KHO:2024:91 – Extraordinärt ändringssökande

Den kommunala tillståndsmyndigheten hade beviljat A Ab marktäktstillstånd. Täktområdet fanns på ett grundvattenområde där B vattenandelslag idkade vattentäkt. Vattenandelslaget ansökte hos högsta förvaltningsdomstolen om återbrytande av tillståndsbeslutet på den grunden att andelslaget inte separat hade hörts om tillståndsansökan.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att vattenandelslaget under de omständigheter som framgick i ärendet skulle anses vara en sådan part som har rätt att ansöka om återbrytande av tillståndsbeslutet. Under ärendets behandling hade det skett ett sådant fel i förfarandet som utgör en grund för återbrytande. Vattenandelslaget hade under ärendets behandling varken beretts möjlighet att föra fram sin vattentäktsverksamhet och sina planer för området eller framföra de centrala utredningarna om grundvattenområdet som eventuellt hade kunnat påverka tillståndsprövningen. Tillståndsbeslutet kränkte därför vattenandelslagets rätt. Även samhällets vattenförsörjning skulle anses vara ett sådant allmänt intresse som krävde återbrytande av tillståndsbeslutet.

På dessa grunder skulle tillståndsbeslutet återbrytas och återförsändas till nämnden för ny behandling.

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 117 § 1 mom. 1 punkten, 2 mom., 118 § 2 mom.

Marktäktslagen 13 § 1 mom.

Statsrådets förordning om marktäkt 2 § 3 mom. 2 punkten

Förvaltningslagen 11 §, 34 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski och Joni Heliskoski. Föredragande Päivi Korkeakoski.

Kunnan lupaviranomainen oli myöntänyt A Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen. Ottoalue sijaitsi pohjavesialueella, jolla vesiosuuskunta B harjoitti vedenottotoimintaa. Vesiosuuskunta haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupapäätöksen purkamista sillä perusteella, että sitä ei ollut erikseen kuultu lupahakemuksesta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vesiosuuskuntaa oli asiassa ilmenevissä olosuhteissa pidettävä sellaisena asianosaisena, jolla oli oikeus hakea lupapäätöksen purkamista. Asian käsittelyssä oli tapahtunut purkuperusteeksi luettava kuulemisvirhe. Vesiosuuskunnalla ei ollut ollut mahdollisuutta tuoda lupahakemuksen käsittelyn aikana esille vedenhankintaan liittyvää toimintaansa ja suunnitelmiaan alueella tai esittää niitä pohjavesialuetta koskevia keskeisiä selvityksiä, jotka olisivat mahdollisesti voineet vaikuttaa lupaharkintaan. Lupapäätös loukkasi siten vesiosuuskunnan oikeutta. Myös yhdyskunnan vedenhankintaa oli pidettävä sellaisena yleisenä etuna, joka vaati lupapäätöksen purkamista.

Tämän vuoksi lupapäätös oli purettava ja asia palautettava lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 117 § 1 momentti 1 kohta, 2 momentti, 118 § 2 momentti

Maa-aineslaki 13 § 1 momentti

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 2 § 3 momentti 2 kohta

Hallintolaki 11 §, 34 § 1 momentti

Päätös, jota hakemus koskee

Alajärven tekninen lautakunta 26.1.2023 (§ 7)

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hyväksyy hakemuksen ja purkaa Alajärven teknisen lautakunnan päätöksen 26.1.2023 (§ 7). Asia palautetaan Alajärven tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1)

on päätöksellään 26.1.2023 (§ 7) myöntänyt Alajärven Sorahuolto Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Alajärven kaupungissa sijaitsevalta kiinteistöltä X. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Hyöringinharjun pohjavesialueella. Päätös on lainvoimainen.

Vaatimukset ja lausumat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(2)

on korkeimpaan hallinto-oikeuteen 16.5.2023 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Alajärven teknisen lautakunnan päätös puretaan. Toissijaisesti vesiosuuskunta on vaatinut menetetyn määräajan palauttamista.

(3) Vaatimusten tueksi on esitetty seuraavaa:

(4) Alajärven vesiosuuskunnan vastuulla on veden toimittaminen noin 6 500 asukkaan tarpeisiin Alajärven keskustan, Pynttärin, Levijoen, Kurejoen, Koskenvarren, Isoniemen ja Lappajärven Ylipään alueella. Alajärven vesiosuuskunta saa tällä hetkellä vetensä kahdesta vedenottamosta Hyöringinharjun pohjavesialueelta (luokka 1). Pohjavesialueelle on tarkoitus perustaa kolmas vedenottamo. Alajärven Sorahuolto Oy:n hakemuksen mukainen maa-ainesten ottoalue sijaitsee 350 — 550 metrin etäisyydellä suunnitellusta kolmannesta vedenottamosta siten, että pohjavesi virtaa maa-ainesten ottoalueelta vedenottamolle päin. Alajärven vesiosuuskunta pitää ilmeisenä, että soranottopaikka sijaitsisi tulevan vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä.

(5) Alajärven teknisen lautakunnan päätöksessä ei ole otettu huomioon vesiosuuskunnan tarvetta laajentaa vedenottoa kyseisellä pohjavesialueella. Luvan mukainen maa-ainesten ottaminen lisää merkittävästi pohjavedelle aiheutuvia riskejä vaarantaen näin uuden vedenottamon toiminnan, jos se perustetaan olemassa olevien selvitysten mukaiselle paikalle. Vesiosuuskunnan käsityksen mukaan luvan mukainen maa-ainesten ottaminen vaarantaa myös olemassa olevan vedenottamon toiminnan ja koko pohjavesialueen. Matkaa suunnitellulta ottoalueelta olemassa olevalle toiselle vedenottamolle (Kallion kaivo) on ainoastaan 460 metriä. Ottoalue sijaitsee siten vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä.

(6) Asian käsittelyssä on tapahtunut kuulemisvirhe. Lupaviranomainen ei ole varannut Alajärven vesiosuuskunnalle tilaisuutta tulla kuulluksi asiassa. Lupaviranomainen ei ole myöskään ilmoittanut hakemuksesta tai lupapäätöksestä missään hankkeen vaikutusalueella leviävässä sanomalehdessä, vaikka hakemuksessa tarkoitetulla hankkeella voi olla huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin.

(7) Asiassa on lisäksi tullut esille sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä Alajärven vesiosuuskunnasta johdu, että sitä ei ole aikanaan esitetty. Uusia selvityksiä ovat Geologian tutkimuskeskuksen tekemä Alajärven Hyöringinharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys sekä Hyöringinharjun virtausmallinnus. Rakenneselvityksestä ilmenee kolmannen kaivon sijoitteluvaihtoehdot ja virtausmallinnuksesta havaitaan pohjaveden virtaussuunta.

(8) Koska maa-ainesten ottamisella on mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen, ottaminen olisi edellyttänyt vesilain mukaista lupaa. Asian olosuhteet vastaavat korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 16.2.2015 taltionumero 409 olosuhteita. Kyseisessä ratkaisussa lähtökohtana oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan se, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella vesilain mukainen lupa on maa-ainesten oton yhtenä edellytyksenä tilanteessa, jossa pohjavesivaikutukset ovat mahdollisia, vaikka niiden todennäköisyyttä pidettäisiinkin verrattain vähäisenä. Näin ollen lupaviranomainen on soveltanut lakia ilmeisesti väärin. Joka tapauksessa maa-aineslain säännöksiä luvan myöntämisen edellytyksistä on sovellettu väärin, kun otetaan huomioon, että alueen pohjavesiolosuhteista ei ole ollut asianmukaista selvitystä eikä toimintaan liittyviä riskejä ole arvioitu riittävästi.

(9) Yleinen ja yksityinen etu vaativat päätöksen purkamista kokonaisuudessaan. Päätös vaikeuttaa merkittävästi kolmannen vedenottamon perustamishanketta, sillä se lisää merkittävällä tavalla pohjaveden pilaantumisriskiä ja vaarantaa vesilaitoksen toimintavarmuuden. Kuulemisvirhe on estänyt Alajärven vesiosuuskunnan mahdollisuuden valvoa osuuskunnan toteuttaman vedenjakelun piirissä olevien Alajärven alueen asukkaiden etua.

(10)

on antanut lausuman. Lausumassa on muun ohella todettu seuraavaa:

(11) Kun ottamistoimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä noudatetaan lupaviranomaisen antamia määräyksiä, toiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

(12) Luvan myöntämisen edellytysten selvittämiseksi on pyydetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) maa-aineslaissa edellytetty lausunto. Lisäksi lausuntoa on pyydetty kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. ELY-keskus on todennut lausunnossaan näkemyksenään, että maa-ainesten ottaminen voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti ilman vesilain mukaista lupaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja, kun otetaan huomioon lausunnossa ja sen liitteessä esitetyt seikat. ELY-keskuksen ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä. Määräykset on asetettu pohjaveden suojelemiseksi.

(13) Lupahakemus on annettu tiedoksi maa-aineslain 13 §:n mukaisella julkisella kuulutuksella. Kuulutus sekä lupahakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Alajärven kaupungin verkkosivuilla ja ympäristönsuojelusihteerin toimistossa 14.11.2022 — 21.12.2022. Myös lupapäätös on annettu maa-aineslain 19 §:n mukaisesti tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus päätöksestä on ollut nähtävillä Alajärven kaupungin verkkosivuilla sekä ympäristönsuojelusihteerin toimistossa 30.1.2023 — 8.3.2023.

(14)

on antanut lausuman, jossa yhtiö on muun ohella todennut seuraavaa:

(15) Luvanhakija on lupaa hakiessaan ottanut huomioon pohjavesialueen, pyytänyt ELY-keskukselta ennakkolausunnon alueesta sekä sitoutunut noudattamaan pohjavesialuetta koskevia määräyksiä ja asetuksia.

(16) Lupamääräyksessä ja ELY-keskuksen ennakkolausunnossa vaatimuksena on vähintään neljän metrin suojakerros pohjaveden ylimmän mitatun pinnankorkeuden yläpuolelle. Maa-ainesten ottosuunnitelmassa luvanhakija on omatoimisesti sitoutunut noudattamaan kuuden metrin suojakerrosta.

(17) Alue, jolle maa-ainesten ottolupa on haettu, sijaitsee pohjaveden virtausreittien kartoitusten ulkopuolella, kun otetaan huomioon kiinteistörajoille, tielle ja ojiin jätettävät suojavyöhykkeet. Lisäksi alue sijaitsee varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkorajalla.

(18)

(ELY-keskus) on antanut lausuman, jossa on todettu seuraavaa:

(19) Alajärven Sorahuolto Oy haki maa-aineslupaa marraskuussa 2022. ELY-keskus antoi asiassa ennakkolausunnon 14.11.2022. Lausunto annettiin tuolloin käytettävissä olleen tiedon perusteella, jonka mukaan ottaminen sijoittuu Kallion vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Ottamisen katsottiin olevan mahdollista edellyttäen, että pohjaveden ylimmän mitatun pinnankorkeuden päälle jätetään vähintään neljän metrin koskematon suojakerros, ja pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan neljästi vuodessa.

(20) Lausuntoa annettaessa ELY-keskuksen tiedossa ei ollut kolmannen vedenottamon sijoitussuunnitelmaa tai suunnitelmaa kaivonpaikkatutkimuksesta. Geologisen rakenneselvityksen yhteydessä ei tehty koepumppausta, jolla paikan soveltuvuus vedenhankintaan selvitetään. Rakenneselvityksen yhteydessä tehtiin vain lyhytkestoinen kahdeksan vuorokautta kestänyt antoisuuspumppaus, joka ei kerro paikan lopullisesta pohjavesipotentiaalista eikä sen soveltuvuudesta vedenottamon rakentamiseen.

(21)

on varattu tilaisuus antaa lausuma.

(22)

(23)

on antanut vastauksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

(24) Ottoalue sijaitsee keskellä pohjaveden muodostumisaluetta siten, että pohjaveden huomattava virtaussuunta on soranottoalueelta kohti Hyöringinharjun vedenottamoa ja suunniteltua kolmatta kaivoa.

(25) ELY-keskus on ennen lausunnon antamista lupaviranomaiselle saanut tietää kolmatta vedenottamoa koskevista suunnitelmista sekä suunnitelmista suorittaa kaivonpaikkatutkimus ja koepumppaus. ELY-keskuksen lausuntoa ei siten ole annettu ajantasaisten tietojen perusteella.

(26) Ottamissuunnitelmassa ei ole mainittu, että ottamisalue sijoittuu Kallion ja Hyöringinharjun vedenottamoiden ohjeellisten lähisuojavyöhykkeiden väliin molempien kaukosuojavyöhykkeelle ja Hyöringinharjun vedenottamon ohjeellisen lähisuojavyöhykkeen välittömään läheisyyteen.

(27) Vesiosuuskunta on asiassa asianosainen, joten julkisella kuulutuksella ei ole asian kannalta merkitystä.

(28)

vastaus on annettu tiedoksi

Kysymyksenasettelu

(29) Asiassa on ensin otettava kantaa siihen, onko Alajärven vesiosuuskuntaa pidettävä sellaisena asianosaisena, jolla on oikeus hakea Alajärven teknisen lautakunnan päätöksen purkamista.

(30) Mikäli Alajärven vesiosuuskunnan purkuhakemus tulee tutkittavaksi, asiassa on vesiosuuskunnan hakemuksesta ratkaistava, onko Alajärven Sorahuolto Oy:n maa-aineslupahakemuksen käsittelyssä lupaviranomaisessa tapahtunut purkuperusteeksi luettava kuulemisvirhe sillä perusteella, että vesiosuuskunnalle ei ole varattu erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi lupahakemuksesta. Jos asiassa ei ole katsottava tapahtuneen edellä tarkoitettua kuulemisvirhettä, asiassa on otettava kantaa myös muihin vesiosuuskunnan purkuhakemuksessa esitettyihin purkuperusteisiin.

(31) Siinä tapauksessa, että purkuperuste on olemassa kuulemisvirheen johdosta tai muulla hakemuksessa esitetyllä perusteella, asiassa on vielä ratkaistava, onko lupaviranomaisen päätöksen purkamiseen muutoin olemassa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaiset edellytykset.

Sovellettavat oikeusohjeet

Lainvoimaisen päätöksen purkaminen

(32) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos:

1) asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe;

2) päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

3) asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty;

4) päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.

(33) Lain 117 §:n 2 momentin mukaan päätöksen saa purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

(34) Lain 118 §:n 2 momentin mukaan päätöksen purkamista saa hakea muiden ohella asianosainen. Lainkohtaa koskevissa esitöissä (HE 29/2018 vp) todetaan tältä osin seuraavaa: ”Pykälän 2 momentin mukaan purkua saisi hakea ensinnäkin asianosainen. Asianosaisella tarkoitetaan tässä sitä, johon purkuhakemuksessa tarkoitettu päätös on kohdistettu, tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.”

Maa-aineslain mukainen kuulemismenettely

(35) Maa-aineslain 13 §:n 1 momentin mukaan toimivaltaisen lupaviranomaisen on annettava maa-aineslupaa koskeva hakemus tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen on mainitun lain 62 a §:ssä säädetystä poiketen kuitenkin oltava nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuulutuksessa ja kuulutetuissa asiakirjoissa julkaistut henkilötiedoiksi katsottavat toiminnanharjoittajan nimi sekä ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot on mainitun lain 62 b §:ssä säädetystä poiketen poistettava verkkosivuilta päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tieto kuulutuksesta on julkaistava toiminnan vaikutusalueen kunnissa. Kunnan ilmoituksista säädetään kuntalain (410/2015) 108 §:ssä. Tämän ohella kunnan on varattava ottamisalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muiden alueiden omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi, paitsi milloin se on ilmeisen tarpeetonta.

Asianosaisuus hallintoasiassa ja asianosaisen kuuleminen

(36) Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

(37) Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Asiassa saatu selvitys

(38) Alajärven tekninen lautakunta on purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään myöntänyt maa-ainesten ottamisluvan alueelle, joka sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle Alajärven Hyöringinharjun luokitellulle pohjavesialueelle (1000501, luokka 1). Ottoalue on kooltaan 2,9 hehtaaria ja se sijoittuu pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle.

(39) Alajärven vesiosuuskunnalla on Hyöringinharjun pohjavesialueella kaksi vedenottamoa, joista toinen, Kallion vedenottamo, sijaitsee noin 460 metrin etäisyydellä ottoalueesta pohjoisen/luoteen suuntaan. Toinen, Hyöringinharjun vedenottamo sijaitsee ottoalueesta etelään yli kilometrin etäisyydellä.

(40) Pohjavesialueelle vuonna 2011 laaditun suojelusuunnitelman yhteydessä on määritetty vedenottamoiden suojavyöhykkeet. Ottoalue sijoittuu Kallion vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle ja Hyöringinharjun vedenottamon ohjeellisen lähisuojavyöhykkeen läheisyyteen.

