KHO:2024:68 – Gåvobeskattning

Frågan gällde skattelättnad i gåvoskatten i samband med generationsväxling. Överlåtaren som ansökt om förhandsavgörande avsåg att som gåva åt sina två barn ge aktiestocken i X Ab som idkade investeringsverksamhet. Enligt 55 § 1 mom. 1 punkten i lagen om skatt på arv och gåva lämnas en del av skatten odebiterad om det i den skattepliktiga gåvan ingår en gårdsbruksenhet, ett annat företag eller en del därav.

$b1

De faktorer som talade emot att anse X Ab vara ett sådant företag som avses i 55 § 1 mom. 1 punkten i lagen om skatt på arv och gåva ansågs i helhetsbedömningen väga tyngre än de faktorer som talade för detta. Bestämmelserna om skattelättnad i gåvoskatten i samband med generationsväxling kunde inte tillämpas på de planerade gåvorna. Förhandsavgörande.

Lagen om skatt på arv och gåva 55 § 1 mom. 1 punkten

Se och jmf. HFD 13.6.2002 liggarnummer 1488 (kort referat), HFD 2006:100 och HFD 30.11.2009 liggarnummer 3394 (kort referat)

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi, justitieråden Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio och Tero Leskinen. Föredragande Turo Lehtonen.

Asiassa oli kysymys sukupolvenvaihdokseen liittyvästä lahjaveron huojennuksesta. Ennakkoratkaisun hakijan oli tarkoitus lahjoittaa sijoitustoimintaa harjoittavan X Oy:n osakekanta kahdelle lapselleen. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan huojennus myönnetään, jos veronalaiseen lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä.

Se, onko kyseessä perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu yritys, oli ratkaistava tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa oli otettava huomion muun ohella toiminnan laatu, jatkuvuus, aktiivisuus, taloudellisen riskin ottaminen, suunnitelmallisuus ja voiton tavoitteleminen. Arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön kohdalla asian arvioinnissa voitiin ottaa huomioon myös esimerkiksi toteutuneiden kauppojen määrä, liikevaihto, vaihto-omaisuuden määrä ja laatu, vieraan pääoman käyttö sekä liikevaihdon ja vaihto-omaisuuden välinen suhde. Palkatun työvoiman olemassaolo tai yrittäjän työllistyminen yhtiön toiminnassa puolsivat yleisesti sitä, että kyseessä on laissa tarkoitettu yritys.

Palkatun työvoiman olomassaolo ei kuitenkaan ollut edellytyksenä huojennussäännöksen soveltamiselle. Sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevan säännöksen soveltamisalaa ei lain esitöissä tai oikeuskäytännössä ollut sidottu siihen, onko yhtiön tuloverotus tapahtunut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Tämä oli kuitenkin yksi kokonaisarvioinnissa huomioon otettava seikka, erityisesti milloin yhtiön verokohtelu oli ollut vakiintunutta ennen tulolähdejaon uudistamista vuonna 2020.

X Oy:n pitämistä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä vastaan puhuvia seikkoja pidettiin kokonaisarvioinnissa painavampina kuin tätä puoltavia seikkoja. Suunniteltuihin lahjoituksiin ei voitu soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä. Ennakkoratkaisu.

Perintö- ja lahjaverolaki 55 § 1 momentti 1 kohta

Ks. ja vrt. myös KHO 13.6.2002 taltionumero 1488 (lyhyt ratkaisuseloste), KHO 2006:100 ja KHO 30.11.2009 taltionumero 3394 (lyhyt ratkaisuseloste)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 23.3.2023 nro 1734/2023

Ennakkoratkaisun hakija

A

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Verohallinon ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle ja asiassa saatu selvitys

ennakkoratkaisuhakemuksesta ja Verohallinnon antamasta ennakkoratkaisusta ilmenee muun ohella seuraavaa:

(2) X Oy on rekisteröity kaupparekisteriin joulukuussa 2019. Hakija omistaa yhtiön koko osakekannan ja toimii hallituksen puheenjohtajana. B on yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen varsinainen jäsen ja C hallituksen varsinainen jäsen. Yhtiön toiminnan jatkumisen turvaamiseksi hakija on suunnitellut toteuttavansa sukupolvenvaihdoksen lahjoittamalla osakkeensa lapsilleen B:lle ja C:lle, jotka jatkavat samoissa rooleissaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

(3) X Oy:n toiminta koostuu erityisesti arvopaperikaupasta. Yhtiön harjoittaman arvopaperikaupan liikevaihto oli tilikaudella 2021 noin 2,9 ja tilikaudella 2020 noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiön tilikauden 2021 voitto oli noin 600 000 euroa ja taseen loppusumma noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntitapahtumia tilikausilla 2021 ja 2020 oli 213 ja 281 kappaletta keskimääräisen kaupan koon ollessa noin 24 400 euroa. Vastaavina vuosina arvopaperiostoja oli noin 2,6 ja 4,5 miljoonalla eurolla. Ostot ja myynnit pyritään ajoittamaan hetkiin, jolloin markkinatilanne on suotuisa. Yhtiö on harjoittanut arvopaperikauppaa osakkeilla, joukkovelkakirjalainoilla ja rahasto-osuuksilla. Lisäksi yhtiö on sijoittanut varojaan listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin.

(4) Yhtiön toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että yhtiön taseessa on helposti realisoitavaa omaisuutta, jotta se voi tilaisuuden tullen sijoittaa kohdeyhtiöihin ilman turvautumista pankkirahoitukseen. Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäämiseen on nähty liittyvän liikaa riskiä. Vahva oma pääoma ja likvidit sijoituskohteet mahdollistavat sen, että yhtiöllä on mahdollisuus ottaa edullista lisälainaa markkinatilanteen muuttuessa.

(5) Yhtiön johto vastaa arvopaperikaupankäyntiin liittyvistä päätöksistä sekä aloitteellisuudesta kauppojen suhteen. Toiminnassa hyödynnetään myös ulkopuolista varainhoitajaa, jonka roolina on kauppojen välittäminen ja täytäntöönpano. Lisäksi varainhoitaja tuottaa analyyseja ja muuta taustamateriaalia yhtiön käyttöön. Varainhoitajan palveluita käytetään erityisesti siksi, että varainhoitajan kautta on mahdollista päästä globaaleille markkinoille ja kiinni rajoitetumpiin sijoituskohteisiin. Myös sijoitusten hajautusmahdollisuudet ovat laajemmat kuin ilman varainhoitajaa toimittaessa.

(6) B ja A keskustelevat varainhoitajan kanssa päivittäin puhelimitse ja sähköpostitse muun muassa tehtävistä kaupoista, yksittäisistä yrityksistä ja sijoituskohteista. He tapaavat varainhoitajan useita kertoja vuodessa yhtiön sijoitusstrategian päivittämiseen liittyen, jolloin käydään läpi myös yhtiön salkun raportointia sekä muita hallinnollisia asioita. Yhtiön sisäisessä päätöksenteossa A:n vastuulla ovat pörssisijoitukset ja B:n vastuulla sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ja rahastoihin.

(7) Yhtiön sijoituskohteet eivät ole matalariskisiä, passiivisia sijoituksia. Yhtiön sijoitukset edellyttävät sijoituskohteiden analysointia ja mahdollisiin positiomuutoksiin reagointia sekä globaalien markkinoiden ja taloustilanteen seuraamista. Sijoitusstrategiassa painotetaan vähittäiskaupan, kulutustavaroiden ja raaka-aineiden sektoreita, joista hallituksen jäsenillä on osaamista usean vuosikymmenen ajalta. Yhtiö ei ole sijoittanut varainhoitajan omiin tuotteisiin. Yhtiö etsii ja analysoi itsenäisesti sijoituskohteita globaaleilta markkinoilta.

