TT 2024:31 – Oikeudenkäyntimaksu

Työtaistelulla uhkaamisen syynä oli ollut työantajan antama työvoiman vähentämiseen liittyvä muutosneuvotteluesitys. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen sekä määräykseen työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työtaistelutoimenpiteet eivät sen sijaan olleet kohdistuneet työehtosopimuksessa olevaan työrauhalausekkeeseen.

Ammattiosasto tuomittiin myöntämisen perusteella hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kysymys myös oikeudenkäyntimaksun suuruudesta.

Asia

Työrauha

Kantaja

Elintarviketeollisuusliitto ry

Vastaaja

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Kuultava

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritys X Oy oli antanut työvoiman vähentämiseen liittyvän muutosneuvotteluesityksen 4.10.2023. Muutosneuvottelut oli aloitettu 13.10.2023, ja neuvottelujen päätöskokous oli järjestetty 27.10.2023.

Ennen muutosneuvottelujen päätöskokousta yhtiön Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:een kuuluvia työntekijöitä edustava pääluottamusmies oli ilmoittanut tehtaan tuotannon työnjohtajalle, että jos työnantaja pitäisi kiinni suunnitelmastaan lomauttaa työntekijöitä, työntekijät lakkoilisivat kahtena perjantaina. Tämän jälkeen pääluottamusmies oli toistamiseen ilmoittanut tuotannon työnjohtajan ja tehdaspäällikön läsnä ollessa, että mikäli työnantaja toteuttaisi esittämänsä lomautukset, työntekijät tulisivat lakkoilemaan. Pääluottamusmies oli toistanut työtaistelu-uhkauksensa vielä kolmannen kerran muutosneuvottelujen päätöskokouksessa. Päätöstä työtaistelusta ei ollut kuitenkaan tehty.

Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:ssä on 49 maksavaa jäsentä.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen elintarvikealojen työehtosopimus on voimassa 13.2.2023 — 31.1.2025.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Asiassa ei ole esitetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry

1. tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

2. velvoitetaan korvaamaan kantajan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.995 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työtaistelu-uhalla oli pyritty painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kuuluivat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työtaistelu-uhka oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät, sekä 5 §:n määräykseen työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työtaistelu oli kohdistunut myös työehtosopimuksen työrauhavelvoitemääräykseen (48 §).

Hyvityssakon suuruutta määritettäessä oli otettava huomioon, että työnantaja oli joutunut käyttämään henkilökuntansa työaikaa mahdolliseen lakkoon varautumiseen, joten työtaistelu-uhasta oli aiheutunut työnantajalle haittaa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat yhteisessä vastauksessaan myöntäneet kanteen perusteen oikeaksi.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen perusteen ja määrän pois lukien vaatimukseen sisältyvän oikeudenkäyntimaksun osuuden, jonka osalta on myönnetty määrällisesti 2.000 euroa.

Työnantajalle ei ollut voinut aiheutua työtaistelu-uhkauksesta haittaa varautumistoimien ynnä muiden vuoksi. Mikäli työtaisteluun olisi ryhdytty, olisi järjestäytymisaste huomioon ottaen koko tehtaan toiminta lakannut työtaistelun ajaksi, eikä tehtaan tuotannon ajaminen olisi ollut mahdollista esimerkiksi toimihenkilötyöllä tai hankkimalla äkillisesti ulkopuolelta vastaava määrä korvaavaa työvoimaa.

Hyvityssakon määrässä tuli ottaa huomioon se, että kyseessä oli ollut ainoastaan työtaistelulla uhkaaminen tilanteessa, jossa työnantajan ja henkilöstön välit olivat olleet muutosneuvottelujen vuoksi jännitteiset. Myös ammattiosaston koko huomioon ottaen hyvityssakon määrän tuli olla vähäinen.

Koska kanne oli tullut vireille 1.10.2023 jälkeen, oli työtuomioistuimessa perittävän oikeudenkäyntimaksun suuruus 2.000 euroa.

Perustelut

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuvien määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet kantajan esittämää oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta siltä osin, kuin oikeudenkäyntimaksun osuus ylittää 2.000 euroa. Vastaajan ja kuultavan mukaan työtuomioistuimessa perittävän oikeudenkäyntimaksun suuruus on 2.000 euroa, koska kanne asiassa on tullut vireille 1.10.2023 jälkeen.

Oikeudenkäyntimaksujen suuruudesta on säädetty tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan työtuomioistuimessa perittävä oikeudenkäyntimaksu on suuruudeltaan 2.000 euroa. Tuomioistuinmaksulain 2 §:n 5 momentin mukaan edellä säädettyjen maksujen suuruus tarkistetaan kolmivuosikausittain oikeusministeriön asetuksella rahan arvon muutosta vastaavasti. Työtuomioistuimessa perittävän oikeudenkäyntimaksun suuruus on korotettu 2.120 euroon 1.1.2022 voimaan tulleella oikeusministeriön asetuksella tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta (1122/2021).

Tuomioistuinmaksulakia (1455/2015) on muutettu 1.10.2023 voimaan tulleella lailla (207/2023) siten, että lähestymiskiellon hakijalta ei peritä oikeudenkäyntimaksua, vaikka hakemus hylättäisiin tai asia jäisi sillensä. Hallituksen esityksessä eduskunnalle lähestymiskiellon tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 143/2022 vp) tuomioistuinmaksulain 2 §:n 1 momentin säännös ehdotettiin muutettavaksi poistamalla siitä lähestymiskieltoasiat. Samassa yhteydessä momentti on jäänyt virheelliseen muotoon summaaristen riita-asioiden oikeudenkäyntimaksujen osalta. Nämä teknisluonteiset virheet on korjattu 1.10.2023 voimaan tulleella lailla tuomioistuinmaksulain muuttamisesta (893/2023). Lain esitöistä ilmenee, että hallituksen tai eduskunnan tarkoituksena ei ole ollut muuttaa oikeudenkäyntimaksuja minkään muun asiaryhmän kuin lähestymiskieltoasioiden osalta (HE 3/2023 vp).

Työtuomioistuin toteaa näillä perusteilla, ettei 1.10.2023 voimaan tulleella tuomioistuinmaksulain 2 §:n 1 momentin muutoksella ole ollut tarkoitus muuttaa kaikkia lainkohdassa mainittuja maksuja, vaan edelleen sovelletaan oikeusministeriön asetusta tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta 1122/2021, joka on annettu tuomioistuinmaksulain 2 §:n 5 momentin nojalla. Näin ollen työtuomioistuimessa perittävän oikeudenkäyntimaksun suuruus on 2.120 euroa myös 1.10.2023 jälkeen vireille tulleissa asioissa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.200 euroa.

Toijalan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.995 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:ssä on edellä kuvatuin tavoin uhattu toteuttaa työtaistelu kahtena perjantaina.

Työtaistelulla uhkaamisen syynä on ollut työnantajan antama työvoiman vähentämiseen liittyvä muutosneuvotteluesitys. Työtaistelun uhka on siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen ja työehtosopimuksen 5 §:n määräykseen työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita.

Työtaistelutoimenpide ei sen sijaan ole kohdistunut työehtosopimuksen 48 §:n työrauhalausekkeeseen. Koska työrauhavelvollisuus perustuu työehtosopimuslakiin, tällaisella lausekkeella on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vain tiedottava merkitys.

Tuomio on yksimielinen.