KHO:2024:34 – Dataskydd

A hade begärt att Google skulle ta bort flera sökresultatslänkar, som ledde till olika nyhetsmediers år 2010 publicerade artiklar gällande A:s efterlysning, som gick att hitta på hens namn. I och med Googles vägran hade biträdande dataombudsmannen förelagt Google att tillmötesgå sökandens begäran. Förvaltningsdomstolen hade med anledning av Googles besvär upphävt biträdande dataombudsmannens beslut.

Ärendet gällde med anledning av dataombudsmannens besvär om biträdande dataombudsmannen hade kunnat förelägga Google att tillmötesgå sökandens begäran. I och med detta skulle det först bedömas om Google som personuppgiftsansvarig hade visat att denne fortsättningsvis hade rätt att behandla ifrågavarande uppgifter.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att det för sökmotorers del var berättigat att behandla uppgifter då internetanvändarnas rätt att ta del av den ifrågavarande informationen vägde tyngre än den persons som begärt att uppgifterna tas bort rätt till skydd för sitt privatliv och sina personuppgifter. För bedömandet av detta skulle en intresseavvägning mellan dessa intressen utföras vid vilken det vid tillämpningen av den allmänna dataskyddsförordningen skulle beaktas EU-domstolens och Europeiska människorättsdomstolens rättspraxis.

På det sätt som framgår av avvägningen i motiveringen till sitt beslut bedömde högsta förvaltningsdomstolen att Google inte hade framställt tillräckliga grunder för att påvisa att allmänhetens intresse att ta del av de ifrågavarande uppgifterna vägde tyngre än utgångspunkten av sökandens rätt till skydd av sitt privatliv och sina personuppgifter. Förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och biträdande dataombudsmannens beslut sattes i kraft till de delar som besvären gällde.

Europeiska unionens grundrättighetsstadga art. 7, 8.1 och 11

Europeiska människorättskonventionen art. 8.1 och 10.1

Europaparlamentets och rådets förordning (EU) 2016/679 om skydd för fysiska personer med avseende på behandling av personuppgifter och om det fria flödet av sådana uppgifter och om upphävande av direktiv 95/46/EG (allmän dataskyddsförordning) art. 1.2, 5, 6.1 f, 17.1 a, c och d, 17.3 a och 21.1

EU-domstolens domar (stora avdelningen) i målen Google Spain och Google (C-131/12, ECLI:EU:C:2014:317), GC m.fl. (C 136/17, ECLI:EU:C:2019:773) och TU och RE (C-460/20, ECLI:EU:C:2022:962)

Europeiska människorättsdomstolens dom Eerikäinen m.fl. mot Finland (10.2.2009, ECLI:CE:ECHR:2009:0210JUD000351402), dom Egeland och Hanseid mot Norge (16.4.2009, ECLI:CE:ECHR:2009:0416JUD003443804), dom (stora avdelningen) von Hannover mot Tyskland (nr 2) (7.2.2012, ECLI:CE:ECHR:2012:0207JUD004066008), dom (stora avdelningen) Axel Springer AG mot Tyskland (7.2.2012, ECLI:CE:ECHR:2012:0207JUD003995408), dom (stora avdelningen) Bédat mot Schweiz (29.3.2016, ECLI:CE:ECHR:2016:0329JUD005692508), dom (stora avdelningen) Satakunnan Markkinapörssi Oy och Satamedia Oy mot Finland (27.6.2017, ECLI:CE:ECHR:2017:0627JUD000093113), dom Axel Springer SE och RTL Television GmbH mot Tyskland (21.9.2017, ECLI:CE:ECHR:2017:0921JUD005140512), dom M.L. och W.W. mot Tyskland (28.6.2018, ECLI:CE:ECHR:2018:0628JUD006079810) och dom (stora avdelningen) Hurbain mot Belgien (4.7.2023, ECLI:CE:ECHR:2023:0704JUD005729216)

Se även HFD 2018:112

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen och Joni Heliskoski. Föredragande Paul Karlsson.

A oli pyytänyt Googlea poistamaan useita hänen nimellään löytyviä hakutuloslinkkejä, jotka johtivat eri uutismedioiden vuonna 2010 julkaistuihin artikkeleihin, joiden aiheena oli A:ta koskeva etsintäkuulutus. Googlen kieltäydyttyä poistamisesta apulaistietosuojavaltuutettu oli antanut Googlelle määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä. Hallinto-oikeus oli Googlen valituksesta kumonnut apulaistietosuojavaltuutetun päätöksen.

Asiassa oli tietosuojavaltuutetun valituksesta ratkaistava, oliko apulaistietosuojavaltuutettu voinut antaa Googlelle edellä mainitun määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä. Tämän johdosta oli ensin arvioitava, oliko Google rekisterinpitäjänä osoittanut, että sillä oli edelleen oikeus käsitellä kysymyksessä olevia tietoja.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hakukoneiden osalta oikeus käsitellä tietoja oli olemassa silloin, jos internetin käyttäjien oikeus saada kysymyksessä olevia tietoja syrjäytti tietojen poistamista pyytäneen henkilön oikeuden yksityis- ja henkilötietojensa suojaan. Tämän arvioimiseksi oli suoritettava näiden intressien välinen punninta, jossa yleistä tietosuoja-asetusta sovellettaessa oli otettava huomioon unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Päätöksensä perusteluista ilmenevän punninnan perusteella korkein hallinto-oikeus arvioi, ettei Google ollut esittänyt riittäviä perusteita kyetäkseen osoittamaan, että tässä tapauksessa yleisön intressi saada kysymyksessä olevat tiedot hakijan nimellä haettaessa syrjäyttäisivät hakijan lähtökohtaisen oikeuden yksityisyyden ja henkilötietojensa suojaan. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja apulaistietosuojavaltuutetun päätös saatettiin valituksenalaisilta osin voimaan.

Euroopan unionin perusoikeuskirja 7 artikla, 8 artikla 1 kohta ja 11 artikla

Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla 1 kohta ja 10 artikla 1 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 1 artikla 2 kohta, 5 artikla, 6 artikla 1 kohta f alakohta, 17 artikla 1 kohta a, c ja d alakohta, 17 artikla 3 kohta a alakohta, 21 artikla 1 kohta

Unionin tuomioistuimen suuren jaoston tuomiot asioissa Google Spain ja Google (C-131/12, ECLI:EU:C:2014:317), GC ym. (C136/17, ECLI:EU:C:2019:773), TU ja RE (C-460/20, ECLI:EU:C:2022:962) ja tuomio Bundesrepublik Deutschland (C-60/22, ECLI:EU:C:2023:373)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Eerikäinen ym. v. Suomi (10.2.2009, ECLI:CE:ECHR:2009:0210JUD000351402), tuomio Egeland ja Hanseid v. Norja (16.4.2009, ECLI:CE:ECHR:2009:0416JUD003443804), suuren jaoston tuomio von Hannover v. Saksa (no. 2) (7.2.2012, ECLI:CE:ECHR:2012:0207JUD004066008), suuren jaoston tuomio Axel Springer AG v. Saksa (7.2.2012, ECLI:CE:ECHR:2012:0207JUD003995408), suuren jaoston tuomio Bédat v. Sveitsi (29.3.2016, ECLI:CE:ECHR:2016:0329JUD005692508), suuren jaoston tuomio Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy v. Suomi (27.6.2017, ECLI:CE:ECHR:2017:0627JUD000093113), tuomio Axel Springer SE ja RTL Television GmbH v. Saksa (21.9.2017, ECLI:CE:ECHR:2017:0921JUD005140512), tuomio M.L. ja W.W. v. Saksa (28.6.2018, ECLI:CE:ECHR:2018:0628JUD006079810) ja suuren jaoston tuomio Hurbain v. Belgia (4.7.2023, ECLI:CE:ECHR:2023:0704JUD005729216)

Ks. myös KHO 2018:112

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 2.12.2021 nro H6072/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Tietosuojavaltuutetun valitus hyväksytään. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja apulaistietosuojavaltuutetun päätös saatetaan valituksenalaisilta osin voimaan.

Asian kuvaus

(1) Asiassa on kysymys yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetystä oikeudesta tulla unohdetuksi. Ratkaistavana on hakukoneyhtiön velvollisuus poistaa uutismedioiden artikkeleihin johtavat hakutuloslinkit.

(2) Muutoksenhaku korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskee yhteensä yhdeksää hakutuloslinkkiä, jotka ovat olleet löydettävissä poistamismääräyksen hakijan nimellä tehtävän haun perusteella Google Search -hakukoneesta. Linkit johtavat eri uutismedioiden vuonna 2010 julkaistuihin artikkeleihin, joiden aiheena on se, että hakija on etsintäkuulutettu ja että häntä etsitään.

Asian tausta

(3)

(jäljempänä hakija) on pyytänyt Google LLC:tä (jäljempänä Google) poistamaan useita hakutuloslinkkejä Google Search -hakukoneesta.

(4)

on, Googlen kieltäydyttyä poistamisesta, päätöksellään antanut yhtiölle määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä hakutuloslinkkien poistamisesta.

(5) Apulaistietosuojavaltuutettu on päätöksessään katsonut, ettei hakijasta julkaistujen vanhentuneiden etsintäkuulutusta koskevien tietojen saatavilla oloa voida enää pitää perusteltuna.

(6)

on muutoksenhaunalaisella päätöksellään Googlen valituksesta kumonnut apulaistietosuojavaltuutetun päätöksen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(8)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut apulaistietosuojavaltuutetun päätöksen tarkemmin yksilöityjen hakutuloslinkkien osalta ja että apulaistietosuojavaltuutetun päätös saatetaan voimaan mainituilta osiltaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1 Kysymyksenasettelu

(9) Asiassa on tietosuojavaltuutetun valituksesta ratkaistava, onko apulaistietosuojavaltuutettu voinut antaa Googlelle määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä hakutuloslinkkien poistamisesta. Tämän arvioimiseksi on ensin ratkaistava, onko Google rekisterinpitäjänä osoittanut, että sillä on edelleen oikeus käsitellä kysymyksessä olevia tietoja.

(10) Hakijan oikeutta tulla unohdetuksi tai toisesta näkökulmasta Googlen velvollisuutta poistaa linkit on tulkittava Euroopan unionin oikeuden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Oikeudellisiin perusteisiin kuuluu ensinnäkin se, kuinka näyttövelvollisuus käsittelyn lainmukaisuudesta määräytyy, sekä se, mitä kriteerejä eri oikeuksia ja etuja toisiaan vastaan punnittaessa tulee käyttää ja mitkä näiden kriteerien painoarvot ovat.

(11) Näiden perusteiden pohjalta ja kriteerejä punniten on tämän jälkeen ratkaistava, onko Google rekisterinpitäjänä tässä tapauksessa osoittanut, että sillä on edelleen oikeus käsitellä kysymyksessä olevia tietoja.

2 Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet

2.1 Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus

(12) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan.

(13) Perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.

(14) Perusoikeuskirjan 11 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Artiklan 2 kohdan mukaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.

(15) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.

(16) Ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta.

2.2 Yleinen tietosuoja-asetus

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta antaman asetuksen (EU) 2016/679 (

) 1 artiklan 2 kohdan mukaan mainitulla asetuksella suojellaan luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan.

(18) Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista. Artiklan 2 kohdan mukaan rekisterinpitäjä vastaa siitä, ja sen on pystyttävä osoittamaan se, että 1 kohtaa on noudatettu (”osoitusvelvollisuus”).