(8) A, B ja C ovat yhtiön perustamisesta lähtien harjoittaneet arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa yhdessä. Päätökset arvopaperikauppojen osalta tehdään joko A:n tai B:n toimesta varainhoitajan toimiessa päätösten toimeenpanijana ja konsulttina sijoitusstrategiaa tarkasteltaessa. Kysymys ei ole täyden valtakirjan varainhoitopalvelusta, vaan konsultoivasta sopimuksesta, jossa myös yhtiön päätöksentekoprosessi on dokumentoitu jokaisen kaupan suhteen.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(9) A on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Voidaanko hakemuksessa kuvattuihin lahjoituksiin soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 — 57 §:ää, mikäli X Oy:n osakkeenomistaja A luovuttaa vastikkeetta 100 prosenttia X Oy:n osakekannasta lapsilleen B:lle ja C:lle?

2. Mikä on B:lle ja C:lle suoritettavaksi tuleva lahjaveron määrä, jos a) lahjaan sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 — 57 §:n säännöksiä sukupolvenvaihdoshuojennuksesta; tai jos b) mainittuja säännöksiä ei sovelleta?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 4.8.2022 kuuden kuukauden ajalle sen jälkeen, kun ennakkoratkaisu on saanut lainvoiman

1. Hakemuksessa kuvattuihin lahjoituksiin ei voida soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 — 57 §:ää.

2. B:lle määrätään hakemuksessa kuvatusta lahjasta 375 068 euroa lahjaveroa. C:lle määrätään hakemuksessa kuvatusta lahjasta 375 068 euroa lahjaveroa.

(11) Verohallinto on ennakkoratkaisun perusteluissa lausunut ensimmäisen kysymyksen osalta muun ohella, että elinkeinotoimintana pidettävältä arvopaperikaupalta edellytetään jatkuvuutta, suunnitelmallisuutta, aktiivisuutta, taloudellisen riskin ottoa ja voiton tavoittelemista. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena. Tunnusmerkkien toteutumista voidaan arvioida muun ohessa toteutettujen kauppojen määrän, vaihto-omaisuuden määrän ja laadun, liikevaihdon määrän ja laadun, toimintaan sidotun vieraan pääoman ja varojen suhteen, liikevaihdon sekä vaihto-omaisuuden välisen suhteen sekä toimintaan palkatun henkilöstön perusteella. Ratkaisevaa ei ole se, onko arvopaperikaupasta saatujen tulojen verotus toimitettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.

(12) Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen HE 84/2004 vp liittyvän valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 5/2004 vp mukaan kysymys yritysvarallisuuden määrittelystä huojennussäännöksiä sovellettaessa on jatkossa nykyistä merkityksellisempi. Verohallinnon mukaan tähän viittaa myös hallituksen esitykseen sisällytetty maininta työllisyystyöryhmän lausumasta, jonka mukaan perintö- ja lahjaverolain uudistuksessa on varmistettava, että verotuki kohdentuu vain varsinaiseen yritysvarallisuuteen eikä esimerkiksi sijoitusluonteiseen omaisuuteen.

(13) Verohallinnon antaman päätöksen mukaan yhtiön harjoittaman arvopaperikaupan tähänastiset myyntimäärät ja toisaalta yhtiön muun omaisuuden arvo suhteessa vaihto-omaisuusarvopaperien arvoon vastaavat asiallisesti ratkaisussa KHO 2002 taltio 1488 esitettyjä olosuhteita. Toisaalta arvopaperikaupan liikevaihdon ei ole kuitenkaan selvitetty vastaavan yhtiön vaihto-omaisuuden tasearvoa, eikä yhtiön palveluksessa ole ollut koko sen toiminta-aikana palkattua henkilökuntaa. Lisäksi yhtiön toimintaan sidotun vieraan pääoman määrä suhteessa yhtiön kokonaisvaroihin on vähäinen.

(14) Annetun ennakkoratkaisun perusteluissa on todettu, että kun otetaan huomioon yhtiön arvopaperiomaisuuden ja sillä harjoitetun kaupankäynnin laatu ja laajuus sekä edellä mainittu lain esitöistä ilmenevä tulkinta, yrityksen arvopaperikauppaa ei voida pitää perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksessä tarkoitettuna yritystoimintana.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

(15)

on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Verohallinnon ennakkoratkaisun ja lausunut uutena ennakkoratkaisuna, että mikäli A luovuttaa hakemuksessa kuvatulla tavalla omistamansa X Oy:n osakkeet B:lle ja C:lle, kummallekin 500 osaketta, kumpaankin luovutukseen sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 — 57 §:n säännöksiä sukupolvenvaihdoshuojennuksesta.

(16) Hallinto-oikeus on perusteluissaan muun ohessa todennut, että arvopaperikauppaa harjoittavaan yhtiöön voidaan pääsäännön mukaan soveltaa huojennussäännöstä silloin, kun harjoitettua arvopaperikauppaa voidaan pitää elinkeinotoimintana. Elinkeinotoimintana pidettävältä arvopaperikaupalta edellytetään jatkuvuutta, suunnitelmallisuutta, aktiivisuutta, taloudellisen riskin ottoa ja voiton tavoittelemista. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

(17) Hallinto-oikeus on todennut, että yhtiön varat ovat muodostuneet suurimmaksi osaksi arvopaperikaupan vaihto-omaisuudesta. Yhtiön selvityksen mukaan sen toiminta on suunnitelmallista ja taloudellinen riskinotto tapahtuu sijoituskohteiden valinnassa. Yhtiön edustajat ovat hyvin tiiviisti yhteyksissä ulkopuolisen varainhoitajan kanssa ja antavat varainhoitajalle ohjeet kauppojen toteuttamisesta, joten ulkopuolisen varainhoitajan käyttämisen ei voida tässä tapauksessa katsoa osoittavan toiminnan passiivisuutta. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toimintaa harjoitettaisiin ulkopuolisilla varoilla. Kun otetaan huomioon yhtiön arvopaperikauppatoiminnan laatu ja laajuus, hallinto-oikeus on kokonaisuutena arvioiden pitänyt yhtiötä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yrityksenä, vaikka se ei suoraan työllistä ulkopuolisia henkilöitä.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(18)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että Verohallinnon ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

(19)

on antanut vastineen ja vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettava säännös

(20) Asiassa on kysymys sukupolvenvaihdokseen liittyvästä lahjaveron huojennuksesta. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lahjaverosta jätetään verovelvollisen pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos veronalaiseen lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä.

(21) Asiassa on ratkaistavana, onko arvopaperikauppaa ja sijoitustoimintaa harjoittavaa X Oy:tä pidettävä mainitussa säännöksessä tarkoitettuna yrityksenä.

Osapuolten kannanotot

(22)

mukaan sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevien säännösten tarkoituksena on yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen säilyvyyden varmistaminen. Asiaa on arvioitava tätä tarkoitusta vasten. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavan yritysmuotoon muutetun yksityishenkilön henkilökohtaisen sijoitusvarallisuuden siirtoihin. Sillä, että tällaista omaisuuden hallinnointitoimintaa harjoittavaa yhtiötä verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti, ei ole ratkaisevaa merkitystä.

(23) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä ja vakiintuneesti verotuskäytännössä arvopaperikauppaa harjoittavalta yhtiöltä on edellytetty erityisen laajamittaista ja aktiivista arvoperikauppaa tai sijoitustoimintaa, jotta yhtiötä on voitu pitää perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yrityksenä. Oikeudenvalvontayksikön mukaan olennaista on palkatun työvoiman olemassaolo.

(24) Yhtiössä ei ole ollut palkattua työvoimaa. Yhtiön liikevaihto ja tulos perustuvat lähinnä passiivisluonteiseen arvopaperi- ja sijoitusomaisuuden hallintaan, eivätkä yhtiössä työskentelevän työvoiman työsuoritukseen. Kun yhtiössä ei ole palkattua työvoimaa, lahjoituksissa ei oikeudenvalvontayksikön mukaan voi olla kyse lainsäätäjän tarkoittamasta tilanteesta, jossa sukupolvenvaihdoksella pyrittäisiin säilyttämään yritystoiminnan jatkuminen ja työpaikat yhtiössä.

(25) Oikeudenvalvontayksikön mukaan asiassa on kysymys hakijan henkilökohtaisen sijoitusvarallisuuden vastikkeettomasta siirrosta hänen lapsilleen. Tähän luovutukseen perintö- ja lahjaverolain 55 §:ää ei ole tarkoitettu sovellettavaksi. Tulkintaa puoltavat palkatun työvoiman puuttuminen ja vieraan pääoman vähäinen määrä. Yhtiömuodossa tapahtuva henkilökohtaisen sijoitusvarallisuuden hallinnointi on passiivisluonteista ja verrattain riskitöntä toimintaa, jota ei ole pidettävä säännöksessä tarkoitettuna aktiivisesti harjoitettuna yritystoimintana.

(26)

mukaan ratkaisevan merkityksen antaminen suoraan yhtiöön työsuhteessa olevalle henkilöstölle olisi vastoin oikeuskäytäntöä, jossa sukupolvenvaihdossäännösten soveltuvuus ratkaistaan liiketoiminnan kokonaisarvioinnilla. Tämän lisäksi arvioitaessa yrityksen liiketoimintaa verojärjestelmälle vieraiden kriteerien perusteella kyseessä voi olla verojärjestelmä, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen tunnusmerkit.

(27) Hallituksen esitys HE 84/2004 vp sekä siihen nykytilan arviointia koskevassa kohdassa yleisenä sivuhuomautuksena sisällytetty työllisyysryhmän lausuma ovat kaksikymmentä vuotta vanhoja. Lausuma ei anna sisältöä yhtiövarallisuuden käsitteelle. Lausumaan lienee viitattu siksi, että hallituksen esityksessä esitettiin sukupolvenvaihdoksen verotuksen keventämistä, joka puolestaan tuki lakiesityksen tavoitetta huojennuksen määrän korottamisesta. Lausumaan ei ole ensisijaisesti viitattu työpaikkojen turvaamisen näkökulmasta, saati vaatimuksena työllistää suoraan työntekijöitä. Työn tekeminen on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Nykyisin on tavanomaista, että yritykset järjestelevät toimintaansa parhaaksi katsomallaan ja parhaiten liiketoimintaansa tukevalla tavalla kustannustehokkaasti esimerkiksi ulkoistamalla suuren osan toiminnoistaan. Palveluiden ostaminen ulkopuolisilta tahoilta on lähes säännönmukaista voimakkaasti säännellyillä toimialoilla, kuten finanssisektorilla.

