KHO:2023:106 – Miljökonsekvensbedömning (MKB)

Frågan var om NTM-centralen utgående från ett bedömningsförfarande i ett enskilt fall enligt 3 § 2 mom. i lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning kunde fatta beslut om att tillämpa MKB-förfarandet på ett fiskodlingsprojekt till havs.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att man med det nationella beslutet att lägga till fiskodlingar i havsområden i MKB-lagens projektförteckning eftersträvade bland annat ett förtydligande av vilka projekt MKB-skyldigheten gäller. Storleksgränsen i projektförteckningen (en ökning med minst 1 000 000 kg per år) har definierats så att ett projekt som överskrider gränsen sannolikt alltid, oberoende av verksamhetsmiljön, orsakar betydande miljökonsekvenser. I projekt som underskrider storleksgränsen enligt projektförteckningen bestäms tillämpningen av MKB-förfarandet på basis av om projektet sannolikt orsakar sådana betydande miljökonsekvenser som till sin kvalitet och omfattning kan jämställas med de i projektförteckningen nämnda projektens konsekvenser.

$af

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att projektet, med beaktande av den utredning som inlämnats om verksamheten och dess konsekvenser, ska anses utgöra ett projekt och inte som två skilda projekt på det sätt som ändringssökanden framfört. Det handlar om att placera ett i sin storleksklass betydande projekt i ett vattenområde vars ekologiska status har försämrats från tidigare status. Med beaktande av vad som har konstaterats om lokaliseringsplanen och projektets eventuella samverkan med andra projekt, har NTM-centralen kunnat komma till att projektet sannolikt orsakar sådana betydande miljökonsekvenser som till sin kvalitet och sin omfattning kan jämställas med projekten i MKB-projektförteckningen.

Lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 3 § 1, 2 och 3 mom. (252/2107) samt bilaga 1 punkt 1.d (126/2019) och bilaga 2 (252/2017)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio och Joni Heliskoski. Föredragande Laura Leino.

Asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, oliko ELY-keskus voinut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun yksittäistapausta koskevan arvioinnin perusteella päättää YVA-menettelyn soveltamisesta kalankasvatushankkeeseen merialueella.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kansallisella päätöksellä merellä sijaitsevien kalankasvatuslaitosten lisäämisestä YVA-lain hankeluetteloon oli tavoiteltu muun ohella hankkeita koskevan YVA-velvollisuuden selkeyttämistä. Hankeluettelon kokoraja (lisäkasvu vähintään 1 000 000 kg vuodessa) oli määritelty siten, että sen ylittävästä hankkeesta todennäköisesti aiheutui aina, toimintaympäristöstä riippumatta, merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankeluettelon kokorajan alittavissa hankkeissa YVA-menettelyn soveltaminen määräytyi sen perusteella, aiheutuiko hankkeesta todennäköisesti hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin laadultaan ja laajuudeltaan rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

$f5

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että toiminnasta ja sen vaikutuksista saatu selvitys huomioon ottaen hanketta oli pidettävä yhtenä hankkeena eikä muutoksenhakijan esittämin tavoin kahtena erillisenä hankkeena. Kysymys oli kokoluokaltaan merkittävän hankkeen sijoittamisesta vesialueelle, jonka ekologinen tila oli heikentynyt aiemmasta. Kun otettiin huomioon sijainninohjaussuunnitelmasta ja hankkeen mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden hankkeiden kanssa todettu, ELY-keskus oli voinut päätyä siihen, että hanke aiheutti todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 3 § 1, 2 ja 3 mom. (252/2107) sekä liite 1 kohta 1 alakohta d (126/2019) ja liite 2 (252/2017)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 21.9.2022 nro H1485/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1)

(jäljempänä myös ELY-keskus) on 29.1.2021 (nro 3/2021) päättänyt, että Nordic Trout Ab:n (jäljempänä myös yhtiö) Pleikilän ja Pleikongin alueen kalankasvatushankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely).

ELY-keskus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti (jäljempänä olevat kohdat 2 — 6):

(2) Toiminnan keskeisin ympäristövaikutus kohdistuu vesistöön ravinnekuormituksen muodossa. Hankkeen ominaisuuksista koko on keskeinen tekijä vaikutusten merkittävyyden arvioinnin lähtökohtana, sillä se korreloi monelta osin toiminnan ympäristökuormituksen kanssa. Hanke, joka laajennettuna käsittää 6 — 12 kappaletta 5 — 10 metrin syvyistä verkkoallasta 850 tonnin vuotuisen lisäkasvun tuottamiseen, on kokoluokaltaan mittava, joskin alle YVA-lain hankeluettelon mukaisen soveltamisrajan.

(3) Hankealuetta koskee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma. Pintavesien ekologisessa luokituksessa (2019) sekä Kihdin pohjoispuolen vesimuodostuman (johon Pleikongin yksikkö sijoittuisi) että Uudenkaupungin avomeren vesimuodostuman (Pleikilän yksikkö) laatuluokka on heikentynyt hyvästä tyydyttävään.

(4) Hanke sijoittuu kansallisessa vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa (2014) vesiviljelyyn soveltuvaksi arvioidulle alueelle, jolle kalankasvatuksen keskittäminen on nähty mahdolliseksi. Ravinnekuormituksen kannalta hyväksyttävän lisäkasvun määräksi oli kuitenkin arvioitu sijainninohjaussuunnitelmassa vain 400 — 600 tonnia vuodessa, kun Pleikilän ja Pleikongin hankkeen suunniteltu vuotuinen lisäkasvu on selvästi suurempi. Sijainninohjaussuunnitelman valmistumisen aikaan nyt kyseessä olevat vesialueet olivat vielä hyvässä tilassa. Kansallinen sijainninohjaussuunnitelma antaa osaltaan viitteitä siitä, että kyseessä oleva hanke voi, sen koko, sijainti ja vesialueen tilan kehityssuunta huomioon ottaen, aiheuttaa sellaista ravinnerasitusta, jota vesiympäristön sietokykyyn nähden voidaan pitää ympäristövaikutuksiltaan merkittävänä. Sijainninohjaussuunnitelman sisällön voidaan siten katsoa puoltavan YVA-menettelyn soveltamista Pleikilän ja Pleikongin kalankasvatushankkeeseen.

(5) Pleikilän ja Pleikongin toiminnan laskennallinen ravinnepäästö on yhteenlaskettuna noin 34 000 kilogrammaa typpeä ja 3 300 kilogrammaa fosforia vuodessa. Lähin toisen yhtiön kalankasvattamo sijaitsee Loukeenkarilla noin viisi kilometriä hankealueelta etelään samassa Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa kuin suunniteltu Pleikongin yksikkö. Loukeenkarin kasvattamon kokoluokka on tällä hetkellä noin 300 tonnia/vuosi lisäkasvua, josta noin 250 tonnia on toteutunut. Lisäksi samaan vesimuodostumaan on 12.6.2019 hyväksytty tuon toisen yhtiön koetoimintailmoitus uudentyyppiselle upotettavalle, vuotuiselta lisäkasvultaan 95 tonnin suuruiselle kalankasvatusaltaalle. Yhteensä Loukeenkarin olemassa olevan kalankasvatuslaitoksen, koetoimintailmoituksen mukaisen olemassa olevan laitoksen ja uusien suunniteltujen Pleikongin ja Pleikilän laitosten lisäkasvu olisi vesiympäristön nykytilaan ja sietokykyyn nähden huomattava.

(6) ELY-keskus on katsonut, että hanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia, kun otetaan huomioon suunnitellun kalankasvatuslaitoksen huomattavan suuri koko, toiminnan jatkuva luonne ja ravinnekuormituksen yhteisvaikutukset sekä vesimuodostumien hyvästä tyydyttävään heikentynyt ekologinen tila. Kun huomioidaan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman tavoitteet, vesimuodostuman tila ja sen heikentyminen ja vesiympäristön sietokyky, hankkeesta aiheutuva ja vesimuodostumiin kohdistuva muu ravinnekuormitus sekä kasvatusyksiköiden rajalliset haittojen lieventämis- ja ehkäisemiskeinot, hankkeesta aiheutuisi todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Vaikka hankkeen koko alittaa hankeluettelossa säädetyn rajan, alitus ei ole niin merkittävä, että sitä voitaisiin sellaisenaan pitää YVA-menettelyn tarpeen kannalta ratkaisevana.

(7)

on hylännyt yhtiön valituksen. Hallinto-oikeus on lausunut perusteluissaan muun ohella seuraavaa:

(8) Hankkeesta vastaava ja ELY-keskus ovat asian käsittelyn eri vaiheissa esittäneet toisistaan huomattavasti poikkeavia arvioita hankkeesta aiheutuvien ympäristövaikutusten laadusta ja laajuudesta. Asiassa on kuitenkin riidatonta se, että kysymyksessä olevan vesialueen ekologinen tila on jo heikentynyt hyvää huonommaksi. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että huomioon otettavissa meren- ja vesienhoitosuunnitelmissa edellytetään vesien tilan heikkenemisen estämistä, hallinto-oikeus katsoo, että olemassa olevien ja suunniteltujen laitosten lisäkasvun määrä olisi vesistön ekologiseen heikentyneeseen nykytilaan ja sietokykyyn nähden kokonaisuutena arvioiden merkittävä.

(9) Arvioitaessa kysymyksessä olevan kalankasvatushankkeen ympäristövaikutuksia näillä sijoituspaikoilla hallinto-oikeus katsoo valituksenalaisessa päätöksessä todetuin tavoin ja ympäristöoikeudellinen varovaisuusperiaate huomioon ottaen, että yhtiön suunnittelemasta Pleikilän ja Pleikongin kalankasvatustoiminnasta todennäköisesti aiheutuu laadultaan ja laajuudeltaan, yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja saman pykälän 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeeseen on siten tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(10)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Yhtiö on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta kyseessä olevaan kalankasvatushankkeeseen.

Yhtiö on perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:

$fa

(12)

on antanut lausunnon.

(13) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

2. Sovellettavat oikeusohjeet

(15)

(jäljempänä YVA-laki) 3 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan mainitun lain liitteessä 1.

(16) Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

(17) Saman pykälän 3 momentin (252/2017) mukaan päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään mainitun lain liitteessä 2. Hankkeen ominaisuuksista, sijainnista ja sen vaikutusten luonteesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

(18) YVA-lain liitteen 2 (252/2017) mukaan lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut tekijät, joita käytetään päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, ovat seuraavat:

1. Hankkeen ominaisuudet

Hankkeen ominaisuuksia on tarkasteltava ottaen huomioon erityisesti: a) koko hankkeen koko ja suunnitelma; b) yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen, erityisesti maan, maaperän, veden ja luonnon monimuotoisuuden, käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja haitat; f) suuronnettomuus- ja/tai katastrofiriskit, jotka ovat varteenotettavia hankkeen kannalta, mukaan lukien ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, tieteelliseen tietoon perustuen; g) ihmisten terveydelle koituvat riskit (esimerkiksi veden tai ilman pilaantumisen johdosta).

2. Hankkeen sijainti

Hankkeen vaikutusalueella olevan ympäristön herkkyyttä on tarkasteltava ottaen huomioon erityisesti: a) nykyinen ja hyväksyttyjen kaavojen mukainen maankäyttö; b) alueen ja sen maanpinnan alaisten luonnonvarojen (myös maaperä, maa, vesi ja luonnon monimuotoisuus) suhteellinen runsaus, saatavuus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnonympäristön sietokyky.

3. Vaikutusten luonne

Hankkeen todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia on tarkasteltava tämän liitteen 1 ja 2 kohdassa määritettyjen perusteiden perusteella ottaen huomioon: a) vaikutusten suuruus ja alueellinen laajuus, kuten vaikutusten todennäköinen maantieteellinen alue ja väestömäärä, johon vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat; b) vaikutusten yleinen luonne; c) rajat ylittävä vaikutus; d) vaikutusten voimakkuus ja monitahoisuus; e) vaikutusten todennäköisyys; f) vaikutusten odotettu alkamisaika, kesto, toistumistiheys ja palautuvuus; g) yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden vaikutusten kanssa; h) mahdollisuus vähentää vaikutuksia tehokkaasti.

$fd

(20)

28 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston 17 §:n mukaisesti hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat sekä 26 k §:n mukaisesti hyväksymä merenhoitosuunnitelma ja 26 g §:ssä tarkoitettu erityinen toimintasuunnitelma.

3. Oikeudellinen arviointi

3.1 YVA-lain hankeluetteloon liittyvät valitusperusteet

(21) Yhtiö on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt, että YVA-lain 3 §:n 2 momenttia YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on tulkittava suppeasti erityisesti silloin, kun kyse on lain liitteen 1 hankeluetteloon sisältyvästä, mutta mittaluokaltaan pienemmästä toiminnasta. Yhtiön mukaan YVA-menettelyn soveltaminen pienemmissä hankkeissa tulee kyseeseen vain tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa, eikä tällaisten olosuhteiden olemassaoloa ole päätöksessä perusteltu.

(22) ELY-keskuksen päätöksen mukaan yhtiön suunnittelemassa kalankasvatushankkeessa on kyse kirjolohen jatkokasvatuksesta verkkoaltaissa Pleikilän ja Pleikongin vesialueilla, Kustavissa ja Uudessakaupungissa Saaristomeren ja Selkämeren raja-alueella, Seksmiilarin selän eteläosassa Kihdin pohjoispuolella. Hankkeen vuosittainen tuotantomäärä on 850 000 kilogrammaa, joka jakautuu tasan Pleikilän ja Pleikongin alueille sijoitettaviin kahteen yksikköön.

(23) YVA-lain 3 §:n 1 momentin mukaan YVA-menettelyä sovelletaan lain liitteessä 1 lueteltuihin hankkeisiin. Hankeluettelon 1 kohdan d alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan merialueella sijaitseviin kalankasvatuslaitoksiin, joissa kalan lisäkasvu on vähintään 1 000 000 kilogrammaa vuodessa.

(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että merialueella sijaitsevia kalankasvatuslaitoksia koskeva d alakohta lisättiin hankeluetteloon vuonna 2019 voimaan tulleella lainmuutoksella 126/2019. Säädöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 102/2018 vp s. 22) on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kalankasvatuslaitos olisi kansallinen lisäys hankeluetteloon. (—) Merellä sijaitseville kalankasvatuslaitoksille esitetty kokoraja on määritelty tehtyjen yksittäistapauspäätösten perusteella ja mitoitettu sellaiseksi, että hankkeella olisi aina toimintaympäristöstään riippumatta todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämän kokoluokan merellä sijaitsevien kalankasvatushankkeiden voidaan katsoa olevan niin suuria, että merkittävät ympäristövaikutukset muun muassa typen ja fosforin osalta ovat todennäköisiä. Hankeluettelon lisäyksellä pyritään kalankasvatusta koskevan YVA-velvollisuuden selkeyttämiseen, mikä lisäisi toiminnanharjoittajien oikeusvarmuutta, vähentäisi yksittäispäätöksistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja nopeuttaisi hankkeiden suunnittelua. Yksittäistapauspäätöksiä saatetaan joissain tapauksissa joutua jatkossakin tekemään määritetyn kokorajan alittavien hankkeiden osalta.”

(25) Ympäristövaliokunta on hallituksen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä (YmVM 14/2018 vp, s. 4) todennut muun ohella seuraavaa:

”Kokorajaksi esitetään 1 000 000 kilogramman vuotuista lisäkasvua, sillä yksittäispäätöksinä YVA-menettelyn piiriin tulleet kalankasvatushankkeet ovat olleet kokoluokaltaan tämän suuruisia. Koska rajan voidaan katsoa vakiintuneen, laitosten lisääminen hankeluetteloon sujuvoittaa menettelyjä myös hankkeesta vastaavien näkökulmasta, kun YVA-menettelyn soveltamisesta ei rajan ylittävien hankkeiden osalta tarvitse erikseen tehdä yksittäistapauspäätöstä.”

(26) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kansallisella päätöksellä kalankasvatuslaitosten lisäämisestä hankeluetteloon on tavoiteltu muun ohella hankkeita koskevan YVA-velvollisuuden selkeyttämistä. Hankeluettelon kokoraja on määritelty siten, että sen ylittävästä hankkeesta todennäköisesti aiheutuu aina, toimintaympäristöstä riippumatta, merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lainmuutoksen myötä hankeluettelon kokorajan ylittävien hankkeiden kohdalla ei enää ole tarpeen erikseen tehdä päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta.

(27) Lainmuutoksella ei ole muutettu sääntelyä YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. YVA-lain 3 §:n 2 momentin säännöstä YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa sovelletaan myös hankeluettelossa mainittuihin hanketyyppeihin niiden alittaessa hankeluettelossa määritellyn kokorajan. Kokorajan alittavissa hankkeissa YVA-menettelyn soveltaminen määräytyy sen perusteella, aiheutuuko hankkeesta todennäköisesti hankeluettelon mukaisten hankkeiden vaikutuksiin laadultaan ja laajuudeltaan rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

(28) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hankeluettelossa määritelty kokoraja kuvaa yleisellä tasolla, minkä kokoluokan hankkeiden vaikutuksia on pidettävä YVA-laissa tarkoitetusti merkittävinä myös arvioitaessa YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Vaikutusten merkittävyys arvioidaan kuitenkin kussakin hankkeessa erikseen ottaen huomioon muun ohella hankkeen ominaisuudet ja sijainti, sillä kuten unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee (ks. esim. C-392/96,

), myös kokoluokaltaan pienistä hankkeista voi aiheutua merkittäviksi katsottavia ympäristövaikutuksia. Kalankasvatushankkeissa merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat tyypillisesti ravinnekuormituksesta, jonka suuruus riippuu hankkeen koosta. Vaikutusten merkittävyys määräytyy kuitenkin hankkeen koon lisäksi keskeisesti sijaintipaikan, eli vastaanottavan vesistön, ominaispiirteiden perusteella.

(29) Edellä todettuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevaa mainitun lain 3 §:n 2 momenttia ei tule tulkita muutoksenhakijan esittämällä tavalla supistavasti. Näin ollen YVA-menettelyn soveltamisen edellytyksenä ei ole sen osoittaminen, että hanke poikkeaa olosuhteiltaan tavanomaisesta kalankasvatushankkeesta, vaan YVA-menettely tulee sovellettavaksi, mikäli hankkeen todennäköiset vaikutukset kyseessä olevalla sijaintipaikalla arvioidaan merkittäviksi.

(30) Siltä osin kuin yhtiö on vedonnut siihen, että kahteen erilliseen 3,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan yksikköön jaettuna hanketta ei voida verrata kooltaan hankeluettelon hankkeeseen, korkein hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta ja sen vaikutuksista saatu selvitys huomioon ottaen kyse on yhdestä hankkeesta. Näin ollen ELY-keskuksen on tullut arvioida YVA-menettelyn soveltamista yksiköiden yhteenlasketun koon perusteella. Samoin arvioinnissa on otettava huomioon muiden saman alueen kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus. Korkein hallinto-oikeus toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että yksiköiden sijoittelu otetaan huomioon arvioitaessa vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä.

3.2 Ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointiin ja selvityksiin liittyvät valitusperusteet

(31) Yhtiön mukaan hankkeeseen ei liity mitään sellaista erityispiirrettä esitetyn toiminnan tai sijainnin kannalta, että olisi syytä olettaa hankkeella olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vesistövaikutukset on tunnistettu, mallinnettu ja arvioitu. Yhtiö katsoo, että vesimuodostuman hyvää huonompi tila ei yksinomaan voi olla ratkaiseva arvioitaessa YVA-menettelyn soveltamista. ELY-keskuksen esittämä selvitys ja johtopäätökset vaikutusten merkittävyydestä ovat virheelliset.

$100

(33) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskus on kysymyksessä olevassa asiassa arvioinut hankkeen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä perustuen sekä hankkeesta vastaavan tuottamaan aineistoon että ELY-keskuksen omaan laskennalliseen asiantuntija-arvioon hankealueen vesialueen tilasta ja sen kehityksestä. Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään huomauttanut, ELY-keskus ja hankkeesta vastaava ovat esittäneet toisistaan huomattavasti poikkeavia arvioita hankkeesta aiheutuvien ympäristövaikutusten laadusta ja laajuudesta.

(34) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankkeen vesistövaikutusten laajuus ja laatu jäävät jossain määrin avoimiksi. Hankkeesta vastaavan esittämien mallinnusten ja ELY-keskuksen laskennallisen arvion perusteella on mahdollista päätyä erisuuntaisiin johtopäätöksiin ravinnekuormituksen lisääntymisen aiheuttamien vaikutusten merkittävyydestä. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, ottaen huomioon edellä menettelyn vaiheesta lausuttu, että asiassa esitetty selvitys hankkeesta ja sen vaikutuksista on ollut kokonaisuudessaan riittävää sen arvioimiseksi, tuleeko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

$101

(36) Korkein hallinto-oikeus katsoo, samoin kuin hallinto-oikeus, että kyse on kokoluokaltaan merkittävän kalankasvatushankkeen sijoittamisesta vesialueelle, jonka ekologinen tila on viimeisimmän luokittelun mukaan heikentynyt aiemmasta. Kun otetaan lisäksi huomioon edellä sijainninohjaussuunnitelmasta ja hankkeen mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden hankkeiden kanssa lausuttu, ELY-keskus on voinut päätyä siihen, että hanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Näin ollen ELY-keskuksen päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla.

(37) Yhtiön valitus on siten hylättävä. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Laura Leino.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hartzell, Veronica Storträsk ja Tiina Forsten, joka on myös esitellyt asian.

Nordic Trout Ab

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain

komissio vastaan Irlanti