(19) Asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan käsittely on lainmukaista ainoastaan, jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi kohdan alakohdissa säädetyistä edellytyksistä täyttyy: (—)

f) käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.

(20) Asetuksen 17 artiklassa säädetään oikeudesta tietojen poistamiseen (”oikeus tulla unohdetuksi”). Artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, edellyttäen, että muun ohella jokin seuraavista perusteista täyttyy: a) henkilötietoja ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin tai joita varten niitä muutoin käsiteltiin; c) rekisteröity vastustaa käsittelyä 21 artiklan 1 kohdan nojalla eikä käsittelyyn ole olemassa perusteltua syytä (—); d) henkilötietoja on käsitelty lainvastaisesti.

(21) Mainitun artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan 1 kohtaa ei sovelleta, jos käsittely on tarpeen sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi.

(22) Yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

(23) Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 4 kohdan mukaan henkilötietojen käsittely olisi suunniteltava niin, että se palvelee ihmistä. Oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen; sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin. Asetuksessa kunnioitetaan kaikkia perusoikeuksia ja otetaan huomioon perusoikeuskirjassa tunnustetut vapaudet ja periaatteet sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina perussopimuksissa, erityisesti jokaisen oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä (—) kunnioitetaan, oikeus henkilötietojen suojaan (—), sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus (—).

(24) Johdanto-osan 65 kohdan mukaan luonnollisella henkilöllä olisi oltava oikeus saada häntä koskevat virheelliset henkilötiedot oikaistuiksi ja oikeus ”tulla unohdetuksi”, jos tietojen säilyttäminen rikkoo mainittua asetusta tai rekisterinpitäjään sovellettavaa unionin oikeutta tai jäsenvaltion lainsäädäntöä. Rekisteröidyllä olisi erityisesti oltava oikeus siihen, että hänen henkilötietonsa poistetaan ja ettei niitä käsitellä sen jälkeen, kun henkilötietoja ei enää tarvita niitä tarkoituksia varten, joita varten ne kerättiin tai jota varten niitä muutoin käsiteltiin, (—) tai kun hän on vastustanut henkilötietojensa käsittelyä tai kun hänen henkilötietojensa käsittely ei muutoin ole mainitun asetuksen säännösten mukaista. (—) Henkilötietojen edelleen säilyttämisen tulisi kuitenkin olla lainmukaista, jos se on tarpeen sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi (—).

(25) Johdanto-osan 69 kohdan mukaan tapauksissa, joissa henkilötietoja voitaisiin käsitellä lainmukaisesti, koska käsittely on tarpeen (—) rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen vuoksi, rekisteröidyllä olisi kuitenkin oltava oikeus vastustaa hänen tilannettaan koskevien henkilötietojen käsittelyä. Rekisterinpitäjän olisi osoitettava, että rekisterinpitäjän huomattavan tärkeät oikeutetut edut voivat syrjäyttää rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet.

(26) Johdanto-osan 74 kohdan mukaan olisi vahvistettava rekisterinpitäjän vastuu tämän suorittamasta tai rekisterinpitäjän puolesta suoritetusta henkilötietojen käsittelystä. Erityisesti rekisterinpitäjällä olisi oltava velvollisuus toteuttaa asianmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä, ja sen olisi voitava osoittaa, että käsittelytoimet ovat mainitun asetuksen mukaisia, toimenpiteiden tehokkuus mukaan luettuna. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa olisi otettava huomioon käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset sekä luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuva riski.

3 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä

3.1 Asia C-131/12, Google Spain ja Google

(27) Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on 13.5.2014 antamassaan yleistä tietosuoja-asetusta edeltänyttä direktiiviä 95/46 koskevassa tuomiossa asiassa C131/12,

ensimmäistä kertaa ottanut kantaa hakukoneen ylläpitäjän velvollisuuteen poistaa henkilön nimellä suoritetun haun perusteella näkyviä hakutuloksia.

$14d

$14e

(30) Unionin tuomioistuin on lisäksi huomauttanut, että kaiken henkilötietojen käsittelyn on oltava oikeutettua koko sen ajan, jolloin se suoritetaan. Jopa paikkansapitävien tietojen alun perin laillinen käsittely voi ajan myötä muuttua direktiivin kanssa yhteensopimattomaksi, jos kyseiset tiedot eivät ole enää tarpeen siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty ja jossa niitä on käsitelty. Näin on etenkin silloin, kun ne eivät ole asianmukaisia, kun ne eivät ole tai eivät enää ole olennaisia taikka kun ne ovat liian laajoja näihin tarkoituksiin tai niitä on säilytetty liian pitkään. Tietojen poistamisesta hakutulosten luettelosta osalta tuomioistuin on lisäksi korostanut, ettei rekisteröidyn oikeuden toteaminen edellytä sitä, että kyseessä olevien tietojen sisällyttäminen hakutulosten luetteloon aiheuttaa vahinkoa rekisteröidylle (tuomion 93 — 96 kohta).

3.2 Asia C-136/17, GC ym.

(31) Unionin tuomioistuimen (suuri jaosto) 24.9.2019 antama tuomio asiassa C136/17,

on jatkoa edellä mainitulle tuomiolle. Asiassa on ollut kysymys arkaluonteisten, mukaan lukien rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien, tietojen poistamisesta hakutulosten luettelosta. Kysymyksiä on tarkasteltu sekä kumotun direktiivin 95/46 että yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta.

(32) Unionin tuomioistuin on todennut, että kysymyksessä olevien tietojen käsittelyyn liittyviä erityisvaatimuksia sovelletaan myös hakukoneen toiminnan aikana suoritetun tietojenkäsittelyn osalta. Kyseisten tietojen käsittely voi olla laillista muun muassa, kun viranomaiset ovat ilmaisseet kysymyksessä olevat tiedot yleisölle sovellettavaa kansallista oikeutta noudattaen (tuomion 48 ja 73 kohta).

$150

(34) Tuomioistuimen mukaan tilanteessa, jossa käsittely koskee kysymyksessä olevia tietoja, puuttuminen yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin rekisteröidyn perusoikeuksiin voi olla erityisen vakavaa näiden tietojen arkaluonteisuuden vuoksi. Hakukoneen ylläpitäjän on kaikkien käsiteltävälle tapaukselle merkityksellisten seikkojen perusteella ja ottamalla huomioon sen, miten vakavaa perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa vahvistettuihin yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin rekisteröidyn perusoikeuksiin puuttuminen on, tarkastettava, osoittautuuko kyseisen linkin sisällyttäminen tämän henkilön nimellä suoritetun haun johdosta näkyvään hakutulosten luetteloon ehdottoman tarpeelliseksi perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetun, sellaisten internetin käyttäjien tiedonvälityksen vapauden suojaamiseksi, jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita saamaan kyseisen internetsivun tällaisella haulla saataviinsa (tuomion 67 — 68 kohta).

$151

3.3 Asia C-460/20, TU ja RE

(36) Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on 8.12.2022 antamassaan tuomiossa asiassa C460/20,

ottanut kantaa hakutulosten poistamiseen muun ohella väitetysti virheellisten tietojen osalta.

$153

$154

4 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä

(39) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 ja 10 artiklaa koskevassa tapauksessa ottanut kantaa lehdistön sananvapauden ja yksityisyyden suojan yhteensovittamiseen ja kehittänyt tähän liittyviä punnintakriteereitä asioissa, joissa on ollut kysymys eri uutismedioiden alkuperäisistä julkaisuista. Nämä kriteerit ovat aiheen yleisen mielenkiinnon mukaisen keskustelun edistäminen, asianomaisen henkilön tunnettuuden aste, julkaisun aihe, asianomaisen henkilön aikaisempi käyttäytyminen suhteessa mediaan, julkaisun sisältö ja muoto sekä julkaisemisen seuraukset asianomaiselle henkilölle ja olosuhteet, joissa mahdollinen kuva on otettu, sekä tietojen hankkimistapa ja tietojen todenperäisyys. Tuomioistuin on todennut, että nämä kriteerit voivat olla enemmän tai vähemmän merkityksellisiä ottaen huomioon kysymyksessä olevan tapauksen erityispiirteet (esim. suuren jaoston tuomio

, 7.2.2012, kohta 108 — 113, suuren jaoston tuomio

, 7.2.2012, kohta 89 — 95, suuren jaoston tuomio

, 27.6.2017, kohta 165 — 166 sekä tuomio

, 21.9.2017, kohta 42).

(40) Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että rikokset ja rikosoikeudenkäynnit ovat sellaisia aiheita, joilla on yleistä mielenkiintoa ja jotka edistävät julkista keskustelua. Henkilön tunnettuuden vaikutuksesta henkilön yksityisyyden suojaan tuomioistuin on todennut, että kun yleisölle tuntematon yksityishenkilö voi vaatia yksityiselämälleen erityistä suojelua, sama ei koske julkisuudessa esiintyvää henkilöä. Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklalla suojataan myös henkilön mainetta, mutta maineen menettämiseen ei voi vedota, jos tämä on ennalta-arvattava seuraus henkilön omasta toiminnasta, kuten rikoksen tekemisestä. Henkilö, joka on tehnyt vakavankin rikoksen tai tuomittu tällaisesta rikoksesta, ei kuitenkaan ole verrattavissa sellaiseen henkilöön, joka vapaaehtoisesti altistaa itsensä julkisuudelle esimerkiksi poliitikkona tai julkisuuden henkilönä (esim. tuomio

, 10.2.2009, kohta 66, tuomio

, 16.4.2009, kohta 58 ja 62, suuren jaoston tuomio

, 7.2.2012, kohta 110, suuren jaoston tuomio

, 7.2.2012, kohta 83 ja 91 ja suuren jaoston tuomio

, 29.3.2016, kohta 76).

(41) Ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään todennut, että henkilöä esittävä valokuva muodostaa yhden tämän persoonallisuuden keskeisistä tuntomerkeistä, sillä se ilmentää henkilön yksilöllisiä ominaispiirteitä ja erottaa hänet muiden henkilöiden joukosta. Valokuvan julkaisemisen on yleensä katsottava merkitsevän suurempaa puuttumista yksityisyyden suojaan kuin pelkän nimen julkistamisen (esim. suuren jaoston tuomio

, 7.2.2012, kohta 96 ja tuomio

, 10.2.2009, kohta 70).

(42) Ihmisoikeustuomioistuimen tuomiossa

(28.6.2018) oli kysymys kahden henkilön pyynnöistä eri uutismedioiden verkkosivuilla pääosin rajallisesti saatavilla olevien vanhempien artikkelien anonymisoimiseksi. Artikkelit koskivat tunnetun näyttelijän murhaa ja siihen liittyvää oikeudenkäyntiä sekä myöhempiä vaiheita, ja niissä mainittiin murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittujen ja kysymyksessä olevien pyyntöjen tehneiden henkilöiden nimet.

(43) Tuomioistuin on todennut, että kysymyksessä olevat tiedot olivat helposti löydettävissä ennen kaikkea hakukoneiden avulla ja kiinnittänyt huomiota alkuperäisen julkaisijan ja hakukoneen eroihin. Se on myös todennut unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa C-131/12 viitaten, että kysymyksessä olevien intressien punninnassa voidaan päätyä eri lopputuloksiin riippuen siitä, onko kyse alkuperäisestä julkaisijasta, jonka toiminta on sananvapauden ytimessä olevaa, vai hakukoneesta (tuomion 97 kohta).

(44) Sananvapauden ja yksityisyyden suojan yhteensovittamisessa tuomioistuin on soveltanut vakiintuneita kriteerejä ja on muun ohella todennut, että yleisöllä on intressi tulla informoiduksi ja vastaanottaa tietoja rikosoikeudenkäynneistä erityisesti, kun on kysymys erityisen vakavasta asiasta, joka on saanut runsaasti huomiota. Murhasta tuomittujen henkilöiden tunnettuuden osalta tuomioistuin on tässä tapauksessa katsonut, että vaikka ei ollut ilmennyt, että he olivat olleet yleisölle tunnettuja ennen rikostaan, heistä on tullut tunnettuja oikeudenkäynnin aikana, joka sai paljon huomiota johtuen rikoksen luonteesta ja olosuhteista sekä uhrin kuuluisuudesta. He olivat lisäksi itse olleet aktiivisesti yhteydessä mediaan. Tuomioistuin on myös kiinnittänyt huomiota artikkelien rajalliseen saatavuuteen. Sopimuksen 8 artiklaa ei katsottu asiassa loukatun (tuomion 98, 100, 105 — 109 ja 112 — 113 kohta).

(45) Ihmisoikeustuomioistuin on suuren jaoston tuomiossa

(4.7.2023) selventänyt oikeutta tulla unohdetuksi verkossa tapauksessa, jossa sanomalehden kustantaja oli määrätty anonymisoimaan henkilön nimi artikkelista, joka oli maksutta ja vapaasti saatavilla ja löydettävissä nimellä haettaessa lehden verkkosivuilla olevasta sähköisestä arkistosta. Artikkeli koski muun ohella lääkäriä, joka oli aiheuttanut kahden ihmisen kuoleman ajaessaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

(46) Tuomioistuin on korostanut, että arvioitavana oli kyseisen, alun perin painetussa lehdessä ja myöhemmin lehden arkistosivuilla julkaistun artikkelin jatkuva saatavuus verkossa, eikä alkuperäinen julkaisu sellaisenaan. Tuomioistuin on katsonut, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon kysymyksessä oleva erilainen konteksti ja että niitä tuomioistuimen kehittämiä kriteerejä artiklojen 8 ja 10 yhteensovittamiseksi, jotka koskivat tiedotusvälineiden alkuperäisiä julkaisuja, oli tämän johdosta mukautettava (tuomion 172 — 174, 202 ja 205 kohta).

(47) Nämä kriteerit ovat arkistoidun tiedon luonne, tapahtumista sekä alkuperäisestä ja verkossa julkaisemisesta kulunut aika, tiedon tämänhetkinen kiinnostavuus, asianomaisen henkilön tunnettuus ja hänen käyttäytymisensä tapahtumien jälkeen, haitalliset seuraukset tiedon jatkuvalla saatavilla olemisesta, tiedon saatavuuden aste ja toimenpiteen vaikutus sananvapauteen ja erityisesti lehdistönvapauteen. Tuomioistuin on lisäksi todennut, että useimmissa tapauksissa useampi kriteeri on otettava samanaikaisesti huomioon ja ettei kaikilla kriteereillä ole samaa painoarvoa (tuomion 205 — 206 ja 211 kohta).

(48) Myös tässä yhteydessä ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota hakukoneiden toimintaan ja katsonut muun ohella, että alkuperäisellä verkkosivulla ja hakukoneella on erilainen vaikutus henkilön oikeuksiin ja etuihin. Hakukoneen ylläpitäjien ja uutisten kustantajien ero säilyttää merkittävyytensä, kun tuomioistuin ratkaistessaan pyyntöä tulla unohdetuksi tutkii puuttumista sananvapauteen, mukaan lukien yleisön oikeutta vastaanottaa tietoja (tuomion 208 kohta).

(49) Soveltaessaan mainittuja kriteerejä kysymyksessä olevaan tapaukseen tuomioistuin on kiinnittänyt huomiota muun ohella siihen, ettei rikos ollut vakavuudeltaan sellainen, ettei ajan kulumisella olisi merkitystä ja ettei tapahtumista uutisoitu mediassa muutoin kuin kysymyksessä olevassa artikkelissa, eikä tapaus ollut saanut laajempaa julkisuutta tapahtumien aikaan tai myöhemmin. Kysymyksessä oleva lääkäri oli yleisölle tuntematon sekä tapahtumien aikaan että silloin, kun hän pyysi artikkelin anonymisoimista, eikä hän ollut missään vaiheessa itse ollut yhteydessä mediaan. Tuomioistuin on lisäksi kiinnittänyt huomiota artikkelin jatkuvasta saatavuudesta aiheutuvaan haittaan, artikkelin laajaan saatavuuteen ja siihen, että alkuperäinen artikkeli oli yhä saatavilla anonymisoimattomana versiona. Artikkeli oli voitu määrätä anonymisoitavaksi, eikä sopimuksen 10 artiklaa katsottu asiassa loukatun (tuomion 219, 229 — 230, 234, 239 ja 252 kohta).

5 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

5.1 Arvioinnin lähtökohdat

Todistustaakan jakautuminen

(50) Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, edellyttäen että jokin sanotussa säännöksessä mainituista perusteista täyttyy.

(51) Hakukoneiden osalta rekisterinpitäjää koskeva asetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukainen velvollisuus henkilötietojen poistamiseen voi syntyä etenkin, jos tietojen käsittelyä ei enää eri syistä voida pitää tarpeellisena (a alakohta), jos käsittelyyn ei ole osoitettu olevan sellaista asetuksen 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua huomattavan tärkeää ja perusteltua syytä käsitellä tietoja rekisteröidyn vastustamisesta huolimatta (c alakohta) tai yleisesti, jos tietojen käsittely ei enää ole lainmukaista asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla tai muusta syystä (d alakohta).

(52) Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan rekisterinpitäjä vastaa siitä, ja sen on pystyttävä osoittamaan se, että asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa, jossa asetetaan henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta koskeva vaatimus, on noudatettu. Rekisterinpitäjällä on siten todistustaakka henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta (asia C-60/22,

, 53 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntö). Rekisteröidyn vastustaessa henkilötietojensa käsittelyä rekisterinpitäjän on lisäksi osoitettava, että tietojen käsittelemiseksi on tästä huolimatta olemassa rekisteröidyn oikeudet syrjäyttävä huomattavan tärkeä ja perusteltu syy.

(53) Rekisteröidyn oikeus saada itseään koskevat henkilötiedot poistetuksi ei ole ehdoton, vaan perusteesta riippumatta tätä oikeutta ei asetuksen 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan perusteella ole, jos käsittely on tarpeen tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi. Hakukoneiden osalta tällaisen käsittelyn voidaan katsoa olevan tarpeen ja siihen on myös katsottava olevan asetuksen 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, mikäli rekisterinpitäjä osoittaa, että suuren yleisön, eli tällaisessa tapauksessa internetin käyttäjien, oikeus saada kysymyksessä olevia tietoja syrjäyttää tietojen poistamista pyytäneen henkilön oikeuden yksityis- ja henkilötietojensa suojaan.

Intressipunninta

(54) Sen arvioimiseksi, syrjäyttääkö yleisön mainittu oikeus rekisteröidyn oikeudet, on suoritettava kysymyksessä olevien intressien välinen punninta. Punninnassa on yleistä tietosuoja-asetusta sovellettaessa otettava huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä lausuttu. Ihmisoikeustuomioistuimen lehdistönvapautta koskevissa asioissa kehittämien kriteereiden osalta on kuitenkin otettava huomioon ero lehdistönvapauden ydinsisällön ja hakukoneyhtiön välittämien hakulinkkien julkaisemisen nauttiman suojan välillä (ks. edellä kohdat 43 ja 46).

(55) Hakukoneiden suorittaman käsittelyn erityispiirteiden vuoksi hakutulosten linkkitiedot on lähtökohtaisesti poistettava matalammalla kynnyksellä kuin artikkelien alkuperäisen julkaisijan artikkelitiedot. Perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklalla suojatut rekisteröidyn oikeudet syrjäyttävät pääsääntöisesti internetin käyttäjien perustellun intressin. Tämä tasapaino voi kuitenkin riippua kunkin tapauksen merkityksellisistä olosuhteista, mukaan lukien erityisesti kyseisten tietojen luonne ja niiden arkaluonteisuus rekisteröidyn yksityiselämän kannalta, sekä yleisöllä olevasta intressistä saada kyseiset tiedot käyttöönsä. Jälkimmäinen intressi voi olla erilainen muun muassa kyseisellä henkilöllä julkisuudessa olevan aseman perusteella (ks. edellä kohta 40).

(56) Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon tietojen poistamisen vaikutus yleisön tiedonsaantioikeuteen. Mikäli poistamisella voisi olla tähän vaikutusta, on suoritettava kysymyksessä olevien intressien välinen punninta. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (ks. edellä kohdat 29 — 30) mukaan intressipunnintaan vaikuttavat erityisesti yleisön intressi saada kysymyksessä olevat tiedot ja siihen vaikuttava asianomaisen henkilön asema julkisuudessa sekä tietojen luonne. Unionin tuomioistuin on lisäksi kiinnittänyt huomiota tietojen tarpeellisuuteen ja etenkin siihen, ovatko tiedot enää asianmukaisia ja olennaisia vai kenties liian laajoja tai liian pitkään säilytettyjä, sekä tietojen arkaluonteisuuteen ja niiden paikkansapitävyyteen.

(57) Keskeisimpiä kriteerejä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä (ks. kohdat 39 ja 47) ovat olleet aiheen yleisen mielenkiinnon mukaisen keskustelun edistäminen ja tähän kiinteästi liittyvän asianomaisen henkilön tunnettuuden aste ja henkilön oma käyttäytyminen suhteessa mediaan ja julkisuuteen sekä julkaisun aihe, tietojen paikkansapitävyys ja tarvittaessa olosuhteet, joissa mahdollinen valokuva on otettu. Oikeuskäytännössään ihmisoikeustuomioistuin on lisäksi vapaasti verkossa saatavien artikkelien osalta kiinnittänyt huomiota erityisesti tietojen luonteeseen, ajan kulumiseen sekä aiheeseen ja henkilöön kohdistuvaan tämänhetkiseen mielenkiintoon sekä henkilön käyttäytymiseen artikkelin julkaisemisen jälkeen.

(58) Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella henkilötietoja on säilytettävä ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Mikäli intressipunninnassa päädytään siihen, että rekisteröidyn oikeus syrjäyttää yleisön oikeuden, eikä tietojen käsittelylle ole enää perusteita, tiedot on poistettava.

5.2 Tosiseikat sekä asiassa esitetyt perustelut, niiden arviointi ja johtopäätös

Linkkien sisältö ja poistamisvelvollisuus

(59) Linkkien kautta löytyvissä etsintäkuulutusta koskevissa artikkeleissa mainitaan, että hakija on tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta. Useimmissa artikkeleissa mainitaan myös, että hänet on tuomittu kyseisestä rikoksesta yli yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen. Yhtä lukuun ottamatta kaikissa artikkeleissa on selviä valokuvia hakijan kasvoista, osassa mainitaan hänen ikänsä ja pituutensa sekä yhdessä silmien ja hiusten väri. Yhdestä artikkelista ilmenee, ettei poliisi ole pitänyt hakijaa yleisölle vaarallisena. Yhden artikkelin perusteella on pääteltävissä, että hovioikeuden tuomio on annettu helmikuussa vuonna 2010.

(60) Edellä kohdassa 52 esitetyn mukaisesti Googlen velvollisuutena on osoittaa, että sillä on oikeus käsitellä puheena olevia tietoja. Tämän näyttövelvollisuuden täyttäminen on edellytyksenä sille, että yhtiöllä ei ole velvollisuutta poistaa sanottuja linkkejä.

Yhtiön perustelut oikeudelleen käsitellä tietoja

(61) Google on poistamispyynnön epäämisen tueksi esittänyt, että kaikki tiedossa olevat seikat huomioiden hakijaa koskevat tiedot ovat yhä merkityksellisiä ja niiden käsittely on perusteltua yleisen edun vuoksi. Kyseiset verkkosivut käsittelevät sitä, että hakija on ollut etsintäkuulutuksen kohteena, koska hän oli paennut välttääkseen yhdeksän vuoden vankilatuomion vakavista huumausainerikoksista. On olemassa vahva oikeutettu intressi säilyttää tiedot saatavilla hakijan kanssa tekemisissä olevien turvallisuuden varmistamiseksi. Yhtiö on perustellut tietojen käsittelyä sillä, että hakutulokset ovat tarpeen yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi. Niiden saatavilla pitämiselle on yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan huomattavan tärkeä ja perusteltu syy.

$163

Hakijan ja tietosuojavaltuutetun esittämät perustelut

(63)

on perustellut poistamispyyntöään sillä, että tiedot liittyvät etsintäkuulutukseen, joka ei ole ollut voimassa vuoden 2011 jälkeen. Tiedot vaikuttavat hänen liiketoimintaansa. Linkeissä viitatuissa artikkeleissa pyydetään edelleen ilmoittamaan kaikki tiedot hänen liikkeistään poliisille. Tämä haittaa hakijan liiketoimintaa merkittävästi, ja hänen kilpailijansa ovat käyttäneet tietoja häntä vastaan.

(64)

mukaan hakijalle on rikoksensa johdosta syntynyt unionin tuomioistuimen tuomiossa C-131/12 tarkoitettu julkinen tai julkisen kaltainen asema, joka lähtökohtaisesti tuo suurelle yleisölle oikeutetun intressin hakijaa koskevien henkilötietojen saamiseen Google Search -hakukoneesta. Asiassa on kuitenkin tullut arvioida, kauanko tämä julkinen asema on olemassa suhteessa henkilötietojen käsittelyyn. Verkkosisältöjen pääasiallisena aiheena on ollut hakijasta julkaistu etsintäkuulutus, eikä niissä ole tarkemmin kerrottu hakijan rikoksesta. Etsintäkuulutus on päättynyt vuonna 2011, eikä yleisön ole enää syytä ilmoittaa hakijaa koskevista havainnoistaan poliisille. Tietojen saatavilla oloa ei ole enää voitu pitää perusteltuna.

(65)

esittänyt muun ohella, että verkkosisällöt koskevat uutisointia etsintäkuulutuksesta, jonka yhteiskunnallinen merkitys verrattuna rikosuutisointiin on lähinnä hetkellistä. Rikoksen sisältöä tai tuomioon johtaneita seikkoja ei ole lainkaan selostettu. Valtaosa artikkeleista sisältää myös valokuvan hakijasta. Kysymys on vanhentuneista, poliisin viranomaistiedotteeseen perustuneista ja sittemmin merkityksensä menettäneistä tiedoista. Uutisartikkeleissa ilmoitettu päiväys ei takaa, että lukija ymmärtää tietojen kuvaavan menneitä tapahtumia.

(66) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lehdistöä koskevien ratkaisujen perusteena olevat asiat eivät ole suoraan rinnastettavissa nyt kysymyksessä olevaan asiaan, jossa toisena asianosaisena on alkuperäisen julkaisijan sijasta internet-hakukoneen ylläpitäjä. Tiettyjen tietojen saatavilla pitämisen sallittavuutta nimenomaisesti internet-hakukoneissa linjaavaa erityislainsäädäntöä ei ole.

(67) Kun poistettavaksi pyydetyissä hakutuloslinkeissä on ollut kysymys rikosuutisoinnista, ajan kulumisen vaikutusta on lähtökohtaisesti peilattu rikosrekisterilain säilytysaikasäännöksiin. Käsillä olevan asian arvioinnissa on tämän sijasta otettu lähtökohdaksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta annetun lain säännös etsintäkuulutuksen säilyttämisajasta.

(68) Kysymyksessä olevien tietojen saamiseen ei ole esitetty olevan huomattavan tärkeää ja perusteltua syytä. Käsillä olevassa asiassa hakijan oikeudet syrjäyttävät sekä hakukoneyhtiön taloudellisen intressin että suurella yleisöllä olevan intressin löytää nyt kysymyksessä olevat vanhentunutta etsintäkuulutusta koskevat tiedot hakijan nimellä tehtävällä internet-haulla.

(69) Hallinto-oikeus on katsonut hakijalla olevan vakavaan rikokseen syyllistymisen vuoksi unionin tuomioistuimen tuomiossa C-131/12 tarkoitettu asema julkisuudessa. Hakijalla voidaan katsoa olevan julkinen asema myös ammatinharjoittajana yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Tuomiosta oli valituksenalaista päätöstä annettaessa kulunut 10 vuotta. Suuren yleisön tiedonsaanti-intressin hakijan rikoksen suhteen ei rikoksen vakavuuteen nähden voida katsoa kokonaan kadonneen ajan kulumisen vuoksi. Etsintäkuulutusta koskeva tieto ei sinänsä ole salassa pidettävä tieto taikka hakijan yksityiselämän suojan piiriin kuuluva tieto. Tällaisen tiedon löytyminen tehtäessä hakuja hakijan nimellä voi kuitenkin olla hakijan kannalta kiusallista ja vaikuttaa hänen liiketoimintaansa.

$167

Korkeimman hallinto-oikeuden punninta ja johtopäätös

(71) Korkein hallinto-oikeus arvioi Googlen esittämiä perusteita poistamisvaatimuksen vastustamiseksi tämän päätöksen jaksossa 5.1 esitetyn mukaisesti ja kiinnittäen erityisesti huomiota jaksoissa 3 ja 4 kuvatussa oikeuskäytännössä omaksuttuihin punnintakriteereihin.

(72) Korkein hallinto-oikeus toteaa ensin, että, kuten tietosuojavaltuutettu on valituksessaan esittänyt, kysymyksessä olevat artikkelit ovat saatavilla Google Search -hakukoneesta myös muilla kuin hakijan nimellä tehtävillä hauilla. Hakijan nimellä tehtävällä haulla löytyy kysymyksessä olevien artikkelien lisäksi muuta samankaltaista sisältöä. Artikkelit ovat saatavilla myös niitä julkaisseiden uutismedioiden verkkosivuilta. Kysymyksessä olevien hakutuloslinkkien poistamisen vaikutusta yleisön tiedonsaantioikeuteen on siten pidettävä suhteellisen vähäisenä.

(73) Hakija on vuonna 2010 tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta yli yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen. Hän on ollut tämän jälkeen etsintäkuulutettuna rangaistuksen täytäntöönpanon välttämisen vuoksi. Saadun selvityksen mukaan etsintäkuulutus ei ole ollut voimassa vuoden 2011 jälkeen.

(74) Viranomaisten hallussa olevien rekisteritietojen laissa säädetyillä säilytysajoilla ei sellaisinaan ole välitöntä oikeudellista merkitystä punninnassa. Suhteellisen lyhyt säilytysaika voi kuitenkin osaltaan kuvata yleisön tiedonsaanti-intressin vähenemistä myös yleisön kannalta.

(75) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tieto noin kymmenen vuoden takaisesta etsintäkuulutuksesta, joka ei ole enää voimassa, on ollut vanhentunut. Tällaisella tiedolla ei sellaisenaan enää ole ollut yhteiskunnallista suurta merkitystä, vaikka se on välillisesti ollut liitettävissä tuomittuun rangaistukseen ja rikokseen.

(76) Asiassa ei ole myöskään esitetty, että hakija olisi syyllistynyt rikoksiin tai itse pyrkinyt aktiivisesti julkisuuteen näiden tapahtumien jälkeen. Hakijan yritystoiminta ei liioin ole ollut senkaltaista, että asiaa olisi ollut sen perusteella syytä arvioida toisin. Kysymyksessä oleva rikos ei myöskään ole liittynyt hakijan yritystoimintaan, eikä asiassa ole esitetty, että rikoksella olisi ollut siihen vaikutusta. Hakijalla ei siten rikoksensa tai etsintäkuulutuksensa johdosta ole enää apulaistietosuojavaltuutetun päätöksen ajankohtana ollut erityisen merkittävää asemaa julkisuudessa.

(77) Korkein hallinto-oikeus katsoo myös, että kysymyksessä oleviin artikkeleihin sisältyvää rikosnimikettä ja rangaistuksen pituutta koskevia tietoja ei voida pitää erityisen arkaluonteisina. Sitä vastoin artikkeleihin sisältyvien selvien kasvokuvien julkaisemista on tässä yhteydessä pidettävä merkittävänä puuttumisena hakijan yksityisyyden suojaan. Kasvokuva julkaistaan tyypillisesti juuri etsintäkuulutuksia koskevissa uutisissa mutta ei yleensä rikosuutisissa.

(78) Hakija ei unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen ole ollut velvollinen osoittamaan, että hänelle aiheutuu tietojen saatavilla olemisesta haittaa. Hän on kuitenkin esittänyt varteenotettavia perusteita vaatimuksensa tueksi. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että eri suuntaisten intressien punninnassa on otettava huomioon erityisesti se, että etsintäkuulutusta koskevat artikkelit ovat olleet vanhentuneita ja niihin sisältyneet hakijan kasvokuvat hänen yksityisyyden suojaansa merkittävästi puuttuvia.

(79) Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä esitettyyn viitaten, ettei Google ole esittänyt riittäviä, edellä tässä päätöksessä referoidussa unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytettyjä perusteita kyetäkseen osoittamaan, että tässä tapauksessa yleisön intressi saada kysymyksessä olevat tiedot hakijan nimellä tehtävän haun yhteydessä syrjäyttäisi hakijan lähtökohtaisen oikeuden yksityisyyden ja henkilötietojensa suojaan.

(80) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja apulaistietosuojavaltuutetun päätös saatettava valituksenalaisilta osin voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Paul Karlsson.

A

Apulaistietosuojavaltuutettu

Helsingin hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Liisa Selvenius-Hurme, Nina Tuominen ja Lotta Haverinen, joka on myös esitellyt asian.

Tietosuojavaltuutettu

yleinen tietosuoja-asetus

Google Spain ja Google

GC ym.

TU ja RE

von Hannover v. Saksa (no. 2)

Axel Springer AG v. Saksa

Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy v. Suomi

Axel Springer SE ja RTL Television GmbH v. Saksa

Eerikäinen ym. v. Suomi

Egeland ja Hanseid v. Norja

Bédat v. Sveitsi

M.L. ja W.W. v. Saksa

Hurbain v. Belgia

Bundesrepublik Deutschland

Hakija

Apulaistietosuojavaltuutetun päätöksen