KHO 1.12.2023/3513 – Gaturitning (Karleby)
Asia Katusuunnitelmaa koskeva valituslupahakemus ja valitus Muutoksenhakija Kokkolan kaupunki Päätös, jota muutoksenhaku koskee Vaasan hallinto-oikeus 4.4.2023 nro 425/2023 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Asian tausta (1) on kokouksessaan 1.9.2021 § 102 käsitellyt nähtävillä olleesta Pitkänsillankadun katusuunnitelmasta annettuja huomautuksia. Pöytäkirjaan sisältyvän esityksen...
4 min de lecture · 723 mots
Asia
Katusuunnitelmaa koskeva valituslupahakemus ja valitus
Muutoksenhakija
Kokkolan kaupunki
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Vaasan hallinto-oikeus 4.4.2023 nro 425/2023
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Asian tausta
(1)
on kokouksessaan 1.9.2021 § 102 käsitellyt nähtävillä olleesta Pitkänsillankadun katusuunnitelmasta annettuja huomautuksia. Pöytäkirjaan sisältyvän esityksen mukaan ajoradan linjaus säilytetään suunnitellussa. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt päätösesityksen.
(2)
on valittanut kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Yhtiö on hakenut muutosta päätökseen Rantakadun ja Isokadun väliseltä katuosuudelta.
(3)
on välipäätöksellään 28.6.2022 kieltänyt kaupunkirakennelautakunnan päätöksen täytäntöönpanon edellä mainitulta katuosuudelta.
(4)
on päätöksellään 4.4.2023 kumonnut A Oy:n valituksen johdosta kaupunkirakennelautakunnan päätöksen Rantakadun ja Isokadun väliseltä katuosuudelta.
(5) Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä tai sen valmisteluasiakirjoista ei käy selvästi ilmi, mihin asemakaavaan kyseessä olevia kadun suunniteltuja muutostoimenpiteitä on verrattu. Näin ollen hallinto-oikeus on katsonut, ettei asiassa ole voitu edellä mainitusta syystä arvioida sitä, onko valituksen kohteena oleva katuosuus suunniteltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Edellä esitetty huomioon ottaen asiaa ei ole selvitetty hallintolain edellyttämällä tavoin riittävästi eikä kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä ilmene hallintolain edellyttämällä tavoin, mihin selvityksiin ja seikkoihin päätös perustuu, minkä vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut Pitkänsillankadun katusuunnitelmaa koskevan päätöksen Rantakadun ja Isokadun väliseltä katuosuudelta. Asian näin päättyessä lausuminen muista valitusperusteista on rauennut.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(6)
on pyytänyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.
(7) Kaupunki on vaatimuksensa tueksi lausunut muun ohella, että alueella voimassa oleva asemakaava on iästään huolimatta ajantasainen. Kysymyksessä on olemassa oleva katu. Katusuunnitelmaan ei tarvitse tehdä selvitystä asemakaavoituksen historiasta, vaikka katusuunnitelman tuleekin perustua asemakaavaan eli olla katualuetta.
(8)
(9)
on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
(10) Asiassa on ratkaistavana, onko hallinto-oikeus voinut kumota kaupunkirakennelautakunnan päätöksen sillä perusteella, että kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä tai sen valmisteluasiakirjoista ei ole käynyt selvästi ilmi, mihin asemakaavaan kyseessä olevia kadun suunniteltuja muutostoimenpiteitä on verrattu.
Sovellettavat oikeusohjeet
(11) Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n 1 momentin mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
(12) Hallintolain 44 §:n 1 momentin mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.
(13) Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(14) Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä ei ole käynyt ilmi, mikä asemakaava alueella on voimassa ja miten se on otettu päätöksenteossa huomioon. Mainituista puutteellisuuksista ei kuitenkaan välittömästi seuraa, että kaupunkirakennelautakunnan päätös olisi hallintolain vastaisena kumottava.
(15) Kaupunkirakennelautakunnan hallinto-oikeudelle toimittaman selvityksen mukaan alueella on voimassa senaatin 21.6.1886 vahvistama asemakaava, jossa yhtiön muutoksenhaun kohteena oleva katuosuus on osoitettu katuna.
(16) Vuonna 1932 voimaan tulleen asemakaavalain 4 §:n 2 momentin mukaan asemakaavaa, joka vanhastaan oli olemassa taikka ennen kyseisen lain voimaantulemista vahvistettu, oli edelleen noudatettava, kunnes se oli muutettu tämän lain säätämässä järjestyksessä. Rakennuslain voimaantulo 16.8.1958 ei muuttanut asemakaavojen asemaa, vaan vanhat asemakaavat pysyivät edelleen voimassa. Myöskään maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo 1.1.2000 ei ole vaikuttanut olemassa olevien asemakaavojen voimassaoloon. Näin ollen vuonna 1886 vahvistettu asemakaava on edelleen voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna asemakaavana nyt kyseessä olevalla suunnittelualueella.
(17) Tähän nähden hallinto-oikeus ei ole voinut esittämillään perusteilla kumota kaupunkirakennelautakunnan päätöstä. Hallinto-oikeuden on ollut lautakunnan esittämän selvityksen perusteella mahdollista arvioida, sopeutuuko katusuunnitelman mukainen katu asemakaavan mukaiseen ympäristöön maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
(18) Hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia on palautettava hallinto-oikeudelle muista valitusperusteista lausumiseksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.
Kokkolan kaupunkirakennelautakunta
A Oy
Hallinto-oikeus
Asian ovat hallinto-oikeudessa ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Riikka Mäki sekä hallinto-oikeustuomarit Reeta-Kaisa Eriksson ja Laura Portin. Asian on esitellyt Janica Sahlberg.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...