Vaasan HO 15.11.2023 145523 – Edunvalvojan palkkio

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Syyte pahoinpitelystä B:tä vastaan hylättiin hovioikeudessa. Asianajaja F oli määrätty asianomistaja C:n edunvalvojaksi esitutkintalain 4 luvun 8 §:n perusteella. Asianajaja F esitti palkkiovaatimuksen. Hovioikeus katsoi, ettei syyttäjällä ole puhevaltaa lausua edunvalvojan palkkiovaatimuksesta.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 12.12.2022 NRO 150540

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Aluesyyttäjä A

B

C

Pahoinpitely

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Pahoinpitely

5680/R/0065524/20

Rikoslaki 21 luku 5 § 1

01.01.2020 – 29.09.2020 Jyväskylä

B on tehnyt ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 8-9 vuotiaalle pojalleen C:lle heidän kodissaan joitakin kertoja/noin kerran kuukaudessa ottamalla tätä niskasta kiinni, heittämällä tätä lattialle, lyömällä tätä nyrkillä vartaloon ja/tai potkaisemalla tätä vartaloon. B:n menettelystä on aiheutunut C:lle kipua, muttei vammajälkiä.

– – –

Asianomistajien vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

Asianomistaja on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

Asiaomistaja on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan hänelle pahoinpitelyllä aiheutetusta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 600 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekoajankohdan päättymispäivästä 29.9.2020 lukien.

Vastaus

B on kiistänyt syytteen pahoinpitelystä. B on myöntänyt pitäneensä lapsesta niskasta kinni. Sen sijaan B on kiistänyt lyömisen ja potkimisen ja lattialle heittämisen. B:n mukaan hän oli nostanut tilanteessa poikansa lattialta sängylle. B on kertonut kysyneensä koulusta neuvoa, miten toimia lapsen kanssa, joka on väkivaltainen, ja hän oli toiminut tilanteessa koulusta saamiensa neuvojen mukaisesti. Häntä oli neuvottu, että lasta pitää pitää voimakkaasti kiinni. B on katsonut, että kyseessä oli ollut sallittu menettely. B on myöntänyt pitäneensä ehkä liian kovasti kiinni, minkä vuoksi lapsi oli suuttunut hänelle.

Tuomion perustelut

Pääkäsittely

Hovioikeus on 27.9.2023 toimittanut asiassa pääkäsittelyn siitä erikseen laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

Valitus

B on vaatinut, että syyte pahoinpitelystä hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle ja valtiolle. Lisäksi B on vaatinut, että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hänen omavastuuosuuttaan vastaavat oikeudenkäyntikulunsa.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin. B ei ole pahoinpidellyt poikaansa C:tä. Lapsella on ollut käytösongelmia, joiden johdosta B on joutunut rajaamaan poikaansa ja pitämään tätä hallintaotteessa.

Syyttäjän vastaus

Syyttäjä on viitannut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin ja vaatinut, että B:n valitus hylätään ja hänet velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudesta.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

Syyttäjä totesi, että lainsäännöksen puuttuessa syyttäjän puhevalta esitutkintalain perusteella määrätyn edunvalvojan laskusta on epäselvä, mutta syyttäjällä ei sinänsä ollut huomautettavaa laskuun.

C:n vastaus

C on vaatinut, että B:n valitus hylätään. Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja on tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

Hovioikeuden ratkaisu

Syyttäjä

Vastaaja

Asianomistaja

Asia

Syyksilukeminen

B on syyllistynyt syytekohdassa 1 pahoinpitelyyn jäljempänä ilmenevän teonkuvauksen mukaisesti.

Perustelut

Näyttöä kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoo B:n kohdistaneen väkivaltaa C:hen joitakin kertoja. Lisäksi käräjäoikeus katsoo pahoinpitelyjen tapahtuneen syytteen tekoajan välisenä aikana.

Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo B:n syyllistyneen syytekohdassa 1 pahoinpitelyyn seuraavan teonkuvauksen mukaisesti:

B on tehnyt ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 8-9 vuotiaalle pojalleen C:lle heidän kodissaan joitakin kertoja ottamalla tätä niskasta kiinni, heittämällä tätä lattialle ja lyömällä tätä nyrkillä vartaloon. – – – B:n menettelystä on aiheutunut C:lle kipua, muttei vammajälkiä.

Edunvalvojan palkkio

C:n edunvalvojan sijaiseksi on määrätty asianajaja F.

Käräjäoikeus hyväksyy asianajaja F:n laskun ja palkkio istuntoajalta maksetaan istunnon todellisen keston mukaisesti viideltä tunnilta.

Näin ollen valtion varoista maksetaan asianajaja F:lle palkkiona 3.245 euroa ja arvonlisäverona 778,80 euroa eli yhteensä 4.023,80 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Lopputulos

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin.

Tuomiolauselma

Syyksi luettu rikos

01.01.2020 – 29.09.2020

Rangaistusseuraamukset

Sakko

Syyksiluetut rikokset 1

50 päiväsakkoa à 6,00 euroa = 300,00 euroa

Korvausvelvollisuus

Valtion varoista maksetaan C:n edunvalvojan sijaiseksi määrätylle asianajaja F:lle palkkiona 3.245 euroa ja sille arvonlisäveroa 778,80 euroa, yhteensä 4.023,80 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

B velvoitetaan korvaamaan asianomistaja C:lle

– pahoinpitelyllä aiheutetusta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 400 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekoajankohdan päättymispäivästä 29.9.2020 lukien.

käräjätuomari Matti Vaattovaara.

Asiassa on ollut riidatonta, että C:llä on ollut käytösongelmia ja että B on hakenut niihin apua lastensuojelusta ja psykologilta. B ja C ovat olleet lapsen käytösongelmien vuoksi Sairaala Novassa kolmen päivän mittaisella osastojaksolla ja heidän kotonaan on käynyt perhetyöntekijöitä. Lasta on jouduttu rajoittamaan kiinni pitämällä.

Näytön arvioinnin lähtökohdat käyvät ilmi käräjäoikeuden tuomion sivuilta 5-7.

Ottaen huomioon lapsen kertomuksen uskottavuutta heikentävät tekijät asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että B olisi menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. B:n syyllisyydestä jää varteenotettava epäily. Näin ollen syyte pahoinpitelystä hylätään.

C:n edunvalvojalle, asianajaja F:lle maksetaan palkkio vaaditun mukaisesti ja lisättynä pääkäsittelyn kestolla, joka on ollut 4,5 tuntia.

Asianajaja F on määrätty C:n edunvalvojaksi esitutkintalain 4 luvun 8 §:n perusteella. Edunvalvojan palkkio ei määräydy oikeusapulain tai sen nojalla vahvistetun oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen eikä siten myöskään asetuksen 6 §:stä ilmenevän tuntipalkkion perusteella. Esitutkintalain mukainen edunvalvojan palkkio on yksittäistapauksessa määrättävä holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 2 momentissa todetuin tavoin siten, että se on tehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen (KKO 2018:69).

Oikeusapulain 17 §:n mukaan syyttäjän on rikosasioissa lausuttava esitetystä palkkio- ja kuluvaatimuksesta, jos siihen vaatimuksen määrään nähden tai muuten on aihetta. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n viittaussäännöksen mukaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun mukaan määrätylle puolustajalle ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään.

Sen sijaan esitutkintalaissa tai holhoustoimesta annetussa laissa ei ole vastaavaa syyttäjän puhevaltaan liittyvää säännöstä tai viittaussäännöstä oikeusapulakiin. Edunvalvojan palkkio ei edellä todetusti määräydy oikeusapulain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella. Nimenomaisen säännöksen puuttuessa syyttäjällä ei ole oikeutta, eikä siten myöskään velvollisuutta lausua edunvalvojan palkkiosta.

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte

1. Pahoinpitely 01.01.2020 – 29.09.2020

B vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta.

B vapautetaan korvausvelvollisuudesta C:lle.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Yvonne Strömsholm sekä asessori Elina Laakso.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut

Asian riidaton tausta

Näytön arvioinnin lähtökohdat

Syytteen hylkääminen

Oikeudenkäyntikulut

Onko syyttäjällä oikeus lausua edunvalvojan palkkiosta?

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet