KHO:2024:41 – Elinkeinotulon verotus

A Ab grundades 2008. Bolagets delägare var tre bröder och deras två kusiner. B Ab som ägdes av samma personer hade delats upp i Fastighetsbolaget C och i D Ab, som planerade och framställde enskilda speciallösningar för transportbranschen. A Ab skaffade år 2008 av de personer som var delägare genom aktiebyte hela aktiestocken i D Ab. A Ab hade i över tio år åt D Ab erbjudit olika tjänster inom ekonomiförvaltning och annan administration. Dessa tjänster hade producerats av en person som inte hörde till delägarna i A Ab. A Ab hade sålt administrativa tjänster även åt Fastighetsbolaget C.

I ärendet skulle avgöras om D Ab:s aktier med sitt bruksvärde hade befrämjat A Ab:s näringsverksamhet på ett sådant sätt att aktierna skulle anses utgöra A Ab:s anläggningstillgångar enligt 6 b § och 12 § i lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet.

$115

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att D Ab:s ställning som ett dotterbolag helt ägt av A Ab, den tid som aktierna ägts och de tjänster som personal som inte tillhör delägarna i A Ab har producerat åt olika bolag, talade för att aktierna i D Ab var anläggningstillgångar i A Ab.

När A Ab genom aktiebyte skaffade aktiestocken i D Ab, hade persondelägarnas omedelbara ägo av D Ab ändrats till indirekt ägande. Detta talade för att beskriva A Ab som ett holdingbolag via vilket det familjeägda bolagets aktieinnehav förvaltades.

I bedömningen av vilken vikt de faktorer som talar för och emot D Ab:s aktiers anläggningstillgångsnatur ska ges i en inbördes jämförelse fäste domstolen uppmärksamhet vid i vilken utsträckning det är möjligt att för den koncernbaserade ägarmodellen ange orsaker som sammanhänger med bolagens näringsverksamhet. D Ab idkar produktionsverksamhet. Persondelägarna var till en början fem. För koncernmodellen som verkat redan i flera års tid kunde man se tydliga orsaker i anslutning till verksamhetens ledning, riskhantering och finansieringslösningar. Det fanns inte skäl anse att koncernmodellen endast hade tjänat förvaltandet av aktieägarnas placeringar.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att aktierna i D Ab var sådana i A Ab:s anläggningstillgångar ingående aktier som avses i 6 b § och 12 § i lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet. Det överlåtelsepris A Ab hade fått av aktierna i D Ab var följaktligen skattefri inkomst för A Ab. Förhandsavgörande för skatteåret 2021.

Lag om beskattning av inkomst av näringsverksamhet 1 §, 6 § 1 mom. 1 punkten, 6 b § 1 och 2 mom., 12 § och 12 a §

Omröstning 4 — 1

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio och Tero Leskinen. Föredragande Joonas Tuominen.

A Oy oli perustettu vuonna 2008. Yhtiön osakkaina oli ollut kolme veljestä ja kaksi heidän serkkuaan. Samojen henkilöiden omistama B Oy oli jakautunut Kiinteistöyhtiö C:ksi sekä kuljetusalalle tarkoitettujen yksilöllisten erikoisratkaisujen suunnittelua ja valmistusta harjoittavaksi D Oy:ksi. A Oy oli vuonna 2008 hankkinut osakkaina olleilta henkilöiltään osakevaihdolla D Oy:n koko osakekannan. A Oy oli tarjonnut D Oy:lle yli kymmenen vuoden ajan taloushallintoon ja muuhun hallintoon liittyviä erilaisia palveluja, jotka oli tuottanut A Oy:n osakaskuntaan kuulumaton henkilö. A Oy oli myynyt hallintopalveluja myös Kiinteistöyhtiö C:lle.

Asiassa oli arvioitava, olivatko D Oy:n osakkeet palvelleet käyttöarvollaan A Oy:n elinkeinotoimintaa siten, että osakkeet oli katsottava A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitetuksi käyttöomaisuudeksi.

$116

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että D Oy:n

asema A Oy:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä, osakkeiden omistusajan pituus ja A Oy:n osakaskuntaan kuulumattoman henkilökunnan toimesta eri yhtiöille tuottamat palvelut puolsivat sitä, että D Oy:n osakkeet olivat A Oy:n käyttöomaisuutta.

Kun A Oy oli hankkinut osakevaihdolla D Oy:n osakekannan, henkilöosakkaiden välitön omistus D Oy:ssä oli muuttunut välilliseksi. Tämä seikka puolsi A Oy:n luonnehdintaa holdingyhtiöksi, jonka kautta oli järjestetty sukuomisteisen yhtiön osakeomistus.

D Oy:n osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta puoltavien ja sitä vastaan puhuvien seikkojen keskinäistä painoarvoa punnittaessa oli kiinnitettävä huomiota siihen, missä määrin konserniin perustuvalle omistusrakenteelle oli osoitettavissa yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä syitä. D Oy harjoitti tuotannollista toimintaa. Henkilöosakkaita oli ollut alun perin viisi. Konsernirakenteelle, jossa oli toimittu vakiintuneesti useiden vuosien ajan, oli nähtävillä toiminnan johtamiseen, riskien hallintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyviä perusteita. Ei ollut aihetta katsoa, että konsernirakenne olisi palvellut vain osakkeenomistajien sijoitusten hallinnointia.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että D Oy:n osakkeet olivat A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitettuja käyttöomaisuusosakkeita. A Oy:n D Oy:n osakkeista saama luovutushinta oli siten A Oy:n verovapaata tuloa. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2021.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 §, 6 § 1 momentti 1 kohta, 6 b § 1 ja 2 momentti, 12 § ja 12 a §

Äänestys 4 — 1

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Vaasan hallinto-oikeus 10.10.2022 nro 1114/2022

Ennakkoratkaisun hakija

A Oy

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää yhtiölle valitusluvan ja tutkii asian.

Yhtiön valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumotaan. Uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että D Oy:n osakkeiden myynnistä saatava luovutushinta on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla verovapaata tuloa A Oy:n verotuksessa.

Yhtiön vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1)

on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella, että se on vuonna 2008 perustettu osakeyhtiö, joka toimii konserninsa aktiivisena emoyhtiönä. Yhtiön osakkaina on kolme veljestä, joista kukin omistaa yhden kolmasosan yhtiön osakekannasta.

(2) Yhtiö on toteuttanut loppuvuodesta 2020 omistajanvaihdoksen, joka oli ensimmäinen askel yhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Kaksi osakkeenomistajaa, jotka ovat nykyisten osakkeenomistajien serkkuja, luovuttivat omistamansa osakkeet yhtiölle, koska heidän perillisensä eivät olleet kiinnostuneita jatkamaan liiketoimintaa.

(3) A Oy:llä on yksi osakaskuntaan kuulumaton työntekijä, joka toimii talousjohtajana ja joka hoitaa yhtiön ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön D Oy:n kaikki taloushallintoon ja muuhun hallintoon liittyvät prosessit kuten osto- ja myyntireskontran, kirjanpidon, tilinpäätöksen, ulkoisen ja sisäisen raportoinnin, erinäiset laskelmat sekä henkilöstöhallinnon. D Oy:lle näitä palveluja on myyty yli kymmenen vuotta. Samoja taloushallinnon ja hallinnon palveluja on myyty myös A Oy:n osakkeenomistajien omistamalle Kiinteistöyhtiö C:lle.

(4) D Oy on perustettu vuonna 2008 tapahtuneessa jakautumisessa. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä erikoisratkaisuja kuljetusalalle. Yhtiön tuotanto keskittyy F:n kaupunkiin, jossa yhtiö valmistaa umpikoreja, rahtilavoja, perävaunuja, kapelleja sekä puoliperävaunun vetoautojen varusteita.

(5) A Oy on vuodesta 2011 alkaen antanut D Oy:lle lyhytaikaisia korottomia lainoja tämän kassanhallintaa varten. Vuosina 2017 — 2020 lyhytaikaista lainoitusta on annettu yhteensä kahdeksan kertaa. Yksittäisten lainojen määrät ovat vaihdelleet 55 868,61 eurosta 200 000 euroon. Lainoja on annettu, koska D Oy:n asiakkaille toimitettavat projektit voivat olla erittäin paljon pääomaa sitovia.

(6) Yhtiöiden välillä on vallinnut hallinnollinen yhteys, kun A Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimiva osakas on toiminut myös D Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. A Oy:n kaksi muuta nykyistä osakasta ovat kummankin yhtiön hallituksen jäseniä.

(7) A Oy suunnittelee myyvänsä noin 12 vuotta omistamansa D Oy:n osakekannan perustettavalle osakeyhtiölle, jonka omistajiksi tulevat pääomasijoitusyhtiö ja E:n suvun seuraava sukupolvi.

(8) A Oy:n ennakkoratkaisuhakemukseen on liitetty Verohallinnon yhdelle yhtiön osakkeenomistajalle antama lahjaverotusta koskeva 19.2.2021 päivätty ennakkoratkaisu. Verohallinto on todennut päätöksensä perusteluissa, että kokonaisuutena arvioiden A Oy:n toimintaa voidaan pitää perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yritystoimintana.

(9) A Oy on ennakkoratkaisuhakemuksen lisäselvityksenä ilmoittanut, että sen liikevaihto vuosina 2016 — 2018 on ollut 67 400 euroa. Vuosina 2019 — 2020 liikevaihto on ollut 69 800 euroa. Kumpanakin ajanjaksona liikevaihdosta 93 prosenttia on kertynyt D Oy:ltä. Yhtiön tammi — kesäkuun 2021 liikevaihto, 32 400 euroa, on kertynyt kokonaan D Oy:ltä.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetty kysymys

(10)

on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Onko A Oy:n omistamien D Oy:n osakkeiden myynnistä saatava luovutushinta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla verovapaata tuloa?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 3.9.2021 verovuodelle 2021

(11)

on lausunut ennakkoratkaisuna, että D Oy:n osakkeiden myynnistä saatava luovutushinta ei ole elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä säädetyllä tavalla verovapaata tuloa A Oy:n verotuksessa.

(12) Verohallinto on ennakkoratkaisun perusteluissa lausunut muun ohella, että A Oy:lla ei ole laajamittaista omaa liiketoimintaa, vaan yhtiö tuottaa hallintopalveluita tytäryhtiölle ja toiselle intressipiiriin kuuluvalle yhtiölle. Käyttöomaisuusluonnetta arvioitaessa voidaan todeta, että hakijayhtiöllä ei ole sellaista omaa ulkopuolisiin suuntautuvaa liiketoimintaa, jonka suoritetuotantoa omistettujen osakkeiden voidaan katsoa edistäneen. Pelkästään omistettavan yhtiön hallintoon osallistuminen tai hallintopalvelujen tuottaminen ei sellaisenaan osoita liiketoiminnallista yhteyttä omistavan yhtiön ja kohdeyhtiön välillä. Yhtiöiden välillä ei voida keskinäisestä laskutuksesta huolimatta katsoa olevan sellaista liiketoiminnallista ja hallinnollista yhteyttä, että D Oy:n osakkeita voitaisiin tällä perusteella pitää A Oy:n käyttöomaisuusosakkeina.

A Oy:n valitus hallinto-oikeudelle

(13)

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että annettu ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että D Oy:n osakkeiden luovutus katsotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentissa ja 6 b §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutukseksi.

Hallinto-oikeuden päätös

(14)

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiön valituksen.

(15) Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan yhtiöiden välillä on ollut hallinnollinen yhteys sitä kautta, että A Oy:n osakkaat ovat osallistuneet D Oy:n johtoon ja hallitustyöskentelyyn. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, että osakeomistuksella ei ole riittävää toiminnallista yhteyttä A Oy:n toimintaan.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(16)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että D Oy:n osakkeiden luovutus katsotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutukseksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

(17)

on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(18) Asiassa on ratkaistavana, onko A Oy:n omistamat D Oy:n osakkeet katsottava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitetuksi käyttöomaisuudeksi vai lain 12 a §:ssä tarkoitetuksi muuksi omaisuudeksi. Asiassa ei ole väitetty, että osakkeet olisi luettava A Oy:n rahoitus-, vaihto- tai sijoitusomaisuuteen tai etteivät elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa sekä 6 b §:ssä säädetyt verovapaan osakeluovutuksen edellytykset täyttyisi, mikäli osakkeiden katsotaan kuuluvan A Oy:n käyttöomaisuuteen.

Osapuolten kannanotot

(19)

mukaan sen on katsottu harjoittavan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaista elinkeinotoimintaa. Yhtiö on hankkinut D Oy:n osakkeet osakevaihdolla. Tämän jälkeen yhtiö on johtanut konserniaan ja myös tehnyt kaikki D Oy:n liiketoimintaa koskevat päätökset itse tai vaihtoehtoisesti sen edustajat yhtiön johdossa ovat tehneet päätökset. Kysymys ei ole passiivisesta holdingyhtiöstä vaan aktiivisesta konsernin emoyhtiöstä, joka harjoittaa omaa konsernin liiketoimintaa tukevaa liiketoimintaa.

(20) A Oy:n oma liiketoiminta ja konsernin harjoittama liiketoiminta liittyvät erottamattomasti toisiinsa. A Oy:n sen liikevaihto on ollut tilikausittain noin 67 000 — 70 000 euroa. Yhtiö ei ole harjoittanut muuta toimintaa kuin toiminut konsernin emoyhtiönä tuottaen hallinto- ja rahoituspalveluita intressipiiriyhtiöille. D Oy:n osakkeilla on siten selvästi toiminnallinen yhteys A Oy:n toimintaan.

(21)

mukaan luovutettavilla osakkeilla on oltava riittävän laaja toiminnallinen yhteys omistajansa elinkeinotoimintaan, jotta osakkeet voisivat kuulua omistajayhtiön elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen. A Oy:n alle 70 000 euron liikevaihto on koostunut lähes yksinomaan D Oy:lle suullisen sopimuksen perusteella tarjotuista taloushallintopalveluista, jotka on tuottanut yhtiön ainoa työntekijä. A Oy:lla ei voida katsoa olleen edellä mainittujen palvelujen tuottamisen lisäksi muuta toimintaa. Yhtiöllä ei siten ole ollut omaa ulkopuolisiin tahoihin kohdistuvaa elinkeinotoimintaa, jota D Oy:n osakkeiden omistus olisi palvellut.

(22) Yhtiön ei voida katsoa harjoittaneen laajaa ja aktiivista elinkeinotoimintaa yhden työntekijän tuottamien taloushallintopalvelujen perusteella. Sen sijaan yhtiö on kysymyksessä olevan suvun varoja hallinnoiva holdingyhtiö. D Oy:n osakkeita ei ole pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 §:n mukaisina käyttöomaisuusosakkeina, vaan kysymys on lain 12 a §:ssä tarkoitetusta muusta omaisuudesta.

Sovellettavat oikeusohjeet ja käyttöomaisuuden käsitettä koskeva lainvalmisteluaineisto

(23)

1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnan tulos lasketaan tuloverotusta toimitettaessa tässä laissa säädetyllä tavalla. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa.

(24) Saman pykälän 2 momentin mukaan muun yhteisön kuin julkisyhteisön tai muun tuloverolain (1535/1992) 21, 21 a ja 21 b §:ssä tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön, ulkomaisen kuolinpesän, tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön sekä asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön, 28 luvun 2 §:ssä tarkoitetun keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön sekä sellaisen osuuskunnan, joka on verrattavissa asunto-osakeyhtiöön, harjoittaman muun toiminnan kuin maatalouden tulosta laskettaessa sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään elinkeinotoiminnasta.

(25) Saman lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan veronalaista tuloa eivät ole muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään.

(26) Saman lain 6 b §:n 1 momentin mukaan edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia.

(27) Saman lain 6 b §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin.

(29) Saman lain 12 a §:n mukaan muuta omaisuutta ovat 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön toimintaan kuuluvat varat, joita ei ole luettava elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen.

(30)

(HE 92/2004 vp, jakso 3.3.3. Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala, Verovapauden rajoittuminen käyttöomaisuusosakkeisiin) on muun ohella todettu, että tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat esimerkiksi tytäryhtiöosakkeet ja omistusyhteysyritysten osakkeet. Käyttöomaisuutena voidaan pitää myös niin sanottuja strategisia osakeomistuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi samalla alalla tai lähialalla toimivan yhtiön osakkeet. Käyttöomaisuusosakkeille on tyypillistä, että ne on hankittu pitkäaikaiseen omistukseen ja niiden omistamisella tavoitellaan ensisijaisesti muita tarkoitusperiä kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja.

(31)

$124

(32)

$126

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(33) Asiassa on arvioitava, ovatko D Oy:n osakkeet palvelleet käyttöarvollaan A Oy:n elinkeinotoimintaa siten, että osakkeet on katsottava A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitetuksi käyttöomaisuudeksi.

$127

$128

(36) Edellä selostettujen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöiden mukaan arvopapereiden on katsottava kuuluvan käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä taikka tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi. Esitöissä on lisäksi todettu, että tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat esimerkiksi tytäryhtiöosakkeet ja omistusyhteysyritysten osakkeet. Käyttöomaisuudeksi on yleensä katsottu muun muassa tytäryhtiöosakkeet silloinkin, kun tytäryhtiö toimii eri toimialalla. Osakkeita ei ole kuitenkaan tarkoitettu luettavaksi käyttöomaisuudeksi silloin, kun osakkeet omistava yhtiö on luonteeltaan holdingyhtiö, jonka kautta on järjestetty perhe- tai sukuomisteisen yhtiön osakeomistus.

(37) A Oy toimii konserninsa emoyhtiönä. Yhtiön noin 12 vuotta kokonaan omistama D Oy harjoittaa kuljetusalalle tarkoitettujen yksilöllisten erikoisratkaisujen suunnittelua ja valmistusta.

(38) A Oy:n osakkeenomistajina on kolme veljestä. Kaksi muuta henkilöä, jotka ovat jäljelle jääneiden osakkeenomistajien serkkuja, ovat luopuneet osakeomistuksestaan yhtiössä toteutettavan sukupolvenvaihdoksen ensimmäisessä vaiheessa. Mainitut viisi henkilöä ovat omistaneet osakkeet tasaosuuksin. Konsernirakenne on aikanaan toteutettu osakevaihdolla sen jälkeen, kun B Oy oli jakautunut D Oy:ksi ja erilliseksi Kiinteistöyhtiö C:ksi.

(39) A Oy on veloittanut D Oy:tä erilaisista hallintopalveluista, joita on tuottanut yhtiöön palkattu talousjohtaja. Talousjohtaja ei ole ollut yhtiön osakas. A Oy on myynyt samoja hallintopalveluita myös osakkeenomistajiensa omistamalle, edellä mainitussa jakautumisessa syntyneelle Kiinteistöyhtiö C:lle. Lisäksi A Oy on tarjonnut D Oy:lle tilapäisiä lainoja tämän asiakasprojektien rahoittamista varten. Nämä seikat, D Oy:n asema A Oy:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä ja osakkeiden pitkä omistusaika puoltavat sitä, että osakkeet on hankittu pitkäaikaiseen omistukseen ja että osakkeet ovat palvelleet käyttöarvollaan A Oy:n elinkeinotoimintaa.

(40) Kun A Oy on hankkinut osakevaihdolla D Oy:n osakekannan, henkilöosakkaiden välitön omistus D Oy:ssä on muuttunut välilliseksi. Tämä seikka puoltaa A Oy:n luonnehdintaa holdingyhtiöksi, jonka kautta on järjestetty sukuomisteisen yhtiön osakeomistus.

(41) D Oy:n osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta puoltavien ja sitä vastaan puhuvien seikkojen keskinäistä painoarvoa punnittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, missä määrin konserniin perustuvalle omistusrakenteelle on osoitettavissa yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä syitä. D Oy harjoittaa tuotannollista toimintaa. Henkilöosakkaita on ollut viisi. Konsernirakenteelle, jossa on toimittu vakiintuneesti useiden vuosien ajan, on nähtävillä toiminnan johtamiseen, riskien hallintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyviä perusteita. Ei ole aihetta katsoa, että konsernirakenne olisi palvellut vain osakkeenomistajien sijoitusten hallinnointia.

(42) Näin ollen D Oy:n osakkeiden on katsottava olevan A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitettuja käyttöomaisuusosakkeita.

(43) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu on kumottava ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

(44) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Joonas Tuominen.

Oikeusneuvos Tero Leskisen äänestyslausunto:

”Hylkään valituslupahakemuksen. Velvollisena lausumaan pääasiasta hylkään valituksen. Muutoksenhakijan oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Perustelen kantaani seuraavasti:

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn mukaan A Oy:n kaupparekisterin mukaisena toimialana on toimia konsernin emoyhtiönä ja hoitaa konserniyhtiöiden hallintoa. Yhtiö voi lisäksi omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä käydä arvopaperikauppaa.

A Oy:n osakaskunta muodostuu kolmesta veljeksestä, ja aiemmin lisäksi kahdesta serkusta. Aiemmin toteutetussa osakevaihdossa henkilöosakkaiden välitön omistus D Oy:ssä on muuttunut välilliseksi. A Oy:n liikevaihto on ollut määrältään varsin vähäinen, ja se on kertynyt ilmoitettujen ajanjaksojen osalta kokonaan tai lähes kokonaan D Oy:ltä. D Oy:n lisäksi talous- ja hallintopalveluja on annetun selvityksen perusteella myyty vain A Oy:n osakkeenomistajien omistamalle kiinteistöosakeyhtiölle. Yhtiöiden välillä yleensä noudatettavasta markkinaehtoperiaatteesta huolimatta A Oy on antanut lyhytaikaisia korottomia lainoja D Oy:lle. Nämä seikat puoltavat A Oy:n luonnehdintaa D Oy:n osakeomistuksen osalta holdingyhtiöksi, jonka kautta on järjestetty sukuomisteisen yhtiön osakeomistus. Ennakkoratkaisuhakemuksesta ei ole ilmennyt myöskään A Oy:n tuloslaskelmaa eikä se, mistä A Oy:n taseen mukaiset varat koostuvat.

Edellä olevan perusteella katson, että D Oy:n osakkeita ei ole pidettävä A Oy:n elinkeinotoiminnassa käytettävinä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitettuina käyttöomaisuusosakkeina.

Verohallinto

Vaasan hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Merja Kivistö, Petri Lång, joka on myös esitellyt asian, ja Nina Träskbäck.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain

Hallituksen esityksessä eduskunnalle yritys- ja pääomaverouudistukseksi

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta