on asian hävinneenä velvoitettava korvaamaan Sote ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaajapuolen vaatimus hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on vastaavasti hylättävä.

KT on voittanut asian omalta osaltaan. Kantaja Sote ry on 11.1.2023 päivätyssä lausumassaan ilmoittanut, ettei sillä ollut lausuttavaa vastaajapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrästä, joka oli tuolloin 2.000 euroa. Vastaajapuoli on omassa lausumassaan 18.1.2023 korottanut kuluvaatimuksensa määrän 2.300 euroksi. Selvityksen puuttuessa siitä, kuinka vastaajapuolen kulut ovat jakautuneet KT:n ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kesken, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa Sote ry korvaamaan KT:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää vaatimuksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tuomitsemisesta maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Työtuomioistuin

2. tuomitsee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle 2.500 euroa hyvityssakkoa työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta ja

Työtuomioistuin velvoittaa Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n maksamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Palkanmaksun viivästymisen syyt

Sairaanhoitopiiri ryhtyi aktiivisiin toimiin virheiden oikaisemiseksi ja palkkojen maksamiseksi oikeamääräisinä heti palkanmaksun virheiden ja viivästysten tultua sen tietoon. Sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinto alkoi touko-kesäkuussa 2022 tarkistaa yksitellen käsityönä kaikki ne työaikajaksot, joilla suojelutyötä oli tehty. Tarvittavat oikaisut on tehty ja tarkistetut palkat on maksettu työntekijöille sitä mukaa kun tarkistustyö on valmistunut. PPSHP:ssa suurin osa lakon aikaisen suojelutyön palkoista on maksettu 31.5., 15.6. ja 30.6.2022. Viimeisetkin suojelutyön palkat vaadittuine viivästyskorkoineen saadaan maksuun vuoden 2022 loppuun mennessä.

Osa suojelutyön palkoista on viivästynyt kokonaan tai osittain, ja on myös tullut ilmi, että maksetuissa suojelutyön palkoissa on ollut virheitä. Viivästyneiden palkkaerien suuruus vaihtelee muutamasta eurosta enintään muutamaan sataan euroon. Noin 350 työntekijää on vaatinut viivästyskorkoa myöhästyneen suojelutyön palkkasaatavan johdosta.

PPSHP:ssa käytössä ollut sähköinen työvuorosuunnittelu- ja työajanseurantajärjestelmä ei ole soveltunut lakon aikaisen suojelutyön palkan tai viivästyskorkojen maksamiseen. Koska järjestelmää ei voitu käyttää suojelutyövuorojen dokumentointiin, tallentamiseen ja maksatukseen, työ jouduttiin tekemään käsityönä. Käsityönä selvitettyjä suojelutyön palkkajaksoja on ollut huomattava määrä, arviolta 12.000. Myös viivästyskorot jouduttiin laskemaan käsityönä, eikä virheiden oikaisuakaan pystytty tekemään järjestelmän tuella.

Viivästykset ja virheet palkanmaksussa johtuivat inhimillisistä virheistä palkkojen manuaalisessa käsittelyssä. Manuaaliseen käsittelyyn osallistuivat esimies, henkilöstöhallinto ja myös itse työntekijä.

Virheiden oikaiseminen edellyttää, että sairaanhoitopiiri käy uudelleen läpi käsityönä kaikki työaikajaksot, joiden aikana suojelutyötä on tehty. Vain tällä tavoin pystytään oikaisemaan palkan maksun virheet ja varmistamaan, että suojelutyön palkka ja viivästyskorot tulevat maksetuiksi oikean määräisinä.

PPSHP:n henkilöstöhallinnossa on samaan aikaan tapahtunut muutoksia, kun henkilöstöä on siirtynyt osin hyvinvointialueen valmistelutehtäviin. Tämä on entisestään viivästyttänyt ja vaikeuttanut suojelutyön palkkojen oikea-aikaista ja virheetöntä maksamista sekä virheiden oikaisemista. Suojelutyön palkkojen ja viivästyskorkojen maksaminen käsityönä on siten tarkoittanut huomattavaa ylimääräistä työmäärää sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnolle tilanteessa, jossa henkilöstöhallinnon resurssit ovat samaan aikaan pienentyneet.

Sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnossa on tehty huomattava määrä ylitöitä suojelutyön palkkojen oikea-aikaiseksi ja oikeamääräiseksi maksamiseksi. Palkanmaksua tai oikaisutyötä ei ole pystytty nopeuttamaan lisärekrytoinneilla, koska työ vaatii usean kuukauden perehtymisajan.

Sairaanhoitopiiri on ottanut yhteyttä ulkopuoliseen palveluntuottajaan, jolta se on ostanut palkkahallinnon palveluja. Ulkopuolinen palveluntuottaja ei ole pystynyt tarjoamaan apua virheiden oikaisemiseen tai suojelutyön palkkojen maksun nopeuttamiseen.

Edellä todetun perusteella työnantaja ei ole viivytellyt suojelutyön palkanmaksussa vaan on päinvastoin tehnyt kaikkensa voidakseen maksaa suojelutyön palkat oikean määräisinä ja mahdollisimman nopeasti.

KT:n vastaus Sote ry:n valvontapyyntöön 8.12.2022

PPSHP:n ilmoitus intranetissä 30.11.2022

KT:n sähköposti PPSHP:lle 8.12.2022

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat määräykset

Kunnan ja hyvinvointialueen työehtosopimuksista annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimuksen muun muassa kuntayhtymän ja hyvinvointialueen puolesta tekee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, johon sovelletaan, mitä työehtosopimuslaissa säädetään työnantajasta tai rekisteröidystä työnantajain yhdistyksestä.

Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n (KT) ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n (Sote ry) 3.10.2022 hyväksymässä erillissopimuksessa on sovittu muun ohella, että työnantajat suorittavat kevään 2022 lakon aikana tehdystä suojelutyöstä vielä maksamattomat palkat 30.11.2022 mennessä.

Asiassa on riidatonta, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PPSHP) ei ole maksanut osaa kanteessa tarkoitetuista suojelutyön palkoista erillissopimuksen edellyttämällä tavalla 30.11.2022 mennessä. Työtuomioistuin toteaa, että kuntayhtymä ei siten ole työnantajana noudattanut edellä mainittua erillissopimuksen määräystä.

Kantaja on vedonnut muun ohella siihen, että PPSHP:llä oli ollut runsaasti aikaa laskea ja maksaa suojelutyön palkat siinä aikataulussa, johon erillissopimuksessa oli sitouduttu. Kantajan mukaan KT:n valvonta asiassa oli ollut täysin riittämätön, eikä se ollut vaikuttanut työnantajan toimintaan.

Vastaajat ovat vedonneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen osalta ensisijaisesti siihen, että PPSHP ei ollut tieten rikkonut KT:n ja Sote ry:n välisen erillissopimuksen määräystä. Sairaanhoitopiirin menettely ei ollut ollut piittaamatonta työehtosopimuksen määräyksistä eikä tahallista tai törkeän tuottamuksellista. Sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräyksen oikeasisältöisesti ja -aikaisesti. Vastaajat ovat vaatineet hyvinvointialueen osalta toissijaisesti, että hyvinvointialue jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon tai että vastaajien vetoamat seikat joka tapauksessa otetaan huomioon mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrää harkittaessa. KT:hen kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen osalta vastaajat ovat vedonneet siihen, että KT oli toiminut asiassa mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävän joutuisasti, eikä sen siten voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Riidattomat seikat sekä kantajan ja vastaajien vetoamat seikat huomioon ottaen asiassa on ratkaistava, onko keväällä 2022 tehdystä suojelutyöstä maksettavien palkkojen viivästymisen johdosta katsottava, että PPSHP on rikkonut edellä mainittua erillissopimuksen määräystä tieten tai että sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Ratkaistava on myös se, onko KT laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Mikäli työtuomioistuin katsoo näiden rikkomisten ja laiminlyöntien tapahtuneen, ratkaistavaksi tulee, onko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja KT tuomittava hyvityssakkoon ja mitkä ovat mahdollisten hyvityssakkojen määrät.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.