(28) X Oy:n sijoitustoimintaan liittyvät kaupankäynnin tukitoiminnot on ulkoistettu usealle toimijalle, joiden palveluista yhtiö maksaa korvauksen. Yhtiö työllistää välillisesti usean suomalaisen yrityksen Suomessa toimivia työntekijöitä. Yhtiön toiminnan järjestäminen siten, että yhtiöllä olisi palkattua henkilökuntaa mahdollistamassa päivittäistä kaupankäyntiä, on kulurakenteen näkökulmasta kestämätön. Yhtiöllä on oikeus järjestää yhtiön toimintaan nähden toissijaisessa roolissa olevien tukitoimintojen hankkiminen parhaiten yhtiön liiketoimintaa ja kannattavuutta tukevalla tavalla. Ulkoistamisen lisäksi X Oy:ssä työskennellään päivittäin aktiivisesti suunniteltuihin sekä tehtäviin arvopaperikauppoihin liittyen, eikä liiketoimintaa voida millään muotoa katsoa passiiviseksi.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(29) Yrityksen käsitettä ei ole määritelty perintö- ja lahjaverolaissa. Se, onko kyseessä perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu yritys, on ratkaistava tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella, kuten Verohallinto ja hallinto-oikeuskin ovat todenneet. Kokonaisarviossa on otettava huomion muun ohella toiminnan laatu, jatkuvuus, aktiivisuus, taloudellisen riskin ottaminen, suunnitelmallisuus ja voiton tavoitteleminen. Arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön kohdalla asian arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös esimerkiksi toteutuneiden kauppojen määrä, liikevaihto, vaihto-omaisuuden määrä ja laatu, vieraan pääoman käyttö sekä liikevaihdon ja vaihto-omaisuuden välinen suhde.

(30) Palkatun työvoiman olemassaolo tai yrittäjän työllistyminen yhtiön toiminnassa puoltavat yleisesti sitä, että kyseessä on laissa tarkoitettu yritys. Perintö- ja lahjaverolaista, siihen liittyvistä esitöistä tai oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan ole pääteltävissä, että palkatun työvoiman olemassaolo olisi edellytyksenä huojennussäännöksen soveltamiselle ja yritystä koskevan edellytyksen täyttymiselle.

(31) Sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevan säännöksen soveltamisalaa ei lain esitöissä tai oikeuskäytännössä ole sidottu siihen, onko yhtiön tuloverotus tapahtunut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Tämä on kuitenkin yksi kokonaisarvioinnissa huomioon otettava seikka, erityisesti milloin yhtiön verokohtelu on ollut vakiintunutta ennen tulolähdejaon uudistamista vuonna 2020.

(32) Arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön toimintaa perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettuna yrityksenä on arvioitu aiemmassa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä. Kuten edellä on todettu, asia ratkaistaan tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella. Esimerkiksi liikevaihdon, vaihto-omaisuuden ja myyntitapahtumien määrälle ei voida asettaa ehdottomia vähimmäisrajoja. Nämä tekijät otetaan huomioon osana kokonaisarviota. Korkeimman hallinto-oikeuden aiemmilla ratkaisuilla on tässä arvioinnissa sellainen merkitys, että niiden voidaan katsoa kuvaavan esimerkinomaisesti toiminnan suuruusluokkaa tilanteissa, joissa toimintaa joko on tai ei ole pidetty nyt sovellettavassa säännöksessä tarkoitettuna yritystoimintana.

$100

(34) Kokonaisarviota tehtäessä X Oy:n luonnetta perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yrityksenä puoltaa yhtiön suunnitelmallinen sijoitusstrategia, voiton tavoittelu, sijoitustoiminnan aktiivisuuteen viittaava arvopaperikaupan osto- ja myyntitapahtumien kappalemäärä ja ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetty päivittäinen kanssakäyminen varainhoitajan kanssa. Luonnetta yritystoimintana puoltaa myös se, että yhtiön sijoitusvarallisuuden ja liikevaihdon määrä ovat sinänsä merkittäviä ja että yhtiö on tehnyt yksittäisiä sijoituksia myös listaamattomiin yhtiöihin. Yritystoiminnalle tyypilliseen toiminnan aktiivisuuteen ja itsenäisyyteen viittaa lisäksi se, että ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn mukaan päätökset arvopaperikaupoista tekee yhtiön hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja eli A tai B. Ulkopuolinen varainhoitaja ei annettujen tietojen perustella tee sijoituspäätöksiä.

(35) Toiminnan laajuus liikevaihdon, ostojen, myyntien sekä vaihto-omaisuuden osalta on kuitenkin selvästi pienempi kuin niissä yhtiöissä, joita on edellä kuvatussa oikeuskäytännössä pidetty perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuina yrityksinä. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että näissä aiemmissa päätöksissä toiminnan laajuutta ja aktiivisuutta kuvaavat rahamäärät ovat noin 20 vuoden takaa.

(36) Sijoitustoimintaan ja omaisuuden hallinnointiin liittyy aina sijoituskohteiden valintaan liittyvä taloudellinen riski riippumatta siitä, pidetäänkö sijoitustoimintaa yritystoimintana vai esimerkiksi henkilön tai suvun varallisuuden hallinnointina. Ennakkoratkaisuhakemuksessa on tuotu esiin, että yhtiö on nähnyt vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäämiseen sisältyvän liikaa riskiä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetty selvitys ei viittaa siihen, että sijoituskohteiden valintaan liittyisi tavanomaisesta omaisuuden hallinnointiin liittyvästä sijoitustoiminnasta merkittävästi poikkeavaa riskiä. Myöskään se, että yhtiön toimintaan sidotun vieraan pääoman määrä on vähäinen vaihto-omaisuuden määrään nähden, ei merkittävästi poikkea henkilökohtaisen sijoitusvarallisuuden hallinnointiin liittyvästä riskistä.

(37) X Oy on perustettu vuoden 2019 joulukuussa eli kyseessä on ennakkoratkaisuhakemuksen jättämisen aikaan vain kaksi täyttä tilikautta toiminut yhtiö. Kun otetaan huomioon yhtiön toimiala ja edellä kuvattu oikeuskäytäntö sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumisesta arvopaperikauppaa harjoittavaan yhtiöön, yhtiön toiminta vasta lyhyehkön ajan tulee ottaa huomioon arvioitaessa yhtiötä perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yrityksenä.

(38) Arvioitaessa sitä, onko X Oy:tä pidettävä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä vai pikemmin yhtiön omistajan varallisuuden hallinnointia varten perustettuna yhtiönä, on punnittava vastatusten yhtäältä edellä kohdassa 34 ja toisaalta kohdissa 35 — 37 esiin tuotuja näkökohtia sekä suhteutettava ne korkeimman hallinto-oikeuden aikaisempaan oikeuskäytäntöön. Tämän punninnan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että jälkimmäisissä kohdissa todetut seikat ovat kokonaisarvioinnissa painavampia kuin ne sinänsä varteenotettavat seikat, jotka puoltavat yhtiön luonnetta mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna yrityksenä. Näin ollen yhtiötä ei ole pidettävä sellaisena yrityksenä, jonka osakkeita koskeviin suunniteltuihin lahjoituksiin voitaisiin soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennuksia koskevia säännöksiä.

(39) Verotuksellinen toimenpide voi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkitä SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea tilanteissa, joissa toimenpiteiden edunsaajat tai ehdot määritetään toimivaltaisen viranomaisen laajaa harkintavaltaa käyttäen verojärjestelmälle vieraiden kriteerien, kuten työllisyyden ylläpitämisen, perusteella. Siitä, että jonkin toisen yrityksen luovutukseen liittyvä sukupolvenvaihdoshuojennus mahdollisesti voitaisiin tulkita kielletyksi valtiontueksi, saattaa seurata, että huojennusta ei voitaisi tuossa tapauksessa myöntää. Tästä ei voi kuitenkaan seurata hakijan lapsille oikeutta saada huojennusta yli sen, mitä kansallisesti on säädetty. Kun X Oy:tä ei edellä olevan kokonaisarvion perusteella ole pidettävä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä, asian ratkaisemiseksi ei ole tarpeen enemmälti arvioida valtiontukisääntelyn soveltumista.

(40) Edellä lausutuilla perusteilla hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi, oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Turo Lehtonen.

A:n

Helsingin hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Matti Haapaniemi (eri mieltä), Paula Makkonen, joka on myös esitellyt asian, ja Aiman Mroueh.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön