KHO:2024:102 – Beskattning av personlig inkomst

A hade tillsammans med de övriga delägarna i B Ab för avsikt att i Förenta staterna grunda bolaget D Inc, vars ägarstruktur skulle motsvara den i B Ab. B Ab skulle fusioneras i det av D Inc grundade och ägda C Ab enligt 52 a § och 52 b § i lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet och med beaktande av balanskontinuitet i bokföringen. Inget vederlag skulle betalas i fusionen.

Frågan gällde hur man med tanke på A:s kommande överlåtelsevinstbeskattning skulle bedöma den tid A ägt aktierna i D Inc då anskaffningsutgiften för det i C Ab fusionerade B Ab:s aktier räknades in i anskaffningsutgiften för A:s aktier i D Inc.

De aktier som A skaffat i D Inc redan innan B Ab fusionerades var inte aktier som A skulle ha fått som fusionsvederlag. Med beaktande av att inget fusionsvederlag betalades vare sig fick eller hade A sådana aktier för vars del när tiden för innehavet i samband med att överlåtelsevinstbeskattningen fastställdes man skulle beakta den tid som A hade ägt aktier i B Ab. Ärendet skulle inte avgöras annorlunda på den grunden att B Ab:s fusion med D Inc kunde ses som en tilläggsinvestering av A och att anskaffningsutgiften för aktierna i B Ab i A:s beskattning kunde inräknas i A:s anskaffningsutgift för aktierna i D Inc. Ärendet skulle inte avgöras annorlunda heller enligt målsättningarna i direktivet om företagsomstruktureringar.

Förhandsavgörande (inkomstbeskattning) för skatteåren 2022 och 2023.

Inkomstskattelagen 28 § och 46 §

Lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet 52 b § 4 mom.

Jmfr. HFD 2023:75

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski och Tero Leskinen. Föredragande Laura Peni.

A:n oli yhdessä B Oy:n muiden osakkaiden kanssa tarkoitus perustaa Yhdysvaltoihin D Inc -niminen yhtiö, jonka omistusrakenne olisi sama kuin B Oy:n omistusrakenne. B Oy:n oli tarkoitus sulautua D Inc:n perustamaan ja kokonaan omistamaan C Oy:öön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ja noudattaen kirjanpidon tasejatkuvuutta. Sulautumisessa ei ollut tarkoitus antaa vastiketta.

Asiassa oli ratkaistavana, miten määritetään A:n tulevan luovutusvoiton verotusta varten D Inc:n osakkeiden omistusaika, kun C Oy:öön sulautuneen B Oy:n osakkeiden hankintameno luetaan hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon.

A:n jo ennen B Oy:n sulautumista hankkimat D Inc:n osakkeet eivät olleet osakkeita, jotka A olisi saanut sulautumisvastikkeena. Kun otettiin huomioon sulautumisvastikkeen antamatta jättäminen, A ei saanut eikä hänellä ollut sellaisia osakkeita, joiden omistusaikaa luovutusvoiton verotusta varten määritettäessä lukuun olisi otettava se aika, jonka A oli omistanut B Oy:n osakkeita. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että B Oy:n sulautuminen voitiin luonnehtia A:n tekemäksi lisäsijoitukseksi D Inc:hen ja että B Oy:n osakkeiden hankintameno voitiin lukea A:n verotuksessa hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään yritysjärjestelydirektiivin tavoitteiden perusteella.

Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2022 ja 2023.

Tuloverolaki 28 § ja 46 §

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 b § 4 momentti

Vrt. KHO 2023:75

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus, 16.6.2023, 3632/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumotaan D Inc:n osakkeiden omistusaikaa koskevalta osalta. Uutena ennakkoratkaisuna lausutaan tältä osin, ettei D Inc:n osakkeiden omistusaika A:n verotuksessa muutu, kun B Oy sulautuu D Inc:n tytäryhtiöön C Oy:öön niin, ettei sulautumisessa anneta vastiketta.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1)

on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

(2) B Oy on vuonna 2015 perustettu liiketoimintaa harjoittava yhtiö. A omistaa 16,18 prosenttia yhtiön osakkeista. A:n kokonaan omistama osakeyhtiö omistaa puolestaan 0,26 prosenttia B Oy:n osakkeista.

(3) B Oy:n on tarkoitus hankkia lisärahoitusta kansainvälisen liiketoimintansa vauhdittamiseksi. Yhtiörakennetta on tarkoitus järjestellä uudelleen kansainvälisten sijoittajien toiveiden vuoksi. Tätä tarkoitusta varten yhtiön osakkeenomistajat aikovat perustaa suomalaista osakeyhtiötä vastaavan rajavastuuyhtiön (

) D Inc:n Yhdysvaltoihin. Perustettavan D Inc:n omistusrakenne olisi identtinen B Oy:n omistusrakenteen kanssa. D Inc. perustaisi puolestaan suomalaisen tytäryhtiön C Oy:n. D Inc. omistaisi koko C Oy:n osakekannan.

(4) B Oy:n liiketoiminta on tarkoitus siirtää C Oy:öön osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisella absorptiosulautumisella. Sulautumisessa noudatetaan sekä osakeyhtiölain 16 luvun että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja b §:n säännöksiä. Sulautumisessa noudatetaan kirjanpidon tasejatkuvuutta, ja yhtiön varat siirretään C Oy:lle tasearvoistaan. Sulautumisessa ei anneta osakevastiketta.

(5) A:n tarkoituksena on irtautua omistuksestaan D Inc:ssä joko kokonaan tai osittain edellä kuvattujen järjestelyjen toteuttamisen ja lisärahoituksen hankkimisen jälkeen. Hänen tarkoituksenaan on luovuttaa D Inc:n osakkeita verovuoden 2023 aikana.

(6) Koska sulautuvan yhtiön omistusrakenne on äänivaltaisten osakkeiden ja taloudellisten etuoikeuksien osalta identtinen sulautumisen jälkeisen omistusrakenteen kanssa, sulautuminen ei muuta sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien keskinäisiä omistussuhteita. Yhtiön nykyisten osakkeenomistajien varallisuusasema ei siten muutu sulautumisen seurauksena. Tämän vuoksi sulautumista on pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen rinnastuvana sulautumisena, jossa ei ole tarpeen antaa osakevastiketta ja johon voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:stä ilmenevää jatkuvuusperiaatetta (KHO 2021:35).

(7) A katsoo, että hänen omistamiensa sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno ja omistusaika yhdistyvät sulautumisessa vastaanottavan yhtiön emoyhtiön D Inc:n osakkeiden hankintamenoon ja omistusaikaan.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(8)

on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

Verohallinnon ennakkoratkaisu 23.9.2022 verovuosille 2022 ja 2023

(9)

on lausunut kysymyksiin 1 ja 2 yhteisenä ennakkoratkaisuna seuraavaa:

Mikäli B Oy:n osakkeenomistaja A luovuttaa hakemuksessa kuvatun B Oy:n sulautumisen jälkeen omistamiaan yhdysvaltalaisen suomalaista osakeyhtiötä vastaavan rajavastuuyhtiön (

) osakkeita, määritetään luovutettavien osakkeiden omistusaika ja hankintameno hakijan luovutusvoittoa laskettaessa siten, että sulautuvan yhtiön B Oy:n osakkeiden hankintameno ja hankinta-aika yhdistyy Yhdysvaltoihin perustetun yhtiön osakkeiden omistusaikaan ja hankintamenoon. Yhdysvaltoihin perustetun yhtiön yksittäisen osakkeen sisällä olevia eri osake-eriä tarkastellaan sulautumisen jälkeen itsenäisesti eli osakkeiden hankintameno ja omistusaika jaetaan osiin sulautuvan yhtiön B Oy:n ja Yhdysvaltoihin perustetun yhtiön välillä erikseen määritettävän suhdeluvun perusteella. Suhdelukuna käytetään sulautuvan yhtiön nettovarallisuuden suhdetta Yhdysvaltoihin perustetun yhtiön nettovarallisuuteen sulautumisen hetkellä. Loppuosa Yhdysvaltoihin perustetun yhtiön osakkeista säilyttää sulautumista edeltävän alkuperäisen omistusaikansa ja hankintamenonsa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

(10)

on hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.

(11) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökseen KHO 2021:35 ja B Oy:n tuloverotusta koskevaan ennakkoratkaisuun, jonka mukaan B Oy:n sulautumista C Oy:öön on pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuna sulautumisena, johon voidaan soveltaa saman lain 52 b §:stä ilmenevää jatkuvuusperiaatetta.

$f7

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(13)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Se on valituksessaan vaatinut, siten kuin vastaselityksessä tehdystä rajauksesta ilmenee, että sulautuvan yhtiön omistusaika ei siirry nyt esillä olevassa sulautumisessa ja ettei sulautuvan yhtiön osakkeiden omistusaikaa siten oteta huomioon, kun lasketaan D Inc:n osakkeiden luovutusvoiton määrää A:n luovuttaessa sulautumisen jälkeen omistamiaan D Inc:n osakkeita.

(14)

on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(15) Asiassa on ratkaistavana, miten määritetään A:n tulevan luovutusvoiton määrän laskemista varten D Inc:n osakkeiden omistusaika, kun C Oy:öön sulautuneen B Oy:n osakkeiden hankintameno luetaan hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon.

(16)

on todennut, että sulautumisessa vastikkeena annettavat osakkeet katsotaan saaduksi sulautumisen täytäntöönpanohetkellä. Esillä olevassa sulautumisessa A ei saa D Inc:n osakkeita sulautumisessa vastikkeena. Mikäli A on merkinnyt tai muutoin hankkinut D Inc:n osakkeita ennen kuin B Oy:n ja C Oy:n sulautuminen on pantu täytäntöön, ei A:n voida katsoa välillisestikään merkinneen D Inc:n osakkeita hänellä B Oy:ssä olleen osakeomistuksen perusteella. A ei ole esittänyt, että hänen omistuksellaan D Inc:ssä olisi asiallista tai ajallista yhteyttä hänen osakeomistukseensa B Oy:ssä.

(17) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on myös todennut, että korkein hallinto-oikeus on vastaavanlaista vastikkeetonta sulautumista koskevassa ennakkopäätöksessä KHO 2023:75 katsonut, että vastikkeen antamatta jättäminen rinnastui taloudelliselta luonteeltaan lisäsijoitukseen, koska sulautumisvastikkeen antamatta jättäminen paransi vastaanottavan yhtiön emoyhtiön varallisuusasemaa. Korkein hallinto-oikeus ei päätöksessään ole katsonut riittäväksi viittausta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttiin vaan perusteli hankintamenon siirtymistä koskevaa päätöstään viittaamalla saman lain 14 §:ään, joka mahdollisti hankintamenon siirtymisen lisäsijoituksen kaltaisena suorituksena.

(18) Nyt esillä olevassa asiassa hallinto-oikeus on katsonut sulautuvan yhtiön osakkeiden omistusajan siirtyvän osaksi vastaanottavan yhtiön emoyhtiön osakkeiden omistusaikaa ainoastaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin perusteella. Säännös ei sisällä määräyksiä hankinta-ajan siirtymisestä, eikä se myöskään sanamuotonsa perusteella koske tilanteita, joissa mahdollisen sulautumisvastikkeen antaisi eri yhtiö kuin se, jolle osakkeiden hankintameno siirtyy. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 14 § koskee vain hankintamenoa, eikä tätä säännöstä voida soveltaa omistusaikaan. B Oy:n osakkeiden omistusajan ei voida missään tilanteessa katsoa siirtyvän, koska elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentti ei sisällä lainkaan säännöksiä hankinta-ajan siirtymisestä. Omistusajan siirtymistä ei voida perustella myöskään yritysjärjestelydirektiivin tavoitteilla.

(19)

on todennut, että korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2023:75 luonnehtinut vastikkeetonta sulautumista sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien vastaanottavan yhtiön emoyhtiöön tekemän lisäsijoituksen kaltaiseksi. Tämä perustelu hankintamenon siirtymiselle sinänsä puoltaa omistusajan häviämistä sulautumisen myötä. Kun kuitenkin muiden ennakkopäätöksen KHO 2023:75 perustelujen ohella otetaan huomioon ennakkopäätös KHO 2021:35, jonka mukaan myös vastikkeettomassa sulautumisessa on noudatettava jatkuvuusperiaatetta, ei sanottua lopputulosta voida pitää kokonaisuutena arvioiden tarkoituksenmukaisena. Lisäksi on otettava huomioon, ettei ennakkopäätöksessä KHO 2023:75 ole otettu nimenomaista kantaa sulautumisen vaikutuksesta osakkeiden omistusajan määrittämiseen.

(20) A on lisäksi todennut, että sulautuvan yhtiön osakkeiden omistusajan häviäminen johtaisi osakkeenomistajan kannalta sulautumista edeltävään tilanteeseen verrattuna verotuksellisesti epäedullisempaan tilanteeseen, jos vastikkeettomassa sulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeet on omistettu pidempään kuin vastaanottavan yhtiön (tai tämän emoyhtiön) osakkeet. Tätä on pidettävä yritysjärjestelydirektiivin tarkoituksen vastaisena. Toisaalta jos sulautuvan yhtiön osakkeet on omistettu lyhyemmän aikaa kuin vastaanottavan yhtiön (tai tämän emoyhtiön) osakkeet, johtaisi omistusajan häviäminen verotuksellisesti edullisempaan tilanteeseen. Myös tämä on yritysjärjestelydirektiivin tarkoituksen vastaista. Hankinta-ajan siirtymistä voidaan näin ollen perustella yritysjärjestelydirektiivin tavoitteilla, kuten hankintamenon osalta on tehty ennakkopäätöksessä KHO 2023:75.

