TT 2023:53 – Hyvityssakko
Yhtiö ei ollut antanut kalenterivuoden aikana kertyneitä työajanlyhennysvapaita työntekijöilleen työehtosopimuksessa sovituin tavoin. Yhtiö myönsi kanteen oikeaksi. Työntekijäliiton vahvistusvaatimus hyväksyttiin ja yhtiö tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Asia Työaika Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Vastaaja Oy X Ab KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA Vireille 5.9.2023 Asia käsitellään asianosaisten pyynnöstä kirjallisessa menettelyssä. TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto...
5 min de lecture · 988 mots
Yhtiö ei ollut antanut kalenterivuoden aikana kertyneitä työajanlyhennysvapaita työntekijöilleen työehtosopimuksessa sovituin tavoin. Yhtiö myönsi kanteen oikeaksi. Työntekijäliiton vahvistusvaatimus hyväksyttiin ja yhtiö tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.
Asia
Työaika
Kantaja
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Vastaaja
Oy X Ab
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Vireille 5.9.2023
Asia käsitellään asianosaisten pyynnöstä kirjallisessa menettelyssä.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisten,
1.2.2019 — 31.1.2021 ja 1.2.2021 — 31.1.2022 voimassa olleiden ahtausalan työehtosopimusten osana on noudatettu vuosityöajan lyhentämistä koskevaa sopimusta (liite 3.3), jossa on sovittu muun ohella seuraavaa:
4 § Vapaan antaminen
Vapaapäivien antojärjestelmä on, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita:
Työntekijälle annetaan kaksi (2) viiden (5) päivän yhtäjaksoista vapaata ja tämän lisäksi 2 ja ½ päivää vapaata. Ellei ns. ½ päivää = 4 tuntia ole otettu vapaana, korvataan ne rahassa toukokuun loppuun mennessä.
Vapaan antamisesta ilmoitetaan työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen sen antamista, ellei työntekijän kanssa ennen vapaan pitämistä ole muuta sovittu.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
Mikäli työntekijä sairastuu sen jälkeen kun hänelle on ilmoitettu vähintään viiden päivän pituisesta yhtäjaksoisesta vapaasta ja sairaus kestää koko tuon vapaan ajan, vapaa siirtyy myöhemmin annettavaksi. Muissa tapauksissa vapaa sisältyy sairaslomaan.
Mikäli työntekijä sairastuu sen jälkeen, kun hänen kanssaan on sovittu vapaasta, siirtyy vapaa myöhemmin annettavaksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
1. velvoittaa Oy X Ab:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun se ahtausalan työehtosopimuksen osana noudatettavan vuosityöajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:n vastaisesti ei ole antanut työntekijöilleen kalenterivuosien 2018 ja 2019 aikana kertyneitä vapaita viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä ja
2. velvoittaa Oy X Ab:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.393,60 eurolla korkoineen.
Perusteet
AKT ry:n saamien tietojen mukaan vastaajayhtiössä työskentelevillä työntekijöillä on ollut vuosilta 2018, 2019 ja 2020 kertyneitä pitämättömiä työehtosopimuksen mukaisia työajanlyhennysvapaapäiviä ajankohtana 27.12.2020 yhteensä noin 240 päivää. Tietojen mukaan pitämättömiä työajanlyhennysvapaapäiviä on ollut yhteensä 19 työntekijällä.
Ajankohtana 27.12.2020 vastaajayhtiöllä oli antamatta A -nimiselle työntekijälle vuonna 2018 kertynyttä työajanlyhennysvapaapäiviä 11 päivää, mikä vastaa 88 tuntia.
Ajankohtana 27.12.2020 vastaajayhtiöllä oli antamatta kalenterivuonna 2019 kertynyttä työajanlyhennysvapaata B -nimiselle työntekijälle 2,5 päivää, C -nimiselle työntekijälle 10,5 päivää, D -nimiselle työntekijälle 9 päivää, E -nimiselle työntekijälle 6,5 päivää, F -nimiselle työntekijälle 7 päivää, G -nimiselle työntekijälle 2 päivää, A -nimiselle työntekijälle 12,5 päivää ja H -nimiselle työntekijälle 1,5 päivää. Vastaajayhtiöllä on siis ollut 27.12.2020 antamatta vuoden 2019 aikana kertynyttä työajan lyhennysvapaata, joka olisi tullut antaa vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä, yhä kahdeksalle työntekijälle yhteensä 51,5 päivää, joka vastaa 412 tuntia.
Vastaajayhtiö ei siten ole työehtosopimuksen mukaisesti antanut kertyneitä vapaapäiviä kertymisvuotta seuraavaan huhtikuuhun loppuun mennessä. Kantajan tietojen mukaan ajankohtaa vapaapäivien pitämiselle ei ole vuosityöajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:ssä mahdollistetulla tavalla myöskään sovittu.
AKT ry:n sopimussihteeri J on ollut vastaajayhtiöön puhelimitse yhteydessä 14.5.2021 sekä sähköpostitse 18.5.2021. Vastaajayhtiö ei ole yhteydenotoista huolimatta antanut vapaapäiviä työntekijöille tai sopinut niiden pitämisestä.
Vastaajayhtiön tekemä työehtosopimuksen rikkominen on ollut tahallista tai tapahtunut vähintään vastaajayhtiön huolimattomuuden seurauksena. Vastaajayhtiö on perustellusti ollut tietoinen sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä tai sen on tullut olla niistä tietoinen. Toimiessaan huolellisen työnantajan tavoin vastaajayhtiö olisi havainnut, että vapaat tulee antaa työehtosopimuksen mukaisessa aikataulussa eli kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vastaajayhtiö on yllä olevin perusteluin laiminlyönyt vuosityöajan lyhennysvapaiden antamisen työehtosopimuksen tieten rikkomista merkitsevällä tavalla. Vastaajayhtiö on näin ollen tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti hyvityssakkoon.
Vastaus kannevaatimuksiin
Oy X Ab on myöntänyt kanteen oikeaksi.
On riidatonta, että ainakin osan työntekijöistä kanssa työajanlyhennyspäivistä on sovittu myöhemmin kuin kertymisvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä, joten työnantaja on epähuomiossa rikkonut työehtosopimusta.
Oy X Ab keskusteli vuosien 2018 — 2020 työajanlyhennyspäivistä työntekijöidensä kanssa ja sopi heidän kanssaan suullisesti, että lyhennyspäivät annetaan myöhemmin.
Työnantaja teki pääluottamusmiehen kanssa jo tätä aiemmin 22.4.2021 sopimuksen pitämättä olevien työajanlyhennyspäivien pitämisestä. Päivien ajankohdat sovittiin työntekijöiden kanssa henkilökohtaisesti. Työnantaja pyrki siten korjaamaan virheensä ja on antanut työntekijöille kaikki heidän työajanlyhennyspäivänsä.
Edellä mainitut seikat on otettava huomioon asiassa lieventävinä asianhaaroina.
Kantajan kirjallinen todiste
Vastaajan kirjallinen todiste
Perustelut
Ahtausalan työehtosopimuksen osana noudatettavan vuosityöajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:n mukaan kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Osallisten yhteisen tulkinnan mukaan vapaapäivien tarkat päivämäärät voidaan vaihtoehtoisesti sopia vastaavaan ajankohtaan mennessä.
Kanteen mukaan Oy X Ab:llä on 27.12.2020 ollut antamatta yhdelle työntekijälle vuonna 2018 kertynyttä työajanlyhennysvapaata 11 päivää ja kalenterivuonna 2019 kertynyttä työajanlyhennysvapaata kahdeksalle työntekijälle yhteensä 51,5 päivää.
Oy X Ab on myöntänyt rikkoneensa työehtosopimusta. Yhtiö on vedonnut muun ohella siihen, että se oli pyrkinyt korjaamaan virheensä ja 22.4.2021 tehnyt pääluottamusmiehen kanssa sopimuksen (V1), jonka mukaan ennen vuotta 2021 ansaitut työajanlyhennyspäivät pidetään vuoden 2021 loppuun mennessä ja ajankohdasta sovitaan jokaisen työntekijän kanssa erikseen.
Oy X Ab on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.393,60 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
– velvoittaa Oy X Ab:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 5.393,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.
Tuomio on yksimielinen.
Ote vastaajayhtiön excel-taulukkomuodossa yhtiön ilmoitustaululla olevasta ilmoituksesta, jossa on ilmaistu työntekijöiden pitämättä olevat työajan lyhennysvapaat ajankohtana 27.12.2020
Oy X Ab:n paikallispöytäkirjat 2021 ja 2022
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...