Itä-Suomen HO 6.2.2024 24/105108 – Säännöstelyrikos

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi säännöstelyrikoksen, koska A oli rikkonut ja yrittänyt rikkoa Neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 määräyksiä viemällä Suomesta Venäjälle euromääräistä valuuttaa noin 27.000 euron arvosta ja kaikuluotaimia toisten henkilöiden käyttöön 4.197 euron arvosta sekä yrittämällä viedä kiellettyjä ylellisyysesineitä 1.864,75 euron arvosta. Syyttäjä vaati, että A:n syyksi luetaan säännöstelyrikoksen asemesta törkeä säännöstelyrikos. Kysymys sen arvioimisesta, oliko säännöstelyrikoksessa tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.

Hovioikeus katsoi, että tavoitellun taloudellisen hyödyn määränä ei voitu pitää suoraan niiden seteleiden ja esineiden arvoa, jotka A oli vienyt ja yrittänyt viedä Venäjälle.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 12.10.2022

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 6.2.2024

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

– – – – – – – – – – – –

Presidentti Antti Savela

Hovioikeudenneuvos Eero Antikainen

Hovioikeudenneuvos Minna Koskinen

Hovioikeudenneuvos Tero Vauhkonen

Hovioikeudenneuvos Tiina Kiviranta

Hovioikeudenneuvos Minna Huttunen

Hovioikeudenneuvos Tellervo Turunen

Esittelijä: Hovioikeuden esittelijä Heli Koivunen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 1.11.2024 : Ei valituslupaa

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Törkeä säännöstelyrikos

Rikoslaki 46 luku 2 §

Euroopan unionin neuvoston asetus N:o 833/2014 artiklat 2a, 3h ja 5i

Laki eräiden Suomelle YK:n ja EU:n jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 4 §

09.06.2022 – 29.07.2022 Virolahti

A on sekä rikkonut että yrittänyt rikkoa Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisesta luonnollisiin henkilöihin annetuissa asetuksissa säädettyä säännöstelymääräystä seuraavasti:

1) A on rikkonut rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun Euroopan unionin neuvoston asetuksen N:o 833/2014 artiklassa 5i (muutettu asetuksella 2022/345, joka on tullut voimaan 2.3.2022) säädettyä euromääräisten setelien vientikieltoa Venäjälle siten, että A on ajalla 9.6.2022 – 24.7.2022 seitsemällä eri kerralla vienyt Venäjälle yhteensä noin 27.000 euroa. A on nostanut kyseiset rahat Suomessa pankkiautomaateista omalla ja poikansa pankkikorteilla. A on yrittänyt viedä 29.7.2022 Venäjälle euroja, mutta hänet on otettu kiinni Nuijamaan rajanylityspaikalla ja tuolloin hänen hallussaan olleista rahoista on takavarikoitu 800 euroa. Edellä tarkoitettuja eurojen vientejä Venäjälle ei voida pitää 5i artiklan 2a – kohdassa tarkoitettuna Venäjälle matkustavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuina vienteinä ottaen huomioon varojen suuri määrä.

2) A on rikkonut rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun Euroopan unionin neuvoston N:o 833/2014 artiklassa 2 a (muutettu asetuksella 2022/328, joka on tullut voimaan 25.2.2022) säädettyä kaksikäyttötuotteiden vientikieltoa Venäjälle siten, että A on 24. ja 29.6.2022 vienyt Venäjälle kolme yhteensä 4.197 euron arvoista kaikuluotainta. Kyseiset kaikuluotaimet kuuluvat asetuksen liitteessä VII kohdassa Ryhmä IV – Antennit ja laserit mainittuihin vientikiellossa oleviin kaksoiskäyttötuotteisiin. Kaikuluotainten vientiä Venäjälle ei voida pitää 2a artiklan 3g -kohdassa tarkoitettuna Venäjälle matkustavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuna vientinä, koska A on vienyt kyseiset kaikuluotaimet tuttavilleen.

3) A on yrittänyt rikkoa rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun Euroopan unionin neuvoston asetuksen N:o 833/2014 artiklassa 3h (muutettu asetuksella 2022/428, joka on tullut voimaan 15.3.2022) säädettyä tuoteryhmäkohtaista yli 300 euron tai yli 750 euron arvoisten ylellisyystuotteiden vientikieltoa Venäjälle siten, että A on 29.7.2022 yrittänyt viedä Venäjälle kahta golf -mailaa, joiden yksikköhinta kuittien mukaan on ollut 539 euroa eli yhteensä 1.078 euroa ja älykelloa, jonka hinta on kuitin mukaan ollut 786,75 euroa. Kyseiset tuotteet kuuluvat asetuksen liitteessä XVIII kohdassa 21 ja 15 mainittuihin vientikiellossa oleviin ylellisyystuotteisiin. Koska A on otettu kiinni 29.7.2022 Nuijamaan rajanylityspaikalla ja tuolloin hänen hallussaan olleet golf-mailat ja älykello on takavarikoitu, A:n teko on tältä osin jäänyt yritykseksi.

Säännöstelyrikoksessa on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Ottaen huomioon teon kesto ja se, että teko koostuu useammasta luvattomasta viennistä ja tuotteista, teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tuomion perustelut

Sovellettava lainsäädäntö

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (tehty 13.12.2007, voimaan 1.1.2009) rajoittavia toimenpiteitä koskevan 215 artiklan mukaan Euroopan unionin neuvosto tietyin edellytyksin hyväksyy määräenemmistöllä tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat päätöstä keskeyttää kokonaan tai osittain talous- ja rahoitussuhteet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä. Saman artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan unionin neuvosto tietyin edellytyksin voi toteuttaa kyseistä menettelyä noudattaen luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaisesti Euroopan unionin neuvosto on 31.7.2014 antanut asetuksen 833/2014, joka koskee Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä. Kyseistä asetusta on muutettu useilla Euroopan unionin neuvoston asetuksilla vuonna 2022.

Rikoslain 46 luvun 1 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan joka rikkoo tai yrittää rikkoa Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttämisestä kolmannen maan kanssa tai rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisesta luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin annetuissa asetuksissa säädettyä tai mainittujen säädösten nojalla annettua säännöstelymääräystä, on tuomittava säännöstelyrikoksesta.

Käräjäoikeus toteaa, että Euroopan unionin neuvoston asetus 833/2014 ja siihen asetuksilla tehdyt muutokset ovat sääntelyrikosta koskevan rikoslain 46 luvun 1 §:n 9 kohdassa tarkoitettuja Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttämisestä kolmannen maan kanssa tai rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisesta luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin annettuja asetuksia ja kyseisessä asetuksessa asetettujen määräysten rikkomista voidaan mahdollisena rikoslain 46 luvun 1 §:n mukaisena säännöstelyrikoksensa taikka sen törkeänä tai lievänä tekomuotona.

Riidaton alkutilanne ja käsiteltävän asian rajaaminen

A 29.7.2022 tavattu Nuijamaan raja-asemalla, jossa hän on ollut ylittämässä rajaa tarkoituksenaan poistua Suomesta Venäjälle. A ei ole ilmoittanut mitään tulliselvitettäväksi, eikä ole vientitiskillä esittänyt mitään vientiasiakirjoja Tullille. A:n hallusta on tehdyssä tullitarkastuksessa löydetty kaksi Taylormade Ventus -merkkistä golfmailaa (arvo 539 euroa kappale), Garmin Fenix 7 Sapphire Solar -merkkinen älykello (hankintahinta 786,75 euroa) sekä käteistä rahaa 800 euroa. Näiden lisäksi A:n hallusta hänen ajoneuvostaan on löydetty muuta omaisuutta, mutta näiltä osin syyttäjä ei ole vaatinut hänelle asiassa rangaistusta.

A on suullisessa pääkäsittelyssä myöntänyt, että kyseiset esineet ja rahavarat ovat olleet hänen hallussaan ja hänen tarkoituksensa on ollut viedä ne Suomesta Venäjälle. A:n mukaan ne ovat olleet hänen henkilökohtaista omaisuuttaan ja tarkoitettu hänen omaan käyttöönsä.

A:n hallusta löytyneiden kuittien perusteella hänen on epäilty hankkineen Suomesta ja vieneen Tullille ilmoittamatta Venäjälle neljä kappaletta Lowrance Elite FS 9 -kaikuluotaimia (kappalehinta 1.399 euroa) kesäkuun 2022 aikana.

A on suullisessa pääkäsittelyssä myöntänyt ostaneensa kuittien mukaiset kaikuluotaimet ja vieneensä ne Venäjälle. Hän on ostanut kaikuluotaimet omilla rahoillaan. Yksi niistä on tarkoitettu hänen omaan käyttöönsä ja kolme hänen ystäviensä käyttöön. A:n kertoman mukaan hän ei ole tavoitellut viennillä voittoa, eikä hän ole saanut muille viemistään kaikuluotaimista edes maksua.

Lisäksi A:n on epäilty nostaneen Suomessa eri pankkiautomaateista kahdella eri pankkikortilla yhteensä 77.124 eurosta, josta hänen epäillään vieneen Venäjälle käteisenä euromääräisenä rahana 27.000 euroa.

A on suullisessa pääkäsittelyssä myöntänyt nostaneensa rahat Suomessa kahdella eri pankkikortilla, joista toinen on hänen omansa ja toinen hänen poikansa. Poikansa korttia hän on pitänyt hallussaan ja käyttänyt, koska se on hänen oikeutensa isänä. A on kertonut, että osa rahoista on ollut hänen omiaan ja osa muiden ihmisten rahoja, jotka on talletettu hänen tililleen. Lisäksi A on kertonut ostaneensa Suomesta erilaisia tuotteita noin 50.000 eurolla ja vieneensä tuotteita Venäjälle. Niistä osa on mennyt hänen omaan käyttöönsä ja osa hänen ystävilleen. Ystävät ovat antaneet rahaa A:lle ja pyytäneet häntä tuomaan tuotteita, koska A:lla on viisumi Suomeen. Käräjäoikeus toteaa, että Suomessa ostoksiin käytetyn 50000 euron osalta syyttäjä ei ole vaatinut A:lle rangaistusta, eikä kyseisten rahojen käyttöä tai niillä hankittujen tuotteiden maastavientiä käsitellä tässä yhteydessä muilta osin kuin A:n hallusta 29.7.2022 tavattujen esineiden ja käteisten rahavarojen osalta.

Asiassa esitetty näyttö ja näytön arviointi

Käteinen raha

Euroopan unionin neuvoston asetuksen 833/2014 5 i artiklan (lisätty neuvoston asetuksella 345/2022) kielletään euromääräisten setelien myynti, toimittaminen, siirto tai vienti Venäjälle tai Venäjällä oleville luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, mukaan lukien Venäjän viranomaiset ja keskuspankki, taikka käytettäväksi Venäjällä. Kielto ei koske euromääräisten setelien myyntiä, toimitusta, siirtoa tai vientiä, jos kyseinen myynti, toimitus, siirto tai vienti on tarkoitettu Venäjälle matkustavien henkilöiden tai heidän kanssaan matkustavien perheenjäsenten henkilökohtaiseen käyttöön.

Asiassa esitetyn kirjallisena todisteena esitetyn esitutkintapöytäkirjan liitteenä olevan takavarikkopöytäkirjan mukaan A:n hallusta on 29.7.2022 takavarikoitu euromääräistä käteistä rahaa 800 euron edestä sekä kaksi pankkikorttia. Kirjallisena todisteena esitettyjen pankkiautomaattitiedustelujen mukaan A on ajalla 5.6.-29.7.2022 nostanut hänen hallustaan 29.7.2022 takavarikoiduilla pankkikorteilla nostanut Suomessa sijaitsevilta pankkiautomaateilta käteistä rahaa yhteensä 77.124 euroa. A:n hallusta löytyneiden kuittien mukaan hän on ostanut Suomesta erilaisia tuotteita noin 50.000 eurolla.

A on suullisessa pääkäsittelyssä kertonut nostaneensa mainitun määrän eli 77.124 euroa Suomessa eri automaateista. Kyseiset rahat ovat olleet hänen omiaan ja muiden henkilöiden hänelle antamia ja tarkoitettu ostosten tekemiseen Suomessa. Kaikki rahat eivät ole kuluneet ostoksiin, joten A on vienyt ylimääräiset rahat, 27.000 euroa, käteisenä pienemmissä erissä Venäjälle. Lisäksi A on kertonut, että ei ole tiennyt käteisen rahan vientiä koskevista erityisistä rajoituksista, mutta on havainnut rajanylityspaikalla kyltin, jossa mainitaan, että yli 10.000 euron käteiserät tulee ilmoittaa Tullille.

Lisäksi A on suullisessa pääkäsittelyssä kertonut, että toinen Tullin hänen hallustaan takavarikoimista pankkikorteista on hänen omansa ja toinen hänen poikansa sekä myöntänyt oikeaksi asiassa kirjallisena todisteena 5 esitetyn esitutkintapöytäkirjan liitteen (liitteet 12 ja 13), joista ilmenevät pankkiautomaattitiedustelusta esille tulleet A:n kyseisillä korteilla tekemät nostot (toisella kortilla yhteensä 49.894 euroa ja toisella kortilla 27.230 euroa).

Käräjäoikeus katsoo, että asiassa on kirjallisella todistelulla sekä A:n suullisessa pääkäsittelyssä kertomalla näytetty toteen, että A on ajalla 5.6.-23.7.2022 Suomessa oleskellessaan nostanut omalla ja toisen henkilön pankkikortilla yhteensä noin 77.000 euroa käteistä rahaa, josta hänen on hänen hallustaan löydetyin kuitein näytetty käyttäneen Suomessa ostoksiin noin 50.000 euroa. A on lisäksi myöntänyt, että näiden summien erotuksen, noin 27.000 euroa, hän on vienyt käteisenä euromääräisenä rahana Venäjälle.

Käräjäoikeus toteaa, että A on vienyt Venäjälle huomattavan määrän käteistä rahaa, joista osan hän on nostanut omalla kortillaan ja osan toisen henkilön kortilla. Lisäksi A on kertomansa mukaan vienyt rahat pienissä erissä usealla kerralla ja viitannut kertomassaan myös Suomen ja Venäjän rajalla olevasta taulusta ilmenevään tietoon suurten rahamäärien ilmoittamisvelvollisuudesta.

Käräjäoikeus katsoo, että Venäjälle viedyn rahan (euroseteleiden) osalta eli noin 27.000 euron määrästä A:n menettely on ollut Euroopan unionin neuvoston Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä koskevan asetuksen 833/2014 5 i artiklan tarkoittamaa kiellettyä euromääräisten setelien vientiä Venäjälle. Ottaen huomioon vietyjen rahojen suuri määrä, varojen nostaminen eri henkilöiden kortilla ja A:n menettely rahoja maasta vietäessä, ei kyseisten euromääräisten seteleiden vientiä myöskään voida katsoa sallituksi Venäjälle matkustavien henkilöiden henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuksi vienniksi.

Kaikuluotaimet

Euroopan unionin neuvoston asetuksen 833/2014 2 a artiklan (aiempi artikla korvattu neuvoston asetuksella 328/2022) kielletään asetuksen liitteessä VII lueteltujen, unionista tai mistä tahansa muualta peräisin olevien sellaisten tuotteiden ja sellaisen teknologian, jotka voisivat edistää Venäjän sotilaallista ja teknologista kehittämistä tai puolustus- ja turvallisuusalan kehittämistä, myynti, toimitus, siirto ja vienti suoraan tai välillisesti Venäjällä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä. Kieltoa ei sovelleta artikla 3 g-kohdan mukaan Venäjälle matkustavien luonnollisten henkilöiden tai heidän mukanaan matkustavien perheenjäsenten henkilökohtaiseen käyttöön, ja rajoittuen heidän omistuksessaan oleviin henkilökohtaisiin tavaroihin, koti-irtaimistoon, ajoneuvoihin tai työvälineisiin, joita ei ole tarkoitettu myyntiin.

Euroopan unionin neuvoston asetuksen 833/2014 2 artiklan (aiempi artikla korvattu neuvoston asetuksella 328/2022) kielletään unionista tai mistä tahansa muualta peräisin olevien kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti Venäjällä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä. Saman artiklan 3 g-kohdan mukaan kieltoa ei sovelleta Venäjälle matkustavien luonnollisten henkilöiden tai heidän mukanaan matkustavien perheenjäsenten henkilökohtaiseen käyttöön, ja rajoittuen heidän omistuksessaan oleviin henkilökohtaisiin tavaroihin, koti-irtaimistoon, ajoneuvoihin tai työvälineisiin, joita ei ole tarkoitettu myyntiin.

Asetuksen 833/2014 liitteen VII mukaan 2 artiklan ja 2 a artiklan nojalla kiellettyjä tuotteita ovat muun muassa meren tai maan akustiset laitteet, joilla voidaan havaita tai paikantaa vedenalaisia esineitä tai ominaisuuksia tai sijoittaa pinta-aluksia tai vedenalaisia ajoneuvoja (X.A.IV.001)

Asiassa kirjallisena todisteena 4 esitetyn esitutkintapöytäkirjan liitteenä toimitetun Ulkoministeriön lausunnon VN/6706/2022-UM-54 mukaan Lowrance Elite FS9 kaikuluotaimet ovat asetuksen 833/2014 liitteen VII ryhmän IV kohdan X.A.IV.001 ”Anturit ja laaserit” alle luokiteltavia tuotteita, jotka kuuluvat kyseisen ryhmän kohtaan ”meren tai maan akustiset laitteet, joilla voidaan havaita tai paikantaa vedenalaisia esineitä tai ominaisuuksia tai sijoittaa pinta-aluksia tai vedenalaisia ajoneuvoja”.

A:n hallusta löytyneiden ostokuittien mukaan A on kerran 24.6.2022 ja kahdesti 29.6.2022 asioinut Motonet-myymälöissä, joista hän on ostanut yhteensä 4 kappaletta tuotekoodilla 50-01197 olevia Lowrance Elite FS 9” -kaikuluotaimia, joiden kappalehinta on ollut 1.399,00 euroa. A on suullisessa pääkäsittelyssä kertonut, että hän on ostanut yhden kaikuluotaimista itselleen ja kolme venäläisille ystävilleen. Nämä kolme kaikuluotainta on ostettu venäläisten ystävien pyynnöstä A:n omilla rahoilla ja viety ystäville Venäjällä. A ei ole saanut viennistä voittoa eikä edes omia rahojaan takaisin. A ei ole ilmoittanut kaikuluotainten viennistä Tullille maasta poistuessaan, koska hän ei ole ollut tietoinen siitä, että tuotteet pitäisi ilmoittaa. Ne ovat kuitenkin olleet näkyvillä hänen autossaan.

Käräjäoikeus toteaa, että saadun selvityksen perusteella A:n ostamien ja Venäjälle viemien kaikuluotaimien on katsottava kuuluvan Euroopan unionin neuvoston asetuksessa 833/2014 tarkoitettuihin tuotteisiin, joiden vienti Venäjälle muuta kuin henkilökohtaiseen käyttöön on niiden arvosta riippumatta kiellettyä. Käräjäoikeus katsoo, että A on uskottavasti osoittanut yhden kaikuluotaimista tulleen hänen omaan käyttöönsä. Lisäksi A on myöntänyt, että kolme kaikuluotainta on ostettu muiden henkilöiden pyynnöstä ja viety heille heidän omaan käyttöönsä. Näiden kolmen kaikuluotaimen osalta käräjäoikeus katsoo, että A:n menettely on ollut Euroopan unionin neuvoston Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä koskevan asetuksen 833/2014 2 a artiklan tarkoittamaa kiellettyä sellaisten tuotteiden ja sellaisen teknologian vientiä, jotka voisivat edistää Venäjän sotilaallista ja teknologista kehittämistä tai puolustus- ja turvallisuusalan kehittämistä.

Ylellisyystuotteet

Euroopan unionin neuvoston asetuksen 833/2014 3 h artiklan (lisätty neuvoston asetuksella 428/2022) kielletään liitteessä XVIII lueteltujen ylellisyystuotteiden myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti Venäjällä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä. Kieltoa sovelletaan liitteessä XVIII lueteltuihin ylellisyystuotteisiin, jos niiden arvo on yli 300 euroa tavaraa kohti. Kieltoa ei sovelleta tuotteisiin, jotka ovat välttämättömiä jäsenvaltioiden Venäjällä sijaitsevien diplomaatti- tai konsuliedustustojen taikka kansainvälisen oikeuden nojalla vapauksia nauttivien kansainvälisten järjestöjen virallisia tarkoituksia varten ja jotka ovat niiden henkilökunnan henkilökohtaisia tavaroita.

Asetuksen 833/2014 liitteen XVIII luettelo 3 h artiklassa tarkoitetutuista ylellisyystuotteista kohdan 15 mukaan kiellettyä on viedä Venäjälle kotitalouskäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita, joiden arvo ylittää 750 euroa sekä kohdan 21 mukaan urheilu-, hiihto-, golf-, sukellus- ja vesiurheiluvälineitä ja -varusteita.

A:n hallusta on 29.7.2022 Nuijamaan rajanylityspaikalla tavattu kaksi kappaletta Taylormade Ventus merkkisiä golfmailoja, sekä Golf Balance -liikkeen kuitti, jonka mukaan kyseiset mailat ovat maksaneet 539 euroa kappale ja Garmin Fenix 7 Sapphire Solar -älykello sekä H.J Suninen -liikkeen kuitti, jonka mukaan kyseinen kello on maksanut 786,75 euroa.

$11c

Käräjäoikeus katsoo asiassa uskottavasti selvitetyksi, että A on hankkinut Suomesta kaksi 539 euron arvoista golfmailaa sekä yhden 786,75 euron arvoisen älykellon, jotka hän on pyrkinyt viemään Venäjälle. Kummankin golfmailan arvo ylittää Euroopan unionin neuvoston Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä koskevan asetuksen 833/2014 3 h artiklan yleisen ylellisyysesineen hintarajan 300 euroa ja älykellon arvo ylittää liiteluettelon XVIII kohdan 15 erityisen arvon 750 euroa. Näin ollen A:n on katsottava kaikkien mainittujen esineiden osalta menetelleen Euroopan unionin neuvoston Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä koskevan asetuksen 833/2014 3 h artiklan vastaisesti yrittäessään viedä liiteluettelossa XVIII tarkoitettuja kiellettyjä ylellisyystavaroita Venäjälle.

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus katsoo, että edellä esitetyin tavoin A:n on katsottava rikkoneen Euroopan unionin neuvoston Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä koskevan asetuksen 833/2014 määräyksiä viedessään Suomesta Venäjälle euromääräistä valuuttaa noin 27.000 euron arvosta, kaikuluotaimia toisten henkilöiden käyttöön 4.197 euron arvosta sekä yrittäessään viedä kiellettyjä ylellisyysesineitä 1.864,75 euron arvosta.

Tahallisuus

$11d

Punninta perusmuotoisen ja törkeän tekomuodon välillä

A:n menettelyn on katsottava täyttävän rikoslain 46 luvun mukaisen säännöstelyrikoksen tunnusmerkistön. Rikoslain 46 luvun 2 §:n mukaan jos sääntelyrikoksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos on omiaan jollakin alueella tai koko maassa aiheuttamaan huomattavaa vaaraa väestön toimeentulolle, yhteiskunnan toiminnalle tai maan taloudelliselle puolustusvalmiudelle tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja säännöstelyrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä säännöstelyrikoksesta.

$11e

Käräjäoikeus katsoo, etteivät törkeän säännöstelyrikoksen tunnusmerkistön tekijät asiassa täyty, joten A:n on katsottava syyllistyneen perusmuotoiseen säännöstelyrikokseen, mikä rikos luetaan hänen syykseen.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Käräjäoikeus toteaa, että A:n syyksi on luettu säännöstelyrikos. Käräjäoikeus katsoo, että rangaistusta kyseisestä rikoksesta mitattaessa on rikoslain 6 luvun 3 §:ssä ja 4 §:ssä määrättyjen seikkojen lisäksi erityisesti otettava huomioon sekä säännöksen tavoite, eli tässä yhteydessä tiettyjen tuotteiden ja omaisuuserien Venäjälle päätymisen estäminen sekä A:n Venäjälle viemän rahan huomattavan suuri määrä. Käräjäoikeus katsoo, että nämä seikat huomioon ottaen A:n rikos ei ole enää sakkorangaistuksella sovitettavissa.

Käräjäoikeus pitää oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksiluetusta rikoksesta sen vahingollisuus, vastaajan syyllisyys ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys sekä muut mainitut seikat huomioon ottaen 3 kuukauden vankeusrangaistusta. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista, joten käräjäoikeus määrää vankeusrangaistuksen ehdolliseksi.

Syyksi luettu rikos

1. Säännöstelyrikos

09.06.2022 – 29.07.2022

Rikoslaki 46 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Vankeus

Syyksi luetut rikokset 1

3 kuukautta vankeutta

Vapaudenmenetysaika 29.7. – 12.10.2022

Vankeusrangaistus on ehdollinen.

Koeaika päättyy 12.1.2024

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

– – – – – – – – – – –

Käräjätuomari Petteri Harjanne

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

on vaatinut, että A:n katsotaan syyllistyneen säännöstelyrikoksen asemesta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän rangaistusvaatimuksen mukaisesti törkeään säännöstelyrikokseen ja että A:lle tuomittu rangaistus sen vuoksi korotetaan vähintään kuudeksi kuukaudeksi ehdollista vankeutta.

$134

Korkein oikeus on oikeuskäytännössään katsonut, että arvioitaessa erittäin arvokasta omaisuutta rikoksen törkeän tekomuodon tunnusmerkistötekijänä tulkinnan pitäisi olla sama riippumatta omaisuuden laadusta tai asianomistajan taloudellisesta asemasta, koska kysymys on rahassa mitattavan arvon määrittämisestä (KKO 2019:93). Rikoksen kohteena olevan taloudellisen arvon suuruuteen perustuvia kvalifiointiperusteita tulisi arvioida lähtökohtaisesti samalla tavalla rahamäärän perusteella, vaikka eri rikostyyppejä koskevissa lainkohdissa kvalifiointiperusteet ilmaistaan hieman erilaisin sanamuodoin. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön perusteella 33.000 euroa täyttää törkeässä säännöstelyrikoksessa tarkoitetun huomattavan taloudellisen hyödyn tunnusmerkistön.

A:n rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen teon kesto ja se, että teko on koostunut useammasta luvattomasta viennistä ja useista tuotteista.

Huomioon ottaen teolla tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä ja se, että A on vienyt ja yrittänyt viedä tuotteita ja käteistä rahaa Venäjälle pakotteiden vastaisesti useamman kerran, oikeudenmukainen seuraamus syytteessä tarkoitetusta törkeästä säännöstelyrikoksesta on noin kuudesta seitsemään kuukautta vankeutta.

Vastaus

on vastustanut muutosvaatimuksia perusteettomina.

Käräjäoikeus on ratkaissut asian kaikilta osin oikein ja perustellut oikein sen, miksi asiassa ei ole näyttöä huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelemisesta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Rikoslain 46 luvun 2 §:n 1 kohdan mukaan, jos säännöstelyrikoksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja säännöstelyrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä säännöstelyrikoksesta.

Lain esitöiden mukaan huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelemisen tunnusmerkki on tarkoitettu vastaamaan esimerkiksi törkeän veropetoksen ja törkeän avustuspetoksen vastaavaa tunnusmerkkiä. Ratkaisevaa on rikoksella tavoitellun hyödyn määrä eikä esimerkiksi rikoksen kohteena olleen tavaraerän suuruus. (HE 66/1988 vp, s. 179)

Lain esitöissä on törkeän veropetoksen kvalifiointiperusteena olevan huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelemisen osalta todettu, että hyödyn määrää arvioitaessa on otettava huomioon paitsi sen veron määrä, josta on vapauduttu tai yritetty vapautua, myös mahdollinen liian suuri hinnanerokorvaus tai liikevaihtoveron palautus. Ratkaisevaa on siis lainvastaisesti hankitun tai tavoitellun hyödyn määrä eikä salatun tai virheellisesti ilmoitetun tulon, vähennyksen tai muun sellaisen erän suuruus sinänsä. (HE 66/1988 vp, s. 64) Törkeän avustuspetoksen kvalifiointiperusteen osalta on esitetty, että hyödyn määrää arvioitaessa on otettava huomioon nimenomaan sen suoranaisen hyödyn määrä, jota rikoksella tavoitellaan, eikä esimerkiksi korkotukilainan suuruutta sinänsä (HE 66/1988 vp, s. 68).

Kymenlaakson käräjäoikeus on törkeää säännöstelyrikosta koskevassa tuomiossaan 21.10.2022 nro 141845 teon törkeysarvioinnin osalta katsonut, että vastaajan yritettyä rikkoa Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisesta luonnollisiin henkilöihin annetuissa asetuksissa säädettyä säännöstelymääräystä yrittämällä viedä Venäjälle vientikiellossa olevia tuotteita, teolla tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä on ollut vastaajan kuljettamien tuotteiden arvo, koska kyseisten tuotteiden vienti Venäjälle on kokonaan kiellettyä. Itä-Suomen hovioikeus on tuomiossaan 7.6.2023 nro 23/123232 hyväksynyt mainitun käräjäoikeuden ratkaisun teon törkeysarvioinnin osalta perusteluineen.

Hovioikeus toteaa, että rikoslakiin sisältyy säännöksiä, joissa rikoksen kvalifiointiperusteeksi on säädetty se, että kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja tai että rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas. Nyt kysymyksessä olevassa rikoslain 46 luvun 2 §:n 1 kohdassa ei ole mainittu esimerkiksi rikoksen kohteena olevan omaisuuden arvoa, vaan mainitun 1 kohdan sanamuodon mukaan säännöstelyrikoksen kvalifiointiperusteena on sellaisen huomattavan hyödyn tavoittelu, joka on laadultaan taloudellista.

Rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa ilmaistun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.

Rikoslain 3 luvun 1 §:n esitöiden mukaan rikosoikeudellinen laillisuusperiaate tarkoittaa muun muassa sitä, ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa syytetyn vahingoksi mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridisteknisestä merkityksestä. Lainsäätäjän käyttämät käsitteet, niin kuin myös konkreettisen tapauksen ja abstraktin oikeusnormin vastaavuuden toteaminen, edellyttävät soveltamistilanteessa lainkäyttäjän tulkintaa. Laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan laintulkinnan toteutuminen. (HE 44/2002 vp, s. 29 ja 34)

Lain soveltaminen edellyttää aina tulkintaa. Tulkinta on merkityssisällön antamista. Tulkinnasta analogian vastakohtana on kysymys, kun merkityssisältö vahvistetaan lain sanamuodon puitteissa. Lainkäyttäjä ei saa edetä sanamuodon ulkopuolelle. Lain soveltaminen, joka perustuu termeille annettuun normaalikielen mukaiseen merkitykseen, on sallittua tulkintaa. Myös lain soveltaminen, joka perustuu termeille oikeustieteessä, lakien esitöissä taikka itse laissa vahvistettuun juridis-tekniseen merkityssisältöön, on sallittua tulkintaa. (HE 44/2002 vp, s. 34)

Korkein oikeus on katsonut, että yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä tulkittaessa on pyrittävä lopputulokseen, joka on sopusoinnussa tunnusmerkistöstä ilmenevän, rangaistusuhalla tavoitellun suojan tarkoituksen kanssa ja joka on kohtuudella tekijän ennakoitavissa (mm. KKO 2014:7, kohta 18). Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2013:12 lausunut, että rangaistussäännösten tulkinnassa voidaan, kun se tapahtuu rikoksesta epäillyn eduksi, ottaa huomioon säännöksen tarkoitus ja sillä suojeltavat oikeushyvät (kohta 19). (KKO 2016:42, kohta 15)

$136

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A:n teolla tavoitellun taloudellisen hyödyn määränä ei voida syyttäjän esittämin tavoin pitää suoraan niiden seteleiden ja esineiden arvoa, jotka A on vienyt ja yrittänyt viedä Venäjälle. Asiassa ei ole esitetty muutakaan selvitystä, joka osoittaisi, että teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Näin ollen törkeän säännöstelyrikoksen tunnusmerkistö ei asiassa täyty.

Vastaaja A

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Syyttäjä

A