KKO:2025:103 – Rättshjälp

I samband med ett ansökningsärende som gällde ett barns boende och umgängesrätt hade modern framställt ett yrkande på underhåll för barnet. Barnet hade i ärendet ansökt om rättshjälp för handläggningen av yrkandet på underhållsbidrag.

Högsta domstolen avslog ansökan eftersom det inte var befogat att anse att barnet var part i saken heller till den del det gällde yrkandet på underhållsbidrag och då det inte heller i övrigt fanns sådant behov av rättshjälp som avses i 1 § 1 mom. rättshjälpslagen.

RättshjälpsL 1 §

Lapsen äiti oli esittänyt lapsen asumista ja tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian yhteydessä lapsen elatusta koskevan vaatimuksen. Lapsi oli hakenut asiassa oikeusapua elatusapuvaatimuksen käsittelyä varten.

OikeusapuL 1 §

Asian käsittely alemmissa asteissa

Etelä-Savon oikeusaputoimiston päätös 12.3.2024 nro 10101676324367, Kymenlaakson käräjäoikeuden päätös 10.4.2024 nro 1016 7641 ja Itä-Suomen hovioikeuden päätös 4.6.2024 nro 1017 2506 selostetaan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Riikka Tuomela ja hovioikeudessa hovioikeudenneuvokset Minna Koskinen ja Kari Puukka sekä asessori Tyyni Laiho.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Lapselle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan hän vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja hänelle myönnetään oikeusapu hakemuksensa mukaisesti.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Kirsti Uusitalo, Alice Guimaraes-Purokoski, Pekka Pulkkinen ja Pasi Pölönen. Esittelijä Paula Klami-Wetterstein.

Perustelut

1. Vuonna 2018 syntynyt lapsi on hakenut oikeusapua elatusapuvaatimuksen osalta asiassa, jossa sanottu vaatimus on esitetty lapsen asumista ja tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian liitännäisvaatimuksena. Oikeusaputoimisto on hylännyt oikeusapuhakemuksen sillä perusteella, että hakemusasian yhteydessä esitetyssä elatusapuvaatimuksessa oli kysymys vanhemman asiasta ja vanhemman olisi tullut olla oikeusavun hakijana.

2. Käräjäoikeus on lapsen ratkaisupyynnön johdosta hyväksynyt oikeusaputoimiston päätöksen perusteluineen. Hovioikeus on lapsen valituksen johdosta todennut vakiintuneeksi käytännöksi, että kanteella vireille tulevassa elatusapuasiassa lapsi on kantajana lähes aina oikeutettu oikeusapuun, kun taas huolto- ja tapaamisasian liitännäisenä asiana käsiteltävän elatusapuvaatimuksen osalta oikeusavun hakijana on vanhempi. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta.

3. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on, onko lapsi oikeutettu oikeusapuun elatusapuaan koskevan vaatimuksen käsittelyä koskevalta osin, kun lasta luonaan pitävä äiti on esittänyt tuon vaatimuksen lapsen asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä.

4. Lapsen elatuksesta annetun lain (elatuslaki) 1 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen.

5. Elatuslain 5 §:n 1 momentin mukaan elatusapua koskevissa asioissa alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Lapsen huoltaja voi edustaa lasta myös silloin, kun vastapuolena on lapsen toinen huoltaja, jos lapsi asuu jommankumman vanhempansa luona. Elatuslain 13 §:n mukaan elatusapua koskevaa kannetta on lapsen puolesta oikeus ajaa jokaisella, joka 5 §:n 1 momentin mukaan edustaa lasta.

6. Elatuslain perusteluista ilmenee, että lapsen oikeus elatukseen toteutetaan hänen nimissään ja että säännös koskee sitä, kuka käyttää alaikäisen lapsen puhevaltaa hänen elatusapuaan koskevassa asiassa (HE 90/1974 vp s. 49).

7. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:ssä säädetään vireillepanosta ja puhevallasta lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Pykälän 1 momentin mukaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue. Saman pykälän 4 momentin mukaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta. Viimeksi mainittua lainkohtaa on perusteltu käytännöllisillä syillä: elatusapuasiaa ei tarvitse huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä panna erikseen vireille haasteella, ja huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa toimivaltainen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan myös lapsen elatusta koskevan asian (HE 224/1982 vp s. 17).

8. Oikeusapulain 1 §:n 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.

9. Tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa oikeusapulain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarvetta asiantuntevaan apuun on tyypillisesti jutun asianosaisilla. Lapsen elatusta koskevan oikeussuhteen osapuolia ovat elatukseen oikeutettu lapsi ja elatusvelvollinen vanhempi. Tämän vuoksi lapsen elatusta koskevissa kanneasioissa asianosaisia ovat elatusvelvollinen vanhempi ja elatukseen oikeutettu lapsi, jota tavallisesti edustaa lasta luonaan pitävä vanhempi.

10. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain 14 §:stä puolestaan ilmenee, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa hakemusasioissa asianosaisia ovat lapsen vanhemmat tai huoltajat. Pykälän 4 momentin mukaan he voivat tällaisen hakemusasian yhteydessä esittää myös elatusapua koskevan vaatimuksen. Säännöksestä ei ilmene, saavatko he esittää tällaisenkin vaatimuksen asianosaisina eli omissa nimissään vai onko vaatimus katsottava esitetyksi lapsen nimissä kuten elatuskanneasioissa.

11. Tätä kysymystä arvioitaessa huomioon on otettava, että elatusapua koskevan vaatimuksen asumista ja tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian yhteydessä voivat esittää ja usein esittävätkin myös molemmat vanhemmat siltä varalta, että heidän vaatimuksensa lapsen asumisen osalta menestyvät. Lapsen asumista ja tapaamisoikeutta ja niihin liittyen elatusapua koskevan riidan kohteena siten tyypillisesti on myös se kysymys, kumpi vanhemmista on elatusapuun velvollinen. Tähän nähden on perusteltua lähteä siitä, että he ovat asianosaisia tällaisessa asiassa esittämänsä elatusapuvaatimuksenkin osalta, vaikka siltä osin kyse on lapselle kuuluvasta oikeudesta. Asianosaisasetelmaa on nyt kysymyksessä olevassa asiatyypissä perusteltua arvioida edellä mainitulta pohjalta riippumatta siitä, millaiseksi se yksittäistä hakemusasiaa käsiteltäessä muodostuu.

12. Oikeusavun hakijana olevaa lasta ei siten ole perusteltua pitää asianosaisena asumistaan ja tapaamisoikeutta koskevassa hakemusasiassa elatusapua koskevan vaatimuksenkaan osalta. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, että hakija olisi oikeusapulain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarvinnut sanotussa asiassa oikeudellista apua. Tämän vuoksi hakemus on hylättävä.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Arviointi tässä asiassa