TT 2024:15 – Vuosiloma

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja toiminut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti jakaessaan orkesterimuusikoiden kesälomat kahteen osaan.

Työtuomioistuin katsoi tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein, ettei lomien jakaminen ollut ollut virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä kaupunginorkesterin työn käynnissä pitämiseksi. Työtuomioistuin katsoi työnantajan rikkoneen menettelyllään virka- ja työehtosopimusta ja tuomitsi Vaasan kaupungin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tuomittiin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Suomen Muusikkojen liitto ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Vaasan kaupunki

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.2.2024

Pääkäsittely 12.3.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kanteessa tarkoitettuna aikana vuosina 2020-2021 voimassa olleen sekä vuosina 2022-2025 voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä myös KVTES) IV luku ovat sisältäneet muun ohella seuraavat määräykset:

….

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi lain 1 § (soveltamisala) ja 2 § (soveltamisalarajaukset) kuitenkin siten rajoitettuna kuin liitteessä 12 määrätään, 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 mom. (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskelma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 35 § (nähtävänäpito), 36 § (työneuvoston lausunto), 37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).

Edellä olevia vuosilomalain säännöksiä ei ole otettu tämän virka- ja työehtosopimuksen osaksi, vaan kysymyksessä on viittausmääräys.

Vuosiloman ajankohdan määrääminen ja yhdenjaksoisuus

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja viranhaltija/työntekijä sovi loman pitämisestä 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja viranhaltija/työntekijä toisin sovi.

Mikäli viranhaltijan/työntekijän vuosilomapäivien kokonaismäärä on vähemmän kuin 25, talvilomana annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lomasta.

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia, että viranhaltija/työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa erässä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kanteessa tarkoitettuna aikana vuosina 2020-2021 voimassa olleen ja vuosina 2022-2025 voimassa oleva kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimusten II luku ovat sisältäneet muun ohella seuraavat määräykset:

Orkesterin jäsenen säännöllinen työaika on viikossa enintään 36 tuntia, josta vähintään kuusi tuntia varataan henkilökohtaista harjoittelua, työvälineiden kunnossapitoa sekä muuta soittokunnon ylläpitämistä varten.

Työnantaja vahvistaa työohjelmaan 10 päivää vuodessa harjoitteluaikaa soittokunnon ylläpitämiseksi

Soveltamisohje

Harjoitteluaika sijoitetaan vuosiloman/vuosilomaosien yhteyteen

Työohjelma annetaan tiedoksi orkesterin jäsenelle, mikäli mahdollista kuusi viikkoa kuitenkin vähintään 14 vuorokautta ennen kutakin työviikkoa.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Vaasan kaupunki on Vaasan kaupunginorkesterin muusikkojen työnantajana ollut velvollinen noudattamaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä.

Vaasan kaupunginorkesteri oli orkesterin intendentin päätöksin jakanut orkesterin muusikoiden kesälomat pidettäviksi kahdessa osassa kesällä 2022 niin, että 38 päivän lomaoikeudella kesäloma oli määrätty ajalle 21.6.2022 — 26.7.2022 ja 9.8.2022 — 18.8.2022, 30 päivän lomaoikeudella ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 ja 9.8.2022 — 15.8.2022 sekä 28 päivän lomaoikeudella ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 ja 9.8.2022 — 11.8.2022.

Kesälomien yhteyteen oli määrätty harjoitteluaikaa muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen työaikamääräyksen edellyttämällä tavalla.

Vaasan kaupunginorkesterin intendentti oli sopinut orkesterin esiintymisestä konserteissa, minkä vuoksi muusikoiden kesälomat oli jaettu kahteen osaan.

Ilmajoen musiikkijuhlien harjoitukset ja esitykset olivat sijoittuneet ajalle 30.5.2022 – 20.6.2022. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien harjoitukset ja esitykset olivat sijoittuneet ajalle 25.7.2022 – 29.7.2022. Korsholman musiikkijuhlien harjoitukset ja esitykset olivat puolestaan sijoittuneet ajalle 1.8.-4.8.2022.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

RIIDATTOMAT SEIKAT

– Vaasan kaupunginorkesterin omat konsertit on vuonna 2022 järjestetty ainoastaan syys- ja kevätkaudella

– Vaasan kaupunginorkesterin jäsenten kesälomien jakamiseen oli oltava olemassa työn käynnissä pitämiseksi välttämätön syy vuoden 2022 kesälomien osalta

RIITAISET SEIKAT

– KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin tulkinta; mitä sanotussa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetaan välttämättömällä syyllä työn käynnissä pitämiseksi, joka oikeuttaa poikkeamaan kesälomien yhdenjaksoisuudesta

– ovatko välttämättömän syyn edellytykset työn käynnissä pitämiseksi vuonna 2022 täyttyneet nyt käsiteltävänä olevassa asiassa

– onko, ja milloin on solmittu sitovia sopimuksia Lohtajan, Korsholman ja Ilmajoen musiikkijuhlien osalta?

– onko Vaasan kaupungissa ja muissa orkestereissa ollut vakiintunutta käytäntöä vuosilomien myöntämisestä, mikäli näin on, mikä on käytännöstä poikkeamisen merkitys

– onko Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa

ASIASSA ESITETTY TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

1 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltamisala

2 momentti

3 momentti

7 § Vuosiloman antaminen

1 momentti

4 momentti

8 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä

3 § Säännöllinen työaika

4 § Työajan sijoittelu ja työohjelma

5 momentti

Kannevaatimukset

Suomen Muusikkojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Vaasan kaupunki on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 7 §:n 4 momentin vastaisesti määrätessään Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden kesälomat kahdessa osassa pidettäväksi kesällä 2022 niin, että 38 päivän lomaoikeudella kesäloma oli määrätty ajalle 21.6.2022 — 26.7.2022 ja 9.8.2022 — 18.8.2022, 30 päivän lomaoikeudella ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 ja 9.8.2022 — 15.8.2022 ja 28 päivän lomaoikeudella ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 ja 9.8.2022 — 11.8.2022,

2. tuomitsee Vaasan kaupungin hyvityssakkoon kohdassa 1. kerrotusta menettelystä työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

3. tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

4. velvoittaa Vaasan kaupungin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa 17.089,81 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

Hyvityssakko

Vaasan kaupunki oli menetellyt vastoin työehtosopimusta ja kaupunki oli tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ollut puuttunut työnantajan menettelyyn vaan päinvastoin tukenut työnantajaa. KT oli tuomittava tuntuvaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vaatimukset

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (jäljempänä KT) ja Vaasan kaupunki ovat yhteisessä vastauksessa vaatineet

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajien kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Perustelut

KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin tulkinnasta esitetty selvitys

Kantajan mukaan KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momenttia on tarkoitettu sovellettavaksi samalla tavalla kuin vuosilomalain vastaavaa säännöstä, joka on lähes sellaisenaan otettu osaksi työ- ja virkaehtosopimusta. Kantajan mukaan määräyksen tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että vuosilomalain vastaavanlaisen säännöksen lähtökohtana on vuosiloman yhdenjaksoisuus, jonka tarkoituksena on turvata vuosiloman työaikasuojelulliset tavoitteet. Kantajan mukaan myös KVTES:n säännöksellä on ollut vastaavanlainen tavoite. Kantajan mukaan määräyksen tulkinnassa tulee ottaa huomioon työneuvoston antamat lausunnot vuosilomalain tulkinnasta.

Kantajan mukaan kesäloman yhdenjaksoisuus on 7 §:n 4 momentin pääsääntö, josta voidaan poiketa ainoastaan rajoitetusti, kun se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Kantajan mukaan silloin, kun orkesterin toiminta on jaettu syys- ja kevätkauteen niin, että orkesterin toiminta on kesäisin keskeytettynä, välttämättömyyskriteeri ei ylipäätään voi täyttyä.

Vastaajien mukaan KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin määräystä tulee tulkita vuosilomalaista erillisenä itsenäisenä sopimusmääräyksenä. KVTES IV luvun 1 §:n 2 momentin mukaan KVTES:n vuosilomaluvun määräykset korvasivat vuosilomalain säännökset, jollei ollut erikseen toisin määrätty. Määräyksen 3 momentissa oli määritelty vuosilomalain säännökset, jotka tulivat vuosilomalaista sovellettaviksi. Vuosilomalain 20 §:n säännöstä ei ollut sovittu sovellettavaksi otetuksi säännökseksi, minkä vuoksi KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin määräys korvaa sanotun vuosilomalain säännöksen.

Vastaajien mukaan KT:lla ja Suomen Muusikkojen liitolla oli ollut yhteinen näkemys siitä, että KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin määräys voi tulla kyseeseen alasta riippumatta ja sitä voidaan soveltaa myös orkesteritoimintaan.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa kuullut todistajat eivät olleet osallistuneet neuvotteluihin neuvoteltaessa riidanalaisen määräyksen ottamisesta kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen, eivätkä he ole siten voineet kertoa siitä, mitä osapuolet olivat alun perin tarkoittaneet sanotusta määräyksestä sovittaessa.

Kantajan todistaja, Suomen Muusikkojen liitto ry:n entinen juristi ja sopimuspäällikkö B

joka oli ollut mukana virka- ja työ ehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 1994 lukien eläkkeelle jäämiseensä asti 2022, on kertonut neuvotelleensa vuoden 2007 virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa siirtymisestä noudattamaan kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimukseen sisältyneiden vuosilomamääräysten sijasta tuolloin jo voimassa olleita KVTES:n vuosilomaa koskevia määräyksiä.

B:n mukaan muusikoilla on ollut oma virka- ja työehtosopimus vuodesta 1973 lukien, jossa ovat muusikkoja koskevat erityismääräykset. Muilta osin kunnallisiin muusikkoihin sovelletaan KVTES:n määräyksiä. Kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen kotiharjoitteluaikaa koskevaan määräykseen olivat alun perin vuoteen 2007 asti sisältyneet myös vuosilomia koskevat määräykset. Kotiharjoitteluaikaa koskevassa sopimuskohdassa oli määrätty, että ”koko edellisen soitantokauden orkesterin jäsenenä olevalle muusikolle annetaan kotiharjoitteluaikaa, joka koostuu vuosilomasta ja kotiharjoitteluajasta, joiden yhteispituus on vähintään 48 arkipäivää.” Lisäksi siinä oli määrätty, että kotiharjoitteluaika oli tullut antaa vuosiloman perään yhdenjaksoisena, mutta kotiharjoitteluaika oli voitu työnantajan direktiolla katkaista kaupungin omien juhla- ja edustustilaisuuksien perusteella. B:n mukaan säännös ei ollut oikeuttanut katkaisemaan vuosilomaa, vaan ainoastaan vuosiloman jälkeen annettavan kotiharjoitteluajan.

$1fb

$1fc

B oli tiedustellut neuvotteluissa KT:n pääneuvottelija K:lta, tarkoittaisiko vuosilomien siirto yleiseen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen sitä, että soveltamiskäytäntö lomien jakamisesta tulee löysenemään, mihin K oli vastannut, että soveltamiskäytäntö tulisi päinvastoin tiukentumaan.

