Turun HO 18.11.2024 24/139415 – Petos

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

$9d

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 10.6.2022

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 18.11.2024

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

1. Huumausainerikos

5680/R/0040785/21

Rikoslaki 50 luku 1 §

27.09.2021 Tampere

A on oikeudettomasti pitänyt hallussaan amfetamiinia 3,7 grammaa.

2. Petos

Rikoslaki 36 luku 1 §

09.09.2021 – 27.09.2021 Tampere

A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt tuntemattomaksi jääneitä ostajia kauppaamalla näille rahaa vastaan huumausaineita, vaikka todellisuudessa A:n kaupittelemat aineet eivät ole sisältäneet sovittuja huumausaineita. Ostajille on aiheutunut menettelystä taloudellista vahinkoa ja A on saanut taloudellista hyötyä.

Kohta 1

A on kiistänyt syytteen huumausainerikoksesta, mutta myöntänyt huumausaineen käyttörikoksen.

Kohta 2

A on kiistänyt syytteen, A on myöntänyt menettelyn.

Kirjalliset todisteet

– Huumausainelausunto

– Pöytäkirja henkilöntarkastuksesta 5680/R/40785/21

– – – – myynti-ilmoitus

– Valokuvaliite laite-etsinnästä

– Valokuvaliite myynti-ilmoituksista

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Oikeudessa on luettu vastaaja A:n esitutkintakertomusta merkityiltä osin.

A on syyllistynyt 27.9.2021 Tampereella huumausainerikokseen ja syytekohdan 2, petos, osalta syyksiluetaan yksi valehuumausaineen myyntitapahtumaan liittyvä teko ja muilta osin syyte jää näyttämättä.

Syytekohta 2

A on kiistänyt syyllistyneensä petokseen, koska hän on myynyt vain väärentämiään valehuumeita, eikä valehuumeiden myyminen ole rikoslaissa rangaistavaa. A on perustellut kiistämistään kyseisen pykälän tarkoituksella suojata laillista toimintaa ja vaihdannan luottamuksensuojaa sekä uhrin varallisuuden suojaa. A:n mukaan mikäli petosrikos luettaisiin syyksi, tarkoittaisi se huumeen ostajien ja heidän oikeusturvan suojaamista. A:n mukaan tämä tarkoittaisi oikeusjärjestykselle nurinkurista tilannetta.

Mikäli A:n teon katsottaisiin voivan olevan rangaistavaa rikoslain petosrikoksen perusteella, asiassa ei ole saatu selvyyttä, mitkä kaupat ovat toteutuneet ja mitkä ei, eikä kaupittelu itsessään täytä A:n mukaan petoksen tunnusmerkistöä. Kysymys olisi korkeintaan petoksen yrityksestä. Joka tapauksessa asiaa tulisi arvioida vain sen mukaan mitkä kaupat ovat toteutuneet.

Näyttö

Syyttäjä oli nimennyt A:n kuultavaksi todistelutarkoituksessa, mutta A ilmoitti oikeudelle, ettei halua tulla kuulluksi. Syyttäjä on tämän jälkeen viitannut esitutkintapöytäkirjassa kohtiin, joissa A on myöntänyt pitäneensä hallussa noin 3-5 grammaa amfetamiinia ja väärennettyjä huumausaineen näköisiä tuotteita suuruusluokaltaan vastaavat määrät kuin häneltä on löydetty hallusta. Esitutkinnassa A on myös kertonut käyttäneensä WickrME-sovelluksessa nimimerkkiä – – – ja – – -.

A on esitutkinnassa kertonut myyneensä vain väärennettyjä (”feikki”) huumausaineita ja selostanut yksityiskohtaisesti kuinka hän nämä valmistaa.

Kirjallisten todisteiden mukaan A on julkaissut ajalla 9.9.2021-26.9.2021 TOR-verkossa – – -nimimerkillä kaksitoista amfetamiinin ja MDMA:ta kaupittelevaa myynti-ilmoitusta. Siitä, onko kauppoja toteutunut, ei ole yhtä lukuun ottamatta esitetty oikeudessa näyttöä. Kirjallisen todisteen nro 4 (valokuvaliite laite-etsinnästä liite 4) perusteella A on ainakin kerran myynyt valehuumausainetta 1,5 g käyttäjälle – – -, joka on ilmoittanut, ettei aine toimi ja vaatinut rahoja takaisin.

Petoksesta ja sen yrityksestä

Rikoslain 36 luku 1 § 1 mom

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava

sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

3 momentin mukaan yritys on rangaistava.

RL 36 luvun 3 §:n mukaan jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava

sakkoon.

Hallituksen esityksen HE 66/1988 yksityiskohtaisten perustelujen mukaan petosta käytetään keinona oikeudettoman varallisuusedun saavuttamiseen jonkun toisen kustannuksella (s. 128).

Edelleen saman hallituksen esityksen pykäläkohtaisten perustelujen mukaan petoksen rangaistavuuden edellytyksenä olisi ensinnäkin se, että tavoiteltava taloudellinen hyöty on luonteeltaan oikeudetonta. Esitöiden mukaan petosta olisi lisäksi esimerkiksi virheellisen tavaran myyminen oikeasta tai virheettömästä. (s. 131)

Petoksen yrityksestä olisi kysymys puolestaan siitä alkaen, kun jonkun henkilön erehdyttämiseen on ryhdytty. Siinä tapauksessa, että erehdyttäminen onnistuu mutta vahinkoa ei silti synny, tekijää ei voitaisi tuomita täytetystä petoksesta, vaikka vahingon syntymättä jääminen johtuisikin vain sattumasta. (s. 134)

Johtopäätökset

Valehuumeiden myynti täyttää sellaisenaan petosrikoksen tunnusmerkistön. Siitä oikeusjärjestyksen perusperiaatteesta, että lainvastaiselle menettelylle ei anneta oikeussuojaa, ei seuraa analogisesti, etteikö lainvastaisia aineita myyvä henkilö voisi samalla syyllistyä rikokseen. Tästä seuraa, että vaikka huumeiden ostajille ei annettaisi oikeussuojaa rahojen takaisin saamiseksi väärennettyjen huumausaineiden myyjältä, on myyjä kuitenkin syyllistynyt petosrikoksen tunnusmerkistön täyttävään menettelyyn.

Lain esitöiden perusteella petoksen yrityksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää erehdyttämisen onnistumista. Petoksen täyttyminen edellyttää lisäksi vahingon aiheutumista. Tällä perusteella pelkkä väärennettyjen huumausaineiden kaupittelu ei täytä petoksen tai sen yrityksen tunnusmerkistöä, vaan näyttöä olisi oltava myös erehdyttämisen onnistumisesta yrityksen osalta ja lisäksi vahingon aiheutumisesta petoksen täyttymiseksi.

Näin ollen rikoksen tunnusmerkistö täyttyy nyt käsiteltävänä oltavassa asiassa kerran, kun A on myynyt valehuumausainetta WickrMe sovelluksen välityksellä nimimerkille – – -. Kirjallisesta todisteesta jää epäselväksi kyseiselle nimimerkille aiheutunut vahinko. Kirjallisena todisteena esitettyjen myynti-ilmoitusten perustella 1,5 g valehuumausainetta on maksanut – – – nimimerkille 40-80 euroa, jonka käräjäoikeus katsoo olevan petoksesta kyseiselle henkilölle aiheutuneen vahingon määränä. Ottaen huomioon myynti-ilmoitusten lukumäärä ja A:n käyttämät sovellukset ja kauppapaikka (TOR-vekko), käräjäoikeus katsoo A:n toiminnan olevan suunnitelmallista ja laajamittaista valehuumausaineiden myyntiä, minkä johdosta tekoa ei ole kokonaisuutena arvostellen pidettävä RL 36 luvun 3 §:ssä tarkoittamana vähäisenä petoksena.

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Näin ollen käräjäoikeus katsoo ehdottoman vankeusrangaistuksen olevan oikeudenmukainen seuraamus syyksiluetuista teoista. Vakiintunut rangaistuskäytäntö huomioon ottaen vastaaja tuomitaan syyksiluetuista teoista yhteiseen 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Vastaaja A

Syyksi luetut rikokset

27.09.2021

09.09.2021 – 27.09.2021

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 1-2

40 päivää vankeutta

Korvausvelvollisuus

Käräjänotaari Henri Ryhänen

Lautamiehet

Pirkanmaan käräjäoikeus 10.6.2022 nro 124790 (liitteenä)

Petos

Aluesyyttäjä – – –

A on vaatinut, että syyte petoksesta kohdassa 2 hylätään ja että rangaistus lievennetään sakoksi tai että sitä ainakin alennetaan. – – –

Perusteinaan A on lausunut, että petoksen kriminalisoinnilla suojataan vaihdantatilanteiden edellyttämää luottamusta ja vaihdannan toimivuutta. Kohdan 2 teonkuvauksessa suojan kohteena on huumausaineiden ostajan luottamus ja huumausainekaupan toimivuus. Huumausainekaupan toimivuudelle ei tule tarjota oikeussuojaa ja syyte petoksesta on hylättävä puuttumattomuusperiaatteen mukaisesti. Rangaistus on liian ankara.

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että A on erehdyttämällä pyrkinyt saamaan ja saanut oikeudetonta taloudellista hyötyä. Merkitystä ei tule antaa sille, että erehdyttäminen on koskenut huumausaineita.

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko petos -kriminalisointia sovellettava tilanteissa, joissa kysymys on toisen erehdyttämisestä hankkimaan valehuumausainetta oikean huumausaineen sijasta ja joissa ostajalle on aiheutunut taloudellista vahinkoa valehuumausaineen hankinnasta. Lisäksi kysymys on rangaistuksen mittaamisesta – – –

Rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin petoskriminalisointi on selostettu käräjäoikeuden tuomion sivulla 3.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2015:88 (kohta 14) mukaan petoskriminalisoinnin tarkoituksena on suojata varallisuutta ja asianomistajan oikeutta määrätä omaisuudestaan. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2014:7 (kohta 53) ja petoskriminalisointia koskevien lain esitöiden (HE 66/1988 vp s. 134) mukaan petoskriminalisoinnin suojelukohde on keskeisesti luottamus sopimussuhteisiin ja yksittäinen ihminen erilaisissa vaihdantatilanteissa.

Huumausaineisiin liittyen korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2024:13 käsitellyt kysymystä siitä, voivatko laittomasti hallussapidetyt huumausaineet olla rikoslain 31 luvun 1 §:n ryöstörikoksen tarkoittamaa anastuksen kohteena olevaa irtainta omaisuutta. Ratkaisussa (kohta 7) todetaan, että ryöstöä koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitetulla omaisuuden suojaamista koskevalla oikeushyvällä on yhteys perustuslain 15 §:ssä säädettyyn omaisuuden suojaan. Tämä ei kuitenkaan anna suojaa henkilön rikoksella hankkimalle tai rikolliseen toimintaan välittömästi liittyvälle omaisuudelle esimerkiksi menettämisseuraamuksia vastaan. Laittomaan toimintaan kuten huumausainekauppaan liittyvät saamisvaatimukset ovat oikeudellisesti sitomattomia eikä niitä voida saattaa voimaan oikeudellisin täytäntöönpanokeinoin. Myös muiden perimiskeinojen käyttämisen tällaiseen saatavaan on ratkaisussa KKO 2015:74 (kohta 10) katsottu olevan oikeudenvastaista.

Edellä mainitussa ratkaisussa KKO 2024:13 anastusrikoksen kohteena on ollut asunnossa kasvatettu kannabis eri muodoissaan; kannabiskasvit, kannabiksen kukinnot ja lehdet (kohta 1). Korkein oikeus on päätynyt siihen, että tällaisenkin omaisuuden anastamista ryöstöä koskevan säännöksen mukaista tekotapaa käyttäen on perusteltua suojata ryöstöä koskevalla rangaistussäännöksellä (kohta 12).

Korkeimman oikeuden ratkaisussa laittomasti hallussapidetyille huumausaineille on annettu rikosoikeudellinen suoja anastamista vastaan eikä tästä ratkaisun mukaan seuraa sitä, että kannabiskasvien kasvattamista laittomasti muutoin toimintana suojattaisiin taikka että laittomaan kannabikseen liittyville saamisvaatimuksille annettaisiin oikeussuojaa.

Nyt käsillä oleva tilanne, joka tosin liittyy huumausaineisiin, poikkeaa korkeimman oikeuden käsittelemästä ratkaisusta asianomistajan näkökulmasta katsoen. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valehuumausaineen ostaja, joka on yrittänyt hankkia huumausainetta ja siten samalla syyllistynyt rikoslain 50 luvun 1 §:n mukaiseen huumausainerikokseen, on menettänyt maksamansa vastikkeen. Maksetulle vastikkeelle on petoskriminalisoinnilla perusteltua antaa omaisuuden nauttimaa oikeussuojaa ottaen huomioon se, että edellä mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa jopa laittomasti hallussapidettyjen huumausaineiden katsottiin nauttivan omaisuuden suojaa. Tästä ei seuraa, että huumausaineen ostoyrityksessä menetetyn omaisuuden takaisinsaamiselle olisi annettava oikeussuojaa. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden syyksilukemisen kohdassa 2.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden rangaistuslajin valintaa koskevat perustelut, mutta pitää oikeuskäytännön mukaisena seuraamuksena 20 päivän vankeusrangaistusta ottaen huomioon, että kohdassa 2 A:n syyksi on luettu vain yksi myyntitapahtuma.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

20 päivää vankeutta

Rangaistusta on alennettu.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Hovioikeudenneuvos Elina Paasivirta

Hovioikeudenneuvos Atte Andersson

Hovioikeudenneuvos Jari Laasanen, joka myös esitteli asian

Ratkaisu on yksimielinen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu 24.1.2025 : Ei valituslupaa

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

Vastaus

Todistelu

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

Syyksilukemisen perustelut

petoksesta

lievästä petoksesta

Tuomiolauselma

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Asia

Valittaja A

Vastapuoli

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Lainvoimaisuustiedot: