TT 2025:30 – Sairausajan palkka

Vastaajien myöntämisen perusteella katsottiin, että työnantaja oli toiminut työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään maksamasta kanteessa tarkoitetuille työntekijöille sairausajan palkkaa hammassairaudesta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä. Työnantaja velvoitettiin maksamaan sairausajan palkan vaatimuksen mukaisesti. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Teollisuusliitto ry

Vastaajat

Teknologiateollisuuden työnantajat ry

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 17.3.2025

Asiat 11/2025 ja 12/2025 on oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:n nojalla käsitelty samassa oikeudenkäynnissä.

Asiat on asianosaisten suostumuksella käsitelty kirjallisen valmistelun perusteella ilman suullista käsittelyä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teollisuusliitto ry:n ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n välisessä 6.2.2023 – 30.11.2024 voimassa olleessa teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

31.1 Työkyvyttömyys

[- -]

31.1.3 Sairausajan palkan maksamisen edellytykset

Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edellytyksin:

• työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä ja

• työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys

A. Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

32. LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkärintarkastusten ajalta

5. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hoitoa ei saada työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS ASIOISSA 11/2025 JA 12/2025

A ja B työskentelevät X Oy:n palveluksessa koneenasentajana. Heidän työsuhteisiinsa sovelletaan teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

A oli käynyt 25.1.2024 hammastarkastuksessa, jonka yhteydessä oli huomattu, että yhden takahampaan juuret olivat tulehtuneet. Tulehtunut hammas oli poistettu 26.1.2024, ja hammaslääkäri oli katsonut A:n olevan tehdyn toimenpiteen takia työkyvytön 26.1.2024. Lääkärintodistukseen työkyvyttömyyden syyksi oli kirjattu Z54.0, leikkauksen jälkeinen toipumisaika. A oli toimittanut lääkärintodistuksen työnantajalle. Hammaslääkäri oli 30.1.2024 kirjoittanut vielä tarkentavan todistuksen, jossa työkyvyttömyyden syyksi oli täsmennetty pitkäaikainen periapikaalinen parondiitti, joka on ICD-tautiluokituksessa luokiteltu hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudeksi, koodi K04.5.

B:lle oli suoritettu 23.10.2023 viisaudenhampaan poisto, jonka takia hammaslääkäri oli katsonut hänen olevan työkyvytön 23.10.2023. Lääkärintodistukseen työkyvyttömyyden syyksi oli kirjattu pitkäaikainen periapikaalinen parodontiitti, joka on ICD-tautiluokituksessa luokiteltu hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudeksi, koodi K04.5. B oli toimittanut lääkärintodistuksen työnantajalle. B oli lisäksi pyytänyt työterveyslääkäriltä arvion hammaslääkärin kirjoittamasta lääkäritodistuksesta, ja myös työterveyslääkärin mukaan B oli ollut työkyvytön 23.10.2023. Työterveyslääkärin todistukseen työkyvyttömyyden syyksi oli merkitty sama koodi ja tarkennuksena viisaudenhampaan poiston jälkitila.

X Oy oli kieltäytynyt maksamasta A:lle ja B:lle sairausajan palkkaa vedoten siihen, että työehtosopimuksen mukaan hammassairauksiin ei sovelleta työehtosopimuksen 31.1. kohdan mukaisia sairausajan palkanmaksua koskevia määräyksiä vaan kohdan 32.2 ansionmenetyksen korvaamista koskevia määräyksiä.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE ASIASSA 11/2025

KANNE ASIASSA 12/2025

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1. vahvistaa X Oy:n toimineen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta B:lle sairausajan palkkaa 23.10.2023;

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan B:lle sairausajan palkkaa 90,68 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.11.2023 lukien;

3. tuomitsee X Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

4. tuomitsee Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; sekä

5. velvoittaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.032,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

VASTAUS

TODISTELU

Asioissa ei ole nimetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

1. vahvistaa X Oy:n toimineen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta A:lle sairausajan palkkaa 26.1.2024;

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle sairausajan palkkaa 99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 9.2.2024 lukien;

Perusteet asioissa 11/2025 ja 12/2025

Vaatimukset 11/2025

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat vaatineet, että kohtien 3 ja 4 hyvityssakkovaatimukset hylätään tai että hyvityssakon määrää joka tapauksessa kohtuullistetaan.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat lisäksi vaatineet, että kantajan oikeudenkuluvaatimus hylätään tai että oikeudenkäyntikulujen määrää joka tapauksessa kohtuullistetaan, ja että Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 900 eurolla.

Vaatimukset 12/2025

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat myöntäneet kannevaatimukset 1 ja 2 oikeiksi.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat lisäksi vaatineet, että oikeudenkuluvaatimus hylätään tai että oikeudenkäyntikulujen määrää joka tapauksessa kohtuullistetaan, ja että Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut eurolla 900 eurolla.

Perusteet 11/2025 ja 12/2015

Perustelut 11/2025 ja 12/2025

Tuomiolauselma

Työehtosopimuksen tulkinta ja suoritusvaatimukset

Työtuomioistuin on katsonut ratkaisussaan TT 1992:78, että hammassairaudesta aiheutunutta työkyvyttömyyttä ei ole työehtosopimuksessa rajattu sairausajan palkan maksuvelvollisuuden ulkopuolelle ja että äkillisiä hammassairauksia koskevassa työehtosopimusmääräyksessä on kyse sanamuodon mukaisesti vain hammaslääkärikäynnistä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta. Työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus määräytyy myös hammassairaudesta aiheutuvan työkyvyttömyyden ajalta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen perusteella. Tapauksessa kyseessä ollut metalliteollisuuden työehtosopimus on nykyisen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen aikaisempi versio. Työehtosopimuspuolet eivät ole muuttaneet kyseisten sopimusmääräysten tulkintaa vuoden 1992 ratkaisun jälkeen, joten ratkaisussa vahvistettu tulkinta on edelleen pätevä. Vastaavanlaiseen tulkintaan on päädytty ratkaisussa TT 2009:21.

A:n työkyvyttömyys 26.1.2024 on aiheutunut sairaudesta, ja hänelle suoritettu leikkaus on ollut sairauden hoitamista. A on toimittanut työnantajalle todistuksen työkyvyttömyydestä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Näin ollen A:lla on oikeus sairausajan palkkaan. A:n työpäivän pituus on työvuoroluettelon mukaisesti kuusi tuntia, ja hänen keskituntiansionsa on 16,50 euroa. X Oy tulee tuomita maksamaan A:lle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen 31.1 kohdan mukaisesti 99 euroa (6 x 16,50 euroa) viivästyskorkoineen.

B:n työkyvyttömyys 23.10.2023 on aiheutunut sairaudesta, ja hänelle suoritettu leikkaus on ollut sairauden hoitamista. B on toimittanut työnantajalle todistuksen työkyvyttömyydestä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Näin ollen B:llä on ollut oikeus sairausajan palkkaan. Työnantaja on jättänyt maksamatta sairausajan palkkaa 4,78 tunnilta. Tunnit on jälkikäteen B:ltä lupaa kysymättä muutettu työehtosopimuksen vastaisesti työajan tasaamisvapaiksi. B:n keskituntiansio on kyseisenä aikana ollut 18,97 euroa. X Oy tulee tuomita maksamaan B:lle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen 31.1 kohdan mukaisesti 90,68 euroa (4,78 x 18,97 euroa) viivästyskorkoineen.

Hyvityssakkovaatimukset

X Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta jättämällä maksamatta A:lle sairausajan palkkaa 26.1.2024 ja B:lle sairausajan palkkaa 23.10.2023. Työehtosopimuksen rikkominen oli tapahtunut jo siinä vaiheessa, kun sairausajan palkat oli jätetty vastoin työehtosopimuksen selkeää määräystä maksamatta lokakuussa 2023 ja tammikuussa 2024. Työnantajan on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto on täysin selvä ja riidaton. Määräyksen sanamuodosta ei voida tehdä tulkintaa siitä, että hammassairaudet olisi jätetty sairausajan palkanmaksua koskevien määräysten ulkopuolelle. Tämän lisäksi määräyksen tulkinnasta on annettu kaksi työtuomioistuimen ratkaisua TT 1992:78 ja TT 2009:21.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, koska se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin korjatakseen jäsenyrityksensä työehtosopimuksen määräysten vastaista toimintaa. Työnantajaliiton olisi tullut havaita, että yhtiöllä ei ole ollut perustetta jättää maksamatta työntekijöille työehtosopimuksen mukaan kuuluvaa sairausajan palkkaa. Työnantajaliitto on tukenut yhtiön näkemystä siitä, että työehtosopimusta ei ole rikottu. Hyvityssakkoa korottavana seikkana tulee ottaa huomioon se, että kyseisen työehtosopimuskohdan tulkintaa koskeva riita on ratkaistu työtuomioistuimessa jo aikaisemmin, joten työnantajaliitto on jatkanut työehtosopimuksen vastaista tulkintaa työtuomioistuimen asiassa antamasta ratkaisusta huolimatta.

Paikalliset erimielisyysmuistiot on toimitettu tiedoksi työehtosopimusosapuolille 27.5.2024. Työantajaliiton olisi viimeistään tässä vaiheessa tullut ryhtyä valvontatoimiin korjatakseen jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastaisen toiminnan. Muistioneuvottelut liittojen välillä on käyty syksyllä 2024, ja kanne työtuomioistuimessa on nostettu keväällä 2025, joten työnantajaliitolla olisi ollut hyvin aikaa korjata väärä tulkintansa asiassa ja ohjeistaa jäsenyritystään maksamaan sairausajan palkat työehtosopimuksen mukaisesti.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että muistioneuvotteluissa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n edustajana toiminut työmarkkina-asiantuntija oli vasta siirtynyt liiton palvelukseen, ja tästä syystä vastuu olisi ollut korostuneesti Teollisuusliitto ry:n neuvottelijalla. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n edustajana neuvotteluissa on toiminut oikeustieteen maisteri, kun taas Teollisuusliitto ry:n neuvottelijana on toiminut työympäristöasiantuntija, jolla ei ole ollut juridista koulutusta. Ottaen huomioon, että samasta aiheesta aikaisemmin annetut tuomiot ovat helposti löydettävissä, voidaan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneelta asiantuntijalta odottaa tämän tason selvitystyön tekemistä. Teollisuusliitto ry ei ole vastuussa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n neuvottelijan ammattitaidosta.

Liittojen väliset muistioneuvottelut ovat lisäksi olleet kaksiportaiset. Käsillä olevasta erimielisyydestä on neuvoteltu myös 24.10.2024 käydyissä muistioneuvottelussa, joissa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n edustajina ovat toimineet liiton toimitusjohtaja sekä kaksi juristia. Viimeistään tässä vaiheessa työnantajaliiton neuvottelijoina on toiminut henkilöitä, joiden olisi tullut asiantuntijuutensa ja kokemuksensa pohjalta kyetä selvittämään asian juridinen tausta. Työnantajaliiton valvontavelvollisuus on aktiivinen velvollisuus, johon kuuluu oikean tulkinnan selvittäminen oma-aloitteisesti.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä pelkkä kanteen myöntäminen ei ole vaikuttanut hyvityssakkojen määrään alentavasti tai ollut perusteena hyvityssakkojen tuomitsematta jättämiselle tai kohtuullistamiselle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy tulee velvoittaa korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry oli tehnyt esityksen asian sovinnollisesta ratkaisusta kanteen nostamisen jälkeen. Teollisuusliitto ry oli ollut valmis neuvottelemaan sovinnollisesta ratkaisusta, mikäli sovinto olisi sisältänyt hyvityssakon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, jotka ovat kanteen rahamääräisesti selkeästi suurimmat vaatimukset.

Kuluriskin jakautumisen osalta merkitystä on annettu sellaiselle sovintotarjoukselle, joka on ollut määrältään yhtä suuri tai suurempi kuin tuomiolla maksettavaksi määrätty määrä. Sen sijaan oikeuskäytännön mukaan merkitystä ei ole annettu sovintotarjouksille, jotka määrällisesti jäävät selvästi tuomittavia seuraamuksia alhaisemmiksi (KKO 2008:52). Teknologiateollisuuden työnantajat ry ei ole ollut valmis neuvottelemaan sovintoratkaisusta, johon olisi sisältynyt hyvityssakkoja. Kyseisellä sovintoesityksellä ei siten tule olla vaikutusta oikeudenkäyntikuluriskin jakautumiseen.

X Oy ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä Teknologiateollisuuden työnantajat ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Teollisuusliitto ry:n neuvottelija oli erimielisyysmuistioneuvotteluissa kertonut, ettei hänellä ollut tietämystä tulkinnoista, vaan tulkinta ja perustelut olivat perustuneet pelkästään hänen saamaansa ohjeistukseen. Teollisuusliitto ry:n neuvottelija ei ollut osannut perustella kantaansa, vaikka Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n neuvottelija oli tätä pyytänyt. Muistioneuvottelutapaamisia oli järjestetty vain yksi, jossa Teollisuusliitto ry:n edustaja oli kertonut kantansa ilman varsinaista neuvottelua ja perusteluita. Teollisuusliitto ry:n edustaja ei ollut myöskään toimittanut perusteluita tai lisäselvitystä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n edustajan pyydettyä niitä muistioneuvottelussa 26.9.2024 tai tapaamisen jälkeen sen arvioimiseksi, oliko poissaolo palkallista. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n edustaja oli vasta lähiaikoina siirtynyt työnantajaliiton palvelukseen työmarkkina-asiantuntijaksi.

$126

Teknologiateollisuuden työnantajat ry oli ryhtynyt välittömästi toimiin työehtosopimuksen tulkinnan ja sen soveltamisen noudattamiseksi, kun kanteessa mainitut oikeustapaukset olivat tulleet sen tietoon. Koska osapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevasta tulkinnasta ja kanteen suoritusvaatimuksista, vastaajien voidaan katsoa myötävaikuttaneen asian selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Tämä osoittaa yhteistyöhalua ja vähäistä syyllisyyttä, mikä tulee ottaa huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Asian tultua vireille työtuomioistuimessa Teknologiateollisuuden työnantajat ry oli ohjeistanut yritystä työehtosopimuksen soveltamisesta. Yhtiö oli tämän jälkeen laatinut sisäisen ohjeistuksen siitä, miten sairausajan palkanmaksu määräytyy, mikä osoittaa selkeää reagointia työehtosopimuksen oikeaan soveltamiseen.

Kun asiassa oli esitetty perusteltu näkemys, Teknologiateollisuuden työnantajat ry oli korjannut aiemman tulkintansa ja pyrkinyt sovintoratkaisuun. Teollisuusliitto ry oli kuitenkin kieltäytynyt sovinnosta. Kantajan väite siitä, että sovintotarjous ei ollut sisältänyt mitään kantajan hyväksi tulevaa osaa ei pidä paikkaansa, sillä sovintotarjous oli sisältänyt oikeudenkäyntikulujen korvaamisen ja sairausajan palkkojen maksamisen. Sillä, että vastaajat eivät olleet suostuneet sopimaan lisäksi hyvityssakon määrästä, on asiassa vain vähäinen merkitys, eikä sovintotarjouksen voida katsoa jääneen korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2008:52 tarkoitetulla tavalla selvästi tuomittavia seuraamuksia alhaisemmaksi.

Oikeudenkäyntikulujen määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että Teollisuusliitto ry:n menettely ja asian vireilletulon jälkeinen kieltäytyminen sovinnosta johtivat oikeudenkäynnin jatkumiseen. Asiassa voidaan katsoa olevan kyse oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n mukaisesta tilanteesta, jossa asianosainen on tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin. Näin ollen kantaja tulee velvoittaa pitämään omat kulunsa vahinkonaan ja korvaamaan vastaajille asiasta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on joka tapauksessa ylimitoitettu ja koostuu tarpeettomista toimenpiteistä.

Vahvistus- ja suoritusvaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että X Oy:n on toiminut työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta sairausajan palkkaa A:lle 26.1.2024 (asia 11/2025, kannevaatimus 1) ja B:lle 23.10.2023 (asia 12/2025, kannevaatimus 1) sekä velvoittamaan työnantajan korvaamaan A:lle ja B:lle maksamattoman sairausajan palkan viivästyskorkoineen (asiat 11/2025 ja 12/2025 kannevaatimus 2).

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat myöntäneet asioissa 11/2025 ja 12/2025 kannevaatimukset 1 ja 2 oikeiksi. Kannevaatimukset on siten hyväksyttävä myöntämisen perusteella.

Hyvityssakot

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

$127

X Oy on edellä kerrotuin tavoin toiminut selkeän työehtosopimusmääräyksen vastaisesti. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat. Työtuomioistuin harkitsee oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi 2.500 euroa kummassakin asiassa.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Teknologiateollisuuden työnantajat ry on asettunut tukemaan jäsenyrityksensä virheellistä tulkintaa, vaikka sen olisi sopimusmääräyksen sanamuodon ja työtuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella pitänyt havaita, että työnantajalla ei ole ollut työehtosopimuksen mukaisia perusteita kieltäytyä maksamasta työntekijöilleen sairausajan palkkaa hammassairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Jättäessään puuttumatta jäsenyrityksensä virheelliseen menettelyyn työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, ja se tulee tuomita hyvityssakkoon. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat. Työtuomioistuin harkitsee oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi 3.000 euroa kummassakin asiassa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan voittanut asianosainen on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jos hän on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, tai jos hän on muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jos siihen on aihetta asiassa ilmenneisiin seikkoihin nähden. Lainkohdan esitöissä on todettu (HE 191/1993 vp. s. 12), että oikeudenkäynnin aloittamisesta ilman vastapuolen antamaa aihetta saattaa olla kysymys esimerkiksi silloin, kun asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiäkin kantajan haluamalla tavalla. Jos kuitenkin kantajan on nostettava kanne saadakseen suoritusta koskevan täytäntöönpanokelpoisen tuomion, oikeudenkäyntiä ei ole pidettävä tarpeettomana.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat katsoneet, että Teollisuusliitto ry on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin kieltäytymällä sopimasta asiaa. Asianosaisten lausumien perusteella Teknologiateollisuuden työnantajat ry oli kanteiden nostamisen jälkeen tehnyt sovintoehdotuksen, joka ei kuitenkaan ollut sisältänyt hyvityssakkoja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Työtuomioistuin toteaa, että kantajalla on ollut perusteltu tarve ajaa kanteita vaatiakseen työtuomioistuinta velvoittamaan vastaajat suorittamaan kantajalle hyvityssakkoa, vaikka asia on kannevaatimusten osittaisen myöntämisen jälkeen osoittautunut muilta osin riidattomaksi. Kantajan ei ole katsottava aiheuttaneen tarpeetonta oikeudenkäyntiä.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat hävitessään asiat velvollisia korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaajat ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikulujen määrää.

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus asiassa 11/2025 on ollut 3.032,50 euroa sisältäen puolet oikeudenkäyntimaksusta 1.220 euroa ja asiassa 12/2025 niin ikään 3.032,50 euroa sisältäen puolet oikeudenkäyntimaksusta 1.220 euroa. Tällöin kantajan asiamiehen toimenpiteistä veloittamaksi määräksi on jäänyt 1.812,15 euroa kummassakin asiassa. Asioiden laatu ja laajuus huomioon ottaen työtuomioistuin pitää kantajan oikeudenkäyntikulujen määrää kohtuullisena. Vastaajat tulee siten velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti kummassakin asiassa.

Asia 11/2025

Työtuomioistuin

1. vahvistaa X Oy:n toimineen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta A:lle sairausajan palkkaa 26.1.2024,

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle sairausajan palkkaa 99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 9.2.2024 lukien,

3. tuomitsee X Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle 2.500 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

4. tuomitsee Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

5. velvoittaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.032,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asia 12/2025

1. vahvistaa X Oy:n toimineen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta B:lle sairausajan palkkaa 23.10.2023,

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan B:lle sairausajan palkkaa 90,68 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.11.2023 lukien,

4. tuomitsee Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Lotta Brander puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Merru Tuliara, Samuli Hiilesniemi ja Hannele Fremer jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.