Itä-Suomen HO 11.3.2024 124 – Yksityishenkilön velkajärjestely

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

$a4

ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 3.11.2023

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 11.3.2024

Pankki P

SELOSTUS ASIASTA

Käräjäoikeus muutti A:lle 15.10.2018 vahvistettua yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelmaa takautuvasti 1.8.2020 lukien, koska A:n maksuvara oli muuttunut olennaisesti.

Selvittäjän muutettuun maksuohjelmaehdotukseen liittyen Pankki P on katsonut, ettei veloille C50 ja C82 tehtyjä suorituksia tule vähentää velalle C81 maksettavasta määrästä. Selvittäjä on esittänyt kantaansa perustellen maksuohjelmaa käräjäoikeudelle vahvistettavaksi. Käräjäoikeus on katsonut, että velkojia tulee kohdella tasapuolisesti. Siten on perusteltua katsoa, että selvittäjän tekemä linjaus kaikkien samassa asemassa olevien velkojen suhteen on menetelty samalla tavalla, on lainsäätäjän tarkoituksen mukainen. Kun kyse on saman velkojan useista veloista, on perusteltua katsoa, ettei tämän velkojan tule päästä toisia velkojia parempaan asemaan sen vuoksi, että velat on ilmoitettu useammassa kuin yhdessä erässä. Kyse ei siten ole jo saatujen suoritusten palauttamisesta, vaan samalle velkojalle maksettavien suoritusten uudelleenkohdentamisesta hakijan maksuvarassa tapahtuneiden muutosten perusteella.

Käräjäoikeus vahvisti 22.9.2023 maksuohjelmaehdotuksen sellaisenaan hakijan muutetuksi maksuohjelmaksi.

Käräjätuomari Minna Jääskeläinen

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Muutetussa maksuohjelmassa velan C81 lasketusta kertymästä ei tule vähentää saman velkojan eri saataville C50 ja C82 jo maksettuja ja uuden kertymän ylittäviä suorituksia. Kertymät tulee huomioida velkakohtaisesti. Nyt muutetun maksuohjelman laskentatapa rinnastuu jo maksettujen suoritusten kiellettyyn palauttamiseen. Maksettujen suoritusten tulisi jäädä velkojien hyväksi. Suoritukset ovat tulleet velkojalle ulosoton kautta, eikä velkoja ole voinut vaikuttaa suoritusten kohdentumiseen velkojen välillä. Velkajärjestelylain 44 §:n 2 momentin säännös ei sanamuodostaan huolimatta tarkoita velkojaa vaan velkojan yksittäistä maksuohjelmassa huomioitavaa saatavaa. Velkajärjestelylain 44 §:n 2 momentin säännöstä on tulkittava samoin kuin lain 31 §:n 4 momentin säännöstä velka- eikä velkojakohtaisesti. Muutettu maksuohjelma loukkaa velkojien yhdenvertaista kohtelua.

Vastaus

on vastustanut muutosvaatimuksia.

Käräjäoikeuden ratkaisu on oikea.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Velkajärjestelylain 44 §:n 2 momentin mukaan maksuohjelman muutos velkojien vahingoksi koskee niitä velkojia, joille ohjelman mukaan vielä tulisi suoritus.

Hovioikeus toteaa, että velkajärjestelylaissa ei ole säännöksiä tilanteesta, jossa velkojalle on alkuperäisen maksuohjelman perusteella maksettu enemmän kuin velkojan muutetun maksuohjelman mukaan kuuluisi saada.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että jos velallisella on ollut vain tavallisia velkoja, joista osa on jo maksuohjelman mukaisesti maksettu loppuun tai peritty ulosotossa kokonaan, muutos ei koske näitä velkoja. Heiltä ei ryhdytä perimään suorituksia takaisin. Maksuohjelman muuttaminen merkitsee niille veloille tulevan kertymän pienenemistä, jotka ovat ohjelman mukaan vielä maksamatta (Koskelo ja Lehtimäki: Yksityishenkilön velkajärjestely, Helsinki 1997, s. 406).

A:n maksuohjelmaa on muutettu 1.8.2020 lukien. Tuona ajankohtana alkuperäisen maksuohjelman mukainen maksuvelvollisuus on kokonaan täyttynyt 21 velkojan osalta (yhteensä 30 velkojaa). Tämän vuoksi maksuohjelman muutos koskee jäljelle jääneitä velkojia, kuten pankki P:tä. Tässä tilanteessa maksuohjelman muuttaminen merkitsee näiden velkojien veloille tulevan kertymän pienenemistä. Osalle A:n velkojista on alkuperäisen maksuohjelman perusteella maksettu enemmän suorituksia kuin niiden osuus maksuvarasta on muutetussa maksuohjelmassa. Pankki P:n osalta se tarkoittaa, että muutettuun maksuohjelmaan verrattuna velasta C50 yli menevä osuus on ollut 435 euroa ja velasta C82 yli menevä osuus on ollut 1.877,64 euroa, kun taas velasta C81 on edelleen kertymättä 2.192,03 euroa. Näin ollen velkojakohtaisessa tarkastelussa pankki P:n muutetun maksuohjelman mukainen yli menevä osuus on ollut 120,26 euroa, kun taas velkakohtaisessa tarkastelussa velkojalla on edelleen saatavia 2.192,03 euroa.

Oikeuskirjallisuudessa velkojien yhdenvertaisuuden periaate on määritelty siten, että samassa asemassa olevia velkojia on kohdeltava samalla tavalla. Usein puhutaankin yhdenvertaisuuden sijasta tasapuolisen kohtelun periaatteesta. Periaate ei siis edellytä velkojien yhtäläistä kohtelua sanan varsinaisessa merkityksessä, esimerkiksi samaa oikeutta saada maksu insolvenssivarallisuudesta. Päinvastoin velkojan ja velallisen aikaisempaa sopimusta esimerkiksi vakuudesta on kunnioitettava (Koulu, Lindfors ja Niemi, Insolvenssioikeus, Helsinki 2017, s. 46).

$c8

Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

– – – – – – – – – – – –

hovioikeudenneuvos Jukka Soininen

hovioikeudenneuvos Tuulikki Räsänen

hovioikeudenneuvos Virpi Pääkkönen

Esittelijä: hovioikeuden esittelijä Sini Järvi

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

A

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: