TT 2024:45 – Lausuntoasia

Kysymys työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä siitä, oliko työntekijä oikeutettu työehtosopimuksen mukaiseen erikoislisään.

Asia

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden lausuntopyyntö asiassa L 708/2022/1305

Kuultavat

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kiinteistötyönantajat ry

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.8.2024

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä kuorma-autoalan työehtosopimuksessa (1.2.2017 — 31.1.2020) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Pöytäkirjamerkintä: Tätä sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetuskalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin.

—–

II TYÖPALKAT

8 § Palkat

1. Palkkataulukko sopimuskauden alussa

10 § Erilliset lisät

4. Erikoislisä

Nosturiauton kuljettajille, lavettiauton kuljettajille, jäteauton kuljettajille, puutavaran kuljettajille kuljetettaessa puuta metsästä silloin, kun kuljettaja käyttää kuormauslaitetta sekä niille autonkuljettajille, jotka suorittavat maidon keräilyä imukeräilyautoilla, maanalaisissa laitoksissa kuljetuksia suorittavalle autonkuljettajalle sekä niissä erikoiskuljetuksissa toimiville kuljettajille, joihin kuljetuksiin tarvitaan ao. viranomaisen lupa sekä erikseen niin sanottu saattoauto taikka jotka tulee lainsäädännön mukaan merkitä varoitustauluin ja -valaisimin, maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n väliset kuorma-autoalan työehtosopimukset 1.2.2020 — 31.1.2021 ja 1.2.2021 — 31.1.2023 ovat sisältäneet vastaavan sisältöiset määräykset.

Työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohtaan on lisätty teksti ”34,50-metrisen HCT-puoliperävaunuyhdistelmän kuljettajille”, mikä muutos tuli voimaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välisessä kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa (1.2.2018 — 31.1.2020) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Kiinteistöpalvelualan työtehtäviä ovat mm.

• puhdistus- ja siivoustehtävät

• kiinteistönhoitotehtävät

• tekniset palvelutehtävät

• toimitilapalvelutehtävät

• viherpalvelutehtävät

ja näihin läheisesti liittyvät tehtävät.

—

IV Palkkaus

9 § Palkkamääräykset

1. Palkan määräytyminen

Työntekijälle maksetaan kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Työntekijän palkka määräytyy työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän (liite 1) perusteella.

Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n väliset kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevat työehtosopimukset (1.2.2017 — 31.1.2018, 1.2.2018 — 31.1.2020, 1.2.2020 — 28.2.2022 ja 1.3.2022 — 29.2.2024) ovat sisältäneet vastaavan sisältöiset määräykset.

KÄSITTELY KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

1. Mitä työehtosopimusta A:n työhön on sovellettava?

2. Jos A:n työhön on sovellettava kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, kuuluuko A:n 12.6.2014 työsopimuksessa viitattuun AKT:n taulukkopalkkaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:n palkkataulukoiden mukaisen palkan lisäksi 10 §:ssä mainitut erilliset lisät?

3. Jos A on oikeutettu kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaiseen erikoislisään, mikä osa A:n työstä on katsottava erikoislisään oikeuttavaksi ”jätteenkuljetukseksi”?

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

ASIAN TAUSTA

Kantaja A on työskennellyt vastaajayhtiö X Oy:n palveluksessa kokoaikaisessa ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. A on kuljettanut vaihtolava-autoa.

X Oy on Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritys.

Osapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A oikeutettu kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaiseen erikoislisään. Erimielisyys koskee palkkasaatavia ajalla 1.1.2018 — 31.7.2022.

KANNE

VASTAUS

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY:N LAUSUNTO

Kysymys A:n työsuhteeseen noudatettavasta työehtosopimuksesta

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimusta sovelletaan kaikkeen tavaraliikenteeseen kuljetettavan tavaran tai aineksen laadusta riippumatta. Merkitystä ei ole myöskään sillä, edellyttääkö kuljetustoiminta liikenteen palveluista annetun lain mukaista tavaraliikennelupaa. Näin ollen X Oy:n harjoittama kuljetustoiminta on kuorma-autoalan työehtosopimuksen alaista toimintaa.

Mikäli X Oy:n todelliseksi päätoimialaksi katsotaan kiinteistöpalveluala, asiassa on ratkaisevaa, ovatko kuljetuspalvelut yhtiön päätoimialasta erillinen itsenäinen toimiala. Jos yhtiön katsotaan olevan monitoimialayritys eli yrityksen harjoittama kuljetustoiminta olisi erotettavissa omaksi itsenäiseksi liiketoimialakseen, A:n työsuhteessa olisi tullut soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta (TT 2012:31, TT 2019:38 ja TT 2022:69). Jos puolestaan katsotaan, ettei yhtiön harjoittama kuljetustoiminta olisi erotettavissa omaksi itsenäiseksi liiketoimialakseen, A:n työsuhteessa ei olisi tullut soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta, jos yhtiön päätoimiala on kiinteistöpalveluala.

Kysymys erillisten lisien kuulumisesta palkkataulukoihin

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:ssä olevat palkkataulukot eivät sisällä työehtosopimuksen 10 §:ssä olevia erillisiä lisiä. Tulkinta siitä, mitä sopijaosapuolet ovat tarkoittaneet AKT:n taulukkopalkalla A:n työsopimuksessa 12.6.2014, jää työsopimuksen tulkintakysymyksenä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Kysymys erikoislisän tulkinnasta

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaan jäteauton kuljettajalle maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on viisi prosenttia työntekijän taulukkopalkasta. Työehtosopimusta tulee tulkita siten, että em. erikoislisää maksetaan myös vaihtolava-autolla jätettä kuljettavalle kuljettajalle (TT 1982:141).

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N LAUSUNTO

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä noudatetaan teollisuuslinjaperiaatetta, jonka mukaisesti työehtosopimus sitoo sellaisia yrityksiä, jotka toimivat tavaraliikenteen alalla eli niiden päätoimialana ovat tavaraliikenneyrityksille kuuluvat toiminnot. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaan yrityksen päätoimiala määrää lähtökohtaisesti kaikkiin yrityksen työntekijöihin sovellettavan työehtosopimuksen heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta.

Mikäli X Oy:n todelliseksi päätoimialaksi katsotaan kiinteistöpalveluala, asiassa on ratkaisevaa, ovatko kuljetuspalvelut yhtiön päätoimialasta erillinen itsenäinen toimiala. Jos yhtiön katsotaan olevan monitoimialayritys eli yrityksen harjoittama kuljetustoiminta olisi erotettavissa omaksi itsenäiseksi liiketoimialakseen, A:n työsuhteessa olisi tullut soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta (TT 2012:31, TT 2019:38 ja TT 2022:69).

KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY:N LAUSUNTO

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan kaikkien kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen esimerkkiluettelossa luetellaan tavanomaisimmat kiinteistöpalvelualan työt, joita ovat puhdistus- ja siivoustehtävät, kiinteistönhoitotehtävät, tekniset palvelutehtävät, toimitilapalvelutehtävät ja viherpalvelutehtävät. Lisäksi työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat edellä mainittuihin töihin läheisesti liittyvät työtehtävät.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus perustuu toimialaperiaatteelle. Jos yrityksen toimialana on kiinteistöpalvelut, se voi noudattaa pääsääntöisesti kaikkiin työntekijöihinsä kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

X Oy on järjestäytynyt Kiinteistötyönantajat ry:hyn ja on sillä perusteella velvollinen noudattamaan työntekijöiden työsuhteissa kiinteistöpalvelun työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Vireillä olevan riita-asian asiakirjoista ei käy riidattomasti ilmi, mitkä A:n työtehtävät ovat olleet ja miten hänen työaikansa on jakautunut työtehtävien välillä. Esimerkiksi lumikuormien kuljettaminen osana kiinteistönhoitoa ja pienet huoltotyöt kuuluvat kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Kiinteistötyönantajat ry ei voi ottaa näillä tiedoin tarkemmin kantaa kyseisessä yksittäistapauksessa sovellettavaan työehtosopimukseen.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan mukaan, jos kiinteistöpalvelualan yritys suorittaa muuta kuin palkkausjärjestelmän piirissä olevaa työtä, sovitaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erikseen työnantajan ja työntekijän välillä, ellei liittojen välillä ole muuta sovittu.

Jos A:n työsuhteeseen sovelletaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, kyse on työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksenvaraisesta asiasta.

Kiinteistötyönantajat ry ei ole kuorma-autoalan työehtosopimuksen osapuoli, joten se ei voi ottaa kantaa siihen, mikä osa työstä on katsottava kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaiseen erikoislisään oikeuttavaksi jätteenkuljetukseksi.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta noudatetaan kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa. Työehtosopimuksessa on pöytäkirjamerkintä, jossa on luettelonomaisesti listattu kiinteistöpalvelualan tyypillisiä työtehtäviä, joita ovat muun ohessa puhdistus- ja siivoustehtävät, kiinteistönhoitotehtävät, tekniset palvelutehtävät, toimitilapalvelutehtävät, viherpalvelutehtävät ja näihin läheisesti liittyvät tehtävät. Soveltamisala koskee kaikkia kiinteistöpalvelualalla tehtäviä kiinteistöpalvelualan töitä.

Tapauksesta ei käy riidatta selväksi, mitkä ovat olleet A:n työtehtävät ja miten työaika on jakautunut näiden tehtävien välillä. Vaihtolava-auton kuljettaminen voi olla yksi osa kiinteistöhuollon työtehtäviä silloin, kun kiinteistönhoitaja kuljettaa esimerkiksi lumikuormia osana kiinteistönhoitotehtäväänsä. Tällaista esiintyy muun ohessa taloyhtiöitä ja muita piha-alueita huollettaessa. Sen sijaan jätteenkuljetus ja jätehuoltoon liittyvät työtehtävät eivät kuulu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Huomionarvoista on, että suuri osa jätteestä on nykypäivänä kierrätysmateriaalia ja siten osa tässä tarkoitettua jätehuoltoa. Samoin jätteenkuljetuksella tarkoitetaan tässä niin sekajätteen kuin kaikentyyppisesti kierrätettävän jätteen kuljettamista.

PAM ry ei voi ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen näillä tiedoin. Näyttö A:n työtehtävien määrästä ja laadusta sekä työajan jakautumisesta eri työtehtävien välille on syytä jättää käräjäoikeuden arvioitavaksi.

Jos A:n työsuhteeseen sovelletaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, tulee huomioida työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan kirjaus palkan määräytymisestä tilanteissa, joissa yritys suorittaa muuta kuin palkkausjärjestelmän piirissä olevaa työtä. Tällöin sovitaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erikseen työnantajan ja työntekijän välillä, ellei liittojen välillä muuta ole sovittu. Käytännössä määräystä on sovellettu niin, että työntekijän palkka on vastannut kyseisen alan palkkatasoa. PAM ry:n näkemyksen mukaan työntekijälle maksettavan palkan määrän on kokonaisuudessaan vastattava kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

PAM ry ei voi ottaa kantaa siihen, mitä työnantaja ja työntekijä ovat työsopimuksella sopineet, koska kyse on näytönvaraisesta riitaisesta seikasta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella sopia työehtosopimusta paremmista ehdoista, mutta eivät sitä heikommista.

PAM ry ei ole kuorma-autoalan työehtosopimuksen osapuoli, joten se ei voi ottaa kantaan siihen, mikä osa A:n työstä on katsottava kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaiseksi erikoislisään oikeuttavaksi jätteenkuljetukseksi

TODISTELU

Asiassa ei ole nimetty todistelua.

Sovellettava työehtosopimus

A on edellä selostetuin tavoin työskennellyt X Oy:n palveluksessa vaihtolava-auton kuljettajana. Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko A:n työsuhteeseen tullut soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta vai kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Kumpikin mainituista työehtosopimuksista on alallaan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus.

Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut muun ohella ne työnantajat, jotka ovat sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Sanotun pykälän 3 momentin mukaan työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

Käräjäoikeuden yhteenvedosta ilmenee, että X Oy on Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritys. Yhtiö on siten työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2018:24 katsonut, että kiinteistöpalvelualan työehtosopimus on niin sanotun toimialaperiaatteen mukainen työehtosopimus, jota sovellettaessa ratkaiseva merkitys on yrityksen päätoimialalla. Toimialaperiaatteella tarkoitetaan vakiintuneesti sitä, että työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan yrityksissä tehtäviin töihin. Päätoimialan työehtosopimusta sovelletaan tällöin myös sellaisiin muihin toimintoihin, jotka sinänsä voisivat kuulua myös jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin. (Kts. esim. TT 2009:89, TT 2010:83, TT 2011:8, TT 2017:88 ja TT 2019:38).

Tästä lähtökohdasta voidaan poiketa, jos yrityksen päätoimialasta poikkeava liiketoiminta on järjestetty siinä määrin muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi, että sen voidaan katsoa muodostavan oman toiminnon. Tällöin työnantaja voi olla velvollinen noudattamaan näissä työsuhteissa tuon alan yleissitovaa työehtosopimusta. (Ks. esimerkiksi KKO 1990:180, vrt. KKO 1992:187, TT 2009:40 ja TT 2014:186.)

Arvioitaessa, onko toiminto yhtiössä järjestetty itsenäiseksi ja erilliseksi, voidaan kiinnittää huomiota muun ohella seuraaviin seikkoihin: toiminnon järjestäminen erilliseksi yksiköksi tai osastoksi (TT 2010:83), toiminnon osuus yhtiön koko toiminnasta (KKO 1992:187), toiminnan harjoittaminen aputoiminimellä (TT 2009:40), toiminnan vakiintuneisuus (TT 2009:89), henkilökunnan palkkaaminen pääasiassa selvästi erillistä toimintoa varten (TT 2009:40), työskenteleminen yksinomaan kyseisessä toiminnossa (KKO 1990:180, TT 2010:83) sekä myynnin suuntautuminen pääasiallisesti yleisölle (KKO 1990:180) tai yhtiön työntekijöille (KKO 1992:187).

Käräjäoikeuden yhteenvetoon kirjatun kanteen ja siihen annetun vastauksen mukaan X Oy toimii kiinteistönhoidon toimialalla / kiinteistöpalvelualalla. Työtuomioistuin kuitenkin huomauttaa, että asiassa ei ole esitetty tarkempaa riidatonta selvitystä yhtiön päätoimialasta vaan sen selvittäminen jää käräjäoikeuden tehtäväksi.

X Oy:n harjoittama kuljetustoiminta on sinänsä myös kuorma-autoalan työehtosopimuksen alaista toimintaa, kuten mainittuun työehtosopimukseen osallisten liittojen yhdenmukaisista lausunnoista ilmenee. Käräjäoikeuden asiakirjoista ei käy riidattomasti ilmi, onko kuljetustoiminta järjestetty yhtiön muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi, jossa tulisi kysymykseen muun kuin yrityksen päätoimialan työehtosopimuksen soveltaminen. Myös tämä näytönvarainen kysymys jää käräjäoikeuden selvitettäväksi.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin lausuu, että A:n tekemään työhön on lähtökohtaisesti sovellettava normaalisitovaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, jos yhtiön päätoimiala on kiinteistöpalveluala. Se, onko yhtiön harjoittamassa kuljetustoiminnassa kysymys päätoimialasta itsenäisestä ja erillisestä toiminnosta, jolloin A:n tekemään työhön voitaisiin soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta, jää käräjäoikeudessa esitettävän näytön varaan.

Lisien kuuluminen taulukkopalkkaan

Käräjäoikeus on lisäksi pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, kuuluvatko A:n 12.6.2014 päivätyssä työsopimuksessa viitattuun AKT:n taulukkopalkkaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:n palkkataulukoiden mukaisen palkan lisäksi työehtosopimuksen 10 §:ssä mainitut erilliset lisät, jos A:n työhön on sovellettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat yhdenmukaisesti lausuneet, että työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan mukaan tilanteessa, jossa kiinteistöpalvelualan yritys suorittaa muuta kuin palkkausjärjestelmän piirissä olevaa työtä, sovitaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erikseen työnantajan ja työntekijän välillä, ellei liittojen välillä ole muuta sovittu. Kyse on siten työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksenvaraisesta asiasta.

Kuorma-autoalan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat yhdenmukaisesti lausuneet, että työehtosopimuksen 8 §:ssä olevat palkkataulukot eivät sisällä työehtosopimuksen 10 §:ssä olevia erillisiä lisiä. Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten yhteisestä kannasta.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin lausuu, että kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:ssä olevat palkkataulukot eivät sisällä työehtosopimuksen 10 §:ssä olevia erillisiä lisiä. Tulkinta siitä, mitä työsopimuksen sopijaosapuolet ovat tarkoittaneet AKT:n taulukkopalkalla, jää työsopimuksen tulkintakysymyksenä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Erikoislisään oikeuttava jätteenkuljetus

Käräjäoikeuden kolmas kysymys koskee sitä, mikä osa A:n työstä on katsottava kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaiseen erikoislisään oikeuttavaksi jätteenkuljetukseksi. Kyseisen sopimusmääräyksen mukaan muun ohessa jäteauton kuljettajille maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.

Työtuomioistuin on kyseessä olevaa työehtosopimusmääräystä koskevassa ratkaisussaan TT 1982:141 katsonut, että jätteiden kuljetuksessa koneautolla ei ollut niin suurta eroa verrattuna vaihtolava-autolla suoritettavaan jätteiden kuljetukseen, etteikö myös vaihtolava-auton kuljettajalle olisi pitänyt maksaa sanottua erikoislisää. Ratkaisun perusteluissa on todettu, että jutussa ei ollut näytetty perustetta sille kanteeseen sisältyneelle vaatimukselle, että vaihtolava-auton kuljettajalle tulisi vahvistaa maksettavaksi erikoislisä kaikilta työtunneilta. Työtuomioistuin onkin vahvistanut kanteen enemmälti hyläten, että työehtosopimuksen erikoislisää tulee maksaa vaihtolava-autojen kuljettajille jätteenkuljetuksesta.

Nyt käsillä olevassa asiassa kuorma-autoalan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat yhdenmukaisesti lausuneet, että työehtosopimus ei sisällä velvoitetta maksaa vaihtolava-autolla jätettä kuljettavalle kuljettajalle erikoislisää kaikilta työtunneilta. Työehtosopimusta tulee liittojen mukaan tulkita siten, että vaihtolava-autolla jätettä kuljettavalle kuljettajalle maksetaan erikoislisää siltä työajaksi luettavalta ajalta, kun hän kuljettaa jätettä.

Työtuomioistuimen lausuntomenettelyssä ei ole saatu tarkempaa selvyyttä siihen, mitä työehtosopimusosapuolet tarkoittavat jätteenkuljetuksella. Koska sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä, tulkinnan lähtökohdaksi on otettava sopimusmääräyksen sanamuoto.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdassa ei sen sanamuodon mukaan ole rajattu erikoislisän maksamista jäteauton kuljettajalle vain tiettyihin työtehtäviin. Sen sijaan työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1982:141 on katsottu, että vaihtolava-auton kuljettajalle erikoislisää tulee maksaa nimenomaisesti jätteenkuljetuksesta. Tämä viittaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan siihen, että vaihtolava-auton kuljettajan työhön voi tyypillisesti kuulua muutakin kuin jätteenkuljetusta.

Ratkaisussa TT 1982:141 on todettu, että sekä koneauton että vaihtolava-auton kuljettajan tehtäviin kuuluu jätteenkeräyspaikan siivous ja huolehtiminen siitä, ettei roskia jää paikalle eikä kuljetuksen aikana leviä ympäristöön. Ratkaisussa on lisäksi katsottu, että koneauton kuljettaja joutuu käsittelemään jätettä enemmän kuin vaihtolava-auton kuljettaja, koska koneauton kuljettaja joutuu siirtämään jätteet kuljetussäiliöön vaihtolava-auton kuljettajan tarvitsematta sitä pääsääntöisesti tehdä. Työtuomioistuin on johtopäätöksenään lausunut, ettei tämä eroavaisuus kuljetusmuodoissa enempää kuin niiden muutkaan erot kuitenkaan ole niin olennaisia, että jätteitä kuljettavien autonkuljettajien asettaminen erikoislisän osalta erilaiseen asemaan olisi perustettavissa työtehtävien eroavaisuuksiin.

Työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräyksen sanamuoto, kun sitä tulkitaan yhdessä ratkaisun TT 1982:141 kanssa, ei tue sellaista suppeaa tulkintaa, että vaihtolava-autolla tapahtuva erikoislisään oikeuttava jätteenkuljetus tarkoittaisi pelkkää jätteen kuljetustoimenpidettä eli vaihtolava-autolla ajoa jätekuorman kanssa. Tässä arvioinnissa työtuomioistuin on ottanut huomioon sen, että sekä jäteauton että vaihtolava-auton kuljettajan tehtäviin voi ratkaisusta TT 1982:141 ilmenevin tavoin kuulua varsinaisen jätteenkuljetuksen lisäksi muita jätteenkuljetukseen läheisesti liittyviä tehtäviä, esimerkiksi jätteenkeräyspaikan siivousta, sekä sen, ettei jätteitä kuljettavien autonkuljettajien asettamisen erikoislisän osalta erilaiseen asemaan ole mainitussa ratkaisussa katsottu olevan perustettavissa työtehtävien eroavaisuuksiin.

Työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräyksen sanamuotoa vastaa parhaiten tulkinta, jonka mukaan vaihtolava-auton kuljettajalla on oikeus erikoislisään varsinaiseen jätteenkuljetukseen käytettyjen työtuntien lisäksi myös jätteenkuljetukseen olennaisesti liittyvistä työtehtävistä. Sopimusmääräyksen sanamuodon perusteella ei sen sijaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että vaihtolava-auton kuljettajalle tulisi maksaa erikoislisää muun kuin jätteen kuljetuksesta.

Käräjäoikeuden asiakirjoista ei käy riidattomasti ilmi, mitä A:n työtehtävät ovat olleet ja miten hänen työaikansa on jakautunut niiden välillä. Nämä näytönvaraiset kysymykset jäävät käräjäoikeuden selvitettäviksi.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin lausuu, että kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaiseen erikoislisään oikeuttavaksi jätteenkuljetukseksi on katsottava vaihtolava-autolla tapahtuvan varsinaisen jätteenkuljetuksen lisäksi myös jätteenkuljetukseen olennaisesti liittyvät työtehtävät. Se, mitä A:n työtehtävät ovat olleet ja miten hänen työaikansa on jakautunut niiden välillä, jää käräjäoikeudessa esitettävän näytön varaan.

Vaatimukset

A on vaatinut, että X Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavia kanteessa ilmenevä määrä.

Perusteet

Työnantaja ei ole maksanut A:lle kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaista erikoislisää, jonka suuruus on viisi prosenttia työntekijän taulukkopalkasta. Työnantaja on maksanut mainittua erikoislisää muulla kuin vaihtolava-autolla suoritettavasta työstä. Erikoislisää tulee kuitenkin maksaa jätettä kuljetettaessa myös vaihtolava-auton kuljettajille (TT 1982:141).

Työnantaja ja A ovat 12.6.2014 sopineet A:n palkan tarkistamisesta AKT:n taulukkopalkan tasolle. Mainitulla sopimuksella on nimenomaisesti sovittu siitä, että A:lla on työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta riippumatta oikeus kanteessa vaadittuun erikoislisään.

X Oy on kiinteistönhoidon toimialalla toimiva monialayritys, joka tarjoaa asiakkailleen pääasiallisesti neljää erilaista kiinteistöhuollon palveluliiketoimintaa: 1) jätehuoltoa ja kierrätystä, 2) kuljetusta ja logistiikkaa, 3) asiakkailta jäteautoilla kerättävästä ja kuljetettavasta biojätteestä yhtiön toimitiloissa ja toimesta tehtävää uusiutuvaa energiaa sekä 4) kiinteistönhuoltoa (käsittäen mm. jätehuoltopalvelujen järjestämistä yrityksille ja yksityisille).

X Oy soveltaa työntekijöihinsä kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, lukuun ottamatta imuauto, pakkuri- ja nosturiautonkuljettajia, joiden työsuhteisiin yhtiö soveltaa pääosaa yleissitovan kuorma-autoalan työehtosopimuksen palkkamääräyksistä kuitenkin niin, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa jäteliitettä ei sovelleta.

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään.

A:n työsuhteeseen ei sovelleta kuorma-autoalan työehtosopimusta vaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus on laadittu ns. teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti, eikä edellytyksiä tästä periaatteesta poikkeamiseen ole. Jätteiden kuljetus ei ole yhtiön muusta toiminnasta erillinen yksikkö, eikä se ole luonteeltaan täysin poikkeavaa suhteessa muuhun yhtiön harjoittamaan kiinteistöpalvelualan toimintaan. Päinvastoin jätteiden kuljetus on välttämätön osa yhtiön ydinliiketoimintaa (jätehuolto, kiinteistöhuolto ja materiaalin kierrätys).

Työnantaja on 12.6.2014 sopinut A:n kanssa, että A:n palkka on kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukainen lisättynä henkilökohtaisella lisällä. Osapuolet ovat sopineet, että A:n henkilökohtainen lisä on sen suuruinen, että hänen kokonaispalkkansa on AKT:n työehtosopimuksen taulukkopalkan suuruinen. A:lla ei ole oikeutta kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun erikoislisään, koska se ei ole osa kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:n mukaista taulukkopalkkaa, johon A:n palkka perustuu.

X Oy maksaa pakkaavan jäteauton ja imuauton kuljettajille palkkaa, joka on viisi prosenttia korkeampi kuin kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen taulukkopalkka. Tämä ei kuitenkaan perustu kuorma-autoalan työehtosopimukseen, vaan siihen, että nämä työt ovat vaihtolava-auton kuljettamista raskaampia.

Joka tapauksessa erikoislisää ei tule maksaa A:n koko työsuorituksen ajalta vaan pelkästään jätteen kuljetuksesta (TT 1982:141). A on ajopäiväkirjojensa 1.1.2018 — 31.7.2022 perusteella käyttänyt jätteen kuljettamiseen noin 15 prosenttia työajastaan.

A ajaa paljon erilaisia kuljetuksia, jotka eivät liity yhtiön jätehuoltotoimintaan, esimerkiksi kaluston siirtoja sekä lumi- ja maa-aineskuormien kuljetuksia (20 prosenttia työajasta). Osa A:n työajasta kuluu erilaisiin huoltotöihin ja muihin tehtäviin, joihin ei liity lainkaan auton kuljettamista (viisi prosenttia työajasta). Enintään 75 prosenttia A:n työajasta kuluu jätehuollon asiakkaiden palvelemiseen ja tästäkin työajasta vain noin 20 prosenttia varsinaiseen jätteen kuljettamiseen. Yhteen jätekuljetukseen liittyvä kokonaistyösuoritus käsittää paljon muutakin kuin jätteen kuljetusta: A ajaa asiakkaan luo tyhjällä autolla, lastaa jätesäiliön auton lavalle, kuljettaa jätteet X Oy:lle (jätekuljetus), tyhjentää jätesäiliön, kuljettaa tyhjän jätesäiliön takaisin asiakkaalle, purkaa tyhjän jätesäiliön, asettaa sen paikalleen ja testaa säiliön toiminnan sekä ajaa seuraavalle asiakkaalle tyhjällä autolla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pekka Pärnänen puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Juha Teerimäki, Satu Tähkäpää ja Paula Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Brander.

Lausunto on yksimielinen.