TT 2024:43 – Henkilökohtainen lisä

Kysymys psykologien palkkausjärjestelmästä laaditun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta. Tuomiossa vahvistettiin, että kanteessa tarkoitetulle koulupsykologille tuli paikallisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla maksaa 12 prosentin suuruista palkanlisää, ja velvoitettiin hyvinvointialue maksamaan erääntyneet palkkasaatavat korkoineen.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kainuun hyvinvointialue

Vireille 7.11.2023

Suullinen valmistelu 22.3.2024

Pääkäsittely 15.8.2024

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 1.4.2020 lukien voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Toimivaltainen viranomainen päättää henkilökohtaisesta lisästä.

Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen arvioinnin perusteella.

Soveltamisohje

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Perusteet ja niiden painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi

tuloksellisuus

monitaitoisuus ja luovuus

erityistiedot ja -taidot

yhteistyökyky

vastuuntunto

oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.

Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

JUKO ry:n ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän välillä solmittiin 1.6.2010 lukien voimassa ollut paikallinen virka- ja työehtosopimus psykologien palkkausjärjestelmästä. Sopimus sisältää muun ohella seuraavat määräykset.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän palveluksessa olevan laillistetun psykologin tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 3.200 euroa.

Psykologin tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 6 % korkeampi, jos toimenkuvaan kuuluu erikoispsykologin tehtäviä ja hänelle on erikoispsykologin pätevyys tai muu tehtäviä vastaava erikoistumiskoulutus, joita edustavat selkeimmin psykoterapian ja neuropsykologian laajat koulutukset. Jos psykologi toimii maakunnan ainoana psykologisena asiantuntijana erikoisalallaan tai oman työn ohella vastaavan psykologin tehtävissä, hänen tehtäväkohtainen vähimmäispalkkansa on 6 % laillistetun psykologin vähimmäispalkkaa korkeampi.

Kuntayhtymässä ei ole johtavan/vastaavan psykologin nimikettä. Perhepalveluiden ja terveyspalveluiden vastaavien psykologien tehtävät jakautuvat kahdelle vakituiselle psykologille laajan vastuun mukaisin palkanlisin.

saa harjoitteluajalta kuuden (6) prosentin palkanlisän. *)

, joihin liittyy laajempaa kehittämis-, ohjaamis- ja johtamisvastuuta tai taloudellista vastuuta, tehtäväkohtaisen palkkauksen lisistä sovitaan erikseen.

palkanlisien (6 % vaativuusperusteelta) vaativuusperusteet ovat:

–

: esimerkiksi opettajan koulutus tai muu työssä soveltuva ammattitutkinto.

psykologin erikoisalalla tai erityispätevyys (psykoterapeutti, neuropsykologi, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus) tai muu työssä sovellettava erityisosaaminen, mikäli toimenkuvaan kuuluu ko. tehtäviä. Koulutuksen laajuus on vähintään 60 opintopistettä, mitä vastaa myös samoja koulutuksia TEO/Valviran todistus oikeudesta käyttää psykoterapeutti-nimikettä.

Ammatillisen pätevöitymisen palkanlisää ei myönnetä lisäkoulutuksen perusteella, jos samoja koulutuksia on jo käytetty tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteissa.

, jos tehtävään sisältyy esimiestehtäviä. Tämä ei koske vastaavan psykologin tehtäviä hoitavaa psykologia.

voidaan parantaa erikseen neuvoteltavalla rekrytointilisällä.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja nyttemmin Kainuun hyvinvointialueen palveluksessa koulupsykologina 11.8.2014 — 26.9.2017, tämän tehtävän ohella tulosyksikön päällikkönä 1.10.2017 — 31.7.2022 ja koulupsykologina 1.8.2022 alkaen.

A vaati 13.1.2022 kuntayhtymää maksamaan hänelle palkanlisää opettajan pätevyyden perusteella ja YTM-tutkinnon (kehityspsykologian laudatur) perusteella takautuvasti 1.1.2017 lukien. A:lle oli maksettu ja maksettiin yhteensä 6 prosentin suuruista lisää. A katsoi, että hänellä oli oikeus yhteensä 12 prosentin suuruiseen lisään. Kuntayhtymä katsoi, että sopimuksen perusteella se oli velvollinen maksamaan enintään 6 prosentin suuruista lisää.

Asiasta käytiin paikallisneuvottelut 23.3.2022. Paikallisneuvottelut jäivät erimielisiksi.

Vastuualuepäällikkö teki 28.7.2022 päätöksen siitä, että A:lle maksetaan edelleen yhteensä 6 prosentin suuruista palkanlisää.

JUKO pyysi keskusneuvotteluita 23.11.2022. KT kieltäytyi keskusneuvotteluista.

Osatuomiolla ratkaistaan ensin kysymys A:n oikeudesta palkanlisään ja siihen liittyvät suoritusvaatimukset (vaatimuskohdat 1 ja 2).

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

II LUKU

11 § Henkilökohtainen lisä

1 mom.

2 mom.

2. Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

3. Henkilökohtaisen lisän määräytyminen – vaatimusperusteet

Psykologiharjoittelijan ohjaaja

Muiden lisätehtävien

Lisätutkinto

Toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto

Ammatillinen pätevöityminen

Hallinnollinen pätevyys tai muu vastaava johtamiskoulutus

Henkilöstön saatavuutta

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Kainuun hyvinvointialue on ollut velvollinen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja JUKO ry:n välillä solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella maksamaan A:lle 12 %:n suuruista palkanlisää 11.8.2014 lukien ja että tämä velvollisuus jatkuu edelleen

2) velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen maksamaan A:lle 1.1.2017 lukien erääntyneitä palkkasaatavia yhteensä 19.818,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

204,17 eurolle 16.1.2017 lukien

204,17 eurolle 16.2.2017 lukien

204,17 eurolle 16.3.2017 lukien

204,17 eurolle 16.4.2017 lukien

204,17 eurolle 16.5.2017 lukien

204,17 eurolle 16.6.2017 lukien

204,17 eurolle 16.7.2017 lukien

204,17 eurolle 16.8.2017 lukien

204,17 eurolle 16.9.2017 lukien

204,17 eurolle 16.1.2018 lukien

204,17 eurolle 16.2.2018 lukien

204,17 eurolle 16.3.2018 lukien

204,17 eurolle 16.4.2018 lukien

211,62 eurolle 16.5.2018 lukien

211,62 eurolle 16.6.2018 lukien

211,62 eurolle 16.7.2018 lukien

211,62 eurolle 16.8.2018 lukien

211,62 eurolle 16.9.2018 lukien

211,62 eurolle 16.10.2018 lukien

211,62 eurolle 16.11.2018 lukien

211,62 eurolle 16.12.2018 lukien

211,62 eurolle 16.1.2019 lukien

211,62 eurolle 16.2.2019 lukien

211,62 eurolle 16.3.2019 lukien

216,20 eurolle 16.4.2019 lukien

216,20 eurolle 16.5.2019 lukien

216,20 eurolle 16.6.2019 lukien

216,20 eurolle 16.7.2019 lukien

216,20 eurolle 16.8.2019 lukien

216,20 eurolle 16.9.2019 lukien

216,20 eurolle 16.10.2019 lukien

216,20 eurolle 16.11.2019 lukien

216,20 eurolle 16.12.2019 lukien

216,20 eurolle 16.1.2020 lukien

216,20 eurolle 16.3.2020 lukien

216,20 eurolle 16.4.2020 lukien

216,20 eurolle 16.5.2020 lukien

216,20 eurolle 16.6.2020 lukien

216,20 eurolle 16.7.2020 lukien

218,84 eurolle 16.8.2020 lukien

218,84 eurolle 16.9.2020 lukien

218,84 eurolle 16.10.2020 lukien

218,84 eurolle 16.11.2020 lukien

218,84 eurolle 16.12.2020 lukien

218,84 eurolle 16.1.2021 lukien

218,84 eurolle 16.2.2021 lukien

218,84 eurolle 16.3.2021 lukien

225,83 eurolle 16.4.2021 lukien

225,83 eurolle 16.5.2021 lukien

225,83 eurolle 16.6.2021 lukien

225,83 eurolle 16.7.2021 lukien

225,83 eurolle 16.8.2021 lukien

225,83 eurolle 16.9.2021 lukien

225,83 eurolle 16.10.2021 lukien

225,83 eurolle 16.11.2021 lukien

225,83 eurolle 16.12.2021 lukien

225,83 eurolle 16.2.2022 lukien

225,83 eurolle 16.3.2022 lukien

225,83 eurolle 16.4.2022 lukien

225,83 eurolle 16.5.2022 lukien

230,34 eurolle 16.6.2022 lukien

230,34 eurolle 16.7.2022 lukien

230,34 eurolle 16.8.2022 lukien

230,34 eurolle 15.9.2022 lukien

231,94 eurolle 15.10.2022 lukien

231,94 eurolle 15.11.2022 lukien

231,94 eurolle 15.12.2022 lukien

231,94 eurolle 15.1.2023 lukien

231,94 eurolle 15.2.2023 lukien

231,94 eurolle 15.3.2023 lukien

231,94 eurolle 15.4.2023 lukien

231,94 eurolle 15.5.2023 lukien

244,73 eurolle 15.6.2023 lukien

244,73 eurolle 15.7.2023 lukien

244,73 eurolle 15.8.2023 lukien

244,73 eurolle 15.9.2023 lukien

244,73 eurolle 15.10.2023 lukien

244,73 eurolle 15.11.2023 lukien

244,73 eurolle 15.1.2024 lukien

244,73 eurolle 15.2.2024 lukien

244,73 eurolle 15.3.2024 lukien

244,73 eurolle 15.4.2024 lukien

244,73 eurolle 15.5.2024 lukien

250,29 eurolle 15.6.2024 lukien

250,29 eurolle 15.7.2024 lukien ja

250,29 eurolle 15.8.2024 lukien

3) vahvistaa, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT rikkoi kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsopimuksen 9 §:ää ja 10 §:ää

4) tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan JUKO ry:lle hyvityssakkoa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsopimuksen 9 §:n ja 10 §:n tieten rikkomisesta ja

5) velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisvastuullisesti korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Paikallista sopimusta solmittaessa ei ole sovittu tai tarkoitettu, että kustakin harkinnanvaraisten palkanlisien vaativuusperusteen kohdasta (ranskalaisesta viivasta) voi saada vain yhden 6 %:n palkanlisän. Työnantajapuolen väittämää soveltamiskäytäntöä ei ole ollut tai ainakaan se ei ole ollut JUKO:n tiedossa eikä sen hyväksymää.

Työnantaja on myös maksanut ainakin joillekin psykologeille harkinnanvaraista lisää yhteensä 12 % tai jopa enemmän. B:lle on maksettu lisää yhteensä 18 %, kahdesta tutkinnosta kummastakin 6 % erikseen.

A:lla oli oikeus opettajan pätevyyden ja YTM-tutkinnon perusteella yhteensä 12 %:n suuruiseen lisään. Vaikka katsottaisiin, että kustakin harkinnanvaraisten palkanlisien vaativuusperusteen kohdasta (ranskalaisesta viivasta) voi saada vain yhden 6 %:n palkanlisän, YTM-tutkinnon voidaan katsoa kuuluvan kolmannen ranskalaisen viivan alle (ammatillinen pätevöityminen psykologin erikoisalalla tai erityispätevyys).

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kainuun hyvinvointialue ovat vaatineet, että kanne hylätään ja JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kantajan tulkinta psykologien paikallisesta sopimuksesta on väärä. Työnantaja ja JUKO:n edustajat eivät ole tarkoittaneet, että kustakin lisäkoulutuksesta tulisi maksaa 6 %:n palkanlisä. Sopimusosapuolten tarkoituksena on ollut ja sopimusta on noin 13 vuoden ajan sovellettu siten, että kustakin harkinnanvaraisten palkanlisien vaativuusperusteen kohdasta (ranskalaisesta viivasta) voi saada vain yhden 6 %:n palkanlisän.

Psykologille on sinänsä voitu maksaa 12 %:n palkanlisä. Esimerkiksi B:lle 12 %:n palkanlisää ei ole kuitenkaan maksettu kahdesta eri psykoterapeuttikoulutuksesta, vaan toisen 6 % B on saanut siitä, että hän on toiminut vastaavan psykologin tehtävissä, ja toisen 6 % psykoterapeuttikoulutuksesta. Tämä toinen 6 % perustuu siis psykologien paikallisen sopimuksen kohtaan 2, jonka perusteella psykologille myönnetään 6 %:n lisä, jos hän toimii maakunnan vastaavan psykologin tehtävissä.

$1c2

$1c3

A:n kohdalla sopimusta on sovellettu vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti.

Lisäksi psykologien paikallisessa sopimuksessa harkinnanvaraisuudella on tarkoitettu nimenomaan sitä, että tiettyjen tutkintojen perusteella voidaan myöntää 6 %:n palkanlisä, jos työnantaja harkitsee tutkinnon olevan tehtävään soveltuva siten että koulutuksesta on hyötyä työssä. Työnantaja voi harkintansa perusteella katsoa, että joku tutkinto ei ole tehtävään soveltuva. Tällöin tällaisesta tutkinnosta ei saisi 6 prosentin lisää. Olisi hyvin hankala kirjoittaa tyhjentävää luetteloa kaikista niistä koulutuksista, joista on työssä hyötyä ja joiden perusteella työntekijä/viranhaltija olisi oikeutettu 6 %:n palkanlisään. Näin ollen työnantajalle on jätetty harkintaa siinä, mistä koulutuksista on hyötyä ja mistä koulutuksista kukin työntekijä/viranhaltija saa 6 %:n palkanlisän. Harkinnan jälkeen työnantaja on ottanut huomioon A:n YTM-tutkinnon 205 opintoviikkoa ja 35 opintoviikon pedagogiset opinnot ja työnantaja on päättänyt, että A:lle maksetaan 6 %:n palkanlisä.

Kantajan kirjalliset todisteet

Suomen Psykologiliitto ry:n puheenjohtaja, psykologian maisteri Jari Lipsasen asiantuntijalausunto (OK 17:36)

Vastaajien kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Kainuun hyvinvointialue on ollut velvollinen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja JUKO ry:n välillä psykologien palkkausjärjestelmästä solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella maksamaan A:lle 12 %:n suuruista palkanlisää 11.8.2014 lukien ja että tämä velvollisuus jatkuu edelleen, ja

– velvoittaa Kainuun hyvinvointialueen maksamaan A:lle 1.1.2017 lukien erääntyneitä palkkasaatavia yhteensä 19.818,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

216,20 eurolle 16.2.2020 lukien

225,83 eurolle 16.1.2022 lukien

244,73 eurolle 15.12.2023 lukien

250,29 eurolle 15.8.2024 lukien.

B:tä koskeva viranhaltijapäätös 6.6.2014

A:n opintosuoritusote

10.10.2014 tehty päätös A:n harkinnanvaraisesta palkanlisästä

B:n lähettämä sähköposti 11.12.2020

A

B, entinen luottamusmies, psykologi

C, entinen kuntayhtymän henkilöstöjohtaja

D, hyvinvointialueen neuvottelupäällikkö

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja sittemmin Kainuun hyvinvointialueen palveluksessa koulupsykologina työskennelleelle A:lle tullut paikallisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla maksaa opettajan pätevyyden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (kehityspsykologian laudatur) perusteella 12 prosentin henkilökohtainen palkanlisä hänelle maksetun 6 prosentin palkanlisän sijaan.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta sekä kantajan nimeämänä todistajana entistä luottamusmiestä, psykologi B:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu entistä kuntayhtymän henkilöstöjohtajaa C:tä ja hyvinvointialueen neuvottelupäällikköä D:tä.

A on kertonut, että koulupsykologina hän vastasi laajasti oman alueensa oppilaista opettajien ja muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Hänen tehtäviinsä kuului muun ohella psykologin tutkimusten ja lausuntojen tekeminen, kiireellisyysarviointien laatiminen sekä lähetteiden laatiminen erikoissairaanhoitoon. Hänen pääaineensa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa oli ollut kehityspsykologia, ja hän oli suorittanut tutkinnon noin seitsemässä vuodessa. Opinnoissa oli perehdytty kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten kehityskulkuun, muun ohella oppimisen teoriaan ja vuorovaikutukseen liittyviin asioihin. A kohtasi työssään eri ikäisiä ihmisiä esikoululaisista lähtien, ja lapsen kehitystason ymmärtäminen oli tässä työssä olennaisen tärkeää. Kehityspsykologia oli erikoistumista tietylle psykologian alalle. Psykologian maisterin opinnot sen sijaan antoivat valmiudet diagnostiikkaan laillistettuna psykologina. A oli suorittanut molemmat tutkinnot psykologian laitoksella.

Aloittaessaan koulupsykologin tehtävässä vuonna 2014 A oli neuvotellut esihenkilönsä kanssa ja pyrkinyt huolehtimaan siitä, että hän sai molemmista koulutuksistaan lisät, koska niistä oli työssä hyötyä. A ei ollut tuntenut paikallista sopimusta, ja hän oli luottanut saaneensa lisät molemmista koulutuksista. Se, että A:lle maksettiin lisä vain opettajan pätevyyden perusteella, oli ilmennyt vasta myöhemmin, kun A oli koulupsykologin työn ohessa toiminut esihenkilöasemassa.

B on kertonut olleensa luottamusmiehenä neuvottelemassa riidanalaista sopimusta alusta lukien. Työnantajapuolelta neuvotteluissa oli ollut mukana ensin silloinen henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja myöhemmin vuodesta 2009 C, jonka kanssa ensimmäinen sopimus oli viimeistelty. B on kertonut, että vuonna 2008 muun ohella psykologit oli siirretty KVTES:n palkkahinnoittelun ulkopuolelle, mikä oli aiheuttanut tarpeen neuvotella heidän palkkauksestaan paikallisesti. Henkilökohtaista lisää koskevan sopimuskohdan tarkoituksena oli määritellä tarkemmin muun ohella erilaisia pätevyyksiä, joiden perusteella lisää oli mahdollista saada. Neuvottelijoilla oli käytännön kokemusta psykologin tehtävää vaativoittavista seikoista ja siitä, mistä tutkinnoista ja pätevyyksistä oli psykologin työssä hyötyä, ja vaativuusperusteet oli kirjattu sopimukseen tämän käytännön kokemuksen perusteella.

Neuvotteluissa oli käyty laajaa keskustelua siitä, montako kuuden prosentin lisää psykologi saattoi saada. Mallina oli käytetty muita sopimuksia, joissa oli ollut erilaisia määritelmiä harkinnanvaraisten lisien enimmäismääristä. Neuvottelijat olivat harkinneet muun ohella Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sopimuksen mukaista vaihtoehtoa, jossa lisien enimmäismääräksi oli sovittu 20 prosenttia. Tähän määrään ei kuitenkaan ollut päädytty, vaan määrä oli jätetty avoimeksi. Keskustelua oli käyty siitä, että kuuden prosentin portailla lisistä saatava määrä tulisi joka tapauksessa jäämään käytännössä alle 20 prosentin. B ei ole muistanut sellaista keskustelua, että vaativuusperusteen sijoittuessa saman ranskalaisen viivan alle voisi saada vain yhden kuuden prosentin lisän. Saman ranskalaisen viivan alle sijoittuvista vaativuusperusteista oli käytännössä saatettu maksaa useampi lisä.

B itse oli saanut henkilökohtaisen kuuden prosentin lisän ensinnäkin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta, jossa hänellä oli ollut pääaineena sosiaalipolitiikka. B oli keskittynyt sosiaalipolitiikan osalta terveyspolitiikkaan ja tällä oli katsottu olleen merkitystä lisän kannalta. Tutkinnon B on katsonut sijoittuvan vaativuusperusteiden kohtaan ”tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto”. Lisäksi B oli suorittanut psykologian lisensiaattitutkinnon, josta hän oli saanut toisen lisän. B:llä oli myös pitkä seitsemän vuoden psykoterapiakoulutus, josta hän oli saanut kolmannen lisän. Henkilökohtaisia lisiä oli siten yhteensä 18 prosenttia. Lisäksi hänen tehtäväkohtaiseen palkkaansa oli tehty kaksi kuuden prosentin korotusta psykoterapian tehtävistä ja vastaavan psykologin tehtävästä. Vastaajapuolen kirjallisesta todisteesta V1 B on kertonut, että hän oli kyseisessä sähköpostikirjeenvaihdossa käynyt keskustelua nimenomaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä.

Ennen nyt käsiteltävää A:n asiaa oli B:n mukaan ollut erimielisyysneuvotteluja, joissa oli arvioitu sitä, oliko jostakin koulutuksesta hyötyä psykologin tehtävässä. Lisäksi oli ollut erimielisyystilanteita, joissa korotuksia oli maksettu viiveellä. Sellaista erimielisyyttä ei ollut ollut, jossa työnantaja olisi esittänyt, että yhdeltä vaativuusperusteelta voisi saada vain yhden lisän. Tällaista keskustelua B ei ole muistanut käyneensä työnantajan kanssa.

$1eb

$1ec

Vielä D on kertonut, että psykologit E ja F olivat saaneet henkilökohtaisia lisiä yhteensä 12 prosenttia kumpikin, koska E:llä oli mielenterveyshoitajan tutkinto ja psykoterapeutin koulutus ja F:llä lisensiaatin tutkinto ja psykoterapeutin koulutus. Lisäksi he olivat toimineet osa-aikaisesti psykologiharjoittelijoiden ohjaustehtävissä. Heillä oli saattanut olla lisiä siten enimmillään 18 prosenttia. Yhden lisän sai kuitenkin yhden kriteerin perusteella vain kerran. E sai lisiä tehtävään soveltuvan muun tutkinnon ja ammatillisen pätevöitymisen perusteella ja F lisätutkinnon ja ammatillisen pätevöitymisen perusteella. Kaksi E:n suorittamaa tutkintoa oli asettunut kolmannelle viivalle, ja hän oli siksi saanut niistä vain yhden lisän. Päätökset E:n lisistä oli tehty ennen vuotta 2016 eikä D ollut ollut päätösten kanssa tekemisissä.

Arvio ja johtopäätökset

Psykologien palkkausjärjestelmästä laaditun sopimuksen 3 kohdassa on henkilökohtaisen lisän määräytymistä ja vaatimusperusteita koskeva määräys, jonka mukaan psykologien harkinnanvaraisten palkanlisien (6 % vaativuusperusteelta) vaativuusperusteet ovat muun ohella

A on vuonna 1993 suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan kehityspsykologia. Hän on vuonna 1995 suorittanut erilliset opettajan pedagogiset opinnot, ja edelleen vuonna 2014 psykologian maisterin tutkinnon. Koulupsykologin tehtävät hän on aloittanut kuntayhtymän palveluksessa elokuussa 2014.

Riitaa on edellä todetusti siitä, onko A:lla suorittamiensa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (kehityspsykologian laudatur) ja opettajan pedagogisten opintojen perusteella oikeus psykologien palkkausjärjestelmästä laaditun sopimuksen 3 kohdan mukaiseen kahteen kuuden prosentin palkanlisään.

Sekä opettajan pätevyydestä että A:n suorittamasta yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta on riidattomasti hyötyä A:n tehtävässä. Riidatonta niin ikään on, että sopimuksen perusteella voi saada useammankin kuuden prosentin henkilökohtaisen palkanlisän. Työnantajapuoli on kuitenkin katsonut, että A:n osalta opettajan pätevyys ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sijoittuvat saman vaativuusperusteen alle (”toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto”) ja että kultakin vaativuusperusteelta voi saada vain yhden kuuden prosentin lisän.

$1ef

Määräystä tulkittaessa ja sovellettaessa on otettava huomioon myös sen tarkoitus. Riidanalaisen määräyksen tarkoituksena on esitetyn selvityksen perusteella (B ja C) ollut maksaa henkilökohtaista lisää sellaisista lisätutkinnoista, koulutuksesta tai pätevyyksistä, joista työnantaja harkitsee olevan psykologin työssä hyötyä. Edellä todetusti A:n suorittamista opettajan pedagogisista opinnoista ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta on kummastakin ollut hänen tehtäviensä hoitamisessa hyötyä. Kuten kantaja on tuonut esiin, riidanalaisessa määräyksessä rajat eri vaativuusperusteiden välillä ovat lisäksi varsin tulkinnanvaraiset. Esimerkiksi toinen ranskalainen viiva koskee tehtävään soveltuvaa muuta pätevyyttä tai tutkintoa, ja kolmas taas ammatillista pätevöitymistä psykologin erikoisalalla tai erityispätevyyttä tai muuta työssä sovellettavaa erityisosaamista. Edellä mainittujen käsitteiden voidaan katsoa sanamuotonsa perusteella olevan ainakin osittain päällekkäisiä.

$1f0

$1f1

Kantajan on siten katsottava esittäneen uskottavan selvityksen siitä, että A:lla on joka tapauksessa riidanalaisen sopimusmääräyksen kolmannen ranskalaisen viivan perusteella oikeus kuuden prosentin henkilökohtaiseen lisään suorittamansa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ja erityisesti sen sisältämän kehityspsykologian laudaturin perusteella. Koska A on suorittanut myös opettajan pedagogiset opinnot ja hänellä on siten opettajan pätevyys, hänellä on oikeus myös toiseen kuuden prosentin henkilökohtaiseen lisään. Opettajan koulutus on mainittu vaativuusperusteena määräyksen toisen ranskalaisen viivan alla.

Suoritusvaatimukset ovat määrältään riidattomat.

Edellä lausutuin perustein kannevaatimukset 1 ja 2 on hyväksyttävä.

Asian jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

: esimerkiksi opettajan koulutus tai muu työssä soveltuva ammattitutkinto (toinen ranskalainen viiva) ja

psykologin erikoisalalla tai erityispätevyys (psykoterapeutti, neuropsykologi, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus) tai muu työssä sovellettava erityisosaaminen, mikäli toimenkuvaan kuuluu ko. tehtäviä. Koulutuksen laajuus on vähintään 60 opintopistettä, mitä vastaa myös samoja koulutuksia TEO/Valviran todistus oikeudesta käyttää psykoterapeutti-nimikettä. (Kolmas ranskalainen viiva.)

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Mika Lallo, Sanna Rantala ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

toimessa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva muu pätevyys tai tutkinto

ammatillinen pätevöityminen