B:n käsityksen mukaan 7 §:n 4 momentin soveltamisala on yleinen, eikä sillä ole tarkoitettu vain teollisuutta ja jatkuvaa tuotannollista toimintaa. Suomen Muusikkojen liiton näkemys on kuitenkin ollut, ettei pykälää voi soveltaa kaupungin orkesteritoimintaan, jossa toiminta on ollut vakiintuneesti keskeytyneenä yhdenjaksoisten vuosilomien vuoksi parikin kuukautta kesän aikana. Tästä johtuen työnantajalla ei ole ollut välttämätöntä syytä toiminnan käynnissä pitämiseksi keskeyttää aikaisemmin keskeytymättömänä olleita vuosilomia.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtavana työmarkkinajuristina vuodesta 2011 lukien työskennellyt E on kertonut neuvotelleensa pääneuvottelijana kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimuksesta vuodesta 2013 lukien. E:n mukaan KT ei ollut neuvotellut Muusikoiden liiton kanssa vuosilomaan liittyvistä asioista, koska kyseisessä sopimuksessa ei ollut määräyksiä vuosilomaan liittyen.

$1fd

E:n tiedossa ei ole ollut tilanteita, joissa KVTES IV luvun 7 §:n 4 momenttia olisi käytetty, koska kysymyksessä on hyvin poikkeuksellinen tilanne ja normaalisti vuosilomista on sovittu 8 §:n nojalla mukaisesti. E on katsonut, että KVTES IV 7 §:n 4 momentin ”välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi” kriteerin tulkinnasta ei ole voinut muodostua vakiintunutta soveltamiskäytäntöä, koska sitä sovelletaan sanamuotonsa mukaan vain poikkeuksellisiin tilanteisiin, eivätkä eri työnantajat toimi kollektiivina siten, että sen tulkinnasta olisi voinut muodostua vakiintunutta käytäntöä.

$1fe

E ja B ovat kertoneen yhdenmukaisesti siitä, että erimielisyysneuvotteluissa, josta edellä selostettu muistio oli laadittu, ei ollut keskusteltu siitä, missä tilanteissa välttämättömän syyn edellytys työn käynnissä pitämiseksi voisi tulla kysymykseen, koska he olivat yhteisesti todenneet, että se voisi tulla sovellettavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Osapuolten yhteinen näkemys oli kuitenkin ollut, että määräys voi tulla sovellettavaksi myös orkesterityössä. E:n oman tulkinnan mukaan koronapandemia voisi olla tällainen poikkeuksellinen tilanne, jossa 7 §:n 4 momentti voisi tulla sovellettavaksi.

Vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Kantajan mukaan Suomen kaupunginorkestereissa, kuten myös Vaasan kaupunginorkesterissa, oli muodostunut käytäntö siitä, että vuosilomia oli jaettu vain sopimalla ja Vaasan kaupunginorkesterissa oli lisäksi muodostunut vakiintunut käytäntö kesälomien jakamisesta aiheutuneen haitan kompensoimisesta työntekijöille niin, että syksyn konserttikausi oli aloitettu myöhemmin.

Vastaajien mukaan mitään yhteisesti hyväksyttyä käytäntöä ei ole muodostunut eikä paikallista sopimusta tehty siitä, että vuosilomia olisi mahdollista jakaa vain edellyttäen, että niiden jakamisesta tai vuosilomien jakamisen kompensoimisesta olisi sovittu muusikoiden kanssa. Vuosilomien jakamisen kompensoiminen ei olisi mahdollista, koska tällainen käytäntö olisi asettanut muut kunnan työntekijät muusikoihin nähden eriarvoiseen asemaan. Vuoden 1998 sopimus vuosilomien jakamisen kompensaatiosta oli ollut yksittäinen päätös, joka ei ollut perustunut KVTES:n määräyksiin.

Työtuomioistuin toteaa, että kantajan ja vastaajien todistajat (C, B, G, F) ovat kertoneet yhdenmukaisesti siitä, että Vaasan kaupunginorkesterissa sekä myös yleisemmin Suomen kaupunginorkesterissa oli säännönmukaisesti sovittu työnantajan ja työntekijöiden kesken kesän esiintymistä, lomien antamisesta ja niiden jakamisesta KVTES IV luvun 8 §:n nojalla. Kantajan ja vastaajien todistajien kesken on vallinnut yksimielisyys myös siitä, että KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin soveltaminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa. E on katsonut, että sen vuoksi myöskään soveltamiskäytäntöä määräyksen soveltamisesta ei ole voinut muodostua.

Vaasan kaupunginorkesterin fagotin varaäänenjohtaja ja vuodesta 2007 luottamusmiehenä toiminut C on kertonut, että Vaasan kaupunginorkesterissa oli ollut sen sisältöinen soveltamiskäytäntö, että mikäli kesälomien yhdenjaksoisuudesta oli jouduttu poikkeamaan, muusikoille oli kompensoitu siitä aiheutuva haitta ylimääräisinä henkilökohtaisina harjoittelupäivinä. Soveltamiskäytäntö muusikoiden kompensoimisesta ylimääräisin harjoittelupäivin oli ollut voimassa vuodesta 1998 lukien, jolloin Vaasan kaupunginorkesteri oli esiintynyt ensimmäisen kerran Seinäjoen ja Lohtajan kesämusiikkijuhlilla. C:n mukaan lomista oli aina sovittu sen vuoksi, ettei KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentin mukaista välttämättömyyden edellytystä työn käynnissä pitämiseksi ollut ollut.

C on kertonut käsityksenään, että Vaasan kaupunki oli sopinut muusikoiden kanssa kompensaatiosta koskien vuoden 1998 kesälomien yhdenjaksoisuuden katkaisemista, työnantajapuoli ja työntekijäpuoli olivat olleet yksimielisiä siitä, ettei työnantaja voi määrätä kesälomien yhdenjaksoisuudesta poikkeamisesta, vaan siitä oli silloisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan neuvoteltava. Vaasan kaupunki ja Vaasan kaupunginorkesterin muusikot olivat intendentin esityksestä ja kulttuurivaliokunnan 15.10.1997 päätöksen johdosta (K3) neuvotelleet kompensaatiosta muusikoille, jolla korvattaisiin kesälomien katkeaminen Seinäjoen tangomarkkinoille ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlille osallistumisen vuoksi. C:n mukaan Vaasan kaupunginorkesterin intendentti L oli myöhemmin ilmoittanut, että vuotta 1998 koskenutta käytäntöä jatkettaisiin, ja näin Vaasan kaupunginorkesterissa oli toimittu kesään 2022 asti.

$1ff

Työntekijöille oli vuoden 1998 sopimuksen (K4) sanamuodon mukaan annettu korvauksena vuosilomapäiviä ja kotiharjoittelupäiviä, mutta sopimuksella oli C:n mukaan tarkoitettu annettavaksi vain ylimääräisiä työajaksi luettavia harjoitteluvapaapäiviä, ei vuosilomapäiviä. Tämä nimitys olikin korjattu myöhemmin stemmaharjoittelupäiväksi.

$200

G ja Vaasan kaupungin intendenttinä 1.2.2020 lukien toiminut F ovat katsoneet, että virastopäällikön päätös (K4) koskien lomien jakamista 1998 olisi KVTES:n vastainen. F, G ja E ovat katsoneet, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimusmääräysten mukaan vuosiloman pituudesta ei saa paikallisesti sopia toisin, ja ylimääräisten vuosilomien tai vapaiden antaminen lomien jakamisesta osiin asettaisi kunnan muut työntekijät tai viranhaltijat eriarvoiseen asemaan. Tästä syystä G ja F eivät ole pitäneet mahdollisena, että Vaasan kaupungilla olisi ollut käytäntönä kompensoida vuosilomien jakamista, eikä sivistystoimessa ollut ollut tietoa tällaisesta menettelystä ennen kuin luottamusmies C oli tuonut asian esille. F:n mukaan sivistystoimessa oli katsottu, että mikäli tällainen menettely oli ollut, sitä ei olisi voitu jatkaa yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena.

Lomien jakamisen välttämättömyydestä työn käynnissä pitämiseksi esitetty näyttö

Kantaja on katsonut, ettei työnantajalla ollut ollut välttämätöntä syytä työn käynnissä pitämiseksi jakaa muusikoiden vuosilomat kahteen osaan. Kantajan mukaan Vaasan kaupunginorkesterin toiminta oli ollut vakiintuneesti jaettuna syys- ja kevätkaudelle, ja toiminta oli ollut lähtökohtaisesti aina tauolla kesä- ja heinäkuussa.

Asiassa kuultujen todistajien A:n, C:n, F:n ja G:n mukaan kaupunginorkestereilla, kuten myös Vaasan kaupunginorkesterilla, on ollut syys- ja kevätkausi. F:n mukaan Vaasan kaupunginorkesterin vuoden 2022 kevätkausi oli päättynyt Ilmajoen konsertin päättyessä 20.6.2022. Suomen Muusikkojen liiton sopimuspäällikön A:n mukaan kaupunginorkestereilla ei ole lähtökohtaisesti ollut minkäänlaista toimintaa kesällä.

F:n mukaan Vaasan kaupunginorkesterin perustehtävä on tarjota klassisen musiikin palveluja Vaasan ja Pohjanmaan alueella, jossa se on suurin orkesteri. Vaasan kaupunginorkesteri saa rahoituksensa pääasiallisesti Vaasan kaupungilta ja valtiolta, minkä lisäksi alle 10 prosenttia vuotuisesta budjetista rahoitetaan lipputuloin, ja pieni osa saadaan säätiön rahoituksena. Vaasan kaupunginorkesterilla on noin 100 tapahtumaa vuodessa, ja se toimii yhteistyössä eri musiikkifestivaalien kanssa Pohjanmaan alueella. Vuosittain Vaasan kaupungin orkesteri osallistuu noin kuuteen festivaaliin. Vaasan kaupunginorkesterin osallistuminen musiikkifestivaaleille mahdollistaa isompien taiteellisten kokonaisuuksien tuottamisen Pohjanmaalla, minkä vuoksi osallistuminen on taiteellisesti tärkeää, mutta sillä on Vaasan kaupunginorkesterille myös taloudellista merkitystä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vaasan kaupunginorkesteri on esiintynyt useana vuonna kesämusiikkijuhlilla. F:n ja G:n mukaan maakunnassa on järkevää rytmittää konserttikautta myös kesälle, jotta kuulijoita saadaan enemmän. Kantajan kirjallisista todisteista K3 ja K4 ilmenee, että Vaasan kaupunginorkesteri oli osallistunut Lohtajan kirkkomusiikkijuhlille jo vuonna 1998. Vastaajien todistajan Korsholman musiikkijuhlien entisen johtajan D:n mukaan Vaasan kaupunginorkesteri on esiintynyt lähes joka vuosi Korsholman musiikkijuhlilla.

$201

Kantajan mukaan kaupunginorkesterin osallistuminen Lohtajan ja Korsholman musiikkijuhliin ei ole ollut välttämätöntä työn käynnissä työn käynnissä pitämiseksi. Kysymyksessä ei ollut 7 §:n 4 momentissa tarkoitettu poikkeuksellinen tilanne, sillä vastaaja ei ole osoittanut, että Lohtajan ja Korsholman kesäkonserteista poisjääminen olisi johtanut mihinkään konkreettisesti osoitettavaan haittaan vai vahinkoon.

Vastaajien mukaan Vaasan kaupunginorkesterilla oli ollut KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentissa tarkoitettu koronapandemiaan liittyvä välttämätön syy poiketa kesälomien yhdenjaksoisuudesta työn käynnissä pitämiseksi. Vaasan kaupungilla oli ollut normaalin työnjohto-oikeuden perusteella oikeus sopia orkesterin esiintymisistä.

Vastaajien mukaan sopimukset Ilmajoen ja Lohtajan musiikkijuhlista oli tehty vuonna 2019 ja esiintymiset olivat siirtyneet koronapandemian vuoksi kesälle 2022. Korsholman esiintymisestä oli keskusteltu kesällä 2021 ja yksityiskohdista oli sovittu lokakuussa 2021. Vaasan kaupungilla ei ollut mahdollista vaikuttaa musiikkijuhlien ajankohtiin ja vetäytyminen tuotannoista olisi aiheuttanut merkittävää mainehaittaa ja taloudellista haittaa sekä vaarantanut yhteistyön tulevaisuudessa. Vaasan kaupungin toiminnan jatkuvuuden kannalta oli ollut välttämätöntä pitää kiinni sovituista tuotannoista. Vastaajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että musiikkijuhlien järjestäminen oli ollut välttämätöntä myös siksi, että yleisömäärät saataisi nousemaan takaisin koronaa edeltäneelle tasolle.

Kantajan todistajien B:n ja C:n kertomusten mukaan kysymyksessä olevien kesäkonserttien järjestäminen ei ollut ollut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi, mistä syystä työnantaja ei ole voinut määrätä työntekijöitä keskeyttämään vuosilomaansa, vaan työnantajan olisi tullut sopia esiintymisistä työntekijöiden kanssa KVTES IV luvun 8 §:n nojalla. C on kuitenkin sähköpostissaan Vaasan kaupungin HR Controller G:lle (V5) pitänyt sinänsä mahdollisena sitä, että koronapandemian kaltainen tilanne voisi johtaa siihen, että työn käynnissä pitämiseltä vaadittu välttämättömyyden edellytys täyttyy.

$202

F:n mukaan Vaasan kaupunginorkesterille oli ollut tärkeää osallistua Korsholman 40-vuotismusiikkijuhlille, koska ne ovat Vaasan kaupungin rahoittamat ja toimivat Vaasassa. G:n mukaan orkesterin toiminnan kannalta oli ollut tärkeää saada yleisö palaamaan katsomoihin, koska kevään 2022 yleisömäärät olivat merkittävästi tippuneet syksyn 2021 määristä.

Kantaja on katsonut, että Vaasan kaupunki ei ollut lainkaan selvittänyt sitä, olisiko konsertit voitu järjestää muutoin kuin kesälomien yhdenjaksoisuudesta poikkeamisella.

$203

Vastaajien mukaan kesälomien porrastaminen ei olisi ollut mahdollista orkesteritoiminnan kollektiivinen luonne huomioon ottaen. Työnantaja oli selvittänyt mahdollisuutta antaa loma yhdenjaksoisena niin, että osa vuosilomasta olisi annettu pidempänä talvilomana, mutta tämä olisi ollut mahdotonta, koska Vaasan kaupunginorkesterin tuotanto olisi jouduttu keskeyttämään lähes kuukaudeksi.

$204

Mikäli vuosilomia ei olisi sijoitettu osaksi Korsholman musiikkijuhlien jälkeen, vaan ne olisi sijoitettu talvilomakaudelle, se olisi G:n mukaan tarkoittanut, että kaupunginorkesterin toiminta olisi ollut katkaistuna neljä viikkoa kesken normaalin esiintymiskauden helmi-maaliskuussa 2023. Koska kaupunginorkesterin toiminta oli kuntalaisille suunnattu palvelu, ei orkesteritoiminnan keskeyttäminen kesken kauden neljäksi viikoksi olisi ollut hyvä ajatus. Lomia ei voitu myöskään antaa yhdenjaksoisena Korsholman musiikkijuhlan jälkeen, koska orkesterin syyskausi alkaa syyskuussa ja syksyn tuotannot oli sovittu paljon aikaisemmin. Muusikoiden kohdalla kyse ei ole vain vuosilomapäivien sijoittamisesta kalenteriin, vaan muusikoille tulee työehtosopimuksen mukaan antaa myös 10 kotiharjoittelupäivää.

G on todennut, että vuosilomien porrastaminen olisi orkesteritoiminnan luonteen vuoksi hankalaa, koska isoissa tuotannoissa tarvitaan kaikki muusikot soittamaan, eikä normaalioloissa orkesterilla ollut taloudellista mahdollisuutta palkata sijaisia lomia porrastaakseen. Vuonna 2022 porrastaminen oli ollut kuitenkin välttämätöntä, jotta muusikot, joilla oli kesälomaa 38 päivää, saisivat työehtosopimuksen mukaisesti lomistaan vähintään 65 prosenttia yhdenjaksoisesti kesäkaudella, ja koronakorvausten vuoksi porrastaminen oli ollut mahdollista.

G:n mukaan työantaja oli ehdottanut, että työntekijöiden vuosilomaa olisi sijoitettu syyslomaviikolle ja hiihtolomaviikolle, mutta työntekijäpuoli oli tämänkin vaihtoehdon osalta vaatinut, että työnantaja kompensoi lomien jakamisen työntekijöille ylimääräisin vapaapäivin. Työantaja oli näin ollen päätynyt jakamaan kesälomat kahteen osaan KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin nojalla. G:n mukaan työntekijöitä oli kuultu lomien antamisesta 21.4.2022 ja vuosilomat oli vahvistettu 19.5.2022. G:n mukaan työnantaja oli pitkään ja perusteellisesti harkinnut useissa kokouksissa KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentissa tarkoitetun välttämättömyys kriteerin täyttymistä ennen kuin työnantaja oli määrännyt lomien jakamisesta kahteen osaan.

Kantajan mukaan välttämättömyys -kriteeriä arvioitaessa olisi otettava huomioon myös lomien jakamisesta muusikoille aiheutunut konkreettinen haitta, kun työnantaja ei ollut antanut riittävästi kotiharjoittelupäiviä loman jälkeen, muusikot oli joutuneet käyttämään lyhyestä lomastaan osan soittokunnon valmistamiseen.

C:n mukaan muusikot olivat kokeneet kesän 2022 ohjelman erittäin raskaaksi, koska valmistelupäiviä oli varattu ainoastaan kolme ennen Korsholman ja Lohjan erittäin vaativia musiikkijuhlia. Orkesterimuusikon työ vaatii muusikolta paljon valmistautumista ennakkoon ja jatkuvaa soittokunnon ylläpitämistä. Jotta muusikko voisi valmistautua tulevaan kauteen, muusikoiden työehtosopimuksessa on määrätty, että muusikoilla tulee olla kymmenen harjoittelupäivää, jotka tulee sijoittaa vuosilomien yhteyteen. Pidemmän tauon jälkeen tarvitaan useampi päivä valmistautumiseen, sillä soittajan fysiikka ei sopeudu soittamiseen vain kolmessa päivässä ilman, että se aiheuttaa rasitusvammoja. Koska työnantaja ei ollut varannut riittävästi kotiharjoittelupäiviä Korsholman ja Lohtajan festivaaleihin valmistautumiseen, C ja seitsemän muuta muusikkoa olivat joutuneet käyttämään käytännössä suuren osan kesälomastaan ohjelman harjoittelemiseen.

F:n mukaan työnantaja ei ollut edellyttänyt muusikoilta vuosiloman käyttämistä harjoitteluun, sillä harjoitteluaikaa oli ollut riittävästi työajalla; korona-aikana kotiharjoitteluaikaa oli ollut paljon ennen kesän 2022 konsertteja ja toukokuussa Ilmajoen harjoitusten välissä oli ollut reilusti kotiharjoitteluaikaa harjoitella myös muita kesän musiikkijuhlia siten, että harjoittelu ja valmistautuminen olivat olleet riittävällä tasolla.

A on todennut, että kesälomien yhdenjaksoisuudella on muusikoille suuri merkitys, sillä soittaminen on urheilusuoritukseen verrattavissa oleva fyysinen suoritus, minkä lisäksi työ on tutkimusten mukaan henkisesti kuormittavaa, joten soittotyö vaatii pidempiä taukoja. Soittotyö edellyttää, että soittotaitoa ylläpidetään jatkuvasti. Kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimus edellyttää, että muusikoille annetaan pidemmän soittotauon jälkeen vähintään kymmenen päivän kotiharjoittelujakso ennen yhteisharjoituksia, jotta soittajat voivat valmistautua fyysiseen soittosuoritukseen. Yleensä kymmenen päivän kotiharjoittelujakso sijoitetaan kesäloman päätteeksi. A:n mukaan soittotyöstä aiheutuu soitinkohtaisesti erilaisia soittoasentoon ja kuuloon liittyviä työperäisiä sairauksia.

G:n mukaan Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden vuosilomia ei ollut jaettu kohtuuttomasti osiin, sillä ne muusikot, joilla oli ollut 38 vuosilomapäivää, olivat saaneet kesäkuussa ensin 25 lomapäivää ja niiden perään kolme työehtosopimuksen mukaista soittokuntoa ylläpitävää kotiharjoittelupäivää, ja yhdeksän päivän työskentelyn jälkeen heillä oli ollut vielä kahdeksan vuosilomapäivää ja kuusi kotiharjoittelupäivää. Heillä oli ollut kesäkaudella yli kahdeksan viikkoa vapaita päiviä, joiden välissä he olivat työskennelleet Lohtajan ja Korsholman musiikkijuhlilla yhdeksän päivän ajan.

E:n mukaan kunta-alalla seurataan tarkasti poissaoloja ja työsuojelun kehittämistä, eikä hänen tiedossaan ole, että orkesterimuusikon työ näyttäytyisi muihin kunta-alan töihin nähden poikkeuksellisen kuormittavana. Työaikamääräyksissä on huomioitu muusikon työn ominaispiirteitä niin, että viikoittaisesta 36 tunnista vähintään kuuden tulee olla muusikon omaa harjoitteluaikaa. E:n mukaan kotiharjoitteluaikaa on yleensä tätä enemmän.

Arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun vuosilomaa koskevien määräysten mukaan loma on lähtökohtaisesti annettava yhdenjaksoisena. Virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 7 §:n 4 momentin säännös mahdollistaa kuitenkin lomien jakamisen, mikäli se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.

Työtuomioistuin toteaa, ettei KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin sanamuodosta ilmene, mitä määräyksessä on tarkoitettu välttämättömyydellä työn käynnissä pitämiseksi.

$205

Työtuomioistuin toteaa, että osapuolet ovat esittäneet ristiriitaisia käsityksiä kanteessa tarkoitetun 7 §:n 4 momentin sopimusmääräyksen yhteydestä saman sisältöiseen vuosilomalain 20 §:n säännökseen ja sen tulkintakäytäntöön. Kun osapuolten yhteistä tarkoitusta ei ole selvitetty asiassa, on merkitystä annettava sille, että määräys on yhdenmukainen vuosilomalain 20 §:n kanssa. Tätä tukee myös kantajan kirjallisena todisteena K6 esitetyn KT:n yleiskirjeen 13/2007 kirjaus siitä, että vuosilomamääräyksiä on tarkistettu 1.4.2005 voimaan tulleen vuosilomalain edellyttämällä tavalla, ja että vuosiloman antamisaikoja ja antamismenettelyä koskevat määräykset on tarkistettu uuden vuosilomain säännösten mukaisiksi (7 — 11 §), (K6 s. 2). Tämä seikka puoltaa osaltaan sitä tulkintaa, että KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentin määräyksen tulkinnassa voidaan ottaa huomioon vuosilomalain vastaavan säännös ja sen soveltamiskäytäntö.

Työtuomioistuin on aiemmassa KVTES:n vuosilomamääräysten tulkintaa koskevassa tuomiossaan TT 2005:5 viitannut työneuvoston lausuntoon ja todennut, että lausunnon mukaiset oikeusohjeet soveltuivat periaatteellisina kannanottoina myös sopimusperusteisten vuosilomamääräysten tulkintaan. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole ilmennyt perusteita poiketa tästä tulkinnasta.

Työtuomioistuin toteaa, että vuoden 2007 virka- ja työehtosopimusneuvotteluista tässä asiassa esitetty selvitys ei osoita, että sopimusosapuolilla olisi ollut yhteinen tulkinta siitä, mitä tulkittavana olevan sopimusmääräyksen mukaisella välttämättömyydellä työn käynnissä pitämiseksi on tarkoitettu. B:n mukaan työntekijäpuoli oli tulkinnut 7 §:n 4 momentin välttämättömyyskriteerin soveltuvan tilanteisiin, joissa työ on jostain syystä pidettävä koko ajan käynnissä. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty selvitystä siitä, oliko tämä ollut myös työnantajapuolen tulkinta. Sillä seikalla, että KT:n neuvottelija oli vuoden 2007 virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa todennut, että välttämättömyysedellytyksen soveltaminen tiukkenee siirryttäessä soveltamaan KVTES:n vuosilomaa koskevia määräyksiä, ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta.

E:n kertomuksella asiassa on selvitetty se, etteivät Suomen Muusikkojen liitto ja KT olleet keskustelleet vuosilomamääräyksen sisällöstä myöhemmissä virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, koska muusikkojen työehtosopimus ei enää sisältänyt vuosilomaa koskevia määräyksiä. Suomen Muusikkojen liitto ja KT olivat keskustelleet KVTES IV luvun 4 §:n tulkinnasta ainoastaan yhden kerran vuosilomien antamista koskevan erimielisyysasian yhteydessä vuonna 2019, jolloin osapuolet olivat yksimielisesti todenneet, että lomien jakaminen tulee kyseeseen 7 §:n 4 momentin nojalla ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Erimielisyysneuvottelujen pohjalta laadittuun muistioon vuosilomien antamisesta (V1) on kirjattu Suomen Muusikoiden liitto ry:n ja KT:n yhteisenä kantana, että KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentti voi tulla sovellettavaksi kaupunginorkesterin toiminnassa.

Työtuomioistuin toteaa, että osapuolten yksimielinen kirjaus vuoden 2019 erimielisyysneuvotteluiden yhteydessä 7 §:n 4 momentin soveltumisesta kaupunginorkesterin toiminnassa puhuu kantajan esittämää väitettä vastaan siitä, että osapuolten kesken olisi muodostunut yhteistä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä siitä, että lomia voidaan jakaa ainoastaan sopimalla. Työtuomioistuin toteaa, että siitä seikasta, että lomien jakamisesta on pääsääntöisesti sovittu kaupunginorkestereissa ja Vaasan kaupunginorkesterissa KVTES IV luvun 8 §:n nojalla, ei voida tehdä kantajan esittämin tavoin johtopäätöstä siitä, että osapuolet olisivat myös tarkoittaneet, ettei työnantajalla olisi jatkossa oikeutta jakaa lomia 7 §:n 4 momentin edellytysten täyttyessä.

$206

Työtuomioistuin toteaa johtopäätöksenään edellä todetusta, ettei vakiintunutta ja yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä ole syntynyt kantajan esittämällä tavalla.

Työtuomioistuin toteaa, että lomien yhdenjaksoisuus on lähtökohta lomia annettaessa ja kuten osapuolet ovat yksimielisesti todenneet, 7 §:n 4 momentin määräystä voidaan soveltaa vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Osapuolet eivät ole sopineet siitä, missä tilanteissa poikkeuksellisuus voisi tulla kyseeseen. KT:n ja Suomen Muusikkojen liiton erimielisyysmuistiossa (V1) on kirjaus siitä, että vuosilomasääntelyn keskeinen lähtökohta on työsuojelullinen. E ja myös C ovat katsoneet, että koronapandemia voi olla peruste välttämättömyydelle työn käynnissä pitämiseksi.

$207

$208

Työneuvosto on useissa lausunnoissaan (esimerkiksi TN 1471-17, TN 1269-91 ja TN 1388-03) myös katsonut, ettei loman jakaminen työn käynnissä pitämiseksi ole ollut välttämätöntä ilman työntekijöiden suostumusta, jos jakamisen perusteena oli ollut pelkästään se, että lomakausi oli yrityksen tuotteiden parasta menekkiaikaa. Työneuvosto ei katsonut välttämättömyysedellytyksen täyttyneen silloinkaan, kun työnantajayhtiö oli vedonnut rakentamisen olevan ilmasto-olosuhteista riippuvainen niin, että rakentaminen oli ollut mahdollista vain huhti- ja marraskuun välisenä aikana ja yhtiön elinehtona oli ollut hankkia liikevaihto tuona aikana (ks. myös Jorma Rusanen, Uusi vuosilomalaki, käytännön käsikirja, 2005 s. 353 — 354).

$209

Työnantajapuoli on katsonut tässä asiassa, että välttämättömyysperuste työn käynnissä pitämiseksi oli toteutunut, koska koronapandemia oli siirtänyt Ilmajoen musiikkijuhlia ja Lohjan kirkkomusiikkijuhlia niiden alkuperäisestä ajankohdasta vuoden 2020 kesästä kesälle 2022.

Työtuomioistuin toteaa, että koronan vuoksi siirtyneiden Ilmajoen musiikkijuhlien 30.5-20.6.2022 ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien 25.7-29.7.2022 väliin ei ole jäänyt riittävästi kalenteripäiviä siten, että kanteessa tarkoitettujen muusikkojen kesälomat olisi voitu toteuttaa yhdenjaksoisina. Sen vuoksi Vaasan kaupunginorkesterin olisi tullut suunnitella kevään, kesän ja syksyn 2022 ja kevään 2023 ohjelmansa siten, että orkesterin jäsenten lomat olisi järjestetty yhdenjaksoisina muuna aikana kuin näiden kahden musiikkijuhlan välisenä aikana.

Vastaajat eivät ole nyt käsiteltävänä olevassa asiassa saattaneet todennäköiseksi sitä, että Vaasan kaupunki ei olisi voinut järjestää orkesterin jäsenten yhdenjaksoisia lomia erityisesti suunnittelemalla orkesteritoimintaansa riittävän ajoissa siten, että nämä lomat olisi otettu huomioon orkesterin vuoden 2022 ja kevään 2023 ohjelmaa suunnitellessa.

Koronapandemian vuoksi siirtyneet orkesterin konsertit eivät ole asiassa esitetyn todistelun perusteella tulleet yllätyksinä työnantajalle Vaasan kaupungille. Sen jälkeen, kun työnantajan tiedossa oli ollut, että sekä Ilmajoen ja Lohtajan esiintymiset olivat siirtyneet kesälle 2022, työnantaja oli vielä sopinut lokakuussa 2021 osallistumisesta myös 1.8.2022 – 4.8.2022 järjestetyille Korsholman musiikkijuhlille. Tilanteessa, jossa kaupunki oli saanut tiedon Ilmajoen ja Lohtajan musiikkijuhlien siirtymisestä kesälle 2022 jo kaksi vuotta aikaisemmin eli vuoden 2020 aikana, työnantajalla olisi ollut tilaisuus suunnitella huolellisesti vuoden 2022 orkesterin kevään, kesän ja syyskuun ohjelma ja orkesterin esiintymiset siten, että muusikoiden lomat olisi voitu toteuttaa yhdenjaksoisina joko elo- ja syyskuun 2022 aikana tai pidempinä lomina talvikaudella 2022 — 2023.

$20a

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, ettei kesälomien 2022 jakaminen ole ollut ollut KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi ja että työnantaja on näin ollen toiminut vastoin sopimusmääräystä. Näin ollen kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Hyvityssakot

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Vaasan kaupunki on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 7 §:n 4 momentin vastaisesti määrätessään Vaasan kaupunginorkesterin muusikkojen kesälomat pidettäväksi kahdessa osassa kesällä 2022. Menettely on työehtosopimuksen tieten rikkomista, jonka perusteella kaupunki on tuomittava hyvityssakkoon.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on asettunut tukemaan kaupungin työehtosopimuksen vastaista tulkintaa. KT on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, minkä vuoksi se on tuomittava hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Vaasan kaupungin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan Suomen Muusikkojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

Työnantajan menettely ja sen perusteettomuus

Vaasan kaupunginorkesterin intendentti F oli työnantajan edustajana määrännyt kaupunginorkesterin muusikoiden vuoden 2022 kesäloman annettavaksi kahdessa osassa. Kesälomien sijoittamisessa oli ollut kyse työnantajan yksipuolisesta päätöksestä.

Suomen Muusikkojen liiton näkemyksen mukaan Vaasan kaupungin menettely loukkasi työehtosopimusta.

Vaasan kaupunginorkesterin muusikkojen työsuhteissa noudatettiin KVTES:n vuosilomamääräyksiä.

KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentin mukaan kesäloma ja talviloma annettiin yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ollut välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylitti 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

Kesäloman yhdenjaksoisuus oli siten pääsääntö, josta voitiin poiketa ainoastaan rajoitetusti. Yhdenjaksoisuudesta oli työehtosopimuksen mukaan lupa poiketa vain, jos tämä on ”välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi.”

Vaasan kaupunginorkesterin konserttitoiminta oli vakiintuneesti jaettu syys- ja kevätkaudelle. Kaupunginorkestereiden toiminta oli lähtökohtaisesti aina tauolla kesä- ja heinäkuussa.

Kesken tavanomaista kesälomakautta tapahtunut ulkopuolisten tahojen järjestämissä festivaaleissa esiintyminen, eli harjoitukset ja esiintyminen Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla ja Korsholman musiikkijuhlilla oli johtanut orkesterin jäsenten kesälomien yhdenjaksoisuudesta poikkeamiseen.

Kesäloman yhdenjaksoisuus oli rikottu ainoastaan siksi, että työnantajan edustajana intendentti oli solminut niin sanotut keikkasopimukset orkesterin esiintymisistä. Se, että intendentti oli tehnyt sopimukset kesäkonserteista, ei voinut olla riittävä ja työehtosopimuksen edellyttämä peruste.

Mikäli yhdenjaksoinen kesäloma olisi luvallisesti jaettavissa työnantajan vetoamalla perusteella tässä tapauksessa, johtaisi se tosiasiassa siihen, että yhdenjaksoinen kesäloma olisi pilkottavissa millä tahansa yksipuolisella päätöksellä järjestää konsertteja kesäkaudella kaikkialla Suomessa tai vaikka ulkomailla. Tällainen sopimustulkinta ei siten edellyttäisi minkäänlaisia poikkeuksellisia oloja tai ”välttämättömyyttä”. Tällainen tulkinta ei voinut olla hyväksyttävissä.

Muusikkojen liiton käsityksen mukaan käsillä ei siten ollut ollut sellainen syy, jolla kesäloman yhdenjaksoisuudesta olisi voitu työehtosopimuksen perusteella pätevästi poiketa.

Vaasan kaupungilla ei ollut ollut mitään muutakaan työehtosopimuksen edellyttämää syytä kesäloman yhdenjaksoisuuden katkaisemiselle.

Vaasan kaupunki oli asiaa koskevissa erimielisyysneuvotteluissa vedonnut myös siihen, että ”yleisö oli koronapandemian jälkeen saatava palaamaan katsomoihin.”

Myöskään tämä ei ollut asianmukainen peruste. Työehtosopimus edellytti, että yhdenjaksoisen kesäloman pilkkominen oli välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Jo säännöksen sanamuodosta ilmeni, että kesäloman jakaminen oli mahdollista vain poikkeuksellisissa (”on välttämätöntä”) olosuhteissa. Sopimusmääräys turvasi yhdenjaksoisuutta ja samalla se rajasi työnantajan harkintavaltaa. Muussa tapauksessa säännöksen sanamuodolla ei olisi mitään merkitystä.

Konserttien pitäminen kesällä ”yleisön saamiseksi katsomoihin” ei voinut olla hyväksyttävä peruste. Tällainen työehtosopimustulkinta vesittäisi tyystin työehtosopimuksen takaaman yhdenjaksoisen kesäloman, kun työnantaja voisi ”yleisön palauttamista” tai ”lisäyleisön saamista” koskevin syin pilkkoa orkesterin jäsenten lomat käytännössä rajoituksetta. Kyseessä oli myös täysin spekulatiivinen väite, jollaista työehtosopimuksen poikkeussäännös ei koskenut.

Kanteessa tarkoitettujen kesäkonserttien järjestäminen ei ollut ollut ”välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi”. Kesäkonserttien pitämättä jättäminen ei olisi johtanut mihinkään konkreettisesti osoitettavaan haittaan tai vahinkoon.

Kesällä toteutettujen konserttien osalta ei muutoinkaan pystytty millään osoittamaan, että juuri niiden järjestäminen vakiinnuttaisi orkesterin asiakaskuntaa. Toisaalta asiassa ei pystytty mitenkään osoittamaan, mitkä olisivat olleet vahingot, jos konsertteja ei olisi järjestetty laisinkaan tai jos konserteissa olisivat esiintyneet joku toinen orkesteri tai toiset muusikot. Lisäksi oli otettava huomioon se, että vuoden 2021 kesällä Vaasan kaupunginorkesteri ei ollut nähnyt välttämättömäksi tehdä vastaavia festivaaliesiintymisiä, vaikka olosuhteet olivat olleet täysin samat kuin kesällä 2022.

Lisäksi Suomen Muusikkojen liitto on todennut, että kesälomien sijoittamisessa oli ollut kyse työnantajan yksipuolisesta päätöksestä. Vaasan kaupunki ei ollut tässä yhteydessä lainkaan selvittänyt, olisiko konsertit voitu järjestää muutoin kuin kesäloman yhdenjaksoisuudesta poikkeamisella.

Suomen Muusikkojen liitto on kiistänyt sen vastaajien esittämän väitteen, että Vaasan kaupunki olisi tehnyt kolmen musiikkijuhlan järjestäjien kanssa lomakauden 2022 osalta sitovia sopimuksia vastaajien väittämällä tavalla.

Vaasan kaupunginorkesterissa ei ollut lainkaan selvitetty, olisiko lyhyen kesäloman jälkeen jäljelle jääneet vuosilomapäivät voitu pitää pidempänä yhdenjaksoisena talvilomana. Vastaavia kesäkonsertteja olisi voitu varmasti järjestää myös sellaisena ajankohtana, jolloin kesäloman yhdenjaksoisuudesta ei olisi tarvinnut poiketa. Nämä seikat oli otettava huomioon, kun arvioitiin yhdenjaksoisuudesta poikkeamiseen liittyvää ”välttämättömyyden” kriteeriä.

Aiempi soveltamiskäytäntö eri orkestereissa ja Vaasassa

Suomen kaupunginorkestereissa oli noudatettu käytäntöä, jossa kesälomia oli jaettu vain, jos se oli perustunut työntekijöiden kanssa sopimiseen.

Vastaavasti orkesterityönantaja ei ollut koskaan ennen väittänyt, että yhdenjaksoisen loman katkaisevia kesäkonsertteja voitaisiin järjestää tukeutuen loman yhdenjakoisuudesta poikkeamiseen tietyissä rajoitetuissa tilanteissa oikeuttavaan työehtosopimusmääräykseen (”työn käynnissä pitämiseen liittyvä välttämätön syy”).

Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö kaupunginorkestereissa tuki Suomen Muusikkojen liiton kantaa.

Myös Vaasan kaupunginorkesterissa kesäloman jakaminen oli vakiintuneesti perustunut työntekijöiden kanssa sopimiseen.

Vaasan kaupunginorkesterin muusikkojen kesäloma oli jaettu ensimmäistä kertaa vuonna 1998, jolloin asiasta oli ensin neuvoteltu orkesterin kanssa. Tästä lähtien oli kesäloman jakamisesta aina sovittu työntekijöiden kanssa ja aiheutuneesta haitasta oli annettu kompensaatiota siten, että syksyn konserttikausi oli aloitettu myöhemmin. Tästä oli muodostunut vakiintunut käytäntö Vaasassa ja kesäloma oli jaettu vuoden 1998 jälkeen sopimukseen perustuen muutamia kesiä lukuun ottamatta. Työehtosopimuksen aiempi soveltamiskäytäntö Vaasan kaupunginorkesterissa tuki siten Suomen Muusikkojen liiton kantaa.

Vaasan kaupunginorkesterin muusikot olivat olleet valmiit neuvottelemaan kesäloman jakamisesta ja esitysten toteuttamisesta sopimukseen perustuen kuten tähänkin saakka. Työnantaja ei ollut suostunut tähän vuoden 2022 kesälomien kohdalla, vaan työnantaja oli määrännyt lomat yksipuolisesti.

Säännöksen tulkinnasta

KVTES ei sisältänyt yksiselitteistä määritelmää kriteerille, jolla kesäloman yhdenjaksoisuudesta voitiin poiketa. Säännöstä oli kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi samalla tavalla kuin vuosilomalain vastaavaa säännöstä, joka oli lähes sellaisenaan otettu osaksi työehtosopimusta.

Vuosilomalain esitöissä loman yhdenjaksoisuus perustui vuosiloman työaikasuojelulliseen tavoitteeseen. Vuosilomalain tulkintaa käsittelevässä päätöksessään TN 1471-17 työneuvosto oli käsitellyt välttämättömyyskriteeriä. Sama tavoite oli KVTES:n vastaavalla määräyksellä.

Työneuvoston mukaan loman jakamisen kynnys oli asetettu varsin korkealle ja välttämättömyyskriteeri osoitti selvästi, että työnantajan oli ensin selvitettävä, voitiinko työn käynnissä pitäminen turvata muulla tavalla kuin vuosilomia jakamalla. Kesäloman jakaminen oli poikkeuksellinen toimi, johon piti olla yrityksen tai työpaikan toimintaan liittyvät painavat perusteet. Edellä esitetyn perusteella oli todettavissa, että välttämättömyysedellytystä oli tulkittava suppeasti, samoin työn käynnissä pitämistä.

Lähtökohtana oli siis aina yhdenjaksoinen kesäloma, jotta loman tarkoitus täyttyisi. Työ oli pyrittävä ensisijaisesti pitämään käynnissä muilla toimenpiteillä ja tämä edellytti sitä, että työnantaja selvitti, miten jakaminen voitiin estää. Jos kesäloma jaettiin, oli sen oltava välttämättömämpää kuin vuosiloman työsuojelullinen tarkoitus.

Kesäloman jakamisen vaikutus orkesterin työntekijöihin

Kun arvioitiin kriteeriä, jolla loman yhdenjaksoisuudesta voitiin poiketa (”välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi”), oli lisäksi otettava huomioon myös se, että kesäloman jakamisesta aiheutui konkreettista haittaa orkesterimuusikoille.

Lyhyinä vuosilomajaksoina muusikot joutuivat sekä ylläpitämään ammattimaista soittokuntoa että valmistelemaan vuosilomajakson jälkeisiä soittotehtäviä suoriutuakseen fyysisestä suorituksesta loman päätyttyä. Muusikot joutuivat käyttämään vuosilomapäiviään työskentelyyn toisin kuin yhdenjaksoisen kesäloman aikana.

Vaasan kaupunginorkesterin tapauksessa työohjelmaan oli sijoitettu ainoastaan kolme työehtosopimuksen mukaista harjoittelupäivää (TES-harjoittelupäivää) ennen konserttiperiodia. Festivaaliohjelmat olivat sekä teknisesti vaativia että fyysisesti raskaita (kokoillan ooppera ja lähes yhtä pitkä oratorio peräkkäisillä viikoilla). Kolmessa päivässä ei ollut mahdollista saavuttaa tehtävien vaatimaa ammattimaista soittokuntoa, eikä keväällä tehdyistä harjoitteista ollut apua loman jälkeisen soittokunnon palauttamiseen. Sekä sormien että huulten lihakset vaativat vähintään parin viikon sisäänajon, jotta ne olivat valmiudessa kesällä 2022 soitetun kaltaisen erittäin vaativan ohjelmiston päivittäiseen usean tunnin soittamiseen. Siksi muusikot olivat joutuneet työskentelemään jo konsertteja edeltävän vuosilomansa aikana.

