KHO:2024:101 – Felparkeringsavgift

‍A hade påförts en felparkeringsavgift på den grunden att A:s bil från vägmärket mätt var parkerad närmare än fem meter från övergångsstället. Övergångsstället var angivet förutom med ett vägmärke också med vägmarkering. Vägmarkeringen var vid händelsetidpunkten täckt av snö. Frågan avseende felparkeringsavgiften var om vägmärket eller vägmarkeringen i detta fall anses utmärka övergångsställets främre kant i vägens färdriktning.

Enligt vägtrafiklagen anger platsen för märket övergångsställets främre kant i vägens färdriktning om inte något annat anges med vägmarkering.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att med beaktande av det krav på exakthet och entydighet som ställs på administrativa påföljder kan ett övergångsställes plats, i samband med att en felparkering konstateras och en felparkeringsavgift påförs, inte variera enligt väderleksförhållandena. Endast vägmarkeringen skulle anses utmärka övergångsställets främre kant. Ärendet skulle inte avgöras annorlunda på den grunden att vägmarkeringen var täckt av snö vid tidpunkten för när felparkeringsavgiften påfördes. Felparkeringsavgiften undanröjdes.

Vägtrafiklagen 37 § 2 mom. 1 punkten och bilaga 3.5

Ärendet har avgjorts av justitieråden Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio och Kari Tornikoski. Föredragande Jarkko Kyllönen.

Pysäköintivirhemaksu oli määrätty sillä perusteella, että A:n ajoneuvo oli ollut liikennemerkistä mitattuna pysäköitynä lähemmäs kuin viiden metrin matkalle ennen suojatietä. Suojatien paikka oli kyseisessä kohdassa osoitettu liikennemerkin lisäksi myös tiemerkinnällä, joka oli ollut tapahtumahetkellä lumen peittämä. Asiassa oli pysäköintivirhemaksun määräämiseen nähden ratkaistavana, katsottiinko liikennemerkin vai tiemerkinnän tällöin osoittavan ajosuunnassa suojatien etureunan.

Tieliikennelain mukaan liikennemerkki osoittaa ajosuunnassa suojatien etureunan, jollei tiemerkinnällä muuta osoiteta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallinnolliselle seuraamukselle asetettava täsmällisyyden ja selkeyden vaatimus huomioon ottaen suojatien paikka ei voi pysäköintivirheen toteamisen ja pysäköintivirhemaksun määräämisen kannalta vaihdella kulloistenkin sääolosuhteiden mukaan. Ainoastaan tiemerkinnän oli katsottava osoittaneen suojatien etureunan. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, että tiemerkintä oli ollut pysäköintivirhemaksun määräämisajankohtana lumen peittämänä. Pysäköintivirhemaksu oli poistettava.

Tieliikennelaki 37 § 2 momentti 1 kohta ja lain liite 3.5

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 24.11.2022 nro 2637/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja Kuopion kaupungin pysäköinninvalvojan päätökset kumotaan ja A:lle määrätty pysäköintivirhemaksu poistetaan.

Asian tausta

(1)

on päätöksellään 28.3.2022 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen pysäköintivirhemaksusta, joka oli määrätty 23.2.2022 ajoneuvon X pysäköimisestä lähemmäs kuin viiden metrin matkalle ennen suojatietä mitattuna liikennemerkistä E1 osoitteessa Rovastinkatu 6, Kuopio.

(2)

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen.

(3) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, että ajoneuvon etäisyys suojatien etureunaan on mitattu talviolosuhteiden vuoksi liikennemerkistä E1. Ajoneuvon etäisyys liikennemerkillä E1 osoitettuun suojatiehen on ollut noin 3,6 metriä. Tiemerkintä L3 ei ole ollut pysäköintihetkellä näkyvissä. Koska tiemerkintä L3 ei tässä tapauksessa ole muuta osoittanut, hallinto-oikeus on katsonut, että liikennemerkin E1 paikka osoittaa ajosuunnassa suojatien reunan ja että pysäköinninvalvoja on voinut edellä mainituissa olosuhteissa mitata ajoneuvon etäisyyden suojatien etureunaan liikennemerkistä E1, joka on ollut selkeästi havaittavissa.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja määrätty pysäköintivirhemaksu poistetaan.

(5)

on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(6) Asiassa on pysäköintivirhemaksun määräämiseen nähden ratkaistavana, katsotaanko liikennemerkin vai tiemerkinnän osoittavan ajosuunnassa suojatien etureunan, kun suojatie on osoitettu kummallakin tavalla ja kun tiemerkintä on ollut pysäköintivirhemaksun määräämisajankohtana lumen peittämänä.