Sovellettavat oikeusohjeet

(21)

28 §:n mukaan yhteisöjen ja yhtymien sulautuessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52, 52 a, 52 b ja 52 h §:ssä säädetään.

(22) Saman lain 46 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta.

(23)

52 b §:n 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena.

(24)

8 artiklan 1 kohdan mukaan sulautumisen, jakautumisen tai osakkeidenvaihdon yhteydessä tapahtuva vastaanottavan tai hankkivan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakaminen siirtävän tai hankitun yhtiön osakkaalle vastikkeeksi jälkimmäisen yhtiön yhtiöpääomaa vastaavista arvopapereista ei saa itsessään johtaa kyseisen osakkaan tulon, voiton tai pääomavoiton verottamiseen.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(25) Tuloverolain 46 §:ssä ei säädetä erikseen, miten sulautumistilanteet vaikuttavat säännöksen 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden omistusajan määrittämiseen. Tällaista sääntelyä ei myöskään ole saman lain 28 §:ssä, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:ssä eikä yritysjärjestelydirektiivissä.

(26) B Oy:n on tarkoitus sulautua D Inc:n perustamaan C Oy:öön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ja noudattaen kirjanpidon tasejatkuvuutta. Tällaiseen sulautumiseen sovelletaan verotuksessa jatkuvuusperiaatetta. Periaatteen mukaista on, että sulautumisessa vastikkeena saatavien vastaanottavan yhtiön osakkeiden omistusaikaa luovutusvoiton verotusta varten määritettäessä lukuun otetaan sulautuvan yhtiön osakkaan näihin osakkeisiin vaihtamien sulautuvan yhtiön osakkeiden omistusaika.

(27) A:lle ei kuitenkaan ole tarkoitus antaa vastikkeena C Oy:n osakkeita, kun B Oy:n sulautuu C Oy:öön. A ei siten saa sulautumisessa osakkeita, joiden omistusaikaa määritettäessä hänen omistamiensa B Oy:n osakkeiden omistusaika voitaisiin ottaa lukuun. A on puolestaan hankkinut D Inc:n osakkeet jo ennen B Oy:n sulautumista, eivätkä nämä osakkeet ole siten osakkeita, jotka A saa sulautumisvastikkeena.

(28) Näin ollen A ei saa eikä hänellä ole sellaisia osakkeita, joiden omistusaikaa luovutusvoiton verotusta varten määritettäessä lukuun olisi otettava se aika, jona A on omistanut B Oy:n osakkeita. Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että B Oy:n sulautuminen voidaan luonnehtia A:n tekemäksi lisäsijoitukseksi D Inc:hen ja että B Oy:n osakkeiden hankintameno voidaan lukea A:n verotuksessa hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon.

(29) Edellä esitetystä ei seuraa, että B Oy:n sulautuminen johtaisi yritysjärjestelydirektiivin 8 artiklan 1 kohdassa kielletyllä tavalla A:n tulon, voiton tai pääomavoiton verottamiseen. Asiaa ei ole arvioitava toisin myöskään direktiivin tavoitteiden perusteella.

(30) Näin ollen A:n omistamien D Inc:n osakkeiden omistusaika ei muutu, kun B Oy sulautuu C Oy:öön niin, ettei sulautumisvastiketta anneta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja Verohallinnon päätökset on kumottava osakkeiden omistusaikaa koskevalta osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Laura Peni.

A

limited liability company

) osakkeita, määritetäänkö luovutettavien osakkeiden hankintameno ja omistusaika hakemuksessa kuvatulla tavalla A:n luovutusvoittoa laskettaessa?

Mikäli vastaus on kielteinen, miten B Oy:n osakkeiden omistusaika ja hankintameno tulisi ottaa huomioon yhdysvaltalaisen rajavastuuyhtiön osakkeiden luovutusvoittoa laskettaessa?

Verohallinto

Helsingin hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Paula Makkonen (eri mieltä), Emmi Aakula ja Kristiina Virtanen, joka on myös esitellyt asian.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Tuloverolain

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain

Eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenmaiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin (2009/133/EY, yritysjärjestelydirektiivi)