Lisäksi oli otettava huomioon, että orkesterimuusikoiden työn oli todettu olevan kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti (todiste K 1). Myös tämä työsuojelullinen seikka oli otettava huomioon, kun arvioitiin TES-määräyksen soveltamisen edellytyksiä.

ensisijaisesti, että kanne hylätään, ja

toissijaisesti, että joka tapauksessa Vaasan kaupunkiin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n asiassa kohdistetut hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Vastaajat ovat lisäksi vaatineet, että kantaja Suomen Muusikkojen liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa 11.900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin määräyksen tulkinta

Vaasan kaupunki oli noudattanut orkesterimuusikoiden vuosilomien määräämisessä KVTES IV luvun vuosilomia koskevia määräyksiä siten kuin niitä oli sovittu noudatettavan.

KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin sopimusmääräyksessä ei ollut sovittu, mitä tarkoitettiin edellytyksellä ”ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa”. Sopimusmääräystä ei ollut rajattu koskemaan tiettyjä ammattialoja, joten KVTES:n nojalla työn käynnissä pitämiseksi välttämätön syy voi tulla kyseeseen tehtävästä tai ammattialasta riippumatta. KT ja Suomen Muusikkojen liitto ry olivat olleet tästä yksimielisiä niiden välillä laaditun kunnallisten muusikoiden vuosilomien määräämistä koskevan 30.4.2019 muistion mukaisesti (K1).

Muistiossa yhteisesti sovituilla tulkinnoilla oli KVTES:n liitännäinen vaikutus muusikoiden vuosilomaa koskeviin määräyksiin. Muistion mukaan osapuolten yhteinen tulkinta oli se, että lomien jakaminen oli poikkeuksellista ja sen tuli olla perusteltavissa välttämättömällä tarpeella. Muistiossa ei ollut esitetty, että muusikoiden ammattialalla vuosiloman jakaminen työn käynnissä pitämiseksi välttämättömästä syystä ei voisi tulla kyseeseen. Osapuolten yhteinen käsitys oli ollut se, että edellä mainittu edellytys voi täyttyä muusikoiden työssä vaikkakin vuosiloman jakaminen oli poikkeuksellista.

KT ja Suomen Muusikkojen liitto ry olivat todenneet vuosilomien antamisesta muistiossa 30.4.2019 seuraavasti:

”KVTES:n vuosilomaa koskevat määräykset eivät sisällä määräyksiä kollektiivisesti (kaikille yhtäaikaisesti) määrättävästä lomasta, vaikka lomien määräämisen osalta tällaista käytäntöä tosiasiallisesti olisikin noudatettu. Vuosilomia määrättäessä tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioida orkesterityön kollektiivinen luonne, jolloin eri aikoina määrättävät vuosilomat voivat haitata orkesterityötä.

Vuosilomaa määrättäessä tulee huomioida sen ajankohdasta ilmoittaminen sopimusmääräyksen edellyttämällä tavalla. Kesäloma ja talviloma tulee antaa yhdenjaksoisena, ellei ole välttämätöntä jakaa sitä 7 §:n 4 momentin määrittämässä tilanteessa. Lomien jakaminen on aina poikkeuksellista ja se tulee olla perusteltavissa välttämättömällä tarpeella.”

Suomen Muusikkojen liitto ry:n kanteen mukaan KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin momentin määräykselle voidaan hakea tulkintaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentista ja sanotun lainsäännöksen tulkinnasta. KVTES IV luvun 1 §:n 2 momentin mukaan KVTES:n vuosilomaluvun määräykset korvasivat vuosilomalain säännökset, jollei ollut erikseen toisin määrätty. Määräyksen 3 momentissa oli määritelty vuosilomalain säännökset, jotka tulivat vuosilomalaista sovellettaviksi. Vuosilomalain 20 §:n säännöstä ei ollut sovittu sovellettavaksi otetuksi säännökseksi, minkä vuoksi KVTES IV luvun 7 §:n määräys korvasi sanotun vuosilomalain säännöksen. KT toteaakin, että KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin määräystä tuli tulkita vuosilomalaista erillisenä itsenäisenä sopimusmääräyksenä.

Joka tapauksessa, vaikka KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentin tulkinnalle haettaisiin analogiaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentista, täyttyi määräyksen mukainen välttämättömyyskriteeri asiassa.

Kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimus sisälsi määräyksen vuosiloman yhteyteen sijoitettavasta harjoitteluajasta (II luku 4 §:n 4 momentti), mutta ei sitä vastoin vuosilomaa koskevia määräyksiä. Kaupunginorkesterien kuukausipalkkaisiin muusikoihin sovellettiin vuosilomien osalta KVTES IV luvun määräyksiä.

Kantaja oli todennut, että Vaasan kaupunginorkesterin konserttitoiminta oli vakiintuneesti jaettu syys- ja kevätkaudelle ja että kaupunginorkestereiden toiminta oli lähtökohtaisesti aina tauolla kesä-heinäkuussa. Kantajan näkemys siitä, että kaupunginorkestereiden toiminta tulisi keskeyttää kahdeksi kuukaudeksi vuodessa oli kestämätön orkestereiden toiminnan järjestämisen kannalta. Toiminnan järjestäminen kuului yksinomaisesti työnantajan työnjohto-oikeuteen. Kantajan näkemys ei myöskään vastannut edellä selostettua KT:n ja Suomen Muusikkojen liitto ry:n yhteistä kantaa muistiossa 30.4.2019. Vaasan kaupunginorkesterin toiminta ei rajoittunut yksinomaan omien konserttien järjestämiseen, vaan tähän kuului yhtä lailla esiintyminen muissa tapahtumissa kuten eri musiikkijuhlissa sekä yhteiskonserteissa muiden orkesterien kanssa.

Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen

Kantajan mukaan kesälomien jakaminen Vaasan kaupungin orkesterissa oli aiemmin perustunut muusikoiden kanssa sopimiseen, eikä KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin soveltamiseen. Tämä kantajan näkemys perustui vuonna 1998 tehtyyn päätökseen, jonka mukaan vuosiloman keskeyttäminen oli kompensoitu antamalla muusikoille ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Kanteen mukaan vuosiloman jakamisesta sopimisesta ja kompensaatiosta oli muodostunut vakiintunut käytäntö Vaasan kaupungin orkesterissa.

$211

Kantajan näkemys jakamisen kompensoimisesta ylimääräisenä vapaana oli asian kannalta relevantti ainoastaan sen suhteen, että se oli ollut työntekijöiden edellytyksenä vuosilomien ajankohdasta sopimiselle. Työnantajan oikeuteen soveltaa KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momenttia se ei vaikuttanut.

Kanteessa oli lisäksi väitetty, että Suomen kaupunginorkestereissa olisi yhteneväinen käytäntö kesälomien jakamisessa. Tämä väite oli perustelematon ja epärelevantti. Orkesterit eivät toimineet kollektiivina KVTES:n määräysten soveltamisessa. Jokainen työnantaja sovelsi itsenäisesti sopimusmääräyksiä, minkä vuoksi muiden työnantajien käytännöillä ei ollut merkitystä tässä asiassa.

Kantajan väittämä siitä, että vuosiloman jakamisen kompensoiminen oli muodostunut vakiintuneen käytännön kautta työsuhteen sitovaksi ehdoksi, ei perustunut oikeuskäytännössä otettuun tulkintaan. Oikeuskäytännössä oli edellytetty, että käytännön tuli olla jatkunut pitkähkön ajan, jotta sitä voitaisiin pitää vakiintuneena. Oikeuskäytännön mukaan käytännön pitkäkestoisuus ei yksin riittänyt tekemään siitä sitovaa esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantaja oli vuosittain tehnyt etuutta koskevia päätöksiä (mm. KKO 2010:93, KKO 1989:92 ja KKO 1984 II 135)

Kantaja oli esittänyt yksittäiset pöytäkirjamerkinnät vuosilta 1997 ja 1998. Lisäksi luottamusmies C:n lähettämän työntekijäpuolen selvityksen mukaan työnantajan oli sovittava kesäloman jakamisesta ja sen ehdoista Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden kanssa ja asiasta piti tehdä erillinen sopimus (V3) C:n vaatimuksesta kävi selvästi ilmi, että työntekijäpuolenkin näkemykseen mukaan väitetyssä etuudessa tai käytännössä oli kyse vuosittain erikseen tehdystä päätöksestä ja sopimuksesta.

Vuosilomien jakamisesta voitiin sopia KVTES IV luvun 8 §:n mukaisesti. Viranhaltija tai työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia siitä, että viranhaltija tai työntekijä piti 10 vuosilomapäivää ylittävän lomansa osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Vaasan kaupungin luottamusmiehen lähtökohta vuosiloman jakamiselle oli ollut se, että tämä tuli kompensoida muusikoille. Näkemys oli tullut esille Vaasan kaupungin luottamusmiehen toimittamassa työntekijäpuolen selvityksestä paikallisneuvottelusta 21.6.2022 kello 9.00 — 9.30. Selvityksen mukaan ”työnantaja rikkoo kyseessä olevaa tes-määräystä, koska ei suostu neuvottelemaan ja sopimaan kesäloman jakamisesta. Työntekijäpuolen kannan mukaan työnantajan on sovittava kesäloman jakamisesta ja sen ehdoista Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden kanssa ja asiasta pitäisi tehdä erillinen sopimus.” Lisäksi Vaasan kaupungin luottamusmiehen 7.6.2022 päivätyssä kirjeessä Vaasan kaupungin luottamusmies oli kirjoittanut, että ”loman jakaminen vaatisi erillisen sopimuksen, johon muusikot suostuisivat ehdoin, että siitä aiheutuva haitta korvataan ylimääräisinä vapaapäivinä ja/tai kotiharjoituspäivinä.”

KVTES IV luvun 7 §:n 1 momentin mukaan vuosilomat annettiin työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja viranhaltija/työntekijä sopineet loman pitämisestä 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. KVTES IV luvun 8 §:n mukainen vuosilomien jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen perustui aina yhteisymmärryksessä sopimiseen, eikä työnantajalla tai työntekijällä ollut tätä koskevaa neuvotteluvelvollisuutta. Kesää 2022 koskien osapuolet eivät olleet halunneet sopia vuosilomien jakamisesta KVTES IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Työnantajalla oli yksipuolinen oikeus määrätä vuosilomien ajankohdat ajankohdan kuultuaan työntekijöitä KVTES IV luvun 9 §:n mukaisesti. KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin mukaisten edellytysten täyttyessä vuosilomista voitiin jakaa kesälomasta yli 10 vuosilomapäivää ylittävä osa pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa. Sillä, että työnantaja ei ollut suostunut kompensoimaan kesäloman jakamista tai neuvottelemaan siitä, ei ollut merkitystä sanotun määräyksen tulkinnan kannalta.

Vaasan kaupunki oli antanut muusikoille tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta 21.4.2022 ja lomat oli vahvistettu 19.5.2022. Työnantaja oli kuulemisvelvollisuutensa täytettyään määrännyt vuosilomien ajankohdan ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon muusikoiden esitykset vuosiloman ajankohdasta ja noudattaen tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa kuten KVTES:n määräyksissä oli edellytetty. Vaasan kaupunki oli toiminut KVTES:n vuosilomamääräysten mukaisesti.

Vuosilomien antaminen kesällä 2022

Työnantajalle oli ollut kesällä 2022 KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentin määräyksen mukaisesti ”välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi” jakaa Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden vuosilomat kahdessa osassa pidettäväksi. Vaasan kaupungin tavoitteena oli ollut KVTES:n määräysten mukaisesti antaa kaikille orkesterimuusikoille yhdenjaksoinen kesäloma ja talviloma. Lomakaudella 2022 yhdenjaksoisen kesäloman antaminen ei kuitenkaan ollut ollut mahdollista, koska kesän konserttitoiminta ei ollut sitä mahdollistanut. Käsillä oli ollut poikkeuksellinen tilanne erityisesti edeltävään koronapandemiaan liittyen ja työnantaja oli tapauskohtaisesti arvioinut, että kolme musiikkijuhlaa oli ollut tarpeen toteuttaa sovitusti. Vaasan kaupunki ollut esittänyt eikä noudattanut sellaista tulkintaa, että vuosilomien jakaminen olisi mahdollista mistä tahansa syystä.

Työnantaja oli selvittänyt keväällä 2022 vaihtoehtoja kesäloman ja talviloman yhtäjaksoiselle antamiselle, mikä oli osoittautunut kyseessä olevana lomavuotena mahdottomaksi. Työnantaja oli selvittänyt, olisiko osa vuosilomasta voitu antaa pidempänä talvilomana, jotta vuosilomat voitaisiin antaa yhdenjaksoisena. Pidempi talvilomajakso yhdessä kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin harjoitteluvapaiden ja II luvun 4 § 4 momentin vuosiloman yhteyteen annettavien harjoitteluvapaiden kanssa olisi johtanut siihen, että Vaasan kaupunginorkesterin tuotanto olisi jouduttu keskeyttämään lähes kuukauden pituiseksi ajaksi. Vuosiloman antaminen pidempänä talvilomana lomakauden ulkopuolella ei siten ollut ollut mahdollista.

Vaasan kaupungin työnjohto-oikeuteen kuuluivat orkesteritoiminnan järjestäminen ja työohjelmasta päättäminen. Kaupunginorkesterin olemassaolon peruste ja tehtävä oli konserttitoiminta, jonka yksityiskohtaisesta toteuttamisesta työnantaja päätti. Orkesteritoimintaan liittyi keskeisesti yhteistyö Vaasan kaupunginorkesterin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin osallistuminen kuului myös työntekijöiden normaaleihin työsopimuksen mukaisiin tehtäviin. Intendentti orkesterin työnantajan edustajana oli toimivaltainen sopimaan orkesterin esiintymisistä. Kyseessä oli ollut normaali työnjohto-oikeuden käyttäminen.

Kantajan esittämä tulkinta, jonka mukaan orkesterilla ei ollut esitystoimintaa kesä-heinäkuussa, oli kestämätön toiminnan järjestämisen kannalta eikä se perustunut sopimusmääräykseen tai sen tulkintaan. Kaupunki oli arvioinut, että kanteessa kerrottujen tuotantojen toteuttaminen orkesterin toimintana kesällä 2022 oli ollut välttämätöntä. Tämä oli kuulunut yksiselitteisesti Vaasan kaupungin työnjohto-oikeuteen.

$212

Lisäksi työnantaja oli arvioinut, että Ilmajoen, Lohtajan ja Korsholman tuotannot oli ollut välttämätöntä järjestää suunnitellusti, jotta yleisö saatiin palaamaan katsomoihin ja toiminta vakiinnutettua pandemia-aikaa edeltävälle tasolle.

Suomen Muusikkojen liitto ry ja KT olivat edellä mainitussa muistiossa 30.4.2019 yksimielisesti todenneet, että vuosilomia määrättäessä oli mahdollisuuksien mukaan huomioitava orkesterityön kollektiivinen luonne, jolloin eri aikoina määrättävät vuosilomat voivat haitata orkesterityötä. Vaikka KVTES:n määräykset eivät sisältäneet määräyksiä kollektiivisesti määrättävistä lomista, oli orkesterin työn poikkeuksellinen luonne otettava huomioon arvioitaessa loman jakamista koskevan edellytyksen täyttymistä. Vuosilomia ei ollut voitu porrastaa siten, että muusikot olisivat näin saaneet yhdenjaksoisen kesäloman lomakaudella 2022. Työn käynnissä pitäminen kesällä 2022 ei olisi ollut mahdollista ilman vuosilomien jakamista.

Vuosiloman työsuojelullisen näkökulman toteutuminen

Kantajan esittämä näkemys siitä, että yhtäjaksoisena määrätty lomajakso kesälle 2022 olisi työsuojelullisesti aiheuttanut muusikoille vahinkoa, oli paikkansapitämätön.

Kunkin työntekijän vuosiloman pituus määräytyi KVTES:n IV luvun 5 §:n mukaan. Vuosiloman pituuteen vaikuttivat palvelussuhteen pituus, työkokemuslisään oikeuttava aika ja täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Vaasan kaupunginorkesterin työntekijät olivat saaneet vuosilomastaan yhdenjaksoisena KVTES IV luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti vähintään 65 prosenttia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä kesälomakaudelle. Työnantaja oli vuosilomia antaessa noudattanut tasapuolisen kohtelun velvollisuutta sijoittamalla kaikille Vaasan kaupungin muusikoille vähintään 65 prosenttia vuosilomista yhdenjaksoisena kesälomakaudelle. Työnantaja oli ennen vuosilomien määräämistä selvittänyt, voitiinko 65 prosenttia ylittävä vuosiloman osa antaa talviloman yhteyteen yhdenjaksoisena. Tämä ei ollut ollut orkesterille jo suunnitellun työohjelman vuoksi mahdollista talvilomakaudella 2022.

Orkesterimuusikoilla, joilla oli ollut oikeus 38 päivän vuosilomaan, oli annettu yhtäjaksoisena yli viiden viikon vuosilomajakso. Orkesterimuusikoilla, joilla oli ollut 30 tai 28 päivän vuosilomaoikeus, oli annettu yhtäjaksoisena yli neljän viikon vuosilomajakso. Orkesterimuusikoille annettu yhdenjaksoinen vuosiloma oli ollut vähintään yhtä pitkä kuin vuosilomalain mukaan annettava vuosiloma.

Kesän 2022 tuotannot, muusikoiden vuosilomat, harjoitteluvapaat sekä kotiharjoitteluun varattu aika

Ilmajoen musiikkijuhlat olivat peruuntuneet koronapandemian vuoksi kesältä 2020 ja kesältä 2021. Nuotit teoksiin oli annettu muusikoille jo vuonna 2020. Ilmajoen musiikkijuhlien 2022 tuotantoon osallistuneille 31 muusikoille (koko orkesteri) oli annettu kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin mukaista kotiharjoitteluaikaa vähintään 12 päivää talven ja kevään aikana ajalla 24.1.2022 — 28.1.2022, 9.2.2022 — 11.2.2022, 18.2.2022, 21.2022 — 22.2.2022 ja 16.5.2022. Teoksia oli harjoiteltu kapellimestarin kanssa 23.2.2022 — 24.2.2022 sekä 17.5.2022. Tuotannon esitykset olivat olleet ajalla 9.6. — 20.6.2022. Tästä syystä yhdenjaksoista kesälomaa ei olisi voinut sijoittaa lomakauden alkuun.

Toukokuussa pidettyjen koesoittojen vuoksi kaikilla muusikoilla oli ollut näiden harjoituspäivien lisäksi kotiharjoituspäiviä, koska vain osa muusikoista oli osallistunut koesoittolautakunnan työhön.

Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden kesän 2022 ensimmäinen vuosilomajakso oli määrätty Ilmajoen musiikkijuhlien jälkeen ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 muusikoille, joilla oli ollut 30 päivän tai 28 päivän vuosilomaoikeus sekä ajalle 21.6.2022 — 26.7.2022 muusikoille, joilla oli ollut 38 päivän vuosilomaoikeus.

Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat olivat peruuntuneet vuodelta 2020 koronapandemian vuoksi ajankohdista 31.7.2020 ja 19.11.2020. Nuotit tuotantoon oli annettu muusikoille 20.5.2020.

Lohtajan kirkkomusiikkijuhliin osallistuneille seitsemälle muusikolle oli annettu kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin mukaista kotiharjoitteluaikaa toukokuussa 2022 vähintään yhdeksän päivää. Lisäksi ohjelmistoa oli ollut mahdollista harjoitella jo aiemmin keväällä kotiharjoitteluajalla.

Vuosilomien yhteydessä oli annettu kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 4 momentin mukaista harjoitteluvapaata ajalla 20.7.2022 — 22.7.2022. Kahden tuotantoon osallistuvan muusikon osalta kotiharjoitteluaikaa oli ollut enemmän, koska heidän vuosilomansa oli ollut lyhyempi vajaan lomanmääräytymisvuoden takia.

Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tuotannon harjoitukset ja esitykset olivat olleet ajalla 25.7.2022 – 29.7.2022.

Korsholman musiikkijuhlat oli toteutettu suunnitellusti kesällä 2022 niin, että harjoitukset ja esitykset olivat olleet ajalla 1.8.2022 — 4.8.2022. Tuotantoon oli osallistunut lähes koko orkesteri. Tuotannon nuotit oli annettu muusikoille 4.5.2022.

Tuotantoon osallistuneille muusikoille annettiin kotiharjoitteluaikaa (kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luku 3 § 1 mom.) vähintään 9 päivää toukokuun aikana. Toukokuussa toteutettujen koesoittojen vuoksi muusikoilla oli eri määrä kotiharjoittelua, koska vain osa muusikoista oli mukana koesoittolautakunnassa.

Edellä esitetyillä perusteilla kaikkien kolmen musiikkijuhlien tuotantojen harjoitteluun oli annettu riittävä harjoitteluaika. Harjoitteluaika oli ollut vähintään se aika, mitä vastaavien teoksien harjoitteluun annettiin. Tuotantoon osallistuneet muusikot eivät olleet joutuneet käyttämään kesälomaansa tuotannon teosten harjoitteluun eivätkä soittokunnon ylläpitoon. Näillä perusteilla vastaajat ovat kiistäneet sen, että lomien jakaminen olisi rasittanut työntekijöitä. Vastaajat ovat edelleen katsoneet, että kantajan esittämä väite jakamisesta johtuneesta kuormittuneisuudesta oli käsiteltävän asian ratkaisun kannalta irrelevantti ja perustelematon.

Mainittujen tuotantojen jälkeen työnantaja oli määrännyt lomakaudelle vuosilomaa sekä vuosiloman yhteyteen harjoitteluvapaata syksyn ohjelmiston harjoitteluun edellä mainittujen vuosiloma-ajankohtien lisäksi. Muusikoille, joiden lomaoikeus oli ollut 38 päivää, oli määrätty vuosilomaa ajalle 9.8.2022 — 18.8.2022 sekä tähän yhteyteen harjoitteluvapaata (kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luku 4 §:n 4 momentti) ajalle 19.8.2022 sekä 22.8.2022 — 25.8.2022. Vastaavasti 30 päivän lomaoikeuden omanneille muusikoille vuosilomaa oli määrätty ajalle 9.8.2022 — 15.8.2022 sekä tähän yhteyteen harjoitteluvapaata (kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luku 4 §:n 4 momentti) 16.8.2022 — 19.8.2022 ja 22.8.2022. Muusikoille, joiden lomaoikeus oli ollut 28 päivää, oli määrätty vuosilomaa ajalle 9.8.2022 — 11.8.2022 sekä harjoitteluvapaata (kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luku 4 §:n 4 momentti) ajalle 12.8.2022 ja 15.8. — 18.8.2022.

Yhteenveto

Lomavuoden 2022 vuosilomat ja kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 4 momentin mukaiset harjoitteluvapaat oli määrätty seuraavasti.

38 päivän lomaoikeus: vuosilomaa aikavälille 21.6.2022 — 26.7.2022 ja harjoitteluvapaata aikavälille 27.7.2022 — 29.7.2022 (3 päivää) sekä vuosilomaa aikavälille 9.8.2022 — 18.8.2022 ja harjoitteluvapaata 19.8.2022 ja ajalle 22.8.2022 — 25.8.2022 (5 päivää).

Lisäksi heille oli määrätty talvilomakaudelle viisi vuosilomapäivää ja kaksi päivää harjoitteluvapaata.

30 päivän lomaoikeus: vuosilomaa aikavälille 21.6.2022 — 19.7.2022 ja harjoitteluvapaata aikavälille 20.7.2022 — 22.7.2022 (3 päivää) sekä vuosilomaa aikavälille 9.8.2022 — 15.8.2022 ja harjoitteluvapaata ajalle 16.8.2022 — 19.8.2022 sekä 22.8.2022 (5 päivää).

28 päivän lomaoikeus: vuosilomaa aikavälille 21.6.2022 — 19.7.2022 ja harjoitteluvapaata aikavälille 20.7.2022 — 22.7.2022 (3 päivää) sekä vuosilomaa aikavälille 9.8.2022 — 11.8.2022 ja harjoitteluvapaata 12.8.2022 ja 15.8. — 18.8.2022 (5 päivää).

Työnantaja oli edellä kerrotuin tavoin mahdollistanut kaupunginorkesterin muusikoille pidemmän kotiharjoittelujakson toukokuussa (se oli kunnallisen muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin mukaista työaikaa) sekä sijoittanut harjoitteluvapaata vuosiloman päättymisen yhteyteen kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaisesti. Työnantaja oli näillä järjestelyillään mahdollistanut muusikkojen soittokunnon ylläpitämisen ja tuotantoihin valmistautumisen kesän musiikkijuhliin. Lisäksi työnantaja oli antanut näillä järjestelyillä harjoitteluvapaata syksyn ohjelmiston harjoitteluun. Orkesterin syksyn ohjelmisto oli alkanut syyskuun alussa.

Työnantaja ei ollut edellyttänyt muusikkojen harjoittelevan vuosilomiensa aikana, vaan työnantaja oli nimenomaisesti ottanut kotiharjoittelun ja yhteisharjoitusten suunnittelussa huomioon muusikkojen vuosilomalta palaamisen. Kanteessa esitetty näkemys, jonka mukaan Vaasan kaupunginorkesterin muusikot olisivat joutuneet käyttämään kesän 2022 vuosilomapäiviään soittokunnon ylläpitämiseen tai soittotehtäviin valmistautumiseen oli siten täysin paikkansapitämätön.

Työnantajan tavoite ja orkesteritoiminnan ydin oli se, että Vaasan kaupunginorkesteri ja sen muusikot pystyivät esiintymään optimaalisella tavalla. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus päättää toiminnan järjestelystä. Työnantaja oli käyttänyt tätä oikeuttaan arvioidessaan sitä, mikä määrä harjoittelua tuotantojen suorittamiseen tarvittiin ja mitkä ajankohdat käytettiin harjoitteluun. Lisäksi työnantaja oli edellä mainitulla tavalla antanut myös kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaisesti harjoitteluvapaata vuosiloman päättymisen yhteyteen. Työnantaja ei siten ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä käyttäessään työnantajalle kuuluvaa oikeutta järjestää orkesterin toiminta.

Kaikkien kesällä toteutettujen musiikkijuhlien osalta teoksien harjoitteluun oli annettu vähintään se aika, mitä vastaavien teoksien harjoitteluun annettiin. Tuotantoihin osallistuneet muusikot eivät olleet joutuneet käyttämään kesälomaansa tuotannon teosten harjoitteluun eivätkä soittokunnon ylläpitoon. Asiassa ei ollut kyse siitä, että välttämättömistä syistä lomakaudella kahteen osaan jaetut vuosilomat olisivat aiheuttanut muusikoille haittaa vaan siitä, että myönnettyjen vuosilomien lisäksi työnantajan olisi tullut kompensoida vuosiloman jakaminen sopimusmääräyksiin perustumattomina ylimääräisinä palkallisina vapaina.

Pauliina Valtasaaren väitöskirja Orkesterimuusikoiden työnohjaus — Luova potentiaali yhteisöllisyyden rakentamisen ja yksilöllisyyden kunnioittamisen risteyskohdassa, 2023, erityisesti teoksen kappale 2.2. Muusikoiden psykososiaaliset kuormitustekijät

Luottamusmies C:n sähköposti 7.10.2021 intendentti F:lle

Vaasan kaupungin kulttuurilautakunnan pöytäkirjaote, päätös 15.10.1997 § 93

(a-b) Vaasan kaupungin kulttuurilautakunnan pöytäkirjaote, päätös 13.5.1998 § 15 koskien kaupunginorkesterin muusikkojen kesälomankeskeytyskorvausta sekä siihen liittyvä M:n viranhaltijapäätös 18.4.1998 kaupunginorkesterin muusikkojen kesälomankeskeytyskorvauksesta

Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestarin viesti 10.5.2022

KT:n yleiskirje 13/2007

Muistio kunnallisten muusikoiden vuosilomien määräämisestä (30.4.2019)

Työntekijän selvitys paikallisneuvottelusta 21.6.2022 klo 9-9.30

Sähköpostikeskustelu Korsholman musiikkijuhlista

C:n sähköpostiviesti 7.9.2021 G:lle

A, Suomen Muusikkojen liitto ry:n sopimuspäällikkö ja lakimies

B, Suomen Muusikkojen liitto ry:n entinen sopimuspäällikkö ja lakimies

C, Vaasan kaupunginorkesterin luottamusmies

D, Korsholman musiikkijuhlien entinen toiminnanjohtaja

E, johtava työmarkkinajuristi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

G, HR Controller Vaasan kaupunki

Kysymyksenasettelu

Vaasan kaupunginorkesterissa oli ennen vuotta 2022 päästy työnantajan ja muusikkojen kesken sopimukseen lomien antamisesta yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) IV luvun 8 §:n mukaisesti. Vuoden 2022 lomien osalta sopimusta ei ollut syntynyt ja työnantaja oli määrännyt KVTES IV luvun 7 §:n 4 momentin nojalla lomat annettavaksi kahdessa osassa, koska kaupunginorkesterin oli ollut määrä esiintyä heinä- ja elokuun vaihteessa Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla ja Korsholman musiikkijuhlilla.

Työtuomioistuimessa on riitaa siitä, onko työnantaja menetellyt vastoin KVTES IV luvun 7 §:n 4 momenttia jakaessaan vuosilomat kahteen osaan kesällä 2022. KVTES IV 7 §:n 4 momentin mukaan kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla ollut välttämätön syy Vaasan kaupunginorkesterin työn käynnissä pitämiseksi määrätä muusikkojen kesälomat annettavaksi kahdessa osassa ja tuleeko Vaasan kaupunki tuomita maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) IV luvun 7 §:n 1 momentin mukaan vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työantaja ja viranhaltija/työntekijä sovi loman pitämisestä 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla siitä, että yli 10 vuosilomapäivää ylittävä loma pidetään yhdessä tai useammassa erässä (8 §). Vuosilomasta tulee 7 §:n 2 momentin nojalla sijoittaa 20 vuosilomapäivää ja kuitenkin vähintään 65 prosenttia loman kokonaismäärästä kesäloman ajalle. Lomien antamisessa tulee KVTES:n vuosilomaa koskevien säännösten ohella ottaa huomioon kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n 4 momentti, jonka mukaan vuosiloman tai vuosilomien yhteyteen tulee antaa 10 päivää vuodessa harjoitteluaikaa soittokunnon ylläpitämiseksi.

Työtuomioistuin on kuullut asiassa kantajan nimeäminä todistajina Suomen Muusikkojen liitto ry:n nykyistä sopimuspäällikköä ja juristia A:ta, liiton entistä sopimuspäällikköä B:tä, Vaasan kaupunginorkesterin luottamusmiestä ja fagotin varaäänenjohtajaa C:tä ja Korsholman musiikkijuhlien entistä toiminnanjohtajaa D:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina asiassa on kuultu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtavaa työmarkkinajuristia E:tä, Vaasan kaupungin orkesterin General Manager/intendenttiä F:ää ja Vaasan kaupungin HR Controlleria G:tä.

Työ- ja virkaehtosopimusten tulkinta

Työ- ja virkaehtosopimuksen tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto, jonka merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä.

$213

Työ- ja virkaehtosopimuksia tulkittaessa on vakiintuneesti katsottu, että mikäli niissä käytetään samoja termejä kuin työlainsäädännössä, on luonnollista lähteä siitä, että tulkinta on yhtenevä (Saloheimo 2020 s. 181-182).

Vahvistusvaatimus

,

vahvistaa, että Vaasan kaupunki on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 7 §:n 4 momentin vastaisesti määrätessään Vaasan kaupunginorkesterin muusikoiden kesälomat kahdessa osassa pidettäväksi kesällä 2022 niin, että 38 päivän lomaoikeudella kesäloma oli määrätty ajalle 21.6.2022 — 26.7.2022 ja 9.8.2022 — 18.8.2022, 30 päivän lomaoikeudella ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 ja 9.8.2022 — 15.8.2022 ja 28 päivän lomaoikeudella ajalle 21.6.2022 — 19.7.2022 ja 9.8.2022 — 11.8.2022,

tuomitsee Vaasan kaupungin maksamaan Suomen Muusikkojen liitto ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa 1 kohdassa kerrotusta virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan Suomen Muusikkojen liitto ry:lle 3.500 euroa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sekä

velvoittaa Vaasan kaupungin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Suomen Muusikkojen liitto ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 17.089,81 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Risto Lerssi, Mika Lallo, Paula Ilveskivi ja Ari Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.