(7)

mukaan suojatien etureuna on tieliikennelain mukaan tiemerkinnän mukaisessa paikassa, vaikka mainittu tiemerkintä olisi peittynyt. Liikennemerkki osoittaa suojatien paikan vain, jos tiemerkintää ei ole. Paikalla oli tiemerkintä. Ajoneuvo on ollut laillisesti pysäköitynä yli viiden metrin etäisyydellä suojatien tiemerkinnästä.

(8)

mukaan muutoksenhakijan pysäköimän ajoneuvon etäisyys suojatiehen on tullut laskea talviaikaisten näkyvien olosuhteiden perusteella eli näkyvillä olleesta liikennemerkistä. Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko katualueella suojatien osalta tiemerkintöjä, koska tiemerkinnät eivät ole olleet lumen vuoksi näkyvillä.

Sovellettavat oikeusohjeet

(9)

1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan mainitun lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirhe on tieliikennelain (267/1981) tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely.

(10) Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mainitussa säännöksessä viitatun vanhan tieliikennelain sijaan on tullut uusi

. Uuden lain voimaantuloa koskevan 194 §:n 3 momentin mukaan, jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun lakiin, sen asemesta sovelletaan mainittua lakia.

(11) Uuden tieliikennelain 2 §:n 8 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan

jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa.

(12) Saman lain 37 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä suojatiellä eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä.

(13) Saman lain 80 §:n 1 momentin mukaan sääntömerkillä annetaan tienkäyttäjille sääntö tai osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan.

(14) Saman lain 86 §:n 1 momentin mukaan tien poikkisuuntaisilla merkinnöillä voidaan muun ohella osoittaa suojatie.

(15) Saman lain sääntömerkkejä koskevan liitteen 3.5 mukaan merkillä E1 Suojatie osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan.

(17)

36 §:ssä säädetään tieliikennelain liitteessä 3.5. säädettyjen sääntömerkkien käyttämisestä. Säännöksestä ilmenee, että sääntömerkkiä E1 Suojatie käytetään joko yhdessä suojatien tiemerkinnän L3 kanssa tai yksin. Jos suojatie osoitetaan sekä tiemerkinnöin että liikennemerkein, ainakin yksi merkki sijoitetaan suojatiemerkinnän L3 kohdalle tai enintään 2,0 metriä ennen suojatien tai sen yhteydessä olevan pyörätien jatkeen tiemerkinnän L4 etureunaa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(18) Asiassa esitetyistä valokuvista ilmenee, että suojatien paikka on kyseisessä kohdassa osoitettu sekä liikennemerkein että tiemerkinnöin. Tiemerkintä on Rovastinkadun ylittävän yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kohdalla. Tiemerkintä on ollut tapahtumahetkellä lumen peittämä. Liikennemerkki on sijoitettu Rovastinkadun varteen ennen risteystä.

(19) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että pysäköintivirhemaksu on hallinnollinen seuraamus. Sen maksuvelvollisuuden perusteista on säädettävä laissa täsmällisesti ja selkeästi. Täsmällisyyden ja selkeyden vaatimus huomioon ottaen suojatien paikka ei voi pysäköintivirheen toteamisen ja pysäköintivirhemaksun määräämisen kannalta vaihdella kulloistenkin sääolosuhteiden mukaan.

(20) Edellä mainituista säännöksistä ilmenee, että liikennemerkki osoittaa ajosuunnassa suojatien etureunan vain, jollei tiemerkinnällä muuta osoiteta, ja että liikennemerkki saadaan sijoittaa enintään kaksi metriä ennen suojatien etureunaa. Kun otetaan huomioon säännösten sanamuoto ja kohdassa 19 todetut oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat, ainoastaan tiemerkinnän on pysäköintivirheen toteamisen kannalta katsottava osoittaneen suojatien etureunan. Asiaa ei ole arvioitava toisin sen perusteella, että tiemerkintä on ollut pysäköintivirhemaksun määräämisajankohtana lumen peittämänä.

(21) Edellä sanottuun nähden pysäköintivirhemaksua ei ole voitu määrätä sillä perusteella, että ajoneuvon X etäisyys liikennemerkkiin E1 on ollut alle viisi metriä. Asiassa ei ole väitettykään, että sanottu ajoneuvo olisi ollut pysäköitynä tieliikennelain 37 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla viiden metrin matkalla ennen tiemerkinnöin osoitettua suojatietä.

(22) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja pysäköinninvalvojan päätökset on kumottava ja pysäköintivirhemaksu poistettava.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.

Kuopion kaupungin pysäköinninvalvoja

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Minna Iivanainen. Asian esittelijä Tiia Kallinen.

A

A:n

Pysäköinninvalvojan

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain

suojatiellä

Liikenteenohjauslaitteiden käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen