Helsingin HO 07.09.2018 18/136545 — Huumausainerikos

Tulli oli takavarikoinut A:lle osoitetun lähetyksen, joka oli sisältänyt 1.028 grammaa BMK glysidihappoa. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen huumausainerikoksen valmisteluun, kun asiassa tuli näytetyksi, että hän oli tilannut aineen tarkoituksenaan valmistaa siitä amfetamiinia tai metamfetamiinia. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta.

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 12.05.2017

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 7.9.2018

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 1-2

30 päivää vankeutta

Vapaudenmenetysaika 29.8. — 1.9.2016

Vankeusrangaistus on ehdollinen.

Rangaistusta on alennettu.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

— — — — — — — — — — — — — — — —

Vastaaja B

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte

2. Huumausainerikoksen valmistelu 19.08.2016 — 29.08.2016

B vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistusseuraamuksesta.

Asian ovat ratkaisseet

Hovioikeudenneuvos Seppo Ovaskainen

Hovioikeudenneuvos Maria Ahlström

Asessori Kristian Sjöblom

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

2. Huumausainerikoksen valmistelu

5560/R/0044359/16

Rikoslaki 50 luku 3 §

19.08.2016 — 29.08.2016 Vantaa

A ja B ovat yhdessä laittomasti valmistaakseen amfetamiinia tai metamfetamiinia tuoneet maahan tällaisen rikokseen tekemiseen soveltuvaa ainetta.

A ja B ovat tilanneet Kiinasta noin 1 kg (1028 g) BMK glysidihappoa ja tuoneet sen kuriirilähetyksenä maahan. Tulli on kuitenkin takavarikoinut 19.8.2016 Kiinasta Belgian kautta saapuneen lähetyksen. Poliisi on vaihtanut alkuperäiseen pakettiin BMK glysidihapon tilalle vaaratonta ainetta ja pakettia on yritetty toimittaa lähetyksen vastaanottajaksi merkitylle A:lle 23.8.2016. Pakettia ei kuitenkaan saatu toimitettua, koska kukaan ei ollut vastaanottamassa sitä.

A on 26.8.2016 ottanut yhteyttä TNT-yhtiön asiakaspalveluun ja sopinut uuden toimituksen 29.8.2016 klo 13-16 väliselle ajalle. Paketti on toimitettu A:lle tuona päivänä klo 16.55. Välittömästi paketin saatuaan A on soittanut B:lle, joka on saman tien lähtenyt A:n luo ja saapunut sinne kello 17.20. Poliisin suorittaessa kotietsintää klo 17.55 paketti on ollut jo A:n ja B:n toimesta avattu. A ja B ovat siten yhdessä tarkoittaneet vastaanottaa lähetyksen siten, että sen vastaanottajaksi on ollut laitettu A.

BMK glysidihappo on BMK:n lähtöaine, joka puolestaan on amfetamiinin ja metamfetamiinin lähtöaine. Aineelle ei ole muuta tunnettua käyttöä, joten maahantuonnin tarkoituksena on ollut huumausaineen valmistus. Maahantuotu määrä on vastannut noin 0,36 litraa BMK:ta eli noin 360 grammaa, mikä määrä vastaa noin 180-290 grammaa kuivaa amfetamiinisulfaattia. Maahantuodusta määrästä olisi siten ollut valmistettavissa suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta.

Vastaus

Syytekohta 2

Vastaaja A on kiistänyt syytteen. Hän ei ole tilannut tai tuonut maahan huumeiden valmistamiseen soveltuvaa ainetta, eikä hänellä ole ollut tällaista tarkoitusta. A on tilannut Kiinasta makeutusainetta, jota käytetään muun muassa viinin valmistuksessa.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen. B ei ole osallistunut tilaukseen mitenkään.

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen ja sen perusteet

A:ta ja B:tä syytetään siitä, että he ovat yhdessä tuoneet maahan noin yhden kilogramman BMK glysidihappoa valmistaakseen siitä amfetamiinia tai metamfetamiinia.

Rikoslain 50 luvun 3 §:n mukaan huumausainerikoksen valmisteluun syyllistyy se, joka tehdäkseen 1 §:n 1 — 4 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen. Rikoslain 50 luvun 1 §:n mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun ohella se, joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta.

Riitaa on ensinnäkin siitä, mitä ainetta Kiinasta tullut lähetys on sisältänyt ja onko se vastannut tilausta. Toiseksi riidanalaista on, onko vastaajilla ollut tarkoitus valmistaa maahantuodusta aineesta huumausainetta. Lisäksi B:n osalta riitaa on siitä, onko B osallistunut aineen tilaamiseen, maahantuontiin tai vastaanottamiseen.

A on riitauttanut syyttäjän väitteen takavarikoidun aineen laadusta ja määrästä. A on katsonut, ettei tullilaboratorion tutkimusselosteelle tule antaa näyttöarvoa, koska A:n puolustautumisoikeuksia on loukattu. Aine on hävitetty ennen oikeudenkäyntiä eikä A:lla ole ollut mahdollisuutta tutustua siihen. Ainetta ei olisi saanut hävittää. Aineen määrä on myös vaihdellut eri asiakirjoissa.

Takavarikkopöytäkirjan 8.11.2016 mukaan poliisi on takavarikoinut 19.8.2016 A:lle osoitetun postilähetyksen, jossa on Belgian tullilaboratoriolta saatujen tietojen mukaan ollut BMK:n valmistukseen käytettävää ainetta. Pöytäkirjan mukaan ainetta on ollut 1048,34 grammaa. Lopetusmääräyksenä 12.10.2016 on merkitty rikoskomisarion tekemä aineen hävittämisestä koskeva päätös, joka on merkitty toteutettavaksi tullilaboratorion kautta.

Tullilaboratorion tutkimusselosteen 12.10.2016 mukaan tutkittua jauhetta on ollut 1028 grammaa ja sen vaikuttava aine on ollut BMK glysidihappo. Lausuntoon on kirjattu, että näyte hävitetään automaattisesti 4 kuukauden kuluttua tutkimusselosteen valmistumisesta, ellei näytettä pyydetä säilyttämään.

Käräjäoikeus toteaa, että alkuperäisen lähetyksen sisältö on poliisin toimesta vaihdettu näköisaineeksi, jota sisältänyt paketti on toimitettu A:lle 29.8.2016. A:n on katsottava saaneen tiedon aineen takavarikosta ja aineen epäillystä laadusta viimeistään kuulustelussa 31.8.2016. Esitutkintapöytäkirjan kirjausten perusteella A:lla on myös ollut avustaja esitutkinnan aikana, joskaan tämä ei ole ollut läsnä edellä mainitussa kuulustelussa. A ei esitutkinnan aikana ole riitauttanut takavarikkoa tai esittänyt muita takavarikoitua omaisuutta tai sen säilyttämistä koskevia vaatimuksia. Tullilaboratorion tutkimusselosteen mukaan aine on hävitetty 12.2.2017. Asiakirja-aineiston perusteella on epäselvää, onko A saanut tullilaboratorion tutkimusselosteen tiedokseen ennen haasteen tiedoksiantoa 20.2.2017, jolloin aine on jo ollut hävitetty.

Huumausaineisiin liittyvistä takavarikoinneista on erityissäännökset huumausainelaissa, jonka 44 §:n 2 momentin mukaan pidättämiseen oikeutettu virkamies saa muun ohella määrätä hävitettäväksi huumausaineen laittomaan valmistukseen tarkoitetun raaka-aineen tai muun aineen, joka voidaan takavarikoida, jos on todennäköistä, että se tultaisiin tuomitsemaan valtiolle menetetyksi.

Ottaen huomioon, että A:lla on esitutkinnan aikana ollut vähintään tieto takavarikoidun aineen epäillystä laadusta, eikä A ole tehnyt minkäänlaisia takavarikkoon kohdistuvia väitteitä, käräjäoikeus katsoo, että esitutkintaviranomaisella on ollut laissa säädetty peruste aineen hävittämiseksi. Mitä A:n puolustautumisoikeuksiin tulee, on A:lla ollut mahdollisuus tutustua asiassa kertyneeseen esitutkinta-aineistoon ja syyttäjän nimeämiin kirjallisiin todisteisiin sekä lausua niistä oikeudessa. Siten A:lla on ollut riittävät edellytykset puolustuksensa valmistelemiseksi ja menettely on täyttänyt kontradiktorisuuden vaatimukset.

Arvioitavaksi jää, mikä merkitys tullilaboratorion selosteen näyttöarvolle on sillä, että A on riitauttanut selosteen sisällön ja selostuksessa arvioitu aine on hävitetty. Käräjäoikeus toteaa, että kun kysymys on aineen laadun ja määrän määrittämisestä yleisesti luotettavina pidetyillä menetelmillä tällaiseen tutkimukseen erikoistuneen laboratorion toimesta, tutkimusselosteeseen kirjattuja tietoja on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana selvityksenä tutkitun aineen laadusta ja määrästä. Tässä tapauksessa tullilaboratorion tutkimusselosteesta ilmenee yksityiskohtaisesti tutkitun aineen laatu ja määrä sekä käytetyt tutkimusmenetelmät. Siten yksin se, että aine on hävitetty, ei vaikuta tässä tapauksessa tutkimusselosteen näyttöarvoon sitä alentavasti.

A on lisäksi pyrkinyt horjuttamaan tutkimusselosteen luotettavuutta sillä, että aineen painoa koskevat merkinnät ovat poikenneet toisistaan eri asiakirjoissa. Tältä osin käräjäoikeus toteaa, että takavarikkopöytäkirjaan merkitty poliisin punnitsema aineen määrä on poikennut laboratorioselosteen tuloksesta noin 20 grammaa ja TNT:n pakettimerkinnöistä noin 200 grammaa.

Ottaen huomioon, että TNT:n pakettiin merkitsemä paino on voitu mitata vain paketista kokonaisuudessaan sisältäen pakkausmateriaalit, eivät poikkeamat mittaustuloksissa ole sellaisia, että niiden perusteella olisi syytä epäillä laboratorion tutkineen eri ainetta kuin mitä paketti oli alun perin sisältänyt. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että lähettäjän pakettiin liittämän lähetysselosteen mukaan ainetta olisi ollut 1,5 kilogrammaa.

Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että asiassa on luotettavasti selvitetty A:n nimellä toimitetun paketin sisältäneen BMK glysidihappoa yhteensä 1028 grammaa.

A on kertonut, että hän oli tilannut makeutusainetta viinin valmistamiseksi. Tilattu aine oli ollut jotain karpalon makuista makeutusainetta, ja se oli ollut edullisempaa Kiinasta tilattuna. Tilauksen oli tehnyt A:n pyynnöstä Tupsu-niminen tuttava, koska A oli nostanut tilinsä tyhjäksi ja hänellä oli ollut vain käteistä. A oli lähetyksen vastaanotettuaan mennyt keittiöön, avannut paketin ja maistanut ainetta. Paketissa oli ollut jotakin muuta kuin makeutusainetta. Tällöin paikalla oli ollut vain A ja hänen naisystävänsä. B ja N olivat tulleet paikalle vasta myöhemmin. Kysyttäessä A ei ole osannut kertoa tarkemmin tilaamansa aineen laadusta tai sen käytöstä.

Käräjäoikeus toteaa, että A:n tilaustoimien johdosta hänelle on lähetetty Kiinasta paketti, joka on sisältänyt BMK-glysidihappoa. A:n esittämä väite siitä, että hän olisi tilannut muuta kuin toimitettua ainetta, on mahdollinen, mutta käräjäoikeuden käsityksen mukaan hyvin epätodennäköinen. Kun A:n kertomuksessa on vielä esitutkinnassa ja oikeudessa esiintynyt vaihtelua tilatun aineen käyttötarkoituksesta, ja kun A ei ole kysyttäessä osannut millään tavoin kertoa tarkemmin tilaamansa aineen laadusta tai sen käytöstä, käräjäoikeus pitää A:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua kokonaisuutena arvioiden epäuskottavana.

Siten asiassa on näytetty, että A on tilannut syytteessä mainitun määrän BMK-glysidihappoa.

B:n osallisuudesta käräjäoikeus toteaa, että sekä A että B ovat kiistäneet B:n osallistuneen lähetyksen tilaamiseen tai vastaanottamiseen. Välitöntä todistelua B:n osallistumisesta paketin tilaamiseen ei ole esitetty. Kuitenkin A:n ja B:n välisestä puhelin- ja viestiliikenteestä on pääteltävissä, että A on pitänyt B:n ajan tasalla lähetyksen saapumisen osalta. Lisäksi B on heti lähetyksen saapumisen ja A:n soittaman puhelun jälkeen mennyt A:n asunnolle, ja hän on myöntänyt tällöin myös maistelleensa ainetta. Esitutkinnassa A ja B ovat myös molemmat kertoneet olleensa yhdessä avaamassa pakettia. Käräjäoikeus katsoo, että A:n ja B:n välinen viestiliikenne ja B:n toimet lähetyksen saapumisen jälkeen osoittavat, että B on tosiasiassa aktiivisesti osallistunut lähetyksen maahantuontiin yhdessä A:n kanssa.

A ja B ovat kiistäneet, että he olisivat toimineet tarkoituksenaan tehdä huumausainerikos. Riidatonta on, ettei A:n tai B:n hallusta ole löytynyt muita aineita tai välineistöä huumausaineen valmistamiseksi.

Tullilaboratorion tutkimusselosteen 12.10.2016 mukaan BMK glysidihappo on luokittelematon aine, mutta tullilaboratorion näkemyksen mukaan valvotun lähtöaineen BMK:n tavoin BMK glysidihaposta on mahdollista valmistaa muiden kemikaalien avulla amfetamiinia ja metamfetamiinia.

A ja B ovat kertoneet, etteivät he tiedä aineesta mitään, eikä heillä olisi ollut osaamista tai välineistöä huumausaineen valmistamiseksi.

C:n mukaan BMK glysidihappo on melko uusi aine huumausaineen valmistuksessa ja sen ainoa tunnettu käyttömuoto on BMK:n valmistaminen. BMK:n glysidihappo on luokittelematon aine, kun taas BMK on valvottu huumausaineen lähtöaine. BMK on amfetamiinin valmistuksen tärkein lähtöaine, ja muut tarvittavat kemikaalit ovat vapaasti tilattavissa. BMK glysidihapon muuntaminen BMK:ksi ja edelleen amfetamiiniksi onnistuu helposti ohjeiden perusteella, jos käytössä on oikeat välineet ja kemikaalit. Välineistöksi riittää muutama pyöreäpohjainen astia ja lämmitin. Amfetamiinin valmistajat ovat tyypillisesti maallikoita, jotka tekevät ainetta ohjeiden mukaan.

Käräjäoikeus toteaa, että keskeisenä näyttönä A:n ja B:n rikoksentekotarkoituksesta on esitetty selvitystä BMK glysidihapon käyttötarkoituksista. Sekä tullilaboratorion lausunnon että todistaja C:n kertoman perusteella mainittua ainetta käytetään BMK:n ja edelleen amfetamiinin valmistamiseen. Lisäksi C:n kertomuksesta on ilmennyt BMK:n ja siten sen glysidihapon olevan amfetamiinin valmistuksen tärkein lähtöaine, eikä kyseisille aineille ole tiedossa muita käyttömuotoja. Ottaen huomioon, että C on kertonut BMK glysidihapon käytöstä ja amfetamiinin valmistusprosessista yksityiskohtaisesti sekä sitonut kertomansa tutkimustietoon, käräjäoikeus pitää esitettyä selvitystä luotettavana.

BMK (bentsyylimetyyliketoni eli 1-fenyyli-2-propanoni, fenyyliasetoni) on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa huumausaineiden lähtöaineista (273/2004) luokan 1 valvotuksi lähtöaineeksi ja siten huumausainelain 3 §:ssä tarkoitetuksi huumausaineeksi. Vastaavasti amfetamiini on luokiteltu huumausaineeksi. Koska asiassa on selvitetty, ettei BMK:n glysidihapolle ole muita käyttötarkoituksia kuin huumausaineiksi luokiteltujen BMK:n ja edelleen amfetamiinin valmistaminen, on ilmeistä, että A ja B ovat toimineet tarkoituksenaan tehdä huumausainerikos.

Asiassa on näytetty, että A ja B ovat syytteen teonkuvauksen mukaisesti yhdessä tuoneet maahan BMK glysidihappoa. Asiassa on lisäksi selvitetty, ettei mainitulle aineelle ole muita käyttötarkoituksia kuin huumausaineiksi luettavien BMK:n ja amfetamiinin valmistaminen, mikä osoittaa A:n ja B:n tarkoituksen tehdä rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettu huumausainerikos. Siten A ja B ovat menettelyllään syyllistyneet huumausainerikoksen valmisteluun.

Huumausainerikoksen valmistelua koskeva rangaistuskäytäntö on vakiintumatonta. Kun tässä tapauksessa kysymys on amfetamiinin valmistukseen käytetyn keskeisen lähtöaineen maahantuonnista, käräjäoikeus katsoo, että rangaistuksen mittaamiselle voidaan hakea suuntaa amfetamiinia koskevasta oikeuskäytännöstä siltä osin kun se ilmentää rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Valmistelurikoksesta tulee kuitenkin mitata lievempi rangaistus kuin huumausainerikoksesta tai sen yrityksestä.

Todistaja C:n kertoman perusteella BMK glysidihaposta BMK:ksi muunnettaessa saanto on noin 35 prosenttia. Amfetamiinia BMK:sta valmistettaessa saanto on puolestaan noin 50 — 80 prosenttia. C:n mukaan muuntosuhteita on tutkittu, ja saantoon ja aineen puhtauteen vaikuttavat muun muassa käytetyt menetelmät, joista osa on valinnaisia tai vaihtoehtoisia.

Käräjäoikeus toteaa, että amfetamiinia on oikeuskäytännössä pidetty erittäin vaarallisena huumausaineena (esim. KKO 2002:5). Esitetyn selvityksen perusteella yksin BMK glysidihapon määrän perusteella ei voida kovin tarkasti arvioida siitä saatavan huumausaineen määrää. Nyt kysymyksessä olevasta 1028 gramman määrästä olisi kuitenkin varovaisestikin arvioiden ollut saatavissa yli 100 grammaa amfetamiinia, mitä on oikeuskäytännössä pidetty törkeän huumausainerikoksen kvalifiointiperusteessa (rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohta) tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta. Mainitun huumausainemäärän valmistaminen olisi myös onnistunut verrattain yksinkertaisin välinein. Käräjäoikeus katsoo, että A:n ja B:n tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus edellyttää heidän tuomitsemista vankeusrangaistuksiin.

Käräjäoikeus harkitsee oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:n ja B:n syyksi luetusta huumausainerikoksen valmistelusta kummallekin neljän kuukauden vankeusrangaistuksen. A:n kohdalla mainittu teko on otettava yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisen perustaksi. A tuomitaan syytekohtien 1 ja 2 teoista yhteiseen vankeusrangaistukseen, jonka pituuteen syytekohdan 1 teolla ei ole sanottavaa vaikutusta. Estettä vankeusrangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena ei kummankaan vastaajan kohdalla ole.

Syyksi luetut rikokset

1. Huumausainerikos

01.08.2015 — 01.11.2015

Rikoslaki 50 luku 1 §

19.08.2016 — 29.08.2016

4 kuukautta vankeutta

Koeaika päättyy 29.6.2018

Syyksi luettu rikos

Vankeus

Syyksi luetut rikokset 2

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Ville Hiltunen

Asia Huumausainerikos ym.

Syyttäjä

Valitukset

Vastaaja A on vaatinut, että syyte hylätään tai rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Kohta 2

A oli tilannut Kiinasta postimyynnin kautta makeutusainetta, jota käytettiin muun muassa viinien valmistuksessa. Mikäli paketti oli sisältänyt väitettyä BMK glysidihappoa, se ei ollut vastannut A:n tilausta, eikä hän siten ollut toiminut tahallisesti.

Asiassa oli jäänyt epäselväksi, mitä takavarikoitu aine oli ollut, koska A:lla ei ollut ollut mahdollisuutta itse selvittää sen koostumusta. BMK glysidihappo ei ollut huumausaine tai huumausaineen valmistamiseen tarkoitettu aine.

Vastaaja B on vaatinut, että syyte hylätään tai rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

BMK glysidihapon hallussapitoa ei ollut säädetty rangaistavaksi. Aineella saattoi olla muitakin käyttötarkoituksia kuin huumausaineen valmistaminen. Oli myös mahdollista, että kemikaaleissa oli tapahtunut jokin sekaannus, koska A oli kertonut tilanneensa makeutusainetta kotiviinin valmistamista varten.

B ei ollut osallistunut lähetyksen tilaamiseen, eikä paketti ollut ollut missään vaiheessa hänen hallinnassaan. Hänellä ei ollut ollut huumausaineen valmistustarkoitusta tai edes siihen soveltuvia välineitä.

Rangaistusseuraamus

Syyttäjä on vaatinut, että A:n ja B:n valitukset hylätään ja heidät velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudessa.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli oikea.

BMK glysidihappo ei ollut huumausaine, vaan huumausaineen valmistamiseen tarkoitettu aine. Kyseiselle aineelle ei ollut mitään muuta tunnettua käyttötarkoitusta kuin huumausaineeksi luokiteltujen BMK:n ja amfetamiinin valmistus, joten aineen maahantuonti oli tapahtunut huumausaineen valmistustarkoituksessa.

A ja B olivat tilanneet BMK glysidihapon yhdessä. Huumausaineen valmistus tästä aineesta ei edellyttänyt mitään erityistä laitteistoa.

Hovioikeuden ratkaisu

Asiassa on riidatonta, että maahan on saapunut Kiinasta peräisin ollut kuriirilähetys, jonka vastaanottajaksi oli merkitty A. Tulli on takavarikoinut paketin 19.8.2016 ja vaihtanut sen alkuperäisen sisällön toiseksi aineeksi ennen kuin se on yritetty toimittaa A:lle 23.8.2016. A ei ole ollut tuolloin vastaanottamassa pakettia, mutta hän on 26.8.2016 ottanut yhteyttä kuljetusyhtiön asiakaspalveluun ja sopinut uudeksi toimituspäiväksi 29.8.2016. Paketti on toimitettu A:lle tuona päivänä kello 16.55.

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, mitä A:lle osoitettu lähetys alun perin on sisältänyt ja onko sisältö vastannut tehtyä tilausta. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko paketin sisältämästä aineesta ollut tarkoitus valmistaa huumausainetta. Kolmanneksi kysymys on B:n osallisuudesta tekoon. Mikäli vastaajien katsotaan syyllistyneen huumausainerikoksen valmisteluun, asiassa on vielä kysymys rangaistuksen mittaamisesta.

Rikoslain 50 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan joka tehdäkseen 1 §:n 1 — 4 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

$16a

Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, ettei huumausainerikoksen valmistelu sisällä sellaista valmistellun rikoksen toteutumisen vaaran vähäisyyteen perustuvaa soveltamisalan rajoitusta, jollaisia on sittemmin säädetty muihin valmistelukriminalisointeihin. Vaikka tällaista rajoitussäännöstä ei huumausainerikosten valmistelussa ole, voitaneen edellyttää, että huumausainerikoksen täyttymisen vaara ei saisi jäädä aivan mitättömäksi (ks. Siro, Jukka: Huumausainerikokset 2017 s. 121-122).

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut A:lle osoitetun lähetyksen sisältäneen 1.028 grammaa BMK glysidihappoa. Kuten käräjäoikeus on ratkaisussaan katsonut, A:n oikeusturva tai puolustautumismahdollisuudet eivät ole vaarantuneet sen vuoksi, että puolustukselle ei ole tarjottu mahdollisuutta tehdä omia tutkimuksia ennen kuin takavarikoitu aine on hävitetty.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että asiassa on C:n kertomuksen sekä tullilaboratorion lausunnon perusteella luotettavasti tullut näytetyksi, ettei BMK glysidihapolle ole muita tunnettuja käyttötarkoituksia kuin BMK:n ja edelleen amfetamiinin tai metamfetamiinin valmistaminen.

$16e

Paketin mukana tulleen tuoteselosteen ja laskun mukaan pakkaus olisi sisältänyt lithopone-nimistä ainetta. Tuoteselosteen mukaan kyseistä ainetta käytettäisiin esimerkiksi maalien valkoisiin pigmentteihin.

Hovioikeus toteaa ensinnäkin, että tuoteselosteessa mainittu aine on toinen kuin paketin tosiasiassa sisältämä BMK glysidihappo tai A:n väittämä makeutusaine. Hovioikeus pitää epätodennäköisenä, että paketin toimittaja olisi ymmärtänyt tilauksen väärin ja erehdyksessä lähettänyt makeutusaineen sijasta maalipigmenttiä. Mikäli tilaus olisi todellisuudessa koskenut makeutusainetta, lähettäjällä ei myöskään olisi ollut mitään tarvetta ilmoittaa pakkauksen sisällöksi muuta kuin mitä se todellisuudessa sisälsi. Paketin sisällön merkintätapa viittaa pikemminkin siihen, että lähetyksen todellinen sisältö on haluttu salata.

A:n kertomus makeutusaineen käyttötarkoituksesta on myös muuttunut, kun hän on ensin väittänyt sen olleen tarkoitettu teehen ja myöhemmin kotiviiniin. Hän ei myöskään ole tarkemmin osannut kuvailla suunnitelmiaan kotiviinin valmistamista varten, eikä hän ole hankkinut muita siihen tarvittavia aineita tai välineitä. Hovioikeus pitää epätodennäköisenä, että A olisi tilannut kilon makeutusainetta ennen mitään muita asiaan liittyviä hankintoja. Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin asiassa tulleen näytetyksi, että A:n tarkoituksena on ollut tilata juuri BMK glysidihappoa.

BMK glysidihapolla ei edellä todetuin tavoin ole muita tunnettuja käyttötarkoituksia kuin BMK:n ja siitä edelleen amfetamiinin tai metamfetamiinin valmistaminen. Rikoskemistinä toimivan C:n kertomuksesta hovioikeudessa on myös käynyt ilmi, että BMK glysidihaposta valmistettava BMK on amfetamiinin valmistusprosessin pääkomponentti ja prosessin ainoa huumausaineen lähtöaineeksi luokiteltu aine, kun muut prosessiin tarvittavat kemikaalit ovat vapaasti hankittavissa. Lisäksi hänen kertomuksellaan on selvitetty, että amfetamiinia voi valmistaa BMK glysidihaposta myös kotiolosuhteissa valmistusohjetta noudattamalla.

Syytettä tukevat A:n kertomusten muuttuminen hänen väittämänsä makeutusaineen käyttötarkoituksesta sekä se, että BMK glysidihapolla ei ole muita tunnettuja käyttötarkoituksia kuin BMK:n ja siitä edelleen amfetamiinin tai metamfetaminiin valmistaminen. Syytettä vastaan puhuu se, ettei A:n hallusta ole BMK glysidihapon lisäksi löytynyt muita huumausaineen valmistamiseen tarvittavia aineita tai välineitä.

Punnitessaan vastakkain syytettä tukevaa ja sitä vastaan puhuvaa näyttöä hovioikeus katsoo kuitenkin kuten käräjäoikeus, että asiassa ei ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A olisi tuonut maahan kyseisen erän BMK glysidihappoa jossakin muussa tarkoituksessa kuin huumausaineen valmistamistarkoituksessa. Koska huumausaineen valmistaminen kyseisestä aineesta on esitetyn näytön perusteella ollut yksityishenkilöllekin kotiolosuhteissa suhteellisen tavanomaisin välinein mahdollista, huumausainerikoksen täyttymisen vaara ei ole ollut niin vähäinen, että teko tulisi siitä syystä jättää rankaisematta.

Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta ei siten A:n osalta ole aihetta muuttaa.

A ja B ovat kertoneet heidän välisestään yhteydenpidosta paketin toimituksen aikaan olennaisilta osin kuten käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu. Heidän väliset puhelut ja tekstiviestit ilmenevät myös käräjäoikeuden tuomiossa selostetuista kirjallisista todisteista.

Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla näytetyksi, että A on ilmoittanut B:lle paketin saapumisesta tekstiviestillä ja heti paketin vastaanottamisen jälkeen soittanut B:lle. B on kyseisen puhelun jälkeen mennyt A:n asunnolle tutkimaan ainetta. Ajallinen yhteys huomioon ottaen on pidettävä selvänä, että A:n lähettämä viesti paketista on koskenut nyt kysymyksessä olevaa lähetystä.

Ajallisesti lähetyksen saapumiseen sopivat ilmoitukset A:lta B:lle paketin saapumisesta sekä B:n saapuminen A:n asunnolle tutkimaan ainetta välittömästi sen toimittamisen jälkeen tukevat sitä johtopäätöstä, että myös B olisi ollut osallinen paketin tilauksessa ja kiinnostunut sen sisällöstä. Ottaen kuitenkin huomioon A:n ja B:n muu tiivis yhteydenpito on myös mahdollista, että A on pitänyt ystäväänsä B:tä ajan tasalla tilaamastaan lähetyksestä, vaikka B ei ole ollut osallisena sen tilaamiseen. Asiassa ei myöskään ole esitetty muuta näyttöä, jonka perusteella olisi pääteltävissä, että B liittyisi mitenkään siihen, mitä A oli tarkoittanut tilaamallaan aineella tehdä. Hovioikeus katsoo, että pelkästään B:n mielenkiinto A:n tilaamaa ainetta kohtaan ei näissä olosuhteissa riittävällä varmuudella osoita, että B olisi yhdessä A:n kanssa tilannut aineen tai ainakaan sitä, että B:n tarkoituksena olisi ollut osallistua huumausaineen valmistamiseen tilatusta aineesta.

B:hen kohdistettu syyte huumausainerikoksen valmistelusta on siten hylättävä.

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on saman luvun 4 §:n mukaan mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Merkityksellistä siis on ensinnäkin, että rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa itse rikolliseen tekoon eli sen konkreettiseen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen. Arvioitavina ovat tällöin paitsi teosta aiheutuneet seuraukset myös se vahinko ja vaara, joiden teosta on ennalta arvioiden saatettu odottaa aiheutuvan. Vaaraa taas arvioidaan sekä seurausten todennäköisyyden että niiden laadun ja vakavuuden mukaan (HE 44/2002 vp s. 187). Tekijän syyllisyys puolestaan viittaa sekä teon vaikuttimiin että teon ilmentämään syyllisyyteen (KKO 2008:85 kohta 4).

Huumausainerikoksen valmistelusta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen pyrittäessä käsillä olevaa tapausta on verrattava muihin samanlaisiin tekoihin. Huumausainerikoksen valmistelusta tuomittavista rangaistusseuraamuksista on kuitenkin hyvin vähän oikeuskäytäntöä. Tilastollisesti huumausainerikoksen valmistelusta määrätään useammin sakko- kuin vankeusrangaistuksia. Tapaukset poikkeavat kuitenkin suuressa määrin toisistaan myös sen vuoksi, että valmistelu on voinut edetä hyvinkin pitkälle tai olla vasta alkutekijöissään. Näin ollen tilastotiedoista on saatavissa vain rajallista hyötyä oikeudenmukaista seuraamusta arvioitaessa.

Ratkaisussa KKO 2017:33 korkein oikeus on käsitellyt rangaistuksen mittaamista Psilosybe-sienten kasvatustapauksessa, jossa oli kysymys sekä huumausainerikoksesta että huumausainerikoksen valmistelusta. Tuossa tapauksessa vastaaja oli syyllistynyt huumausainerikokseen viljelemällä 39 kasvatusalustan avulla yhteensä 300 grammaa kuivattuja sieniä. Vastaaja oli syyllistynyt huumausainerikoksen valmisteluun tuomalla maahan 55 kasvatusalustaa. Korkein oikeus katsoi, että kummastakin teosta olisi yksinään tuomittava 60 päivän vankeusrangaistus, vaikka jälkimmäinen oli jäänyt valmistelun asteelle, mutta ottaen kuitenkin huomioon siinä käsillä ollut suurempi kasvatusalustojen määrä.

$172

Teon vaarallisuutta arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon teon seurauksen todennäköisyys. Valmistelun ollessa niin alkuvaiheessa kuin kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ole mahdollista tarkasti arvioida, kuinka todennäköisesti huumausaineen valmistaminen olisi onnistunut. Edellä mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa tekijällä oli jo aikaisempaa kokemusta sienien kasvattamisesta ja näin ollen seurauksen todennäköisyyskin oli suurempi kuin kysymyksessä olevassa tapauksessa.

Rikoskemistinä toimivan C:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että BMK glysidihappo on melko uusi aine, josta on vielä niukasti tietoa. C:n tiedot aineesta perustuvat pääosin Hollannin rikosteknisen laboratorion tutkimuksiin. C:n mukaan amfetamiinin valmistaminen BMK glysidihaposta saattaa onnistua kotiolosuhteissa valmistusohjetta noudattamalla. Hän ei ole kuitenkaan tiennyt yhtään tapausta Suomessa, jossa amfetamiinin valmistaminen tällä tavoin olisi onnistunut.

Esitetyn näytön perusteella BMK glysidihaposta on vielä varsin vähän tietoa ja huumausaineen valmistaminen BMK glysidihaposta on melko monimutkainen prosessi. Näyttöä ei ole esitetty siitä, että A:lla olisi aikaisempaa kokemusta vastaavan huumausaineen valmistamisesta. A:lla ei ole aikaisempia merkintöjä rikosrekisterissä. Mainitut seikat huomioon ottaen aineen tilaaminen vaikuttaa pikemminkin kokeilunhalulta kuin suunnitelmalliselta toiminnalta. Mainittujen syiden vuoksi teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta ei tässä tapauksessa ole perusteltua arvioida pelkästään sen perusteella paljonko BMK glysidihaposta olisi teoriassa ollut saatavissa amfetamiinia. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että jos valmistusprosessi olisi onnistunut, olisi lopputuloksena voinut olla erittäin vaarallisena pidettävä huumausaine.

A:n syyllisyyteen vaikuttavat edellä kerrotut seikat sekä se, että valmistelu on ollut varsin alkuvaiheessa puoltaisivat sakkorangaistusta. Ottaen kuitenkin huomioon, että A on tilannut sellaisen määrän amfetamiinin valmistusprosessin pääkomponenttia, että siitä olisi ollut mahdollista valmistaa suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta, ei sakkorangaistusta voida pitää riittävänä seuraamuksena teosta. Edellä lausutut seikat huomioon ottaen hovioikeus pitää kuitenkin käräjäoikeuden määräämää vankeusrangaistusta liian ankarana.

Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi kohdan 2 teosta yksin arvioituna noin 30 päivää vankeutta. Kohdan 1 teko on yksin arvioituna lievähköllä sakolla sovitettavissa, joten sillä ei ole sanottavaa vaikutusta yhteiseen rangaistuksen. A tuomitaan näin ollen nyt kysymyksessä olevista teoista yhteiseen 30 päivän vankeusrangaistukseen, joka käräjäoikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla voidaan määrätä ehdolliseksi.

Kysymyksenasettelu

Lähetyksen sisältö

Lähetyksen tilaaminen, tilauksen sisältö ja B:n osallisuus asiaan

Huumausainerikoksen tekotarkoitus

Yhteenveto

Valittajat

Vastapuoli

Tausta ja kysymyksenasettelu

Sovellettavat säännökset

BMK glysidihappo

B:n osallisuus

Rangaistuksen mittaamisen yleisistä lähtökohdista

Rangaistuksen mittaaminen tässä tapauksessa