(41) Hyöringinharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen 2019 — 2020 (Geologian tutkimuskeskus 30.6.2021) ja Hyöringinharjun virtausmallinnuksen 2021 (Geologian tutkimuskeskus 18.10.2021) mukaan pohjaveden päävirtaussuunta pohjavesialueella on pohjoisesta etelään.

(42) Asiassa saadun selvityksen perusteella Alajärven vesiosuuskunta toimittaa vettä noin 6 500 asukkaan tarpeisiin Alajärven kaupungin ja Lappajärven kunnan alueella.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

(43) Maa-aineslain 13 §:n 1 momentissa säädetään kuulemismenettelystä maa-aineslupahakemusta käsiteltäessä. Momentin mukaan lupahakemuksesta on kuultava erikseen ottokiinteistöön rajoittuvien naapurikiinteistöjen omistajien ohella muiden alueiden omistajia ja haltijoita. Lainkohtaa koskevissa esitöissä (HE 242/1996 vp) ei tarkenneta sitä, mitä tahoja muiden alueiden omistajilla ja haltijoilla tarkoitetaan.

(44) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että pohjaveden ottamista ottoalueen läheisyydessä asianmukaisen luvan nojalla harjoittavaa tahoa on pidettävä sellaisena edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna alueen haltijana ja siten myös hallintolain 11 §:ssä tarkoitettuna asianosaisena, jota on lupahakemuksesta erikseen kuultava. Korkein hallinto-oikeus viittaa tältä osin myös maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (926/2005) 2 §:n 3 momentin 2 kohtaan, jonka mukaan ottamissuunnitelmassa on oltava muun ohella selvitys ottoalueen läheisyydessä olevista pohjavedenottamoista ja suojavyöhykkeistä. Pelkästään jo viimeksi mainittu ottamissuunnitelman sisältöön liittyvä selvitysvastuu edellyttää pohjavedenottamista harjoittavan tahon kuulemista.

(45) Kun otetaan huomioon asiassa saatu selvitys puheena olevan ottoalueen sijoittumisesta pohjavesialueelle ja alueen merkitys Alajärven vesiosuuskunnan vedenhankinnan kannalta sekä muu edellä lausuttu, vesiosuuskunnalle olisi tullut varata erikseen tilaisuus tulla asianosaisena kuulluksi lupahakemuksesta.

(46) Alajärven teknisen lautakunnan päätös, jolla maa-aineslupa on myönnetty, vaikuttaa näissä oloissa välittömästi Alajärven vesiosuuskunnan oikeuteen, velvollisuuteen ja etuun. Vesiosuuskunnalla on siten asianosaisena oikeus hakea mainitun päätöksen purkamista.

(47) Koska tekninen lautakunta ei ole varannut vesiosuukunnalle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi Alajärven Sorahuolto Oy:n lupahakemuksesta, asian käsittelyssä lupaviranomaisessa on tapahtunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kuulemisvirhe.

(48) Asiassa on vielä ratkaistava, onko teknisen lautakunnan päätöksen purkamiseen muutoin olemassa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaiset edellytykset.

(49) Alajärven vesiosuuskunnalla ei ole ollut mahdollisuutta tuoda lupahakemuksen käsittelyn aikana esille vedenhankintaan liittyvää toimintaansa ja suunnitelmiaan alueella tai esittää niitä pohjavesialuetta koskevia keskeisiä selvityksiä, jotka olisivat mahdollisesti voineet vaikuttaa lupaharkintaan. Päätös loukkaa siten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun 117 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Alajärven vesiosuuskunnan oikeutta. Myös yhdyskunnan vedenhankintaa on pidettävä sellaisena mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna yleisenä etuna, joka vaatii lupapäätöksen purkamista.

(50) Tämän vuoksi Alajärven teknisen lautakunnan päätös on purettava ja asia palautettava lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

(51) Hakemuksen tultua edellä mainituilla perusteilla hyväksytyksi lausuminen muista Alajärven vesiosuuskunnan hakemuksessa esitettyjen vaatimusten tueksi esitetyistä perusteista ei ole tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.

Alajärven tekninen lautakunta

Alajärven vesiosuuskunta

Alajärven Sorahuolto Oy

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollolle

Alajärven Sorahuolto Oy:lle

Vesiosuuskunnan

Alajärven Sorahuolto Oy:lle.